1/2012 CP-LEHTI. Tässä numerossa mm: Vammaisten ihmisoikeuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2012 CP-LEHTI. Tässä numerossa mm: Vammaisten ihmisoikeuksista"

Transkriptio

1 1/2012 CP-LEHTI Tässä numerossa mm: Vammaisten ihmisoikeuksista

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2012:1 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki - puh , fax keskus klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Minna Teiska p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Jäsenasiat p , Aikuistoiminta Suunnittelija Ismo Kylmänen p , Liikuntatoiminta Suunnittelija Tiia Kantanen p , MMC HC- toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Sopeutumisvalmennus Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Juha Seppälä p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p , Tiedottaja Sini Pälikkö p , Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p , Aluesihteerit Aira Eklöf p , Lemminkäisenkatu A, Turku Jari Turku p , Pellervonkatu 9, huone 1014,33540 Tampere Merja Partanen p , Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio Elina Seppänen p Isokatu 47, Oulu Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju p , Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Turku/Halinen Vastaava ohjaaja Anne Holmberg p Paavinkatu 14 D 15, Turku Päivätoiminta Vastaava ohjaaja Jaana Raitio p , Malmin kauppatie 26, Helsinki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin Koordinaattori Sari Laiho p Malmin kauppatie 26, Helsinki CP-LEHTI - CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti vuosikerta - Päätoimittaja Tomi Kaasinen - Toimittaja Sini Pälikkö - Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Pitkänen, Tomi Kaasinen, Sini Pälikkö - Kansi Markus Maury - Tilaukset, osoitteenmuutokset Julkaisija Suomen CP-liitto ry - Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 6 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e, ISSN-L Painopaikka Forssa Print 2012 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2012 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä Tässä numerossa: Pääkirjoitus Tomi Kaasinen LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKERHOT Inkluusiosta haaveillaan, mutta erityisliikuntaan päädytään Aija Saari ESTEETÖN VIESTINTÄ AA niinku paloauto Hannele Merikoski HENKILÖKOHTAINEN APU Amu Urhonen on tyytyväinen henkilökohtainen apu-järjestelmään Mia Hemming KELA Vaikeavammaiset eivät saa kuntoutusta yhdenvertaisesti Taksimatkojen suorakorvaus laajeni Lappiin TOIMITUKSELTA Sanojen valta Sini Pälikkö IHMISOIKEUDET Vammaisten ihmisoikeudet Jukka Kumpuvuori SOPEUTUMISVALMENNUS Sopeutumisvalmennuksen juhlavuosi Elina Perttula KOLUMNI Valintoja tekemällä oppii vaikuttamista Satu Järviö MMC HC Petran terveiset Petra Peltonen Suuntana Tallinna Riku Laurila Yläpilli vihelsi Pertti Kilpeläinen Tapahtuipa marraskuussa Aulangolla Ulla Pelkkikangas Osastojaksolla äänille yliherkkä lapsi Ulla Pelkkikangas YHDISTYSTOIMITA Vauhdikas liikunnallinen vertaisryhmä Elämyspäivä Vuokatissa LIIKUNTA Jääleiri Tiia Kantanen NUORET Mun polku -hanke Tiia Kantanen KUNTOUTUS Ratsastusterapia motivoivana neurologisena kuntoutusmuotona Markku Honkavaara OPINNÄYTETYÖ Kinesioteippaus osana hemilegia-lapsen kuntoutumista Leena Airaksinen & Marietta Lovén VERKKOPALVELU PAPUNET Papunetista tietoa Marianna Ohtonen & Tarja Räsänen AJANKOHTAISTA

3 CP-LEHTI 2012:1 PÄÄKIRJOITUS 3 SOPEUTUMISVALMENNUKSEN JUHLAA Kuluva vuosi on CP-liiton sopeutumisvalmennuksen 40-vuotisjuhlavuosi, CP-liitto järjesti ensimmäisen viikon pituisen CP-nuorten kurssin vuonna Tämän mahdollisti invalidihuoltolakiin lisätty pykälä, joka aloitti varsinaisesti virallisen sopeutumisvalmennustoiminnan Suomessa. Vastaavaa toimintaa oli Suomessakin toteutettu jo tuota ajankohtaa aikaisemmin sairaus- ja vammaryhmittäin pienessä mittakaavassa. Sopeutumisvalmennus on aina heijastellut käsitteenä ja kuntoutuskäytäntönä yhteiskunnassa vallitsevia käsityksiä yksilön elämänhallinnasta ja identiteetistä. Koko olemassaolonsa ajan sopeutumisvalmennuksen keskeinen tavoite on kuitenkin liittynyt vammaisen henkilön ja hänen perheensä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen. Sopeutumisvalmennus ei ole perheiden alistamista eikä heidän passiivista tilanteisiin mukauttamista, vaan sosiaalisten osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksien laajentamista. Vammaiset henkilöt ja heidän perheensä tarvitsevat uusia näkökulmia elämäänsä sekä mahdollisuutta oivaltaa omat toimintamahdollisuutensa. Sopeutumisvalmennusta terminä on kritisoitu, sen on katsottu ohjaavan ajatukset alistussuhteeseen ja kohteen passiivisuuteen. Asiayhteydestä riippuen onkin käytetty ilmaisuja voimaantuminen ja täysivaltaistuminen (empowerment) kun puhutaan sopeutumisvalmennukseen liittyvistä ilmiöistä. Kun vielä lisätään mukaan käsitteet vertaistuesta ja vertaisuudesta, voidaan sopeutumisvalmennukseen liittyvä kokonaisuus hahmottaa paremmin. Sopeutumisvalmennusta on rahoitettu Suomessa eri tavoin sen historian aikana. CP-liiton toteuttamaa sopeutumisvalmennusta on rahoitettu mm. sosiaalihallituksen erillismäärärahojen turvin, sairaaloiden ja terveyskeskusten maksusitoumuksilla sekä jo pitkään Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Viime vuosina CP-liiton sopeutumisvalmennuksen toteutus perustuu pelkästään RAY:n rahoitukseen. Raha-automaatti-yhdistyksen avustus on mahdollistanut pitkäjänteisen ja asiakaslähtöisen sopeutumisvalmennuksen kehittämisen ja toteuttamisen.vammaispalvelulain mukaisena sosiaalisena kuntoutuksena sopeutumisvalmennuskurssit ovat osallistujille maksuttomia. CP-liitto järjestää vuosittain toistakymmentä kurssia eri-ikäisille vammaisille henkilöille sekä heidän perheilleen ja läheisilleen. Esimerkiksi viime vuonna CP-liiton sopeutumisvalmennuskursseille osallistui 101 vammaista henkilöä ja 137 vammaisen henkilön omaista.kurssilaisilta ja kurssien työntekijöiltä säännöllisesti kerättävä palaute kertoo sopeutumisvalmennuksen tarpeesta ja positiivisesta vaikutuksesta ihmisten elämään. Palautteiden kautta saadaan myös kehittämisideoita kurssien teemoiksi. CP-liiton sopeutumisvalmennuksen kehittämisen ja suunnittelun taustaryhmänä toimii eri alojen asiantuntijoista koostuva toimikunta.

4 4 LIIKUNTAKERHOT CP-LEHTI 2012:1 Inkluusiosta haaveillaan, mutta erityisliikuntaan päädytään Teksti: Aija Saari, LitT Tutkin lokakuussa 2011 tarkastetussa väitöskirjassani vammaisten lasten liikunnalliseen iltapäivätoimintaan osallistumista. Tutkimukseni käynnistyi vanhempien yhteydenotoista, joissa he etsivät harrastuspaikkaa vammaiselle lapselleen. Muistan eräänkin puhelun, jossa äiti etsi 13-vuotiaalle tyttärelleen liikuntakerhoa. Toimin silloin Suomen Invalidien Urheiluliitossa ja vammaisten lasten liikuntaan liittyvät asiat kuuluivat työhöni. Tytöllä ei ollut varsinaista vammaa, vaikka syitä motorisen kehityksen ongelmiin tutkittiinkin parhaillaan. Hän ei ikäisiään pienikokoisempana ja kömpelömpänä pärjännyt paikallisessa koripallokerhossa. Lisäksi häntä vieroksuttiin erikoisen ulkonäkönsä takia. Sopivaa erityisliikunnan ryhmääkään ei paikkakunnalta löytynyt, koska se tarjonta josta tiesin, oli tarkoitettu vaikeammin vammaisille lapsille. Tytär ei siis ollut tarpeeksi hyvä yleiseen ryhmään urheiluseurassa, muttei tarpeeksi vammainen erityisliikuntaakaan. Tähän puheluun kiteytyy useita tutkimustani ohjanneita kysymyksiä: Millaista on kaikille avoin toiminta? Millaista toimintaa erityislapsille järjestetään? Kuka pääsee mukaan ja mistä mukaan pääsemättömyys johtuu? Perinteisesti on ajateltu, että vammainen lapsi kuuluu omaan erityisryhmäänsä toisten samankaltaisten lasten kanssa sekä myös viihtyy ja oppii parhaiten vertaisryhmässä. Tällainen ajattelumalli perustuu medikalistiseen oletukseen siitä, että vammaisuus on henkilön keskeisin ominaisuus. Inkluusio- ja ihmisoikeusajattelu ovat sittemmin haastaneet tämän ajatusmallin. Koulumaailmassa keskustelu inkluusiosta kiteytyy tämän päivän kuumaan perunaan, jossa kiistellään erityiskoulujen tarpeellisuudesta ja vammaisen lapsen oikeudesta lähikouluunsa. lähikoulujen vanavedessä myös yleisten ja kaikille avointen liikuntapalvelujen kysyntä on lisääntynyt. Yhä useampi lapsi haluaa harrastaa siellä missä muutkin ikätoverit ovat. Kurkistus liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeisiin Tutkin erityisesti lasten liikunnallista iltapäivätoimintaa, koska LIKES-tutkimuskeskuksen toteuttamassa hankkeiden seurannassa oli havaittu erityisryhmien määrien kasvaneen. Lähestyin liikunnallista iltapäivätoimintaa monitahoisesti (Vartiainen 1994) perheiden, ohjaajien ja hallinnon näkökulmista. Kaudella yhteensä 87 hankkeesta yli puolet (49) ilmoitti

5 CP-LEHTI 2012:1 LIIKUNTAKERHOT 5 hakemuksessaan aikovansa toteuttaa palveluja erityistä tukea tarvitseville lapsille ja 39 ilmoitti myös onnistuneensa. Kuitenkin vain kolmessa kerhossa tai hankkeessa oli mukana vammaisia lapsia vammattomien ikätovereidensa joukossa. Onnistumisilla tarkoitettiinkin pääosin erityisryhmien omia kerhoja eikä niinkään inkluusiota. Kerhokoordinaattorit kuvasivat, kuinka kerhot ovat tarkoitettu vähän liikkuville, passiivisille, pullukoille, motorisessa kehityksessään viivästyneille, vetäytyjälapsille, sellaisille, jotka inhoavat liikuntaa sekä erilaisille diagnoosiryhmille. Erityisliikunta ei kuitenkaan ole inkluusiota. Iris Marion Youngia (1999) tulkiten ajattelen, että inkluusion tunnistaa siitä, että vammaisia lapsia on mukana luokissa ja harrastuskerhoissa samassa suhteessa kuin heitä muutenkin asuu kyseisellä alueella. Koska nykyään arvioidaan, että noin neljäsosalla lapsista on vammaisuutta, pitkäaikaissairaus tai erityisen tuen tarvetta vähintään joka kolmannessa tai neljännessä kerhossa pitäisi olla mukana useampia vammaisia tai erityisen tuen tarpeessa olevia kerholaisia. Inkluusiossa yleisen liikunnan kerhoa vain muokataan sellaiseksi, että siinä paremmin pystyttäisiin huomioimaan kaikkien osallistujien yksilölliset erot ja tuen tarpeet. Perheet pelkäävät syrjintää ja ohjaajat epäilevät osaamistaan Tutkimukseeni osallistuneista kaikkiaan kymmenestä perheestä seitsemässä ei haluttu osallistua yleiseen liikuntaryhmään tai urheiluseuraan. Perheissä ei ehkä tiedetä matalan kynnyksen tarjonnasta, raskaassa arjessa ei ole voimavaroja selvittää sopivaa tarjontaa tai perheissä epäillään ohjaajien taitoja tai lapsen kelpaamista ryhmään. Urheiluseurat ja yleiset liikuntakerhot koetaan liian etäisinä ja kilpailullisina. Vanhemmat pelkäävät syrjintää ja kiusaamista. [ ] on iso kynnys mennä mukaan, jos on erityislapsi, kun ne huomaa, että se on vammainen. Voi tulla jotain syrjintää tai semmosta. Kuultiin kun yksi poika pelasi sählyä aikasemmin. Nämä isommat alko, ettei enää syöttänyt tälle pojalle, se oli pienikokoinen, se lopetti harrastuksen. Kun ei kaverit auta, eikä syöttele. (15-vuotiaan kehitysvammaisen pojan vanhemmat.) Haastattelemani ohjaajat vahvistivat perinteisen erityisliikunnan ajatusmallin. Jos lapsi on vammainen, hän ei kuulu yleiseen ryhmään, vaan erityisryhmään. Ohjaajat kokevat, ettei heillä ole taitoja tai voimavaroja erityislapsen ohjaamiseen, etenkin kun nykyryhmät ovat jo täynnä rauhattomia, aggressiivisia, häiritseviä ja hankalia oppilaita. Oman selviytymisen raja kulkee vammaisuudessa ja diagnoosissa. Vammaisia lapsia varten ovat erityisammattilaiset ja erityiskoulut, ohjaajat sanoivat. Haastattelemani erityisliikunnanohjaaja selittää ohjaajien pelkoja kokemattomuudella ja koulutuksen puutteella: Kyl mä ymmärrän, että jos sulla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä ottaa vastaa ihmistä, jolla on joitakin erityistarpeita, niin kynnys on aika korkea. Ohjaajat myös muistuttivat seuratoiminnan vapaaehtoisuudesta ja seurojen jatkuvasta ohjaajapulasta. Vammaisten lasten vanhemmat haluttaisiin

6 6 LIIKUNTAKERHOT CP-LEHTI 2012:1 aktiivisemmin mukaan toteuttamaan toimintaa: Miten saisi ne vanhemmat mukaan? Yhdet ja samat joka helevetin kissanristiäisissä. Samahan se on kaikissa yhdistysjutuissa, tietyt jotka tekee niitä asioita. Mukaan kuulumattomuuden negatiivinen kehä Päädyin siihen, että vammaisten lasten mukaan kuulumattomuus on seurausta kolmesta tekijästä, joita tarkastelen seuraavaksi. Ensimmäinen väitteeni on, että erityiskoulut ja luokat jarruttavat inkluusiota. Perustelen väitettäni seuraavasti: Perinteisen ajattelutavan mukaan erityislapsen paikka on erityisopetuksessa. Erityisopetusta perustellaan sillä, että näin lapselle voidaan varmistaa yksilöllinen tuki ja erityiskoulutuksen saanut opettaja. Tällöin käy kuitenkin niin, että erityiskoulusta on vaikea ehtiä niihin vapaa-ajan liikunta- ja harrastuspalveluihin, joihin oman ikäluokan muut lapset osallistuvat, koska erityiskoulu on harvoin lapsen lähikoulu. Ja esimerkiksi koulukuljetuksia ei yleensä voi käyttää kerhoon siirtymiseen. Lisäksi erityisoppilaan leima jarruttaa luontevien kontaktien syntymistä omiin ikätovereihin ja harrastusryhmään osallistumista heidän kanssaan. Usein erityisoppilas ja hänen vanhempansa alkavat itsekin uskoa, ettei yleiseen kerhoon kuitenkaan pääse tai kelpaa. Lisäksi erityislapsella ei yleensä ole kaveria, jonka kanssa mennä kerhoon. Näin syntyvä negatiivinen kehä pitää erityisoppilaan erossa ikätovereistaan myös koulun jälkeen. Toinen väitteeni on, että vammaisten lasten perheet ovat jääneet jumiin erityispalveluihin ja ovat, Timo Saloviitaa lainaten, ikään kuin erityispalvelujen panttivankeja. Lakisääteiset tukipalvelut saadakseen perheen on korostettava lapsen vaikeuksia ja erityisyyttä. Ja toisaalta erityisryhmässä on se tuttu ja turvallinen ohjaaja, joka on jo lähtökohtaisesti kiinnostunut heidän lapsestaan. Yleisesti ajatellaan, että oma ja turvallinen erityisliikuntakerho kannustaa mukaan liikkumaan ja madaltaa kynnystä osallistua myöhemmin yleiseen liikuntaan. Erityisryhmän ajatellaan oleva kuntoutuksen jatke, sekä matalan kynnyksen starttipaikka, josta on helppo siirtyä harrastajaksi eteenpäin, jopa vammaisurheilun kilpakentille. Myös vanhemmat saavat vertaistukea ja vinkkejä käytännön arjessa selviämiseen. Lisäksi erityisryhmiä perustellaan väylänä voimaantumiseen. En kiistä erityisliikunnan ja positiivisen syrjinnän tarpeellisuutta, mutta erityisliikunta-ajattelussa on myös sudenkuoppia. Se voi vahvistaa negatiivista kehää, jossa vain jäädään omiin erityisryhmiin, eikä yleisen liikuntakulttuurin edes tarvitse yrittää muuttua. Vammaisten lasten perheissä pelot ja huonot kokemukset voittavat inkluusion hyödyt. Tämä kävi ilmi, kun tutkimukseni kenttävaiheessa keskustelin erityislastensa jalkapalloharjoituksia seuraavan äidin kanssa. Tämä kertoi, että muutettiin pois [entiseltä kotipaikkakunnalta], kun siellä on tämä integraatio. Pannaan vaan lapset samoihin luokkiin, muttei mitään tukea. Keskustelumme lopuksi hän kuitenkin muisteli henkilöä, joka vaan vaati aikuisenakin kaikkia mahdollisia erityispalveluja, kun oli oppinut niihin. Ja on sosiaalisesti kyvytön. Perheiden ar-

7 CP-LEHTI 2012:1 LIIKUNTAKERHOT 7 jessa kuntoutusajattelu ja fyysinen suoriutuminen voittavat sosiaalisen osallisuuden ideaalin. Inkluusiotakin toki halutaan, mutta työläs arki vie voimat, kertoivat perheet, jotka eivät jaksa etsiä sopivaa ryhmää paikallisesta urheilutarjonnasta tai taistella ohjaajien vammaisuutta koskevia pelkoja ja asenteita vastaan. Kolmas väitteeni on, että liikuntakulttuurin sisäinen logiikka tuottaa syrjintää ja ehkäisee inkluusiota. Urheilu perustuu tuloksiin, kyvykkyyteen ja erojen korostamiseen. Tämä urheilun kilpailullista luonnetta korostava eetos on vastakkainen reiluutta ja hyväntahtoisuutta painottavalle sosiaalisen osallisuuden ideaalille. Inkluusion alkuja oli kuitenkin nähtävissä On toki mahdollista, että myös yleisissä kerhoissa on mukana sellaisia vammaisia lapsia, joista haastattelemani koordinaattorit eivät tiedä. Kutsun tätä näkymättömäksi inkluusioksi. Kohtasin pienen kyläkoulun liikuntakerhossa lievästi kehitysvammaisen, noin 13- vuotiaan tytön. Muut kerholaiset auttoivat ja yrittivät ohjata tätä mukaan leikkeihin. Ohjaaja ei tiennyt poikkeavasti käyttäytyneestä lapsesta muuta kuin ettei tämä ole aivan normaali. No, se on, silleen, en tiiä. Ei oikeen tuu mukaan. Ja kaatuu helposti, ei pysy pystyssä. Koulukaveruus teki kuitenkin tytön mukanaolosta yhteisessä kerhossa luonnollista ja itsestään selvää. Myös tytön opettaja kuvaili, että tämän mukanaolo kouluryhmässä on ollut opettavaista kaikille kouluyhteisön jäsenille. Koulun omaksuma inkluusiofilosofia voi siten tukea myös koulun jälkeen yhdessä harrastamista. Kymmenestä tutkimukseeni osallistuneesta perheestä kolme perhettä oli tehnyt tietoisen valinnan yhteisissä liikuntakerhoissa harrastamisen puolesta. Näissä perheissä lapsen vammaisuus ei ollut ainoa tai keskeisin lapsen elämää ja valintoja määrittävä tekijä. Kiinnostavinta oli, että nämä perheet liikkuvat kummassakin maailmassa etsien harrastuspaikkansa tilanteen mukaan joko erityisliikunnasta tai yleisistä ryhmistä. Heille erityisliikuntaryhmä mahdollistaa vertaistuen, mutta tavallisessa ryhmässä harrastaminen mahtuu paremmin perheen arkiaikatauluihin. Yleiseen liikuntaryhmään osallistumista tukevat myös koulusta ja naapurista tutut kaverit. Vammaisten ja vammattomien lasten yhteistä harrastamista on toki pohdittu ja erilaisia yhdessä tekemisen malleja kokeiltu. Matalan kynnyksen kerhoja ja erityisryhmille suunnattuja erityisliikuntakerhoja perusteltiin ikään kuin alkustarttina, josta sitten voisi siirtyä eteenpäin. Lisäksi kerrottiin jalkapalloseurassa kokeillusta kaverijärjestelmästä, vammaisten ja vammattomien yhteisistä kokeilutapahtumista sekä kokeiluista, joissa vammattomat lapset tutustuvat vammaisurheilun lajeihin. Haastattelemani erityisliikunnanohjaajat pohtivat, että he voisivat toimia lapsen saattajana yleiseen seuraan. Yhteistä toimintaa siis tavoitellaan. Ongelmana vain on, ettei näiden strategioiden onnistumista ole testattu ja seurattu pitkäjänteisesti. Integraatioajattelun mukaisesti oletetaan,

8 8 LIIKUNTAKERHOT CP-LEHTI 2012:1 että lapsi vain siirtyy kokeilutapahtumasta tai matalan kynnyksen kerhosta yleiseen ryhmään ilman tukea tai muutoksia vastaanottajapäässä. Inkluusioon tarvitaan rohkeita perheitä ja erityisliikunnan konsultteja Jos inkluusiota todella haluttaisiin edistää, se pitäisi nähdä jatkuvana prosessina, jossa keskeistä ovat kohtaamiset. Me tarvitsemme luontevia, säännöllisiä ja etenkin positiivisia kohtaamisia vammaisten ja vammattomien henkilöiden välillä. Kohtaamisia ei synny, jos vammaisten lasten perheet väistyvät omiin turvallisiin erityisryhmiinsä. Kohtaamisia syntyy, jos uskaltaa rohkeasti ottaa yhteyttä urheiluseuraan ja lähteä mukaan. Toiseksi meidän tulisi tiedostaa positiivisen syrjinnän kaksi puolta. Erillispalveluja tarvitaan, mutta erityisryhmistä voi myös muodostua inkluusion jarruja. Siksi olisi harkittava vammaisten oma-apuryhmien, vertaistoiminnan ja erillisten liikuntapalvelujen purkua silloin, kun niitä ei enää tarvita. niiden itsearvoisuus on perusteltua vain silloin, kun on kyse erityisestä vammaisurheilulajista, jonka harrastaminen ja säännöt edellyttävät tietynlaisia välineitä tai toimintakykyä(vrt. boccia ja maalipallo). Kolmanneksi inkluusion muutosta edesauttaa se, että erityisliikunnan asiantuntijat siirtyisivät toimimaan urheiluseurojen ja yleisten liikuntaryhmien kehityskumppaneina ja tukijoina. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisten erityisliikunnanohjaajien, vammaisurheilun koordinaattorien ja vammaisjärjestöjen liikuntatyöntekijöiden toimenkuvan muutosta. Neljänneksi ja ehkä tärkeimpänä tekijänä näen, että vammaisvähemmistöjen tulisi näkyä, kuulua liikunnan kentillä ja osallistua rohkeammin liikunnan ja urheilun päätöksentekoon. Lopuksi muistutan, että tarjonnan tasolla erityisliikunnan omat kerhot voivat olla osa inkluusion kirjoa, jos vammainen harrastaja voi itse valita erityisliikunnan ja yleisen kerhon väliltä. Tarvitaan kuitenkin lisää kaikille avoimia liikuntakerhoja, jotta valinnan voi aidosti tehdä. Tällä haavaa meillä on tarjolla vain motoriseen toimintakykyyn ja kuntoutukseen tähtäävää erityisliikuntaa jos aina sitäkään. Lähteitä voi tiedustella kirjoittajalta osoitteesta Kuvat: Suomen CP-liitto ry

9 CP-LEHTI 2012:1 ESTEETÖN VIESTINTÄ Kuvat: Hannele Merikoski 9 Lukee Piirtää AA niinku paloauto Miten lapsen lukitaitoja voi tukea arjessa Hannele Merikoski erityisasiantuntija Avainsäätiö Esteetön viestintä yhteinen asia Ajelimme hiljaisuuden vallitessa. Yhtäkkiä takapenkiltä kuuluu painokkaasti Aa niinku palo- Auto. Pieni poikani on löytänyt sanojen ihmeellisen maailman. Ne koostuvat äänteistä ja äänteillä on nimi. Vanhemmat kysyvät usein, pitäisikö lasta opettaa lukemaan ja milloin pitäisi olla huolissaan lapsen lukitaitojen kehittymisestä. Pientä lasta on aina hyvä tutustuttaa lukemisen maailmaan. Kun lapsella on syystä tai toisesta riski kielenkehityksessään, niin on tärkeää tukea hänen kielenkehitystään. Kuvakirjoista mukalukemiseen Jo äitiyspakkauksessa on vauvaa varten ensikirja. Alkuvaiheessa vauva tutustuu siihen lähinnä suullaan. Vanhempi tutustuttaa lapsen kirjojen maailmaan. Ensin on koskettelukirjoja ja vähitellen kuvamaailmaan liitetään sanoja, loruja ja tarinoita. Lorut ja riimitykset ovat erinomaisen tehokkaita lukivalmiuksien kehittämisessä. Hiiri keittää puuroo tai mennään mennään maantietä tukevat lukitaitoja rytmillään. Riimit tukevat äänteiden ja kirjainten yhdistämistä. Lapset helposti innostuvat riimittelemään itsekin ja hihittelevät keksiessään ikivihreät versiot: lällälällieru sulta pääsi. Ja sehän tulee aina sopivaan aikaan ja oikeassa paikassa. Puhelaitteessa voisi olla erilaisia Anna suukko riimejä, kun lapsi ei ilmaise itseään puheella. Pitkillä automatkoilla tai vaikkapa jonotustilanteissa voi lapsen kanssa pohtia onko sanassa sihinää, tärinää vai lätinää. Mikäli lapsi ei pysty ilmaisemaan itseään puheella voi käyttöön ottaa kuvat tai puhelaitteen. Sanojen pituutta voi myös pohtia vaikkapa kotona keittiössä: onko tiskirätti lyhyt vai pitkä sana. Vuosia sitten perustimme Kilon päiväkodissa, Espoossa Siivousklubin. Suunnittelimme toi-

10 10 ESTEETÖN VIESTINTÄ CP-LEHTI 2012:1 minnan yhdessä innokkaan nuoren laitosapulaisen kanssa. Hän valmisti kaikki kuvat ja otti käyttöön myös puhelaitteet. Oli pitkiä ja lyhyitä siivoussanoja. Oli litinät ja lätinät sekä rätinät. Laitosapulaisen vastuulle kuului myös postinjako päiväkodissa ja kerran näin klubilaiset kahvihuoneen pöydän äärellä innokkaina käymässä läpi postia. Apulainen kyseli: jos tässä lukee puh. Ja innokkaat klubilaiset löysivät kuvista heti sen kuvan missä lukee puheterapeutti - voi sitä osaamisen riemua! Ja mahtava klubiemäntä, joka osasi kehittää ja laajentaa ideaa! Sanoja ja kuvia voi erilaisin palapelein tai palikoin yhdistellä. Lapselta voi kysyä missä lukee punainen tai mitä tuossa tavarassa/kuvassa lukee. Lapsi voi kertoa tai näyttää kuvaa. Seurasin kaupassa isää ja tytärtä vihannesosastolla. He etsivät vihanneksia. Osa oli tuttuja, mutta aina vieraamman kohdalla isä aloitti: tuossa lukee avok ja tyttö jatkoi aado. Kaupan vaaka oli kuvallinen ja tyttö sai hoitaa punnituksen ja yhdessä he vielä tarkistivat että tarrassa lukee oikea vihannes. Vanhemmat haluavat lähtökohtaisesti tukea lapsensa kehittymistä. Siihen ei sinällään tarvita mitään ihmeellisiä temppuja, ohjelmia, kursseja tai opuksia. Arjessa aidosti lapsen kanssa läsnä ollessa yksittäisissä aidoissa tilanteissa vanhempi voi tukea lapsensa kehitystä paremmin kuin kukaan asiantuntija. Riimi Uimahallilla oli pieni poika ja äiti. Suihkuhuoneessa äiti pyysi poikaa hakemaan lokerikosta shampoon ja hoitoaineen. Poika teki työtä käskettyä (aikuiselle avuksi oleminen on lapsille kovasti mieleen) ja äiti pyysi shampoota ensin. Kumpi se on? kysyi poika. Äiti kysyy muistaako poika, millä kirjaimella hänen nimensä alkaa ja poika onnelllisena ojentaa äidille shampoopullon. Hieman myöhemmin tilanne jatkuu pukuhuoneessa, jossa äiti antaa pojan rauhassa suunnistaa avain kädessä heidän kaappiinsa. Oikea kirjain ja numero löytyy! Sivustakatsojan sydäntä lämmittää. Miten hienosti äiti toimi lapsensa kanssa. Harmittaa kun en mennyt kehumaan. Erilaiset keinot ja esteetön viestintä Eräs erityislastentarhanopettaja tuumasi, että kun hän on ottanut käyttöönsä piirtämisen ja kuvat viestinnän tueksi, niin hän ei ole koko uransa (miltei 30v) nähnyt niin vahvoja lukivalmiuksia omaavia alle esikouluikäisiä. Esteettömän viestinnän huomioiminen lasten arjessa tukee kaikkien lasten kykyä viestiä. Erilaisten keinojen käytön hienous on siinä, että ne kaikki tukevat lukivalmiuksien kehittymistä: viittomat rytmillään, kuvat ja piirtäminen, sillä viestintäkuvien yläpuolella on aina teksti. Kuvan

11 CP-LEHTI 2012:1 ESTEETÖN VIESTINTÄ 11 yläpuolella siitä syystä, että sormi tai käsi peittää kuvan.teksti jää näin näkyviin. Avainsäätiön Kahvamateriaali on selkeää, herkullisen kaunista ja innostavaa materiaalia. Se kiinnostaa kaikkia lapsia.lorujen, laulujen ja riimien kuvat laitetaan matolle ja kuvien rytmitys tapahtuu taikasauvalla oikealla tai kuvitteellisella, sillä jokaisellahan on ainakin taikasormi! Eläinarvoituksista löytyy myös pehmokuvaeläimet. Eläimet on halkaistu. Alkupää ja loppupää pitää yhdistää mattoon. Mutta vielä hauskempaa on tehdä ihan uusia eläimiä, joita ei kukaan ennen ole nähnytkään Simä on tosi outo ja naurettava eläin. Vuorovaikutukselliset satukirjat ovat myös kaikkia kiinnostavia. Paitsi että kuvia mallitetaan, niin myös sanoja. Kun kirjassa on isot tekstit niitä on helppo taikasormella kuljettaa lukemisen rytmissä. Rytmi on vuorovaikutuksen perusta ja se myös auttaa tarkkaavuudeen suuntaamisessa. Ja vuorovaikutuksellinen Onko kuu juustoa? On kerrassaan valloittava, kun tarinan kuvia voi siirtää tekstisivulle. Lukivalmiuksia voi tukea mutta lapsen ehdoilla Kirjoita meille Satu Lapsen lukivalmiuksia on mahdollista tukea ihan tavallisessa arjessa. On huolehdittava, että se ei aiheuta lapselle tai vanhemmalle suorituspaineita. Tässä Pisavaltakunnassa tuntuu joskus, että lukitaitoja yliarvostetaan. Se, että osaa mekaanisesti lukea ei tue osallisuutta yhtä paljon kuin esimerkiksi kyky ilmaista omia tarpeita tai sosiaaliset taidot. Pienten ryhmän vanhempainillassa eräs äiti huokasi, että kun hänen tyttärensä ei suostu kuuntelemaan iltasatua. Lapsi haluaisi vain jutella. Varmaan lukija arvaakin, mitä vastasin Juttele lapsellesi ja koska kädessäsi on tämä lehti niin lisäisin vielä: mallita erilaisia keinoja, mutta niin että se on sinustakin hauskaa! Herättikö erityisasiantuntija Hannele Merikosken artikkeli AA niinku paloauto lukemisen oppimiseen liittyviä ajatuksia, kysymyksiä, mietteitä, mielipiteitä Olemme kiinnostuneita kaikista lukijakommenteista. Odotamme postia osoitteessa Jäiko mieltänne askarruttamaan jokin kirjoituksessa oleva asia. Ota yhteyttä artikkelin kirjoittajaan erityisasiantuntija Hannele Merikoskeen

12 12 HENKILÖKOHTAINEN APU CP-LEHTI 2012:1 Amu Urhosen avustajien tehtävissä on kodinhoito lisääntynyt Louna-tyttären tulon myötä. Muuten Urhonen haluaa, että koti on heidän perheensä näköinen. Avustaja ei saa vapaasti järjestellä paikkoja mielensä mukaan. Amu Urhonen on tyytyväinen henkilökohtainen apu -järjestelmään Teksti & kuvat: Mia Hemming Vammainen ihminen valitsee itse ja palkkaa avustajansa sekä toimii hänen työnantajanaan. Kotikunta maksaa avustajan palkan. Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen on toiminut työnantajana jo kymmenen vuotta. Hän on huomannut ja kuullut, että kunnissa usein kuvitellaan vammaisten osaavan luonnostaan olla työnantajia. - Olen myös kuullut, että toisinaan kunnissa pidetään järjestelmää liian raskaana vammaisille. Siihen sitten suhtaudutaan kielteisesti, mikä vaikeuttaa asioiden hoitoa. Lisäksi kunnissa ei tunnuta aina ymmärtävän, että työnantajana toimiminen tarkoittaa muutakin kuin byrokratian hoitamista. Siis että työnantaja ei tule toimeen avustajan kanssa tai että hän joutuu jatkuvasti etsimään uuden avustajan. Kaikki tuollainen ottaa voimille, Urhonen huomauttaa. Hän on pitänyt Kynnys ry:ssä muun muassa pomokursseja henkilökohtaisen avustajan työnjohtajana toimimisesta.siten niin koulutuksen, ohjauksen kuin materiaalin avulla tulisi tukea vammaisten ihmisten toimimista avustajan kanssa. Kuntakohtaiset erot pitäisi saada pois. - Joissakin kunnissa on ryhdytty kehittämään järjestelmää, ja toivoisin, että vammaisia otettaisiin mukaan kehitystyöhön. Nimenomaan työnantajana toimimiseen pitäisi vammaisille olla tarjolla koulutusta, sekä tietoa jo järjestettävistä kursseista. Lisäksi täytyisi tukea vammaisten jaksamista työnantajana: tueksi ei riitä se, että kunta hoitaa palkanmaksun. Järjestelmään pitäisi saada enemmän joustoa, sillä avustajan tarvehan ei lopu arkipäivisin klo Tuolla tavalla ei saisi rajoittaa avustajan työaikaa, mutta olen kuullut monessa kunnassa niin kuitenkin toimittavan. Työnantajan tulee tuntea velvollisuutensa Eri kunnissa on erilaisia hallintokäytäntöjä esimerkiksi avustajan palkan maksamisessa. Työnantajavelvoitteiden hoitaminen tulisi kaikkialla sujua järkevällä tavalla. - Byrokratian hoitaminen vie jonkin verran aikaa, kuten vuosi-ilmoitusten täyttäminen. Mutta ne muuttuvat ajan myötä rutiinitoimiksi. Hankalinta järjestelmässä on työntekijöiden hakeminen, sillä avustajat vaihtuvat aika usein. Kunta ei kuitenkaan saa valita työntekijää vammaisen puolesta - se ei ole lain hengen mukaista. Vammaiselle täytyy jättää myös työhön perehdyttäminen, sillä ainoastaan hän tuntee tarpeensa ja

13 CP-LEHTI 2012:1 HENKILÖKOHTAINEN APU 13 toiveensa, Amu Urhonen muistuttaa. Urhonen kertoo esimerkiksi, että hänen avustajansa eivät laita ruokaa, sillä hän pystyy siihen hyvin itse. Ja hän on itse selvittänyt kullekin avustajalle, miten haluaa, että heidän kotonaan siivotaan. - Joskus olen joutunut rajoittamaan liiallista siivousintoa, sillä meidän kodissamme ei kaikkien tavaroiden tarvitse olla järjestyksessä. Vammaisen toimiessa työnantajana hänen tulee tuntea myös työsuhteen päättämiseen ja lomauttamiseen liittyvät pykälät. Hänen tulee tietää, mitä on työsuojelu, ja noudattaa työaikalakia. - Kaikkea tällaista tietoa pitäisi työnantajakoulutuksen sisältää. Vammaiset henkilöt voisivat myös perustaa vertaistukiverkostoja auttamaan uusia henkilöitä oppimaan kaikki työnantajatoimeen liittyvät käytännöt. Nythän on myös olemassa Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien liitto, josta saa neuvoja ja monenlaista palvelua. Urhonen on kuullut vammaisen henkilön joskus vaatineen liikaa avustajaltaan, sillä ei ole tuntenut työnantajan velvollisuuksiaan. Tai vammainen henkilö on saattanut irtisanoa avustajansa perusteella, joka ei oikeuttaisi irtisanomiseen. - Valtaan sisältyy paljon vastuuta.monesti avustajat ovat nuoria opiskelijoita, jotka eivät tunne oikeuksiaan työntekijöinä. Se on sitten kurjaa, jos ensimmäisessä työpaikassa poljetaan heidän oikeuksiaan, Amu Urhonen sanoo. Avustajat mahdollistavat tekemään sen, minkä vammaisuus estää Henkilökohtainen apu muuttui runsas kaksi vuotta sitten vammaispalvelulain palveluvalikoimassa vahvaksi subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeavammaiselle ihmiselle. Avun tarpeen arviointi lähtee henkilön toimintakyvystä. - Henkilökohtainen apu pitäisi kirjata subjektiiviseksi oikeudeksi myös kehitysvammaisille henkilöille. Siten voitaisiin edesauttaa kehitysvammaisen henkilön kotona tai ryhmäkodissa asumista ja välttää laitosasumista, Amu Urhonen miettii.on myös ehdottomasti parempi, että vammainen itse toimii avustajan työnantajana kunnan tai valtion sijaan. Mutta esimerkiksi Ruotsissa vammaiset henkilöt ovat perustaneet osuuskuntia työnantajavelvollisuuksien hoitajaksi, ja se voisi toimia Suomessakin. Urhosella on kymmenen vuoden aikana ehtinyt olla 15 avustajaa. Heidän joukossaan on ollut opiskelijoita, välivuoden viettäjiä, osa-aikatyötä haluavia. - Minua ei haittaa, että avustajat vaihtuvat usein. Suhtaudun heihin aika ammattimaisesti, ja rekrytoinnista on tullut rutiinia. En minä ole jäänyt suremaan jonkun avustajan työsuhteen päättymistä. Jos haluaa, voi sitten jatkaa toisista lähtökohdista yhteydenpitoa.amu Urhonen muistelee, että hänellä oli alussa vaikeaa omaksua työnantajan roolia jo nuoren ikänsä tähden. Hänen oli vaikea huomauttaa asioista, ja kun niin joutui tekemään, se tuntui kurjalta. Valta täytyy kuitenkin ottaa. - Olen kuullut avustajan pompotelleen avustettavaa ja koko perhettä omien aikataulujensa ja toiveidensa mukaan. Parhaillaan Urhosella on kaksi avustaja.toinen on työskennellyt hänelle jo peräti vuoden, ja toinen muutaman kuukauden.-he työskentelevät yhteensä 30 tuntia viikossa, kumpikin 15 tuntia. Toinen työskentelee alkuviikon ja toinen loppuviikon ja tarvittaessa viikonloppuisin. Heidän työtehtävänsä on avustaa minua päivittäisessä elämässäni. Ennen kuin sain vauvan, he enimmäkseen avustivat minua siirtymään paikasta toiseen. Vieläkin he tekevät sitä, mutta nyt kodinhoito on lisääntynyt. Urhosella on puheenjohtajuuteen liittyen usein kokouksia Helsingissä, ja lisäksi hän opiskelee pääkaupungissa. Hänen avustajansa siten myös auttavat usein häntä matkustamisessa. Avustajat auttavat minua tekemään kaiken sen, mitä en voi tehdä, koska olen vammainen. Henkilökohtaisen avustajan työssä on eduksi joustavuus, tasapainoisuus ja sosiaalisuus. Avustajan työn vaativuus vaihtelee henkisesti ja fyysisesti riippuen avustettavasta. Mitään varsinaista koulutusta ei ole saatavilla, yksittäiset koulutukset ovat avustajien oman aktiivisuuden varassa. Kuka tahansa tehtävään sopiva voi näin ollen työskennellä henkilökohtaisena avustajana, mitään erityisiä pätevyysvaatimuksia ei ole. >>>

14 14 HENKILÖKOHTAINEN APU CP-LEHTI 2012:1 Itsenäinen elämä edellyttää palkattua avustajaa Amu Urhosen mielestä avustajajärjestelmän tarkoituksena on tarjota vammaisille henkilöille mahdollisuus elää samanlaista elämää kuin kaikki muutkin. Palvelun käyttäminen mahdollistaa sitten vammaiselle esimerkiksi normaalit roolit perheenjäsenenä. - Roolit olisivat luonnottomia, jos läheinen toimisi avustajana, sillä siten olisi hänestä väärällä tavalla riippuvainen. Nyt minä voin olla ihan yhtä lailla ystävilleni avuksi kuin he minulle. Ja olen vanhemmilleni itsenäinen tytär. Aviomiehelleni olen vaimo: avioliitto ei ole avustussopimus vaan kahden ihmisen rakkaussuhde, Urhonen huomauttaa. Jos Urhonen suuttuu, hänen ei tarvitse pelätä, ettei häntä autettaisi. Työntekijän tulee tehdä työnsä, vaikka työnantaja olisi huonolla tuulella. - Olen kuullut läheisten henkilöiden joskus rajoittaneen vammaisen henkilön toimintaa rangaistuksena oman tahdon osoittamisesta. Esimerkiksi vammaisille teineille on kuitenkin ihan yhtä tärkeää saada kapinoida kuin ei-vammaisillekin. Yhtä lailla Urhosesta olisi aika kauheaa, jos avustaja olisi vapaaehtoistyöntekijä. Se aiheuttaisi jatkuvan kiitollisuuden velan tunteen vammaiselle henkilölle. -Lisäksi vapaaehtoinen voisi lopettaa avustamisen heti, kun hänestä siltä tuntuisi. Avustettavan asema olisi kaiken kaikkiaan todella epämiellyttävä. Amu Urhonen haluaa rohkaista vammaisia ottamaan vastuun elämästään, ja vallan elämässään. Liian moni on jäänyt siihen tilanteeseen, että joku toinen tekee päätökset vammaisen puolesta.vastuun ja vallan ottaminen saattaa myös pelottaa. Minusta aikoinaan tuntui, että maailma aukesi, kun ryhdyin käyttämään avustajaa. Oli hienoa päättää itsenäisesti, mitä kaupasta ostaa. Muistan vieläkin, kuinka mieletön kokemus itsenäistyminen oli. Elämänpiirini laajeni tosi paljon. Urhonen muistuttaa, että avustaja mahdollistaa esimerkiksi kahville menemisen yksin tai ystävien kanssa. Avustajan tehtävä on olla käytettävissä, työnantajan ei tarvitse avustajalle pitää seuraa. Jotkut kokevat vaikeaksi vastaanottaa apua, ja sen tähden yrittävät selviytyä mahdollisimman vähin avuin päivästä toiseen. Minä en tahdo elämän olevan selviytymistä, vaan haluan nauttia elämästä. Kun jouduin olemaan ensimmäiset kolme kuukautta aikoinani ilman avustajaa määrärahojen puutteesta, se oli ahdistavaa. Koko ajan joutui miettimään, että mitä pystyy tekemään ja mitä pitää jättää tekemättä. En kokenut itseäni millään lailla suureksi sankariksi selviytyessäni silloin päivästä toiseen. Nyt Amu Urhonen voi lähteä vapaasti, mihin haluaa avustajan auttamana, vaikkapa seksikauppaan tai baariin. Työntekijän asia ei ole paheksua työnantajan ratkaisuja. Ateisti teologian opiskelija Amu Urhonen on parhaillaan äitiyslomalla. Louna-tytär on 8 kuukauden (= kirjoitushetkellä) ikäinen. Urhoselta on vastikään julkaistu kirja Kompastuksia, jossa hän kertoo, minkälaista vammaisena olo Suomessa pahimmillaan on. Urhonen on aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa. Hän on varavaltuutettu ja kahden lautakunnan jäsen. Lisäksi Urhonen opiskelee Tampereella sosiaalipolitiikkaa ja Helsingissä teologiaa pääaineenaan kirkkohistoria. Hän lähti aikoinaan opiskelemaan teologiaa kiinnostuksesta uskontoa ja historiaa kohtaan. - Olen ateisti, ja sen kanssa minulla ei ole ollut mitään vaikeuksia teologisessa tiedekunnassa. Ei siellä oleteta, että kaikilla on vakaumus toisin kuin sosiaalipolitiikassa Tampereella. Tampereella minulla on ollut enemmän hankaluuksia vakaumukseni tähden, sillä olen vihreä, vaikka pitäisi olla punainen. Teologisessa keskustellaan avoimesti enemmän eri vaihtoehdoista toisin kuin Tampereella. Tampereella saatetaan jotakin jyrkästi vastustaa aatteen vastaisena ajatuksena, Urhonen sanoo. LISÄÄ TIETOA Henkilökohtainen avustaja Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto tai soita Assistentti.info, assistentti.html tai soita Kynnys ry (09)

15 CP-LEHTI 2012:1 KELA 15 Vaikeavammaiset eivät saa kuntoutusta yhdenvertaisesti Vaikeavammaisten kuntoutuksen kytkentä lainsäädännössä Kelan vammais- ja hoitotukeen aiheuttaa ongelmia asiakkaille. Mauri Laukkanen Kuntoutuksen järjestämisen yleinen vastuu on säädetty julkiselle terveydenhuollolle, siltä osin kuin kuntoutus ei kuulu muiden tahojen järjestettäväksi. Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen tuli Kelan lakisääteiseksi toiminnaksi vuonna 1991.Saadakseen Kelan järjestämää kuntoutusta vaikeavammaisen henkilön tulee olla alle 65-vuotias ja hänen tulee saada vähintään korotettua alle 16-vuotiaan vammaistukea, korotettua 16 vuotta täyttäneen vammaistukea tai eläkettä saavan korotettua hoitotukea. Kelan tutkimusosaston selvityksessä kuvataan niitä erityistilanteita, jotka ovat syntyneet Kelan järjestämisvelvollisuuden alaisen vaikeavammaisen kuntoutuksen ja vammais- ja hoitotukikytkennän seurauksena. Tämä kytkentä on johtanut toimintamalliin, jossa ikä ja työkyky ovat vaikuttaneet vaikeavammaisen kuntoutukseen oikeutetun kohderyhmän määrittymiseen tavalla, joka ei liene lain alkuperäinen tavoite. Vain noin10 % Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saaneista kuuluvat aktiiviseen työvoimaan, ja merkittävä osa lapsena vaikeavammaisten kuntoutusta saaneista menettää tämän oikeuden viimeistään täytettyään 16 vuotta. Kytkentä ei takaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen kuntoutuksen toteutumista, minkä vuoksi Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat henkilöt tulisi määrittää uudelleen. Tässä selvityksessä ei arvioida kuntoutusta koskevan lainsäädännön muita uudistamistarpeita, joskin osa lain ongelmakohdista tulee selvityksessä esille. Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on varmistettava, että yksilö saa asuinkunnastaan riippumatta yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti lääketieteellisesti perusteltua kuntoutusta tarpeen, ei vamman vaikeusasteen, perusteella. Hyvä ja asiakaslähtöinen kuntoutuskäytäntö on mah dollista järjestää monen toimijan yhteistyöllä, mutta se edellyttää lainsäädännön selkeyttämistä, koulutusta ja kansallisesti yhteistä näkemystä olemassa olevien resurssien käytöstä. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen, tarve-ja tavoitelähtöisen kansallisen kuntoutuskäytännön rakentuminen edellyttää myös koordinoitua kuntoutuksen ohjausta ja kuntoutuksen tutkimuksen lisäämistä, jotta kuntoutuksen kohdistumista, ajoitusta, tavoitteellisuutta, prosessia ja vaikuttavuutta sekä vaikutusten seurantaa voidaan parantaa. Julkaisu: Autti-Rämö I, Faurie M ja Sakslin M. Vaikeavammaisten kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus Suomessa. Aihetta lainsäädännön muutoksiin? Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 79, ISBN (nid.), (pdf). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/28874

16 16 KELA CP-LEHTI 2012:1 Taksimatkojen suorakorvaus laajeni Lappiin ja Länsi-Pohjaan Kelan korvaamien taksimatkojen keskitetty tilausnumero otettiin käyttöön Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä Kaikki Kelan korvaamat taksimatkat Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueilla tilataan 10.1 alkaen numerosta (Lapin taksikeskus). Tästä numerosta tilatusta matkasta asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa esittämällä Kela-kortin. Asiakas maksaa ainoastaan omavastuuosuuden, joka on 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta. Puhelun hinta on sama kuin tavallisen taksin tilauspuhelu alueella (1,16 + pvm).taksikeskus on auki ympäri vuorokauden joka päivä. Asiakas voi tilata useamman matkan samalla puhelinsoitolla. Suorakorvausjärjestelmä on jo käytössä Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä. Tänä vuonna järjestelmä laajenee yhdeksään sairaanhoitopiiriin, ja syksyyn 2013 se on käytössä koko maassa. Järjestelmä parantaa asiakaspalvelua ja hillitsee kustannuksia Suorakorvausjärjestelmässä asiakkaan matkan tilaustieto yhdistetään taksamittarilta tulevaan maksutapahtumatietoon ja tiedot lähetetään kerran päivässä sähköisesti Kelaan. Koska matkakorvaukset saadaan heti käsittelyyn, ne kerryttävät nopeasti asiakkaan vuotuista omavastuuosuutta, ns. matkakattoa (157,25 euroa). Suorakorvausjärjestelmän ansiosta myös lyhyet, kustannuksiltaan alle 9,25 euron omavastuun jäävät matkat tulevat Kelan tietoon, ja ne lasketaan mukaan matkakattokertymään. Matkakaton täytyttyä Kela lähettää asiakkaalle vuosiomavastuukortin osoituksena matkakaton täyttymisestä. Tämän jälkeen asiakkaan ei tarvitse maksaa matkan omavastuuosuutta. Taksimatkojen keskitetty tilausvälitys mahdollistaa sähköisen tiedonsiirron lisäksi Kelan korvaamien taksimatkojen yhdistelyn. Matkojen yhdiste- ly hillitsee tehokkaasti kasvavia kustannuksia varsinkin alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä. Asiakkaan matkaa ei kuitenkaan yhdistellä, jos terveydenhuollon edustaja on katsonut, ettei se ole asiakkaan terveydentilan vuoksi mahdollista. Koska asiakkaan matkatilaus välitetään asiakasta lähinnä olevalle ajovuorossa olevalla taksille, asiakas ei voi valita suorakorvausmenettelyssä tiettyä kuljettajaa. Jos asiakas ei halua käyttää suorakorvausmenettelyä, hän voi tilata matkan valitsemaltaan taksiyrittäjältä myös suorakorvausalueella. Tällöin asiakas joutuu maksamaan taksimatkan koko hinnan itse ja hakemaan korvausta Kelalta jälkikäteen tarvittavine liitteineen. Jälkikäteen paperilomakkeella haetun korvauksen käsittelyaika on noin 3 viikkoa. Oikeus tuttuun taksiin Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saavilla asiakkailla ja aiemmin sitä saaneilla 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä on edelleen oikeus käyttää tuttua taksinkuljettajaa, ns. vakiotaksia. Vakiotaksia voivat käyttää myös yksin matkustustavat alle 16-vuotiaat lapset ja vaikeasti sairaat lapset.vakiotaksia ei tilata keskitetystä tilausnumerosta, vaan asiakas sopii tilauksesta haluamansa autoilijan kanssa. Kela korvaa sairauden tai raskauden vuoksi tehdyt matkat terveydenhuoltoon sekä matkat Kelan järjestämään kuntoutukseen. Matkat korvataan ensisijaisesti julkisten kulkuvälineiden kustannusten mukaisesti. Taksin käyttö korvataan, jos matkustaja ei voi käyttää julkisia kulkuneuvoja terveydentilansa vuoksi. Matka korvataan myös, jos julkisia kulkuyhteyksiä ei ole kohtuudella käytettävissä. Lisätietoja asiakkaille Kelan palvelunumero sairausasioissa arkisin klo 8 18 Lisätietoja Kelan matkakorvauksista

17 CP-LEHTI 2012:1 TOIMITUKSELTA Heikki Kakko 17 Sanojen valta Taannoin luin Yleisradiosta eläköityneen toimittaja Terttu Lensun kirjan Mummo vastaan muu maailma. Kirjassaan Lensu kertoo muun muassa niistä asioista, paikoista ja henkilöistä, jotka vaikuttivat häneen lapsena, nuorena ja myöhemmin antoivat suuntaviivoja toimittajan ammattiin. Pienen Lumijoen kunnan, Varjakkalan kylän kirjasto, postinkantaja-äiti ja kirjailija Kirsi Kunnas olivat vaikuttaneet merkittävästi tiedonhaluisen Terttu Lensun elämään luvuilla.kyläkirjasto avasi tien kirjojen maailmaan ja äiti yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomalla kotiin jonkun tilaaman Suomen Kuvalehden, joka kannettiin tilaajalleen päivän myöhässä. Lensun opiskeluaikoina kirjailija Kirsi Kunnas neuvoi opiskelijoita luovassa kirjoittamisessa seuraavasti: Kuuntele päätäsi, usko mielikuviisi, pysy arkisena. Vaikuttaminen on liittomme tämän vuoden teema. Mielestäni oikeammin teemasana, joka muuntuu kahdeksi sanaksi: Vaikuta. Vaikutu. Jo monien vuosien ajan CP-lehdellä on ollut onni saada teiltä, hyvät, lukijat, erinomaisia kirjoituksia, jotka ovat sisältäneet arkielämän kuvauksia suomalaisissa perheissä. Nämä kirjoitukset ovat luetuinta osaa lehdessämme. Kirjoituksienne avulla olemme pystyneet antamaan vertaistukea esimerkiksi kirjastojen lukusaleissa vanhemmille, jotka etsivät tiedollista tukea oman perhe-elämänsä muuttuneeseen arkeen vammaisen lapsen vanhempina. Nämä vanhemmat ovat vaikuttuneet kirjoituksestanne ja saattaa olla, että kirjoitus on avannut uudenlaisen näkymän arkeen. Uskon, että kirjailija Kirsi Kunnas tarkoitti juuri kirjoitusten elämänmakuisuutta kehottaessaan kirjoittajaa pysymään arkisena. Ennen sanottiin, että lehdistö on neljäs valtiomahti. Tällöin tarkoitettiin Suomessa ilmestyvää painettua sanomalehdistöä. Kun täällä toimituksessa suunnittelemme tulevien CP-lehtien teemanumeroita, mietimme tarkkaan, mitkä olisivat aiheita, jotka kiinnostaisivat mahdollisimman monia lukijoita, ja joilla olisi yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kieltämättä etsivä journalismi CP-lehdessä ei ole helppoa, mutta on hauskaa ja innostavaa löytää aivan uusia, ennen käsittelemättömiä aiheita, joita vuonna 2011 olivat esimerkiksi CP-vammaisuus ja näönkäyttö sekä erään kirjoittajan kertoma omista maisema-arkkitehtuuriopinnoista. Lehti sai näiden aiheiden käsittelystä kiittävää palautetta vanhemmilta ja ammattihenkilöstöltä. Kiitos palautteestanne. Toivomme, että edelleen haluatte vaikuttaa lehden sisältöön lähettämällä omakohtaisia tarinoita, runoja, valokuvia jne.annattehan meidän lukijoina vaikuttua kirjoituksistanne. Sini Pälikkö

18 18 VAMMAISTEN IHMISOIKEUDET CP-LEHTI 2012:1 OTM Jukka Kumpuvuori - Normitaivaan tähtiä vai arjen työkaluja? Vammaisten ihmisoikeudet Ihmisoikeuksien normitaivaan tähtiä Jo vuonna 1948 Yhdistyneissä kansakunnissa (YK) hyväksyttiin yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus. Maailmanyhteisön tarkoituksena ja tavoitteena oli estää toisen maailmansodan julmuudet tulevaisuudessa mentaliteetilla: ei enää koskaan. Ihmisoikeusjulistus koski kaikkia ihmisiä, myös vammaisia. Ihmisoikeuksien historian pimeimpinä aikoina, paljon ennen tuota julistusta, on kuitenkin ihmisoikeuksien katsottu kuuluvan vain vapaille miehille. Tällöin ihmisoikeudet siis eivät kuulunet kaikille, vaan olivat suppean yhteiskuntaluokan erioikeuksia. Kehitystä on siis tapahtunut lähihistoriassa, paljolti viime vuosisadalla ja erityisesti sen jälkipuoliskolla luvulla YK:ssa alettiin selvittää maailmanlaajuiseen ihmisoikeussopimuksen mahdollisuutta. Tarkoitus oli, että kaikenlaiset ihmisoikeudet tulisivat mukaan 1948 ihmisoikeusjulistuksen tavoin, nyt kuitenkin oikeudellisesti velvoittavalla tavalla. Tämä tarkoittaisi ns. kansalais- ja poliittisia oikeuksia (KP), eli esimerkiksi oikeutta liikkua vapaasti maassa ja oikeutta äänestää, sekä ns. taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia (TSS), eli esimerkiksi oikeutta sosiaaliturvaan. Tuohon aikaan nämä nähtiin toisistaan täysin erillisinä ja erilaisena ihmisoikeuksien tyyppinä. Katsottiin, että KP-oikeuksien toteutuminen ei edellytä valtioilta mitään rahallisia satsauksia, kun taas TSS-oikeuksien toteutuminen vaatii laajoja rahallisia tukia valtioilta. Tuolloin kylmän sodan ja globaalin poliittisen tilanteen mukaisesti oli selvää, että YK:ssä ei päästy sopuun näiden kahden eri ihmisoikeustyypin sekoittumisesta samaan ihmisoikeussopimukseen. Maailmanyhteisö jakaantui kahtaalle. Länsiblokki painotti KP-oikeuksia ihannoiden yksilön vapautta, kun taas itäblokki painotti TSS-oikeuksia ihannoiden valtion roolia sosiaalisen turvallisuuden tuojana. Lopputuloksena oli, että 1960-luvun lopulla hyväksyttiin YK:ssa kaksi erillistä ihmisoikeussopimusta, toinen koski KP-oikeuksia ja toinen TSSoikeuksia. Tämän jälkeen on hyväksytty lukuisia ihmisoikeussopimuksia eri ihmisryhmille, omat muun muassa lapsille, naisille ja alkuperäiskansoille. YK-järjestelmän lisäksi tärkeässä asemassa on ollut Euroopan neuvosto, jossa tärkein hyväksytty ihmisoikeusasiakirja on Euroopan ihmisoikeussopimus. Vammaisten ikioma ihmisoikeussopimus Prosessi vammaisia koskevan ihmisoikeussopimuksen laatimiseksi lähti käyntiin 2000-luvun alussa Meksikon aloitteesta. Äkkiä jo perustettiinkin komitea pohtimaan, minkälainen tuleva sopimus tulisi olla. Komitean työhön osallistui muutaman vuoden ajan YK:n jäsenvaltioita ja YK:n alaisia järjestöjä, kuten monien tuntema UNICEF. YK:n historiassa tapahtui kuitenkin tässä prosessissa jotain ennennäkemätöntä. Satoja vammaisia järjestöjensä edustajina valloitti YK:n käytävät New Yorkin päämajassa. Samoin monien valtioiden delegaatioissa oli mukana vammaisia ihmisiä. Tämä asetti omat haasteensa, koska päämaja ei ollut esteetön. Muutostöiden jälkeen neuvottelut kuitenkin sujuivat, ja vammaisilla ympäri maailman tuli mahdollisuus vaikuttaa meitä koskevan ihmisoikeussopimuksen laadintaan. Vammaisoikeussopimus hyväksyttiin vuonna 2006 ja se tuli kansainvälisesti voimaan pari vuotta myöhemmin. Tänään sopimuksen on saattanut osaksi omaa oikeusjärjestystään reilusti yli sata valtiota. Suomi ei valitettavasti vielä ole näiden joukossa. Suomen valtio kertoo syyksi tähän sen, että lainsäädäntöm-

19 CP-LEHTI 2012:1 me ei vielä ole sopusoinnussa vammaisoikeussopimuksen kanssa. Vitkuttelu tuntuu oudolta, kun kuitenkin on myös niin, että itse asiassa monet asiat, jota vammaisoikeussopimus sisältää, ovat jo vuosikausia olleet lainsäädännössämme muiden ihmisoikeussopimusten vastaisia. Tuntuu, että kyse on vain ajan pelaamisesta ja siitä, että asiaan ei vain jakseta eikä välttämättä osata paneutua riittävästi. Yksi ongelma on myös se, että asiaa valmistelevat tahot eivät ole varanneet riittävästi resursseja asian valmisteluun. Suomalaisen vammaisliikkeen edustajat ovat mukana työryhmässä, joka asiaa valmistelee, jotta myös vammaisten oma ääni tulisi tässä asiassa viimein kuulluksi. Vammaisoikeussopimuksen erikoisuus juontaa myös juurensa sopimusneuvotteluista. Osallistuminen sopimusneuvotteluissa takasi myös itse sopimukseen takuun siitä, että vammaiset pitää osallistaa sopimuksen toimeenpanossa ja valvonnassa. Myös Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että vammaisoikeussopimuksen toimeenpanossa vastuussa olevassa tahossa, mikä se sitten onkin, on oltava asianmukaisesti edustettuna vammaisten oma ääni. Sama koskee myös kansainvälistä vammaisten oikeuksien komiteaa, joka valvoo sopimusta. Tämä komitea on jo perustettu ja siinä istuu lukuisia vammaisia asiantuntijoita. Suomessa tarvitaan koko vammaisliikkeen voima vakuuttamaan Suomen viranomaiset siitä, että nyt on aidosti ja oikeasti osallistettava vammaiset ja vammaisjärjestöt kaikkeen, mikä koskee vammaisten oikeuksia. Velvoite on aika laaja, koska kuten tämän lehden lukijat tietävät, hyvin monet asiat koskevat vammaisten elämää. Miten ihmisoikeussopimuksia valvotaan? Sopimuksia valvovat ns. komiteat, esimerkiksi KPsopimusta valvoo KP-oikeuksien komitea YK:ssa. Komiteat koostuvat ihmisoikeusasiantuntijoista, joita sopimusvaltiot ehdottavat YK:lle tai Euroopan neuvostolle riippuen sopimuksesta. Euroopan ihmisoikeussopimusta valvoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Valtiot toimittavat näille valvontaelimille määräaikaisraportteja, joissa ne kertovat, miten sopimuksen oikeuksia kyseisessä valtiossa toteutetaan. Riippuen sopimuksesta, valvontaelimille voi tehdä myös yksilövalituksia. Vahvin ja tehokkain mekanismi suomalaisten vammaisten VAMMAISTEN IHMISOIKEUDET 19 kannalta liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Ranskan Strasbourgiin voi valittaa, jos sopimuksessa tarkoitettuja oikeuksia on loukattu. Ottaen huomioon, että Euroopan ihmisoikeussopimukseen sisältyy Suomen hyväksymä laaja syrjintäkielto, joka kattaa kaikki elämänalueet, ovat mahdollisuudet valittaa tähän tuomioistuimeen varsin hyvät mitä erilaisimmista asioista. Syrjintäkiellon lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimus sisältää säännöksiä muun muassa liikkumisvapaudesta, yksityisyyden suojasta ja omaisuuden suojasta. Vammaisoikeusasioissa tulee usein eteen tilanteita, joissa olisi mahdollisuus valittaa tähän tuomioistuimeen, kun kotimaiset oikeusturvakeinot ovat loppu. Kotimaisten oikeusturvakeinojen loppuunkäyttäminen onkin edellytyksenä sille, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottaa asian edes vastaan. Tämä tarkoittaa, että sinulla pitää olla suomalaisen oikeusturvakoneiston lopullinen päätös, ennen kuin voit edetä kansainvälisille areenoilla. Sama koskee kaikkia muitakin ihmisoikeuskomiteoita ja tuomioistuimia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vakuutusoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, josta ei voi enää kotimaassa valittaa. Hakemuksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi tehdä suomeksi. Internetistä löytyy hakemuslomake, jossa kysytään kaikki tarpeelliset tiedot. Hakemukseen liitetään kaikki relevantti informaatio ja liitteet, sekä eritellään miten hakija kokee, että hänen sopimuksenmukaisia oikeuksiaan on rikottu. Kun hakemus saapuu Strasbourgiin, tuomioistuimen suomenkielinen sihteeristö tutkii sen alustavasti. Tässä vaiheessa on hyvä, jos hakemuksen pääasiallinen sisältö on myös englanniksi tai ranskaksi, jotta sihteeristössä myös muut kuin suomenkieliset voivat tarvittaessa siihen tutustua. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Sihteeristö tutkii, onko asia viety loppuun kotimaassa, ja onko asiassa sellaista, että sopimusrikkomus näyttää mahdolliselta. Tämän jälkeen sihteeristö päättää, ottaako tuomioistuin jutun käsiteltäväksi; kaikki juttuja ei oteta.tämä vaihe kestää noin vuoden. Jos tuomioistuin sitten ottaa jutun käsiteltäväksi, menee prosessiin noin viisi vuotta. Jutun vireillelaittaminen ei ainakaan toistaiseksi maksa mitään. Jos tarvitset lakimiesapua, se voi maksaa. Voit

20 20 VAMMAISTEN IHMISOIKEUDET CP-LEHTI 2012:1 myös vaatia, että valtio korvaa oikeudenkäyntikulusi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi lopulta todeta, että valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimusta ja ehdottaa esimerkiksi lainsäädäntömuutoksia ja tuomita korvauksia maksettavaksi ihmisoikeussopimusrikkomuksen uhrille. Varsinaista päätöstä tuomioistuin ei voi muuttaa. Kotimaamme ompi Suomi Ihmisoikeussopimusten ohella omat kotikutoiset lakimme tarjoavat melkoisen välineistön vammaiselle hänen taistelussaan arkipäiväisistä oikeuksistaan. Mitä tulee ihmisoikeussopimusten sovellettavuuteen Suomessa, on aivan perusteltua vedota suoraan näihin sopimuksiin. Ne löytyvät Suomen lakikirjasta ja ne ovat osa Suomessa sovellettavaa oikeutta. Vaikka usein viranomaisten kanssa asioidessa saakin osakseen ihmetystä, jos vetoaa ihmisoikeussopimuksiin, on tällöin hyvä muistuttaa vastapuolta, että kyllä, sieltä lakikirjasta näitä sopimuksia voi ihmetellä ja opiskella. Suomen perustuslaki on perustyökalu, jolla pääsee pitkälle. Perustuslaki on aina ensisijainen muuhun lainsäädäntöön nähden ja erityisesti, jos normaalilakien tulkinnassa tulee ongelmia, perustuslaki toimii tulkinnallisena ohjenuorana. Lausuma tämä päätös on perustuslain vastainen toimii oikein hyvin, ja on usein totta, kun tuntuu, että virkamies on tehnyt sellaisen päätöksen, joka ei vastaa arkipäivän todellisuutta. Tällöin kannattaa kaivaa perustuslaki netistä ja etsiä sopivat pykälät, niitä löytyy varmasti perustuslain perusoikeusluettelosta. Näitä ovat muun muassa oikeus riittävään sosiaaliturvaan ja oikeus elämään. Myös valituksiin kannattaa aina hakea sopivat perustuslain kohdat. Näin saat valituksiin vakuuttavuutta ja oikeuden esittelijä huomaa, että valittaja on perehtynyt asiaan. Erilaisista palveluista ja tukitoimista säädetään lukuisissa eri laeissa. Yksi tärkeimmistä on vammaispalvelulaki, jossa säädetään muun muassa oikeudesta henkilökohtaiseen apuun ja kuljetuspalveluihin. Pykäläviidakko on monimutkainen ja siksi kannattaa aina muistaa, että viranomaisilla on neuvonta- ja ohjausvelvollisuus. Se tarkoittaa, että sinua ei saa jättää yksin asioiden kanssa ja että viranomaisen pitää joko hoitaa asia itse tai ohjata asia jonkun muun hoidettavaksi. Tällaisen yleisvelvoitteen lisäksi kannattaa muistaa seuraavat erityiset oikeudet, joita sinulla on. Ensiksi, sinulla on oikeus saada tieto sinua koskevista asiakirjoista, jotka ovat viranomaisen hallussa. Voit käydä paikanpäällä tutustumassa niihin ja tarvittaessa ottaa kopioita niistä. Monilla on tapana hukata papereita ja näin saat kaikki asiakirjat samalla kertaa. Usein helpointa on pyytää asiakirjoja puhelimitse tai sähköpostilla, mutta joskus niitä pitää pyytää kirjallisesti. Viranomainen opastaa sinua tässä. Voit esimerkiksi pyytää KELAn asiantuntijalääkärin lausunnon, jos kuntoutus tai hoitotuki on jäänyt saamatta. Harvoin nämä tiedot muutoin tulevat tietoosi. Toiseksi, sinulla on aina oikeus saada vastaus kysymyksiisi, jotka liittyvät asian etenemiseen viranomaisessa; tähän liittyy myös oikeus saada arvio asian käsittelyajasta. Viranomaisilla on liian usein tapana viivytellä turhaan asioilla, ja onhan niillä tapana joskus unohtuakin. Kolmanneksi, sinulla on aina oikeus saada perusteltu päätös siitä, mitä olet hakenut. Jos olet hakenut henkilökohtaista avustajaa ja sosiaalityöntekijä on vain todennut, että ei tällä kertaa; pyydä perusteltu kirjallinen päätös asiasta. Neljänneksi, sinulla on aina oikeus saattaa asiasi muutoksenhakuelimen tutkittavaksi, muista siis aina valittaa, kun koet, että hakemus ei mennyt niin kuin piti. Ole oikeassa Liian usein käy niin, että viranomainen tai muu oikeuskonfliktin vastapuoli jyrää vammaisen mielipiteen. Tässä on kehittämisen alue sinulle, meille kaikille vammaisille ja omaisille. Asetelma on hyvä kääntää toisinpäin. Kun kyse on siitä, että oikeuskonfliktissa on kaksi osapuolta, kyse on oikeudellisesta riitatilanteesta, ei neuvottelutilanteesta. Jos haet henkilökohtaista avustajaa 40 tuntia viikossa, ja sosiaalityöntekijä myöntää sinulle 10 tuntia viikossa, asiassa on kaksi mielipidettä. Oikeudellisessa konfliktitilanteessa voittaa useimmiten se, joka kokee olevansa oikeassa ja tuo kantansa esiin perustellen sen hyvin. Voit ottaa siis uuden lähtökohdan. Ajattele, että sinä olet oikeassa ja toinen osapuoli väärässä.tähän pitää valmistautua. Tee muistiinpanot omasta tilanteestasi. Jos esimerkiksi olet hakemassa henkilökohtaista avustajaa, laita ylös avuntarpeesi. Muis-

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sairaanhoitokorvausten muutokset matkakorvaukset hammashoidon korvaukset 15.1.2015 Anne Giss pääsuunnittelija Kelan terveysosasto Matkakorvaustilastot Matkakorvaukset

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely. Juhani Rinne Kehittämispäällikkö

MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely. Juhani Rinne Kehittämispäällikkö MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely Juhani Rinne Kehittämispäällikkö 21.1.2015 Suorakorvausmenettelyn käytännön toteutusmalli matkojen yhdistelyssä Menettely koskee Kelan korvaamia

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi VAMMAISUUDEN KAKSI MALLIA/ FILOSOFIAA Medikaalinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Taksien suorakorvaus etenee ympäri Suomea

Taksien suorakorvaus etenee ympäri Suomea Taksien suorakorvaus etenee ympäri Suomea Elise Kivimäki etuusjohtaja Kelan korvaamat taksimatkat v. 2010 Vajaa 3 miljoonaa taksimatkaa, joiden kustannukset olivat 155 mil. Matkojen lukumäärä kasvaa vuosittain

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot