1/2012 CP-LEHTI. Tässä numerossa mm: Vammaisten ihmisoikeuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2012 CP-LEHTI. Tässä numerossa mm: Vammaisten ihmisoikeuksista"

Transkriptio

1 1/2012 CP-LEHTI Tässä numerossa mm: Vammaisten ihmisoikeuksista

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2012:1 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki - puh , fax keskus klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Minna Teiska p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Jäsenasiat p , Aikuistoiminta Suunnittelija Ismo Kylmänen p , Liikuntatoiminta Suunnittelija Tiia Kantanen p , MMC HC- toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Sopeutumisvalmennus Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Juha Seppälä p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p , Tiedottaja Sini Pälikkö p , Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p , Aluesihteerit Aira Eklöf p , Lemminkäisenkatu A, Turku Jari Turku p , Pellervonkatu 9, huone 1014,33540 Tampere Merja Partanen p , Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio Elina Seppänen p Isokatu 47, Oulu Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju p , Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Turku/Halinen Vastaava ohjaaja Anne Holmberg p Paavinkatu 14 D 15, Turku Päivätoiminta Vastaava ohjaaja Jaana Raitio p , Malmin kauppatie 26, Helsinki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin Koordinaattori Sari Laiho p Malmin kauppatie 26, Helsinki CP-LEHTI - CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti vuosikerta - Päätoimittaja Tomi Kaasinen - Toimittaja Sini Pälikkö - Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Pitkänen, Tomi Kaasinen, Sini Pälikkö - Kansi Markus Maury - Tilaukset, osoitteenmuutokset Julkaisija Suomen CP-liitto ry - Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 6 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e, ISSN-L Painopaikka Forssa Print 2012 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2012 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä Tässä numerossa: Pääkirjoitus Tomi Kaasinen LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKERHOT Inkluusiosta haaveillaan, mutta erityisliikuntaan päädytään Aija Saari ESTEETÖN VIESTINTÄ AA niinku paloauto Hannele Merikoski HENKILÖKOHTAINEN APU Amu Urhonen on tyytyväinen henkilökohtainen apu-järjestelmään Mia Hemming KELA Vaikeavammaiset eivät saa kuntoutusta yhdenvertaisesti Taksimatkojen suorakorvaus laajeni Lappiin TOIMITUKSELTA Sanojen valta Sini Pälikkö IHMISOIKEUDET Vammaisten ihmisoikeudet Jukka Kumpuvuori SOPEUTUMISVALMENNUS Sopeutumisvalmennuksen juhlavuosi Elina Perttula KOLUMNI Valintoja tekemällä oppii vaikuttamista Satu Järviö MMC HC Petran terveiset Petra Peltonen Suuntana Tallinna Riku Laurila Yläpilli vihelsi Pertti Kilpeläinen Tapahtuipa marraskuussa Aulangolla Ulla Pelkkikangas Osastojaksolla äänille yliherkkä lapsi Ulla Pelkkikangas YHDISTYSTOIMITA Vauhdikas liikunnallinen vertaisryhmä Elämyspäivä Vuokatissa LIIKUNTA Jääleiri Tiia Kantanen NUORET Mun polku -hanke Tiia Kantanen KUNTOUTUS Ratsastusterapia motivoivana neurologisena kuntoutusmuotona Markku Honkavaara OPINNÄYTETYÖ Kinesioteippaus osana hemilegia-lapsen kuntoutumista Leena Airaksinen & Marietta Lovén VERKKOPALVELU PAPUNET Papunetista tietoa Marianna Ohtonen & Tarja Räsänen AJANKOHTAISTA

3 CP-LEHTI 2012:1 PÄÄKIRJOITUS 3 SOPEUTUMISVALMENNUKSEN JUHLAA Kuluva vuosi on CP-liiton sopeutumisvalmennuksen 40-vuotisjuhlavuosi, CP-liitto järjesti ensimmäisen viikon pituisen CP-nuorten kurssin vuonna Tämän mahdollisti invalidihuoltolakiin lisätty pykälä, joka aloitti varsinaisesti virallisen sopeutumisvalmennustoiminnan Suomessa. Vastaavaa toimintaa oli Suomessakin toteutettu jo tuota ajankohtaa aikaisemmin sairaus- ja vammaryhmittäin pienessä mittakaavassa. Sopeutumisvalmennus on aina heijastellut käsitteenä ja kuntoutuskäytäntönä yhteiskunnassa vallitsevia käsityksiä yksilön elämänhallinnasta ja identiteetistä. Koko olemassaolonsa ajan sopeutumisvalmennuksen keskeinen tavoite on kuitenkin liittynyt vammaisen henkilön ja hänen perheensä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen. Sopeutumisvalmennus ei ole perheiden alistamista eikä heidän passiivista tilanteisiin mukauttamista, vaan sosiaalisten osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksien laajentamista. Vammaiset henkilöt ja heidän perheensä tarvitsevat uusia näkökulmia elämäänsä sekä mahdollisuutta oivaltaa omat toimintamahdollisuutensa. Sopeutumisvalmennusta terminä on kritisoitu, sen on katsottu ohjaavan ajatukset alistussuhteeseen ja kohteen passiivisuuteen. Asiayhteydestä riippuen onkin käytetty ilmaisuja voimaantuminen ja täysivaltaistuminen (empowerment) kun puhutaan sopeutumisvalmennukseen liittyvistä ilmiöistä. Kun vielä lisätään mukaan käsitteet vertaistuesta ja vertaisuudesta, voidaan sopeutumisvalmennukseen liittyvä kokonaisuus hahmottaa paremmin. Sopeutumisvalmennusta on rahoitettu Suomessa eri tavoin sen historian aikana. CP-liiton toteuttamaa sopeutumisvalmennusta on rahoitettu mm. sosiaalihallituksen erillismäärärahojen turvin, sairaaloiden ja terveyskeskusten maksusitoumuksilla sekä jo pitkään Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Viime vuosina CP-liiton sopeutumisvalmennuksen toteutus perustuu pelkästään RAY:n rahoitukseen. Raha-automaatti-yhdistyksen avustus on mahdollistanut pitkäjänteisen ja asiakaslähtöisen sopeutumisvalmennuksen kehittämisen ja toteuttamisen.vammaispalvelulain mukaisena sosiaalisena kuntoutuksena sopeutumisvalmennuskurssit ovat osallistujille maksuttomia. CP-liitto järjestää vuosittain toistakymmentä kurssia eri-ikäisille vammaisille henkilöille sekä heidän perheilleen ja läheisilleen. Esimerkiksi viime vuonna CP-liiton sopeutumisvalmennuskursseille osallistui 101 vammaista henkilöä ja 137 vammaisen henkilön omaista.kurssilaisilta ja kurssien työntekijöiltä säännöllisesti kerättävä palaute kertoo sopeutumisvalmennuksen tarpeesta ja positiivisesta vaikutuksesta ihmisten elämään. Palautteiden kautta saadaan myös kehittämisideoita kurssien teemoiksi. CP-liiton sopeutumisvalmennuksen kehittämisen ja suunnittelun taustaryhmänä toimii eri alojen asiantuntijoista koostuva toimikunta.

4 4 LIIKUNTAKERHOT CP-LEHTI 2012:1 Inkluusiosta haaveillaan, mutta erityisliikuntaan päädytään Teksti: Aija Saari, LitT Tutkin lokakuussa 2011 tarkastetussa väitöskirjassani vammaisten lasten liikunnalliseen iltapäivätoimintaan osallistumista. Tutkimukseni käynnistyi vanhempien yhteydenotoista, joissa he etsivät harrastuspaikkaa vammaiselle lapselleen. Muistan eräänkin puhelun, jossa äiti etsi 13-vuotiaalle tyttärelleen liikuntakerhoa. Toimin silloin Suomen Invalidien Urheiluliitossa ja vammaisten lasten liikuntaan liittyvät asiat kuuluivat työhöni. Tytöllä ei ollut varsinaista vammaa, vaikka syitä motorisen kehityksen ongelmiin tutkittiinkin parhaillaan. Hän ei ikäisiään pienikokoisempana ja kömpelömpänä pärjännyt paikallisessa koripallokerhossa. Lisäksi häntä vieroksuttiin erikoisen ulkonäkönsä takia. Sopivaa erityisliikunnan ryhmääkään ei paikkakunnalta löytynyt, koska se tarjonta josta tiesin, oli tarkoitettu vaikeammin vammaisille lapsille. Tytär ei siis ollut tarpeeksi hyvä yleiseen ryhmään urheiluseurassa, muttei tarpeeksi vammainen erityisliikuntaakaan. Tähän puheluun kiteytyy useita tutkimustani ohjanneita kysymyksiä: Millaista on kaikille avoin toiminta? Millaista toimintaa erityislapsille järjestetään? Kuka pääsee mukaan ja mistä mukaan pääsemättömyys johtuu? Perinteisesti on ajateltu, että vammainen lapsi kuuluu omaan erityisryhmäänsä toisten samankaltaisten lasten kanssa sekä myös viihtyy ja oppii parhaiten vertaisryhmässä. Tällainen ajattelumalli perustuu medikalistiseen oletukseen siitä, että vammaisuus on henkilön keskeisin ominaisuus. Inkluusio- ja ihmisoikeusajattelu ovat sittemmin haastaneet tämän ajatusmallin. Koulumaailmassa keskustelu inkluusiosta kiteytyy tämän päivän kuumaan perunaan, jossa kiistellään erityiskoulujen tarpeellisuudesta ja vammaisen lapsen oikeudesta lähikouluunsa. lähikoulujen vanavedessä myös yleisten ja kaikille avointen liikuntapalvelujen kysyntä on lisääntynyt. Yhä useampi lapsi haluaa harrastaa siellä missä muutkin ikätoverit ovat. Kurkistus liikunnallisen iltapäivätoiminnan hankkeisiin Tutkin erityisesti lasten liikunnallista iltapäivätoimintaa, koska LIKES-tutkimuskeskuksen toteuttamassa hankkeiden seurannassa oli havaittu erityisryhmien määrien kasvaneen. Lähestyin liikunnallista iltapäivätoimintaa monitahoisesti (Vartiainen 1994) perheiden, ohjaajien ja hallinnon näkökulmista. Kaudella yhteensä 87 hankkeesta yli puolet (49) ilmoitti

5 CP-LEHTI 2012:1 LIIKUNTAKERHOT 5 hakemuksessaan aikovansa toteuttaa palveluja erityistä tukea tarvitseville lapsille ja 39 ilmoitti myös onnistuneensa. Kuitenkin vain kolmessa kerhossa tai hankkeessa oli mukana vammaisia lapsia vammattomien ikätovereidensa joukossa. Onnistumisilla tarkoitettiinkin pääosin erityisryhmien omia kerhoja eikä niinkään inkluusiota. Kerhokoordinaattorit kuvasivat, kuinka kerhot ovat tarkoitettu vähän liikkuville, passiivisille, pullukoille, motorisessa kehityksessään viivästyneille, vetäytyjälapsille, sellaisille, jotka inhoavat liikuntaa sekä erilaisille diagnoosiryhmille. Erityisliikunta ei kuitenkaan ole inkluusiota. Iris Marion Youngia (1999) tulkiten ajattelen, että inkluusion tunnistaa siitä, että vammaisia lapsia on mukana luokissa ja harrastuskerhoissa samassa suhteessa kuin heitä muutenkin asuu kyseisellä alueella. Koska nykyään arvioidaan, että noin neljäsosalla lapsista on vammaisuutta, pitkäaikaissairaus tai erityisen tuen tarvetta vähintään joka kolmannessa tai neljännessä kerhossa pitäisi olla mukana useampia vammaisia tai erityisen tuen tarpeessa olevia kerholaisia. Inkluusiossa yleisen liikunnan kerhoa vain muokataan sellaiseksi, että siinä paremmin pystyttäisiin huomioimaan kaikkien osallistujien yksilölliset erot ja tuen tarpeet. Perheet pelkäävät syrjintää ja ohjaajat epäilevät osaamistaan Tutkimukseeni osallistuneista kaikkiaan kymmenestä perheestä seitsemässä ei haluttu osallistua yleiseen liikuntaryhmään tai urheiluseuraan. Perheissä ei ehkä tiedetä matalan kynnyksen tarjonnasta, raskaassa arjessa ei ole voimavaroja selvittää sopivaa tarjontaa tai perheissä epäillään ohjaajien taitoja tai lapsen kelpaamista ryhmään. Urheiluseurat ja yleiset liikuntakerhot koetaan liian etäisinä ja kilpailullisina. Vanhemmat pelkäävät syrjintää ja kiusaamista. [ ] on iso kynnys mennä mukaan, jos on erityislapsi, kun ne huomaa, että se on vammainen. Voi tulla jotain syrjintää tai semmosta. Kuultiin kun yksi poika pelasi sählyä aikasemmin. Nämä isommat alko, ettei enää syöttänyt tälle pojalle, se oli pienikokoinen, se lopetti harrastuksen. Kun ei kaverit auta, eikä syöttele. (15-vuotiaan kehitysvammaisen pojan vanhemmat.) Haastattelemani ohjaajat vahvistivat perinteisen erityisliikunnan ajatusmallin. Jos lapsi on vammainen, hän ei kuulu yleiseen ryhmään, vaan erityisryhmään. Ohjaajat kokevat, ettei heillä ole taitoja tai voimavaroja erityislapsen ohjaamiseen, etenkin kun nykyryhmät ovat jo täynnä rauhattomia, aggressiivisia, häiritseviä ja hankalia oppilaita. Oman selviytymisen raja kulkee vammaisuudessa ja diagnoosissa. Vammaisia lapsia varten ovat erityisammattilaiset ja erityiskoulut, ohjaajat sanoivat. Haastattelemani erityisliikunnanohjaaja selittää ohjaajien pelkoja kokemattomuudella ja koulutuksen puutteella: Kyl mä ymmärrän, että jos sulla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä ottaa vastaa ihmistä, jolla on joitakin erityistarpeita, niin kynnys on aika korkea. Ohjaajat myös muistuttivat seuratoiminnan vapaaehtoisuudesta ja seurojen jatkuvasta ohjaajapulasta. Vammaisten lasten vanhemmat haluttaisiin

6 6 LIIKUNTAKERHOT CP-LEHTI 2012:1 aktiivisemmin mukaan toteuttamaan toimintaa: Miten saisi ne vanhemmat mukaan? Yhdet ja samat joka helevetin kissanristiäisissä. Samahan se on kaikissa yhdistysjutuissa, tietyt jotka tekee niitä asioita. Mukaan kuulumattomuuden negatiivinen kehä Päädyin siihen, että vammaisten lasten mukaan kuulumattomuus on seurausta kolmesta tekijästä, joita tarkastelen seuraavaksi. Ensimmäinen väitteeni on, että erityiskoulut ja luokat jarruttavat inkluusiota. Perustelen väitettäni seuraavasti: Perinteisen ajattelutavan mukaan erityislapsen paikka on erityisopetuksessa. Erityisopetusta perustellaan sillä, että näin lapselle voidaan varmistaa yksilöllinen tuki ja erityiskoulutuksen saanut opettaja. Tällöin käy kuitenkin niin, että erityiskoulusta on vaikea ehtiä niihin vapaa-ajan liikunta- ja harrastuspalveluihin, joihin oman ikäluokan muut lapset osallistuvat, koska erityiskoulu on harvoin lapsen lähikoulu. Ja esimerkiksi koulukuljetuksia ei yleensä voi käyttää kerhoon siirtymiseen. Lisäksi erityisoppilaan leima jarruttaa luontevien kontaktien syntymistä omiin ikätovereihin ja harrastusryhmään osallistumista heidän kanssaan. Usein erityisoppilas ja hänen vanhempansa alkavat itsekin uskoa, ettei yleiseen kerhoon kuitenkaan pääse tai kelpaa. Lisäksi erityislapsella ei yleensä ole kaveria, jonka kanssa mennä kerhoon. Näin syntyvä negatiivinen kehä pitää erityisoppilaan erossa ikätovereistaan myös koulun jälkeen. Toinen väitteeni on, että vammaisten lasten perheet ovat jääneet jumiin erityispalveluihin ja ovat, Timo Saloviitaa lainaten, ikään kuin erityispalvelujen panttivankeja. Lakisääteiset tukipalvelut saadakseen perheen on korostettava lapsen vaikeuksia ja erityisyyttä. Ja toisaalta erityisryhmässä on se tuttu ja turvallinen ohjaaja, joka on jo lähtökohtaisesti kiinnostunut heidän lapsestaan. Yleisesti ajatellaan, että oma ja turvallinen erityisliikuntakerho kannustaa mukaan liikkumaan ja madaltaa kynnystä osallistua myöhemmin yleiseen liikuntaan. Erityisryhmän ajatellaan oleva kuntoutuksen jatke, sekä matalan kynnyksen starttipaikka, josta on helppo siirtyä harrastajaksi eteenpäin, jopa vammaisurheilun kilpakentille. Myös vanhemmat saavat vertaistukea ja vinkkejä käytännön arjessa selviämiseen. Lisäksi erityisryhmiä perustellaan väylänä voimaantumiseen. En kiistä erityisliikunnan ja positiivisen syrjinnän tarpeellisuutta, mutta erityisliikunta-ajattelussa on myös sudenkuoppia. Se voi vahvistaa negatiivista kehää, jossa vain jäädään omiin erityisryhmiin, eikä yleisen liikuntakulttuurin edes tarvitse yrittää muuttua. Vammaisten lasten perheissä pelot ja huonot kokemukset voittavat inkluusion hyödyt. Tämä kävi ilmi, kun tutkimukseni kenttävaiheessa keskustelin erityislastensa jalkapalloharjoituksia seuraavan äidin kanssa. Tämä kertoi, että muutettiin pois [entiseltä kotipaikkakunnalta], kun siellä on tämä integraatio. Pannaan vaan lapset samoihin luokkiin, muttei mitään tukea. Keskustelumme lopuksi hän kuitenkin muisteli henkilöä, joka vaan vaati aikuisenakin kaikkia mahdollisia erityispalveluja, kun oli oppinut niihin. Ja on sosiaalisesti kyvytön. Perheiden ar-

7 CP-LEHTI 2012:1 LIIKUNTAKERHOT 7 jessa kuntoutusajattelu ja fyysinen suoriutuminen voittavat sosiaalisen osallisuuden ideaalin. Inkluusiotakin toki halutaan, mutta työläs arki vie voimat, kertoivat perheet, jotka eivät jaksa etsiä sopivaa ryhmää paikallisesta urheilutarjonnasta tai taistella ohjaajien vammaisuutta koskevia pelkoja ja asenteita vastaan. Kolmas väitteeni on, että liikuntakulttuurin sisäinen logiikka tuottaa syrjintää ja ehkäisee inkluusiota. Urheilu perustuu tuloksiin, kyvykkyyteen ja erojen korostamiseen. Tämä urheilun kilpailullista luonnetta korostava eetos on vastakkainen reiluutta ja hyväntahtoisuutta painottavalle sosiaalisen osallisuuden ideaalille. Inkluusion alkuja oli kuitenkin nähtävissä On toki mahdollista, että myös yleisissä kerhoissa on mukana sellaisia vammaisia lapsia, joista haastattelemani koordinaattorit eivät tiedä. Kutsun tätä näkymättömäksi inkluusioksi. Kohtasin pienen kyläkoulun liikuntakerhossa lievästi kehitysvammaisen, noin 13- vuotiaan tytön. Muut kerholaiset auttoivat ja yrittivät ohjata tätä mukaan leikkeihin. Ohjaaja ei tiennyt poikkeavasti käyttäytyneestä lapsesta muuta kuin ettei tämä ole aivan normaali. No, se on, silleen, en tiiä. Ei oikeen tuu mukaan. Ja kaatuu helposti, ei pysy pystyssä. Koulukaveruus teki kuitenkin tytön mukanaolosta yhteisessä kerhossa luonnollista ja itsestään selvää. Myös tytön opettaja kuvaili, että tämän mukanaolo kouluryhmässä on ollut opettavaista kaikille kouluyhteisön jäsenille. Koulun omaksuma inkluusiofilosofia voi siten tukea myös koulun jälkeen yhdessä harrastamista. Kymmenestä tutkimukseeni osallistuneesta perheestä kolme perhettä oli tehnyt tietoisen valinnan yhteisissä liikuntakerhoissa harrastamisen puolesta. Näissä perheissä lapsen vammaisuus ei ollut ainoa tai keskeisin lapsen elämää ja valintoja määrittävä tekijä. Kiinnostavinta oli, että nämä perheet liikkuvat kummassakin maailmassa etsien harrastuspaikkansa tilanteen mukaan joko erityisliikunnasta tai yleisistä ryhmistä. Heille erityisliikuntaryhmä mahdollistaa vertaistuen, mutta tavallisessa ryhmässä harrastaminen mahtuu paremmin perheen arkiaikatauluihin. Yleiseen liikuntaryhmään osallistumista tukevat myös koulusta ja naapurista tutut kaverit. Vammaisten ja vammattomien lasten yhteistä harrastamista on toki pohdittu ja erilaisia yhdessä tekemisen malleja kokeiltu. Matalan kynnyksen kerhoja ja erityisryhmille suunnattuja erityisliikuntakerhoja perusteltiin ikään kuin alkustarttina, josta sitten voisi siirtyä eteenpäin. Lisäksi kerrottiin jalkapalloseurassa kokeillusta kaverijärjestelmästä, vammaisten ja vammattomien yhteisistä kokeilutapahtumista sekä kokeiluista, joissa vammattomat lapset tutustuvat vammaisurheilun lajeihin. Haastattelemani erityisliikunnanohjaajat pohtivat, että he voisivat toimia lapsen saattajana yleiseen seuraan. Yhteistä toimintaa siis tavoitellaan. Ongelmana vain on, ettei näiden strategioiden onnistumista ole testattu ja seurattu pitkäjänteisesti. Integraatioajattelun mukaisesti oletetaan,

8 8 LIIKUNTAKERHOT CP-LEHTI 2012:1 että lapsi vain siirtyy kokeilutapahtumasta tai matalan kynnyksen kerhosta yleiseen ryhmään ilman tukea tai muutoksia vastaanottajapäässä. Inkluusioon tarvitaan rohkeita perheitä ja erityisliikunnan konsultteja Jos inkluusiota todella haluttaisiin edistää, se pitäisi nähdä jatkuvana prosessina, jossa keskeistä ovat kohtaamiset. Me tarvitsemme luontevia, säännöllisiä ja etenkin positiivisia kohtaamisia vammaisten ja vammattomien henkilöiden välillä. Kohtaamisia ei synny, jos vammaisten lasten perheet väistyvät omiin turvallisiin erityisryhmiinsä. Kohtaamisia syntyy, jos uskaltaa rohkeasti ottaa yhteyttä urheiluseuraan ja lähteä mukaan. Toiseksi meidän tulisi tiedostaa positiivisen syrjinnän kaksi puolta. Erillispalveluja tarvitaan, mutta erityisryhmistä voi myös muodostua inkluusion jarruja. Siksi olisi harkittava vammaisten oma-apuryhmien, vertaistoiminnan ja erillisten liikuntapalvelujen purkua silloin, kun niitä ei enää tarvita. niiden itsearvoisuus on perusteltua vain silloin, kun on kyse erityisestä vammaisurheilulajista, jonka harrastaminen ja säännöt edellyttävät tietynlaisia välineitä tai toimintakykyä(vrt. boccia ja maalipallo). Kolmanneksi inkluusion muutosta edesauttaa se, että erityisliikunnan asiantuntijat siirtyisivät toimimaan urheiluseurojen ja yleisten liikuntaryhmien kehityskumppaneina ja tukijoina. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisten erityisliikunnanohjaajien, vammaisurheilun koordinaattorien ja vammaisjärjestöjen liikuntatyöntekijöiden toimenkuvan muutosta. Neljänneksi ja ehkä tärkeimpänä tekijänä näen, että vammaisvähemmistöjen tulisi näkyä, kuulua liikunnan kentillä ja osallistua rohkeammin liikunnan ja urheilun päätöksentekoon. Lopuksi muistutan, että tarjonnan tasolla erityisliikunnan omat kerhot voivat olla osa inkluusion kirjoa, jos vammainen harrastaja voi itse valita erityisliikunnan ja yleisen kerhon väliltä. Tarvitaan kuitenkin lisää kaikille avoimia liikuntakerhoja, jotta valinnan voi aidosti tehdä. Tällä haavaa meillä on tarjolla vain motoriseen toimintakykyyn ja kuntoutukseen tähtäävää erityisliikuntaa jos aina sitäkään. Lähteitä voi tiedustella kirjoittajalta osoitteesta Kuvat: Suomen CP-liitto ry

9 CP-LEHTI 2012:1 ESTEETÖN VIESTINTÄ Kuvat: Hannele Merikoski 9 Lukee Piirtää AA niinku paloauto Miten lapsen lukitaitoja voi tukea arjessa Hannele Merikoski erityisasiantuntija Avainsäätiö Esteetön viestintä yhteinen asia Ajelimme hiljaisuuden vallitessa. Yhtäkkiä takapenkiltä kuuluu painokkaasti Aa niinku palo- Auto. Pieni poikani on löytänyt sanojen ihmeellisen maailman. Ne koostuvat äänteistä ja äänteillä on nimi. Vanhemmat kysyvät usein, pitäisikö lasta opettaa lukemaan ja milloin pitäisi olla huolissaan lapsen lukitaitojen kehittymisestä. Pientä lasta on aina hyvä tutustuttaa lukemisen maailmaan. Kun lapsella on syystä tai toisesta riski kielenkehityksessään, niin on tärkeää tukea hänen kielenkehitystään. Kuvakirjoista mukalukemiseen Jo äitiyspakkauksessa on vauvaa varten ensikirja. Alkuvaiheessa vauva tutustuu siihen lähinnä suullaan. Vanhempi tutustuttaa lapsen kirjojen maailmaan. Ensin on koskettelukirjoja ja vähitellen kuvamaailmaan liitetään sanoja, loruja ja tarinoita. Lorut ja riimitykset ovat erinomaisen tehokkaita lukivalmiuksien kehittämisessä. Hiiri keittää puuroo tai mennään mennään maantietä tukevat lukitaitoja rytmillään. Riimit tukevat äänteiden ja kirjainten yhdistämistä. Lapset helposti innostuvat riimittelemään itsekin ja hihittelevät keksiessään ikivihreät versiot: lällälällieru sulta pääsi. Ja sehän tulee aina sopivaan aikaan ja oikeassa paikassa. Puhelaitteessa voisi olla erilaisia Anna suukko riimejä, kun lapsi ei ilmaise itseään puheella. Pitkillä automatkoilla tai vaikkapa jonotustilanteissa voi lapsen kanssa pohtia onko sanassa sihinää, tärinää vai lätinää. Mikäli lapsi ei pysty ilmaisemaan itseään puheella voi käyttöön ottaa kuvat tai puhelaitteen. Sanojen pituutta voi myös pohtia vaikkapa kotona keittiössä: onko tiskirätti lyhyt vai pitkä sana. Vuosia sitten perustimme Kilon päiväkodissa, Espoossa Siivousklubin. Suunnittelimme toi-

10 10 ESTEETÖN VIESTINTÄ CP-LEHTI 2012:1 minnan yhdessä innokkaan nuoren laitosapulaisen kanssa. Hän valmisti kaikki kuvat ja otti käyttöön myös puhelaitteet. Oli pitkiä ja lyhyitä siivoussanoja. Oli litinät ja lätinät sekä rätinät. Laitosapulaisen vastuulle kuului myös postinjako päiväkodissa ja kerran näin klubilaiset kahvihuoneen pöydän äärellä innokkaina käymässä läpi postia. Apulainen kyseli: jos tässä lukee puh. Ja innokkaat klubilaiset löysivät kuvista heti sen kuvan missä lukee puheterapeutti - voi sitä osaamisen riemua! Ja mahtava klubiemäntä, joka osasi kehittää ja laajentaa ideaa! Sanoja ja kuvia voi erilaisin palapelein tai palikoin yhdistellä. Lapselta voi kysyä missä lukee punainen tai mitä tuossa tavarassa/kuvassa lukee. Lapsi voi kertoa tai näyttää kuvaa. Seurasin kaupassa isää ja tytärtä vihannesosastolla. He etsivät vihanneksia. Osa oli tuttuja, mutta aina vieraamman kohdalla isä aloitti: tuossa lukee avok ja tyttö jatkoi aado. Kaupan vaaka oli kuvallinen ja tyttö sai hoitaa punnituksen ja yhdessä he vielä tarkistivat että tarrassa lukee oikea vihannes. Vanhemmat haluavat lähtökohtaisesti tukea lapsensa kehittymistä. Siihen ei sinällään tarvita mitään ihmeellisiä temppuja, ohjelmia, kursseja tai opuksia. Arjessa aidosti lapsen kanssa läsnä ollessa yksittäisissä aidoissa tilanteissa vanhempi voi tukea lapsensa kehitystä paremmin kuin kukaan asiantuntija. Riimi Uimahallilla oli pieni poika ja äiti. Suihkuhuoneessa äiti pyysi poikaa hakemaan lokerikosta shampoon ja hoitoaineen. Poika teki työtä käskettyä (aikuiselle avuksi oleminen on lapsille kovasti mieleen) ja äiti pyysi shampoota ensin. Kumpi se on? kysyi poika. Äiti kysyy muistaako poika, millä kirjaimella hänen nimensä alkaa ja poika onnelllisena ojentaa äidille shampoopullon. Hieman myöhemmin tilanne jatkuu pukuhuoneessa, jossa äiti antaa pojan rauhassa suunnistaa avain kädessä heidän kaappiinsa. Oikea kirjain ja numero löytyy! Sivustakatsojan sydäntä lämmittää. Miten hienosti äiti toimi lapsensa kanssa. Harmittaa kun en mennyt kehumaan. Erilaiset keinot ja esteetön viestintä Eräs erityislastentarhanopettaja tuumasi, että kun hän on ottanut käyttöönsä piirtämisen ja kuvat viestinnän tueksi, niin hän ei ole koko uransa (miltei 30v) nähnyt niin vahvoja lukivalmiuksia omaavia alle esikouluikäisiä. Esteettömän viestinnän huomioiminen lasten arjessa tukee kaikkien lasten kykyä viestiä. Erilaisten keinojen käytön hienous on siinä, että ne kaikki tukevat lukivalmiuksien kehittymistä: viittomat rytmillään, kuvat ja piirtäminen, sillä viestintäkuvien yläpuolella on aina teksti. Kuvan

11 CP-LEHTI 2012:1 ESTEETÖN VIESTINTÄ 11 yläpuolella siitä syystä, että sormi tai käsi peittää kuvan.teksti jää näin näkyviin. Avainsäätiön Kahvamateriaali on selkeää, herkullisen kaunista ja innostavaa materiaalia. Se kiinnostaa kaikkia lapsia.lorujen, laulujen ja riimien kuvat laitetaan matolle ja kuvien rytmitys tapahtuu taikasauvalla oikealla tai kuvitteellisella, sillä jokaisellahan on ainakin taikasormi! Eläinarvoituksista löytyy myös pehmokuvaeläimet. Eläimet on halkaistu. Alkupää ja loppupää pitää yhdistää mattoon. Mutta vielä hauskempaa on tehdä ihan uusia eläimiä, joita ei kukaan ennen ole nähnytkään Simä on tosi outo ja naurettava eläin. Vuorovaikutukselliset satukirjat ovat myös kaikkia kiinnostavia. Paitsi että kuvia mallitetaan, niin myös sanoja. Kun kirjassa on isot tekstit niitä on helppo taikasormella kuljettaa lukemisen rytmissä. Rytmi on vuorovaikutuksen perusta ja se myös auttaa tarkkaavuudeen suuntaamisessa. Ja vuorovaikutuksellinen Onko kuu juustoa? On kerrassaan valloittava, kun tarinan kuvia voi siirtää tekstisivulle. Lukivalmiuksia voi tukea mutta lapsen ehdoilla Kirjoita meille Satu Lapsen lukivalmiuksia on mahdollista tukea ihan tavallisessa arjessa. On huolehdittava, että se ei aiheuta lapselle tai vanhemmalle suorituspaineita. Tässä Pisavaltakunnassa tuntuu joskus, että lukitaitoja yliarvostetaan. Se, että osaa mekaanisesti lukea ei tue osallisuutta yhtä paljon kuin esimerkiksi kyky ilmaista omia tarpeita tai sosiaaliset taidot. Pienten ryhmän vanhempainillassa eräs äiti huokasi, että kun hänen tyttärensä ei suostu kuuntelemaan iltasatua. Lapsi haluaisi vain jutella. Varmaan lukija arvaakin, mitä vastasin Juttele lapsellesi ja koska kädessäsi on tämä lehti niin lisäisin vielä: mallita erilaisia keinoja, mutta niin että se on sinustakin hauskaa! Herättikö erityisasiantuntija Hannele Merikosken artikkeli AA niinku paloauto lukemisen oppimiseen liittyviä ajatuksia, kysymyksiä, mietteitä, mielipiteitä Olemme kiinnostuneita kaikista lukijakommenteista. Odotamme postia osoitteessa Jäiko mieltänne askarruttamaan jokin kirjoituksessa oleva asia. Ota yhteyttä artikkelin kirjoittajaan erityisasiantuntija Hannele Merikoskeen

12 12 HENKILÖKOHTAINEN APU CP-LEHTI 2012:1 Amu Urhosen avustajien tehtävissä on kodinhoito lisääntynyt Louna-tyttären tulon myötä. Muuten Urhonen haluaa, että koti on heidän perheensä näköinen. Avustaja ei saa vapaasti järjestellä paikkoja mielensä mukaan. Amu Urhonen on tyytyväinen henkilökohtainen apu -järjestelmään Teksti & kuvat: Mia Hemming Vammainen ihminen valitsee itse ja palkkaa avustajansa sekä toimii hänen työnantajanaan. Kotikunta maksaa avustajan palkan. Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen on toiminut työnantajana jo kymmenen vuotta. Hän on huomannut ja kuullut, että kunnissa usein kuvitellaan vammaisten osaavan luonnostaan olla työnantajia. - Olen myös kuullut, että toisinaan kunnissa pidetään järjestelmää liian raskaana vammaisille. Siihen sitten suhtaudutaan kielteisesti, mikä vaikeuttaa asioiden hoitoa. Lisäksi kunnissa ei tunnuta aina ymmärtävän, että työnantajana toimiminen tarkoittaa muutakin kuin byrokratian hoitamista. Siis että työnantaja ei tule toimeen avustajan kanssa tai että hän joutuu jatkuvasti etsimään uuden avustajan. Kaikki tuollainen ottaa voimille, Urhonen huomauttaa. Hän on pitänyt Kynnys ry:ssä muun muassa pomokursseja henkilökohtaisen avustajan työnjohtajana toimimisesta.siten niin koulutuksen, ohjauksen kuin materiaalin avulla tulisi tukea vammaisten ihmisten toimimista avustajan kanssa. Kuntakohtaiset erot pitäisi saada pois. - Joissakin kunnissa on ryhdytty kehittämään järjestelmää, ja toivoisin, että vammaisia otettaisiin mukaan kehitystyöhön. Nimenomaan työnantajana toimimiseen pitäisi vammaisille olla tarjolla koulutusta, sekä tietoa jo järjestettävistä kursseista. Lisäksi täytyisi tukea vammaisten jaksamista työnantajana: tueksi ei riitä se, että kunta hoitaa palkanmaksun. Järjestelmään pitäisi saada enemmän joustoa, sillä avustajan tarvehan ei lopu arkipäivisin klo Tuolla tavalla ei saisi rajoittaa avustajan työaikaa, mutta olen kuullut monessa kunnassa niin kuitenkin toimittavan. Työnantajan tulee tuntea velvollisuutensa Eri kunnissa on erilaisia hallintokäytäntöjä esimerkiksi avustajan palkan maksamisessa. Työnantajavelvoitteiden hoitaminen tulisi kaikkialla sujua järkevällä tavalla. - Byrokratian hoitaminen vie jonkin verran aikaa, kuten vuosi-ilmoitusten täyttäminen. Mutta ne muuttuvat ajan myötä rutiinitoimiksi. Hankalinta järjestelmässä on työntekijöiden hakeminen, sillä avustajat vaihtuvat aika usein. Kunta ei kuitenkaan saa valita työntekijää vammaisen puolesta - se ei ole lain hengen mukaista. Vammaiselle täytyy jättää myös työhön perehdyttäminen, sillä ainoastaan hän tuntee tarpeensa ja

13 CP-LEHTI 2012:1 HENKILÖKOHTAINEN APU 13 toiveensa, Amu Urhonen muistuttaa. Urhonen kertoo esimerkiksi, että hänen avustajansa eivät laita ruokaa, sillä hän pystyy siihen hyvin itse. Ja hän on itse selvittänyt kullekin avustajalle, miten haluaa, että heidän kotonaan siivotaan. - Joskus olen joutunut rajoittamaan liiallista siivousintoa, sillä meidän kodissamme ei kaikkien tavaroiden tarvitse olla järjestyksessä. Vammaisen toimiessa työnantajana hänen tulee tuntea myös työsuhteen päättämiseen ja lomauttamiseen liittyvät pykälät. Hänen tulee tietää, mitä on työsuojelu, ja noudattaa työaikalakia. - Kaikkea tällaista tietoa pitäisi työnantajakoulutuksen sisältää. Vammaiset henkilöt voisivat myös perustaa vertaistukiverkostoja auttamaan uusia henkilöitä oppimaan kaikki työnantajatoimeen liittyvät käytännöt. Nythän on myös olemassa Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien liitto, josta saa neuvoja ja monenlaista palvelua. Urhonen on kuullut vammaisen henkilön joskus vaatineen liikaa avustajaltaan, sillä ei ole tuntenut työnantajan velvollisuuksiaan. Tai vammainen henkilö on saattanut irtisanoa avustajansa perusteella, joka ei oikeuttaisi irtisanomiseen. - Valtaan sisältyy paljon vastuuta.monesti avustajat ovat nuoria opiskelijoita, jotka eivät tunne oikeuksiaan työntekijöinä. Se on sitten kurjaa, jos ensimmäisessä työpaikassa poljetaan heidän oikeuksiaan, Amu Urhonen sanoo. Avustajat mahdollistavat tekemään sen, minkä vammaisuus estää Henkilökohtainen apu muuttui runsas kaksi vuotta sitten vammaispalvelulain palveluvalikoimassa vahvaksi subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeavammaiselle ihmiselle. Avun tarpeen arviointi lähtee henkilön toimintakyvystä. - Henkilökohtainen apu pitäisi kirjata subjektiiviseksi oikeudeksi myös kehitysvammaisille henkilöille. Siten voitaisiin edesauttaa kehitysvammaisen henkilön kotona tai ryhmäkodissa asumista ja välttää laitosasumista, Amu Urhonen miettii.on myös ehdottomasti parempi, että vammainen itse toimii avustajan työnantajana kunnan tai valtion sijaan. Mutta esimerkiksi Ruotsissa vammaiset henkilöt ovat perustaneet osuuskuntia työnantajavelvollisuuksien hoitajaksi, ja se voisi toimia Suomessakin. Urhosella on kymmenen vuoden aikana ehtinyt olla 15 avustajaa. Heidän joukossaan on ollut opiskelijoita, välivuoden viettäjiä, osa-aikatyötä haluavia. - Minua ei haittaa, että avustajat vaihtuvat usein. Suhtaudun heihin aika ammattimaisesti, ja rekrytoinnista on tullut rutiinia. En minä ole jäänyt suremaan jonkun avustajan työsuhteen päättymistä. Jos haluaa, voi sitten jatkaa toisista lähtökohdista yhteydenpitoa.amu Urhonen muistelee, että hänellä oli alussa vaikeaa omaksua työnantajan roolia jo nuoren ikänsä tähden. Hänen oli vaikea huomauttaa asioista, ja kun niin joutui tekemään, se tuntui kurjalta. Valta täytyy kuitenkin ottaa. - Olen kuullut avustajan pompotelleen avustettavaa ja koko perhettä omien aikataulujensa ja toiveidensa mukaan. Parhaillaan Urhosella on kaksi avustaja.toinen on työskennellyt hänelle jo peräti vuoden, ja toinen muutaman kuukauden.-he työskentelevät yhteensä 30 tuntia viikossa, kumpikin 15 tuntia. Toinen työskentelee alkuviikon ja toinen loppuviikon ja tarvittaessa viikonloppuisin. Heidän työtehtävänsä on avustaa minua päivittäisessä elämässäni. Ennen kuin sain vauvan, he enimmäkseen avustivat minua siirtymään paikasta toiseen. Vieläkin he tekevät sitä, mutta nyt kodinhoito on lisääntynyt. Urhosella on puheenjohtajuuteen liittyen usein kokouksia Helsingissä, ja lisäksi hän opiskelee pääkaupungissa. Hänen avustajansa siten myös auttavat usein häntä matkustamisessa. Avustajat auttavat minua tekemään kaiken sen, mitä en voi tehdä, koska olen vammainen. Henkilökohtaisen avustajan työssä on eduksi joustavuus, tasapainoisuus ja sosiaalisuus. Avustajan työn vaativuus vaihtelee henkisesti ja fyysisesti riippuen avustettavasta. Mitään varsinaista koulutusta ei ole saatavilla, yksittäiset koulutukset ovat avustajien oman aktiivisuuden varassa. Kuka tahansa tehtävään sopiva voi näin ollen työskennellä henkilökohtaisena avustajana, mitään erityisiä pätevyysvaatimuksia ei ole. >>>

14 14 HENKILÖKOHTAINEN APU CP-LEHTI 2012:1 Itsenäinen elämä edellyttää palkattua avustajaa Amu Urhosen mielestä avustajajärjestelmän tarkoituksena on tarjota vammaisille henkilöille mahdollisuus elää samanlaista elämää kuin kaikki muutkin. Palvelun käyttäminen mahdollistaa sitten vammaiselle esimerkiksi normaalit roolit perheenjäsenenä. - Roolit olisivat luonnottomia, jos läheinen toimisi avustajana, sillä siten olisi hänestä väärällä tavalla riippuvainen. Nyt minä voin olla ihan yhtä lailla ystävilleni avuksi kuin he minulle. Ja olen vanhemmilleni itsenäinen tytär. Aviomiehelleni olen vaimo: avioliitto ei ole avustussopimus vaan kahden ihmisen rakkaussuhde, Urhonen huomauttaa. Jos Urhonen suuttuu, hänen ei tarvitse pelätä, ettei häntä autettaisi. Työntekijän tulee tehdä työnsä, vaikka työnantaja olisi huonolla tuulella. - Olen kuullut läheisten henkilöiden joskus rajoittaneen vammaisen henkilön toimintaa rangaistuksena oman tahdon osoittamisesta. Esimerkiksi vammaisille teineille on kuitenkin ihan yhtä tärkeää saada kapinoida kuin ei-vammaisillekin. Yhtä lailla Urhosesta olisi aika kauheaa, jos avustaja olisi vapaaehtoistyöntekijä. Se aiheuttaisi jatkuvan kiitollisuuden velan tunteen vammaiselle henkilölle. -Lisäksi vapaaehtoinen voisi lopettaa avustamisen heti, kun hänestä siltä tuntuisi. Avustettavan asema olisi kaiken kaikkiaan todella epämiellyttävä. Amu Urhonen haluaa rohkaista vammaisia ottamaan vastuun elämästään, ja vallan elämässään. Liian moni on jäänyt siihen tilanteeseen, että joku toinen tekee päätökset vammaisen puolesta.vastuun ja vallan ottaminen saattaa myös pelottaa. Minusta aikoinaan tuntui, että maailma aukesi, kun ryhdyin käyttämään avustajaa. Oli hienoa päättää itsenäisesti, mitä kaupasta ostaa. Muistan vieläkin, kuinka mieletön kokemus itsenäistyminen oli. Elämänpiirini laajeni tosi paljon. Urhonen muistuttaa, että avustaja mahdollistaa esimerkiksi kahville menemisen yksin tai ystävien kanssa. Avustajan tehtävä on olla käytettävissä, työnantajan ei tarvitse avustajalle pitää seuraa. Jotkut kokevat vaikeaksi vastaanottaa apua, ja sen tähden yrittävät selviytyä mahdollisimman vähin avuin päivästä toiseen. Minä en tahdo elämän olevan selviytymistä, vaan haluan nauttia elämästä. Kun jouduin olemaan ensimmäiset kolme kuukautta aikoinani ilman avustajaa määrärahojen puutteesta, se oli ahdistavaa. Koko ajan joutui miettimään, että mitä pystyy tekemään ja mitä pitää jättää tekemättä. En kokenut itseäni millään lailla suureksi sankariksi selviytyessäni silloin päivästä toiseen. Nyt Amu Urhonen voi lähteä vapaasti, mihin haluaa avustajan auttamana, vaikkapa seksikauppaan tai baariin. Työntekijän asia ei ole paheksua työnantajan ratkaisuja. Ateisti teologian opiskelija Amu Urhonen on parhaillaan äitiyslomalla. Louna-tytär on 8 kuukauden (= kirjoitushetkellä) ikäinen. Urhoselta on vastikään julkaistu kirja Kompastuksia, jossa hän kertoo, minkälaista vammaisena olo Suomessa pahimmillaan on. Urhonen on aktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa. Hän on varavaltuutettu ja kahden lautakunnan jäsen. Lisäksi Urhonen opiskelee Tampereella sosiaalipolitiikkaa ja Helsingissä teologiaa pääaineenaan kirkkohistoria. Hän lähti aikoinaan opiskelemaan teologiaa kiinnostuksesta uskontoa ja historiaa kohtaan. - Olen ateisti, ja sen kanssa minulla ei ole ollut mitään vaikeuksia teologisessa tiedekunnassa. Ei siellä oleteta, että kaikilla on vakaumus toisin kuin sosiaalipolitiikassa Tampereella. Tampereella minulla on ollut enemmän hankaluuksia vakaumukseni tähden, sillä olen vihreä, vaikka pitäisi olla punainen. Teologisessa keskustellaan avoimesti enemmän eri vaihtoehdoista toisin kuin Tampereella. Tampereella saatetaan jotakin jyrkästi vastustaa aatteen vastaisena ajatuksena, Urhonen sanoo. LISÄÄ TIETOA Henkilökohtainen avustaja Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto tai soita Assistentti.info, assistentti.html tai soita Kynnys ry (09)

15 CP-LEHTI 2012:1 KELA 15 Vaikeavammaiset eivät saa kuntoutusta yhdenvertaisesti Vaikeavammaisten kuntoutuksen kytkentä lainsäädännössä Kelan vammais- ja hoitotukeen aiheuttaa ongelmia asiakkaille. Mauri Laukkanen Kuntoutuksen järjestämisen yleinen vastuu on säädetty julkiselle terveydenhuollolle, siltä osin kuin kuntoutus ei kuulu muiden tahojen järjestettäväksi. Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen tuli Kelan lakisääteiseksi toiminnaksi vuonna 1991.Saadakseen Kelan järjestämää kuntoutusta vaikeavammaisen henkilön tulee olla alle 65-vuotias ja hänen tulee saada vähintään korotettua alle 16-vuotiaan vammaistukea, korotettua 16 vuotta täyttäneen vammaistukea tai eläkettä saavan korotettua hoitotukea. Kelan tutkimusosaston selvityksessä kuvataan niitä erityistilanteita, jotka ovat syntyneet Kelan järjestämisvelvollisuuden alaisen vaikeavammaisen kuntoutuksen ja vammais- ja hoitotukikytkennän seurauksena. Tämä kytkentä on johtanut toimintamalliin, jossa ikä ja työkyky ovat vaikuttaneet vaikeavammaisen kuntoutukseen oikeutetun kohderyhmän määrittymiseen tavalla, joka ei liene lain alkuperäinen tavoite. Vain noin10 % Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saaneista kuuluvat aktiiviseen työvoimaan, ja merkittävä osa lapsena vaikeavammaisten kuntoutusta saaneista menettää tämän oikeuden viimeistään täytettyään 16 vuotta. Kytkentä ei takaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen kuntoutuksen toteutumista, minkä vuoksi Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat henkilöt tulisi määrittää uudelleen. Tässä selvityksessä ei arvioida kuntoutusta koskevan lainsäädännön muita uudistamistarpeita, joskin osa lain ongelmakohdista tulee selvityksessä esille. Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on varmistettava, että yksilö saa asuinkunnastaan riippumatta yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti lääketieteellisesti perusteltua kuntoutusta tarpeen, ei vamman vaikeusasteen, perusteella. Hyvä ja asiakaslähtöinen kuntoutuskäytäntö on mah dollista järjestää monen toimijan yhteistyöllä, mutta se edellyttää lainsäädännön selkeyttämistä, koulutusta ja kansallisesti yhteistä näkemystä olemassa olevien resurssien käytöstä. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen, tarve-ja tavoitelähtöisen kansallisen kuntoutuskäytännön rakentuminen edellyttää myös koordinoitua kuntoutuksen ohjausta ja kuntoutuksen tutkimuksen lisäämistä, jotta kuntoutuksen kohdistumista, ajoitusta, tavoitteellisuutta, prosessia ja vaikuttavuutta sekä vaikutusten seurantaa voidaan parantaa. Julkaisu: Autti-Rämö I, Faurie M ja Sakslin M. Vaikeavammaisten kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus Suomessa. Aihetta lainsäädännön muutoksiin? Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 79, ISBN (nid.), (pdf). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/28874

16 16 KELA CP-LEHTI 2012:1 Taksimatkojen suorakorvaus laajeni Lappiin ja Länsi-Pohjaan Kelan korvaamien taksimatkojen keskitetty tilausnumero otettiin käyttöön Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä Kaikki Kelan korvaamat taksimatkat Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueilla tilataan 10.1 alkaen numerosta (Lapin taksikeskus). Tästä numerosta tilatusta matkasta asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa esittämällä Kela-kortin. Asiakas maksaa ainoastaan omavastuuosuuden, joka on 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta. Puhelun hinta on sama kuin tavallisen taksin tilauspuhelu alueella (1,16 + pvm).taksikeskus on auki ympäri vuorokauden joka päivä. Asiakas voi tilata useamman matkan samalla puhelinsoitolla. Suorakorvausjärjestelmä on jo käytössä Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä. Tänä vuonna järjestelmä laajenee yhdeksään sairaanhoitopiiriin, ja syksyyn 2013 se on käytössä koko maassa. Järjestelmä parantaa asiakaspalvelua ja hillitsee kustannuksia Suorakorvausjärjestelmässä asiakkaan matkan tilaustieto yhdistetään taksamittarilta tulevaan maksutapahtumatietoon ja tiedot lähetetään kerran päivässä sähköisesti Kelaan. Koska matkakorvaukset saadaan heti käsittelyyn, ne kerryttävät nopeasti asiakkaan vuotuista omavastuuosuutta, ns. matkakattoa (157,25 euroa). Suorakorvausjärjestelmän ansiosta myös lyhyet, kustannuksiltaan alle 9,25 euron omavastuun jäävät matkat tulevat Kelan tietoon, ja ne lasketaan mukaan matkakattokertymään. Matkakaton täytyttyä Kela lähettää asiakkaalle vuosiomavastuukortin osoituksena matkakaton täyttymisestä. Tämän jälkeen asiakkaan ei tarvitse maksaa matkan omavastuuosuutta. Taksimatkojen keskitetty tilausvälitys mahdollistaa sähköisen tiedonsiirron lisäksi Kelan korvaamien taksimatkojen yhdistelyn. Matkojen yhdiste- ly hillitsee tehokkaasti kasvavia kustannuksia varsinkin alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä. Asiakkaan matkaa ei kuitenkaan yhdistellä, jos terveydenhuollon edustaja on katsonut, ettei se ole asiakkaan terveydentilan vuoksi mahdollista. Koska asiakkaan matkatilaus välitetään asiakasta lähinnä olevalle ajovuorossa olevalla taksille, asiakas ei voi valita suorakorvausmenettelyssä tiettyä kuljettajaa. Jos asiakas ei halua käyttää suorakorvausmenettelyä, hän voi tilata matkan valitsemaltaan taksiyrittäjältä myös suorakorvausalueella. Tällöin asiakas joutuu maksamaan taksimatkan koko hinnan itse ja hakemaan korvausta Kelalta jälkikäteen tarvittavine liitteineen. Jälkikäteen paperilomakkeella haetun korvauksen käsittelyaika on noin 3 viikkoa. Oikeus tuttuun taksiin Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saavilla asiakkailla ja aiemmin sitä saaneilla 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä on edelleen oikeus käyttää tuttua taksinkuljettajaa, ns. vakiotaksia. Vakiotaksia voivat käyttää myös yksin matkustustavat alle 16-vuotiaat lapset ja vaikeasti sairaat lapset.vakiotaksia ei tilata keskitetystä tilausnumerosta, vaan asiakas sopii tilauksesta haluamansa autoilijan kanssa. Kela korvaa sairauden tai raskauden vuoksi tehdyt matkat terveydenhuoltoon sekä matkat Kelan järjestämään kuntoutukseen. Matkat korvataan ensisijaisesti julkisten kulkuvälineiden kustannusten mukaisesti. Taksin käyttö korvataan, jos matkustaja ei voi käyttää julkisia kulkuneuvoja terveydentilansa vuoksi. Matka korvataan myös, jos julkisia kulkuyhteyksiä ei ole kohtuudella käytettävissä. Lisätietoja asiakkaille Kelan palvelunumero sairausasioissa arkisin klo 8 18 Lisätietoja Kelan matkakorvauksista

17 CP-LEHTI 2012:1 TOIMITUKSELTA Heikki Kakko 17 Sanojen valta Taannoin luin Yleisradiosta eläköityneen toimittaja Terttu Lensun kirjan Mummo vastaan muu maailma. Kirjassaan Lensu kertoo muun muassa niistä asioista, paikoista ja henkilöistä, jotka vaikuttivat häneen lapsena, nuorena ja myöhemmin antoivat suuntaviivoja toimittajan ammattiin. Pienen Lumijoen kunnan, Varjakkalan kylän kirjasto, postinkantaja-äiti ja kirjailija Kirsi Kunnas olivat vaikuttaneet merkittävästi tiedonhaluisen Terttu Lensun elämään luvuilla.kyläkirjasto avasi tien kirjojen maailmaan ja äiti yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomalla kotiin jonkun tilaaman Suomen Kuvalehden, joka kannettiin tilaajalleen päivän myöhässä. Lensun opiskeluaikoina kirjailija Kirsi Kunnas neuvoi opiskelijoita luovassa kirjoittamisessa seuraavasti: Kuuntele päätäsi, usko mielikuviisi, pysy arkisena. Vaikuttaminen on liittomme tämän vuoden teema. Mielestäni oikeammin teemasana, joka muuntuu kahdeksi sanaksi: Vaikuta. Vaikutu. Jo monien vuosien ajan CP-lehdellä on ollut onni saada teiltä, hyvät, lukijat, erinomaisia kirjoituksia, jotka ovat sisältäneet arkielämän kuvauksia suomalaisissa perheissä. Nämä kirjoitukset ovat luetuinta osaa lehdessämme. Kirjoituksienne avulla olemme pystyneet antamaan vertaistukea esimerkiksi kirjastojen lukusaleissa vanhemmille, jotka etsivät tiedollista tukea oman perhe-elämänsä muuttuneeseen arkeen vammaisen lapsen vanhempina. Nämä vanhemmat ovat vaikuttuneet kirjoituksestanne ja saattaa olla, että kirjoitus on avannut uudenlaisen näkymän arkeen. Uskon, että kirjailija Kirsi Kunnas tarkoitti juuri kirjoitusten elämänmakuisuutta kehottaessaan kirjoittajaa pysymään arkisena. Ennen sanottiin, että lehdistö on neljäs valtiomahti. Tällöin tarkoitettiin Suomessa ilmestyvää painettua sanomalehdistöä. Kun täällä toimituksessa suunnittelemme tulevien CP-lehtien teemanumeroita, mietimme tarkkaan, mitkä olisivat aiheita, jotka kiinnostaisivat mahdollisimman monia lukijoita, ja joilla olisi yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kieltämättä etsivä journalismi CP-lehdessä ei ole helppoa, mutta on hauskaa ja innostavaa löytää aivan uusia, ennen käsittelemättömiä aiheita, joita vuonna 2011 olivat esimerkiksi CP-vammaisuus ja näönkäyttö sekä erään kirjoittajan kertoma omista maisema-arkkitehtuuriopinnoista. Lehti sai näiden aiheiden käsittelystä kiittävää palautetta vanhemmilta ja ammattihenkilöstöltä. Kiitos palautteestanne. Toivomme, että edelleen haluatte vaikuttaa lehden sisältöön lähettämällä omakohtaisia tarinoita, runoja, valokuvia jne.annattehan meidän lukijoina vaikuttua kirjoituksistanne. Sini Pälikkö

18 18 VAMMAISTEN IHMISOIKEUDET CP-LEHTI 2012:1 OTM Jukka Kumpuvuori - Normitaivaan tähtiä vai arjen työkaluja? Vammaisten ihmisoikeudet Ihmisoikeuksien normitaivaan tähtiä Jo vuonna 1948 Yhdistyneissä kansakunnissa (YK) hyväksyttiin yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus. Maailmanyhteisön tarkoituksena ja tavoitteena oli estää toisen maailmansodan julmuudet tulevaisuudessa mentaliteetilla: ei enää koskaan. Ihmisoikeusjulistus koski kaikkia ihmisiä, myös vammaisia. Ihmisoikeuksien historian pimeimpinä aikoina, paljon ennen tuota julistusta, on kuitenkin ihmisoikeuksien katsottu kuuluvan vain vapaille miehille. Tällöin ihmisoikeudet siis eivät kuulunet kaikille, vaan olivat suppean yhteiskuntaluokan erioikeuksia. Kehitystä on siis tapahtunut lähihistoriassa, paljolti viime vuosisadalla ja erityisesti sen jälkipuoliskolla luvulla YK:ssa alettiin selvittää maailmanlaajuiseen ihmisoikeussopimuksen mahdollisuutta. Tarkoitus oli, että kaikenlaiset ihmisoikeudet tulisivat mukaan 1948 ihmisoikeusjulistuksen tavoin, nyt kuitenkin oikeudellisesti velvoittavalla tavalla. Tämä tarkoittaisi ns. kansalais- ja poliittisia oikeuksia (KP), eli esimerkiksi oikeutta liikkua vapaasti maassa ja oikeutta äänestää, sekä ns. taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia (TSS), eli esimerkiksi oikeutta sosiaaliturvaan. Tuohon aikaan nämä nähtiin toisistaan täysin erillisinä ja erilaisena ihmisoikeuksien tyyppinä. Katsottiin, että KP-oikeuksien toteutuminen ei edellytä valtioilta mitään rahallisia satsauksia, kun taas TSS-oikeuksien toteutuminen vaatii laajoja rahallisia tukia valtioilta. Tuolloin kylmän sodan ja globaalin poliittisen tilanteen mukaisesti oli selvää, että YK:ssä ei päästy sopuun näiden kahden eri ihmisoikeustyypin sekoittumisesta samaan ihmisoikeussopimukseen. Maailmanyhteisö jakaantui kahtaalle. Länsiblokki painotti KP-oikeuksia ihannoiden yksilön vapautta, kun taas itäblokki painotti TSS-oikeuksia ihannoiden valtion roolia sosiaalisen turvallisuuden tuojana. Lopputuloksena oli, että 1960-luvun lopulla hyväksyttiin YK:ssa kaksi erillistä ihmisoikeussopimusta, toinen koski KP-oikeuksia ja toinen TSSoikeuksia. Tämän jälkeen on hyväksytty lukuisia ihmisoikeussopimuksia eri ihmisryhmille, omat muun muassa lapsille, naisille ja alkuperäiskansoille. YK-järjestelmän lisäksi tärkeässä asemassa on ollut Euroopan neuvosto, jossa tärkein hyväksytty ihmisoikeusasiakirja on Euroopan ihmisoikeussopimus. Vammaisten ikioma ihmisoikeussopimus Prosessi vammaisia koskevan ihmisoikeussopimuksen laatimiseksi lähti käyntiin 2000-luvun alussa Meksikon aloitteesta. Äkkiä jo perustettiinkin komitea pohtimaan, minkälainen tuleva sopimus tulisi olla. Komitean työhön osallistui muutaman vuoden ajan YK:n jäsenvaltioita ja YK:n alaisia järjestöjä, kuten monien tuntema UNICEF. YK:n historiassa tapahtui kuitenkin tässä prosessissa jotain ennennäkemätöntä. Satoja vammaisia järjestöjensä edustajina valloitti YK:n käytävät New Yorkin päämajassa. Samoin monien valtioiden delegaatioissa oli mukana vammaisia ihmisiä. Tämä asetti omat haasteensa, koska päämaja ei ollut esteetön. Muutostöiden jälkeen neuvottelut kuitenkin sujuivat, ja vammaisilla ympäri maailman tuli mahdollisuus vaikuttaa meitä koskevan ihmisoikeussopimuksen laadintaan. Vammaisoikeussopimus hyväksyttiin vuonna 2006 ja se tuli kansainvälisesti voimaan pari vuotta myöhemmin. Tänään sopimuksen on saattanut osaksi omaa oikeusjärjestystään reilusti yli sata valtiota. Suomi ei valitettavasti vielä ole näiden joukossa. Suomen valtio kertoo syyksi tähän sen, että lainsäädäntöm-

19 CP-LEHTI 2012:1 me ei vielä ole sopusoinnussa vammaisoikeussopimuksen kanssa. Vitkuttelu tuntuu oudolta, kun kuitenkin on myös niin, että itse asiassa monet asiat, jota vammaisoikeussopimus sisältää, ovat jo vuosikausia olleet lainsäädännössämme muiden ihmisoikeussopimusten vastaisia. Tuntuu, että kyse on vain ajan pelaamisesta ja siitä, että asiaan ei vain jakseta eikä välttämättä osata paneutua riittävästi. Yksi ongelma on myös se, että asiaa valmistelevat tahot eivät ole varanneet riittävästi resursseja asian valmisteluun. Suomalaisen vammaisliikkeen edustajat ovat mukana työryhmässä, joka asiaa valmistelee, jotta myös vammaisten oma ääni tulisi tässä asiassa viimein kuulluksi. Vammaisoikeussopimuksen erikoisuus juontaa myös juurensa sopimusneuvotteluista. Osallistuminen sopimusneuvotteluissa takasi myös itse sopimukseen takuun siitä, että vammaiset pitää osallistaa sopimuksen toimeenpanossa ja valvonnassa. Myös Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että vammaisoikeussopimuksen toimeenpanossa vastuussa olevassa tahossa, mikä se sitten onkin, on oltava asianmukaisesti edustettuna vammaisten oma ääni. Sama koskee myös kansainvälistä vammaisten oikeuksien komiteaa, joka valvoo sopimusta. Tämä komitea on jo perustettu ja siinä istuu lukuisia vammaisia asiantuntijoita. Suomessa tarvitaan koko vammaisliikkeen voima vakuuttamaan Suomen viranomaiset siitä, että nyt on aidosti ja oikeasti osallistettava vammaiset ja vammaisjärjestöt kaikkeen, mikä koskee vammaisten oikeuksia. Velvoite on aika laaja, koska kuten tämän lehden lukijat tietävät, hyvin monet asiat koskevat vammaisten elämää. Miten ihmisoikeussopimuksia valvotaan? Sopimuksia valvovat ns. komiteat, esimerkiksi KPsopimusta valvoo KP-oikeuksien komitea YK:ssa. Komiteat koostuvat ihmisoikeusasiantuntijoista, joita sopimusvaltiot ehdottavat YK:lle tai Euroopan neuvostolle riippuen sopimuksesta. Euroopan ihmisoikeussopimusta valvoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Valtiot toimittavat näille valvontaelimille määräaikaisraportteja, joissa ne kertovat, miten sopimuksen oikeuksia kyseisessä valtiossa toteutetaan. Riippuen sopimuksesta, valvontaelimille voi tehdä myös yksilövalituksia. Vahvin ja tehokkain mekanismi suomalaisten vammaisten VAMMAISTEN IHMISOIKEUDET 19 kannalta liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Ranskan Strasbourgiin voi valittaa, jos sopimuksessa tarkoitettuja oikeuksia on loukattu. Ottaen huomioon, että Euroopan ihmisoikeussopimukseen sisältyy Suomen hyväksymä laaja syrjintäkielto, joka kattaa kaikki elämänalueet, ovat mahdollisuudet valittaa tähän tuomioistuimeen varsin hyvät mitä erilaisimmista asioista. Syrjintäkiellon lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimus sisältää säännöksiä muun muassa liikkumisvapaudesta, yksityisyyden suojasta ja omaisuuden suojasta. Vammaisoikeusasioissa tulee usein eteen tilanteita, joissa olisi mahdollisuus valittaa tähän tuomioistuimeen, kun kotimaiset oikeusturvakeinot ovat loppu. Kotimaisten oikeusturvakeinojen loppuunkäyttäminen onkin edellytyksenä sille, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottaa asian edes vastaan. Tämä tarkoittaa, että sinulla pitää olla suomalaisen oikeusturvakoneiston lopullinen päätös, ennen kuin voit edetä kansainvälisille areenoilla. Sama koskee kaikkia muitakin ihmisoikeuskomiteoita ja tuomioistuimia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vakuutusoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, josta ei voi enää kotimaassa valittaa. Hakemuksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi tehdä suomeksi. Internetistä löytyy hakemuslomake, jossa kysytään kaikki tarpeelliset tiedot. Hakemukseen liitetään kaikki relevantti informaatio ja liitteet, sekä eritellään miten hakija kokee, että hänen sopimuksenmukaisia oikeuksiaan on rikottu. Kun hakemus saapuu Strasbourgiin, tuomioistuimen suomenkielinen sihteeristö tutkii sen alustavasti. Tässä vaiheessa on hyvä, jos hakemuksen pääasiallinen sisältö on myös englanniksi tai ranskaksi, jotta sihteeristössä myös muut kuin suomenkieliset voivat tarvittaessa siihen tutustua. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Sihteeristö tutkii, onko asia viety loppuun kotimaassa, ja onko asiassa sellaista, että sopimusrikkomus näyttää mahdolliselta. Tämän jälkeen sihteeristö päättää, ottaako tuomioistuin jutun käsiteltäväksi; kaikki juttuja ei oteta.tämä vaihe kestää noin vuoden. Jos tuomioistuin sitten ottaa jutun käsiteltäväksi, menee prosessiin noin viisi vuotta. Jutun vireillelaittaminen ei ainakaan toistaiseksi maksa mitään. Jos tarvitset lakimiesapua, se voi maksaa. Voit

20 20 VAMMAISTEN IHMISOIKEUDET CP-LEHTI 2012:1 myös vaatia, että valtio korvaa oikeudenkäyntikulusi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi lopulta todeta, että valtio on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimusta ja ehdottaa esimerkiksi lainsäädäntömuutoksia ja tuomita korvauksia maksettavaksi ihmisoikeussopimusrikkomuksen uhrille. Varsinaista päätöstä tuomioistuin ei voi muuttaa. Kotimaamme ompi Suomi Ihmisoikeussopimusten ohella omat kotikutoiset lakimme tarjoavat melkoisen välineistön vammaiselle hänen taistelussaan arkipäiväisistä oikeuksistaan. Mitä tulee ihmisoikeussopimusten sovellettavuuteen Suomessa, on aivan perusteltua vedota suoraan näihin sopimuksiin. Ne löytyvät Suomen lakikirjasta ja ne ovat osa Suomessa sovellettavaa oikeutta. Vaikka usein viranomaisten kanssa asioidessa saakin osakseen ihmetystä, jos vetoaa ihmisoikeussopimuksiin, on tällöin hyvä muistuttaa vastapuolta, että kyllä, sieltä lakikirjasta näitä sopimuksia voi ihmetellä ja opiskella. Suomen perustuslaki on perustyökalu, jolla pääsee pitkälle. Perustuslaki on aina ensisijainen muuhun lainsäädäntöön nähden ja erityisesti, jos normaalilakien tulkinnassa tulee ongelmia, perustuslaki toimii tulkinnallisena ohjenuorana. Lausuma tämä päätös on perustuslain vastainen toimii oikein hyvin, ja on usein totta, kun tuntuu, että virkamies on tehnyt sellaisen päätöksen, joka ei vastaa arkipäivän todellisuutta. Tällöin kannattaa kaivaa perustuslaki netistä ja etsiä sopivat pykälät, niitä löytyy varmasti perustuslain perusoikeusluettelosta. Näitä ovat muun muassa oikeus riittävään sosiaaliturvaan ja oikeus elämään. Myös valituksiin kannattaa aina hakea sopivat perustuslain kohdat. Näin saat valituksiin vakuuttavuutta ja oikeuden esittelijä huomaa, että valittaja on perehtynyt asiaan. Erilaisista palveluista ja tukitoimista säädetään lukuisissa eri laeissa. Yksi tärkeimmistä on vammaispalvelulaki, jossa säädetään muun muassa oikeudesta henkilökohtaiseen apuun ja kuljetuspalveluihin. Pykäläviidakko on monimutkainen ja siksi kannattaa aina muistaa, että viranomaisilla on neuvonta- ja ohjausvelvollisuus. Se tarkoittaa, että sinua ei saa jättää yksin asioiden kanssa ja että viranomaisen pitää joko hoitaa asia itse tai ohjata asia jonkun muun hoidettavaksi. Tällaisen yleisvelvoitteen lisäksi kannattaa muistaa seuraavat erityiset oikeudet, joita sinulla on. Ensiksi, sinulla on oikeus saada tieto sinua koskevista asiakirjoista, jotka ovat viranomaisen hallussa. Voit käydä paikanpäällä tutustumassa niihin ja tarvittaessa ottaa kopioita niistä. Monilla on tapana hukata papereita ja näin saat kaikki asiakirjat samalla kertaa. Usein helpointa on pyytää asiakirjoja puhelimitse tai sähköpostilla, mutta joskus niitä pitää pyytää kirjallisesti. Viranomainen opastaa sinua tässä. Voit esimerkiksi pyytää KELAn asiantuntijalääkärin lausunnon, jos kuntoutus tai hoitotuki on jäänyt saamatta. Harvoin nämä tiedot muutoin tulevat tietoosi. Toiseksi, sinulla on aina oikeus saada vastaus kysymyksiisi, jotka liittyvät asian etenemiseen viranomaisessa; tähän liittyy myös oikeus saada arvio asian käsittelyajasta. Viranomaisilla on liian usein tapana viivytellä turhaan asioilla, ja onhan niillä tapana joskus unohtuakin. Kolmanneksi, sinulla on aina oikeus saada perusteltu päätös siitä, mitä olet hakenut. Jos olet hakenut henkilökohtaista avustajaa ja sosiaalityöntekijä on vain todennut, että ei tällä kertaa; pyydä perusteltu kirjallinen päätös asiasta. Neljänneksi, sinulla on aina oikeus saattaa asiasi muutoksenhakuelimen tutkittavaksi, muista siis aina valittaa, kun koet, että hakemus ei mennyt niin kuin piti. Ole oikeassa Liian usein käy niin, että viranomainen tai muu oikeuskonfliktin vastapuoli jyrää vammaisen mielipiteen. Tässä on kehittämisen alue sinulle, meille kaikille vammaisille ja omaisille. Asetelma on hyvä kääntää toisinpäin. Kun kyse on siitä, että oikeuskonfliktissa on kaksi osapuolta, kyse on oikeudellisesta riitatilanteesta, ei neuvottelutilanteesta. Jos haet henkilökohtaista avustajaa 40 tuntia viikossa, ja sosiaalityöntekijä myöntää sinulle 10 tuntia viikossa, asiassa on kaksi mielipidettä. Oikeudellisessa konfliktitilanteessa voittaa useimmiten se, joka kokee olevansa oikeassa ja tuo kantansa esiin perustellen sen hyvin. Voit ottaa siis uuden lähtökohdan. Ajattele, että sinä olet oikeassa ja toinen osapuoli väärässä.tähän pitää valmistautua. Tee muistiinpanot omasta tilanteestasi. Jos esimerkiksi olet hakemassa henkilökohtaista avustajaa, laita ylös avuntarpeesi. Muis-

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sairaanhoitokorvausten muutokset matkakorvaukset hammashoidon korvaukset 15.1.2015 Anne Giss pääsuunnittelija Kelan terveysosasto Matkakorvaustilastot Matkakorvaukset

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Taksimatkojen suorakorvaus. Helmikuu 2012

Taksimatkojen suorakorvaus. Helmikuu 2012 Taksimatkojen suorakorvaus Helmikuu 2012 Kelan taksimatkat 2011 Taksimatkoja 3,2 milj. kpl Kustannukset 176 milj. euroa Noin 8000 taksiyrittäjällä oli valtakirjasopimus Kelan kanssa yli 4000 taksia on

Lisätiedot

Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa

Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa Suorakorvausmenettelyn toteuttaminen sähköisesti Kelan korvaamissa taksimatkoissa TAUSTAA SÄHKÖISELLE SUORAKORVAUSMENETTELYLLE Matkakorvaukset kasvavat noin 10 % vuodessa Väestön ikääntyminen Terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen 24.09.2014 Sivu 1 / 1 3856/05.10.01/2014 72 Kilon päiväkodin erityisen tuen piirissä olevien lasten kuntoutuksen järjestäminen Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Lehtinen, puh. 050 321 6289 Marja-Leena

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Saamelaisten rajayhteistyöseminaari

Saamelaisten rajayhteistyöseminaari Saamelaisten rajayhteistyöseminaari Inari Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö Kela lisää saamenkielistä palvelua Etäpalvelussa Kelan palveluneuvoja neuvoo asiakasta

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Taksien suorakorvaus etenee ympäri Suomea

Taksien suorakorvaus etenee ympäri Suomea Taksien suorakorvaus etenee ympäri Suomea Elise Kivimäki etuusjohtaja Kelan korvaamat taksimatkat v. 2010 Vajaa 3 miljoonaa taksimatkaa, joiden kustannukset olivat 155 mil. Matkojen lukumäärä kasvaa vuosittain

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN. Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma. Hahmottamisen teoriaa

Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN. Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma. Hahmottamisen teoriaa 0 Suomen CP-liitto ry/ Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke HAHMOTTAMINEN Hahmottamisen vaikeus: Näkymätön vamma Hahmottamisen teoriaa Kokemusasiantuntijoiden kommentteja 1 Keväällä 2011 käynnistyi

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit

Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Jyväskylä 27.11.2013 Inkluusion askelmerkit Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi VAMMAISUUDEN KAKSI MALLIA/ FILOSOFIAA Medikaalinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot