TERVETULOA, UUSI VUOSI!

Transkriptio

1 TERVETULOA, UUSI VUOSI! Kun vuosi 2015 alkaa Orimattilan seurakunnassa, on ainakin kaksi isoa asiaa toisin kuin ennen. Vuoden alusta olemme KIPA:n, kirkon palvelukeskuksen asiakkaana. KIPA tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja seurakuntatalouksille, seurakunnille, hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle. Uuteen järjestelmään siirtyminen on teettänyt paljon työtä erityisesti taloustoimiston henkilöstölle. Käytännöt esimerkiksi matkalaskujen ja ostojen suhteen vaativat kuitenkin uutta osaamista koko henkilöstöltä. Vuoden 2014 aikana olemme saaneet opastusta, mutta vasta käytäntö näyttää järjestelmän toimivuuden. Hankausta ja hankaluuksia lienee alussa odotettavissa! Tähänkin järjestelmään kyllä totutaan ja opitaan. Toinen iso muutos on uuden kirkkovaltuuston nelivuotiskauden alkaminen. Tätä kirjoitettaessa vaalit ovat vasta tulossa, mutta ehdokkuudesta luopui 13 nykyistä valtuutettua, joten uudistumista tapahtuu. Valtuuston pitää järjestäytyä ja saada kirkkoneuvosto toimimaan hyvin nopeasti vuodenvaihteen jälkeen, koska KIPA aikaistaa myös toimintakertomuksen ja tasekirjan totuttuja aikatauluja. Uudet luottamushenkilöt tulee myös perehdyttää päätöksenteon kannalta seurakunnan ja kirkon kysymyksiin kevätkaudella. Alkavaan nelivuotiskauteen vaikuttaa ratkaisevasti koko kirkon tasolla se, millaisia päätöksiä toukokuussa 2015 kokoontuva kirkolliskokous tekee seurakuntarakenteesta. Asia on vihdoinkin saamassa jonkinlaisen ratkaisun. Koko rakenneuudistuksen taustalla on kysymys siitä, miten ja millaisilla rakenteilla kirkko voi edelleen toimia joka puolella Suomea tulevinakin aikoina. Uusi valtuusto saa eteensä isoja kysymyksiä, jos Orimattilankin seurakunta on jatkossa osa isompaa seurakuntayhtymää. Seuraavien vuosien aikana siirtynee eläkkeelle useampi nykyinen työntekijä. Näissä rajakohdissa tarvitaan viisautta ja kykyä katsoa kauemmas ja hahmottaa kokonaisuuksia. Seurakunnan työssä työntekijöillä on keskeinen rooli. Toiminnan puolen työntekijöiden rooli on kuitenkin koko kirkossa - siis myös meillä - siirtymässä työn suorittamisesta yhä enemmän innostajan, mahdollistajan ja rohkaisijan suuntaan. Seurakuntalaiset eivät ole työn kohde, vaan työtä tehdään yhdessä heidän kanssaan, uskotaan ja rakastetaan yhdessä. Kaupunkimme täyttää 150 vuotta vuonna Kaupungin juhlavuoteen sisältyy monenlaista. Kunta, sittemmin kaupunki on puolentoistasadan vuoden aikana ollut seurakunnalle merkittävä ja luonteva yhteistyökumppani. Toivomme asiantilan jatkuvan. Seurakuntamme strategiassa todetaan: Seurakunta on avoin kaikelle sellaiselle yhteistyölle, jossa ei luovuta sen perustehtävästä. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Orimattilan kaupunki ja järjestöt. Jumalan meille antamien kykyjen ja lahjojen varassa vaalimme sitä, mikä meille kullekin on omassa seurakunnassamme uskottu. Tarvitaan järkeä ja tunnetta, nöyryyttä ja rohkeutta, luottamusta ja kyselemistä, uskollisuutta ja uudistumista. Kirkon Herralta näitä tavataan pyytää. Niin mekin teemme. Tervetuloa siis, uusi vuosi! Annakaisa Rantala, kirkkoherra 2 YLEISPERUSTELUT 1. TALOUSARVION LAATIMISEN LÄHTÖKOHDAT

2 Seurakunnan talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman laatimista koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen 15. luvun 1 ja 3 :ssä: Jokaista varainhoitovuotta varten on seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Varainhoitovuotena on kalenterivuosi. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on toiminta- ja taloussuunnitelmassa ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään seurakunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Talousarvioon otetaan seurakunnan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Tuloarvioina siihen on otettava kirkkolain 15. luvun 2. :ssä tarkoitettu talousarviovuoden kirkollisvero, siihen liittyvät veronosuudet sekä seurakunnan muut tulot. Sen lisäksi siinä on osoitettava, miten seurakunnan rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa. Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman laatimista ohjeistavat lisäksi taloussääntö ja kirkkohallituksen antamat ohjeet. 2. TALOUSARVION RAKENNE Seurakunnan talousarviolla on kaksi tehtävää, jotka määräävät suunnitelmien rakenteen: 1. kokonaistalouden näkökulma, sisältää tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan 2. toiminnan ohjauksen näkökulma, sisältää käyttötalousosan ja investointiosan Tuloslaskelmaosassa ja rahoituslaskelmaosassa kuvataan seurakunnan kokonaistaloutta. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat käyttötalouden menot ja tulot, verotulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä. Tuloslaskelmaosasta saadaan mm. seuraavia tunnuslukuja: toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä. Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja keskusrahaston toiminta-avustuksella ja rahoitustuotoilla. Vuosikate on seurakunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Vuosikate ilmoittaa riittääkö seurakunnan tulorahoitus kattamaan käyttöomaisuuden laskennalliset poistot. Käytännössä vuosikate on rahaa, jolla tulee pystyä rahoittamaan investoinnit ja lainojen lyhennykset. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset sekä poistoeron muutokset. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei edellytetä vuositasolla, vaan tilikauden tulos voi talousarvion yksittäisenä suunnitelmavuotena olla yli- tai alijäämäinen. Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa seurakunnan maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointi-

3 toiminnan kassavirta. Tästä nähdään, miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa esitetään rahoitustoiminnan kassavirta, kuten antolainauksen ja lainakannan muutokset. Rahoitusosa päättyy riviin: Kassavarojen muutos. Käyttötalousosan suunnitelmien avulla ohjataan seurakunnan toimintaa. Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet sekä osoitetaan asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Käyttötalousosa sisältää seurakunnan tulot ja menot sekä niiden erotuksen työaloittain (pääluokittain ja tehtäväalueittain). Investointiosassa esitetään seurakunnan merkittävät rakentamis- ja peruskorjaushankkeet sekä hankinnat ja muut investoinnit. Hankkeista esitetään erikseen tulot, menot ja niiden erotus. Sisäisten tulojen ja menojen sekä laskennallisten erien ottaminen talousarvioon Koska talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on talouden ohjauksen ja johtamisen keskeinen väline, toimintayksikön ja tehtäväalueen kokonaiskustannusten esittäminen on perusteltua. Laskennallisia eriä tarvitaan kustannusten kohdentamisessa, hinnoittelulaskelmissa sekä omakustannushintoja ja muita taloudellisuutta mittaavia lukuja laskettaessa. Ulkoinen, kirjanpitolain mukainen tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma on laadittava ilman sisäisiä eriä. Täten talousarvion seurannassa tuloslaskelmaosasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, joista toisessa sisäiset erät ovat mukana. Käyttötalousosan toteutumisvertailussa sisäiset erät ovat mukana samalla tavalla kuin talousarviossa. Kirjanpidossa sisäiset ja ulkoiset menot ja tulot on eroteltava joko sisäisen menon menotilin ja sisäisen tulon tulotilin avulla taikka erillisen tunnisteen avulla. Nämä sisäiset tulot ja menot sekä laskennalliset erät eivät ole ulkoista rahan käyttöä. Sisäisten vuokrien avulla seurakunnan kiinteistötoimen kokonaismenot kohdistetaan niille toimintayksiköille ja tehtäväalueille, jotka tiloja käyttävät. Sisäiset vuokrat näkyvät kiinteistötoimen sisäisinä vuokratuloina sekä toimintayksikön ja tehtäväalueen sisäisinä vuokramenoina. Myös poistot ja sisäiset korkomenot sisällytetään sisäisiin vuokriin. Kun toimintayksiköille ja tehtäväalueille kohdistetut sisäiset vuokramenot sisältävät myös pääomakustannukset, talousarvio antaa oikean kuvan kunkin toimintayksikön ja tehtäväalueen osuudesta kiinteistöjen kaikista menoista. Talousarviossa esitetään myös toimintayksiköiden ja tehtäväalueiden laskennalliset erät kokonaiskustannusten hahmottamiseksi. Laskennallisia eriä ovat hallintomenojen (Hallintoelimet, Talous- ja henkilöstöhallinto sekä Kirkkoherranvirasto ja muu yleishallinto), verotusmenojen ja keskusrahastomaksujen vyörytykset sekä sisäiset korkomenot ja -tulot. Laskennalliset erät eivät ole sitovia eriä. Talousarviossa ja tilinpäätöksessä sisäisten tulojen ja menojen sekä laskennallisten tulojen ja menojen on oltava yhtä suuret. 3. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Seurakuntien taloudellinen tulos parani vuonna Taloudellisen tuloksen paranemiseen vaikutti eniten verotulojen tilitysjärjestelmän muutos vuodenvaihteessa Tällöin aikaisemmin tammikuussa tehty verotulojen osatilitys suoritettiin joulukuussa. Tämän seurauksena tilinpäätösten ja erityisesti verotulojen vertailu aikaisempiin vuosiin

4 vaikeutui. Kirkollisverotilitysten määrän kehitys syyskuun lopussa oli 0,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Marraskuussa suoritettava maksuunpanotilitys on ennakkotiedon mukaan noin 2,6 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Joulukuussa tarkistetaan kirkollisveron jako-osuutta, jonka suuntaa ja suuruutta on vaikea arvioida. Kirkollisverotilitysten määrä tulee alenemaan kuluvana vuonna noin prosentin. Yhteisöverotilitysten määrä seurakunnille oli syyskuun loppuun mennessä 9,6 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Yhteisöverojen veroprosentti aleni kuluvalle vuodelle 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhteisöverojen jako-osuutta kunnille ja seurakunnille korotettiin veroprosentin oletetun verotuotto-alenemisen verran. Yhteisöveron ennakoitua paremman kertymän ja jako-osuuden tarkistuksen vuoksi kuntien ja seurakuntien tilitykset ovat kasvaneet. Suomen talous supistuu tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kansantalouden tuotanto pieneni heinäkuussa 0,8prosenttia edellisvuodesta. Talouden ennustetaan kuluvana vuonna heikkenevän noin 0,2 prosenttia. Ennusteet talouden kehityksestä loppuvuodelle ovat heikot. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli elokuussa 1,1 prosenttia. Inflaatio on alentunut kolme vuotta ja pysynyt alle 2 prosentin tasossa vuoden 2013 alusta alkaen. Ennusteita vuodelle 2015 Kokonaistalouden ennustetaan kasvavan vajaan prosentin vuonna Inflaatio olisi noin 1,3 prosenttia ja työttömyysaste noin 8,6 prosenttia. Ansiotason odotetaan kasvavan noin 1,3 prosenttia. Vuosi sitten tehdyt ennusteet kuluvalle vuodelle näyttivät vähän yli yhden prosentin kasvua - tällä hetkellä ollaan lähes yhden prosentin verran miinuksella. Talous on viime vuosina jatkuvasti kehittynyt ennusteita heikommin. Talouden epävarmuus huomioiden on ensi vuotta koskeviin positiivisiin ennusteisiin suhtauduttava varauksella. Kun talous on taantumassa tai enimmilläänkin kasvu on vain vähäistä, paikallisilla olosuhteilla on suuri merkitys arvioitaessa seurakunnan talouden kehitystä. Paikkakunnan työllisyyden ja yritysten toimintaedellytysten kehittymistä on pyrittävä seuraamaan mahdollisimman tarkasti. Molemmat vaikuttavat välittömästi verotuloihin. Kirkollisvero ja jäsenmäärän kehitys Ansiotason vähäinen kasvu ja työttömyyden kasvu leikkaavat kirkollisverojen perustana olevia ansiotuloja. Lisäksi jäsenmäärän väheneminen leikkaa kirkollisveron maksajien määrää. Vuoden 2013 lopussa kirkkoon kuului 75,2 prosenttia koko maan väestöstä. Yhteisövero Valtio tilittää eduskunnan päätöksellä yhteisöjen valtiolle maksamasta 20 prosentin verosta seurakunnille osuuden, jonka suuruus vuonna 2015 on 2,71 prosenttia. Osuus alenee 0,1 prosenttiyksikköä vuodesta Vuonna 2015 seurakunnille tilitettävän yhteisöveron määrään vaikuttaa eniten yritysten ja muiden yhteisöjen tuloskehitys. Yhteisövero on poistumassa 2016 Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta tulee poistumaan vuoden 2016 alussa. Jatkossa kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, jota ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Rahoituksen kokonaissumma vastaa suuruudeltaan yhteisöveron viimevuosien keskimääräistä seurakunnille tilitettyä tasoa. Asiasta annetaan myöhemmin tarkempaa tietoa. Eläkemaksut

5 Palkkaperusteista eläkemaksua korotettiin kolme vuotta sitten 28 prosenttiin. Maksun esitetään pysyvän samana myös vuonna Uutta kirkollisveron määrään perustuvaa eläkemaksua alettiin periä vuoden 2013 alusta lukien. Sen suuruudeksi kirkolliskokous päätti 1,2 prosenttia ja sen esitetään pysyvän samana myös vuonna Lopulliset päätökset molemmista, eläkerahastoa kartuttavista maksuista, tekee marraskuussa kokoontuva kirkolliskokous. Henkilöstökulut Henkilöstökulut muodostuvat palkoista, henkilösivukuluista ja vapaaehtoisista henkilöstökuluista. Syksyllä 2013 hyväksyttyä Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaista kirkon virka- ja työehtosopimusta täydennettiin maaliskuussa 2014 hyväksytyllä sopimuksella, jonka mukaan vuoden 2015 elokuussa palkkoihin tehdään 0,4 prosentin korotus, jonka kustannusvaikutus vuosi-tasolla on vajaat 0,3 prosenttia. Palkkasummaan lisätään sivukulut: eläkevakuutusmaksu 28 %, sosiaaliturvamaksut 2,12 %, palkkasummaan perustuva työttömyysvakuutusmaksu (Orimattilan seurakunta 0,8 %) sekä ryhmähenkivakuutus 0,08 % ja tapaturmavakuutus keskimäärin 0,7 %. Muita henkilöstökuluja ovat mm. työterveyshuollosta, työpaikkaruokailusta, matkustamiskustannuksista sekä erilaisista työkyvyn ylläpidosta ja virkistystoiminnasta aiheutuneet kulut. Kiinteistöjen ylläpitokulut Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat kahden viime vuoden aikana kasvaneet maltillisesti, 2-3 prosenttia. Kustannuskehitykseen vaikuttavat käytettävän henkilöstön määrän lisäksi energia, vesi, jätevesi ja erilaisten kunnossapitopalveluiden kustannukset. Kirkon keskusrahastomaksu Kirkon keskusrahastomaksu vuonna 2014 on 8,2 prosenttia laskennallisesta kirkollisverosta. Kirkolliskokous päättää marraskuussa vuoden 2015 maksusta, jonka esitetään pysyvän nykyisellään. Muuta huomioitavaa Julkisyhteisöjen taloudenhoidon perustana on talouden tasapaino. Käytännössä talous on aina joko yli- tai alijäämäinen, mutta pitkällä aikavälillä sen tulisi olla keskimäärin tasapainossa. Talouden suunnittelussa tulee ottaa huomioon seurakunnan talouden nykytilan yli- tai alijäämäisyys. Talouden tasapainon mittarina suositellaan käytettäväksi vuosikatteen määrän suhdetta tulevien investointien ja lainanlyhennysten vuosikeskiarvoon. 5 KÄYTTÖTALOUS Orimattilan seurakunnan käyttötalous pääluokittain TP TA 2015 PÄÄLUOKAT TP 2013 TA 2014 TA YLEISHALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

6 2. SEURAKUNTATYÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE HAUTAUSTOIMI TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE KIINTEISTÖTOIMI TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Orimattilan seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu 1,8 veroprosentin mukaan.

7 Tilintarkastajien tehtävänä on KJ:n 15 luvun 11 :n mukaisesti tarkastaa kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajien tarkastusvastuuseen kuuluu ennen TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA (HUOM! Suluissa uuden Kipa -järjestelmän mukainen kustannuspaikan numero) 120 KIRKKOVALTUUSTO ( ) Marraskuussa 2014 valitaan Orimattilan seurakunnan kirkkovaltuusto toimikaudeksi Kirkkovaltuusto kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa. Yhteistä työskentelyä kirkkovaltuuston ja työntekijöiden kesken sekä toimintakertomuksen ja tasekirjan että talousarvion ja toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kirkkolain 9 luvussa on säädetty, että kirkkovaltuusto ratkaisee 2/3 määräenemmistöllä asiat jotka koskevat: - kirkon tai siihen kuuluvan rakennuksen rakentamista tai korjaamista - siunauskappelin, seurakuntatalon, seurakunnan virastotalon tai leiri- ja kurssikeskuksen rakentamista - hautausmaan perustamista tai laajentamista - kiinteän omaisuuden luovuttamista - uuden viran perustamista - lainan ottamisesta tai uudistamisesta taikka maksuajan pidentämisestä jollei kysymyksessä tilapäisen tarpeen vuoksi otettava laina Valtuustotyö kirkkovaltuusto päättää seurakunnan tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä viimeistään kesäkuun loppuun mennessä - viimeistään kirkkovaltuusto vahvistaa seurakunnan tuloveroprosentin varainhoitovuodelle joulukuun loppuun mennessä kirkkovaltuusto päättää toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymisestä vuosille kirkkovaltuustolle järjestetään koulutusta Kokouspalkkiot Kirkkovaltuuston kokouspalkkio on 17 /kokous, koulutustilaisuuksista kokouspalkkio on 13. Kirkkovaltuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on 340 ja varapuheenjohtajan TILINTARKASTUS ( ) Tavoite ja tehtävät Tilintarkastus suoritetaan toimikautta vastaavaksi ajaksi laadittavan tarkastussuunnitelman mukaisesti. Suunnittelulla varmistetaan, että tarkastus suoritetaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Tilintarkastajien on vuosittain annettava kirkkovaltuustolle kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset (KJ:n 15 luku 11-13). Tilintarkastuskertomus sisältää kannanotot tilinpäätöksen hyväksymiseen ja vastuuvapauteen tilivelvollisille sekä muistutuksen tilivelvollisille, jos seurakunnan hallintoa tai taloutta on hoidettu vastoin lakia tai valtuuston päätöksiä taikka muutoin seurakunnan edun vastaisesti eikä virhe tai aiheutunut vahinko ole vähäinen.

8 - retkien, virkistys- ja ulkoilupäivien järjestäminen - liikunta- ja urheilusetelit vakituisille työntekijöille Henkilöstön koulutustarpeet: - koulutuksen ajalta maksettaviin päivärahoihin ja matkakorvauksiin sovelletaan henkilöstön kehittämissuunnitelman mukaisen koulutuksen periaatteita (pääsääntöisesti päivärahat maksetaan KirVesTes:in mukaisesti) - työntekijän osallistuessa retriittiin seurakunta korvaa osan kustannuksista 100 euroon saakka ja matkan maksaa osallistuja itse; retriittiaikaa ei lueta työajaksi - ohjeiden ja säädösten muuttuessa työntekijöillä on oltava mahdollisuus täydennyskoulutukseen, joka antaa tiedolliset valmiudet virkatehtävien hyvälle hoidolle - kirkkoneuvosto hyväksyy henkilöstökoulutussopimuksen mukaisen kehittämissuunnitelman, kirkkoherra ja talouspäällikkö päättävät viranhaltijapäätöksellä muusta koulutuksesta (opintopäivät yms.) Vuonna 2011 on hyväksytty henkilöstön kehittämissuunnitelma, jota toteutetaan suunnittelukaudellakin. Kehittämisen keinoina on työhön perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, mentorointi ja työnohjaus. Muu yleishallinto -tehtäväalueeseen on keskitetty eri tehtäväalueille aiemmin sisältyneet atkkulut, puhelinkulut ja toimistotarvikekulut. Atk-kuluihin on lisätty Kipa -järjestelmän kuluiksi arvioitu euroa. 6 TULOSLASKELMA (1 000 ) Orimattilan seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu veroprosentin 1,8 mukaan. Vuosikatteesta vuosikate on rahaa, jolla tulee pystyä rahoittamaan investoinnit ja maksaa lainan lyhennykset riittäväksi vuosikatteeksi Orimattilan seurakunnassa on määritetty n.26 /jäsen vuosikatteen nostaminen edellyttää - tulojen lisäämistä - menojen vähentämistä - pitkäaikaisia muutoksia 8 TALOUSARVION SITOVUUS Määrärahoja saadaan käyttää vain talousarviovuoden menoihin ja vain talousarviossa esitettyyn tarkoitukseen. Kirkkoneuvosto vastaa kirkkovaltuustolle pääluokkatasolla yleishallinnon, seurakuntatyön, hautaustoimen ja kiinteistötoimen nettomenoista sekä tuloslaskelmaosasta tiliryhmätasolla ja investoinneista hankekohtaisesti nettomenoista. Vastaavat viranhaltijat vastaavat kirkkoneuvostolle tehtäväalueiden nettomenoista. Henkilöstömenoja ei kuitenkaan saa käyttää muihin tarpeisiin. SEURAKUNTATYÖ

9 Orimattilan seurakunnan toiminta-ajatus on seuraava: Orimattilan seurakunta rohkaisee uskomaan kolmiyhteiseen Jumalaan ja elämään vastuullisina kristittyinä maailmassa. Tämä periaate ohjaa kaikkea toimintaa ja sen suunnittelua. Vuosille on yhteisiksi painopisteiksi asetettu KOHTAAMINEN ja ARJEN USKO. Painopisteet ohjaavat suunnittelua ja näkyvät työmuotojen suunnitelmissa seuraavilla sivuilla. 200 JUMALANPALVELUSELÄMÄ ( ) 201 HAUTAAN SIUNAAMINEN ( ) 202 MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET ( ) Toiminta-ajatus ja nykyiset resurssit Käyvät ilmi jumalanpalveluselämän perustoimintokuvauksesta. Tavoitteet vuodelle 2015 emäseurakunnassa: 1. Jumalanpalveluselämässä on kohtaamisen ja vuorovaikutuksen elementtejä nykyistä enemmän. 2. Kristillisten tapojen ja lähimmäisenrakkauden korostaminen uskon ilmenemismuotoina. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi emäseurakunnassa: kirkon takaosan toinen lasten nurkkaus siirretään kuoriosaan saarnatuolin ja ison ikkunan väliin, hankitaan paikalle kirkkoon ja seurakuntaan liittyviä leluja ym. materiaalia lapsille otetaan kastepuu kirkossa käyttöön (puuhun ripustetaan kastettujen nimet) messun jälkeen nykyistä enemmän kohtaamismahdollisuuksia (esim. kirkkokahvi kirkkosalin takaosassa, pienimuotoisia näyttelyitä, kirkko-oppaan kirkkoesittely kesän messujen jälkeen) messujen yhteinen suunnittelu ja toteutus, vastuunkantajien piirin laajentaminen: Raamatun lukukappaleiden lukijat, kolehdinkantajat, ehtoollisavustajien kouluttaminen; esirukouksen laatiminen nuorten leirillä, toimintapiirissä tms. arjen uskon näkökulma puheissa ja kirjoituksissa läsnäolo kaupungin 150-vuotisjuhlavuodessa; messu voisi olla jumalanpalveluselämän osalta tätä kappeli- ja emäseurakunnan yhteisten jumalanpalveluskäytäntöjen miettiminen, yhteistyön ja rajanylitysten lisääminen Tavoitteet vuosille : Yhteiset painopisteet ohjaavat toimintaa. Näiden vuosien painopisteet määritellään v Vuonna 2016 Orimattilan kirkon 150-vuotisjuhla (ja seurakunnan 380-vuotisjuhla) piispanmessuineen. Valtakunnallinen kehitysvammaisten kirkkopyhä Orimattilassa Lähivuosien aikana Hennan uudella asuinalueella on seurakunnan toimintaa siinä vaiheessa, kun alueella on asutustakin. Reformaation merkkivuosi Armoa 2017! näkyy toiminnassa. Vertailulukuja Pääjumalanpalvelusten kävijämäärät Muiden jumalanpalvelusten kävijämäärät (Lasten, nuorten ja perheiden jp:t, konfirmaatiomessut muuten kuin su klo 10, koulujp:t, erityisjp:t, rukoushetket)

10 MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET ( ) Toiminta-ajatus ja nykyiset resurssit Käyvät ilmi jumalanpalveluselämän perustoimintokuvauksesta. Tavoitteet vuodelle 2015 ja vuosille : 1. Järjestetään kinkereitä, hartaushetkiä, seuroja ja keskustelun ja kohtaamisen mahdollistavia tilanteita. 2. Järjestetään yhteislaulutilanteita, joissa lauletaan erilaisia hengellisiä lauluja ja virsiä. 3. Veteraanien parissa tehtävä työ säilyy nykyisen kaltaisena niin kauan kuin veteraanit jaksavat osallistua. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi emäseurakunnan alueella: - Kinkereitä järjestetään kahden tunnin mittaisina siellä, missä järjestäjä löytyy - Kinkerien aiheet nousevat painopisteistä - Säännölliset yhteydet laitoksiin (hartaushetket, ehtoollisen vietot) - Läsnäolo kaupungin 150-vuotisjuhlavuodessa; Kolmen kirkon kierros -bussiretki Vertailulukuja Muiden seurakuntatilaisuuksien ja niihin osallistuneiden määrät Hartaushetket 63/829 37/ Raamattuopetustilaisuudet - 10/201 5/90 3/90 Seurat 1/23 6/73 2/50 2/50 Muut srktilaisuudet 33/ / / / AIKUISTYÖ ( ) Toiminta-ajatus: Aikuistyö tukee eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten hengellistä etsintää ja ohjaa Pyhän kohtaamiseen. Seurakunta tarjoaa turvallisen yhteisön keskustella ja pohtia uskon ja elämän peruskysymyksiä ja perehtyä raamattuun. Tavoitteena on, että seurakunta tulee tutummaksi ja jokainen löytää halutessaan yhteisössä oman elämäntilanteeseensa sopivan paikan. Resurssit: Aikuistyöstä vastaava pappi, tiedotus- ja lähetyssihteeri ja nuorten aikuisten toiminnasta vastaavana Artjärven kappalainen Toiminnan tavoitteet ja painopisteet vuosille : 1. Mahdollisuus elää todeksi arjen uskoa 2. Uusien ihmisten kohtaaminen

11 3. Nuorten aikuisten tavoittaminen Tavoitteet ja keinot niiden toteutumiseksi Tavoite 1: Mahdollisuus elää todeksi arjen uskoa - Tarjotaan seurakunnan alueella asuvalle aikuisväestölle luontevia tapoja tulla mukaan seurakunnan toimintaan. - Pienryhmät - Aikuisrippikoulu keväällä - Etsitään yhdessä -ryhmä syksystä pääsiäiseen (n. 9 kertaa). - Raamattuopetusillat - Raamattuluentosarja keväällä ja syksyllä Tavoite 2: Uusien ihmisten kohtaaminen - Uusille seurakuntalaisille lähetetään esite seurakunnan toiminnasta - Naistenpäivä Marian päivänä - Sanan ja sävelen-ilta syksyllä ja keväällä - Seurakuntaretki syksyllä Tavoite 3: Nuorten aikuisten tavoittaminen - Kolmen kirkon pyhiinvaelluspyöräily kesällä (Orimattila Kuivanto Artjärvi). Artjärven kirkko täyttää 175 vuotta kesällä Työalaesittely sosiaalisessa ja printtimediassa nuorten aikuisten toiminnasta - Eväsleipäillat Mallusjoen leirikodilla kerran kuukaudessa. Valmistetaan yhdessä ruokaa, teema, josta keskustellaan, saunotaan yms. - Israelilaiset tanssit keväällä, gospel-lattarit syksyllä Toiminnan tavoitteet ja painopisteet vuosille Mahdollisuus elää todeksi arjen uskoa 5. Uusien ihmisten kohtaaminen 6. Nuorten aikuisten tavoittaminen -v.2016 Varojenkeruutapahtumia nuorten aikuisten seurakuntamatkaa varten - v.2017 Nuorten aikuisten seurakuntamatka Taizé-yhteisöön tai muuhun kohteeseen Vertailuluvut tilaisuudet / osallistujamäärät Seurat 3/ 80 h 3/80 h 3/80 h Raamattu- ja rukousryhmät 4/35 h 4/35 h 4/35 h 220 PIIRINEUVOSTOT ( ) PENNALA-PASINAN PIIRINEUVOSTO Toimintasuunnitelma vuodelle 2015: Talvitapahtuma yhteistyössä Raittiusseuran kanssa Kevätkirkko toukokuussa Seurantalolla

12 Kauneimmat joululaulut joulukuussa Seurantalolla Lasten laulujen ilta/lasten konsertti/nukketeatteri Yhteistoimintaa muiden piirineuvostojen kanssa Muuta toimintaa resurssien mukaan HEINÄMAAN PIIRINEUVOSTO Rukoushuoneella järjestetään vuonna 2015: - Perinteiset kevään, syksyn ja joulunajan päiväkerhon ja päiväkodin tilaisuudet. Päiväkerhon vanhempain tilaisuuksia ja muita kokoontumisia varten rukoushuone on käytettävissä. Päiväkerho siirtyi toistaiseksi koululta Lammensalon perhekotiin - Koulun mahdollinen lakkautus vaikuttaa rukoushuoneen toimintaan.. Rukoushuone käytettävissä, jos kylän koululaiset tai vanhemmat tarvitsevat. - Äitienpäiväjuhla, kauneimmat joululaulut ja rukoushuoneen vuosijuhla - Lähetyspiirin kokoontuminen, konsertti, musiikkihetkiä - Perhejuhlia - Yhteistyö muiden piirineuvostojen, Heinämaan kyläjohtokunnan ja järjestöjen kanssa, - Ollaan tukemassa seurakunnan muiden työmuotojen tarpeita ja mahdollisuuksia Heinämaalla. (esim. perhetyö, diakonia, naisten ja miesten piirit,) - Uusien kyläläisten tutustuttaminen ja kutsuminen mukaan toimintaan - Konsertteja jatketaan - Nuorten aktivoimiseksi pyritään järjestämään ainakin yksi nuorten tilaisuus - Jatketaan kinkeriperinnettä - järjestetään Rukoushuoneen 81-vuotisjuhla elokuun aluss Toiminnan toteutuksessa korostetaan vapaaehtoisten ja talkoolaisten roolia, Koordinointivastuun kiinteistön kunnossapidon osalta tulisi olla nimetyllä seurakunnan työntekijällä. Rukoushuoneen ylläpito ja vuosikunnostukset tehdään pääosin talkootyönä. Piha-alueen rakentamista kiirehditään. Rakentaminen sidoksissa viereisen kaupungin tonttialueen kunnostuksen kanssa. Selvitetään ja teetetään rukoushuoneen pihasuunnitelma ja varataan siihen määräraha. Varaudutaan liittyminen Heinämaan jätevesilinjaan. Määrärahavaraus. Esitetään, että rukoushuoneelle suunnitellaan ja rakennetaan wc-tilat sisälle välittömästi sen jälkeen, kun rukoushuone on liitetty kylän jätevesiverkkoon. Vuonna 2015 esitetään määrärahaa uudelleen (oli v 2010) yläpohjan lämpöeristyksen lisäämistä varten sekä kuistin uuden katto-osuuden maalaamista varten. Maalauskorjauksia sisältä, muun muassa muurit ja seiniä. Hankintaan ilmoitustaulu rukoushuoneen piha-alueelle Toimintasuunnitelma ja tavoitteet vuosille Rukoushuoneen toimintaan vaikuttaa Heinämaan koulun lakkautus. Muutoin toiminta jatkuu pääsääntöisesti entisen käytännön mukaan. Pyritään tavoittamaan uusia kyläläisiä, jatketaan yhteistyötä kyläjohtokunnan ja muiden kylän järjestöjen kanssa. Rakennuksen kunnostus, tontin kunnostus, istutukset, aita ja pysäköintialue toteutetaan. JÄRVIKUNNAN PIIRINEUVOSTO Vuoden 2015 alussa aloittava uusi Järvikunnan piirineuvosto jatkaa toimintaansa entisen käytännön mukaan. Pyrimme saamaan lapsiperheitä mukaan toimintaan. Paikallisina yhteistyökumppaneina ovat Mallusjoen Lepokoti ja Ruhan lähetyspiiri. Toimimme yhteistyössä Orimattilan muiden piirineuvostojen ja Artjärven kappelineuvoston kanssa, kokoontuen kerran tai kaksi vuodessa, vetovastuun ollessa vaihtuva. Järvikunnan piirineu-

13 vosto tuo jäsenilleen mahdollisuuden hengellisen sanoman läheisyyteen sekä tarjoaa tilaisuuden talkootyöhön. Riihikirkon käyttö: Kevätkirkko toukokuussa Syyskirkko Leirikodin käyttö: Kevät- ja syyskirkon kirkkoväen kahvitus yhteistyössä lähetyspiirin kanssa Kauneimmat joululaulut Riihikirkon ja Leirikeskuksen ympäristö Pusikoiden raivaus ja pujojen hävitys Veneiden maihin vetoa helpottavat telat (2 kpl) Nuotiopaikan kunnostus Leirikodin nurkalta uusi polku nuotiopaikalle Keinun pintakäsittely talkootyönä Talkootyöt teemme yhteistyössä puutarhurin kanssa Mallusjoen Lepokodin rantamiljöö: Kesäillan laulut Lepokodin rannassa heinäkuussa Piirineuvostojen yhteistapaamiset. Piirineuvosto jatkaa eri tilaisuuksien kutsujen postittamista tarpeen mukaan. KUIVANNON PIIRINEUVOSTO Toiminta-ajatus: Tehdä Kuivannolla seurakuntatyötä yhdessä viranhaltijoiden ja työntekijöiden kanssa. Pitää yhteyttä eri työmuotoihin seurakunnassa. Kantaa vastuuta kirkon ja hautausmaan alueista. Pyrkiä lisäämään yhteistyötä kylän järjestöjen kanssa. Toimintasuunnitelma: - Jumalanpalvelus kerran kuussa sekä juhlapyhien kirkonmenot Kuivannon kirkossa halutaan säilyttää nykyisellään - Musiikkipitoista ohjelmaa: Orimattilan ja Artjärven kappeliseurakunnan eri kuorojen vierailuja pyritään järjestämään - Haravointitalkoot pidetään keväällä, hautainhoitopäivä kesäkuussa - Pyhäin- ja itsenäisyyspäivien kahvitukset jumalanpalveluksen yhteydessä järjestetään piirineuvoston ja maatalousnaisten toimesta kuten ed. vuosina 230 TIEDOTUS ( ) Toiminta-ajatus ja resurssit: Katso perustoimintakuvaus. Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2015 Tiedotus kutsuu ihmisiä mukaan seurakunnan toimintaan ja välittää tietoa seurakunnan tapahtumista eri tiedotusvälineitten kautta, sekä kutsuu ihmisiä kohtaamaan toisensa ja elämään uskoa todeksi arjen keskellä. Tavoite 1: Tiedotuksen avulla vaikutetaan siihen, että yhteys seurakuntaan löytyy Orimattilassa ja Artjärvellä.

14 *viikkoilmoitukset Orimattilan Sanomissa ja Aluelehdessä (kappeliseurakunnan Aluelehdessä); viikkoilmoitusten sisällön pohtiminen ja priorisointi *seurakunnan kotisivuilla oleva tieto on kaikilta osin ajan tasalla *verkkosivu-uudistus etenee, siirrytään kirkon yhteiseen Lukkari-kotisivumalliin *maksulliset mainokset *tiedotustilaisuudet lehdistölle *aineiston aktiivinen tarjoaminen paikallislehdille ja Radio Deihin *sosiaalisen median hyödyntäminen Tavoite 2: Esitteet, muut painotyöt ja ilmoitukset ovat laadukkaita ja kiinnostavia. *pääsiäis- ja joulutervehdys joka kotiin jakeluna *seurakuntaan muuttaneille ja siihen liittyneille lähetetään tervetulotoivotus *viikko-ohjelmat ja käsiohjelmat selkeitä *muun aineiston tuottaminen Tavoite 3: Organisaation sisäinen tiedotus tavoittaa kaikki työalat ja työntekijät. *käytetään Katrina -varausjärjestelmää monipuolisesti, sisäverkossa (P-asema) ilmoitetaan kaikkia tai osaa työntekijöistä koskevat tiedotukset, käytetään sähköpostia. Ilmoitustaulut ja paperitiedotteet ovat vain vähäisessä määrin käytössä. *työntekijäkokousten muistiot lähetetään jokaisen työntekijän sähköpostiin Toiminnan tavoitteet ja painopisteet vuosille Pyritään saavuttamaan mahdollisimman kattavasti eri kohderyhmiä, käyttäen kulloinkin ajankohtaisia ja tarkoituksenmukaisia viestintämuotoja ja -kanavia. Tiedotuksessa otetaan huomioon mediamaailman muutokset ja yhteiskunnan moniarvoistuminen. 2. Uudet kotisivut (Lukkari) otettu käyttöön. Lukkarin ansiosta seurakunta tulee paremmin mukaan sosiaaliseen mediaan, kun tekniset mahdollisuudet lisääntyvät. Tulevaisuudessa panostetaan yhä enemmän vuorovaikutteisuuteen, mikä asettaa lisähaasteita myös seurakunnan työntekijöiden toimenkuvaan ja työn priorisointiin, myös vapaaehtoisille avataan mahdollisuus osallistua nettisisällön tuottamiseen (esim. blogit). 3. Työntekijät haastetaan pohtimaan, miten he omassa työssään voisivat hyödyntää sähköistä mediaa ja sen mahdollisuuksia, tämä edellyttää seurakunnan työntekijöiden koulutusta. 4. Uusien seurakunnan jäsenten tavoittaminen. 240 MUSIIKKITYÖ ( ) Toiminta-ajatus: Evankeliumin sanoman välittäminen niin, että pyhän kokemisen se osa, joka ei ole sanallisesti ilmaistavissa, voisi toteutua musiikin keinoin. Resurssit vuonna 2015 Seurakunnassa on kolme ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävää kanttorin virkaa. Yhden viran sijoituspaikka on Artjärven kappeliseurakunnassa. Kanttorit johtavat seurakunnassa musiikkia ja vastaavat sen toteutuksesta jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muissa tilaisuuksissa, sekä vastaavat kaikki ikäryhmät kattavasta musiikkikasvatuksesta. Kanttorit tekevät yhteistyötä eri työalojen kanssa ja antavat tarvittaessa toimialaansa liittyvää ohjausta muille työntekijöille. Jumalanpal-

15 veluksissa seurakunnan ja kaupungin kuorojen lisäksi esiintyy soolosoittajia, pieniä soitinkokoonpanoja, sekä soololaulajia. Keskeiset tavoitteet ja keinot vuodelle 2015 Jumalanpalvelusten ja kasuaalitoimitusten musiikin kehittämistä, rikastuttamista tiiviissä yhteistyössä seurakunnan muiden työmuotojen sekä eri ammattimuusikoiden ja amatöörien kanssa. Seurakunnan yhteisen painopisteen, kohtaamisen ja arjen uskon toteuttamista viemällä musiikkia myös seurakunnan tilojen ulkopuolelle, esimerkiksi kuorovierailuja ihmisten keskellä esimerkiksi terveyskeskuksessa, palvelu- ja senioritaloissa jne. Käytännönkohteita: Eri teemallisia lauluiltoja, laajennetaan viimevuotista kokeilua tiekirkon rikastuttamisesta säännöllisellä musiikilla, Kuivannon kirkon tutummaksi edistämistä järjestämällä helluntaina iso groove-gospelkonsertti yhteistyössä Artjärven ja Orimattilan kuorojen kesken, Kirkkomusiikki tutuksi konserttisarjaan osallistuminen yhdessä Päijät-Hämeen muiden seurakuntien kanssa, suru- ja häämusiikkikonsertit tekemään tutummaksi kirkollisissa toimituksissa käytettävää musiikkia, urkujen sähköhallinnan uusiminen, sekä syksyllä iso kantaattiprojekti. Tavoitteet vuosille Tavoitteena on palvella seurakuntalaisia tasokkaalla ja monipuolisella musiikilla. Rohkaista seurakuntalaisia tulemaan mukaan em. palvelutehtäviin. Uusien osallistujien rekrytointi. Yhteisen musiikkitoimikunnan toiminnan jatkaminen. Tavoitetunnusluku: kuorojen/lauluryhmien ja jäsenten määrä /106 9/108 9/108 LAPSI- JA PERHETYÖ 250 PYHÄKOULUTYÖ ( ) 251 PÄIVÄKERHOTYÖ ( ) 252 PERHEKERHOTYÖ ( ) Tehtäväalueen toiminta-ajatus ja nykyiset resurssit on kirjattu perustoimintokuvaukseen. Keskeiset tavoitteet vuodelle 2015 Srk:n yhteisen Kohtaaminen -painopisteen toteuttaminen: Lasten tunnetaitojen vahvistaminen - lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään omia tunteitaan - lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät ja vahvistuvat tunnetaitojen

16 lisääntyessä - lastenohjaajien valmiudet tukea lasta yllä mainittujen taitojen kehittämisessä vahvistuvat Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi - lastenohjaajien Tunteet taidoiksi -koulutus - materiaalien hankinta toiminnan tueksi - tunteiden merkityksen avaamista ja vertaistuen vahvistamista vanhempien kanssa perhekerhoissa ja kuukausikirjeissä Tavoitteet vuosille toteutetaan srk:n yhteistä painopistettä 2017 toteutetaan srk:n yhteistä painopistettä KESKEISET VERTAILULUVUT , Säännöllinen toiminta Pikkulapsityö postitettuja tervehdyksiä 1-4v Pyhäkoulut ryhmiä / jäseniä 1/23 1/23 1/23 1/23 1/23 kokoontumiskerrat Päivähoitokäynnit ryhmiä osallistuneita yhteensä vierailut ja käynnit yht Päiväkerhot ryhmiä / jäseniä 11/170 12/180 11/170 11/170 11/170 kerrat Perhekerhot ryhmiä osallistuneita kokoontumiskerrat kirkkomuskariryhryhmät/lapsi+aikuinen 7/ / / / / VARHAISNUORISOTYÖ ( ) 263 ILTAPÄIVÄKERHOTYÖ ( ) Toiminta-ajatus ja nykyiset resurssit on kirjattu perustoimintokuvaukseen. Keskeiset tavoitteet vuodelle 2015:

17 1. Tytöt ja pojat saavat mahdollisuuden kokea oman uskonsa kasvua osallistumalla seurakunnan varhaisnuorille suunnattuun toimitaan. 2. Ylläpidetään, yhteistyö kaupungin nuorisotoimen, eri järjestöjen ja seurakunnan eri työmuotojen kanssa. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi: 1. Kerhoissa ja leireillä pidettävien hartaushetkien kautta tytöt ja pojat saavat vahvistusta omaan uskoon. 2. Pidetään yllä yhteistyötä eri järjestöjen, kaupungin nuorisotoimen ja oman seurakunnan eri työmuotojen kanssa. 3. Työntekijöiden säännölliset vierailut kouluissa tukevat arjessa uskon vahvistumista Toimintaa vuodelle Tampereen hiippakunnan kerhonohjaajapäivä Ylöjärvellä - hiihto- ja syyslomaleiri - leirejä ympäri vuoden Mallusjoella luokkalaisille Sopusakki-projekti - Äiti, tytär, isoäiti - sekä Isät, pojat, isoisät -leirit - 7-luokkaprojekti, mm apuohjaajakoulutusta v. tyttöjen ja poikien valtakunnallinen telttaleiri Kipinä Partaharjulla - Hollolan rovastikunnan tyttöjen päivä - Artjärvellä tapahtuvaa varhaisnuorisotyötä: 10-juhla, pääsiäisvaellus, kevätkirkko, adventtihartaus ja joulun kynttiläkirkko - ryhmä eroperheen lapsille Tavoitteet vuosille Leireillä ja kerhoissa pidetään hartauksia ja kirkkohetkiä, joihin perheet voivat osallistua 2. kohdataan kouluikäiset lapset 3. Pidetään yllä Raamatun sanaa Keskeiset vertailuluvut kerhot/ kerholaiset 9/ 85 8/ 90 8/103 8/ 100 7/95 iltapäiväkerhot kerholaisia leirejä/leiriläisiä 10/ / /240 10/ /230 retkiä/ osallistujat 2/45 2 / 45 1/ 30 1/ 40 1/ 30 kouluille vierailuja koulukinkerit NUORISOTYÖ ( ) Toiminta-ajatus ja nykyiset resurssit on kirjattu perustoimintokuvaukseen. Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tavoite:

18 Seurakunnan nuoren jäsenen itsetuntemus ja kristillinen identiteetti vahvistuvat ja nuori kokee tulleensa kohdatuksi seurakunnassa ja kristillinen usko antaa merkityksen jokapäiväiseen elämään. Toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi: Isostoiminta 4 viikonloppuleiriä, jotka toimivat koulutusleireinä, 8 isosten nuorteniltaa, joissa päävastuu ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa on nuorilla itsellään Leiritoiminta: Jatkorippikoululeiri 1 kpl 1 kpl kevätleiri Muuta: Pääsiäisyön valvonta. Nuorten saunaillat leirikodilla mahdollisuuksien kaksi. Toimintakauden aloitustapahtuma (startti). Syys- ja kevätkauden päätöstapahtumat (osallistuminen kirkon nuorisopäiviin T). Nuorten syysseikkailu nastolalaisten kanssa. Nuortenmessut 2 kpl. Retket valtakunnallisiin ja alueellisiin nuorisotapahtumiin ja gospelkonsertteihin tarjonnan ja kiinnostuksen mukaan. Gospelkonsertti, johon kutsutaan myös vuoden rippikoululaiset. Koulujen päätösbileet tai vastaava tapahtuma yhdessä kaupungin nuorisopalvelujen kanssa vanhan pappilan puistossa, mukana on seurakunnan koko nuorisotyön kenttä. Löydä oma tarinasi -ryhmän aloittamista pidetään avoinna Yhteydet kouluihin ja järjestöihin/ yhdistyksiin: Päivänavaukset yläkouluilla joka toinen viikko ja lukiossa 2-3 kertaa lukukaudessa Koululaisjumalanpalvelukset 8 -luokkapäivät Yhteiskoulu + Jokivarren koulu Yhteisiä päihteettömiä nuorten iltoja kaupungin nuorisotoiminnan kanssa mahdollisuuksien mukaan. Osallistumista oman seurakunnan muiden työmuotojen järjestämään toimintaan tarvittaessa esim. perheiden talvitapahtuma Toimintaa kuvaavat tunnusluvut: isoskurssilaisia leirejä/ leiriläisiä 4/100 5/110 5/110 5/ 110 5/ 110 retkiä/osallistujia 4/ 40 4/ 60 4/70 4/70 4/70 ryhmiä/osallistujia 3/ 30 3/30 3/30 3/30 3/30 kouluyhteyksiä RIPPIKOULUTYÖ ( ) Toiminta-ajatus ja nykyiset resurssit on kirjattu perustoimintokuvaukseen. Orimattilassa toteutetaan vuonna 2015 kahdeksan rippikouluryhmää: yksi Lapin leiririppikoulu, yksi päivärippikoulu ja kuusi leiririppikoulua. Muu suunnitelma käy ilmi perustoiminnankuvauksesta. Keskeiset vertailuluvut

19 ryhmiä rippikoululaisia n.200 n.160 isosia DIAKONIATYÖ ( ) Toiminta-ajatus ja nykyiset resurssit käyvät ilmi perustoiminnan kuvauksesta. Tavoitteet vuodelle 2015 ja vuosille : 1. Lapsiperheiden tukeminen Keinot: - perheiden ruokapäivän järjestäminen - kotikäynnit - yhteistyön tiivistäminen sosiaalitoimen lapsi- ja perhetyön kanssa Vertailuluvut Perheiden taloudellinen avustaminen Avustettujen kahden huoltajan perheiden lukumäärä arvio 48 Taloudellinen apu kahden huoltajan perheille yhteensä arvio 4000 Avustettujen yksinhuoltajaperheiden lukumäärä arvio 15 Taloudellinen apu yksinhuoltajaperheille yhteensä arvio Seurakuntayhteyden mahdollistaminen sitä kaipaaville Keinot: Tehdään kotikäyntejä. Kutsutaan ihmisiä mukaan toimintaan. Tarjotaan osallisuutta avoimiin ja vertaistukea antaviin ryhmiin. Kotikäynnit Kotikäyntien määrä arvio 376 Kontaktien määrä kotikäynneillä arvio YHTEISKUNNALLINEN TYÖ ( ) Toiminta-ajatus ja nykyiset resurssit käyvät ilmi perustoiminnan kuvauksesta. Tavoite vuodelle 2015 ja vuosille : 1. Tuetaan työttömiä ja tehdään yhteistyötä järjestöjen kanssa

20 Katso perustoiminnan kuvauksesta. 281 KANSAINVÄLINEN DIAKONIA ( ) Toiminta-ajatus ja nykyiset resurssit käyvät ilmi perustoiminnan kuvauksesta. Tavoitteet vuodelle 2015 ja vuosille : 1. Tehdään Kirkon Ulkomaanavun toimintaa tutuksi Orimattilassa Keinot: - Vapaaehtoisvoimin hoidettavan kirpputorin tuottoa ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kohteisiin ja kirpputorin yhteydessä pidetään esillä Kirkon Ulkomaanavun toimintaa. - Ollaan osana Kirkon Ulkomaanavun nopean toiminnan joukkoja, jotka keräävät rahaa akuutteihin kriisikohteisiin. 2. Tuetaan Äiti Teresan Rakkauden lähetyssisarten toimintaa Keinot: - Seurakunnassa toimii Rakkauden sisarten tukipiiri. Esitetään, että Kirkon Ulkomaanavulle annetaan talousarviossa avustusta 5000 euroa. Avustuksen suuruus on ollut tähän asti 3000 euroa. 280 LÄHETYSTYÖ ( ) Toiminta-ajatus: Seurakunta tekee lähetystyötä toteuttamalla Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä ja osallistuu siten kolmiyhteisen Jumalan pelastavaan toimintaan maailmassa. Lähetystyön tavoitteena on varustaa ja innostaa eri-ikäiset seurakuntalaiset lähetysvastuuseen ja tukea Kristuksen maailmanlaajan kirkon kasvua. Resurssit: Käyvät ilmi perustoimintakuvauksesta. Tavoitteet vuodelle 2015 Tavoite 1: Arjen usko toteutuu kaukaisen lähimmäisen palvelemisessa - Pidetään esillä kirkon lähetyskentillä tekemää työtä. - Jatketaan nykyisiä työmuotoja, jotka käyvät ilmi perustoimintakuvauksesta. - Rohkaistaan seurakuntalaisia sitoutumaan seurakunnan lähetystyöhön erilaisissa vapaaehtoistehtävissä. - Vapaaehtoisten motivointi ja palkitseminen: jouluateria, retki keväällä, koulutus. - Järjestetään vuosittain yksi suurempi lähetystapahtuma, joka on vuonna 2015 lähetysnäyttely. - Tehdään yhteistyötä oman seurakunnan kansainvälisen diakoniatyön kanssa. Tavoite 2: Lähetys- ja kansainvälisyyskasvatus