Käännösprojektien laadun arviointi osana käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käännösprojektien laadun arviointi osana käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmää"

Transkriptio

1 Käännösprojektien laadun arviointi osana käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmää Eeva Niinimäki Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Käännöstiede (englanti) Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2009

2 Tampereen yliopisto Käännöstiede (englanti) Kieli- ja käännöstieteiden laitos NIINIMÄKI, EEVA: Käännösprojektien laadun arviointi osana käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmää Pro gradu -tutkielma, 98 sivua + liitteet 11 sivua ja englanninkielinen lyhennelmä 9 sivua Toukokuu 2009 Tässä tutkimuksessa kehitetään käännösprojektien laadunarviointimalli, jonka on tarkoitus toimia osana käännöstoimiston tai yksittäisen kääntäjä-yrittäjän laajempaa laadunhallintajärjestelmää. Tavoitteena on kehittää menetelmä, jolla käännöspalveluntarjoaja voi sekä arvioida yksittäisten käännösprojektien laatua että kerätä järjestelmällisesti tietoa prosesseistaan pidemmällä aikavälillä. Kerätyn tiedon avulla voidaan käännöspalvelun prosesseja pyrkiä kehittämään entistä toimivammiksi. Kääntäminen käsitetään tässä tutkielmassa osaksi laajempaa kokonaisuutta, asiantuntijapalvelua, jota nimitetään käännöspalveluksi. Käännöspalvelun käsite kattaa kääntämisen lisäksi kaiken sen, mitä käännösalalla toimiva yritys tekee käännösprojektien yhteydessä palvellakseen asiakasta. Käännöspalvelu on sarja prosesseja, jotka toteutuvat käytännössä yksittäisinä käännösprojekteina. Varsinaisia tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Millaisen laadunarviointimallin avulla käännösprojektien laatua voitaisiin arvioida osana käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmää? 2) Vastaavatko tutkielmassa kehitetyn laadunarviointimallin tuottama tulos ja asiakkaan kokema laatu toisiaan? Tutkielmassa kehitettävä käännösprojektien laadunarviointimalli perustuu ohjelmistoalan laadunarvioinnin periaatteisiin, joita Schütz (1999) ehdottaa sovellettavaksi myös käännösalalle. Näiden periaatteiden avulla laatu jaetaan tutkielmassa palvelun ja tuotteen osatekijöihin. Näitä osatekijöitä vastaamaan valitaan laadun kriteerit, joista johdetaan laadun mittarit ja lopulta laadun numeeriset arvot. Laadunarvioinnin lähtökohtana on spesifikaatio, johon käännösprojektin alussa kirjataan asiakkaan kanssa sovitut projektin reunaehdot ja käännöspalveluntarjoajan asettamat projektin laatutavoitteet. Tutkielman empiirisessä osassa kehitän laadunarviointimallille käytännöllisen sovelluksen, jota testasin käytännössä erään käännöstoimiston yhden käännösprojektin arvioinnissa. Arvioinnin jälkeen selvitin myös asiakkaan mielipiteen projektin toteutumisesta kyselyn avulla. Lopuksi vertaan asiakkaan mielipidettä projektista laadunarvioinnin tuottamaan tulokseen ja pyrin selvittämään, vastaavatko ne toisiaan. Näin pyrin arvioimaan, tuottiko laadunarviointi luotettavan tuloksen. Avainsanat: laatu, laadun arviointi, laadunvarmistus, laadunarviointimalli, käännöspalvelu, käännöstoimisto

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT TUTKIMUKSEN TAVOITE TUTKIELMAN RAKENNE TUTKIMUKSEN TEORIATAUSTA TUTKIELMAN KESKEISET KÄSITTEET KÄÄNNÖSPALVELU TRANSLATORISENA TOIMINTANA KESKUSTELUA FUNKTIONAALISISTA KÄÄNNÖSTEORIOISTA LAATU Laadun määrittely kauppatieteissä Laadun määrittely käännöstieteessä Laadun käsite tässä tutkielmassa Palvelun laatu ja tuotteen laatu Laadunhallinta ja laadunhallintajärjestelmä LAADUN ARVIOINTI JA MITTAAMINEN KÄÄNNÖSALALLA LAADUNARVIOINTIKRITEERIT STANDARDIT JA LAADUN ARVIOINTI Laadunhallinnan kansainvälinen ISO standardisarja Käännösalan eurooppalainen standardi EN Käännösalan saksalainen standardi DIN SPESIFIKAATIO LAADUN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTANA LAADUNARVIOINNIN MALLEJA KÄÄNNÖSTIETEELLISIÄ LAADUNARVIOINTIMALLEJA KÄÄNNÖSTEOLLISUUDEN LAADUNARVIOINTIMALLEJA TUTKIELMASSA KEHITETTÄVÄ KÄÄNNÖSPROJEKTIEN LAADUNARVIOINTIMALLI Olemassa olevien laadunarviointimallien sovellettavuus Käännösprojektien laadunarviointimallin teoreettinen tausta KÄÄNNÖSPROJEKTIEN LAADUNARVIOINTIMALLI KÄYTÄNNÖSSÄ LAADUNARVIOINTILOMAKE Specification eli spesifikaatio-sivu Quality of Service eli palvelun laatu Quality of Translation eli käännöstuotteen laatu Quality Report eli laaturaportti...65

4 5.2 PILOTTIARVIOINTI Arvioinnin toteutus Arvioitava projekti Pilottiarvioinnin tulos ASIAKKAAN KOKEMUKSEN JA PILOTTIARVIOINNIN VERTAILU Asiakaskyselyn toteutus Taustatietoa asiakkaan laatukäsityksistä ja laadunvarmistuksesta Palvelun ja tuotteen laadun arvottaminen yleisesti Palvelun ja tuotteen laadun arvottaminen arvioidussa projektissa Projektin laatu asiakkaan kokemuksen mukaan PÄÄTELMÄT...85 LÄHTEET...90 LIITE 1: QA-lomake LIITE 2: Asiakaskysely ENGLISH SUMMARY

5 1 Johdanto Käännösten laatu alkoi kiinnostaa minua tutkimuksen kohteena, kun suoritin työharjoitteluani eräässä käännöstoimistossa. Käännöstoimiston tavoitteena on tuottaa laadukkaita käännöksiä mahdollisimman nopeasti ja edullisesti, ja käännösten tuotantoprosessit on pyritty kehittämään sellaisiksi, että tähän tavoitteeseen pääseminen olisi mahdollista. Vaikka prosessit toimisivat käännöstoimiston näkökulmasta halutulla tavalla, asiakas ei kuitenkaan aina ole tyytyväinen lopputulokseen, jolloin tuote ei ilmeisesti ollutkaan laadukas siinä merkityksessä, jonka mukaan asiakas laadun käsittää. Herää siis kysymys, mitä laatu käännösalalla oikeastaan tarkoittaa ja miten voitaisiin yrittää varmistua siitä, että sekä asiakas että käännöspalveluntarjoaja puhuvat samasta laadusta? 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat Laadun käsitettä käännösalalla on tarkasteltu pro gradu -tutkielmissa aiemminkin. Jylhä (1994) toteaa, että kääntäminen tulisi nähdä palveluna, jonka tarkoituksena on asiakkaan ongelman ratkaiseminen. Tällöin kääntämisen laatua tulisi analysoida samoin kuin muidenkin palveluiden laadukkuutta. On tutkittu myös sitä, millaisia laatuodotuksia käännöstoimiston asiakkailla on (Vainionperä 2000) ja sitä, millaista laadunhallintaa käännöstoimistoissa tehdään (Salmela 2004). Lintukorpi (2008) tutki erityisesti, miten laatua hallitaan hajautetuissa käännösprojekteissa, joissa tekijöitä on useita ja tekijät ovat maantieteellisesti erillään. Abdallah (2003) analysoi tutkielmassaan tekstittämisen laatua yhteiskunnallisesta perspektiivistä. Hän toteaa, että laadun määrittely av-kääntämisen alalla on niin epämääräistä, että siitä aiheutuvat ongelmat vaikeuttavat kääntäjien työntekoa ja vaarantavat ruututekstien laadun. Ratkaisuksi Abdallah (mts.) esittää laatuluokkia, joiden avulla sekä laadun määrittelyjä että vastuunjakoa saataisiin selkeytettyä. Edellä mainituissa tutkielmissa analysoidaan ansioituneesti laatua ja laadunhallintaa sekä käsitteellisellä että käytännöllisellä tasolla. Lisäksi tutkielmissa sovelletaan ennakkoluulottomasti kauppatieteiden alalla kehitettyjä ajatuksia laadusta käännöstieteelliseen tutkimukseen. Kuitenkaan kukaan mainituista tutkielmantekijöistä ei tutkimuksessaan sovella esittämiään hypoteeseja ja päätelmiä käytännön käännöstoimintaan. Näin ollen tutkimustulosten sovelta- 1

6 minen suoraan käytännön työhön on hankalaa. Oman tutkimukseni tavoitteena on sitä vastoin kehittää käytännöllinen laadunarviointimalli, jota myös testataan käytännössä tutkimukseni empiirisessä osassa, ja jonka on tarkoitus toimia osana käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmää. Käännösalalla ja käännöstieteessä on kehitetty erinäisiä laadunarvioinnin malleja, mutta mitään yleistä kehystä laadunarvioinnille ei ole onnistuttu luomaan (Colina 2008: 99). Tieteelliselle pohjalle kehitetyt mallit (esim. Williams 2004; Zequan 2003; Bowker 2001; House [1977/1981] 1997) ovat tyypillisesti niin monimutkaisia, että niitä on hankala soveltaa käytännön käännöstyöhön. Käännösteollisuudessa kehitetyt mallit (lokalisointialan LISA QA model, autoteollisuuteen kehitetty J2450) on sitä vastoin suunniteltu juuri käytännön työn avuksi. Koska niiltä kuitenkin puuttuu teoreettinen tausta, on mallien kehittäminen ja soveltaminen uusiin ympäristöihin vaikeaa. (Colina 2008: 105; Lauscher 2000: 150.) Myös laatuun ja kääntämiseen liittyviä käsitteitä on pohdittu kaikissa edellä mainituissa tutkielmissa ja tutkimuksissa. Kuitenkin käsitteiden määrittelyssä on mielestäni ollut tiettyjä epäselvyyksiä (vrt. Brunette 2000). Tutkielmani teoriaosuudessani analysoin näin ollen laatuun, kääntämiseen ja erityisesti käytännön käännöstoimintaan liittyviä käsitteitä. Ehdotan joitain uusia termejä ja joidenkin vanhojen termien uudelleenmäärittelyitä, jotta käännöstoiminnan moniulotteisuus ja sen vaatima asiantuntijuus tulisivat selkeämmin näkyviin myös käännösalalla ja käännöstieteessä käytettävässä termistössä. Edellä mainittujen pro gradu -tutkielmien tapaan yhdistän tutkielmassani käännöstieteen ja kauppatieteen alojen teorioita. Kauppatieteiden alalla kehittyneessä laatuajattelussa tavoitteena on organisaation toiminnan jatkuva kehittäminen. Jotta tämä olisi mahdollista, organisaation toimintaa täytyy tietoisesti tarkkailla ja arvioida. Tästä syystä organisaatioiden avuksi on kehitetty standardoitu laadunhallintajärjestelmä. Laadunhallintajärjestelmään kuuluu muun muassa organisaation prosessien tarkka määrittely, prosessien tarkkailu ja arvioiminen ja sitä kautta prosessien jatkuva kehittäminen. Perusajatuksena on, että laadukkaiden prosessien avulla voidaan toteuttaa laadukkaita projekteja, joiden tuloksena syntyy myös laadukkaita tuotteita. 2

7 Projektien ja niiden tuloksena syntyneiden tuotteiden laadun arviointi on yksi keino saada tietoa prosessien toimivuudesta. Jos projektien laatu ei ole asetettujen tavoitteiden mukaista, prosessit eivät toimi toivotulla tavalla ja niitä täytyy kehittää. Laadunarvioinnin avulla saadaan siis tietoa, jonka pohjalta yrityksen koko toimintaa kehitetään. Projektin ja tuotteen laatua arvioidaan myös siitä syystä, että varmistetaan tuotteen olevan valmis toimitettavaksi asiakkaalle ja varmistetaan asiakkaan tyytyväisyys palveluun. Asiakkaan näkökulmasta palvelun ja lopputuotteen laatu onkin tyypillisesti tärkeämpi kuin prosessit, joiden avulla palvelu ja tuote syntyvät. Näin ollen käännöspalveluntarjoaja tarvitsee menetelmän, jolla varmistetaan, että myös yksittäisen projektin palvelun ja tuotteen laatu täyttää asiakkaan odotukset. 1.2 Tutkimuksen tavoite Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää käännösprojektien laadunarviointimalli, joka toimisi osana käännöstoimiston tai yksittäisen kääntäjä-yrittäjän laajempaa laadunhallintajärjestelmää. Tavoitteenani on kehittää menetelmä, jolla käännöspalveluntarjoaja voi sekä arvioida yksittäisten käännösprojektien laatua että kerätä järjestelmällisesti tietoa prosesseistaan pidemmällä aikavälillä. Kerätyn tiedon avulla voidaan käännöspalvelun prosesseja pyrkiä kehittämään entistä toimivammiksi. Haasteita laadunarvioinnille asettavat laadun määrittelyn ja mittaamisen vaikeus. Sanaan laatu liitetään tyypillisesti arvottavia adjektiiveja, kuten hyvä tai huono, ja tuotteiden ja palveluiden laatua arvioidaan usein oman, subjektiivisen kokemuksen perusteella. Tällainen subjektiivinen laatu-käsitys ei kuitenkaan ole hyödyllinen tilanteessa, jossa laatua halutaan tutkia ja mitata (vrt. Fisher 1998: 1). Tässä tutkielmassa laatu tullaankin käsittämään pragmaattisesti, merkityksessä minkä laatuinen tai minkälainen. Kysymys laadusta kiteytyy tässä tutkielmassa muotoon: Minkälainen käännösprojekti on verrattuna sille asetettuihin tavoitteisiin? Projektin tavoitteet perustuvat toimeksiantajan eli asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin. Tavoitteet asettaa kuitenkin käännöspalveluntarjoaja, joka on käännösalan asiantuntija. Jos projekti täyttää tavoitteensa ja näin ollen asiakkaan tarpeen, ja palvelu on sellaista kuin mitä kuin asiakas odottanut saavansa, käännösprojekti on ollut laadukas. 3

8 Näin ajateltuna laatu täytyy määritellä asiakkaan ja käännöspalveluntarjoajan yhteistyönä, sillä asiakkaan tarpeiden ja toiveiden selvittäminen ennen käännösprojektin alkua on sekä käännösprojektin toteuttamisen että laadunarvioinnin kannalta välttämätöntä. Tutkielmassa pohditaan, miten käännöspalveluntarjoaja pystyisi vertaamaan projektin ja tuotteen toteutumista suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin ja samalla välillisesti keräämään tietoa prosessiensa toiminnasta. Koska tässä tutkielmassa asiakkaan tarpeet ja toiveet liittyvät kiinteästi laadun keskeiseen kriteeriin, tarvitaan käännösprojektin laadun arvioimiseen myös asiakkaan mielipide. Varsinaisia tutkimuskysymyksiä on siten kaksi: 1) Millaisen laadunarviointimallin avulla käännösprojektin laatua voitaisiin arvioida osana käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmää? 2) Vastaavatko tutkielmassa kehitetyn laadunarviointimallin tuottama tulos ja asiakkaan kokema laatu toisiaan? 1.3 Tutkielman rakenne Aloitan tutkielman esittelemällä tutkimuksen teoriataustan ja määrittelemällä tutkielmassa käytettävät keskeiset käsitteet. Kohdistan huomion erityisesti tämän tutkimuksen keskeisimpään käsitteeseen eli laadun käsitteeseen, jota analysoin sekä kauppatieteiden että käännöstieteen näkökulmasta. Luvussa 3 keskityn laadun arviointiin käännösalalla. Pohjustan vastausta ensimmäiseen tutkimuskysymykseeni pohtimalla käännösten laadun arvioinnin kriteereitä sekä analysoimalla laadunhallintaan liittyviä standardeja. Luvussa 4 esittelen olemassa olevia käännösten laadunarviointimalleja, jotka jaan käännöstieteellisiin ja käännösteollisuuden malleihin. Sekä teoreettisemmat että käytännöllisemmät mallit keskittyvät kuitenkin ainoastaan käännöksen arviointiin, joten koko käännösprojektia arvioivan mallin kehys on tutkimukseen haettava muualta. Niinpä alaluvussa esittelen ohjelmistoalalta peräisin olevat laadunarviointimallin elementit, ja niihin pohjautuvan oman laadunarviointimallini. Laadunarviointimallini on tarkoitus olla käytännöllinen työkalu, joka voisi toimia osana laajempaa laadunhallintajärjestelmää. Näin ollen kehitin mallista myös käytännön sovelluksen, jonka esittelen luvussa 5.1. Samalla saan vastauksen ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. 4

9 Jotta saisin vastauksen toiseen tutkimuskysymykseeni, testasin ensin laadunarviointimalliani käännöstoimiston arjessa, erään todellisen käännösprojektin arvioinnissa. Tämän jälkeen selvitin asiakkaan mielipiteen projektin laadusta postitse ja sähköpostitse lähetetyllä kyselyllä. Luvussa 5.2 raportoin pilottiarvioinnista, jonka suoritin yhteistyössä käännöstoimiston kanssa: Spesifikaation tekemistä varten haastattelin niitä projektipäälliköitä, joiden vastuulla oli kyseinen asiakas ja projekti. Heillä oli tarvittava tieto projektin laatutavoitteiden määrittämiseksi. Varsinaisen laadunarvioinnin suoritti osin yksi käännöstoimiston projektipäälliköistä, osin minä itse. Laadunarvioinnin jälkeen keskustelin käännöstoimiston projektipäällikön kanssa arvioinnin tuloksesta, jotta sain alustavan käsityksen sen luotettavuudesta. Tältä osin tutkimusmetodini muistuttaa etnografiaa, jossa tutkija itsekin osallistuu jonkin ryhmän toimintaan samalla kun havainnoi ryhmän toimintaa ja haastattelee ryhmän jäseniä. Etnografia ei määritelmänsä mukaan voi olla puolueetonta, sillä tutkijan rooli vaikuttaa merkittävästi tuloksiin. (Vuorinen 2005: 63). Laadunarvioinnin kohteeksi päätin valita mahdollisimman tyypillisen projektin, ja koska kyseinen käännöstoimisto on erikoistunut teknisiin käännöksiin, arvioitava projekti valittiin sellaisten projektien joukosta, joissa käännettävänä oli teknistä tekstiä. Lisäksi päätin, että arvioitavan projektin kielipari tulisi olla englanti-suomi, koska nämä ovat omat työkieleni, ja koska näin tutkielmassa mahdolliset esitettävät tekstiesimerkit olisivat mahdollisimman monelle lukijalle havainnollisia. Arvioitavan projektin valintaan vaikutti myös asiakkaan myönteinen suhtautuminen: asiakkaan tuli olla valmis esittämään oma mielipiteensä projektin laadusta sen päätyttyä. Arvioinnin kohteeksi valikoitui projekti, jossa käännettävä teksti oli erään prosessinohjausohjelmiston online-help, eli käytönaikainen ohje, joka siis käännettiin englannista suomeksi. Projektin päätyttyä selvitin asiakkaan kokemusta sen laadusta kyselyllä. Kyselyssä oli sekä valmiita vastausvaihtoehtoja, että avoimia kysymyksiä. Luvussa 5.3 analysoin asiakkaan vastauksia suhteessa laadunarviointimallin tuloksiin. Analyysini pohjalta esitän lopuksi 5

10 vastauksen toiseen tutkimuskysymykseen, eli vastaavatko laadunarvioinnin tulos ja asiakkaan mielipide laadusta toisiaan. Luvussa 6 esitän tutkimuksesta tekemäni päätelmät. Arvioin miten hyvin arviointimalli toimi tarkoituksessaan, ja miten mallia voitaisiin kehittää edelleen osana käännöstoimiston laajempaa laadunhallintajärjestelmää. Lopuksi arvioin itse tutkimuksen onnistumista ja esitän mahdollisia jatkotutkimusaiheita. 6

11 2 Tutkimuksen teoriatausta Erilaiset käsitykset kääntämisestä johtavat erilaisiin käsityksiin siitä, mitä kääntämisen laatu on, sekä siitä, miten laatua tulisi arvioida. (House 1997: 1; Schäffner 1998: 1). Siksi on ennen varsinaista laadun arvioinnin käsittelyä tarpeen määritellä, mitkä nämä taustakäsitykset ovat, eli miten tutkielmassa käsitetään kääntäminen ja laatu, ja minkä laatua oikeastaan arvioidaan. Tässä luvussa esittelen lukijalle tutkimuksen teoriataustaa. Ensimmäisessä alaluvussa määrittelen lyhyesti tutkielman peruskäsitteet, joita ovat kääntäminen, käännöspalvelu, projekti, prosessi ja käännöstuote. Tämän jälkeen pohdin omissa alaluvuissaan syvällisemmin funktionaalista käännösteoriaa, laadun käsitettä yleensä, palvelun laatua ja tuotteen laatua, sekä laadunhallintaa ja laadunhallintajärjestelmää. 2.1 Tutkielman keskeiset käsitteet Kääntäminen määritellään tässä tutkielmassa kahdelta kannalta: Ensinnäkin se on prosessi, jonka kääntäjä käy läpi tuottaakseen halutun funktion mukaisen käännöksen. Teoreettisesti kääntäminen määritellään siis funktionaalisten käännösteorioiden kautta; kääntäminen on toimintaa, jolla on jokin tavoite.toiseksi kääntäminen käsitetään osaksi asiantuntijapalvelua, jota myymällä alalla toimivat ammattilaiset hankkivat toimeentulonsa (ks. lisää alaluvusta 2.2). Tästä liiketaloudellisesta näkökulmasta kääntämiseen vaikuttavat monet tekstinulkoiset tekijät, kuten käännöksen tilaaja sekä ajan ja budjetin asettamat rajoitteet. Asiantuntijapalvelua, jonka ytimessä kääntäminen tapahtuu, kutsutaan tutkielmassa käännöspalveluksi. Käännöspalvelun käsite kattaa siis myös kaiken sen, mitä käännösalalla toimiva yritys tekee jokaisen käännöstyön yhteydessä varsinaisen kääntämisen lisäksi sekä mahdolliset lisäarvopalvelut. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi lähdetekstien analysointi ja tarjousten laskeminen, lähdetiedostojen valmistelu kääntämistä varten, asiakaspalvelu projektin eri vaiheissa, asiakkaiden yleinen neuvonta, kolmannen osapuolen suorittama käännöksen oikoluku, käännöksen taitto asiakkaan haluamaan muotoon, käännösmuistien ylläpito ja asiakaskohtaisten sanastojen tai termipankkien kokoaminen. Erottamalla kääntämisen ja 7

12 käännöspalvelun käsitteet pyrin tuomaan esiin toiminnan eri tasoja, jotta niiden analyyttinen tarkastelu olisi mahdollista. Käännöspalvelu-käsitteen yhtymäkohtia käännösteoriaan käsitellään lisää alaluvussa 2.2. Käännöspalvelu on prosessi, joka käytännössä toteutuu käännösprojektien muodossa. Projekti voidaan määritellä yksinkertaisesti väliaikaiseksi toiminnaksi, jolla on jokin tietty tavoite (Heerkens 2001: 10). Projekteja on hyvin monenlaisia, mutta suurinta osaa niistä yhdistää seuraavat tekijät: Projekti vastaa tiettyyn tarpeeseen ja se tarjoaa ratkaisun tiettyyn ongelmaan ja projektilla on tietty alku ja loppu. Projekti koostuu osatehtävistä ja sen tuloksena syntyy yleensä lopputuote tai -tuotteita. Projektit ovat kertaluontoisia: toista identtistä projektia, jonka toteuttaisivat samat ihmiset samassa ympäristössä, ei ole olemassa. Kaikkiin projekteihin liittyy näin ollen epävarmuutta. (Heerkens 2001: ) Käännösprojekteissa projektin käynnistävä aloite tulee asiakkaalta, jonka täytyy saada käännätettyä tietty materiaali toiselle kielelle tai kielille. Käännöstoimiston käännösprojekteissa työskentelevät yleensä ainakin projektipäällikkö, kääntäjä ja oikolukija, ja projektin osatehtäviä voivat olla esimerkiksi käännettävän materiaalin valmistelu kääntämistä varten, tiedonhankinta ja kääntäminen, oikoluku ja viimeistely. Käännösprojektin konkreettinen lopputuote on käännöstuote. Projektia ja prosessia ei pidä sekoittaa toisiinsa. Projektilla on alku ja loppu, mutta prosessi on jatkuvaa toimintaa. (Pelin 2008: 22.) Laadunhallintajärjestelmiä kuvaavan standardin mukaan prosessi on sarja toisiinsa liittyviä tai vuorovaikutteisia toimintoja, jotka muuttavat panokset tuotoksiksi (SFS-EN ISO 9000:2005: 30). Esimerkiksi kääntäjän käännösprosessin kohdalla voitaisiin ajatella, että panoksia (inputs) olisivat lähdeteksti, toimeksianto, käännösmuisti, referenssimateriaalit, rinnakkaistekstit ja kaikki muut kääntäjän käyttämät lähteet. Nämä muuntuvat kääntäjän erilaisten toimintojen kautta tuotokseksi (output), eli käännökseksi. Käännöspalveluprosessissa puolestaan panoksia ovat esimerkiksi asiakkaan työlle asettamat rajat, lähdemateriaalit, käännetty teksti (joka oikoluetaan ja mahdollisesti taitetaan ja lopuksi tarkastetaan) ja asiakkaan kanssa käyty viestintä. Tuotoksena syntyy käännöspalvelu, jonka konkreettinen tulos on käännöstuote, sekä mahdollinen käännösmuisti ja lisäpalveluina syntyvät tuotokset, kuten termilistat. 8

13 Käännöksellä tai kohdetekstillä tarkoitetaan tässä tutkielmassa käännöstyön lopputulosta, eli käännettyä tekstiä. Käännös on kääntäjän lähdetekstin pohjalta tekemä kohdekielinen teksti, jonka tuottamisessa on huomioitu käännöksen funktio. Käännöstoimiston ja usein myös yksittäisten kääntäjien myymä palvelu sisältää kuitenkin myös muita toimintoja, sillä käännös on esimerkiksi yleensä myös oikoluettu ja taitettu alkuperäistä vastaavaan ulkoasuun. Asiakkaalle palautettavaa, käännöspalvelun tuloksena syntynyttä konkreettista tavarakomponenttia kutsutaan tässä tutkielmassa käännöstuotteeksi. Käännöstuotteen käsitteellä pyrin erottamaan asiakkaalle palautettavan, monta työvaihetta läpi käyneen tekstin käännöksestä, jonka kääntäjä on tehnyt. Tutkielmassa käyttämissäni lähteissä puhutaan useimmiten käännöksistä tai kohdeteksteistä, eikä termien sisältöä aina määritellä eksplisiittisesti. Vaikuttaa siltä, että termeillä viitataan lähteissänikin useimmiten käännettyyn tekstiin, eli termeillä on sama merkitys kuin omassa jaottelussani. Käyttämissäni lähteissäni ei kuitenkaan tehdä vastaavaa erottelua käännöksen ja käännöstuotteen käsitteiden välillä, joten termillä käännös voidaan viitata myös asiakkaalle myytävään tuotteeseen, joka on käynyt läpi monta eri tuotantovaihetta. Kääntäjällä viitataan tässä tutkimuksessa henkilöön, joka tekee käännöksen. Vaikka tutkimuksen kohteena on käännöstuotteen laadun arviointi nimenomaan käännöstoimiston näkökulmasta, monet tutkielmassa käsiteltävistä asioista pätevät myös yksityisyrittäjinä toimiviin kääntäjiin. Käännösprojektien laadunarviointimalli toiminee myös yksityisyrittäjänä toimivan kääntäjän laadunvarmistuksen työkaluna. Tästä syystä tutkielmassa käytetään yhteisnimitystä käännöspalveluntarjoaja niistä toimijoista, jotka myyvät käännöspalveluita. Termillä viitataan siis sekä yksittäisiin kääntäjä-yrittäjiin että käännöstoimistoihin (ks. myös Makenzie 2004: 159). Käännöstoimistossa kääntäjän ja asiakkaan yhteyshenkilönä käännöstoimistossa työskentelee projektipäällikkö tai projektikoordinaattori, joka saattaa itsekin toimia myös kääntäjän roolissa. 2.2 Käännöspalvelu translatorisena toimintana Tässä tutkielmassa kääntäminen ymmärretään tavoitteelliseksi toiminnaksi, joka tapahtuu tietyssä tilanteessa tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Kyse on nimenomaan ammattimaisesta kääntämisestä, johon vaikuttavat tietyt rajoitteet, erotuksena sellaisesta tilanteesta, jossa kääntäminen tapahtuu tyhjiössä ilman aika- ja kustannusrajoituksia. Esimerkiksi tekstilingvistisissä käännös- 9

14 teorioissa, kuten Housen (1997) käännösten laadunarvioinnin mallissa, keskitytään monesti hyvin rajatusti vain kääntämiseen itseensä, jolloin syntyy vaikutelma tällaisesta tyhjiöstä. Tutkielman taustalla vaikuttavat siis funktionaaliset käännösteoriat, joista merkittävimpänä voidaan pitää Hans J. Vermeerin skoposteoriaa (Nord 1997: 1). Vermeer on myös omaksunut joitain ajatuksia ja varsinkin termistöä Justa Holz-Mänttäriltä, jolta on peräisin ainakin translatorisen toiminnan (translatorisches Handeln) käsite. Vermeerin (2000: 221) mukaan kääntäminen on yksi osa translatorista toimintaa, käsitettä joka kattaa varsinaisen kääntämisen lisäksi muun muassa kaiken muun asiakkaan konsultoinnin ja neuvonnan. Translatorisen toiminnan käsite vaikuttaa siis vastaavan tässä tutkielmassa käytettävää käännöspalvelun käsitettä: myös käännöspalvelu kattaa sekä varsinaisen kääntämisen että kaiken muun toiminnan, jota palveluntarjoaja tekee asiakkaan hyväksi. Translatorisen toiminnan yhteydessä korostetaan myös kääntäjän asiantuntija-asemaa (Vermeer 2000: 222), aivan samoin kuin tässä tutkielmassa käännöspalvelu määritellään asiantuntijapalveluksi (ks. luku 2.4.4). Lisäksi Vermeer erottelee translatorisen toiminnan ja sen erityistapauksen, kääntämisen, tuotteet toisistaan. Translatorisen toiminnan tuotteena syntyy kohdeteksti, joka voi olla monen muotoinen, kun taas kääntämisen tuotteena syntyy käännös, joka on aina kirjallinen teksti (Vermeer 2000: 221). Tässäkin erottelussa on havaittavissa yhtäläisyys tässä tutkielmassa tehtävään erotteluun, jossa kääntämisen tuloksena syntyy käännetty teksti ja käännöspalvelun tuloksena käännöstuote, jonka keskeinen osa käännetty teksti on. Tämän tutkielman erottelussa vain käännöstuote sisältää aina käännetyn tekstin, kun taas Vermeerin (mts.) kohdeteksti ei välttämättä ole kielellinen tuotos. Vermeerin kohdetekstiksi laskettaisiin siis ilmeisesti myös esimerkiksi kuva, jota muokattaisiin kohdekulttuuriin sopivaksi. Translatorinen toiminta, kuten esimerkiksi kääntäminen, on yksi inhimillisen toiminnan erityistapaus. Toiminnalla on jo määritelmänsä mukaan aina jokin tarkoitus, ja se tapahtuu jossakin tietyssä tilanteessa. Skoposteorian mukaan siis myös translatorisen toiminnan ja kääntämisen keskiössä on toiminnan tarkoitus. Skopos merkitsee kreikaksi tarkoitusta ja se on skoposteoriassa tekninen termi, jolla viitataan käännöksen tarkoitukseen. (Vermeer 2000: 221.) Vermeerin (1996: 7) jaottelussa skopos on se tarkoitus, jota ajatellen kääntäjä käännöksen tekee, kun taas vastaanottajan näkökulmasta tekstin tarkoitus on tekstin funktio. Kääntäjän kuvittelema 10

15 skopos ei välttämättä ole sama kuin tekstin funktio vastaanottajalle, mutta jos nämä osuvat yksiin, skopos ja funktio tarkoittavat samaa asiaa (Vermeer 1996: 8). Tämän tutkielman kannalta ei ole tarpeellista erotella käsitteitä toisistaan, joten tutkielmassa käytetään termejä skopos, funktio, tarkoitus ja tavoite viittaamaan käännöstuotteen aiottuun käyttötarkoitukseen, jonka tilaaja käännöstuotteelleen määrää, ja jonka mukaisesti käännöstuote tehdään ja arvioidaan. Kääntäminen, ainakin ammattimaisessa muodossaan, tapahtuu yleensä jonkun aloitteesta, eli kääntämisen pohjana on toimeksianto (Nord 1997: 20). Toimeksianto on yleensä eksplisiittinen (Vermeer 2000: 229). Sen muodostaa oman kokemukseni perusteella useimmiten asiakkaan sähköisesti lähettämä tarjouspyyntö, jonka liitteenä on käännettävä teksti ja asiakkaan vastaus tarjoukseen, jossa hän ilmoittaa hyväksyvänsä sen ja tilaavansa käännöksen. Vermeerin mukaan (2000: 229) ja myös oman kokemukseni perusteella käännöksen varsinainen tarkoitus lausutaan kuitenkin harvoin ääneen (myös Nord 1997: 30 viittaa tähän). Käytännössä käännöksen tarkoitus käy kuitenkin yleensä implisiittisesti ilmi toimeksiantotilanteesta tai tarkoitus päätellään olemassa olevien tietojen perusteella, kuten toimeksiantajan ja lähdetekstin perusteella. Jos toimeksiantona on esimerkiksi kääntää astronomian alaan erikoistunut teksti, joka käsittelee jotain astronomiaan liittyvää keksintöä, se käännetään oletusarvoisesti alan asiantuntijoille, eikä julkaisupaikalla ajatella olevan merkitystä, jollei asiakas toisin ohjeista. Vaikkei toimeksiannosta siis olisikaan varsinaista spesifikaatiota, jossa käännöksen skopos kerrotaan, voidaan silti puhua implisiittisestä skopoksesta. (Vermeer 2000: 229.) Vermeer (mts.) kuitenkin painottaa, että tarkat tiedot käännöksen skopoksesta tulisi kertoa jokaisen toimeksiannon yhteydessä. Funktionaalisissa käännösteorioissa ei kuitenkaan tämän tarkemmin oteta kantaa siihen, millainen spesifikaation tarkalleen ottaen tulisi olla tai kuka sen tekee. Käännöksellä on siis aina jokin funktio, tai skopos, ja se täyttää aina vastaanottajan jonkin tarpeen. Käännöksen laatua voidaankin arvioida ainoastaan, jos tiedetään, mitkä vastaanottajan 1 tarpeet käännöksen on tarkoitus täyttää (Hönig 1998: 20). Tämän tutkimuksen näkökulmasta käännöksen skopoksen ja toimitusehtojen tarkka määrittäminen ennen käännösprojektin alkua onkin välttämätöntä paitsi siksi, että käännöstyö voidaan toteuttaa asiakkaan tarpeiden ja 1 Käännöksen tilaaja ja vastaanottaja ovat usein eri henkilöitä, joilla saattaa myös olla erilaiset tarpeet (ks. Nord 1997: ja vrt. Abdallah 2003). 11

16 toiveiden mukaisesti, myös siksi, että käännöspalvelua ja sen tulosta voidaan arvioida projektin päätyttyä. Esimerkiksi käännöstoimistossa työskennellessäni havainnoin seuraavanlaisen pohdinnan, joka liittyi sopivan termimuodon valintaan. Kyseessä oli autoalaan kuuluva tekninen, englanninkielinen teksti, jossa käytettiin termiä camshaft. Termin suomennosvaihtoehtoja ovat ainakin koko nimitys nokka-akseli tai lyhennetty muoto nokka, jota ammattipiireissä kyseisestä osasta yleisesti käytetään. Käännettävä teksti olisi voinut tarpeen mukaan toimia esimerkiksi koulutusmateriaalina tai ammattilaisen ohjekirjana, ja tilanteeseen sopivampi käännös määräytyi lukijan tarpeen mukaan. Edellä mainitussa tilanteessa termin käännöksen sopivuutta voidaan arvioida vasta, kun tiedetään, mille lukijakunnalle teksti on suunnattu. Jos teksti olisi tarkoitettu koulutusmateriaaliksi, lyhennetty muoto nokka ei olisi paras mahdollinen käännös, sillä se ei ole termin täydellinen nimitys, ja saattaisi siten aiheuttaa väärinymmärryksiä alaa opiskelevien keskuudessa. Ammattilaisille suunnatussa materiaalissa taas nokka olisi alan kielenkäytön konvention mukainen ja siten hyväksyttävä käännös. 2.3 Keskustelua funktionaalisista käännösteorioista Funktionaalisia käännösteorioita kohtaan on esitetty myös kritiikkiä. Juliane House (1997: 14) kritisoi Hans G. Hönigin funktionaalisia ajatuksia juuri siitä syystä, josta ne ovat tämän tutkimuksen kannalta hyvinkin relevantteja: Hönigin ajatuksissa voi havaita viitteitä markkinatutkimuksen ja markkinoinnin näkökulmista (mts.), jotka ovat elintärkeitä mille tahansa yritystoiminnalle, mukaan lukien käännöspalvelut. Housesta (mts.) tällainen lähestymistapa on masentava ( depressing ), sillä arvioinnin fokus siirtyy pois tärkeämmistä, käännökseen liittyvistä asioista. House ei tässä yhteydessä selitä tarkemmin, mitä nämä tärkeämmät asiat ovat. House (mts.: 15) ei myöskään hyväksy lähdetekstin alennettua asemaa funktionaalisissa teorioissa yleensä. Hänen mielestään ainakin osa tekstien merkityksestä on niihin sisäänrakennettuna, eikä tämän merkityksen voida katsoa syntyvän pelkästään lukijan toimesta. Joillain teksteillä on myös historiallista merkitystä ja joitain tekstejä käännettäessä on keskeistä yrittää välittää se merkitys, joka tekstin sanoissa on. House kuitenkin ymmärtää, että tällainen käsitys lähdetekstistä voi olla vieras kaikille niille, jotka yksipuolisesti kiinnittävät huomionsa nopeasti kulutettaviin teksteihin, kuten ohjeisiin, mainoksiin, manuaaleihin [...] ja vastaaviin. (House 1997: 15.) House (mts.) pohtii, että kenties edellä mainitun kaltaisilla kertakäyttöteksteillä onkin niin vähän arvoa, että ne voidaan siksi ilman muuta muokata uusiksi 12

17 uudelle yleisölle. Lopulta hän päättelee, että kääntämisen, analysoinnin ja arvioinnin kohteeksi valitut tekstit ovat mahdollisesti vääristäneet teorioiden käsitteenmuodostusta ja kehitystä. House toteaa vielä, että laajemmasta tekstivalikoimasta, kuten akateemisista, kaunokirjallisista ja muista pitkäikäisistä teksteistä kiinnostuneet, haluavat uskoa, että itse tekstit osaltaan määräävät, miten ne tulkitaan ja myös miten ne tulisi kääntää. (House mts.) On mielenkiintoista, miten House vaikuttaa jakavan tekstit kahteen kastiin sen perusteella, millaista kääntämisen teoriaa niihin sovelletaan: ylempään kastiin kuuluvat arvokkaat, pitkäikäiset akateemiset ja kaunokirjalliset tekstit ja alempaan kastiin lyhytikäiset, arvottomat käyttötekstit. House toteaa, että jos tutkimuksen kohteena ovat alemman kastin tekstit, kääntämisen teoria vääristyy. Omasta mielestäni luonteva johtopäätös Housen kritiikistä on, että kaikkiin tekstilajeihin ei ehkä kannata yrittää soveltaa samaa kääntämisen teoriaa tai samoja arviointiperusteita. Kyse ei mielestäni ole niinkään tekstien arvosta, vaan yksinkertaisesti siitä, että eri teksteillä on eri tarkoitus, eli funktio. Kaunokirjallisuus on usein lähinnä taidetta, kun taas käyttöohjeen tarkoitus on saada ihminen toimimaan optimaalisella tavalla. Kullakin käännöksellä on myös oma tarkoituksensa, ja tämä tarkoitus määrittää sen, millainen rooli lähdetekstillä prosessissa on. Jos esimerkiksi kaupparekisteriotteen on tarkoitus toimia todisteena oikeudenkäynnissä, siitä on tehtävä virallinen käännös, jossa jokainen alkuperäisdokumentin merkintä on otettava mukaan käännettyyn tekstiin. Jos taas kaupparekisteri ote halutaan käännättää, jotta saadaan lisätietoa yrityksestä, käännöksen vaatimukset eivät ole yhtä tiukat. 2.4 Laatu Laatu-sanaan liitetään tyypillisesti adjektiiveja kuten hyvä, huono tai erinomainen. Laatu näin käsitettynä on subjektiivista, sillä hyvyys tai huonous perustuu yksilölliseen kokemukseen ja mielipiteeseen. Laadun käsite jää abstraktiksi, sillä tällaista laatua ei voi mitata; tällainen laatu yksinkertaisesti tunnistetaan, kun se tulee vastaan. (Evans & Lindsay 1999: 11.) Yleiskielen epämääräinen käsitys laadusta ei riitä, kun laatua halutaan hallita: jotta laatua voitaisiin mitata, arvioida ja parantaa, täytyy ensin määritellä, mitä laatu on (Fisher 1998: 1; Schiaffino ja Zearo 2002: 4, 2003:7, 2005a: 7, 2005b: 3). 13

18 2.4.1 Laadun määrittely kauppatieteissä Laadun käsitteelle ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää (Atkinson ym. 2001: 1, Evans & Lindsay 1999: 10). Laatuajattelun merkittävä kehittäjä Juran (1999: 2.2) esittää, että seuraavat kaksi laatukäsitteen merkitystä ovat olennaisimmat laadunhallinnan näkökulmasta: 1) Laatu tarkoittaa tuotteen niitä ominaisuuksia, jotka täyttävät asiakkaan tarpeet ja 2) laatu tarkoittaa virheetöntä tuotetta. Nämä kaksi määritelmää lähestyvät asiaa eri tavoin: Ensimmäisen määritelmän näkökulmasta tavoitteena ovat tyytyväiset asiakkaat ja siten suuremmat voitot ja suurempi markkinaosuus. Toisen lähestymistavan tavoitteena on kulujen supistuminen sitä kautta, että tarvittavien korjausten ja ylimääräisen työn määrä vähenee. Molemmat tavoitteet, asiakastyytyväisyys ja kulujen pitäminen kurissa, lienevät kuitenkin keskeisiä tavoitteita jokaisen yrityksen toiminnassa. Laadun arviointiin sovellettuna Juranin ajatukset tarkoittavat, että tuotteesta on arvioitava 1) niitä ominaisuuksia, jotka täyttävät asiakkaan tarpeet ja 2) yleistä virheettömyyttä. Laatuajattelu sai alkunsa teollisen vallankumouksen aikoihin. Tuolloin tuotantomäärät kasvoivat eksponentiaalisesti, mutta samalla tuotteiden laatu laski. Ensin tilannetta yritettiin kohentaa laatutarkastuksilla, joiden tarkoituksena oli poistaa vialliset tuotteet tuotantoerästä ennen kuin ne päätyivät asiakkaalle saakka. Viallisten lopputuotteiden poistaminen ei kuitenkaan auttanut kehittämään laatua paremmaksi. Tarvittiin siis aivan toisenlainen lähestymistapa laatuun: huomio kohdistettiin siihen, miten virheet voitaisiin ennaltaehkäistä, niin ettei viallisia tuotteita tultaisi valmistaneeksi lainkaan. Nykykäsityksen mukaan parhaat edellytykset laadulle varmistetaan toimivien tuotantoprosessien sekä niiden jatkuvan kehittämisen avulla. Laadun parantamiseen ja hallintaan osallistuu koko yritysorganisaatio ja laatu on jokaisen asia, ylimmästä johtoportaasta alimpaan työntekijään saakka. (Atkinson ym. 2001: 1; Evans & Lindsay 1999: 5 9.) Tärkeä muutos aiempaan on se, että laadun lähtökohtana eivät enää ole yrityksen sisäiset standardit, vaan asiakkaan tarpeiden tarkka määrittely. Prosessien kurinalainenkaan kehittäminen ei nimittäin hyödytä mitään, jolleivät prosessit tuota sitä, mitä asiakkaat haluavat. (Garvin 1988: 24.) Laatu näyttäytyy eri tavoin paitsi asiakkaalle ja tuottajayritykselle, myös eri toimijoille tuottajayrityksen sisällä. Seuraavat viisi eri määritelmää auttavat hahmottamaan eri näkökulmia laatuun: 14

19 1. Mutu-laatu Kuluttajan näkökulmasta laatu tarkoittaa usein samaa kuin erinomaisuus. Erinomaisuus on kuitenkin subjektiivinen ja abstrakti käsite, joten laatua ei voida tästä näkökulmasta katsottuna tarkkaan määritellä, vaan se yksinkertaisesti tunnistetaan, kun se tulee vastaan. 2. Tuotelaatu Kun laatu määritellään tuotteesta lähtien, se käsitetään mitattaviksi muuttujiksi, joiden perusteella voidaan verrata tuotteiden ominaisuuksia. Tämän määritelmän mukaan tuotteiden laatuerot ilmenevät eroina näissä mitattavissa ominaisuuksissa, esimerkiksi tikkausten lukumäärä senttimetriä kohden paidassa. 3. Käyttäjälaatu Tässä määritelmässä lähdetään liikkeelle käyttäjän tarpeista: laatu on sitä, mitä käyttäjä tarvitsee, eli laadukkaan tuotteen tulee olla käyttötarkoitukseensa sopiva. 4. Arvolaatu Laatu voidaan määritellä myös tuotteen arvon kautta, jolloin puhutaan tuotteen hinta laatu-suhteesta. Laadukas tuote on siis joko yhtä hyvä kuin muut, mutta se on hinnaltaan halvempi, tai sitten samanhintainen kuin muut, mutta ominaisuuksiltaan parempi kuin muut. 5. Valmistuslaatu Viides laadun määritelmä perustuu tuotteen valmistusvaiheeseen. Laadukas tuote on valmistettu niin, että se noudattaa valmistukselle asetettuja kriteerejä. Toisin sanoen tuote on siitä tehtyjen spesifikaatioiden mukainen. (Evans & Lindsay 1999: 10 12; Garvin 1988: ) 15

20 2.4.2 Laadun määrittely käännöstieteessä Minkä edellä mainituista laadun määritelmistä sitten voisi katsoa pätevän käännösalalla? Laadun käsitettä on käännösalalla pyritty määrittelemään ja kvantifioimaan sekä käännösalan liittojen että yksittäisten kääntäjien toimesta. Tavoitteena on ollut kohottaa alan arvostusta, mutta pyrkimykset eivät ole johtaneet konkreettisiin tuloksiin. (O Hagan 2004: 31.) Yksimielisiä ollaan ilmeisesti vain siitä, että myöskään käännösalalla laadulle ei ole olemassa yhtä ainoaa määritelmää (Mehnert 1998: 13; Sager 1989: 91). Mutu-laatu, jota voisi kutsua myös Huippulaaduksi, on ollut käännösten arvioinnin lähtökohtana käännöstieteen alkuhämäristä alkaen. Kirjailijat, filosofit ja muut oppineet ovat kautta aikojen esittäneet käännetyistä teksteistä subjektiivisia, intuitioon perustuvia arvioitaan. Nämä arviot ovat usein olleet hyvin yleisellä tasolla liikkuvia arvosteluja, joissa on todettu esimerkiksi, että käännös ei tee oikeutta alkutekstille, tai että alkutekstin sävy ei välity käännöksestä (House 2001: 244). Housen (House mts.) mukaan tuoreemmassa muodossa vastaavaa intuitiivista arviointitapaa edustavat neo-hermeneuttisen koulukunnnan käännöstieteilijät, joiden mukaan kääntäminen on yksilöllinen tulkintaprosessi, joka itsessäänkin perustuu taiteelliseen intuitioon. Tämä käsitys vaikuttaa vastaavan yleisestikin kaunokirjallisten käännösten kritiikissä perinteisesti vallalla ollutta näkemystä (ks. esim. Martínes Melis ja Hurtado Albir 2001: 273). Ennen kuin informaatioteknologia tuli käyttöön käännösalalla, laaduntarkastus tarkoitti manuaalista oikeinkirjoituksen, kieliopin ja lukujen tarkistusta sekä itse käännöksen tarkkuuden ja tyylin tarkastusta. Tällöin arvio laadusta perustui yksittäisten kääntäjien ja oikolukijoiden subjektiivisiin arvioihin, eikä asiakkaan tarpeita otettu erityisesti huomioon. (O Hagan 2004: 31.) Käsitys laadusta on siis perinteisesti käännösalalla vastannut Mutu-laadun määritelmää: laatu on ollut jotakin, jonka kääntäjä/oikolukija tunnistaa, kun hän sen näkee. Muita laatukäsityksiä on löydettävissä käännöstieteestä sitä mukaa, kun uusia teorioita kääntämisestä on kehitetty. Yksi käännöstieteen merkittävistä hahmoista, Eugene A. Nida, kehitti pioneerityössään (1964) dynaamisen ekvivalenssin käsitteen. Nidan mukaan hyvä käännös on dynaamisesti ekvivalentti, eli sillä on samanlainen vaikutus lukijaansa kuin lähdetekstillä on lähdekieliseen lukijaan. (House 2001: 244.) Nidan näkökulmasta laatu vaikuttaa siis olevan osin 16

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Käännösstrategioiden rajoilla. maltillisuus vastaan uudistavuus

Käännösstrategioiden rajoilla. maltillisuus vastaan uudistavuus : maltillisuus vastaan uudistavuus tomminieminen@uef Suomen kieli ja kulttuuritieteet Itä-Suomen yliopisto KäTu XIV Joensuu 15 16 4 2016 Maltillinen ja uudistava kääntäminen Kertauksena viime vuodelta

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Lukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö ESITIEDOT: lukujonot

Lukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö ESITIEDOT: lukujonot Lukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö Esimerkki lukujonon raja-arvosta Lukujonossa a 1,a 2,a 3,... (jossa on äärettömän monta termiä) voivat luvut lähestyä jotakin arvoa, kun jonossa edetään yhä pidemmälle.

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri tasot Vrt. Bloomin taksonomia & Krathwohl-Anderson Pyramidissa

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet

Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Tuloksia ja johtopäätöksiä GASin kehittävästä käyttöönotosta näkökulmana ammatilliset tavoitteet Gas jatkokoulutus Kela Hilkka Ylisassi Jari Turunen Verve Consulting GAS:in käyttö ammatillisessa (työhön

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy MDM-työpaja -esittely Luonnos (08/2011) Miksi? IT/ICT, IT-palvelut ja niillä käsiteltävä tieto ovat nykyään tuottavuuden lisäämisen, innovaatioiden ja kasvun tärkein lähde.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Kul Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi

Kul Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi Kul-34.4300 Aircraft Structural Design (4 cr) Assignment 1 EVALUATION - Arviointi 2016 Tilaisuus 1. harjoitustyö -arviointi 2. harjoitustyö - kommentit 2. harjoitustyö -arviointi Autorating II 3. harjoitustyö

Lisätiedot

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla

ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA. Johda tiedolla ITSLEARNING RAPORTOINTI JA ANALYTIIKKA Johda tiedolla Tervetuloa tutustumaan työvälineisiimme, jotka mahdollistavat tiedolla johtamisen ja auttavat päätöksenteossa. Seuraa oppijoiden etenemistä, selvitä

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Derivointiesimerkkejä 2

Derivointiesimerkkejä 2 Derivointiesimerkkejä 2 (2.10.2008 versio 2.0) Parametrimuotoisen funktion erivointi Esimerkki 1 Kappale kulkee pitkin rataa { x(t) = sin 2 t y(t) = cos t. Määritetään raan suuntakulma positiiviseen x-akseliin

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS

VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS SISÄLLYS 1. Ratkaisun tavoitteet 2. Oikeudenhaltijan näkökulma 3. Lähettäjäyrityksen näkökulma 4. Verkkotallennuksen tarjoajan

Lisätiedot

SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist.

SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. Esityksen rakenne Sopimuksen elinkaari juristin silmin Tahto + Ilmaisu Käyttöohjeet Sopimuksen elinkaari juristin silmin Jos haluat

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU

VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU VERKKOVASTAAMISEN HUONEENTAULU JOHDANTO Tämä huoneentaulu on tarkoitettu verkkovastaamisen tueksi nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Huoneentaulun tarkoituksena on antaa ohjeet verkkovastaajille vastauksen

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS Toiminta- ja laatusuunnitelmamalli 1(5) YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS 2017-2018 ASIKKALAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

Puheviestinnän arviointi -tehtävä

Puheviestinnän arviointi -tehtävä Turun yliopisto Taiteiden tutkimuksen laitos Mediatutkimus Puheviestinnän arviointi -tehtävä Puheviestinnän arviointi A4j 30.11.06 Vastaanottaja: Jukka-Pekka Puro Pauli Rekola 70181 pamire@utu.fi Pitäisikö

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT

OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT TUTKINTO 1 Sisällön yleisesittely Kansainvälinen kääntäjienpäivä 2013 Tuija Kinnunen 2 EAT Alan vaativimpien työtehtävien hallinta Oman alan laaja-alaiset ja/tai erikoistuneet teoriatiedot ja tietojen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet Edut paperiversioon nähden: Paperin poistuminen, koska tiedot kerätään sähköisesti. Kaikki instrumentit on sisällytetty ohjelmaan kokonaisuudessaan. Myös paperille

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12.

Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12. Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12.2012 Yleistä Hieno juttu, että työeläkkeiden rahoituskysymyksiä tutkitaan

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: Prof. Mats Danielson Valvoja: Prof. Ahti Salo Tausta -Tukholman ohikulkutien suunnittelu

Lisätiedot