TYÖOHJELMA - LIITE JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 1. SUUNNITTELUN TAUSTA. Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen Kokkolassa

Transkriptio

1 LIITE A TYÖOHJELMA - JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 1. SUUNNITTELUN TAUSTA Joukkoliikenne on muun yhteiskunnan ohella murroksessa. Muutoksia tarvitaan monesta eri näkökulmasta. Kuntien rahoitusosuudet joukkoliikenteestä ovat kasvaneet, sillä lakisääteisten koulu-, sosiaali- ja terveystoimen piiriin kuuluvien kuljetusten tarpeet ovat nousseet. Joukkoliikenteen kehittämisen taustalla on tarve järjestellä erityisesti henkilökuljetuksia entistä enemmän, sillä tätä kautta saatavat säästöt voivat olla kunnissa hyvin merkittäviä. Samalla hyvällä maankäytön ja joukkoliikenteen suunnittelulla voidaan saada yhä suurempi osa kunnan asukkaista käyttämään joukkoliikennettä erityisesti keskustaajaman alueella. Tämän ansiosta esimerkiksi lisäinvestoinnit tieja katuverkon kehittämiseen vähenevät. Viime vuosina on myös pyritty yhä enemmän haastamaan ihmisiä pohtimaan omaa liikkumistaan. Joukkoliikenteen kehittäminen osana viisasta liikkumista onkin noussut esille. Liikennepalveluiden ydinkäyttäjäryhmiä Kokkolassa on kaksi: koululaiset ja sosiaalitoimen kuljetustukipäätöksen saaneet asiakkaat. Joukkoliikenteellä on mahdollista vastata haasteeseen ja löytää paljon uusia käyttäjiä. Tähän päästään muun muassa muodostamalla järkeviä asukkaita palvelevia linjoja ja vuoroja sekä uusien joukkoliikennepalvelumuotojen kehittämisellä. Kokkolan kaupungin tavoite on saada kehitettyä oikea joukkoliikennejärjestelmä. Kokkola on ollut vuonna 2015 mukana Uudet joukkoliikennemuodot pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa - hankkeessa, jossa on pyritty löytämään uusia joukkoliikennemuotoja houkuttelemaan lisää käyttäjiä joukkoliikenteen pariin. Hankkeessa on alustavasti tutkittu uusien joukkoliikennemuotojen soveltuvuutta Kokkolaan täydentämään/korvaamaan nykyistä, käytännössä koululaisliikenteenä toimivaa paikallisliikennettä. Työssä ovat olleet mukana myös sote- ja opetustoimi. Vuoden 2015 selvitystyötä ovat tukeneet/ohjanneet Liikennevirasto ja Ympäristöministeriö, joiden tavoitteena on löytää pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin soveltuvia joukkoliikenneratkaisuja ja esittää keinoja joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämiseen myös maankäytön kehittämisen keinoin. Hankkeessa kävi ilmi, että Kokkolan keskustaajamassa joukkoliikenteen osuus on marginaalinen ja suurin osa matkoista tehdään henkilöautolla. Kokkolan kaupungin joukkoliikenne on suunniteltu koululaisten tarvitsemien kuljetusten varaan. Joukkoliikennettä onkin pääsääntöisesti vain talviarkisin aamu- ja iltapäivinä. Kokkolassa on kuitenkin paljon potentiaalia kehittää joukkoliikennettä niin, että siitä saadaan entistä houkuttelevampi kulkumuoto asukkaille. Etäisyydet ja asukkaiden tekemät matkat keskustaajaman alueella ovat varsin lyhyitä, joka tukee joukkoliikenteen kehittämistä. Joukkoliikenteen edellytyksiä voidaan parantaa myös maankäytön suunnittelulla, jonka roolia ja mahdollisuuksia pohdittiin em. hankkeessa. Kokkolan joukkoliikennesuunnitelma sisältää kaksi pääkohtaa. Toisaalta siinä määritellään joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet eri sidosryhmät huomioiden ja toisaalta etsitään keinoja kehittää joukkoliikennettä Kokkolassa täyttämään palvelutasotavoitteet ja palvelemaan asukkaita entistä

2 paremmin säilyttäen nykyinen kustannustaso. Palvelutasomäärittelyn lisäksi tutkitaan reittipohjaisen liikenteen lisäksi kutsupohjaisen asiointi- ja palveluliikenteen tuomat joukkoliikenteen kehittämismahdollisuudet. Vuonna 2016 on valmistunut Esteettömän joukkoliikenteen toimintamalli Kokkolaan esiselvitys. Raportissa on esitelty lähtötilanne ja tarpeita esteettömien henkilökuljetusten kehittämiselle, esteettömän joukkoliikenteen vaihtoehtoisia toteutustapoja sekä ehdotus esteettömän joukkoliikenteen toimintamalliksi Kokkolaan. Kuljetustarpeista ja Kokkolan henkilökuljetusten nykytilasta on laadittuna tietotaustaa, joka vastaa kehittämistyön perusselvitysten vaatimustasoa. Tässä työssä tullaan selvittämään mitkä ovat merkittävimmät kehittämistarpeet ja esittämään toimenpiteet, jotka toteuttamalla henkilökuljetusten tasoa saadaan parannettua, toimintaa tehostettua sekä kustannustasoa laskettua. Edellä mainittujen hankkeiden yhteydessä on merkittävimmiksi kehityskohteiksi Kokkolassa tunnistettu: määritellä henkilökuljetusten palvelutaso, henkilökuljetuksista vastaavan organisaation muodostaminen, työtapojen kehittäminen ja tietojärjestelmien hyödyntäminen reittisuunnittelussa ja optimoinnissa. Edellä mainittujen toimenpiteiden avulla kaupungin henkilökuljetuksia olisi mahdollista johtaa hallitusti kokonaisuutena ja siten ne vastaisivat aiempaa paremmin nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen nimetään työryhmä, jossa on edustus kaikilta palvelualueilta sekä ELY keskuksen edustus. 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Työn tavoitteet Hankkeissa Uudet joukkoliikennemuodot pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa ja Esteettömän joukkoliikenteen toimintamalli Kokkolan on pohdittu joukkoliikenteen tavoitteita Kokkolassa, tavoiteltavia ikäryhmiä ja nykyisen joukkoliikenteen ongelmia. Joukkoliikenteen palvelutason kehittämistavoitteet nähdään ensisijaisesti kohdentuvan paikallisliikennealueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Kaupunki- ja maaseutualueita yhdistävänä avoimen joukkoliikenteen tehtävänä tulisi entistäkin vahvemmin olla erillis- ja tilauskyytien määrän kasvun hillitseminen tai jopa vähentäminen. Kokkolan tavoitteena on keskustan ydinalueen merkittävä tiivistäminen ja sitä kautta asukasmäärän kasvattaminen nykyisestä. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus keskustan matkoille kasvanee lähivuosina. Kokkolassa on todettu että yhä suurempi osa keskustaan muuttavista ovat eläkeikäisiä taikka iäkkäämpiä ja heidän liikkumistarpeensa tulevat yhä suuremmassa määrin vaikuttamaan liikennepalveluiden kysyntään lähitulevaisuudessa. Koululaisia, ikääntyviä ja toisen asteen opiskelijoita pidetään nykyisin ja myös jatkoa ajatellen suurimpana joukkoliikenteen käyttäjäryhmänä. Työmatkaliikenteessä joukkoliikenteen palvelutaso vaatii lisää joustavuutta, jotta joukkoliikenteen kulkutapaosuutta työmatkoilla saataisiin nostettua.

3 Työssäkäyntiliikenteen houkuttelevuuteen vaikuttavat ennen kaikkea matka-aika, suorien yhteyksien tarjonta, luotettavuus ja kaluston korkea taso. Vaatimusten mukaista palvelutasoa on Kokkolassa kattavasti erittäin vaikea nykyresursseilla synnyttää, mutta kohdentamalla resursseja hyvän keskitason palvelutarjontaa on mahdollista rakentaa rajatummalla alueella. Kokonaisuudessa Kokkolan kaupungin kuljetusten suunnittelun, seurannan ja kehittämisen tulee olla keskitetysti logistiikan osaajilla. Nykyisellään kaupungilla ei ole koordinoitua henkilöstökuljetusten ohjausta, vaan jokainen palvelualue hoitaa pääosan oman vastuualueensa kuljetusten suunnittelusta ja johtamisesta. Eri palvelualueiden tarpeissa on paljon yhteisiä piirteitä, joiden yhteisellä johtamisella on mahdollisuus saavuttaa merkittävää tehokkuuden lisääntymistä nykyiseen tilanteeseen nähden. Jotta kaikkien osapuolten tarpeet saadaan hallittua koordinoitusi, tulisi Kokkolan kaupungilla olla organisaatio, joka kykenee koordinoimaan kaupungin kaikkia henkilökuljetuksia. Tutkiessa minkälainen Kokkolan joukkoliikenne on tulevaisuudessa, Kokkolassa tulee arviotavaksi myös millä järjestelmällä palvelu voidaan tuottaa, sekä ohjauskeskuksen muoto oma tai ulkoistettu. Lisäksi tulee tutkittavaksi henkilökuljetusten kalusto sekä hankinnan vaihtoehdot. Kaupungilla on tavoitteena kehittää kokonaisvaltaisesti toimintamallia, jossa eri sektoreiden lakisääteiset kuljetukset sekä kaupungin avoimet asiointiliikenteet voitaisiin yhdistää samaan kokonaisuuteen. Tavoitteena on uusien toimintamallien kehittäminen sekä niiden käyttöönotosta saatavat sekä taloudelliset säästöt että kaupunkilaisten liikkumismahdollisuuksien parantaminen ja lisääminen. Tavoitteena on kehittää toimintamalli, jolla kaikkien käyttäjäryhmien liikkumismahdollisuudet turvataan paikallisilla ratkaisuilla, yhdistelemällä kuljetuksia ja toimivilla liityntäyhteyksillä ja jossa kaupungin sekä ELY keskuksen hankkimia liikenteitä voitaisiin suunnitella ja hankkia järkeviltä osin yhdessä. Seudullisen bussiliikenteen hyödyntäminen osana paikallisliikennettä on nykyisin Kokkolassa hyvin vähäistä. Tuleva matkakeskus toimisi seudullisen- ja paikallisliikenteen solmukohtana. Hankkeen yhteydessä selvitetään kuinka tulevaisuudessa enemmässä määrin seudullista liikennettä voidaan hyödyntää joukkoliikenteen yhtenä merkittävänä osana sillä Kokkolan ulkopuolelle jatkava liikenne on edullinen tapa lisätä täydentävää liikennetarjontaa. Yksityiskohtaisemmin työn tavoitteet ovat joukkoliikenteen ja palvelualueiden kuljetusten hoitamisen organisointimallin suunnittelu koko joukkoliikennejärjestelmän (paikallisliikenne, palvelualueiden kuljetukset) palvelutasotavoitteiden asettaminen alueittain ja käyttäjäryhmittäin liikenteen (paikallisliikenne, palvelualueiden kuljetukset, palveluliikenne ja uusi joukkoliikenne cityliikenne) suunnittelu yhdeksi tehokkaaksi palvelutasotavoitteet täyttäväksi kokonaisuudeksi erilaisia liikenteen rahoitustapojen selvittäminen *) tehdään konkreettiset keskeisten alueiden maankäytön kehittämistä koskevat esitykset joukkoliikenteen kehittämisen näkökulmasta. *)Rahoitustapojen tutkimiseen liittyy erityistavoite tutkia rakennusliikkeiden mahdollisuus / kiinnostus rahoittaa joukkoliikennettä (cityliikenne erityisesti), jos niille tarjotaan helpotusta pysäköintinormiin. Kokkolassa ja monessa muussakin kaupungissa on noussut voimakkaasti

4 rakentajien puolelta vaatimus pysäköintipaikkanormin lieventämiseen, jotta hankkeet kannattaa käynnistää. *)Kokkolan kaupunki on päättänyt tutkia mahdollisuuden rahoittaa esim. cityliikennejärjestelmää rakentajien toimesta pysäköintipaikkarakentamisesta säästyvillä rahoilla. Rakenteellisen pysäköintipaikan hinta voi olla jopa eli vaikkapa 10 autopaikan lievennys normiin yhdessä korttelissa tai jopa yhdessä yhtiössä tuo rakentajalle säästöä Rakentajalla voisi tässä tapauksessa olla kiinnostus laittaa säästyneestä rahasta vaikkapa uuden joukkoliikenteen toteuttamiseen. Kaikki voittavat! Mahdollisuudet autottomaan asumiseen paranevat. Suunnitelma tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja kehittää joukkoliikennettä kokonaisuutena. Suunnitelman avulla kunnan tahtotila joukkoliikenteen kehittämiseen ja eri palvelualueiden tarpeet saadaan esille, jolloin niiden pohjalta voidaan tarkastella koko linjastoa kokonaisuutena. Näin vältytään esimerkiksi päällekkäisiltä ja kalliilta hankinnoilta sekä saadaan säästöä myös kuljetuksista vastaavien henkilöiden työmäärässä, kun suunnitelman laatimisen aikana voidaan sovittaa eri osapuolten tarpeet helpommin yhteen. Työ lähtee liikkeelle joukkoliikenteen ja palvelualueiden kuljetusten hoitamisen organisointimallin suunnittelulla, jotta kaupungin henkilökuljetuksia on mahdollista johtaa hallitusti kokonaisuutena. Toisessa vaiheessa määritellään palvelutasotavoitteet, jotta löydetään yhdessä tahtotila, mitä joukkoliikenteeltä Kokkolassa halutaan ja mihin suuntaan ja millä resursseilla sitä voidaan viedä. Kun tavoitteet joukkoliikenteen kehittämiselle on saatu sovittua, menevät ne kaupungin hallintoelinten käsittelyyn, jotta jatkotyölle saadaan paras mahdollinen pohja mm. joukkoliikenteen rahoitukseen liittyvien resurssien ollessa selvillä. Palvelutason määrittelyn ja hyväksymisen jälkeen siirrytään joukkoliikenteen palvelumallin suunnitteluun ja kuvaukseen pysäkki- ja lippujärjestelmän kehittämistarpeista, jossa pyritään luomaan hyvä joukkoliikenteen palvelutaso kattavan ja toimivan palvelurakenteen avulla mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Viimeisenä osiona laaditaan kilpailuttamisstrategia.

5 Joukkoliikenteen ja kuljetusten organisointimallin suunnittelu Palvelutasotavoitteet Joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman 1. vaiheen päätöksen pohjalta laaditaan joko kutsupohjainen suunnitelma, linjastosuunnitelma tai näiden yhdistelmä ja laaditaan kuvauspysäkkijärje stelmän kehittämistarpeet Kilpailuttamisstrategia Kuva 1. Joukkoliikenteen kehittämisohjelman osatehtävät ja alustava aikataulu. Työohjelma on jaettu neljään kokonaisuuteen kahdelle vuodelle: Vuonna 2016 toteuttavat osiot: 1) Kuljetusten organisointimallin suunnittelu ja 2) Palvelutasotavoitteet Vuonna 2017 toteuttavat osiot: 3) Palvelumallin suunnittelu. Joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman 1. vaiheen päätöksen pohjalta laaditaan joko kutsupohjainen suunnitelma, linjastosuunnitelma tai näiden yhdistelmä ja pysäkkijärjestelmän kehittämistarpeet ja 4) Kilpailuttamisstrategia 3. JOUKKOLIIKENTEEN JA KULJETUSTEN ORGANISOINTIMALLIN SUUNNITTELU Työn merkittävä tehtävä on selvittää ne toimenpiteet joiden avulla kaupungin henkilökuljetuksia on mahdollista johtaa hallitusti kokonaisuutena ja siten että ne vastaavat paremmin nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Kokonaisuudessaan Kokkolan kaupungin kuljetusten suunnittelu, seurannan ja kehittämisen tulee olla keskitetysti logistiikan osaajilla. Nykyisellään kaupungilla ei ole

6 koordinoitua henkilökuljetusten ohjausta, vaan jokainen palvelualue hoitaa pääosan oman vastuualueensa kuljetusten suunnittelusta ja johtamisesta. Eri palvelualueiden tarpeissa on paljon yhteisiä piirteitä, joiden yhteisellä johtamisella on mahdollisuus saavuttaa merkittävää tehokkuuden lisääntymistä nykyiseen tilanteeseen nähden. Suunnitelman tulee vastata myös kysymykseen, minkälaisia vaihtoehtoja on esteettömän julkisen joukkoliikenteen toimintamalliksi. Jotta kaikkien osapuolten tarpeet saadaan hallittua koordinoitusi, tulee Kokkolan kaupungilla tämän työn yhteydessä selvittää ja päättää minkälainen organisaatio kykenee ja tulee jatkossa koordinoimaan kaupungin kaikkia henkilökuljetuksia. Jotta kaupungin kuljetuksia voidaan johtaa, suunnitella ja valvoa tehokkaasti, tulee kaupungilla olla käytössään ajantasaiset työvälineet. Olennaisimpia suunnittelutyövälineitä ovat koulukuljetusten ja paikallisliikenteen reittisuunnittelu sekä optimointi. Työn yhteydessä selvitetään ja verrataan eri ohjausjärjestelmien toimivuutta ja soveltuvuutta Kokkolan toimintaympäristöön. 4. PALVELUTASOTAVOITTEET 4.1 Palvelutasotavoitteiden määrittely Palvelutason määrittely on yksi joukkoliikenteen kehittämisohjelman tärkeimpiä vaiheita, koska myöhemmät ratkaisut, kuten liikennetarjonnan määrä, liikennöintiajat ja kustannukset muodostuvat pitkälti määritettyjen tavoitteiden perusteella. Tavoitteiden määrittämisen yhteydessä arvioidaan karkealla tasolla kustannusvaikutuksia nykyiseen tilanteeseen nähden. Samassa yhteydessä määritellään tavoitteet henkilökuljetusten järjestämisestä Kokkolassa. Kysymykseksi nousee esimerkiksi, kuinka paljon eri palvelualueille kuuluvia kuljetuksia on mahdollista ja halukkuutta yhdistellä. Tavoitteena on määrittää yksiselitteiset ja valtakunnallisesti yhteismitalliset tavoitteet. Palvelutason määrittely on tehtävä niin, että osapuolet voivat sitoutua sen toteuttamiseen. Sitoutuminen edellyttää tietoisuutta kustannuksista ja kustannusjaosta sopimista. 4.2 Palvelutason määrittely Joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtäviin kuuluu mm. toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittäminen. Tuorein suositus palvelutasomäärityksissä käytettävistä palvelutasoluokista sekä niiden määrällisistä ja laadullisista palvelutasotekijöistä on valmistunut syksyllä Tässä Liikenneviraston ohjauksessa laaditussa luokittelussa on omat palvelutasoluokkansa sekä kaupunkiseuduille että maaseutumaisille alueille. Suositus täydentää Liikenneviraston ohjetta 7/2010 joukkoliikenteen palvelutason määrittelystä. Lisäksi keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista on julkaistu oma ohjeistuksensa (LVM 54/2007). Nykyisen toimintamallin mukaisesti palvelutasomäärittelyssä määritellään se palvelutaso, johon viranomainen pyrkii kehittämään palveluaan. Palvelutason määrittely esitetään tehtävän tavoitteelliseksi. Lopullinen palvelutasomäärittely on suositus, jonka toteutumisaste määräytyy

7 viimekädessä käytettävissä olevien (taloudellisten) resurssien mukaan. Edellä mainittujen kriteerien avulla tehtävä palvelutasomäärittely toimii alueen liikenteen suunnittelunlähtökohtana. Suunnitelmassa määritellään joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Kokkolan paikallisliikenteelle sekä muulle alueen sisäiselle liikenteelle. Työn pohjana käytetään ELY-keskuksen toimesta laadittua Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmaa vuosille Lisäksi Kälviä-Kruunupyy-Kokkola-Pedersöre-Pietarsaari-Luoto joukkoliikenteen laatukäytävä raportti on laadittu ELY-keskuksen toimesta vuonna 2014, jossa selvitetään laatukäytävän potentiaali ja tavoitteet Kokkolan ja Pietarsaaren alueella. Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkiseuduille on laadittu vuonna 2009 yhteinen osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden joukkoliikennekaupungit hankkeeseen kuuluvassa Keskisuurten kaupunkiseutujen (KETJU) hankkeessa. Työn aikana alueellinen työryhmä määritteli joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason. Raportti toimi lähtökohtana joukkoliikenteen kehittämiselle Kokkolan seudulla seuraaviksi vuosiksi. Aiempi Kokkolan seudun joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma oli vuodelta Lähtökohtia palvelutason määrittämiseen antavat myös Kokkolaan aiemmat tehdyt palvelutasoa määrittelevät suunnitelmat, Kokkolan väestön määrä, sijoittuminen ja kehittymistavoitteet sekä Kokkolan liikennetutkimuksesta saatavat tiedot osa-alueiden välisistä matkavirroista. Kokkolan paikallisliikenteen sekä muun alueen sisäisen liikenteen palvelutason määrittelyssä käytetään Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisia palvelutasoluokkia sekä määrällisiä ja laadullisia palvelutasotekijöitä. Tarvittaessa luokkia ja tekijöitä sovelletaan kaupungin tarpeiden ja ominaispiirteiden mukaisesti. Lähtökohtaisesti palvelutasoluokkia on kuusi, jotka ovat kilpailutaso, houkutteleva taso, keskitaso, peruspalvelutaso, minimitaso ja lakisääteinen taso. 4.3 Tarkastelutavan kuvaus Palvelutason määrittelyä varten kaupunki jaetaan osa-alueisiin niiden ominaisuuksiensa ja joukkoliikenteen kysyntäpotentiaalin perusteella. Osa-alueiden ominaisuudet ja kysyntäpotentiaali ovat paljolti riippuvaisia väestötiheydestä sekä alueen sijoittumisesta keskustan, työpaikkojen ja palvelujen suhteen. Tärkeintä on tunnistaa toisaalta sellaiset alueet ja yhteysvälit, joissa joukkoliikenteen käytölle ja lisäämiselle on potentiaalia, ja toisaalta sellaiset alueet ja yhteysvälit, joissa järkevä tavoite on joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen. Tunnistamisprosessissa käytetään hyväksi Uudet joukkoliikennemuodot pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa hankkeen nykytilaanalyysin ja tutkimuksen tuloksia sekä käynnissä olevan Kokkolan keskustaajaman yleiskaava 2030 projektin tietoja. Lisäksi Kokkolan liikennetutkimus vuodelta 2012 on erinomainen työkalu työn pohjaksi. Liikennetutkimuksen aineistosta saadaan palvelutasotavoitteiden määrittelyyn liittyen tärkeää tietoa osa-alueiden välisistä matkavirroista. Liikennetutkimuksen autoliikenteen kysyntämatriisi antaa selkeän tiedon matkavirroista eri alueiden välillä, jotka ovat seurausta seudun nykyisestä maankäytöstä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa joukkoliikenteen houkuttelevuutta lisätään ja joukkoliikenne haukkaa suuremman osan kaikista potentiaalisista matkavirroista. Ajatuksena siis on, että suurimmat matkavirrat muodostavat myös suurimman joukkoliikenteen käyttöpotentiaalin. Todennäköistä myös on, että suurimmat matkavirrat muodostuvat suurimpien ja tiheimpien asuinalueiden ja keskustan välille.

8 Matkavirtatarkastelun rinnalla palvelutason määrittelyssä otetaan huomioon väestöntiheys. Tarkastelujen yhteisvaikutuksen tuloksena määritellään eri alueiden ja/tai yhteysvälien palvelutasoluokat. Korkeimman palvelutasoluokan muodostavat alueet, joiden matkavirrat ja väestöntiheydet ovat suurimmat. Alimpaan hierarkiaan kuuluvat väestötiheydeltään harvat alueet, joiden matkavirrat ovat myös pienimmät. Tarkasteluja ei kuitenkaan tehdä suoraviivaisesti, vaan siinä otetaan huomioon joukkoliikenteen kysynnän yleiset pelisäännöt. Esim. lyhyissä matkavirroissa kävely ja pyöräily ovat joukkoliikennettä houkuttelevampia. Näidenkin matkavirtojen tunnistaminen on kuitenkin tarpeen, koska niissä voi löytyä potentiaalia kokonaan uudentyyppiselle joukkoliikenteelle, kuten esim. cityliikenteelle. Matkavirtatarkastelua hyödynnetään koko suunnittelualueella. Kuitenkin maaseutumaisilla alueilla alueen sisäisen liikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelyn lähtökohtana on mahdollisimman tehokas integrointi kaupunkiseudun ulkopuolelta tulevaan liikenteeseen. Yhteistyö toisen toimivaltaisen lupaviranomaisen, eli ELY-keskuksen kanssa, korostuu. Maaseutualueiden palvelutasotavoitteet asetetaan ensisijaisesti talviliikenteen näkökulmasta kuitenkin hyväksyen, että kesäaikaan palvelutaso voi olla tavoiteltavaa tasoa alhaisempi. Palvelutasotavoitteiden määrittelyssä otetaan huomioon esim. kyläkeskuksien saavutettavuus (mm. palvelukylät) ja se, että pienempien kylien ja hyvin harvaan asuttujen alueiden osalta voidaan joutua tyytymään lakisääteisiin kuljetuksiin tai asiointiyhteydet turvaavan palvelutason määrittelyyn. Määritettävien palvelutasotavoitteiden ja nykyisen tarjonnan väliset puutteet palvelun määrässä, kattavuudessa, saavutettavuudessa ja muussa laadussa toimivat tärkeänä lähtökohtana linjastosuunnittelulle. 4.4 Joukkoliikenteen järjestämistavan valinta Joukkoliikenteen järjestämisessä toimivaltaisia viranomaisia on 26 kaupunkiseutua ja 9 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskukset). Niiden tehtävänä on määritellä joukkoliikenteen palvelutaso yhteistyössä kuntien, maakuntaliittojen ja muiden viranomaisten kesken sekä järjestää joukkoliikenne palvelut alueellaan. Suunnitelmassa kuvataan uuden joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen aiheuttamat keskeiset muutokset Kokkolan kannalta, jotta päättäjillä on mahdollisimman hyvät valmiudet päättää liikenteen hankinnasta ja hankintatavasta tulevaisuudessa, tarvittavasta rahoituksesta ja esim. kaupungin tukemista lipputuotteista. Työssä esitetään tiivis yhteenveto liikenteen järjestämistavoista, niiden ominaisuuksista ja eroista. Joukkoliikenne voidaan järjestää joko markkinaehtoisesti tai PSA:n mukaisesti kilpailuttamalla. Markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä vallitsee lähtökohtaisesti avoin kilpailu. Markkinaehtoisessa joukkoliikenteessä ei ole viranomaisen asettamia velvoitteita eikä liikenteeseen makseta korvauksia. Liikennöitsijä päättää tarjonnasta ja hinnoittelee lipputuotteensa itsenäisesti. Markkinaehtoista liikennettä arvioidaan syntyvän kaukoliikenteeseen ja erityisesti suurempien asutuskeskittymien väliseen liikenteeseen, joka toimii nykyisinkin pääosin ilman julkista tukea. Julkista tukea ei ohjata markkinaehtoiseen liikenteeseen. Pelkän markkinaehtoisen liikenteen myötä paikallisliikenteen palvelutaso heikkenisi nykyisestä merkittävästi, koska paikallisliikennettä tuetaan jo nykyisin

9 merkittävästi. Määritetyn palvelutason avulla pyritään tunnistamaan, mitä järjestämistapaa Kokkolan kaupungin alueella olisi tarkoituksenmukaista soveltaa jatkossa. Tässä työssä kuvataan lyhyesti ja yksikertaisesti mitä eri ratkaisuvalikoiman vaihtoehdot merkitsevät Kokkolan kannalta. Mikäli joukkoliikenteeseen määritelty palvelutaso ei synny liikenteenharjoittajien markkinaehtoisesti tuottamilla palveluilla, toimivaltaisen viranomaisen on järjestettävä liikenne kilpailutetuilla sopimuksilla. Viranomaisen järjestämässä joukkoliikenteessä viranomainen määrittelee ehdot lipputuotteille, hinnoille sekä maksu- ja informaatiojärjestelmälle. Joukkoliikennepalvelut voidaan kilpailuttaa joukkoliikennelain ja PSA:n mukaisesti käyttöoikeussopimuksella tai hankintalain mukaisesti ns. bruttomallilla. 5. YHTEENVETO JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA ENSIMMÄISEN VAIHEEN TEHTÄVISTÄ 1) Kokkolan joukko- ja henkilöliikennekoordinaation suunnittelu ja käynnistäminen koordinoidun yhteissuunnittelun käynnistäminen sekä siihen liittyvien työrakenteiden ja toimintamallien kehittäminen yhteisten pelisääntöjen ja liikennepalveluiden rakenteiden luominen eri palvelualueiden ja ELY keskuksen välillä 2) Älyliikenteen ja kutsuohjattujen palvelujen kehittämismahdollisuudet osana tai muodostaen kokonaisuudessaan Kokkolan joukkoliikennejärjestelmän matkojen yhdistelytoimintaan liittyvien teknisten ratkaisujen selvittäminen ja soveltaminen Kokkolan toimintamalliin 6. JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA TOISEN VAIHEEN TEHTÄVÄT Vuonna 2017 jatketaan joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä seuraavilla osioilla: 1) Palvelumallin suunnittelu. Joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman 1. vaiheen päätöksen pohjalta laaditaan joko kutsupohjainen suunnitelma, linjastosuunnitelma tai näiden yhdistelmä ja pysäkkijärjestelmän kehittämistarpeet ja 2) Kilpailuttamisstrategia