INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI. Turvaa maaseudulle-hanke

Transkriptio

1 INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI Turvaa maaseudulle-hanke

2 Kylien pelastusryhmä-pilotista Turvaa maaseudulle-hankkeeksi ja edelleen pysyväksi toimintamalliksi

3 Väkiluku n Kokonaispinta-ala n km 2, josta 70 % metsiä Väestötiheys n. 9,29 as/km² Järviä 2200 kpl Yhteistä valtakunnan rajaa Venäjän kanssa n. 300 km Kuntia 13, joista kaupunkeja viisi Maakuntakeskus Joensuu Kyliä n. 230 Pohjois-Karjala lukuina Pohjois-Karjalassa on rohkeasti kehitetty harvaan asutun alueen turvallisuutta perinteisiä raja-aitoja ylittäen: Harva-hanke ja sen pohjalta luodut pysyvät toimintamallit Yhteistyö viranomaisten ja vapaaehtoisten kesken

4 Hankkeen organisaatio Hankkeen hallinnoija on Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Maaseudun sivistysliitto tuottaa hankkeelle koordinaattorin palvelut. Turvallisuuskoordinaattorin tehtävä on vastata hankkeen käytännön koordinoinnista ja toteuttamisesta sekä yhteistoiminnasta. Pohjois-Karjalan pelastusalanliiton tehtävänä on vastata kyläyhteisöille ja pelastusryhmien jäsenille kohdennetusta turvallisuusvalistuksesta sekä turvallisuusasioihin perehdyttämisestä (koulutuspalvelut).

5 Hankkeen rahoitus Hanke toteutetaan maaseudun yleishyödyllisenä kehittämishankkeena ja siihen on saatu rahoitus Manner-Suomen maaseuturahaston kehittämisohjelmasta (Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen kautta). Hankkeen kustannusarvio (tarkennettu 1/2016) on noin euroa, johon haetaan ulkopuolista rahoitustukea 95 prosenttia (n euroa).

6 Tavoitteena on entistä turvallisempi maakunta, johon asukkaat voivat itse vaikuttaa Hankkeen tavoitteena on; 1. Muodostaa koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle kylän pelastusryhmät, jotka kykenevät tarvittaessa toimimaan pelastustoimen tukena poikkeavissa tilanteissa; Normaaliolojen häiriö- ja erityistilanteet esimerkiksi laajat myrskytuhot Poikkeusolot Pelastusryhmä muodostaa täydentävän hajautetun resurssin, ei korvaa mitään toimintoja. 2. Lisätä asukkaiden osallistumista kyläturvallisuuden ylläpitämiseen sekä kehittämiseen (esimerkiksi kylän turvallisuussuunnitelman laatiminen ja toimeenpano). 3. Kannustaa naapuriavun antamiseen eli kyläyhteisön sisällä lähimmäisestä huolehtimiseen (naapuriapurinki).

7 Hanke näkyy ja kuuluu kylillä Suunnitteilla järjestää n. 280 eri turvallisuuteen liittyvää tilaisuutta maakunnan alueella. Tavoitteena muodostaa n. 50 kylän pelastusryhmää, joissa mukana henkilöä: Peruskoulutus annetaan kaikille (9h) Erityiskoulutus toteutetaan paikalliset tarpeet huomioiden (myrskytuhot, metsäpalot, etsintä jne.) Muodostetut pelastusryhmät osallistuvat kiinteästi oman asuinalueensa turvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Ryhmät jäävät elämään kylillä myös hankkeen jälkeen. Yhteensä hankkeen tuloksena odotetaan tavoitettavan vähintään noin maaseudun asukasta.

8 Info- ja valistustilaisuus ryhmien kokoaminen koulutus jatkuva yhteydenpito ja yhteistyö viranomaisapu, naapuriapu täydentävä avun lenkki kylien turvallisuusverkostossa

9 Pelastusryhmätoiminnan periaatteita 1. Pelastusryhmä hälytetään pelastuslaitoksen avuksi: Ryhmät hälytetään ja ne toimivat pelastustoiminnan johtajan tai hänen määräämänsä henkilön alaisuudessa / vastuulla Ryhmän toimintaa johtaa ryhmänjohtaja Toiminnasta maksetaan korvaus Vakuutusturva voimassa koulutuksessa ja hälytystilanteissa Ryhmä voi käyttää tarvittaessa omaa kalustoaan (korvaus) Ensisijaisena tehtävänä avun tarpeen tiedustelu ja tilannetietojen välitys < > Tarvittaessa pienet avustavat toimenpiteet kuten ensiavun antaminen, alkusammutustoimenpiteet tai myrskytuhopuun raivaus 2. Pelastusryhmä voi toimia alueella myös itsenäisesti: Avun tarpeen selvittäminen ja havaitseminen ei viranomaisapua vaativissa arjen ongelmatilanteissa (pakkaset, sähkökatkot, sairastumiset yms.) Naapuriapurinki joku jolta voi kysyä / saa apua 3. Pelastusryhmä voi toimia myös kunnan tai muun viranomaisen apuna (esim. etsintätilanteet)

10 Pelastusryhmiä on tällä hetkellä 26: Kontiolahti 6/ 53 (Selkie12, Onttola 3,Pyytivaara 12, Paihola 11, Varparanta 8, Puso 7) Kesälahti 3/29, Tohmajärvi 4/41, Rääkkylä 3/ 30 Valtimo 3/ 33 Kitee 5 /48 Liperi 2/ 12

11 Monimutkaistuva ja yhä nopeammalla syklillä muuttuva maailma vaatii yhteiskunnalta uudenlaista yhteistyötä, uusia välineitä ja ajattelua, toteaa Sitran kokoama Uusi turvallisuus -foorumi. Foorumin mukaan ajatus pelkästään erillisistä turvallisuusviranomaisista on vanhentunut, ja se sälyttääkin vastuuta turvallisuudesta jokaiselle viranomaiselle ja jokaiselle suomalaiselle.

12 Kevät 2016 mm. Kyläpäällikköillat: Lieksa, Nurmes, Valtimo, Juuka Lieksa peruskoulutus Ilomantsi kyläpäällikkötapaaminen 1.3 -> peruskoulutus Liperi kuntapalaveri -> turvallisuustapahtumia 4, ryhmätavoite 5 Rääkkylä: kyläkierros huhtikuussa Kesälahti: kylätapahtumia Keski-Karjalan tapaaminen 25.2: kunnat, komppania Outokumpu: Polvijärvi: infotilaisuuksia, defi- infot kaupoissa

13 Tulevia tapahtumia mm Hammaslahden talvitapahtuma 23.2 Juuan kyläpäällikköilta Odottaa: 15.3 Ohvana, Pärnä,Niva: tursu, kylätalo pelsu Ruvaslahti hätäea 16.3 Raatevaara: hätä ea kyläläisille 17.3 Kiihtelysvaara: kylätulilla 17.3 Pankakoski: Liikenneturvallisuusilta 22.3 Liperi: Makasiinilla kylätulilla 23.3 Polvela: Kylätulilla 11.4 Höljäkkä: Liikenneturvallisuusilta 16.4 Purujärvi: kyläturvallisuuspäivä 18.4 Koli / Ahmovaara: Liikenneturvallisuusilta 15.5 Liperi / Jyrinkylä: perheiden turvallisuuspäivä: info 8.6 Pyytivaara: kyläturvallisuusilta 18.6 Liperi: Rantamakasiini: turvallisuuspäivä: info 19.7 Liperi: Saariston kauppa: turvallisuuspäivä:info 29.7 Uskali: kyläturvallisuusilta, rantakala: turvainfo jakoon Ilomantsi: Karhufestívaalit: tursu + ea päivystys 27.8 Heinävaara: Tattikarnevaalit: turvallisuusrasti, paikantaminen yms info Saramo: kyläturvallisuuspäivä Hammaslahti: taajaman tursu

14 Sisäministeriön Turvallisuus älykkäästiseminaarin työpajan poiminnat hankkeesta

15 Hankkeen jälkeen pelastusryhmät ovat kiinteä osa kyläelämää Kyläyhteisön sisällä lähimmäisestä huolehtiminen tehostuu Asukkaiden vastuunottaminen omasta ja asuinympäristön turvallisuudesta lisääntyy kunkin voimavarojen mukaan. Kylien turvallisuuden taso nousee Yhteistyöllä elävä ja turvallinen maaseutu Turvallisuus on vetovoima- ja viihtymistekijä Kuva:

16 Lisätietoja: Valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi p tai Turvallisuuskoordinaattori Eeva Kröger p tai