Mitä ajattelin, kun avasin kansiosi solmut, koululaisen käsialalla luodun järjestyksen? elysmus avenarius phelleum pratense polypodium vulgare Mitä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä ajattelin, kun avasin kansiosi solmut, koululaisen käsialalla luodun järjestyksen? elysmus avenarius phelleum pratense polypodium vulgare Mitä"

Kauko Heikkilä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 I Mitä ajattelin, kun avasin kansiosi solmut, koululaisen käsialalla luodun järjestyksen? elysmus avenarius phelleum pratense polypodium vulgare Mitä oikein ajattelin, kun halusin nähdä ajan merkit, ne, joita kutsutaan ihmiskielillä vääjäämättömyydeksi, joita kutsutaan jokaisella rivillä, vicia sepuim muista olevasi lapsi, muista olevasi aikuinen capsella bursa pastoris Teit lupauksen, koska se oli ainoa keinosi uskaltaa, vanno, ettet tiennyt muuta keinoa! plantago major secale cereal orchis maculata Entä jos lääkettä ei ole, jos hait väärästä paikasta? Ohjeet ovat tallessa, kaikki, millä sinut tehtävääsi varustettiin, opettele tuntemaan kasvit kaikilla asteilla, ettei sinun tarvitse odottaa niiden kukkimista 1

jokaisella rivillä, vicia sepuim muista olevasi lapsi, muista olevasi aikuinen capsella bursa pastoris Teit lupauksen, koska se oli ainoa keinosi uskaltaa, vanno, ettet tiennyt

2 Muuttoauto seisoo pihassa. Minä pelkään jo heidän puolestaan. He kantavat sisälle kaiken: Perintökupit, sen, mille piti olla myöhempää käyttöä, tosiasiat, joita ei ole, joista voi puhua vain huutamalla, pöydän ja sille valosta taittuneen ikkunan. Aavistukset. Maailma levittyy heidän parvekkeensa alla, asiat tapahtuvat tieten ja tietämättä. He tahtovat kestää kaiken ja ettei ole mitään kestettävää. He kantavat kehyksiinsä säilötyt valokuvat, varjossa istuttavan sohvan, sen minkä luvattiin olevan pestävissä, huolikuopan otsassa, posken pienen hellän luomen. 2

pöydän ja sille valosta taittuneen ikkunan. Aavistukset. Maailma levittyy heidän parvekkeensa alla, asiat tapahtuvat tieten ja tietämättä.

3 Omenat putoavat, mehiläiset kaivautuvat niiden sisään kuolemaan. Pitäisi lukea paremmin puutarhakirjaa, täällä ruoho kasvaa eikä lopeta. Olet kertonut, että tunnistat hajoamisen kaikkialla, kukkakaupassa ja takapihoilla. Tahtoisin sanoa jotain jumalasta. Siitä ei voi puhua, sanat riittävät siihen aivan hyvin. Älä lue mitä olen kirjoittanut. Älä omenista. Ruoho kasvaa. On niin tuulista ja kirkasta ja jossakin sinä itket. Vain se verran tiedän ja se tuntuu sydämettömältä sanoa. 3

Olet kertonut, että tunnistat hajoamisen kaikkialla, kukkakaupassa ja takapihoilla. Tahtoisin sanoa jotain jumalasta.

4 II Yöllä joku hengittää sängyssäsi syvällä vanhojen jousien sisällä kevyesti, ohuesti kuin hiekkatie, kaikille mahdolliset äänet, koivunrungosta tuijottaa sinitiaisen avoin ovi, olet nyt saanut täydellisen selvityksen, uskoudut porrasharjalle, ne huoneet lakkaavat vähitellen kiinnostamasta, tuuli kapeaa nauhaa tummasta kynänterästä, varressa lukee pysyvä, painosi verran painottomana epävireisellä patjalla huomaamattasi onnellisena ennen säikähdystä ja kiirettä päästä hereille. 4

porrasharjalle, ne huoneet lakkaavat vähitellen kiinnostamasta, tuuli kapeaa nauhaa tummasta kynänterästä, varressa

5 Ikkunassa sade tarkentaa pimeää, rytmi veden neliössä, ole hyvä, älä vie täältä mitään mukanasi, olen hakoteillä, täällä palaa vielä valo, lämpö on väreissä, takimmaisessa vihreässä, kuusikon yörajassa, mustat nukenrattaat ja talonseinä, pensaat, näkymättömät kiiltävät lehdet, te palasitte sanoihin. 5

väreissä, takimmaisessa vihreässä, kuusikon yörajassa, mustat nukenrattaat

6 Autojen hiipuvissa äänissä, äänessä kuin jokin laskeutuisi katolle, yön tietoteoria alkaa hahmottua, poskellasi kankaan painamat kuviot, ripsillä suljetut silmät, ympärilläsi hävitettyjen puiden mellakka, tyhjiksi kuohuneet kannot, pakkasyön tuntemattomat esineet, viestiä ojennetaan jo käteesi, kertaat ohjeita, keep away from fire, he eivät kuule enää puhettasi, olet jo muualla, se on heräämistä, että et ole vielä valmis. 6

tyhjiksi kuohuneet kannot, pakkasyön tuntemattomat esineet, viestiä ojennetaan jo käteesi, kertaat

7 talitiainen ikkunassa, kuvaasiko käyt peilaamassa, ja miksi aina palaat? säilytkö sinäkin omassa mielessäsi vain pään pudistuksen verran? 7

8 Mikä istumisessa hiljaa, leuan laskemisessa kättä vasten, keuhkosarjoissa, hitaassa maisemassa ja kuivassa lehdessä, joka juoksi hangen poikki; mikä kynttilän leimahduksessa ja lyhdyn sammumisessa, heläyksessä ja kovemmassa, särkyvässä äänessä, joka yhä oli lasia; mikä sulalumessa, peltinuotissa ja mykässä vedessä; mikä tiedeohjelmassa, jossa Marilyn Lowell katsoi jouluaattona kuuta ja hänen miehensä matkasi kaukaisuudessa kuin öisen tulppaanin sisällä; mikä kulkemisessa taas uudestaan huoneen poikki; mikä siinä oli se, josta yritän kertoa? 8

sulalumessa, peltinuotissa ja mykässä vedessä; mikä tiedeohjelmassa, jossa Marilyn Lowell katsoi jouluaattona kuuta ja hänen miehensä

9 III Kun sinä olit vielä kohdussa, kantajasi havahtui tunteeseen, että maa olisi äkisti vajonnut hänen altaan. Pudottamisen pelko synnytti hänestä äidin. 9

10 Maailma on vielä hauras ja selkeä yön jäljiltä. Maito nousee, lapsi imee, valo värjää seinää. Ja aurinko, keltainen kääpiö, ravistaa lehtiä limoviikunasta. Kulta, kiertokulun säännöissä lukee jotain sellaista. 10

Samankaltaiset tiedostot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman