Käännösprojektien laadun arviointi osana käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käännösprojektien laadun arviointi osana käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmää"

Transkriptio

1 Käännösprojektien laadun arviointi osana käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmää Eeva Niinimäki Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Käännöstiede (englanti) Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2009

2 Tampereen yliopisto Käännöstiede (englanti) Kieli- ja käännöstieteiden laitos NIINIMÄKI, EEVA: Käännösprojektien laadun arviointi osana käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmää Pro gradu -tutkielma, 98 sivua + liitteet 11 sivua ja englanninkielinen lyhennelmä 9 sivua Toukokuu 2009 Tässä tutkimuksessa kehitetään käännösprojektien laadunarviointimalli, jonka on tarkoitus toimia osana käännöstoimiston tai yksittäisen kääntäjä-yrittäjän laajempaa laadunhallintajärjestelmää. Tavoitteena on kehittää menetelmä, jolla käännöspalveluntarjoaja voi sekä arvioida yksittäisten käännösprojektien laatua että kerätä järjestelmällisesti tietoa prosesseistaan pidemmällä aikavälillä. Kerätyn tiedon avulla voidaan käännöspalvelun prosesseja pyrkiä kehittämään entistä toimivammiksi. Kääntäminen käsitetään tässä tutkielmassa osaksi laajempaa kokonaisuutta, asiantuntijapalvelua, jota nimitetään käännöspalveluksi. Käännöspalvelun käsite kattaa kääntämisen lisäksi kaiken sen, mitä käännösalalla toimiva yritys tekee käännösprojektien yhteydessä palvellakseen asiakasta. Käännöspalvelu on sarja prosesseja, jotka toteutuvat käytännössä yksittäisinä käännösprojekteina. Varsinaisia tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Millaisen laadunarviointimallin avulla käännösprojektien laatua voitaisiin arvioida osana käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmää? 2) Vastaavatko tutkielmassa kehitetyn laadunarviointimallin tuottama tulos ja asiakkaan kokema laatu toisiaan? Tutkielmassa kehitettävä käännösprojektien laadunarviointimalli perustuu ohjelmistoalan laadunarvioinnin periaatteisiin, joita Schütz (1999) ehdottaa sovellettavaksi myös käännösalalle. Näiden periaatteiden avulla laatu jaetaan tutkielmassa palvelun ja tuotteen osatekijöihin. Näitä osatekijöitä vastaamaan valitaan laadun kriteerit, joista johdetaan laadun mittarit ja lopulta laadun numeeriset arvot. Laadunarvioinnin lähtökohtana on spesifikaatio, johon käännösprojektin alussa kirjataan asiakkaan kanssa sovitut projektin reunaehdot ja käännöspalveluntarjoajan asettamat projektin laatutavoitteet. Tutkielman empiirisessä osassa kehitän laadunarviointimallille käytännöllisen sovelluksen, jota testasin käytännössä erään käännöstoimiston yhden käännösprojektin arvioinnissa. Arvioinnin jälkeen selvitin myös asiakkaan mielipiteen projektin toteutumisesta kyselyn avulla. Lopuksi vertaan asiakkaan mielipidettä projektista laadunarvioinnin tuottamaan tulokseen ja pyrin selvittämään, vastaavatko ne toisiaan. Näin pyrin arvioimaan, tuottiko laadunarviointi luotettavan tuloksen. Avainsanat: laatu, laadun arviointi, laadunvarmistus, laadunarviointimalli, käännöspalvelu, käännöstoimisto

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT TUTKIMUKSEN TAVOITE TUTKIELMAN RAKENNE TUTKIMUKSEN TEORIATAUSTA TUTKIELMAN KESKEISET KÄSITTEET KÄÄNNÖSPALVELU TRANSLATORISENA TOIMINTANA KESKUSTELUA FUNKTIONAALISISTA KÄÄNNÖSTEORIOISTA LAATU Laadun määrittely kauppatieteissä Laadun määrittely käännöstieteessä Laadun käsite tässä tutkielmassa Palvelun laatu ja tuotteen laatu Laadunhallinta ja laadunhallintajärjestelmä LAADUN ARVIOINTI JA MITTAAMINEN KÄÄNNÖSALALLA LAADUNARVIOINTIKRITEERIT STANDARDIT JA LAADUN ARVIOINTI Laadunhallinnan kansainvälinen ISO standardisarja Käännösalan eurooppalainen standardi EN Käännösalan saksalainen standardi DIN SPESIFIKAATIO LAADUN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTANA LAADUNARVIOINNIN MALLEJA KÄÄNNÖSTIETEELLISIÄ LAADUNARVIOINTIMALLEJA KÄÄNNÖSTEOLLISUUDEN LAADUNARVIOINTIMALLEJA TUTKIELMASSA KEHITETTÄVÄ KÄÄNNÖSPROJEKTIEN LAADUNARVIOINTIMALLI Olemassa olevien laadunarviointimallien sovellettavuus Käännösprojektien laadunarviointimallin teoreettinen tausta KÄÄNNÖSPROJEKTIEN LAADUNARVIOINTIMALLI KÄYTÄNNÖSSÄ LAADUNARVIOINTILOMAKE Specification eli spesifikaatio-sivu Quality of Service eli palvelun laatu Quality of Translation eli käännöstuotteen laatu Quality Report eli laaturaportti...65

4 5.2 PILOTTIARVIOINTI Arvioinnin toteutus Arvioitava projekti Pilottiarvioinnin tulos ASIAKKAAN KOKEMUKSEN JA PILOTTIARVIOINNIN VERTAILU Asiakaskyselyn toteutus Taustatietoa asiakkaan laatukäsityksistä ja laadunvarmistuksesta Palvelun ja tuotteen laadun arvottaminen yleisesti Palvelun ja tuotteen laadun arvottaminen arvioidussa projektissa Projektin laatu asiakkaan kokemuksen mukaan PÄÄTELMÄT...85 LÄHTEET...90 LIITE 1: QA-lomake LIITE 2: Asiakaskysely ENGLISH SUMMARY

5 1 Johdanto Käännösten laatu alkoi kiinnostaa minua tutkimuksen kohteena, kun suoritin työharjoitteluani eräässä käännöstoimistossa. Käännöstoimiston tavoitteena on tuottaa laadukkaita käännöksiä mahdollisimman nopeasti ja edullisesti, ja käännösten tuotantoprosessit on pyritty kehittämään sellaisiksi, että tähän tavoitteeseen pääseminen olisi mahdollista. Vaikka prosessit toimisivat käännöstoimiston näkökulmasta halutulla tavalla, asiakas ei kuitenkaan aina ole tyytyväinen lopputulokseen, jolloin tuote ei ilmeisesti ollutkaan laadukas siinä merkityksessä, jonka mukaan asiakas laadun käsittää. Herää siis kysymys, mitä laatu käännösalalla oikeastaan tarkoittaa ja miten voitaisiin yrittää varmistua siitä, että sekä asiakas että käännöspalveluntarjoaja puhuvat samasta laadusta? 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat Laadun käsitettä käännösalalla on tarkasteltu pro gradu -tutkielmissa aiemminkin. Jylhä (1994) toteaa, että kääntäminen tulisi nähdä palveluna, jonka tarkoituksena on asiakkaan ongelman ratkaiseminen. Tällöin kääntämisen laatua tulisi analysoida samoin kuin muidenkin palveluiden laadukkuutta. On tutkittu myös sitä, millaisia laatuodotuksia käännöstoimiston asiakkailla on (Vainionperä 2000) ja sitä, millaista laadunhallintaa käännöstoimistoissa tehdään (Salmela 2004). Lintukorpi (2008) tutki erityisesti, miten laatua hallitaan hajautetuissa käännösprojekteissa, joissa tekijöitä on useita ja tekijät ovat maantieteellisesti erillään. Abdallah (2003) analysoi tutkielmassaan tekstittämisen laatua yhteiskunnallisesta perspektiivistä. Hän toteaa, että laadun määrittely av-kääntämisen alalla on niin epämääräistä, että siitä aiheutuvat ongelmat vaikeuttavat kääntäjien työntekoa ja vaarantavat ruututekstien laadun. Ratkaisuksi Abdallah (mts.) esittää laatuluokkia, joiden avulla sekä laadun määrittelyjä että vastuunjakoa saataisiin selkeytettyä. Edellä mainituissa tutkielmissa analysoidaan ansioituneesti laatua ja laadunhallintaa sekä käsitteellisellä että käytännöllisellä tasolla. Lisäksi tutkielmissa sovelletaan ennakkoluulottomasti kauppatieteiden alalla kehitettyjä ajatuksia laadusta käännöstieteelliseen tutkimukseen. Kuitenkaan kukaan mainituista tutkielmantekijöistä ei tutkimuksessaan sovella esittämiään hypoteeseja ja päätelmiä käytännön käännöstoimintaan. Näin ollen tutkimustulosten sovelta- 1

6 minen suoraan käytännön työhön on hankalaa. Oman tutkimukseni tavoitteena on sitä vastoin kehittää käytännöllinen laadunarviointimalli, jota myös testataan käytännössä tutkimukseni empiirisessä osassa, ja jonka on tarkoitus toimia osana käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmää. Käännösalalla ja käännöstieteessä on kehitetty erinäisiä laadunarvioinnin malleja, mutta mitään yleistä kehystä laadunarvioinnille ei ole onnistuttu luomaan (Colina 2008: 99). Tieteelliselle pohjalle kehitetyt mallit (esim. Williams 2004; Zequan 2003; Bowker 2001; House [1977/1981] 1997) ovat tyypillisesti niin monimutkaisia, että niitä on hankala soveltaa käytännön käännöstyöhön. Käännösteollisuudessa kehitetyt mallit (lokalisointialan LISA QA model, autoteollisuuteen kehitetty J2450) on sitä vastoin suunniteltu juuri käytännön työn avuksi. Koska niiltä kuitenkin puuttuu teoreettinen tausta, on mallien kehittäminen ja soveltaminen uusiin ympäristöihin vaikeaa. (Colina 2008: 105; Lauscher 2000: 150.) Myös laatuun ja kääntämiseen liittyviä käsitteitä on pohdittu kaikissa edellä mainituissa tutkielmissa ja tutkimuksissa. Kuitenkin käsitteiden määrittelyssä on mielestäni ollut tiettyjä epäselvyyksiä (vrt. Brunette 2000). Tutkielmani teoriaosuudessani analysoin näin ollen laatuun, kääntämiseen ja erityisesti käytännön käännöstoimintaan liittyviä käsitteitä. Ehdotan joitain uusia termejä ja joidenkin vanhojen termien uudelleenmäärittelyitä, jotta käännöstoiminnan moniulotteisuus ja sen vaatima asiantuntijuus tulisivat selkeämmin näkyviin myös käännösalalla ja käännöstieteessä käytettävässä termistössä. Edellä mainittujen pro gradu -tutkielmien tapaan yhdistän tutkielmassani käännöstieteen ja kauppatieteen alojen teorioita. Kauppatieteiden alalla kehittyneessä laatuajattelussa tavoitteena on organisaation toiminnan jatkuva kehittäminen. Jotta tämä olisi mahdollista, organisaation toimintaa täytyy tietoisesti tarkkailla ja arvioida. Tästä syystä organisaatioiden avuksi on kehitetty standardoitu laadunhallintajärjestelmä. Laadunhallintajärjestelmään kuuluu muun muassa organisaation prosessien tarkka määrittely, prosessien tarkkailu ja arvioiminen ja sitä kautta prosessien jatkuva kehittäminen. Perusajatuksena on, että laadukkaiden prosessien avulla voidaan toteuttaa laadukkaita projekteja, joiden tuloksena syntyy myös laadukkaita tuotteita. 2

7 Projektien ja niiden tuloksena syntyneiden tuotteiden laadun arviointi on yksi keino saada tietoa prosessien toimivuudesta. Jos projektien laatu ei ole asetettujen tavoitteiden mukaista, prosessit eivät toimi toivotulla tavalla ja niitä täytyy kehittää. Laadunarvioinnin avulla saadaan siis tietoa, jonka pohjalta yrityksen koko toimintaa kehitetään. Projektin ja tuotteen laatua arvioidaan myös siitä syystä, että varmistetaan tuotteen olevan valmis toimitettavaksi asiakkaalle ja varmistetaan asiakkaan tyytyväisyys palveluun. Asiakkaan näkökulmasta palvelun ja lopputuotteen laatu onkin tyypillisesti tärkeämpi kuin prosessit, joiden avulla palvelu ja tuote syntyvät. Näin ollen käännöspalveluntarjoaja tarvitsee menetelmän, jolla varmistetaan, että myös yksittäisen projektin palvelun ja tuotteen laatu täyttää asiakkaan odotukset. 1.2 Tutkimuksen tavoite Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää käännösprojektien laadunarviointimalli, joka toimisi osana käännöstoimiston tai yksittäisen kääntäjä-yrittäjän laajempaa laadunhallintajärjestelmää. Tavoitteenani on kehittää menetelmä, jolla käännöspalveluntarjoaja voi sekä arvioida yksittäisten käännösprojektien laatua että kerätä järjestelmällisesti tietoa prosesseistaan pidemmällä aikavälillä. Kerätyn tiedon avulla voidaan käännöspalvelun prosesseja pyrkiä kehittämään entistä toimivammiksi. Haasteita laadunarvioinnille asettavat laadun määrittelyn ja mittaamisen vaikeus. Sanaan laatu liitetään tyypillisesti arvottavia adjektiiveja, kuten hyvä tai huono, ja tuotteiden ja palveluiden laatua arvioidaan usein oman, subjektiivisen kokemuksen perusteella. Tällainen subjektiivinen laatu-käsitys ei kuitenkaan ole hyödyllinen tilanteessa, jossa laatua halutaan tutkia ja mitata (vrt. Fisher 1998: 1). Tässä tutkielmassa laatu tullaankin käsittämään pragmaattisesti, merkityksessä minkä laatuinen tai minkälainen. Kysymys laadusta kiteytyy tässä tutkielmassa muotoon: Minkälainen käännösprojekti on verrattuna sille asetettuihin tavoitteisiin? Projektin tavoitteet perustuvat toimeksiantajan eli asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin. Tavoitteet asettaa kuitenkin käännöspalveluntarjoaja, joka on käännösalan asiantuntija. Jos projekti täyttää tavoitteensa ja näin ollen asiakkaan tarpeen, ja palvelu on sellaista kuin mitä kuin asiakas odottanut saavansa, käännösprojekti on ollut laadukas. 3

8 Näin ajateltuna laatu täytyy määritellä asiakkaan ja käännöspalveluntarjoajan yhteistyönä, sillä asiakkaan tarpeiden ja toiveiden selvittäminen ennen käännösprojektin alkua on sekä käännösprojektin toteuttamisen että laadunarvioinnin kannalta välttämätöntä. Tutkielmassa pohditaan, miten käännöspalveluntarjoaja pystyisi vertaamaan projektin ja tuotteen toteutumista suhteessa asettamiinsa tavoitteisiin ja samalla välillisesti keräämään tietoa prosessiensa toiminnasta. Koska tässä tutkielmassa asiakkaan tarpeet ja toiveet liittyvät kiinteästi laadun keskeiseen kriteeriin, tarvitaan käännösprojektin laadun arvioimiseen myös asiakkaan mielipide. Varsinaisia tutkimuskysymyksiä on siten kaksi: 1) Millaisen laadunarviointimallin avulla käännösprojektin laatua voitaisiin arvioida osana käännöstoimiston laadunhallintajärjestelmää? 2) Vastaavatko tutkielmassa kehitetyn laadunarviointimallin tuottama tulos ja asiakkaan kokema laatu toisiaan? 1.3 Tutkielman rakenne Aloitan tutkielman esittelemällä tutkimuksen teoriataustan ja määrittelemällä tutkielmassa käytettävät keskeiset käsitteet. Kohdistan huomion erityisesti tämän tutkimuksen keskeisimpään käsitteeseen eli laadun käsitteeseen, jota analysoin sekä kauppatieteiden että käännöstieteen näkökulmasta. Luvussa 3 keskityn laadun arviointiin käännösalalla. Pohjustan vastausta ensimmäiseen tutkimuskysymykseeni pohtimalla käännösten laadun arvioinnin kriteereitä sekä analysoimalla laadunhallintaan liittyviä standardeja. Luvussa 4 esittelen olemassa olevia käännösten laadunarviointimalleja, jotka jaan käännöstieteellisiin ja käännösteollisuuden malleihin. Sekä teoreettisemmat että käytännöllisemmät mallit keskittyvät kuitenkin ainoastaan käännöksen arviointiin, joten koko käännösprojektia arvioivan mallin kehys on tutkimukseen haettava muualta. Niinpä alaluvussa esittelen ohjelmistoalalta peräisin olevat laadunarviointimallin elementit, ja niihin pohjautuvan oman laadunarviointimallini. Laadunarviointimallini on tarkoitus olla käytännöllinen työkalu, joka voisi toimia osana laajempaa laadunhallintajärjestelmää. Näin ollen kehitin mallista myös käytännön sovelluksen, jonka esittelen luvussa 5.1. Samalla saan vastauksen ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. 4

9 Jotta saisin vastauksen toiseen tutkimuskysymykseeni, testasin ensin laadunarviointimalliani käännöstoimiston arjessa, erään todellisen käännösprojektin arvioinnissa. Tämän jälkeen selvitin asiakkaan mielipiteen projektin laadusta postitse ja sähköpostitse lähetetyllä kyselyllä. Luvussa 5.2 raportoin pilottiarvioinnista, jonka suoritin yhteistyössä käännöstoimiston kanssa: Spesifikaation tekemistä varten haastattelin niitä projektipäälliköitä, joiden vastuulla oli kyseinen asiakas ja projekti. Heillä oli tarvittava tieto projektin laatutavoitteiden määrittämiseksi. Varsinaisen laadunarvioinnin suoritti osin yksi käännöstoimiston projektipäälliköistä, osin minä itse. Laadunarvioinnin jälkeen keskustelin käännöstoimiston projektipäällikön kanssa arvioinnin tuloksesta, jotta sain alustavan käsityksen sen luotettavuudesta. Tältä osin tutkimusmetodini muistuttaa etnografiaa, jossa tutkija itsekin osallistuu jonkin ryhmän toimintaan samalla kun havainnoi ryhmän toimintaa ja haastattelee ryhmän jäseniä. Etnografia ei määritelmänsä mukaan voi olla puolueetonta, sillä tutkijan rooli vaikuttaa merkittävästi tuloksiin. (Vuorinen 2005: 63). Laadunarvioinnin kohteeksi päätin valita mahdollisimman tyypillisen projektin, ja koska kyseinen käännöstoimisto on erikoistunut teknisiin käännöksiin, arvioitava projekti valittiin sellaisten projektien joukosta, joissa käännettävänä oli teknistä tekstiä. Lisäksi päätin, että arvioitavan projektin kielipari tulisi olla englanti-suomi, koska nämä ovat omat työkieleni, ja koska näin tutkielmassa mahdolliset esitettävät tekstiesimerkit olisivat mahdollisimman monelle lukijalle havainnollisia. Arvioitavan projektin valintaan vaikutti myös asiakkaan myönteinen suhtautuminen: asiakkaan tuli olla valmis esittämään oma mielipiteensä projektin laadusta sen päätyttyä. Arvioinnin kohteeksi valikoitui projekti, jossa käännettävä teksti oli erään prosessinohjausohjelmiston online-help, eli käytönaikainen ohje, joka siis käännettiin englannista suomeksi. Projektin päätyttyä selvitin asiakkaan kokemusta sen laadusta kyselyllä. Kyselyssä oli sekä valmiita vastausvaihtoehtoja, että avoimia kysymyksiä. Luvussa 5.3 analysoin asiakkaan vastauksia suhteessa laadunarviointimallin tuloksiin. Analyysini pohjalta esitän lopuksi 5

10 vastauksen toiseen tutkimuskysymykseen, eli vastaavatko laadunarvioinnin tulos ja asiakkaan mielipide laadusta toisiaan. Luvussa 6 esitän tutkimuksesta tekemäni päätelmät. Arvioin miten hyvin arviointimalli toimi tarkoituksessaan, ja miten mallia voitaisiin kehittää edelleen osana käännöstoimiston laajempaa laadunhallintajärjestelmää. Lopuksi arvioin itse tutkimuksen onnistumista ja esitän mahdollisia jatkotutkimusaiheita. 6

11 2 Tutkimuksen teoriatausta Erilaiset käsitykset kääntämisestä johtavat erilaisiin käsityksiin siitä, mitä kääntämisen laatu on, sekä siitä, miten laatua tulisi arvioida. (House 1997: 1; Schäffner 1998: 1). Siksi on ennen varsinaista laadun arvioinnin käsittelyä tarpeen määritellä, mitkä nämä taustakäsitykset ovat, eli miten tutkielmassa käsitetään kääntäminen ja laatu, ja minkä laatua oikeastaan arvioidaan. Tässä luvussa esittelen lukijalle tutkimuksen teoriataustaa. Ensimmäisessä alaluvussa määrittelen lyhyesti tutkielman peruskäsitteet, joita ovat kääntäminen, käännöspalvelu, projekti, prosessi ja käännöstuote. Tämän jälkeen pohdin omissa alaluvuissaan syvällisemmin funktionaalista käännösteoriaa, laadun käsitettä yleensä, palvelun laatua ja tuotteen laatua, sekä laadunhallintaa ja laadunhallintajärjestelmää. 2.1 Tutkielman keskeiset käsitteet Kääntäminen määritellään tässä tutkielmassa kahdelta kannalta: Ensinnäkin se on prosessi, jonka kääntäjä käy läpi tuottaakseen halutun funktion mukaisen käännöksen. Teoreettisesti kääntäminen määritellään siis funktionaalisten käännösteorioiden kautta; kääntäminen on toimintaa, jolla on jokin tavoite.toiseksi kääntäminen käsitetään osaksi asiantuntijapalvelua, jota myymällä alalla toimivat ammattilaiset hankkivat toimeentulonsa (ks. lisää alaluvusta 2.2). Tästä liiketaloudellisesta näkökulmasta kääntämiseen vaikuttavat monet tekstinulkoiset tekijät, kuten käännöksen tilaaja sekä ajan ja budjetin asettamat rajoitteet. Asiantuntijapalvelua, jonka ytimessä kääntäminen tapahtuu, kutsutaan tutkielmassa käännöspalveluksi. Käännöspalvelun käsite kattaa siis myös kaiken sen, mitä käännösalalla toimiva yritys tekee jokaisen käännöstyön yhteydessä varsinaisen kääntämisen lisäksi sekä mahdolliset lisäarvopalvelut. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi lähdetekstien analysointi ja tarjousten laskeminen, lähdetiedostojen valmistelu kääntämistä varten, asiakaspalvelu projektin eri vaiheissa, asiakkaiden yleinen neuvonta, kolmannen osapuolen suorittama käännöksen oikoluku, käännöksen taitto asiakkaan haluamaan muotoon, käännösmuistien ylläpito ja asiakaskohtaisten sanastojen tai termipankkien kokoaminen. Erottamalla kääntämisen ja 7

12 käännöspalvelun käsitteet pyrin tuomaan esiin toiminnan eri tasoja, jotta niiden analyyttinen tarkastelu olisi mahdollista. Käännöspalvelu-käsitteen yhtymäkohtia käännösteoriaan käsitellään lisää alaluvussa 2.2. Käännöspalvelu on prosessi, joka käytännössä toteutuu käännösprojektien muodossa. Projekti voidaan määritellä yksinkertaisesti väliaikaiseksi toiminnaksi, jolla on jokin tietty tavoite (Heerkens 2001: 10). Projekteja on hyvin monenlaisia, mutta suurinta osaa niistä yhdistää seuraavat tekijät: Projekti vastaa tiettyyn tarpeeseen ja se tarjoaa ratkaisun tiettyyn ongelmaan ja projektilla on tietty alku ja loppu. Projekti koostuu osatehtävistä ja sen tuloksena syntyy yleensä lopputuote tai -tuotteita. Projektit ovat kertaluontoisia: toista identtistä projektia, jonka toteuttaisivat samat ihmiset samassa ympäristössä, ei ole olemassa. Kaikkiin projekteihin liittyy näin ollen epävarmuutta. (Heerkens 2001: ) Käännösprojekteissa projektin käynnistävä aloite tulee asiakkaalta, jonka täytyy saada käännätettyä tietty materiaali toiselle kielelle tai kielille. Käännöstoimiston käännösprojekteissa työskentelevät yleensä ainakin projektipäällikkö, kääntäjä ja oikolukija, ja projektin osatehtäviä voivat olla esimerkiksi käännettävän materiaalin valmistelu kääntämistä varten, tiedonhankinta ja kääntäminen, oikoluku ja viimeistely. Käännösprojektin konkreettinen lopputuote on käännöstuote. Projektia ja prosessia ei pidä sekoittaa toisiinsa. Projektilla on alku ja loppu, mutta prosessi on jatkuvaa toimintaa. (Pelin 2008: 22.) Laadunhallintajärjestelmiä kuvaavan standardin mukaan prosessi on sarja toisiinsa liittyviä tai vuorovaikutteisia toimintoja, jotka muuttavat panokset tuotoksiksi (SFS-EN ISO 9000:2005: 30). Esimerkiksi kääntäjän käännösprosessin kohdalla voitaisiin ajatella, että panoksia (inputs) olisivat lähdeteksti, toimeksianto, käännösmuisti, referenssimateriaalit, rinnakkaistekstit ja kaikki muut kääntäjän käyttämät lähteet. Nämä muuntuvat kääntäjän erilaisten toimintojen kautta tuotokseksi (output), eli käännökseksi. Käännöspalveluprosessissa puolestaan panoksia ovat esimerkiksi asiakkaan työlle asettamat rajat, lähdemateriaalit, käännetty teksti (joka oikoluetaan ja mahdollisesti taitetaan ja lopuksi tarkastetaan) ja asiakkaan kanssa käyty viestintä. Tuotoksena syntyy käännöspalvelu, jonka konkreettinen tulos on käännöstuote, sekä mahdollinen käännösmuisti ja lisäpalveluina syntyvät tuotokset, kuten termilistat. 8

13 Käännöksellä tai kohdetekstillä tarkoitetaan tässä tutkielmassa käännöstyön lopputulosta, eli käännettyä tekstiä. Käännös on kääntäjän lähdetekstin pohjalta tekemä kohdekielinen teksti, jonka tuottamisessa on huomioitu käännöksen funktio. Käännöstoimiston ja usein myös yksittäisten kääntäjien myymä palvelu sisältää kuitenkin myös muita toimintoja, sillä käännös on esimerkiksi yleensä myös oikoluettu ja taitettu alkuperäistä vastaavaan ulkoasuun. Asiakkaalle palautettavaa, käännöspalvelun tuloksena syntynyttä konkreettista tavarakomponenttia kutsutaan tässä tutkielmassa käännöstuotteeksi. Käännöstuotteen käsitteellä pyrin erottamaan asiakkaalle palautettavan, monta työvaihetta läpi käyneen tekstin käännöksestä, jonka kääntäjä on tehnyt. Tutkielmassa käyttämissäni lähteissä puhutaan useimmiten käännöksistä tai kohdeteksteistä, eikä termien sisältöä aina määritellä eksplisiittisesti. Vaikuttaa siltä, että termeillä viitataan lähteissänikin useimmiten käännettyyn tekstiin, eli termeillä on sama merkitys kuin omassa jaottelussani. Käyttämissäni lähteissäni ei kuitenkaan tehdä vastaavaa erottelua käännöksen ja käännöstuotteen käsitteiden välillä, joten termillä käännös voidaan viitata myös asiakkaalle myytävään tuotteeseen, joka on käynyt läpi monta eri tuotantovaihetta. Kääntäjällä viitataan tässä tutkimuksessa henkilöön, joka tekee käännöksen. Vaikka tutkimuksen kohteena on käännöstuotteen laadun arviointi nimenomaan käännöstoimiston näkökulmasta, monet tutkielmassa käsiteltävistä asioista pätevät myös yksityisyrittäjinä toimiviin kääntäjiin. Käännösprojektien laadunarviointimalli toiminee myös yksityisyrittäjänä toimivan kääntäjän laadunvarmistuksen työkaluna. Tästä syystä tutkielmassa käytetään yhteisnimitystä käännöspalveluntarjoaja niistä toimijoista, jotka myyvät käännöspalveluita. Termillä viitataan siis sekä yksittäisiin kääntäjä-yrittäjiin että käännöstoimistoihin (ks. myös Makenzie 2004: 159). Käännöstoimistossa kääntäjän ja asiakkaan yhteyshenkilönä käännöstoimistossa työskentelee projektipäällikkö tai projektikoordinaattori, joka saattaa itsekin toimia myös kääntäjän roolissa. 2.2 Käännöspalvelu translatorisena toimintana Tässä tutkielmassa kääntäminen ymmärretään tavoitteelliseksi toiminnaksi, joka tapahtuu tietyssä tilanteessa tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Kyse on nimenomaan ammattimaisesta kääntämisestä, johon vaikuttavat tietyt rajoitteet, erotuksena sellaisesta tilanteesta, jossa kääntäminen tapahtuu tyhjiössä ilman aika- ja kustannusrajoituksia. Esimerkiksi tekstilingvistisissä käännös- 9

14 teorioissa, kuten Housen (1997) käännösten laadunarvioinnin mallissa, keskitytään monesti hyvin rajatusti vain kääntämiseen itseensä, jolloin syntyy vaikutelma tällaisesta tyhjiöstä. Tutkielman taustalla vaikuttavat siis funktionaaliset käännösteoriat, joista merkittävimpänä voidaan pitää Hans J. Vermeerin skoposteoriaa (Nord 1997: 1). Vermeer on myös omaksunut joitain ajatuksia ja varsinkin termistöä Justa Holz-Mänttäriltä, jolta on peräisin ainakin translatorisen toiminnan (translatorisches Handeln) käsite. Vermeerin (2000: 221) mukaan kääntäminen on yksi osa translatorista toimintaa, käsitettä joka kattaa varsinaisen kääntämisen lisäksi muun muassa kaiken muun asiakkaan konsultoinnin ja neuvonnan. Translatorisen toiminnan käsite vaikuttaa siis vastaavan tässä tutkielmassa käytettävää käännöspalvelun käsitettä: myös käännöspalvelu kattaa sekä varsinaisen kääntämisen että kaiken muun toiminnan, jota palveluntarjoaja tekee asiakkaan hyväksi. Translatorisen toiminnan yhteydessä korostetaan myös kääntäjän asiantuntija-asemaa (Vermeer 2000: 222), aivan samoin kuin tässä tutkielmassa käännöspalvelu määritellään asiantuntijapalveluksi (ks. luku 2.4.4). Lisäksi Vermeer erottelee translatorisen toiminnan ja sen erityistapauksen, kääntämisen, tuotteet toisistaan. Translatorisen toiminnan tuotteena syntyy kohdeteksti, joka voi olla monen muotoinen, kun taas kääntämisen tuotteena syntyy käännös, joka on aina kirjallinen teksti (Vermeer 2000: 221). Tässäkin erottelussa on havaittavissa yhtäläisyys tässä tutkielmassa tehtävään erotteluun, jossa kääntämisen tuloksena syntyy käännetty teksti ja käännöspalvelun tuloksena käännöstuote, jonka keskeinen osa käännetty teksti on. Tämän tutkielman erottelussa vain käännöstuote sisältää aina käännetyn tekstin, kun taas Vermeerin (mts.) kohdeteksti ei välttämättä ole kielellinen tuotos. Vermeerin kohdetekstiksi laskettaisiin siis ilmeisesti myös esimerkiksi kuva, jota muokattaisiin kohdekulttuuriin sopivaksi. Translatorinen toiminta, kuten esimerkiksi kääntäminen, on yksi inhimillisen toiminnan erityistapaus. Toiminnalla on jo määritelmänsä mukaan aina jokin tarkoitus, ja se tapahtuu jossakin tietyssä tilanteessa. Skoposteorian mukaan siis myös translatorisen toiminnan ja kääntämisen keskiössä on toiminnan tarkoitus. Skopos merkitsee kreikaksi tarkoitusta ja se on skoposteoriassa tekninen termi, jolla viitataan käännöksen tarkoitukseen. (Vermeer 2000: 221.) Vermeerin (1996: 7) jaottelussa skopos on se tarkoitus, jota ajatellen kääntäjä käännöksen tekee, kun taas vastaanottajan näkökulmasta tekstin tarkoitus on tekstin funktio. Kääntäjän kuvittelema 10

15 skopos ei välttämättä ole sama kuin tekstin funktio vastaanottajalle, mutta jos nämä osuvat yksiin, skopos ja funktio tarkoittavat samaa asiaa (Vermeer 1996: 8). Tämän tutkielman kannalta ei ole tarpeellista erotella käsitteitä toisistaan, joten tutkielmassa käytetään termejä skopos, funktio, tarkoitus ja tavoite viittaamaan käännöstuotteen aiottuun käyttötarkoitukseen, jonka tilaaja käännöstuotteelleen määrää, ja jonka mukaisesti käännöstuote tehdään ja arvioidaan. Kääntäminen, ainakin ammattimaisessa muodossaan, tapahtuu yleensä jonkun aloitteesta, eli kääntämisen pohjana on toimeksianto (Nord 1997: 20). Toimeksianto on yleensä eksplisiittinen (Vermeer 2000: 229). Sen muodostaa oman kokemukseni perusteella useimmiten asiakkaan sähköisesti lähettämä tarjouspyyntö, jonka liitteenä on käännettävä teksti ja asiakkaan vastaus tarjoukseen, jossa hän ilmoittaa hyväksyvänsä sen ja tilaavansa käännöksen. Vermeerin mukaan (2000: 229) ja myös oman kokemukseni perusteella käännöksen varsinainen tarkoitus lausutaan kuitenkin harvoin ääneen (myös Nord 1997: 30 viittaa tähän). Käytännössä käännöksen tarkoitus käy kuitenkin yleensä implisiittisesti ilmi toimeksiantotilanteesta tai tarkoitus päätellään olemassa olevien tietojen perusteella, kuten toimeksiantajan ja lähdetekstin perusteella. Jos toimeksiantona on esimerkiksi kääntää astronomian alaan erikoistunut teksti, joka käsittelee jotain astronomiaan liittyvää keksintöä, se käännetään oletusarvoisesti alan asiantuntijoille, eikä julkaisupaikalla ajatella olevan merkitystä, jollei asiakas toisin ohjeista. Vaikkei toimeksiannosta siis olisikaan varsinaista spesifikaatiota, jossa käännöksen skopos kerrotaan, voidaan silti puhua implisiittisestä skopoksesta. (Vermeer 2000: 229.) Vermeer (mts.) kuitenkin painottaa, että tarkat tiedot käännöksen skopoksesta tulisi kertoa jokaisen toimeksiannon yhteydessä. Funktionaalisissa käännösteorioissa ei kuitenkaan tämän tarkemmin oteta kantaa siihen, millainen spesifikaation tarkalleen ottaen tulisi olla tai kuka sen tekee. Käännöksellä on siis aina jokin funktio, tai skopos, ja se täyttää aina vastaanottajan jonkin tarpeen. Käännöksen laatua voidaankin arvioida ainoastaan, jos tiedetään, mitkä vastaanottajan 1 tarpeet käännöksen on tarkoitus täyttää (Hönig 1998: 20). Tämän tutkimuksen näkökulmasta käännöksen skopoksen ja toimitusehtojen tarkka määrittäminen ennen käännösprojektin alkua onkin välttämätöntä paitsi siksi, että käännöstyö voidaan toteuttaa asiakkaan tarpeiden ja 1 Käännöksen tilaaja ja vastaanottaja ovat usein eri henkilöitä, joilla saattaa myös olla erilaiset tarpeet (ks. Nord 1997: ja vrt. Abdallah 2003). 11

16 toiveiden mukaisesti, myös siksi, että käännöspalvelua ja sen tulosta voidaan arvioida projektin päätyttyä. Esimerkiksi käännöstoimistossa työskennellessäni havainnoin seuraavanlaisen pohdinnan, joka liittyi sopivan termimuodon valintaan. Kyseessä oli autoalaan kuuluva tekninen, englanninkielinen teksti, jossa käytettiin termiä camshaft. Termin suomennosvaihtoehtoja ovat ainakin koko nimitys nokka-akseli tai lyhennetty muoto nokka, jota ammattipiireissä kyseisestä osasta yleisesti käytetään. Käännettävä teksti olisi voinut tarpeen mukaan toimia esimerkiksi koulutusmateriaalina tai ammattilaisen ohjekirjana, ja tilanteeseen sopivampi käännös määräytyi lukijan tarpeen mukaan. Edellä mainitussa tilanteessa termin käännöksen sopivuutta voidaan arvioida vasta, kun tiedetään, mille lukijakunnalle teksti on suunnattu. Jos teksti olisi tarkoitettu koulutusmateriaaliksi, lyhennetty muoto nokka ei olisi paras mahdollinen käännös, sillä se ei ole termin täydellinen nimitys, ja saattaisi siten aiheuttaa väärinymmärryksiä alaa opiskelevien keskuudessa. Ammattilaisille suunnatussa materiaalissa taas nokka olisi alan kielenkäytön konvention mukainen ja siten hyväksyttävä käännös. 2.3 Keskustelua funktionaalisista käännösteorioista Funktionaalisia käännösteorioita kohtaan on esitetty myös kritiikkiä. Juliane House (1997: 14) kritisoi Hans G. Hönigin funktionaalisia ajatuksia juuri siitä syystä, josta ne ovat tämän tutkimuksen kannalta hyvinkin relevantteja: Hönigin ajatuksissa voi havaita viitteitä markkinatutkimuksen ja markkinoinnin näkökulmista (mts.), jotka ovat elintärkeitä mille tahansa yritystoiminnalle, mukaan lukien käännöspalvelut. Housesta (mts.) tällainen lähestymistapa on masentava ( depressing ), sillä arvioinnin fokus siirtyy pois tärkeämmistä, käännökseen liittyvistä asioista. House ei tässä yhteydessä selitä tarkemmin, mitä nämä tärkeämmät asiat ovat. House (mts.: 15) ei myöskään hyväksy lähdetekstin alennettua asemaa funktionaalisissa teorioissa yleensä. Hänen mielestään ainakin osa tekstien merkityksestä on niihin sisäänrakennettuna, eikä tämän merkityksen voida katsoa syntyvän pelkästään lukijan toimesta. Joillain teksteillä on myös historiallista merkitystä ja joitain tekstejä käännettäessä on keskeistä yrittää välittää se merkitys, joka tekstin sanoissa on. House kuitenkin ymmärtää, että tällainen käsitys lähdetekstistä voi olla vieras kaikille niille, jotka yksipuolisesti kiinnittävät huomionsa nopeasti kulutettaviin teksteihin, kuten ohjeisiin, mainoksiin, manuaaleihin [...] ja vastaaviin. (House 1997: 15.) House (mts.) pohtii, että kenties edellä mainitun kaltaisilla kertakäyttöteksteillä onkin niin vähän arvoa, että ne voidaan siksi ilman muuta muokata uusiksi 12

17 uudelle yleisölle. Lopulta hän päättelee, että kääntämisen, analysoinnin ja arvioinnin kohteeksi valitut tekstit ovat mahdollisesti vääristäneet teorioiden käsitteenmuodostusta ja kehitystä. House toteaa vielä, että laajemmasta tekstivalikoimasta, kuten akateemisista, kaunokirjallisista ja muista pitkäikäisistä teksteistä kiinnostuneet, haluavat uskoa, että itse tekstit osaltaan määräävät, miten ne tulkitaan ja myös miten ne tulisi kääntää. (House mts.) On mielenkiintoista, miten House vaikuttaa jakavan tekstit kahteen kastiin sen perusteella, millaista kääntämisen teoriaa niihin sovelletaan: ylempään kastiin kuuluvat arvokkaat, pitkäikäiset akateemiset ja kaunokirjalliset tekstit ja alempaan kastiin lyhytikäiset, arvottomat käyttötekstit. House toteaa, että jos tutkimuksen kohteena ovat alemman kastin tekstit, kääntämisen teoria vääristyy. Omasta mielestäni luonteva johtopäätös Housen kritiikistä on, että kaikkiin tekstilajeihin ei ehkä kannata yrittää soveltaa samaa kääntämisen teoriaa tai samoja arviointiperusteita. Kyse ei mielestäni ole niinkään tekstien arvosta, vaan yksinkertaisesti siitä, että eri teksteillä on eri tarkoitus, eli funktio. Kaunokirjallisuus on usein lähinnä taidetta, kun taas käyttöohjeen tarkoitus on saada ihminen toimimaan optimaalisella tavalla. Kullakin käännöksellä on myös oma tarkoituksensa, ja tämä tarkoitus määrittää sen, millainen rooli lähdetekstillä prosessissa on. Jos esimerkiksi kaupparekisteriotteen on tarkoitus toimia todisteena oikeudenkäynnissä, siitä on tehtävä virallinen käännös, jossa jokainen alkuperäisdokumentin merkintä on otettava mukaan käännettyyn tekstiin. Jos taas kaupparekisteri ote halutaan käännättää, jotta saadaan lisätietoa yrityksestä, käännöksen vaatimukset eivät ole yhtä tiukat. 2.4 Laatu Laatu-sanaan liitetään tyypillisesti adjektiiveja kuten hyvä, huono tai erinomainen. Laatu näin käsitettynä on subjektiivista, sillä hyvyys tai huonous perustuu yksilölliseen kokemukseen ja mielipiteeseen. Laadun käsite jää abstraktiksi, sillä tällaista laatua ei voi mitata; tällainen laatu yksinkertaisesti tunnistetaan, kun se tulee vastaan. (Evans & Lindsay 1999: 11.) Yleiskielen epämääräinen käsitys laadusta ei riitä, kun laatua halutaan hallita: jotta laatua voitaisiin mitata, arvioida ja parantaa, täytyy ensin määritellä, mitä laatu on (Fisher 1998: 1; Schiaffino ja Zearo 2002: 4, 2003:7, 2005a: 7, 2005b: 3). 13

18 2.4.1 Laadun määrittely kauppatieteissä Laadun käsitteelle ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää (Atkinson ym. 2001: 1, Evans & Lindsay 1999: 10). Laatuajattelun merkittävä kehittäjä Juran (1999: 2.2) esittää, että seuraavat kaksi laatukäsitteen merkitystä ovat olennaisimmat laadunhallinnan näkökulmasta: 1) Laatu tarkoittaa tuotteen niitä ominaisuuksia, jotka täyttävät asiakkaan tarpeet ja 2) laatu tarkoittaa virheetöntä tuotetta. Nämä kaksi määritelmää lähestyvät asiaa eri tavoin: Ensimmäisen määritelmän näkökulmasta tavoitteena ovat tyytyväiset asiakkaat ja siten suuremmat voitot ja suurempi markkinaosuus. Toisen lähestymistavan tavoitteena on kulujen supistuminen sitä kautta, että tarvittavien korjausten ja ylimääräisen työn määrä vähenee. Molemmat tavoitteet, asiakastyytyväisyys ja kulujen pitäminen kurissa, lienevät kuitenkin keskeisiä tavoitteita jokaisen yrityksen toiminnassa. Laadun arviointiin sovellettuna Juranin ajatukset tarkoittavat, että tuotteesta on arvioitava 1) niitä ominaisuuksia, jotka täyttävät asiakkaan tarpeet ja 2) yleistä virheettömyyttä. Laatuajattelu sai alkunsa teollisen vallankumouksen aikoihin. Tuolloin tuotantomäärät kasvoivat eksponentiaalisesti, mutta samalla tuotteiden laatu laski. Ensin tilannetta yritettiin kohentaa laatutarkastuksilla, joiden tarkoituksena oli poistaa vialliset tuotteet tuotantoerästä ennen kuin ne päätyivät asiakkaalle saakka. Viallisten lopputuotteiden poistaminen ei kuitenkaan auttanut kehittämään laatua paremmaksi. Tarvittiin siis aivan toisenlainen lähestymistapa laatuun: huomio kohdistettiin siihen, miten virheet voitaisiin ennaltaehkäistä, niin ettei viallisia tuotteita tultaisi valmistaneeksi lainkaan. Nykykäsityksen mukaan parhaat edellytykset laadulle varmistetaan toimivien tuotantoprosessien sekä niiden jatkuvan kehittämisen avulla. Laadun parantamiseen ja hallintaan osallistuu koko yritysorganisaatio ja laatu on jokaisen asia, ylimmästä johtoportaasta alimpaan työntekijään saakka. (Atkinson ym. 2001: 1; Evans & Lindsay 1999: 5 9.) Tärkeä muutos aiempaan on se, että laadun lähtökohtana eivät enää ole yrityksen sisäiset standardit, vaan asiakkaan tarpeiden tarkka määrittely. Prosessien kurinalainenkaan kehittäminen ei nimittäin hyödytä mitään, jolleivät prosessit tuota sitä, mitä asiakkaat haluavat. (Garvin 1988: 24.) Laatu näyttäytyy eri tavoin paitsi asiakkaalle ja tuottajayritykselle, myös eri toimijoille tuottajayrityksen sisällä. Seuraavat viisi eri määritelmää auttavat hahmottamaan eri näkökulmia laatuun: 14

19 1. Mutu-laatu Kuluttajan näkökulmasta laatu tarkoittaa usein samaa kuin erinomaisuus. Erinomaisuus on kuitenkin subjektiivinen ja abstrakti käsite, joten laatua ei voida tästä näkökulmasta katsottuna tarkkaan määritellä, vaan se yksinkertaisesti tunnistetaan, kun se tulee vastaan. 2. Tuotelaatu Kun laatu määritellään tuotteesta lähtien, se käsitetään mitattaviksi muuttujiksi, joiden perusteella voidaan verrata tuotteiden ominaisuuksia. Tämän määritelmän mukaan tuotteiden laatuerot ilmenevät eroina näissä mitattavissa ominaisuuksissa, esimerkiksi tikkausten lukumäärä senttimetriä kohden paidassa. 3. Käyttäjälaatu Tässä määritelmässä lähdetään liikkeelle käyttäjän tarpeista: laatu on sitä, mitä käyttäjä tarvitsee, eli laadukkaan tuotteen tulee olla käyttötarkoitukseensa sopiva. 4. Arvolaatu Laatu voidaan määritellä myös tuotteen arvon kautta, jolloin puhutaan tuotteen hinta laatu-suhteesta. Laadukas tuote on siis joko yhtä hyvä kuin muut, mutta se on hinnaltaan halvempi, tai sitten samanhintainen kuin muut, mutta ominaisuuksiltaan parempi kuin muut. 5. Valmistuslaatu Viides laadun määritelmä perustuu tuotteen valmistusvaiheeseen. Laadukas tuote on valmistettu niin, että se noudattaa valmistukselle asetettuja kriteerejä. Toisin sanoen tuote on siitä tehtyjen spesifikaatioiden mukainen. (Evans & Lindsay 1999: 10 12; Garvin 1988: ) 15

20 2.4.2 Laadun määrittely käännöstieteessä Minkä edellä mainituista laadun määritelmistä sitten voisi katsoa pätevän käännösalalla? Laadun käsitettä on käännösalalla pyritty määrittelemään ja kvantifioimaan sekä käännösalan liittojen että yksittäisten kääntäjien toimesta. Tavoitteena on ollut kohottaa alan arvostusta, mutta pyrkimykset eivät ole johtaneet konkreettisiin tuloksiin. (O Hagan 2004: 31.) Yksimielisiä ollaan ilmeisesti vain siitä, että myöskään käännösalalla laadulle ei ole olemassa yhtä ainoaa määritelmää (Mehnert 1998: 13; Sager 1989: 91). Mutu-laatu, jota voisi kutsua myös Huippulaaduksi, on ollut käännösten arvioinnin lähtökohtana käännöstieteen alkuhämäristä alkaen. Kirjailijat, filosofit ja muut oppineet ovat kautta aikojen esittäneet käännetyistä teksteistä subjektiivisia, intuitioon perustuvia arvioitaan. Nämä arviot ovat usein olleet hyvin yleisellä tasolla liikkuvia arvosteluja, joissa on todettu esimerkiksi, että käännös ei tee oikeutta alkutekstille, tai että alkutekstin sävy ei välity käännöksestä (House 2001: 244). Housen (House mts.) mukaan tuoreemmassa muodossa vastaavaa intuitiivista arviointitapaa edustavat neo-hermeneuttisen koulukunnnan käännöstieteilijät, joiden mukaan kääntäminen on yksilöllinen tulkintaprosessi, joka itsessäänkin perustuu taiteelliseen intuitioon. Tämä käsitys vaikuttaa vastaavan yleisestikin kaunokirjallisten käännösten kritiikissä perinteisesti vallalla ollutta näkemystä (ks. esim. Martínes Melis ja Hurtado Albir 2001: 273). Ennen kuin informaatioteknologia tuli käyttöön käännösalalla, laaduntarkastus tarkoitti manuaalista oikeinkirjoituksen, kieliopin ja lukujen tarkistusta sekä itse käännöksen tarkkuuden ja tyylin tarkastusta. Tällöin arvio laadusta perustui yksittäisten kääntäjien ja oikolukijoiden subjektiivisiin arvioihin, eikä asiakkaan tarpeita otettu erityisesti huomioon. (O Hagan 2004: 31.) Käsitys laadusta on siis perinteisesti käännösalalla vastannut Mutu-laadun määritelmää: laatu on ollut jotakin, jonka kääntäjä/oikolukija tunnistaa, kun hän sen näkee. Muita laatukäsityksiä on löydettävissä käännöstieteestä sitä mukaa, kun uusia teorioita kääntämisestä on kehitetty. Yksi käännöstieteen merkittävistä hahmoista, Eugene A. Nida, kehitti pioneerityössään (1964) dynaamisen ekvivalenssin käsitteen. Nidan mukaan hyvä käännös on dynaamisesti ekvivalentti, eli sillä on samanlainen vaikutus lukijaansa kuin lähdetekstillä on lähdekieliseen lukijaan. (House 2001: 244.) Nidan näkökulmasta laatu vaikuttaa siis olevan osin 16

Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa

Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa Kääntäjienpäivä 1.10.2010 Kirsi Kemppainen Translatum Oy Translatum yrityksenä Päätoimipaikka Tampereella, toimistot myös Helsingissä ja Tallinnassa Yksi

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien intojen vastaavuustaulukko Syksystä 2012 alkaen Tampereen yliistossa otetaan käyttöön uusi etussuunnitelma. Siitä eteenpäin yliistossa järjestetään

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Käännösten ostajan opas

Käännösten ostajan opas Käännösten ostajan opas Sisällysluettelo Käännöspalveluiden ostaminen 3 Kielen ja kääntämisen merkitys 4 Millainen on hyvä käännös? 6 Kielipalvelujen tarjoajan valitseminen 7 Pidä kääntäminen mielessä

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Käännösten ostajan opas

Käännösten ostajan opas Käännösten ostajan opas Sisällysluettelo Käännöspalveluiden ostaminen 3 Kielen ja kääntämisen merkitys 4 Millainen on hyvä käännös? 6 Kielipalvelujen tarjoajan valitseminen 7 Pidä kääntäminen mielessä

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite N: Kielivaatimukset VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 JÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

KÄÄNNÖSTOIMISTON JA ALIHANKKIJAN YHTEISTYÖ Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry (SKTL) ja Suomen käännöstoimistojen liitto ry (SKTOL)

KÄÄNNÖSTOIMISTON JA ALIHANKKIJAN YHTEISTYÖ Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry (SKTL) ja Suomen käännöstoimistojen liitto ry (SKTOL) KÄÄNNÖSTOIMISTON JA ALIHANKKIJAN YHTEISTYÖ Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry (SKTL) ja Suomen käännöstoimistojen liitto ry (SKTOL) SUOSITUS SOVELLUSALA Tämä suositus koskee käännöstoimiston ja alihankkijan

Lisätiedot

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 7 Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan Annikka Nurkka ja Sari Tervonen Tämän artikkelin tavoitteena on johdattaa lukija verkko-opetuksen

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Ammattimaista viestintää kieliammattilaisten avulla Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Dobrý den! Guten Tag! Hola! Bonjour! Hej! Hello! Shalom! Monikielinen maailmamme Maailman sanotaan pienenevän, mutta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Verkkoestejärjestelmä joustava reunasuojausratkaisu rakennustyömaille

Verkkoestejärjestelmä joustava reunasuojausratkaisu rakennustyömaille Verkkoestejärjestelmä joustava reunasuojausratkaisu rakennustyömaille Säädökset ja standardit Verkkoestejärjestelmää on testattu huolellisesti, jotta on voitu varmistua sen toimivuudesta, käyttörajoituksista

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden?

Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden? Miten lokalisointityö kohtaa kielen normatiivisuuden? Tommi Nieminen tommi.k.nieminen@jyu.f Taustaa: KDE-lokalisointiprojekti KDE (nyttemmin oikein KDE SC ) on monialustainen työympäristöprojekti pääalusta

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

IP-osaamisesta laadukasta IP-palvelua. tekijä: Jarkko Rintamäki valvoja: Jorma Virtamo suorituspaikka: Radiolinja Aava Oy

IP-osaamisesta laadukasta IP-palvelua. tekijä: Jarkko Rintamäki valvoja: Jorma Virtamo suorituspaikka: Radiolinja Aava Oy IP-osaamisesta laadukasta IP-palvelua tekijä: Jarkko Rintamäki valvoja: Jorma Virtamo suorituspaikka: Radiolinja Aava Oy Työn lähtökohdat Asiantuntemus ja osaaminen eivät takaa hyvää palvelua Asiakkaan

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE 29.10.2015 KTT Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu Uudenlaisen palvelun kokeilu on haastavaa Kenelle tämä sopii? Mitä tähän kuuluu? Onko tämä hyvä

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun l Yrityksen kumppanien yhteydenpidon lisääminen Janne Ohtonen, Enterprise Architect, Affecto Finland Oy Yit Yrityksen kumppaniverkosto

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008 Meeri Nieminen Asiakkaan vaihtoehdot Asiakkaan vaihtoehdot EMCS-järjestelmän käyttöön XML-sanomarajapinta oman järjestelmän

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Lotta-Maria Sinervo HTT, yliopistonlehtori Julkinen talousjohtaminen Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto +358503186035 lotta-maria.sinervo@uta.fi

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2

Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Iso kysymys: Miten saan uusia asiakkaita ja kasvatan myyntiä internetin avulla? Jari Juslén 2014 2 Agenda Myynnin suurin ongelma Ongelman ratkaiseminen, ensimmäiset vaiheet Jari Juslén

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelu ympäristöjärjestelmien rakentamiseksi Kaustisen seutukunnan pk - yrityksissä (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho)

Asiantuntijapalvelu ympäristöjärjestelmien rakentamiseksi Kaustisen seutukunnan pk - yrityksissä (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho) 1 Lestijärven kunta / Kaustisen seutukunta Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI TARJOUSPYYNTÖ Asiantuntijapalvelu ympäristöjärjestelmien rakentamiseksi Kaustisen seutukunnan pk - yrityksissä (Kaustinen, Veteli,

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Paikallisuus julkisissa hankinnoissa. Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala

Paikallisuus julkisissa hankinnoissa. Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala Paikallisuus julkisissa hankinnoissa Kuntamarkkinat 2014 Pilvi Takala Paikallisten yritysten suosiminen lähtökohtaisesti kiellettyä Julkisissa hankinnoissa paikallisten tarjoajien suora suosiminen on kiellettyä

Lisätiedot

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä Brändin arvonmääritys ISO 10668 Sisältö ja hyödyt käytännössä ISO 10668 taustaa Standardin nimi: Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen Vahvistettu 20.9.2010 SFS:n

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, 3.-4.6.2014 Eeva Luukkanen

VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, 3.-4.6.2014 Eeva Luukkanen VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vesihuolto 2014 päivät, 3.- Eeva Luukkanen SANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Tehty diplomityö aiheesta: Saneerauksen vaikuttavuuden arviointi. Työ tehtiin

Lisätiedot

Kuka vastaa tietojärjestelmähankkeen laadusta?

Kuka vastaa tietojärjestelmähankkeen laadusta? Kuka vastaa tietojärjestelmähankkeen laadusta? 05.10.2010 Esko Hannula Sisältö Laatu on lopulta aina rahaa Laatu riippuu siitä, kuka olet Vastuu laadusta on lopulta aina tilaajalla 2 Tietojärjestelmän

Lisätiedot

LIITE 1 TARJOUSLOMAKE OSTOPALVELUT Lentoturvallisuuden kansainvälinen koulutuskeskus Tampereelle - esiselvitys -HANKKEESEEN

LIITE 1 TARJOUSLOMAKE OSTOPALVELUT Lentoturvallisuuden kansainvälinen koulutuskeskus Tampereelle - esiselvitys -HANKKEESEEN TARJOUSLOMAKE 1/4 TARJOUSLOMAKE OSTOPALVELUT Lentoturvallisuuden kansainvälinen koulutuskeskus Tampereelle - esiselvitys -HANKKEESEEN Tarjouksen tekeminen Tarjous tulee tehdä kirjallisena suomen kielellä.

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS PROJEKTITOIMINNAN PERUSTEET TENTTI 28.4.2001 Tonja Molin-Juustila Kustakin tehtävästä max 6 pistettä. Vastaukset arvostellaan 0,5 pisteen tarkkuudella. Oikeat vastaukset

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen

Lisätiedot

Yksinpuhelua vai dialogia? Kääntäjän ja lukijan suhteesta ja sen vaikutuksesta käännöstyöhön

Yksinpuhelua vai dialogia? Kääntäjän ja lukijan suhteesta ja sen vaikutuksesta käännöstyöhön Yksinpuhelua vai dialogia? Kääntäjän ja lukijan suhteesta ja sen vaikutuksesta käännöstyöhön Iisa Oikarinen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Käännöstiede (englanti) Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot