Pilottihankkeessa rakennetaan älykästä kutsujoukkoliikennettä metropolialueelle

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI 2/2012 T&K Kutsuplus-palvelua pilo to idaan minibusseilla Helsingin metro po lialueen kampusliikenteessä. Pilottihankkeessa rakennetaan älykästä kutsujoukkoliikennettä HSL ja Ajelo Oy kehit t ävät yht eist yössä Aalt o-yliopist on ja Liikennevirast on kanssa pääkaupunkiseudulle uut t a aut omat isoit ua kysynt äohjaut uvaa kut sujoukkoliikennemuot oa. Kut suplus-palvelun valt t eja ovat ekologisuus, luot et t avuus, helppous ja henkilökoht aisuus. Palvelukokonaisuus viimeist ellään t odellisissa olosuht eissa loppuvuodest a 2012 alkavan kolmevuot isen pilot t ivaiheen aikana. Aiemmin Met ropol-hankkeessa valmist elt u pilot t i on herät t änyt kiinnost ust a myös Suomen ulkopuolella. Kutsuplus-palvelun tavoitteena on houkutella merkittävä määrä henkilöautoilijoita joukkoliikenteeseen tarjoamalla heille kilpailukykyinen vaihtoehto omalle autolle. Liikenteen tehokkuuden parantuessa liikenteessä olevien autojen käyttöaste nousee ja autojen määrä vähenee. Uuden joukkoliikennemuodon täydentäessä joukkoliikennetarjontaa vähenevät myös liikenteen haittavaikutukset. Jo noin tuhat Kutsuplus-minibussia tehostaisi pääkaupunkiseudun liikennettä huomattavasti, sillä yksi ajoneuvo kykenee tarjoamaan tunnissa tyypillisesti matkaa täyttöasteen ollessa noin viisi henkilöä per auto. Kutsuplus vähentää infrastruktuurin kuormitusta Laajamittaisella Kutsuplus-liikenteellä olisi tuntuva vaikutus liikenteen vähenemiseen ja sitä kautta päästöihin, liikenneonnettomuuksiin, teiden kulumiseen ja liikenneinfrastruktuuriin liittyviin investointitarpeisiin sekä kansalaisten ajankäyttöön. Koska palvelu suunnataan erityisesti nykyisille henkilöautoilijoille, säästetään samalla väylä- ja paikoitustilaa. Kutsuplus-palvelun ajatuksena on tarjota enemmän matkustajakilometrejä vähemmillä ajokilometreillä henkilöautoon verrattuna. 1/5 1

2 Pilotin aikana hanke parantaa Helsingin seudun korkeakoulukampusten välisiä joukkoliikenneyhteyksiä sekä muun muassa poikittaisliikennettä. Kolmen vuoden pilottijakso käynnistyy loppuvuodesta 2012 kymmenellä minibussilla. Järjestelmään sisällytetään valmius volyymin merkittävään kasvattamiseen, jolloin sekä palvelun laatu että autojen käyttöaste ja tätä kautta kustannustehokkuus nousisivat voimakkaasti. On arvioitu, että asiakastulot kattavat liikennöinnin kustannukset jo noin autolla. Tähän tilanteeseen tulisikin pyrkiä ripeästi, sillä kun tämä virstanpylväs on saavutettu, on autojen lisääminen ja palvelualueen laajentaminen luontevaa. Palvelu syntyy yhteistyönä Edellytykset Metropol-hankkeen käynnistämiselle luotiin Aalto-yliopistossa, jonka tutkijaryhmästä oheisyrityksenä eli spin-offina syntynyt Ajelo Oy on vuodesta 2011 alkaen kehittänyt tosiaikaista älyliikennejärjestelmää toimitusjohtaja Teemu Sihvolan johdolla. Järjestelmän ytimenä on täysin automatisoitu ohjaus- ja palvelujärjestelmä, joka välittää matkoja reaaliaikaisesti ja vastaa matkapyyntöihin nopeasti ja luotettavasti. Keskusyksikön ohjaamien ajoneuvojen reitti muotoutuu asiakkaiden tilausten perusteella siten, että samaan suuntaan matkustavia pyritään keräämään samaan autoon. Jotta asiakkaat saavat kyydit ajallaan ja pääsevät suunnitellusti määränpäähänsä, tarvitaan luotettava liikennekuva ajoaikojen ennustamiseksi. Liikennevirasto yhtäältä edistää lukuisten liikennekuvaa tuottavien tahojen yhteistyötä ja toisaalta koordinoi jalostettujen sisältöjen laajamittaista hyödyntämistä. Yliopisto-opiskelijoiden ja henkilökunnan rooli korostuu hankkeen pilottivaiheen ensimmäisten kuukausien aikana, jolloin varmistetaan todellisissa olosuhteissa järjestelmän toimivuus ennen palvelun hallittua avaamista kaikille käyttäjille. Heiltä myös kerätään aktiivisesti käyttäjäpalautetta. HSL vastaa palvelukokonaisuudesta, palvelumuotoilusta sekä hankkeen eri toteutusosapuolille, kumppaneille ja alihankkijoille asetettavista vaatimusmäärittelyistä. Pilottihankkeen budjetti on HSL:n osalta noin 8 miljoonaa euroa. HSL valitsi liikennöitsijät kilpailutuksen perusteella kesäkuussa 2012: Rapiditax osallistuu pilottivaiheeseen kolmella ja Taksikuljetus seitsemällä minibussilla. Virtuaalipysäkki voidaan luoda minne vain Pilottialue on suunniteltu tehostamaan metropolialueen kampusliikennettä pääosin Kehä I:n sisäpuolella. Matka on mahdollista tilata palvelualueella miltä tahansa pysäkiltä mille tahansa pysäkille. Pysäkkeinä ovat kaikki nykyiset bussipysäkit. Sinne, missä normaalit pysäkit eivät palvele riittävän hyvin, määritellään ja valokuvataan virtuaalipysäkkejä. Tarvittaessa jokainen tieverkon piirissä oleva paikka voi olla virtuaalipysäkki. Pysäkin paikkaa valittaessa on kuitenkin huomioitava ajoneuvon sujuva eteneminen siten että matkustaja saadaan nopeasti kyytiin vesittämättä kanssamatkustajien aikataulua. Turvallisuutta pyritään lisäämään määrittelemällä virtuaalipysäkkejä esimerkiksi lasten harrastuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Tällöin lasten täytyy ylittää harvemmin vaarallisia risteyksiä. Lasten harrastuskuljetuksia helpottamalla palvelu voikin kannustaa autoilevia vanhempia luopumaan perheen (kakkos)autosta. Kutsuplus-järjestelmä pyrkii voimakkaasti annettujen palvelulupausten pitämiseen. Mikäli jo luvatun aikataulun pitävyys vaarantuu, ei matkustajia koukata enää ajoneuvon senhetkisen reitin ulkopuolelta kyytiin. Ajoneuvojen määrän kasvaessa voidaan tarjota useita palveluvaihtoehtoja, joista asiakas voi valita palvelutasoltaan ja hinnaltaan sopivimman. 2/5 2

3 Pilotista täyteen toimintaan Ohjausjärjestelmän osalta tällä hetkellä testataan useiden toteutettujen osajärjestelmien toiminnallisuutta. Liikennekuvaa saadaan ajoaikaennusteita varten useista datalähteistä. Liikenteen aloittamisen kannalta järjestelmän keskeisimmät toiminteet saadaan integroitua syksyn 2012 kuluessa. Kenttätestausvaiheen jälkeen Kutsuplus on tarkoitettu kaikkeen kulkemiseen palvelualueen, ajoneuvokapasiteetin ja palveluajankohdan puitteissa. Pilotilla saavutetaan henkilöautoja tehokkaammin kohtuullinen määrä kohtuullisen hyvälaatuisia matkoja ja todistetaan tämän tiettävästi maailman ensimmäisen täysautomaattisen joukkoliikennejärjestelmän toiminta. Mockup-periaatteella, ilman keskusjärjestelmän ohjausta, on jo toteutettu myös matkustajien kannalta mahdollisimman todentuntuisia testimatkoja. Tavoitteena on nostaa autojen määrä vuoden 2015 lopulla 100 autoon. Seuraavassa vaiheessa, ajoneuvolla, palvelu vähentäisi liikennettä pääkaupunkiseudulla tuntuvasti. Autojen täyttöaste moninkertaistuisi pilottivaiheen täyttöasteeseen verrattuna. Samalla matkustajamäärät kasvavat pilotin arviolta vuotuisesta matkasta jopa useisiin kymmeniin miljooniin. Ajoneuvojen määrä on mahdollista nostaa jopa useisiin tuhansiin parantamalla palvelutarjontaa ja helppokäyttöisyyttä. Tähän voidaan päästä laajalla eri joukkoliikennemuotojen yhteissuunnittelulla uusinta informaatioteknologiaa hyödyntäen. Matkustajakäyttäytymistä seurataan mielenkiinnolla Kutsuplus-palvelun muotoilulla pyritään houkuttelemaan erityisesti henkilöautoilijoita. Kutsuplusmatkustaja saa arvion perille saapumisen ajasta sekä viimeisestä takarajasta johon mennessä asiakas pyritään saamaan määränpäähänsä. Liikennekuvaa kerätään ja ajoaikojen ennusteita tarkennetaan pilotin kuluessa. Tästä johtuen Kutsuplus-matkustajan ei tarvitse varata ylimääräistä aikaa 3/5 3

4 mahdollisiin ruuhkiin, parkkipaikan etsintään tai ikkunalasien puhdistukseen talvella. Jos henkilöautoilijoista edes muutama prosentti siirtyy käyttämään Kutsuplus-palvelua, syntyy siitä merkittävästi uutta liikevaihtoa myös taksielinkeinolle, jota on suunniteltu lisäkapasiteetiksi mm. ylivuototilanteissa. Myös autojen käyttöaste nousee ja odottelu ja tyhjänä ajo vähenevät. Kutsuplus-palvelun vaikutukset perinteisen joukkoliikenteen matkustajamääriin riippuvat monista tekijöistä, kuten ihmisten käyttäytymisestä ja hinnoittelusta. Voidaan ennakoida, että jossain määrin tapahtuu siirtymiä esimerkiksi usean vaihdon yhteyksistä Kutsuplus-palveluun. Tosiaikaisen informaatioteknologian avulla vaihdot voidaan tehdä aiempaa sujuviksi. Jos tähän liitetään yhtenäinen lippujärjestelmä, voisi kuvitella että monissa tilanteissa Kutsuplus jopa lisää perinteisen joukkoliikenteen matkustajamääriä. Alueilla, joilla telibussi, raitiovaunu tai metro palvelee suuria määriä ihmisiä, pyritään Kutsuplus-palvelun avulla ratkomaan myös syöttö- ja purkuliikenteeseen sekä liityntäpysäköintiin liittyviä ongelmia. Jos taas jossain täysikokoinen linja-auto liikennöi lähes tyhjänä, se on joissakin tapauksissa mahdollista korvata Kutsuplus-minibussilla. Kutsuohjaus parantaa poikittaisliikenteen palvelutasoa Poikittaisliikenne kasvaa ennusteiden mukaan Helsingin seudulla hyvin voimakkaasti. Perinteinen joukkoliikenne ei poikittaisliikenteessä ole tehokkaimmillaan, sillä matkojen alku- ja päätepisteet hajoavat laajalle alueelle ja hyvää palvelutasoa on perinteisellä linjalla vaikeaa järjestää. Kutsuohjattu joukkoliikenne sitä vastoin palvelee poikittaisliikenteessä yksilöllisesti mahdollistaen henkilöautomaisen palvelutason, mutta selvästi suuremman tehokkuuden. Suurimittaisen palvelun lanseeraaminen vuodesta 2015 alkaen vaatii monenlaista ajallisesti hyvin synkronoitua yhteistyötä. Markkinoinnin ja viestinnän on oltava kattavuudeltaan riittävä: asiakkaiden on löydettävä palvelu ja osattava tilata kyyti. Ajoneuvokapasiteetin ja palveltavan alueen on oltava riittäviä, jotta palvelua myös saadaan sitä tilattaessa. Asiakkaiden luottamuksen kasvaessa nousee myös ajoneuvojen täyttöaste, jolloin myös kustannustehokkuus paranee. Valtiolta, kaupungeilta ja kunnilta tarvitaan pitkäaikaista sitoutumista laajamittaisen palvelun käynnistämiseen, jotta on mahdollista nostaa kalustomäärä vastaamaan kysyntää massamarkkinoinnin käynnistyttyä. Tämä palkitaan moninkertaisesti kysyntäohjautuvan kutsujoukkoliikenteen vakiinnutettua paikkansa pääkaupunkiseudulla, Suomessa ja muualla maailmassa. Teksti: Hankejohtaja Kari Rissanen, Helsingin seudun liikenne (HSL), Kuva: Korsisaari-yhtiöt / Rapiditax Oy Kut suplus-palvelun kasvu, t avoit e I Pilottivaihe, /2015, 10 -> 15 autoa II Asiakastulot kattavat liikenteen kustannukset, 10/2015, 100 autoa III Palvelu laajassa käytössä 2018, autoa 4/5 4

5 Ajokalust o kaikilla herkuilla Yhdeksän matkustajan Kutsuplus-bussien varusteluun kuuluvat pistorasiat kannettavalle tietokoneelle, matkustajaa opastava näyttöruutu, ilmastointi ja kauko-ohjattava liukuovi. Matkustusmukavuutta lisäävät väljät, kauttaaltaan pehmustetut käsinojalliset istuimet, ikkunaverhot ja lattiamatto. Ajokit myös täyttävät Euro 5 -päästönormit. Pyörät ja pyörät uolit huomioidaan Kutsuplus-palvelun viimeisimmän suunnitelman mukaan lastenrattaat ja suurempi matkalaukku saataisiin kyytiin ja paikan näille voisi varata järjestelmästä matkavarauksen yhteydessä. Polkupyörää ei ole sisällytetty järjestelmään, mutta taittorunkoinen pyörä on todennäköisesti mahdollista lisätä kyytiin matkalaukkuvarauksena. Pilotissa ei ole vammaiskuljetusmahdollisuutta. Autoihin on kuitenkin tulevaisuutta ajatellen sisällytetty varaus invanosturipaikalle. Myös järjestelmäarkkitehtuuri sallii tulevaisuudessa mahdollista sisällyttää tietokantaan kuvaukset auton, kuljettajan ja matkustajan kyvykkyyksistä. Tämä mahdollistaa haluttaessa aiempaa laajemman yhteistyön eri palvelujen välillä. Jos myöhemmin päätetään panostaa myös erityisryhmien palveluun ja investoida nostureihin osassa autoja, saadaan ajoneuvomäärä nostettua suuremmaksi. Tämä puolestaan edelleen parantaa palvelukokonaisuuden laatua ja kilpailukykyä. T aksia edullisempi, bussia kalliimpi Matkan hinta vaihtelee matkan pituuden mukaan, ja sijoittuu kaikille avoimessa palvelussa perinteisen joukkoliikenteen ja taksin välimaastoon. Hinnoittelusta on tarkoitus päättää syksyn 2012 kuluessa. Kun autoja on riittävä määrä, voidaan tarjota myös vaihtoehtoisia matkoja erilaisilla hinnoilla asiakkaan kiireellisyydestä ja joustohalusta riippuen. Joustava matkustaja mahdollistaa useampia kanssamatkustajia. Jos sama matka pisteestä A pisteeseen B tilataan usealle matkustajalle, voidaan tästä tarjota alennus. Muita alennuksia ei ole toistaiseksi suunnitelmissa. 5/5 5