CURLY GOES SPORT! Nuorten lehti nuorille. TULITAIDE TEINIMAMAT #26 PORO ON IHMISEN PARAS YSTÄVÄ PÄÄ PÖNTÖSSA MOPOTUS 3/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CURLY GOES SPORT! Nuorten lehti nuorille. www.curly.fi TULITAIDE TEINIMAMAT #26 PORO ON IHMISEN PARAS YSTÄVÄ PÄÄ PÖNTÖSSA MOPOTUS 3/04 8.10."

Transkriptio

1 Nuorten lehti nuorille 3/ #26 8. VUOSIKERTA ISSN CURLY GOES SPORT! PORO ON IHMISEN PARAS YSTÄVÄ TULITAIDE PÄÄ PÖNTÖSSA MOPOTUS TEINIMAMAT

2 P ääkirjoitus Kaikki saa alkunsa jostain. Niin myös tämä tarina. Sovittiin, että tehdään nuorten oma lehti. Idea löytyi. Ja innostunutta väkeä ympäri maata. Pian lyötiin ensimmäinen kirjain. Siitä muodostui sana ja sen jälkeen lause. Sormet kihelmöivät jännityksestä. Reportaasit ja kolumnit, novellit ja sarjakuvat sikisivät vähä vähältä. Rutattuja muistiinpanoja, alleviivauksia, hampaitten kiristelyä ja onnistumisen hetkiä oli kasoittain kun juttuja hiottiin lopulliseen muotoon. Sivu sivulta lehti eteni, välillä verkkaan, väliin nopsaan. Takana on monen ihmisen hikisen hauska vääntö. Kaikki ovat laittaneet peliin parastaan. Nöyrästi, rinta ylväänä kaarena. Lopulta, monen mutkan ja joskus ojankin kautta, lehti on saavuttanut sen ylimmän ja pyhimmän tarkoituksensa: se annetaan Sinulle, rakas lukija. Kyllä. Tämä Curly-lehti on sinun. Isolla ässällä. Sinun. Ole hyvä, ota omaksi. Lehden ulkoinen olemus on uudistunut, mutta sisällä sykkii edelleen - kahdeksan vuotiaan - innostunut ja kaikesta utelias sydän. Curly-lehti aloitti toisen luokan tänä syksynä! Siitäkin syystä se kulkee reppu selässä kouluun kauhistelemaan että mitä se mopotus oikein on. Siellä tutustutaan myös tukioppilastoimintaan ja saadaan kuulla mitä tarkoittaa kun kouluaineet uudistuvat. Välitunnilla livahdetaan terkkarin luokse. Lehden lukujärjestyksessä on myös liikuntatunti. Se on tämän numeron teema. Samaa teemaa juhlitaan ympäri Euroopan karttaa tänä vuonna. Tässä lehdessä hölkätään pitkin sivujen pururatoja. Välillä kenkä hörppää vettä. Välillä pyyhitään hikeä. Sitten huilitaan hyvässä seurassa. Itsensä huoltaminen on tärkeää. Ajattele nyt, jos fillaristasi lähtee ketjut, sillä enää mihinkään mennä. Sama pätee sinuun; jos veto loppuu, vauhti loppuu siihen. Silloin on remonteerauksen paikka. Liikkuminen pitää koneesi kunnossa ja mielesi öljyttynä. Alkujaan Helsingissä ilmestyneestä Curly-lehdestä on kasvamassa koko Suomen nuorten oma äänituuba. Sillä on nyt tekijöitä ympäri maata, ja lukijoita vielä laajemmalti. Jos haluat aloittaa uutta harrastusta ja virittää äänesi kuuluvaksi, että koko Suomi sen kuulee, niin me tarjoamme sinulle kanavan. Tule yksin, kavereittesi tahi koko koululuokkasi kanssa. Ota yhteys, asuitpa sitten idässä, lännessä tai Nakkilassa. Paikalla ei ole väliksi. Sähköiset keksinnöt posteineen ja kännyköineen pitävät meidät yhdessä. Ja hei, kokemusta ei kysytä. Riittää, kunhan olet... niin, vain olet. Sisällys 3 Curlyn jyvälaari 4 Kolmen suorassa Kwan -yhtyeen Mariko Opetus menee uusiksi Tosiluuloja -sarjakuva 5 Katugallup 6 Ministeri Karpela, ole hyvä 7 Smart Move -kampanja Mallit tentissä 8 Henkilökuvassa: Jääkiekkoilija Ilari Filppula Sodankylän harrastusreseptit 9 Zest sitruunaa ja elämänarvoja 10 Capoeira akrobatiaa Brasiliasta 11 Tulijonglööraus se polttaa! 12 Myytävänä: poro 13 Dysfasia, mitä se on? Tosiluuloja -sarjakuva 14 Rakkautta yli rajojen 15 Kakstahti haisee! Festareita muodikkaasti 19 Teinimamat lapsuuden ja aikuisuuden välissä 20 Horroskooppi kertoo tähtihetkesi 21 Suuri lukijakysely palkintoja kuin narunvedossa! 22 Terkkari -palsta päivystää 23 Novelli: Punaista Tekstarirunot Tosiluuloja -sarjakuva 24 Äänestääkö Aku Ankkaa? Vernissa: tule ja tutustu 25 It s Our Life, eli terveiset Sortavalasta Tukioppilaat tukevat oppilaita 26 Tukholman kirjeenvaihtajamme Karoliina 27 Deep Insight rock on nyt rock Levy & kirja-arvostelut 28 Autokoulu: uhkarohkeaa tutkivaa journalismia Tosiluuloja -sarjakuva 29 Teknik -palstaa pitää robotti... Kolumni: Mike Mahti juttelee ihmisille 30 Toiminnanjohtajamme kertoo meistä. Lue niin tiedät! VUOSIKERTA ISSN Nuorten lehti nuorille. Ilmaisjakelulehti. Tämä syksyn numero postitetaan osoitteellisena kotitalouksiin, joissa on nuoria, pääkaupunkiseudulle, Lahteen, Turkuun,Tampereelle, Jyväskylään ja Ouluun, sekä toimitetaan osoitteellisena Pohjois-Karjalan, Lapin ja Etelä-Savon piirien kouluihin oppilaille. Curly-lehden päätoimittaja: Tomi-Juhana Hurula Toimitus: Ben-Amor Semira, Bodalew Pasi-Pekka, Eerola Mikko, Hartman Kajsa, Häkkinen Petteri, Hänninen Sauli, Kauppinen Anna, Korhonen Päivi, Laakso Jonne, Laakso Juuli, Laaksonen Sofia, Laaksonen Tuuli, Launonen Sanna, Leinonen Laura, Leino Jouni, Leivo Tia, Lukkari Timo, Mahti Mike, Miettinen Henna, Muhonen Anne, Nuorttila Anne, Nuorttila Panu, Padua Perseo, Ruuska Topi, Romanoff Karoliina, Salmela Salla, Suomen muotitaide oy, Ukkonen Sanni,Vallenius Nico, Vastamäki Aino,Vastamäki Anna, Voutilainen Petri Lehden ulkoasu: Merja Hyvönen Toimituksen osoite: Curly ry Larin Kyöstin tie Helsinki / 850 Toiminnanjohtaja: Ira Kinnunen Puheenjohtaja: Kaija-Leena Sinkko Ilmoitusmyynti: Julkaisu Bookers Oy Lautatarhankatu Helsinki Painopaikka: Allatum Oy Mikkolantie Pori fax Curly-media ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä, eikä palauttamisesta. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa käyttää uudelleen lehden tai muun käytön yhteydessä toteutus- tai jakelutavasta riippumatta. 2 Tomi-Juhana Hurula Päätoimittaja P.S. Jälkikirjoitus huomautuksen muodossa. Eli: huomautus. Olemme ilmainen lehti ja haluamme tulla kotiisi. Mutta saadaksesi seuraavan numeron, täytyy sinun tilata se. Viereisellä sivulla on tilauskuponki. Täytä se, nuolaise postimerkin takapuolta ja iske kirje posteljooni-sedälle. Voit toki tehdä tilauksen myös virtuaalimuodossa internet -sivujemme kautta. Curly-lehti on ilmainen. Aivan. Ei maksa mitään. Se on siis halvempaa kuin saippua. Ja tuoksuukin paremmalle. Tee tilauksesi heti niin olet raikas ja ihana. Kannen kuva: Hanna Marttinen Mallit: Alisa Halinen ja Juuso Pakarinen

3 Curly on tärkeää, k oska... C U R L Y P A K E T I S S A 2. LAURA LEINONEN, 15 V. Minä käyn kahvilassa ja kerran olen ollut mukana radio-ohjelman teossa. Olin myös suunnittelemassa Curly-lehden Vantaa- Extran kantta ja otin valokuvia. Erityisen jännää oli olla mukana videosketsin teossa. Tykkään kuvaamisesta ja oli mielenkiintoista seurata mukana olleiden ammattilaisten työskentelyä. Olen tutustunut kahvilassa muihin mediakerholaisiin. On kiva puuhata yhdessä. 3. NICO VALLENIUS, 18 V. Kuulin Curlyn Tikkurilan kahvilasta Papiljotista, kaveriltani. Minulle on tärkeää olla mukana jossain. Käyn täällä aina, kun aikaa riittää ja olen saanut pari uutta kaveria. En ole mikään kirjoittajatyyppi, enkä tiedä mikä minusta isona tulee. Huffe innosti minut mukaan mediakerhoon ja olen tehnyt jo kaksi juttua lehteen. Huomasin, että asioihin vaikuttaminen on tärkeää. Siihen median tekeminen antaa mahdollisuuden. 1. PETRI VOUTILAINEN, 14 V. Olen ollut Curly-jutuissa mukana noin vuoden. Siitä on tullut uusi tärkeä harrastus. Saan purkaa sydäntä kirjoittamalla ja puhumalla. Kirjoittaminen on mukavaa. Radiossa julkisesti puhuminen taas kiinnostaa. Curly-toiminnalla on monta puolta. Siinä on tuo media. Ja sitten tuodaan esiin tervehenkisiä puolia. Mediakasvatusta ja oppimista ja tietokonetaidot lisääntyvät. Tulee kiva olo, kun näkee omat juttunsa tai tuotteensa julkaistuina. Sen lisäksi Curly on hauskaa puuhaa. Kahvilassa voisi ehkä vierailla vielä enemmän alan osaajia kertomassa työstään kuten esim. radiotoimittajia tai muita toimittajia. Curly-lehteä julkaisee ennaltaehkäisevää nuorisotyötä tekevä Curly ry. Yhdistys edistää toiminnallaan nuorten kulttuuria, ja tuo esille terveen ja hyvän elämän näkökulmaa. Yhdistys saa tukea toiminnalleen mm. opetusministeriöltä, Raha-automaattiyhdistykseltä sekä Helsingin ja Vantaan kaupungeilta.yhteistyökumppaneita ovat mm. Yleisradio, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä koulut. Curly haluaa edistää nuorten äänen kuulumista yhteiskunnassa. Yhdistys on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Curly ry tarjoaa nuorille erilaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Curlyn mediakerhoihin voivat tulla mukaan kaikki yli 12-vuotiaat nuoret. Lehden teon lisäksi mediakerhoissa perehdytään radio-ohjelmien, nettisivujen ja omien videoiden tekoon. Mediakerhojen vetäjinä on viestinnän ja nuorisotyön ammattilaisia. Syyskaudella 2004 mediakerhoja toimii Helsingin ja Vantaan nuorisotaloilla.vantaan Tikkurilassa, sijaitsee Curlyn ensimmäinen päihteetön mediakahvila Curly café Papiljotti. Mediakerho- ja kahvilatoimintaa levitetään asteittain koko maahan. Mutta jo nyt nuoret ympäri Suomen voivat osallistua Curly-lehden tekemiseen lähettämällä aineistoa Curlyn toimitukseen. 4. HELI PUURA, OIK.KAND. (Kahden lapsen äiti) TV:n ja tietokoneen äärellä vietetyn ajan määrä lisääntyy. Samalla ulkona liikkuminen jää vähemmälle. Väkivalta, porno ja muu sopimaton aineisto voi ahdistaa ja luoda vääriä malleja. Lasten ja nuorten mediakasvatus on vähäistä, vaikka media koskettaa jokaisen kodin arkea. Olisi tärkeää pohtia, mihin mainonnalla tähdätään, miksi mainosten mallit ovat hoikkia, iloisia ja kauniita? Miksi on tärkeää olla omanlaisensa, itsellensä rehellinen ihminen eikä juosta mainonnan lumeiden perässä... On hyvä, että nuorilla on oma media, jonka tekemisessä nämä asiat tulevat esille. CURLY-LEHDEN TILAUSKUPONKI HALUAN SAADA SEURAAVAN CURLY-LEHDEN VELOITUKSETTA SUORAAN KOTIIN! Tarjous koskee Suomea. Lähettäessäsi tilauskupongin marraskuun 2004 loppuun mennessä, osallistut kamerakännykän arvontaan. Voit tilata seuraavan Curly-lehden myös netistä, -sivuilta! Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5. MARIKA MAKAROFF, TV- TUOTTAJA- TOIMITTAJA (Curly-median toimitusneuvoston pj.) Nuoret tarvitsevat oman äänitorvensa. Media-ala on monen tulevaisuuden haave. Vaikka tekemällä oppii, koulutus on tietoyhteiskunnassa tarpeen. Media-alan opintojen lisäksi toimittajan työssä tarvitaan laajaa yleissivistystä. Curly-media tuo nuorten tekemiä juttuja nuorille luettavaksi, katsottavaksi ja kuunneltavaksi. Curlymedia voi olla monella väylänä tulevaisuuteen. Postinumero Synt.vuosi Postitoimipaikka Allekirjoitus (Alle 18-vuotiaan huoltajan allekirjoitus) Yhteystietojani ei saa käyttää suoramarkkinointiin. (Rasti ruutuun) Helsinki Larin Kyöstin tie 7 CURLY RY Kirjepostimerkki 3

4 KOLME ASIAA JOITA EN VAIHTAISI... Uuden albumin julkaisun alla olevan Kwan -yhtyeen toinen solisti Mariko vastasi näin: 1HYVÄT YSTÄVYYSSUHTEET Koska hyvä ystävyys kestää aikalailla kaiken ja tosi isoja tapahtumia. Hyviin ystäviin voi luottaa kaiken suhteen ja ne on mulle todellisia henkireikiä.ystävyyssuhteissa on aina hienoa huomata esimerkiksi keskinäinen kunnioitus. 2 3 HYVÄ RUOKA En vaihtaisi mistään hinnasta pois. Ensinnäkin jos mulle tarjotaan huonoa ruokaa, niin tulen siitä todella huonolle tuulelle. Sehän on ihan legendaarista ja oikeasti ihan naurettavaa meininkiä. Mä tykkään laittaa ruokaa itse ja se on samalla mulle sosiaalinen juttu, johon liittyy usein ne hyvät ystävät. OMA KOTI Hyvin hepposin perustein en muuttais mun himasta pois. Olen asunut siinä nyt kohta kuusi vuotta Se on oikeastaan ensimmäinen paikka himasta muuttamisen jälkeen joka tuntuu oikeasti kodilta ja mä olen asunut viidessä eri paikassa ennen tätä.vihdoin kun löytää kodin tuntuisen paikan niin siitä ei ihan heti lähde. Ja siellä mä voin sitten esimerkiksi kokata mun ystäville eli kaikki liittyy toisiinsa. Pssst! Urheilijapojille maistuu viina muita useammin. Dosentti Pasi Koski sai selville outoja. Seuratoiminnassa mukana oleville pojille huikka maistuu enemmän, kuin koskaan mukana olleille. Miten se meni... jotain joukosta ja tyhmyydestä...tytöt ovat enemmän omien polkujensa kulkijoita. Heidän juomiseensa ei seuranuoren leima vaikuta lainkaan. Kannattaa muistaa, että kovat jätkät tanssii selvinpäin. Mediaa, kukkasten poimintaa ja räjähteitä K OULUAINEET UUDISTUVAT Elokuussa 2006 on viimeistään meininki muuttunut. Tuolloin on joka ikisen Suomen niemen koulun perusopetuksessa uudet opetussuunnitelmat. Opetushallituksen uuden esityksen myötä kääntyilevät uudet lehdet, jotka antavat valmiudet selviytyä päivitetyssä maailmanmeiningissä... Jos on luvassa jotain uutta, niin ensin jotain vanhaa. Biologian opetuksessa peruskoulun oppilaat joutuvat nimittäin tutustumaan maastossa lähialueiden keskeiseen eliölajistoon. Käytännössä tämä tarkoittaa kädet mullassa möyrimistä ja kasvilajeja pieneen vihkoon kuivattuna. Aivan kuten kouluissa oli tapana vielä muutama vuosikymmen sitten. Väliin on hukkunut muutama sukupolvi, joilla ei ole tuon taivaallista hajua luonnosta, saati siellä liikkumisesta. Näitä hahmoja kutsutaan yleisesti uusavuttomiksi. Kemia ja fysiikka saavat uusia ulottuvuuksia, kun opetus aloitetaan muutamia vuosia nykyistä aikaisemmin, eli viidennellä luokalla. Luvassa on mm. tutustumista energiaan ja sähköön. Laboratoriokokeita ja pieniä räjähteitä ei ole ennakkotiedoista poiketen kuitenkaan luvassa. Se oli vain metku, joka pääsi otsikkoon ja houkutteli sinut lukemaan tämän. Opetussuunnitelmassa on otettu myös kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys käyttöön. Näinä maapalloistumisen aikoina ei koskaan voi tietää mitä makuja ja ääniä se tuo tullessaan. Opetuksen tarkoituksena on tutustua suomalaisuuteen ja sen paikkaan ympäröivässä maailmassa. Tätä toteutetaan pohtimalla muita kulttuureita, kieliä ja kansoja, ja näin saavuttamaan ymmärrys omasta itsestä tämän kaiken keskellä. Tarkoituksena on myös kehittää taitoja ja valmiustiloja kulttuurien vuorovaikutuksessa. Eli, irlantilaisen sananlaskun mukaan: ystävä on vain vieras, jota et ole vielä tavannut. Opetushallitus tuntee vastuunsa viestintäkasvatuksesta. Pian kaikissa kouluissa, koululaiset raapustavat lukujärjestyksiinsä 'viestintä ja mediataito'. Tuo pitää sisällään median opiskelemista. Kuinka pysyä pinnalla tietotulvassa? Tarkoituksena on oppia erottamaan ja vertailemaan eri medioita keskenään ja erikseen; kuka sanoo mitä ja kenelle ja minkä takia. Medioissa on aina joku takana, ja tuolla jollain on aina omat tarkoitusperänsä. Varo, ettei sinulle myydä sitä kuuluisaa sikaa säkissä. Saat vain saparon kaupan päällisiksi. Opettelemalla käyttämään eri medioita ja tulkitsemaan niitä, opit erottamaan jyvät akanoista. ALLA VIESTINTÄKASVATUKSEN KESKEISIMPIÄ TAVOITTEITA: omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. 4

5 Katugallup Onko viinan veroale vaikuttanut omaan juomiseesi? TEKSTI JA KUVAT LAURA LEINONEN Atte, 21: Eipä juuri. Juon saman verran kuin ennenkin, riippumatta hinnasta. Leena, 20: Ei vaikuta, koska en juo kirkkaita, eikä se muutenkaan ole hinnasta kiinni. Minna, 17: On vaikuttanut, pullo tulee helpommin ostettua. Liisa, 22: Ei mitenkään. Alkoholinkäyttöni ei riipu sen hinnasta.

6 K u l t t u u r i m i n i s t e r i T a n j a K a r p e l a n terveiset Siitä on jo jonkin aikaa, kun olin yläasteella:). Kouluajoilta jäi paljon muistoja. Myös liikuntatunneista. Tykkäsin koulussa liikunnasta. En toki kaikista lajeista. Ei kai kukaan kaikesta pidä? Mutta hyvä oli tutustua uusiin lajeihin ja päästä välillä pulpetista liikuntatunneille. En usko, että meno koulussa on kovin paljon muuttunut omista ajoistani. Osa pitää liikunnasta, osa ei. Innostan kaikkia pohtimaan, miten tekisimme koululiikunnasta koko koulun ja kaikkien oppilaiden kannalta myönteisen asian. Paljon on kiinni omista asenteista liikunta on hyvä asia. Tämä vuosi on Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuosi. Tarkoituksena on esimerkiksi nostaa esille liikunnan kasvatuksellisia arvoja sekä edistää koulutus- ja liikuntaorganisaatioiden yhteistyötä. Teemavuoden englanninkielinen tunnus on Move your body, stretch your mind. Suomenkielinen tunnuslause on ytimekkäästi Iloa liikkeellä. Liikuntakasvatuksen teemavuoden rahoitus EU-tasolla on yhteensä 11,5 miljoonaa euroa, joten EUkansalaisten liikuttamiseen panostetaan tosissaan. Jokainen meistä ymmärtää, että liikunta on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille. Säännöllinen fyysinen liikunta on terveen elämän perusedellytys. Silti useimmat taitavat tunnistaa itsessään myös sen pienen sohvaperunan, joka mieluusti vetää vilttiä korviin ja tarttuu television kaukosäätimeen, kun olisi aika lähteä reippaalle lenkille. Nyky-yhteiskunnassa on lisäksi kehittynyt istuva elämäntapa eli istumme hyvin suuren osan päivästä koulussa, kotona tietokoneen ääressä, bussissa, junassa, jne. Kaikki ihmiset eivät enää liiku tarpeeksi. Millainen on tulevaisuus: valtaavatko esimerkiksi sohvaperunat Suomen tai EU:n? Sitä en usko, sillä liikunta on suosittua. Mutta toivottavasti vieläkin useampi nuori innostuisi harrastamaan liikuntaa. Hyvä innostaja voi olla vaikka koulukaveri tai opettaja. Uuden, hyvän harrastuksen voi aloittaa pikkuhiljaa totutellen. Liikunta on ylivoimaisesti suosituin lasten ja nuorten harrastusmuoto. Vuonna 2002 valmistuneen suuren kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan urheiluseuroissa harrastaa ja liikkuu yli lasta ja nuorta. Luku on huikean suuri. Liikuntajärjestöjen suosio on hieno ja iloinen asia, mutta samalla se tuo mukanaan haasteita. Liikunta- ja urheiluseuroilla on maassamme suuri vastuu nuorten laadukkaan harrastustoiminnan järjestämisestä. Enää eivät pärjääminen, sentit ja sekunnit ole kaiken kattava kriteeri lasten liikuntatoiminnalle. Liikunnan harrastamisen tulee lisätä sosiaalista vuorovaikutusta, vahvistaa lapsen itsetuntoa, antaa mahdollisuuksia kokeilla ja ylittää omia rajojaan sekä opettaa toimimaan ryhmän jäsenenä. Urheiluseuroissa on noin ohjaajaa tekemässä lähes mittaamattoman arvokasta vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten liikunnan parissa. Iloa l i i k k e e l l ä Opetusministeriö on useiden eri selvitysten ja tutkimusten avulla pyrkinyt kartoittamaan nuorten mielipideilmastoa. Yhtenä kiinnostuksemme kohteena on ollut se, mikä toiminta lapsia ja nuoria kiinnostaa. Lista, josta haastateltavat ovat valinneet vaihtoehdot, kattaa järjestötyyppejä laajasti eri yhteiskunnan osa-alueilta. Eniten kiinnostusta herättivät urheiluseurat ja liikuntajärjestöt. Tämä tarkoittaa, että liikunta- ja urheiluseuroilla on olemassa suuri potentiaalinen kasvumahdollisuus. Siksi Nuoren Suomen asettama tavoite saada nykyisen lapsen ja nuoren lisäksi vielä uutta liikunnan harrastajaa, ei ole mahdoton tehtävä. Heidän mukaan saamiseksi on kuitenkin tehtävä työtä, sillä kilpailu lasten ja nuorten ajankäytöstä kiristyy jatkuvasti. Ja tämä on järjestöille mitä suurin haaste. Opetusministeriö käynnisti vuonna 1999 neljävuotisen Lasten ja nuorten liikuntaohjelman. Nuori Suomi ry:n koordinoimana ohjelmakokonaisuus onnistui hyvin. Siksi päätimmekin heti tämän hallituskauden aluksi jatkaa lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa vuoteen 2007 saakka. Ohjelman painopisteitä ovat paikallisen seuratoiminnan kehittäminen, lasten ja nuorten liikunnan eettiset toimintatavat sekä välittömästi koulupäivän jälkeisen liikuntatoiminnan edistäminen. Koen, että liikunnasta saa paljon hyvää mieltä ja jaksamista. Lenkkeilen luonnossa koirani kanssa ja harrastan melontaa. Toivotan kaikille tämän lehden lukijoille ja tekijöille hyvää ja liikunnallista syksyä. TANJA KARPELA, Kulttuuriministeri 6

7 Euroopan liikuntakasvatuksen TEEMAVUOSI 2004 Teemavuoden tavoitteena on muun muassa tuoda esiin urheilun kasvatuksellista merkitystä sekä edistää koulutus- ja liikuntaorganisaatioiden yhteistyötä ja eurooppalaista ulottuvuutta liikunnassa. Vuoden aikana toivotaan syntyvän monenlaista toimintaa, kuten erilaisia tapahtumia, tapaamisia, tiedotusja mainoskampanjoita, kilpailuja sekä opiskelijavaihtoa. EU:n liikuntakasvatuksen teemavuosi jatkuu kannustusstipendit haussa Sosiaalinen syrjäytyminen, lasten liian vähäinen liikkuminen ja siitä seuraavat ongelmat ovat tuttuja aiheita loppukesän julkisesta keskustelusta. Huoli suomalaisen jälkikasvun hyvinvoinnista on yhteinen. Lapset ja nuoret pitäisi saada nykyistä enemmän touhuamaan ja liikkumaan yhdessä, mutta miten? Smartmove -projekti, useiden tahojen yhteishanke, haluaa omalta osaltaan kannustaa kouluja ja koulujen kanssa yhteistyötä tekeviä organisaatioita hakemaan ratkaisumalleja näihin ongelmiin. SMARTMOVE -projekti on avoin kaikille Suomen kouluille. Opettajat ja koulun ulkopuolisten yhteisöjen edustajat voivat hakea omien liikuntakasvatushankkeidensa toteuttamiseen kannustusstipendiä lokakuun loppuun asti. Stipendit jaetaan Jyväskylässä järjestettävän Liikunta yhdistää -seminaarin yhteydessä. Liikunnan avulla voidaan parantaa kaikkien, mutta erityisesti muita heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten elämää. SMARTMOVE -kannustusstipendi voi sysätä liikkeelle arvokkaita ideoita, joista muutkin voivat saada rohkeutta tehdä asioille jotakin, toteaa liikuntapedagogiikan professori Pilvikki Heikinaro- Johansson. Stipendit ovat suuruudeltaan euroa hanketta kohden. Tavoitteena on löytää mahdollisimman monta koululaisten liikkumiseen ja yhdessä tekemiseen kannustavaa ideaa. Hankkeet voivat olla suunnitteluvaiheessa tai jo meneillään. Stipendien avulla tuetaan hankkeiden käynnistymistä ja ylläpitoa. Hakulomake löytyy verkko-osoitteista ja SMARTMOVE -projektissa ovat mukana Suomen lasten ja nuorten säätiö, Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitos sekä Pfizer Oy. Hankkeella tuetaan meneillään olevan Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuotta, jonka tavoitteena on nostaa esille liikunnan merkitystä kasvatuksessa ja lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Euroopan unionin neuvosto ja Europarlamentti ovat julistaneet liikuntakasvatuksen teemavuoden 2004 (EYES 2004). Tässä yhteydessä komission kasvatuksesta ja kulttuurista vas- SMARTMOVE -projekti kannustaa Suomen koululaisia liikkumaan taava pääosasto tukee noin 185 projektia paikallisella, alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Kampanjan ensisijainen tavoite on tiedottaa eurooppalaista julkisuutta liikunnan kasvatuksellisesta merkityksestä yleensä, sekä edistää ruumiillista liikuntaa koulussa erityisesti koululiikunnan roolia vahvistamalla. EUROOPAN LIIKUNTAKASVATUKSEN TEEMAVUODEN ENSISIJAISET TAVOITTEET OVAT 1. Tiedottaa koulutuslaitoksille ja liikunta-alan järjestöille siitä, että on tärkeää tehdä yhteistyötä liikuntakasvatuksen ja sen eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämiseksi, sillä on otettava huomioon, miten kiinnostuneita nuoret ovat kaikenlaisesta liikunnasta ja urheilusta; 2. Hyödyntää liikunnan välittämiä voimassa olevia arvoja tietojen ja taitojen kehittämisessä, jotta etenkin nuoret voivat kehittää fyysisiä ja sosiaalisia kykyjään (kuten ryhmätyö, yhteisvastuullisuus, suvaitsevaisuus ja reilu peli) ja valmiuttaan henkilökohtaisen panoksen antamiseen monikulttuurisessa ympäristössä; 3. Edistää tietoisuutta vapaaehtoisen toiminnan myönteisestä vaikutuksesta epämuodolliseen koulutukseen erityisesti nuorison keskuudessa; 4. Tukea liikkuvuuden ja oppilasvaihdon kasvatuksellista merkitystä erityisesti monikulttuurillisessa ympäristössä järjestämällä urheilu- ja kulttuuritapahtumia osana koulujen toimintaa; 5. Rohkaista vaihtamaan hyviä toimintatapoja sen osalta, miten koulutusjärjestelmissä voidaan liikunnan avulla edistää muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista integraatiota; 6. Pyrkiä tasapainottamaan koulunkäyntiin kuuluva älyllinen ja fyysinen toiminta kannustamalla liikuntaa ja urheilua koulujen toiminnassa; 7. Pohtia kilpaurheiluun osallistuvien nuorten koulutukseen liittyviä ongelmia. Lähde: Nimi: Juuso Pakarinen. Ikä: 15-vuotias. Harrastukseni: 5-ottelu (miekkailu, juoksu, ammunta, uinti, ratsastus). Lisäksi golf ja lumilautailu. Saavutukseni: Lapin Kulta golf-kisassa olen sijoittunut toiseksi. Parasta harrastuksessani: ne ovat monipuolisia, joten mielenkiinto pysyy yllä. Huonointa harrastuksessani: vievät paljon aikaa. Lempiruokani: pizza ja Fanta! En voi sietää: siedän kaikkea, ei ole sellaista asiaa mitä en sietäisi. Unelmani: tulla ammatiltani lumilautailijaksi. Viesti Curly-lehden lukijoille: muistakaa urheilla ja nauttia elämästä! KUVA HANNA MARTTINEN Nimi: Alisa Halinen. Ikä: 15. Harrastukseni: rytminen voimistelu. Saavutukseni: junioreiden SM-kultamitalisti vuonna Vuonna 2001 Geneven EM-kisassa joukkueella sija senioreiden Suomen mestaruus 3. nauhalla PM-kisoissa 3 kultamitalia ja yksi pronssi finaalissa. Neliottelun 2. sija. Parasta harrastuksessani: kaverit. Se kun onnistuu ja oppii jotain uutta. Se kun kisoissa saa esittää, nauttia yleisöstä ja näyttää taitonsa Ei tarvitse olla huippu-urheilija, voi vaan harrastaa ja voi toki päästä kilpailemaan halutessaan. Huonointa harrastuksessani: ympäri vuoden ollaan sisällä, koska ei voi voimistella ulkona Lempiruokani: pizza ja nuggetit. En voi sietää: pinaattikeittoa ja maksalaatikko Unelmani: pärjätä hyvin meidän :) joukkueella MM-kisoissa Viesti Curly-lehden lukijoille: rytminen voimistelu on todella hauskaa ja monipuolista kaikenlaisille tytöille.voimistellessa voit ystävystyä ja pitää hauskaa kavereiden kaa. Saat esiintyä ja kokea jotain aivan muuta kilpaillessa.tietysti jos sulla on tahtoa ja halua niin ehkä JUURI SINUSTA VOI TULLA SEURAAVA HUIPPUVOIMISTELIJA MAAILMALLA. MIKSIPÄ EI? 7

8 HENKILÖKUVA TEKSTI Ilari Filppula SOFIA LAAKSONEN jääkiekon lupaus Vantaalainen nuori Ilari Filppula tykkää pelata jääkiekkoa, eikä hän osaa suhtautua nimikirjoitusten antamiseen. Ilarin faktat Nimi: Ilari Antti Sakari Filppula Syntymäaika: Perhe: Isä, äiti, veli Paha tapa: myöhästely Bändi / artisti: NAS Tv-ohjelma: Frendit Ruoka: fajitas Väri: valkoinen Ilari Filppula on JYP:in keskushyökkääjä. Hänellä on JYP:in kanssa sopimus vuoteen Ennen JYP:iin siirtymistään hän pelasi Kiekko-Vantaassa, jossa hän aloitti uransa. Hän siirtyi Kiekko-Vantaasta kaudeksi Jokereiden junioreihin. Juniori-kauden jälkeen hän yritti kahtena vuotena päästä liiga-joukkueeseen, mutta pääsi pelaamaan vain yhden ottelun. Farmissa Kiekko-Vantaassa sen sijaan syntyi kahden kauden aikana 102 ottelussa huikeat 95 pistettä. Ilari on aivan tavallinen ihminen joka vuokraa leffoja vapaa-ajallaan ja tuntee julkisuuden hassuna ja vieraana asiana. Jääkiekko on koko Filppulan perheen harrastus koska Ilarin veli, Valtteri Filppula on myös jääkiekkoilija ja nuorempi vantaalaisista veljeksistä. Kauanko olet harrastanut jääkiekkoa? Noin neljätoista vuotta. Aloitin pelaamisen ehkä seitsemänvuotiaana. Miten aloitit jääkiekon? Äiti vei mut ensin taitoluisteluun, mutta en suostunut menemään jäälle kertaakaan. Sitten ne ajatteli kokeilla jääkiekkoa ja tykkäsin siitä. Mitkä ovat urasi huippuhetket? Mitään kamalan suuria huippuhetkiä ei ole vielä ollut, mutta se, että on päässyt pelaamaan SM-liigaan on hyvä saavutus. Kerran, Itäkeskuksessa pari tyttöä tuli pyytämään nimikirjoituksia. Se tuntui myös hienolta, koska Helsingissä se on harvinaisempaa. Mitä tekisit jos et pelaisi? Jotain urheiluun liittyvää, ehkä opiskelisin urheilunopettajaksi, mutta urheiluun se väkisinkin liittyisi. Kuka on esikuvasi? Pienempänä ehkä Teemu Selänne, mutta nyt en sanoisi ketään esikuvakseni. Mitä teet vapaa-ajalla? Urheilen paljon vapaa-ajallakin. Yhden kaverin kanssa pelaan tennistä ja Valtteri-veljen kanssa sulkapalloa. Vapaa-ajallani yritän myös olla mahdollisimman paljon kavereiden ja tyt- 8 töystäväni kanssa. Vuokraamme paljon leffoja vapaa-ajalla tyttöystäväni kanssa, mutta paljon muuhun ei aikaa jää. Mitä urheilulajeja katsot? Kaikkea oikeastaan. Jääkiekon suomensarjoja katson jonkun verran ja koripalloa. Mistä ammatista haaveilit pienenä? Jääkiekkoilijan ammatista! En oikeastaan osannut kuvitella, että musta mitään muuta olisi tullut. Joskus pienenä olen myös halunnut lääkäriksi ja lakimieheksi, mutta ne ovat aina olleet sivujuttuja. Mikä on unelmasi? Olla vaan hyvä pelaaja. Ehkä joskus päästä NHL:ään, se on kaukainen haave, mutta olisi hienoa joskus saavuttaa se! Tunnistavatko ihmiset sinut kadulla? Joskus. Jyväskylässä ihmiset tunnistavat paljonkin, koska se on niin paljon pienempi paikka. Helsingissä harvemmin. Miltä se tuntuu? Hassulta, koska olen ihan tavallinen ihminen enkä ainakaan vielä edes mikään nimi. Se tuntuu myös oudolta sen takia, koska pienenä olin itse se, joka oli pyytämässä nimikirjoituksia. Minkä taidon haluaisit oppia? Haluaisin oppia ymmärtämään naisia! Mitä ulkonäkö sinulle merkitsee? Sen verran, että on siistin näköinen eikä kulje likaisissa vaatteissa tai muuta sellaista. Ei se mitenkään erityisesti muuten merkkaa... Entä terveys? Se merkitsee paljonkin jo ihan työnkin kannalta. Yritän pitää itseni hyvässä kunnossa. Huonoin ja paras hetki jäällä? Molempia on niin paljon, että on vaikea sanoa yhtä. Huonoimmaksi hetkeksi voisi mainita sen, kun hävittiin Mestiksen finaalissa ja parhaaksi ensimmäinen maali SM-liigassa. Mikä joukkue on lempi vihollisesi? Jokereita vastaan tykkään pelata, koska Valtteri-veli pelaa siellä. Onko pelaajaa jota et voi sietää jäällä? Ei ole ketään erityistä. Mitä jääkiekon jälkeen? En ole ajatellut asiaa kovin paljon, mutta pitäisi jatkaa liikuntatieteellisen opintoja. Jääkiekon parissa haluaisin olla tekemisissä silloinkin. Ehkä juniorijoukkueen valmentamista tai jotain sellaista. Mitä perhe ja ystävät merkitsevät? Hyvin paljon! Aika, jonka vietän muiden ystävien kuin joukkuekavereiden kanssa jää valitettavan lyhyeksi. Onko sulla paljon ystäviä joukkueen lisäksi? Varsinaisia ystäviä ei ole kuin muutama. Kavereita ja tuttuja tietysti on paljon. Mitä haluaisit sanoa Curly-lehteä lukeville nuorille? Jos teillä on joku asia mitä haluatte niin tehkää kaikkenne sen eteen! Sodankyläläisten nuorten terveiset TEKSTI KITISENRANNAN KOULU SODANKYLÄ Keski-Lapissa sijaitsevassa asukkaan Sodankylässä nuoret harrastavat monipuolisesti. Kunnassa on mahdollisuus lähes samoihin harrastuksiin, kuin etelässäkin. On baletista ja modernista tanssista kansantanssiin ja diskotanssiin. Bändiharkkoja, kuorolaulua ja yksinlaulua. Läheisen Luoston rinteet houkuttelevat lautailijoita ja laskettelijoita. SoPan jääkiekkoseura vetää puoleensa lätkäpoikia. Energiaa voi purkaa painiin, judoon tai Han Mo Dohon tietysti aerobikkiinkin. Väliin uimahalliin tai punttisalille, kenties ratsastustallille... Jos olet yleisurheilu-hullu, seura löytyy sinullekin. Musiikkiopisto antaa haasteita. Mitä meiltä lappilaisilta nuorilta puuttuu? Pienen pähkäilyn jälkeen huomaamme: Voi, emme voi keilata! Lähin keilahalli löytyy Rovaniemeltä Santa Claus Centeristä. Nyyh! Joku meistä huomasi, että nuorten oma teatteri myös puuttuu... AINA VALMIINA! Kitisenrannan koulun kahdeksasluokkalaiset Anna Hirvonen ja Taneli Juntunen ovat innokkaita lappilaisia partiolaisia. He edustavat Lapin Kiehiset ja Kivekkäät -lippukuntaa. Molemmat nuoret arvelevat, että ihmisillä on usein ihmeellinen ja todella vääristynyt kuva partionuorista. Ikään kuin olisimme vain iloisen kilttejä nuoria tyyliin suora jakaus keskellä päätä! Tai että partiolaiset eivät muuta tee kuin rämpivät metsässä solmuja tekemässä ja yrittävät saada nuotiota syttymään kivien avulla. Anna ja Taneli haluavat murskata ennakkoluulot. Partio on molemmille elämää suurempi asia jo kuudetta vuotta. Eikä loppua näy. Partioikä on koko ikä, molemmat vakuuttavat ja lisäävät samaan hengenvetoon, Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa partiota. Siinä vinkki sinulle, lukija! Partio on opettanut Annalle ja Tanelille niin paljon, että sitä on yhtäkkiä kysyttäessä vaikea kiteyttää. Olemme oppineet selviytymään ei ainoastaan luonnossa vaan myös kotona ja koulussa. Partiotoiminta on saanut meitä tutkiskelemaan itseämme. Olemme nauttineet hetkistä, kun olemme ylittäneet kuvitellut rajamme! Partio ei ole aina ankaraa puurtamista: se on myös hauskanpitoa, toteavat molemmat. Sekä Anna että Taneli ovat saaneet partioleireiltä paljon uusia ystäviä ympäri Eurooppaa. Nuoria, joilla on samat ihanteet. Kunnioitamme luontoa ja annamme arvoa toisille ihmisille, vakuuttavat nämä sodankyläläisnuoret. JUDOLLA KARKKILAKKOON Sodankyläläisellä yhdeksäsluokkalaisella Teija Aikiolla on omaperäinen harrastus: judo. Kun hän neljä vuotta sitten aloitti harrastuksensa, hän jäi välittömästi koukkuun. Syykin on Teijan mielestä selvä. Tatamilla pääsee purkamaan arjen aggressiivisuudet! Vaikka usein koulun jälkeen väsyttää, judotreenit palkitsevat energisellä ololla, Teija vannoo. Hän kertoo, että judoharrastus on auttanut häntä jaksamaan hoitamaan koulunkin paremmin. Mikäs sen komeampaa! Teija kertoo, että judo on kasvattanut häntä henkisesti todella paljon. Itsekuri on kasvanut harppauksella. Nykyään pystyn olemaan helposti karkkilakossa, Teija naureskelee. Rohkeuskin on kasvanut. Uskallan enemmän, luotan itseeni enemmän. Keskittymiskykyni on parantunut. Teija on myös tyytyväinen siihen, että hän pystyy nykyään hallitsemaan jännityksen kiitos judon. Hän on huomannut, että enää hänen kätensä eivät tärise luokan edessä esitelmää pidettäessä! Neljän judovuoden aikana Teija on - pohjoisesta kun on matkustanut kilometriä kisa- ja leirimatkoilla. Hän iloitsee, että on päässyt käymään judoharrastuksen vuoksi sellaisissa paikoissa, joissa hän ei mitä ilmeisimmin olisi muuten käynyt. Lisäksi hän on saanut paljon uusia, ihania ystäviä. Kuka näitä asioita voisi vähätellä?, Teija kysyy. Metsästäjät: Laura Saukko 9B (vas.), Jyrki Kaisamatti 9B ja Mikko Nissinen 9B. PELIMANNIEN HANURIT P ja P. Paulus ja Pirkka. Lakkala ja Lepola. Nuoria sodankyläläisiä harmonikan soittajia. Pojat toteavatkin, että kuuluvat Harvinaisiin Harrastajiin. Äänestä kuuluu ylpeys. Paulus ja Pirkka vakuuttavat, että harmonikalla voi soittaa paljon muuta kuin kansan- tai viihdemusiikkia. Heavy, rock ja tekno kuulemma sujuvat yhtä hyvin! Niin kuin kaikissa harrastuksissa, vaaditaan myös harmonikan soitossa pitkäjänteisyyttä. Se on haasteellisuutta: mestariksi pääsee vain harjoittelemalla,.harjoittelemalla, harjoittelemalla... JOS METSÄÄN HALUAT MENNÄ NYT... Kalastus ja metsästys ovat lähellä useita lappilaisia nuoria. Jyrki Kaisalahti ja Mikko Nissinen ovat Sodankylän Kitisenrannan koulun ysejä ja innokkaita metsämiehiä. Molemmat ovat pienestä pitäen kulkeneet metsässä ja metsällä. Aseeseen he ovat tarttuneet 13-vuotiaina. Pojat toteavat, että nykyään metsästys ei ole enää vain poikien harrastus. Laura Saukko samalta luokalta vakuuttaa samaa. Hän on myös innokas metsästäjä hankittuaan metsästyskortin. Nuorten mielestä parasta metsästyksessä on luonnon rauha. Ei tietenkään sovi unohtaa saalista, metsässä yöpymistä ja tulistelua, mitä nautintoja! Jyrkin, Lauran ja Mikon mielestä metsästyksen kruunaa aina saalis, koska silloin metsästäjä tuntee onnistuneensa tavoitteessaan. Adrenaliini kulkee koko vartalon läpi! Tunnetta voi verrata esimerkiksi jääkiekossa tärkeällä hetkellä tehtyyn maaliin. Sodankyläläisten nuorten mielestä metsästys sopii kaikille niille, jotka eivät pelkää pauketta eivätkä säikähdä verta. Kärsivällisyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa tarvitaan myös. KALATARINOITA Aapo Aikio ja Mikko Rautanen edustavat sodankyläläisiä kalastajia. Poikien mielestä harrastuksessa on parasta, että saa kulkea raittiissa ilmassa luonnossa ja välillä saadaan saalistakin. He iloitsevat, että pääsevät mieliharrastuksensa pariin koulupäivän jälkeenkin, koska kalavedet sijaitsevat niin lähellä. Sodankyläläissaaliit ovat moninaiset: ahvenia, haukia, taimenia ja kirjolohia. Puhumattakaan harreista, siioista, kirjolohista. Eniten harrastettu kalastusmuoto on varmaankin vetouistelu, Aapo ja Mikko arvelevat. Virvelöinti ja perhokalastus ovat myös suosittuja. Talvella Aapo ja Mikko harrastavat pilkkimistä. Pilkillä voi poikien mukaan pyytää kaikkia kaloja. Erilaisiin pilkkikisoihin on myös mukava osallistua. Toistaiseksi onni ei ole ollut myöten. Periksi ei kuitenkaan anneta, pojat toteavat yhdestä suusta. KARTTA JA KOMPASSI Sami-Petteri Juopperi ja Mikko Tilja ovat nuoria lappilaisia suunnistajia. Poikien mielestä suunnistus on yksinkertaisesti upea harrastus. Se tarjoaa elämyksiä, haasteita, tiukkoja kisoja, kovia treenejä, onnistumisia. epäonnistumisia, leirejä, erilaisia maastoja jne. Suunnistuksessa tarvitaan hyvää kuntoa, metsässä juoksemisen taitoa ja tietysti itse suunnistustaitoa. Näitä kaikkia Sami-Petteri ja Mikko treenaavat. Kaikki osa-alueet pitää olla kunnossa, jotta voi menestyä kisoissa. Pitää jaksaa juosta, lukea samalla karttaa ja väistellä maastossa vastaan tulevia esteitä, kuten puita, kiviä, kantoja ja jyrkänteitä. Se joka selvittää radan nopeimmin, on voittaja. Pojat kuitenkin toteavat että, ei ole helppoa olla nopein. Suunnistuksessa pitää keskittyä ja tietää koko ajan, missä kohdalla karttaa ollaan menossa. Virheitä tulee helposti, jos vaikka juokset rastista ohi tai teet väärän reitinvalinnan. Näille virheille nauramme sitten hervottomina paluumatkalla, Sami-Petteri ja Mikko myöntelevät.

9 ZEST i n t o a, e l ä m ä n h a l u a, m a k u a j a s i t r u u n a n k u o r t a TEKSTI PETRI VOUTILAINEN 1.9. Pidettiin Zest-tiimin lehdistötilaisuus, jossa paikalla oli menestyneitä nuoria suomalaisia.tietysti Curlynkin oli työnnettävä kenkänsä oven väliin ja mentävä haastattelemaan tiimiläisiä... Veikka Gustafsson (vas.), Samppa Lajunen, Heli Koivula-Kruger, Lenni-Kalle Taipale,Tiia Piili ja Peter Nyman. Sinulta vaaditaan mitä moninaisimpia tietoja ja taitoja. Virikkeiden, vaatimusten ja vuorovaikutuksen tulvassa sinun on osattava tehdä oikeita valintoja ja päätöksiä. Onnistuaksesi tarvitset ympäristöstä tukea ja kannustusta, mutta myös erilaisia elämäntaitoja, kuten ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä kunnioitusta kanssaihmisiä kohtaan. Yläasteikäisille tarkoitetun Zest-ohjelman tavoitteena on rohkaista nuoria löytämään ja kehittämään omia vahvuuksia. Suomen lasten ja nuorten säätiö on kehittänyt kasvatustieteen professori Kari Uusikylän ja valmentaja Ari Tammivaaran johdolla vuotiaille suunnattu nuoren tasapainoista kasvua tukevan Zest-ohjelman. Zest-tiimiin kuuluu seitsemän omalla urallaan lahjakasta ja menestynyttä nuorta suomalaista: Heli Koivula-Kruger, Samppa Lajunen, Jarkko Nieminen, Veikka Gustafsson, Tiia Piili ja uudet tiimiläiset Peter Nyman ja Lenni-Kalle Taipale. Omilla esimerkeillään Zest-tiimiläiset pyrkivät neuvomaan, kuinka jokaisesta nuoresta voi tulla ihan mitä tahansa, jos jaksaa vain tarpeeksi yrittää. Miten ensimmäinen Zest kausi sujui? Ensimmäinen kausi Zestissä oli tosi antoisa, mutta myös tosi haastavaa. Mä näin ensimmäisen kauden aikana tuhansia ja tuhansia nuoria, joitten kanssa tuli juteltua ja samalla tuli kuunneltua mitä nuorilla on sanottavaa. Tärkeintä tässä työssä on ollut se, että on saanut antaa neuvoja nuorille tulevaisuutta koskien. Samalla on myös pystynyt pyytämään nuoria ottamaan elämästä kiinni kaksin käsin, Heli Koivula-Kruger summaa kulunutta vuotta. Tää Zest projekti on startannut nyt toiselle kaudelle. Tuleeko tämä toinen kausi eroamaan ensimmäisestä kaudesta jollain tavalla? Ainakin me ollaan nyt kokeneempia, kun on jo vuosi takana. Me ollaan myös saatu tähän Zest-tiimiin uusia tosi mukavia jäseniä, eli muusikko Lenni Kalle Taipale ja tekstinkäsittelijä Peter Nyman, Heli pohtii. Miten paljon te vastailette nuorten lähettämiin kysymyksiin Zestin nettisivuilla? Mahdollisimman paljon yritetään vastata nuorien lähettämiin kysymyksiin. Me vastataan tosi mielellään semmoisiin nuorten kysymyksiin, jotka ovat saaneet iloa tästä meidän toiminnasta ja haluavat tietää lisää toiminnasta, Veikka Gustafsson kertoo. Siellä nettisivuilla pyörii kuukauden kysymys, johon me tiimiläiset vastataan ja myös nuoret vastaavat. Parhaalle kysymykseen vastanneelle lähtee palkinto, Heli lisää. Miten te pärjäsitte koulussa? Ihan hyvin, mä en ollut mikään paras, mutten ollut huonokaan. Mä olisin voinut olla ehkä ahkerampi, sillä viihdyin koulussa ihan hyvin, Peter Nyman kertailee kouluvuosiaan. Mä pärjäsin koulussa ihan kohtalaisesti. Mä tykkäsin käydä koulussa ja tykkäsin lukea paljon erilukuaineita, Tiia Piili kertoo. ZESTI SAI UUDEKSI TUKIJAKSI FOLKHÄLSANIN Zestin tukijoina jatkavat jo entuudestaan tutut Suomen lasten ja nuorten säätiö.se on kehitetty yhteistyössä Nokian kanssa, osana Nokian ja International Youth Foundationin (IYF) maailmanlaajuista Make a Connection -ohjelmaa. Uutena tukijana mukaan on tullut Folkhälsan.. Fölkhalsanin tarkoituksena on pyrkiä edistämään nuorten terveyttä ja elämänlaatua Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Pyrkimyksenä on järjestää nuorille tarkoituksenmukaista iltapäivähoitoa, lisätä aikuisten läsnäoloa nuorten arjessa ja tukea opettajia. Make a Connection yrittää parantaa nuorten elämäntaitoja esim. kriittistä ajattelukykyä, vuorovaikutustaitoa ja suvaitsevaisuutta. Make a Connection järjestelmä on tällä hetkellä käytössä 17 maassa. Ensimmäinen maa, jossa Nokian ja International Youth Foundationin yhteisprojekti otettiin käyttöön, oli Kiina vuonna Suomen lasten ja nuorten säätiö perustettiin huhtikuussa vuona Syynä järjestön perustamiseen oli saada lapsille ja nuorille kunnollinen tulevaisuus. PYYDÄ ZEST KOULULLESI VIERAILULLE Zest-tiimiläiset vierailevat kouluissa yläasteikäisille tarkoitetuissa tilaisuuksissa. Kouluissa Zest-tiimiläiset juttelevat ja keskustelevat nuorien kanssa nuorille tärkeistä asioista. Professori Kari Uusikylä ja valmentaja Ari Tammivaaran kanssa suunnitellut vierailut ovat kouluille maksuttomia. Ensimmäisenä kautena Zesttiimiläiset kävivät yli 100 koulussa ja tapasivat noin nuorta opiskelijaa. Tiimiläiset ovat saaneet nuorilta koko toimiolonsa aikana vain positiivista palautetta, joka näkyy myös nettisivuilla vierailevien nuorten määrässä. Tähän mennessä - verkkosivustolla on käynyt noin kävijää. Nettisivuilla toimii sekä nuorille, että nuorten vanhemmille tarkoitettuja nurkkia ja kuukauden vieras osio. Onko ne koulut jo päätetty missä te vierailette vuonna ? Ei ole... Meille tulee kokoajan toimistolle pyyntöjä ja sitten me yritetään niitä sovittaa meidän aikatauluihin. Minkälaista palautetta te olette saaneet nuorilta ja opettajilta tästä toiminnasta? Nuoret ja opettajat ovat olleet tosi tyytyväisiä tähän toimintaan. Nuorille on ollut tärkeätä päästä puhumaan yleisesti esimerkiksi kouluväkivallasta ja muista vakavista asioista. Me ei olla saatu yhtään negatiivista palautetta nuorilta tai opettajilta, Heli kertoo tyytyväisenä. Tiia! Sulla on tapana näyttää kouluissa semmoista videota. Kerro siitä lisää? Joo. Mulla on tapana näyttää aluksi semmoinen video, joka on 2002 vuoden maailmanmestaruuskisoista. Sen jälkeen me keskustellaan oppilaitten kanssa siitä miten paljon mä olen oikeasti tehny työtä, että oon päässyt sinne lavalle. Sitten mä näytän videon, joka on mun ensimmäinen aerobic-suoritus yläaste ikäisenä, joka ei ole todellakaan mikään paras. Nuoret eivät tiedä siinä tilanteessa oikein pitäisikö nauraa vai itkeä. Nuoret saavat siitä silti esimerkin, että kukaan ei ole mestari syntyessään Lenni-Kalle Taipale. Minkä ikäisenä sä tiesit, että susta tulee muusikko? Aika nuorena tiesin. Tunneilla mä aloin käydä jo 3-vuotiaana ja siinä sivussa tuli myös soitettua viulua. Meillä oli just äskettäin ala-asteen luokkakokous, jossa me satuttiin selailemaan semmoisia kysymysvihkoja. Mä olin kirjoittanut jo sinne, että musta tulee isona muusikko. Ensin tuli soitettua kaikissa koulun konserteissa pianoa ja sitten siitä se lähti, Lenni-Kalle selittää. Kulkeeko teidän mielestä älykkyys ja luovuus käsi kädessä? Älykkyyttä ja luovuutta on niin paljon erilaista, Heli pohtii. Kyllä ja Ei. Kyllä vähän pitää olla älyä, jos on luova ja toiste päin, Peter pyörittää. Ne on kaksi ihan eri asiaa. Luovuus ja älykkyys eivät liity yhteen millään tavalla. Voi olla luova vaikka ei olekaan kauhean älykäs, Tiia toteaa. Yleensä puhutaan, että tytöt on poikia viisaampia. Eroaako tyttöjen ja poikien lahjakkuus toisistaan? Tytöillä ja pojilla on ihan omat lahjansa. Ehkä tytöt on vähän poikia lahjakkaampia koulumaailmassa, Heli miettii. Tytöt kehittyvät nopeammin kuin pojat ja pojat ovat varmaan vähän lapsellisempia kuin tytöt, kun ajattelee omia koulu aikoja, Peter kertoo. Ei tyttöjen ja poikien lahjakkuus eroa paljoa, Tiia ajattelee. Miten te rohkaisisitte nuoria löytämään omat lahjakkuutensa ja kykynsä? Ihan puhumalla vaan. Ei mulla ole kyllä mitään kikkaa millä rohkaisisin nuoria, mutta se puhuminen on kyllä yksi tärkeä asia. Puhumalla pääsee elämässä pitkälle, Peter toteaa. Pitää vaan uskoa ja luottaa itseensä niissä jutuissa, jotka ovat omaa sydäntä lähellä. Pitää muistaa myös se, että mestareita syntyy vaan harjoittelemalla, Tiia rohkaisee. Minkälaisia tavoitteita Zest-tiimillä on? Toivottavasti tavataan yhtä paljon nuoria kuin viime kautena ja pyritään rohkaisemaan nuoria, Heli toivoo. Minkälaisia tavoitteita Heli sulla on urheilussa vielä? Mulla on vielä yksi vuosi urheilijan uraa edessä... Seuraavat tavoitteet mulla liittyvät ensivuoden Helsingin MM-kisoihin. Helsingin MM-kisoista olisi tarkoitus pärjätä mahdollisimman hyvin

10 K a p... K a p u e i r a... C a p o e i r a! Ei tapella, vaan TEKSTI SANNI UKKONEN KUVA SAULI HÄNNINEN TANSSITAAN Capoeira ei ole mikään tavallinen taistelulaji. Sitä ei oikeastaan voi sanoa suoranaiseksi taisteluksi, vaan peliksi tai tanssiksi. Capoeiraa pelataan sulavasti ja rauhallisesti, ovelasti improvisoiden ja taidokasta akrobatiaa käyttäen. Kun tavallisissa taistelulajeissa käydään aggressiivisesti toisen päälle ja karjutaan suoraa kurkkua, capoeirassa tehdään kaikki rauhallisesti toista satuttamatta. Se on myös hyvin iloinen taistelulaji ja jokainen peli tuntuu juhlalta. Capoeiraa pelataan rodassa, joka muodostuu kahdesta pelaajasta ja heitä ympäröivästä ringistä, joka säestää peliä orkesterissa, bateria, portugalinkielisellä laululla ja rytmisoittimilla. Rodassa kaikki ovat tasa-arvoisia ikään, rotuun, sukupuoleen tai varallisuuteen katsomatta. Peli saa rytminsä ja henkensä sen tärkeimmästä soittimesta, berimbausta. Berimbau on eräänlainen kielisoitin. Tämän soittimen rytmi määrää myös pelin säännöt. Orkesterissa on myös jousisoittimia, tamburiineja, pandeiro, sekä atabaq, iso rumpu. Yleensä bateriassa nähdään myös muun muassa soittimet nimeltään reco-reco ja agogo. Peliä johtaa mestari, joka soittaa gunga-berimbauta. Hän antaa pelaajille luvan tulla pelaamaan, ja määrää myös sen, onko soittaminen pelaajaa kannustavaa, härnäävää vai jotakin muuta. Lisäksi laulut voivat kertoa tarinoita. Mestari johtaa myös laulua, hän laulaa jotakin ja ryhmä vastaa. Rytmit vievät ajatukset kauas Afrikkaan. Capoeiran voi karkeasti jakaa kahteen tyylisuuntaan. Nämä ovat angola ja regional. Ensin mainittu on hitaampaa ja ovelampaa. Pelaajan pitää vaania toista löytääkseen tämän heikot kohdat. Jälkimmäinen, eli regional, on nopeatempoista ja akrobaattista. Capoeiristan (pelaaja) tärkein ihmissuhde pelissä on ylimpään opettajaan, tai siihen henkilöön joka on kannustanut ja tukenut häntä capoeiraa opiskellessa. Capoeiraa ei voi opiskella kirjoista, vaan pelitaito kulkee ihmiseltä ihmiselle. Capoeiraan ei kuulu erillistä uskontoa, vaan jokainen saa edustaa omaa uskontoaan pelityylillään. Lajin historia on hyvin mystinen, sillä kukaan ei tunnu tietävän capoeiran oikeaa alkuperää. Varmaksi tiedetään vain lajin syntyneen Brasiliassa. Tuolloin maaorjien ei sallittu puolustaa itseään millään muodoin. Se oli lailla kiellettyä. Niinpä orjat verhosivat itsepuolustuksensa tanssin liikkeisiin. Näyttää kauniilta, mutta viholliselle se on vaarallista. Capoeiran taitajia opittiinkin pelkäämään kautta Brasilian. He eivät olleet vaarallisia, ennen kuin uhmattuina. Lajin historia saattaa ylettyä 1500-luvulle asti, kun portugalilaiset saapuivat Brasiliaan hakemaan orjatyövoimaa. Suurin osa brasilialaisista pääsi kuitenkin pakoon, joten portugalilaiset lähtivät hakemaan orjia Afrikasta. Orjia oli monista Afrikan heimoista, ja uskotaan, että näiden heimojen kulttuureista syntyi rauhallinen ja hidas taistelulaji, capoeira. Historiatarinoita capoeiran synnystä on kuitenkin useita. Suomeen capoeira rantautui vuonna Lajia voi harrastaa Oulussa, Jyväskylässä, Turussa, Lahdessa, Tampereella, Porvoossa, Lappeenrannassa, Joensuussa, Kirkkonummella ja Helsingissä. Suomessa harrastajia on noin Muutamia capoeirakouluja Suomessa: Capoeira Capital (http://www.capoeiracapital.fi/) Capoeira a forca natural (http://www.capoeirafinland.com/) Capoeira Angola Center Turku (http://www.angolacenter.fi/) Nuorten lehti nuorille 10

11 TULI jonglööraus TEKSTI PETTERI HÄKKINEN KUVA TIMO LUKKARI sitä kokeilee yhden kerran, niin siihen jää Kun koukkuun saman tien, kertoo Henni Siltaniemi Etna-tuliryhmästä. Itse hän on harrastanut tulitaiteilua noin kolme vuotta. Helinä Kuusela hänen vieressään kertoo olevansa jo veteraani. Hän on pyörittänyt tulta jo vuodesta 1999 ja kuuluu myös Etna-tuliryhmään. ETNA-TULIRYHMÄ Tuliryhmä Etna on perustettu syksyllä Etnaan kuuluu yhteensä kuusi tulta pyörittävää henkilöä ja ryhmän ohjaaja Nina Wathén. Tässä Etna eroaa muista tuliryhmistä; muilta tuliryhmillä kun ei löydy ohjaajia. Henni Siltaniemi ja Helinä Kuusela pitävät molemmat kuitenkin ryhmän ohjaajaa suuressa arvossa ja suorastaan kehuvat häntä kilpaa. Tämä Nina on oikea mestari visioinnissa. Se on kyllä todella hyvä, että on olemassa Nina, joka katsoo että kaikki menee niin kuin pitää mennä, koska ei sitä itse näe kun sitä tekee. TULIKEPPEJÄ, SOIHTUJA... Esityksissään tuliryhmä Etna käyttää mm. tulikeppejä, -ketjuja, - palloja, -keiloja, soihtuja ja tulisia hyppynaruja. Välineethän kaikki tehdään tietysti itse? Kyllä, ei niitä saa ostettua mistään. Niitä ruuvataan ja porataan. Ja kun voi tehdä itse melkeinpä mitä vain, kertoo Henni Siltaniemi. Niin ja myös siinä mielessä, että ikinä ei tavallaan pääse haasteet loppumaan, kun aina voi keksiä jotain uutta ja rakentaa uusia välineitä, lisää Helinä Kuusela. TURVALLISUUDESTA HUOLEHDITAAN Tulen ollessa kyseessä on turvallisuus tietenkin hyvin tärkeässä osassa. Hyvä turvaväline, jolla tulen saa helposti tukahdutettua, on sammutuspeitto. Meillä on sammutuspeitot aina siinä esiintymisalueen reunalla, että jos vaikka joku syttyisi palamaan mitä ei ole kyllä ikinä käynyt. Joo, mutta ollaan varauduttu niin, että tulen pystyy tukahduttamaan, kertoo Henni Siltaniemi. Myös muuten tulen kanssa esiintyessä on oltava aina varovainen. Katsojien hyvinvoinnin takia varusteet onkin hyvä tarkastaa aina ennen esiintymistä, ettei yllättäviä vahinkoja pääse tapahtumaan. Henni Siltaniemellä on myös kokemusta suuremmastakin varovaisuudesta: Kerran meillä oli Järvenpäässä esitys ja kaupunki vaati, että vapaapalokunta tulee paikalle. Me odottelimme, että kohta päästään aloittamaan ja sitten katsottiin, että mikä tuolta tulee? Se oli sellainen kunnon paloauto! TÄHTITAIVAS JA ME ESIINTYMÄSSÄ... Se oli todella hieno keikka, kun olimme Koneistossa. Meillä oli valkoiset puvut ja valkoiseksi maalattu iho. Se oli vähän erilaista, vähän enemmän performanssimeininkiä, kertoo Helinä Kuusela mieleenpainuvasta esiintymisestä. Tulen kanssa esiintymisestäkin voi tehdä monella tapaa erilaisen. Esitys voi olla vaikkapa teatterillinen, tanssillinen tai sitten vain ihan puhdasta sirkusta. Esiintymisiä näillä nuorilla naisilla on noin kerran parissa kuukaudessa. Myös Henni Siltaniemellä on mieleenjäänyt esiintyminen kerrottavanaan: Se oli hienoa, kun olemme olleet Kemiössä sellaisilla festareilla kesäisin esiintymässä, ja siellä on aivan mahtavat puitteet siihen. Aivan pilkkopimeä paikka, tähtitaivas ja me esiintymässä. Se oli varmaankin hienoin keikka, mitä on ikinä ollut, Henni hymyilee. Hienolta kuulostaa, myönnetään. Mutta palataanpa vielä tähän tulen kiehtovuuteen. Kai se on, kun se ei ole niin tavanomaista, eivätkä kaikki tee sitä. Ja se vaara ja se ääni tulen suhina mikä siitä lähtee ja on se niin hienon näköistäkin, kertoo Henni Siltaniemi. Sitten vielä loppuun on pakko mielenkiinnosta kysyä, että voiko tulitaiteilulla tienata elantonsa? Siis kyllä me saamme itse ne rahat, kun olemme joskus satsanneet niihin välineisiinkin. Mutta emme me tällä elä todellakaan, ihan omaksi iloksi vain. Köyhiä tulitaiteilijoita olisimme jos tällä eläisimme. TULI TAITEENA Tulitaiteilu kuulostaa mielenkiintoiselta. Astun sisään asuntoon, jossa asuvat Henni Siltaniemi ja Helinä Kuusela tarkoituksenani saada vähän selkoa tulesta taiteena. Annoin pikkusormen, se vei koko käden..., kuuluvat laulun sanatkin, mutta mikä tulessa sitten oikein kiehtoo? 11

12 L e m m i k k i n ä poro TEKSTI SALLA SALMELA KUVA SAULI HÄNNINEN MYYTY Helsingin Sanomista löytyy lyhytsanainen ilmoitus: Myydään poroja Turusta. Lemmikeiksi. Toimittajan mielenkiinto herää. Tästä täytyy ottaa selvää. Puhelinsoitto paljastaa ilmoittajaksi turkulaisen Jukka Järvisen, joka on kasvattanut poroja jo kymmenen vuotta. Hänen mielestään yleisesti hyötyeläimenä käytetty poro on aivan yhtä hyvä lemmikki, kuin mikä tahansa muu. Poro on kiva kaveri, Järvinen toteaa ja lisää, että vastoin yleistä oletusta porot viihtyvät ja poikivat hyvin myös etelässä. Ajatus poronkasvatuksesta syntyi matkustellessa. Järvinen kertoo käyneensä aikaisemmin usein Lapissa, ja sieltä ensimmäiset porotkin tarttuivat mukaan. Ajattelin, että ei tämmöinen vanhempi mies enää oikein koiria jaksa, ja Lappiinkin on niin pitkä matka. Toin poroja tänne (Turkuun) ja aloin sitten viettää vapaa-aikojani omalla poroalueellani. Järvisen mukaan poron tai parin omistamisesta voi olla myös taloudellista hyötyä. Ulkomaalaiset haluavat Suomeen tullessaan nähdä poron. Poro on maailmanlaajuinen, valmis brändi - joulupukin eläin. Vaikka Järvinen ei matkailubisnestä pyöritäkään, on turisteja riittänyt ihmettelemään myös hänen petteri punakuonojaan. Poron pitäminen ei Järvisen mukaan vaadi kovin paljoa, mutta välttääkseen riitoja eläinsuojelijoiden kanssa on omistajan hyvä muistaa pari asiaa: Jossain määriteltiin, että jaloittelutilaa tulisi olla 1000 neliötä per poro, ja sadekatos pitää olla. Kun tulee puhe kustannuksista, Järvinen laskeskelee, että keskiverto vaadin, eli naarasporo syö päivässä vanhassa rahassa mitattuna 1,40 markan edestä. Eikä poro mikään sylieläin olekaan; uroksia pienikokoisemmat naaraatkin kun painavat helposti sata kiloa. Ilmoituksen Järvinen jätti, koska poronkasvatus oli miehen omien sanojen mukaan alkanut mennä vähän överiksi. Omalla tilalla käyskentelee jo nelisenkymmentä sarvipäätä. Helsingin Sanomat ei Järvisen mielestä kuitenkaan ole paras foorumi porokauppaan, sillä suomalaiset eivät ole erikoisista lemmikeistä innostuneet. Ulkomailla sen sijaan ollaan kiinnostuneempia: Belgiasta joku eläinvälittäjä otti yhteyttä ja kysyi kahdensadan poron hintaa. Se on niitä rikkaiden kotkotuksia. Tiesitkö muuten, että Harrods -tavaratalon omistajallakin on poroja? Vaikka etelän poromies hankkii helposti kylähullun maineen, Järvinen uskoo, että lemmikkiporojen aika koittaa vielä. Laita nyt siihen, että poro on oikein viehättävä luontokappale, hän naurahtaa. Lähde: Kiehtova maailmamme tietoa eläimistä ja luonnosta Poro pähkinänkuoressa latinankieliseltä nimeltään Ranfiger tarandus tarandus polveutuu Skandinavian tunturipeurasta ainoa kesytetty hirvieläin ainoa hirvieläin, jonka naaraskin on sarvipäinen ravintona jäkälät, heinät ym. juoksee km tunnissa poronkasvatus on vuosisatojen ajan ollut saamelaisten pääelinkeino

13 Dysfasia Mikä ihmeen dysfasia, mitä dysfasia sitten oikeen on? TEKSTI ANNA KAUPPINEN KUVA SUOMEN MUOTITAIDE OY Dysfasia on kielenkehityksen erityisvaikeus, joka ilmenee erityisesti puheen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeutena. Vaikeudet ilmenevät puheen tuottamisen ongelmina tai yleisimmin sekä puheen tuoton, että vastaanoton ongelmina. Kouluiässä vaikeudet tulevat esiin lukemisessa ja kirjoittamisessa sekä joskus myös matematiikassa. Dysfaattisen lapsen kielen ja puheen kehitys viivästyy tai on poikkeavaa. Sanaston, lauseiden, käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta. Lapsen voi olla vaikea käyttää puhettaan luontevasti keskustelussa. VAIKEUSASTEET Dysfasian vaikeusaste vaihtelee. Yleisesti käytetään kolmea eri vaikeusastetta määriteltäessä erityisvaikeutta: Lieväasteinen dysfasia Varhaisvuosista lähtien lapsen puheen ja kielenkehitys on viivästynyttä. Puheessa voi olla kieliopillisten rakenteiden kypsymättömyyttä, sananlöytämisen tai nimeämisen vaikeutta ja puheilmaisu voi olla niukkaa. Ongelmia ei yleensä ole arkielämän puheen ymmärtämisessä, mutta monimutkaisempien käsitteiden sekä asioiden vastaanotossa on usein vaikeutta. Lieväasteista dysfasiaa ei välttämättä huomata päiväkoti-iässä, mutta koulussa saattaa tulla ongelmia. Keskiasteinen dysfasia Keskiasteinen dysfasia ilmenee samalla lailla kuin edellinen, mutta asteen verran voimakkaampana. Tämä on usein jo diagnosoitu lapsuudessa. Vaikea-asteinen dysfasia Nämä lapset tarvitsevat tiivistä kuntoutusta. Puheentuottoa korvataan eri kommunikaatiokeinoin. DYSFASIASSA ON YLEISTÄ: Kielihäiriöt, joita ilmenee puheen ilmaisussa ja puheen vastaanotossa. Ongelmat havaintotoiminnoissa Ongelmat muistitoiminnoissa ja motoriikassa Ongelmat suoriutumisessa, keskittymisessä ja oppimisessa Jos lapsella todetaan puheen tai kielenkehityksen vaikeus tulisi kuntoutus aloittaa heti, eikä odottaa mahdollista dysfasian diagnoosia. Oppimisvaikeuksien havaitseminen koulumaailmassa olisi tärkeää, koska ne saattavat johtaa pahimmillaan syrjäytymiseen koulutuksesta ja yhteiskunnasta. Dysfaattisen ihmisen kohdalla kuntoutus tarkoittaa aina kulkua eteenpäin. Kuntoutus on pitkäaikaista ja se vaatii suunnitelmallista yhteistyötä vanhempien, koulun ja terapeuttien ja hoitavan tahon kesken. Dysfasiaa arvioidaan olevan noin 7000:lla henkilöllä Suomessa, ja se on yleisempi pojilla kuin tytöillä. Dysfasia ei parane. Kuntoutuksella kuitenkin puhehäiriön haittoja voidaan lieventää ja lisätä lapsen pärjäämismahdollisuuksia sekä itseluottamusta. KUNTOUTUS Lääkinnällinen kuntoutus Yksilöterapiat, puheterapia Sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus Sosiaalinen kuntoutus Dysfaatikolle pyritään takaamaan työ; ammatinvalinnanohjauksen, työklinikoiden ja työhönsijoittamisen avulla Terapiamuotoja ovat mm. Puheterapia Toimintaterapia Musiikkiterapia Sopeutusvalmennus Muut terapiat Kuntoutusta antavat: Kelan kustantamat terapeutit Terveyskeskukset Sairaalat kuntoutusjaksoilla Vakuutusyhtiöiden korvaamat terapeutit Sairaaloiden korvaamat terapeutit Päivähoidon terapeutit Erityiskoulujen terapeutit Vanhempien itse kustantamat terapeutit P.S. Tiesitkö? Useampi kuin joka kymmenes oppilas tarvitsee erityistä tukea peruskoulun loppuvaiheessa ja toisen asteen koulutuksessa. (Kristiina Lappalaisen väitöskirja 2002, Joensuun yliopiston erityiskasvatuksen laitos) Lisätietoja: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. Pssst! Suomi on karu paikka, missä on neljät vuodenajat ja niukat maan antimet. Hedelmiä ei täällä hirveämmin kasva. Nekin muutamat mitkä kasvavat on tuotu tänne joskus jostain. Olisikohan tuo syynä siihen, kun nuorille tai muillekaan ei hirveämmin etelän hetelmät maistu? Kannattaisi meidän kaikkien vähän ryhdistäytyä. Jokainen tietää, kuinka hyvää ja terveellistä hedelmät meille tekevät. Ja nyt vielä tähän aikaan vuodesta tarvitsemme lisää vitamiineja ja elinvoimaa. Omena päivässä pitää lääkärin loitolla ja arvosanat kovina. 13

14 L o v e a n d B u r e a u c r a c y : Welcome to Finlandia TEKSTI PERSEO PADUA KUVA SAULI HÄNNINEN There are so many stories about foreigners immigrating to Finland because of their relationships, this is ours: 14 My name is Perseo Padua, I am from Mexico. Me and the love of my life, Sanna, have been through a lot of processes in order for me to live with her in Finland. It all began when we came back from a trip to Luxor, Egypt last February this year, I was living with my girlfriend Sanna here in Helsinki since August 23 rd of The custom authorities tried to send me back to Mexico at that very moment, because I had stayed in Helsinki for more than three months in a row. The fact was that we had never been told about the politics and rules to enter the Schengen Area, which are indeed, not so clear or understandable to everybody, not even for the people living inside such particular area in Europe as these politics are not so promoted for visitors nor the custom authorities working on borders. In short, we had no idea, about these kind of rules! First, we went to Saint Petesburg, Russia, after the first three months of staying in Helsinki, believing that by doing this, going out of S.A. I was renewing a three month visa. When we came back from St. Petesburg, none of the custom authorities noticed to mention that I was actually not allowed to return to Finland and the same happened when we went and back from Tallinn, Estonia at the end of December Sanna talked to them that night, at the beginning of February, and explained them none had ever told us before about the policies and rules. They admitted their own mistake and their decision was to keep my passport until I was ready to go out of the S.A. in order to pay and get another tourist visa for three more months and be welcome back to Finland. After a few weeks, I went to London, England. About that same moment we happily found out that Sanna was pregnant. Imagine, the most important reason for living. Love. And we would soon become parents to a baby child. In London, the authorities denied the visa for the reason that I spent more time than permitted and they suggested to go back to Mexico and get the residence permit because of our pregnancy. So I hit the road to Mexico, eventhough we explained the baby-matter, and once there, another odyssey begun. All the processes were started by Sanna here in Helsinki. She moved as fast as she could getting all the papers and information required, so the process would be shorter and faster. By showing the pregnancy papers, photos of our trips together since we re-unite in Bournemouth, England, before we came to Helsinki on August last year. Finally, the Foreign Relations Ministry here in Helsinki, failed to deny any kind of residence permit. They argued that I had not enough of proof to live in Finland. They said, that the baby not being born yet, was too little of a reason for us living together. However, they allowed the Finnish Embassy in Mexico to make the decision on their own. This was something never seen in these cases. It was even extraordinary for the Finnish authorities in Mexico City. In Mexico, I had to re-start the process on my own. I filled up all the same papers, which Sanna had already filled up and delivered to the authorities in Finland. Luckily, we didn't have to pay again from this process. At that time, I was living in the countryside of Mexico with my mother and my grand mother. The embassy authorities received all documents. They said that it was a very extraordinary situation, because I had sent all the papers with a fax-machine. They were not if it was me or someone else, who was requesting the residence permit. They suspected it was a fraud. I, enclosed a couple letters explaning the pregnancy issue and Sanna was calling every day to Mexico to make the process a little bit faster because the baby was growing in her stomach. And I was missing that unique experience of being together and to get amazed with God s present at the same time than she. Then, after four months of uncertainty and waiting, the finnish authorities in Mexico decided to give the residence permit, but with a B-3 status. This meant that I can't work in Finland. This permit was only because of the baby was about to be born at the end of September. So, I went to Mexico City for picking up the residence permit at the Finnish Embassy. They were very kind and nice people. I must say, we are very thankful to them, both Teija Kärkkäinen and Arja Perälä. Thanks to them, because of their nice attitude and their humanity for considering our first child as the most important reason for two people to get together despite of the borders and the bureaucratic rules and all the useless paperwork to follow the life s natural course. Thanks to the comprehension of two finnish women I am back to the family circle, getting involved with the unique experience of being father for the first time in my life, enjoying the happiness of my now wife, watching her belly grow every day until the birhtday of our child, whose going to be off course, both nationalities, finnish and mexican. Now, a new process is taking place. They said I don t need the work permit because now we are married and the status-a permit is coming for the next year, as we wait for all the Kela s resolutions and for the baby to be born, as I am stuying finnish language in order to be more and more involved with the magical and not so known culture of the Sisu Country: Finland.

15 Mopoja kyyditettiin... aika nöyrän näköstä porukkaa. Shake it, shake shake it, shake it, shake shake it... Mopotusta! TEKSTI PAKILAN TUKARIT MAIJU JA LOTTA Mikko sekä vuoden 2004 Mr. ja Miss Mopo. Mopojuhlaan liitetään usein seitsemäsluokkalaisten kiusaaminen sekä nöyryyttäminen koko koulun edessä. Mopojuhlasta puhuttaessa mieleen saattaa tulla myös vanhempien tai sisarusten kauhukertomukset yhdeksäsluokkalaisista työntämässä uusien seiskojen päitä vessanpönttöön tai pakottamassa heitä punnertamaan koko koulun edessä. Nykyisin mopojuhlat ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi tarkoin valvottuja tilaisuuksia, eikä koulun muilla oppilailla, lukuun ottamatta tukioppilaita tai ystäväoppilaita, ole pääsyä niihin. APUA! MITÄ MULLE TAPAHTUU? Yläasteelle siirtyminen mullistaa varmasti jokaisen ala-asteen päättävän elämän. On vaikeaa hyväksyä menettäneensä koulun vanhimman aseman ja kohdata uudet haasteet koulun nuorimmaisena. Ja uusia haasteita riittää: uusi koulu, uudet opettajat, mahdollisesti uudet luokkatoverit, uudet kouluaineet, uusi koulumatka... ja näitähän riittää! Ehkä yksi suurimmista jännityksen aiheista saattaa kuitenkin olla yläasteen vanhemmat oppilaat sekä heidän kanssaan toimeen tuleminen. Mopo- tai mokkerijuhla on useimmissa kouluissa koulun vanhimpien oppilaiden vastuulla. Mopojuhlan tarkoituksena on toivottaa uudet oppilaat tervetulleiksi kouluun ja parantaa koulun viihtyvyyttä sekä yhteishenkeä. Mopojuhlaa voidaan pitää myös tietynlaisena kasteena uuteen kouluun. Mopojuhlan nimitys vaihtelee eri koulujen ja paikkakuntien välillä. Muutamia yleisimpiä nimityksiä mopojuhlan ohella ovat mokkerijuhla, mokubileet, kastajaiset, mopedibileet, möllidisco sekä kevarijuhla. Seitsemäsluokkalaisia eli mopoja puolestaan kutsutaan mokkereiksi, mopedeiksi, mölleiksi, kevareiksi tai mokuiksi. Mopo nimitys saattaa juontaa juurensa armeijaan, jossa alokkaista käytetään nimitystä mopo ja heitä mopotetaan, tosin koulumopotusta rankemmalla tavalla. ETIKKAA JA KURAVETTÄ Eri kouluissa mopojuhla toteutetaan eri tavoin. Koulusta riippuen juhlien sisältö saattaa vaihdella hyvinkin paljon. Joissain kouluissa juhla voi olla kouluajan ulkopuolinen disko tai mahdollisesti ohjelmantäyteinen, koulupäivän aikana tapahtuva show sisältäen sketsejä ja leikkejä. Useissa kouluissa mopopäivänä seitsemäsluokkalaiset pukeutuvat juhlan järjestäjien määrittämiin asuihin. Asut ovat yleensä monellakin tapaa hullunkurisia ja niiden perimmäinen tarkoitus on yhdistää entuudestaan tuntemattomat seitsemäsluokkalaiset yhtenäiseksi ryhmäksi. Mopopäivän ehdoton kantava voima on huumori. Huumorin avulla seitsemäsluokkalaiset saadaan tuntemaan itseänsä hyväksytyiksi ja tervetulleiksi uuteen kouluun. Jokaiselta varmasti löytyy sen verran huumorintajua, että voi laittaa itsensä likoon yhtenä päivänä. Sitä paitsi mopopäivän voi ottaa myös siltä kannalta, että täytyyhän vanhemmille oppilaille antaa oikeus härnätä pienempiään edes yhtenä päivänä vuodesta. Jos yhtenä päivänä vuodesta on oikeus vähän kiusata viattomasti, ei siihen enää sen jälkeen ole edes tarvetta. Näin saadaan yhteiselo yläasteella sujumaan. JA EIKUN KOULUUN... Mopojuhla on Pakilan yläasteella jo ehdoton perinne, onhan se järjestetty vaihtelevalla menestyksellä jo 15 vuotta. Joka vuosi juhlaa viedään parempaan suuntaan, jotta kukaan ei mopopäivänä pelkäisi tulla kouluun, vaan kaikilla olisi varmasti hauskaa. Mopojuhlan järjestäminen on Pakilassa tukioppilaiden vastuulla ja näin ollen juhla on vain mopojen ja tukioppilaiden välinen tapahtuma. Tukioppilaat ovat Pakilassa opettajien valitsemia 9. luokkalaisia ja heitä on noin 20. Kaikki viime kevään kahdeksasluokkalaiset saivat hakea tukioppilaaksi lukukaudelle Oppilaat saivat lomakkeen, joissa vastasivat opettajien laatimiin kysymyksiin ja kertoivat omista hyvistä puolistaan. Vaatimuksena tukioppilaaksi pääsyyn oli muun muassa toisten huomioon ottaminen, positiivinen asenne koulun käyntiin, ryhmätyötaidot sekä kyky olla toiminnassa mukana ilman, että koulutyö kärsii siitä. MEILLÄ KAIKILLA OLI NIIN MUKAVAA... Pakilan yläasteella mopojuhlaan on jo vuosia kuulunut ehdottomasti pukeutuminen. Esimerkiksi tänä vuonna mopot tulivat kouluun yllään jätesäkit tai muovipussit, jaloissaan pitkät kalsarit sekä shortsit ja kädessä kumihanskat. Kirjat kulkivat kätevästi ämpärissä ja pään turvana oli kypärä. Pukeutuminen oli suositeltavaa koko päiväksi, mutta pakollista vasta iltapäivän salitapahtumaan. Myös tukioppilaat olivat pukeutuneet hauskasti ja laittoivat näin ollen itsensäkin likoon. Tukioppilaat olivat positiivisesti yllättyneitä kuinka hyvin seitsemäsluokkalaiset olivat pukeutuneet ja kuinka aktiivisesti he olivat mukana salitapahtumassa. Salitapahtumaa varten tukioppilaat olivat valmistelleet erilaisia sketsejä ja kilpailuja. Salissa oli myös opettajia valvomassa juhlan kulkua, jotta ketään ei pakotettaisi mihinkään tai kiusattaisi vasten tahtoaan. Pakilassa fyysinen mopotus onkin kiellettyä ja se tarkoittaa sitä, että mopojen ei esimerkiksi tarvitse punnertaa, eikä heitä kastella, sotketa tai alisteta tekemään mitään vastenmielistä. Vielä muutamia vuosia sitten koulussamme sai sotkea seitsemäsluokkalaisia kermavaahdolla, vedellä ja jauhoilla, mutta nyttemmin siitä on luovuttu. Tänä vuonna mopoja sai sotkea tai pikemminkin merkata vain salitapahtuman aikana huulipunalla kysyttyään ennen sotkemista mopon suostumuksen. Kun jälkeenpäin kyselimme mopojemme mielipiteitä tämän vuoden juhlasta sekä parannusehdotuksia tuleviin juhliin, saimme selville, että seitsemäsluokkalaiset pitivät ohjelmasta, muutamia tukareiden kieroutuneita vitsejä lukuun ottamatta. Mitä ajatuksia sinussa herättää sana mopojuhla? Tukaripojat kymppitonnissa, vasemmalta oikealle: Ursula, Kyllikki ja Pamela. Juhlasta jäi lähes kaikille positiivinen maku ja hymy huulille, olihan se aikamoinen piristysruiske jo rutinoituneeseen arkeen. Pssst! Tähän väliin pakollista miinuspuolta. Suomalaisilla nuorilla tupakkaa palaa kohtuuttomasti. On ihanaa hengittää itseensä kemiallisesti käsiteltyä roinaa, joka on ensin riistohintaan ostettu viljelijöiltä, kiikutettu sitten toiselle puolen maapalloa, jossa se pumpataan täyteen outoja metalleja, synteettistä paskaa ja riippuvuutta vahvistavia hassuja juttuja. Sieltä se kulkee vielä muutamien mutkien kautta taskuusi ja sieltä keuhkoihisi. Metsiäkin on jo tuhottu tässä vaiheessa. Mitäs sitten tekisi? Mennäänkö omiin hautajaisiin? 15

16 Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa... Muistellaan hetki viime kesää ja festareita. Satoi silloin, sataa nyt, mutta kuuma festarikesä 2005 on jo melkein nurkan takana.tässä parhaita muistelupaloja kuluneesta kesästä, jotta muistaisimme ettei se pimeä aika vuodesta nyt niin loputon ole. Pian se taas koittaa! Jonne näyttää, kuinka pitkä talvi on... FESTARIELÄIMINÄ HENNA MIETTINEN JA PETRI VOUTILAINEN PROVINSSIROCK Provinssirockissa oli hienoa. Oli kaunis ilma, eikä kuten muuten viime kesänä, sateista ja kurjaa. The Hives oli hauska, kun voi hyppiä ja tanssia ja laulaa mukana. Välillä syötiin jotain nuudeleita. Ostin Apulanta-bändipaidan, joka on aivan sulokas ja valkea ja sitten musta pääkallo-kuva. Sunnuntaina herättiin virkeänä, kaikki varusteet päällä teltassa nukutun yön jälkeen. Ensin katsottiin Tiktakia. Hyvä meininki taas. Jukka Poika ja Jenkkarekka oli kovin mukava; sellaista rentoa ja kivaa reggaeta, vaikka kurjasti satoi, mutta sitten oli taas aurinkoa. Sadekin on sellaista kaunista kesäsadetta, ainakin minun jo ajan kaunistelemissa muistoissani. Hienompaa, kuin se mitä nyt on. Lopuksi katsottiin David Bowieta. Hän on hieno ja hauska ja kaikkee. Sadekin loppui kokonaan siinä vaiheessa. Minua melkein alkoi itkettämään, kun keikka loppui. Oli niin suloja kappaleita. Voi johtua siitäkin, että silloin se loppui ja sitten oli ohi kaikki hienous. Teemu Brunila Lopuksi katsottiin David Bowieta. Hän on hieno ja hauska ja kaikkee... S y y s m u o t i a kierrättämällä MALLIT JA TOIMITTAJAT HENNA MIETTINEN JA PETRI VOUTILAINEN Tämä juttu on tavallaan siitä, että voi saada vaikka secondhand-liikkeestä halvalla oikein kivoja ja uuden veroisia vaatteita. Ja löytyy ihan muodikkaitakin vaatteita, jos sellaisesta välittää kovin. Ja myöskin sellainen hyvä meininki, että kun kierrätetään, eikä vaan kuluteta pois, niin se vähän säästää maailmaa. Käytiin Helsingissä Iso-Roobertinkadulla olevassa UFF:n liikkeessä katsomassa mitä löytyy. Sinne tulee monta kertaa viikossa lisää erilaisia kierrätettäviä vaatteita. 16 PETRI Valkoiset housut ja raidallinen paita: Paita oli tosi mageen näköinen, mutta housut oli ihan hirveät. Itselleni en ostaisi tuommoisia housuja. Housujen väri oli silti tosi siisti, mutta kangas josta housut oli tehty oli kauhean tuntuinen ja inhottava. Musta paita ja (mun omat) Jack and Jonesin housut: Paita ei ole musta vaikka näyttää siltä. Paita oli rusehtava. Housut ja paita sopivat hyvin yhteen, koska ovat samaa merkkiä. Paita oli hyvän tuntuinen päällä, eikä näyttänyt päällä tyhmältä, ihan trendikäs kokonaisuus. Tuommoisia paitoja pitäisi saada lisää kauppojen hyllyille. Sinivalkoinen paita: Paita oli hienon värinen, mutta vähän liian sininen. Valkoista väriä olisi voinut korostaa vähän enemmän paidassa... Paita oli ihan hyvä päällä, mutta en olisi ostanut varmaan sitäkään, jos olisi pitänyt ostaa.

17 ANKKAROCK The Crash -yhtyeestä on suloinen... Negativen pojat ovat positiivisia ihmisiä... Andy-pappa tekee sitä mitä osaa ja haluaa... KAIVOPUISTO Kaivopuiston kesäkonsertti järjestettiin jo upeasti kolmannen kerran. NRJ-kesäkonsertti keräsi yleisöön noin popin ja rockin ystävää. Ilma ei suosinut niin yleisöä eikä artistejakaan, mutta silti tunnelma oli katossa koko konsertin ajan. Kaivarissa lavalle nousivat Negative, Jonna Tervomaa, Antti Tuisku, Hanna Pakarinen, Neljä Ruusua, Technicolour, Bomfunk Mc s, Kwan, E-type ja Nu virgos. Tuisku ja Tervomaa joutuivat lopettamaan keikkansa lavalle lentäneiden pullojen takia. Tervomaa ja Tuisku pääsivät pakenemaan lavalta ehjin nauhoin, mutta Antin taustatanssijat loukkasivat jalkansa ja kätensä. Idiootit onnistuivat pilaamaan monen ensimmäisen keikkakokemuksen... Hävetkää ikuisesti! Lopuksi pitää sanoa, että älkää lannistuko juhlakansa: festareilla on oikeesti tosi kivaa. Terhi hoitaa laulamisen, Joelin keskittyessä kitaransoittoon... Korsossa jo kuudettatoista kertaa järjestetty Ankkarock keräsi noin musiikin ystävää yhteen. Kesäiset sadekuurot muuttivat festarit mutapainikentäksi. Yleisöä villitsivät sateesta huolimatta mm. The Cardigans, Backyard Babies, Danko Jones, Maija Vilkkumaa, ja Hanoi Rocks. Aurinko alkoi lopulta loistaa taivaalla upean kirkkaana. Ehdottomasti upeimman keikan veti Brittiläinen yhtye The Darkness, joka vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa. Yksi koko Ankkarockin odotetummista orkestereista oli aivan varmasti ulkomailla koko alkuvuoden kiertänyt The Rasmus. The Rasmuksen pojat saivat illan suurimmat huudot ja kirkumiset noustessaan tuhatpäisen yleisön eteen. Ankkarockin viimeisenä muttei vähäisimpänä esiintyi Tehosekoitin, vihoviimeisen kerran ennen bändin kuoppaamista. Tehosekoittimen faneille keikasta jäi ikimuistoinen. HENNA Ensin huomasin turkoosinvihreän vekkihameen. Kangas oli vähän niin kuin tartaanikuvioista ja siinä oli hopean ja sinisenkin väriä, sitten oli vuori, jolla oli ainakin kaksikerroksinen tyllireuna, niin että hameen helma meni aika sulosti. Sitten katsottiin paitoja. Puuvillainen valkovihreä paitapusero. On hienoa että on selkeät värit ja kuvioinnit, niin kuin tässä, kirkasta vihreää ja valkoista, vaikkakin vaihtelevan levyisinä raitoina. Ja vielä mustaa samettia oleva, taskullinen paitapusero. Rakkautta ensisilmäyksellä oli, kun huomasin aivan käyttämättömän, mustaa nahkaa olevat remmikengät. Kymmenen senttimetriä korkoa ja Ranskassa valmistetut ja melko egl-tyyliset. Ne oikeastaan ostin itselleni. Sitten löytyi musta takki/jakku. Siinä oli vuori ja keltaisella langalla reunoja, kangas oli varmaan vahvaa. Nappikiinnitys ja kaulukset oli. Aika elegantti oli kanssa mustapunainen pitsihame, jossa oli siis vuorikerroksia ja mustaa pitsikangasta päällä. Selkeävärinen ja kuvioinen punasinivalkeasolmio oli myöskin löytö. Kuten myös ruskea, kuviollinen, neulehattumyssy. UFF Uffissa oli aivan mahtavia näköisiä vaatteita, joita myydään tosi halvalla. Minun vaatteitteni yhteishinnaksi olisi tullut alle 20 euroa. 20 eurolla trendivaatteet, ei voi olla totta. Siellä oli silti aika vähän minulle ja muille pojille sopivia vaatteita, tytöille on enemmän. Kannattaa silti tsekata. Iso-Roobertinkatu

18

19 HEI, Iita, Evi ja Mikael TEKSTI TUULI LAAKSONEN VAIKEIDEN KYSYMYSTEN ÄÄRELLÄ Onko minkäänlaista keinoa lievittää pahoinvointia, joka jatkuu aamusta iltaan? Kertaakaan en ole vielä oksentanut, mutta lähellä on ollut. Inhottavaa mennä kouluunkin kun koko ajan saa pelätä millon tulee ylös... Tyttö vm. 87 Ei ole helppoa olla nuori. Saati sitten äiti. Ja molemmat vielä yhtä aikaa. Mutta joskus elämä vain kulkee sillä radalla, jota ei itse välttämättä ole ensinkään valinnut. Raskaus on yksi niistä asioista, jotka kohdalle sattuessaan mullistavat koko entisen elämän, nuoruudessa vielä kokonaisvaltaisemmin. Eteen tulevat suuret valinnat, joiden seurauksista vastuun joutuu kantamaan itse. Teiniraskauden kokenut nuori nainen neuvoo samassa elämäntilanteessa olevia seuraavasti: 1. Mikäli suhteesi vanhempiisi on kunnossa, kehotan kertomaan heille. Vaikka päätös on yksin sinun, sen tekeminen on paljon helpompaa, jos tunnet saavasi tukea siihen, oli se millainen tahansa. 2. Muista miettiä myös käytännön asioita; lapsi tarvitsee elääkseen muutakin kuin äidin rakkautta! 3. Jos teet sen päätöksen, että lapsesi pidät, niin pidä myös kiinni siitä. Kasvata lapsesi itse, äläkä odota, että aina tulee joku ja auttaa. Toki jokainen on oikeutettu joskus saamaan vapaata lapsenhoidosta, mutta silloin on luotettava vapaaehtoiseen apuun. 4. On myös paljon adoptiolasta odottavia, jotka aivan varmasti olisivat hyviä ja rakastavia vanhempia! 5. Isä ei voi aborttiin pakottaa, se on yksin sinun vallassasi. Vilijonkka NÄYTÖN PAIKKA Ensimmäinen valinta abortin ja lapsen pitämisen välillä on se kaikista kriittisin, ja sen vaikutukset ulottuvat koko loppuelämään. Moraaliseen kysymykseen siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, ei ole yksiselitteistä ratkaisua. Vaakakupissa painaa vastuu alulle saatetusta elämästä, toisaalta siitä, minkälaiset hyvän elämän edellytykset tulevalle pienokaiselle pystyisi tarjoamaan. Myös omat henkilökohtaiset tavoitteet ja kunnianhimot on otettava huomioon, vaikka se itsekkäältä vaikuttaisikin, ja pystyttävä arvioimaan omaa kyvykkyyttä vastaamaan lapsesta. Abortti on vaikea kokemus, enkä toivoisi sen suomaa surua ja katumusta varjostamaan kenenkään ihmisen elämää. Elämä lapsen kanssa on tietenkin vaativampaa, mutta myös rikkaampaa. Opiskelua ehtii jatkaa myöhemminkin. Abortin kokenut KUKA PUHUU NYT? TEKSTI AINO VASTAMÄKI & ANNA VASTAMÄKI KUVA SUOMEN MUOTITAIDE OY Te iniraskauden ihanuus ja kurjuus YKSIN MAAILMASSA Nimimerkki Mui, kertoo omassa tarinassaan siitä, miten lapsen kanssa joutui aloittamaan ilman minkäänlaista tukea muilta: Olen nyt 34 ja sain ensimmäisen lapseni lähes 18 vuotta sitten. Vanhemmilta ei tullut minkäänlaista tukea. Ainoat kommentit olivat, että olisit tehnyt abortin, kun se oli vielä mahdollista, olet pilannut elämäsi ja nuoruutesi, turha tuoda lastasi tänne hoitoon, ja niin edelleen. No, elämäni EI mennyt pilalle, hoitopaikkaa en lapsille isovanhempien luota tarvinnut. Vaikka elämä ei aina ole ollut mitään ruusuilla tanssimista, niin kaiken kaikkiaan olemme pärjänneet vallan loistavasti. Lapseni ei ole rikollinen tai häiriintynyt. Tiedän, miten epävarma sitä voi olla nuorena lapsen kanssa, kun ympäristö tuomitsee. Älkää lannistuko, hankkikaa ammatti lapsukaisesta huolimatta ja näyttäkää kaikille! TUKEA TILANTEESEEN Vaikein asia teinivanhemmuudessa voi olla ympäristön paine. Kun oma päivärytmi muodostuu lähinnä lapsen ympärille, saattavat toisten samanikäisten opiskelut ja harrastukset tuntua kadehdittavilta. Silloin tärkeään asemaan nousevat teiniäitejä tukevat tahot, kuten ensi- ja turvakodit sekä Teiniperheiden yhdistys ry., jonka teiniäidit ovat perustaneet vuonna Sen toiminta koostuu leireistä ja suunnitelmissa on aloittaa myös alueellisia tapaamisia teiniperheiden kesken. Tuki samanlaisen tilanteen kanssa painiskelevilta tytöiltä voi olla myös väylä saada elintärkeää käytännön opastusta lapsen kanssa elämiseen ja kaikista tarpeista huolehtimiseen. Sosiaalinen verkoston merkitys nousee äitiyden myötä suureen arvoon. Ideaalitilanteessa siihen kuuluisi omanikäisten ystävien lisäksi myös vanhempia, auttamaan valmiita olevia ihmisiä. Myös tavallisissa nuorten jutuissa mukana pysyminen on mahdollista, usein kyse on vain järjestelyistä. Kuulostaa vähän oudolta, että nuoruutesi loppuu siihen. Mihin se loppuu? Ymmärrän kyllä, että äidin kuuluu olla vastuullinen ja järkevä, mutta jos on nuori, niin on nuori. Eikö voi olla vastuullinen nuori äiti? Tietenkin riippuu ihmisestä, mitä haluaa tehdä, mutta itselleni ainakin riittää, kun voin välillä olla pari tuntia poissa vauvani luota. Käydä mieheni kanssa syömässä tai baarissa yksillä, tai käydä muuten yksin jossain. Minulla on muutama hyvä ystävä, jotka ymmärtävät vauvani kuuluvan perheeseeni ja hyväksyvät sen. Käyn heidän kanssaan shoppailemassa ja vauva voi aivan hyvin olla mukana. Äiti -83 TALOUDEN ONGELMIA Kannattaa punnita tosi tarkkaan, millaista tulevaisuus tulisi olemaan pienen lapsen kanssa! Kannattaako ottaa riski ja pitää lapsi, vaikka se tarkoittaisi sossun luukulla ramppaamista, ainaista pennin venytystä ja mahdollisia parisuhdeongelmia? Niitä kukaan ei voi kieltää, väsyneenä ja huonossa taloudellisessa tilanteessa riitoja tulee ihan väistämättä jopa ns. ihannepareille. Nuori äiti Arjen huoliin kuuluu usein myös epävakaa taloudellinen tilanne. Byrokratia tekee alaikäisen vanhemman hankalaksi. Monilla vanhemmiksi tulleilla taustalla ovat selkeästi päätöksessä vasta peruskouluopinnot, eikä tulevaisuus näytä koulutuksen ja työn suhteen kaikista vaihtoehtorikkaimmalta. Mahdollisuuksia voi luoda kuitenkin esimerkiksi harkitulla ajankäytöllä. Toisen vanhemman opiskellessa tai käydessä töissä, voi toinen hoitaa kodin asioita ja toisinpäin. Tasapuolisuus on arkea helpottava asia tässäkin suhteessa. Totta on myös se, että elämä on täynnä valintoja, ja lapsen saaminen niistä yksi suurimpia. Sellainen valinta edellyttää myös ajatusten siirtoa itsestä poispäin, siihen ihmiseen, joka tarvitsee nyt enemmän kuin omat vanhempansa. TÄRKEINTÄ MAAILMASSA Teiniraskaudesta puhuttaessa unohdetaan kuitenkin joskus itse pääasia eli lapsi. Sitä eivät talouden ja tulevaisuuden ongelmat voi ohittaa. Teinivanhemmuuden ajoittaisen kurjuuden rinnalla kulkee siis jatkuvasti myös sen ihanuus. Oman lapsen kasvun ja kehityksen näkeminen aitiopaikalta on ihmeellistä ja ainutkertaista. Tilanteeni oli, että tulin yllättäen raskaaksi. Koulut kesken ja raha-asiat päin mäntyä. Seurustelin kuitenkin lapsen isän kanssa. Järkevin vaihtoehto olisi ollut abortti, mutta päätimme silti pitää lapsen. Voin sanoa, että sitä päätöstä en kadu koskaan. Tyttöni on nyt kuusi kuukautta vanha ja maailmani tärkein sekä rakkain ihminen! Paljosta on pitänyt luopua, mutta se on ollut sen arvoista. Istun Kaivopuistossa syömässä eväitä 17-vuotiaan Iitan ja Iitan 1-vuotiaan tytön, Evin kanssa. On lämmin ja juuri kävelemään oppinut Evi kävelee nurmikolle levitetyn peiton ympärillä tuttipullo kädessään. Iita seuraa tarkasti pikkuisen jokaista liikettä. Tuntuu suorastaan mahdottomalta, että niin nuori pystyy kantamaan niin paljon vastuuta; jaksaa opiskelun lisäksi vielä huolehtia tytöstä. Vaikka Iita kyllä näyttääkin väsyneeltä ja kertoo kuinka edessä on taas monta koetta ja väliin tarvitsisi pientä aikaa niiden lukua varten. Monia varmasti kiinnostaa kuinka Iita, ja moni muu samassa elämäntilanteessa oleva nuori, on joutunut tilanteeseen, jossa niin sanotusti äitikin on vielä lapsi. Niinpä päätin kysellä Iitalta menneiden vuosien tapahtumista. Iita, miten tähän on jouduttu? Tulin raskaaksi vuoden 2002 huhtikuussa. Silloin olin itse vielä 15-vuotias ja ysillä, eli peruskoulun vikalla luokalla. Miltä tuntui tieto raskaudesta? No pakko myöntää, etten ollu kauheen innostunut ihan alussa. Muistan vaan, että paras kaveri yritti kaikkea positiivista ja puhui siitä, kuinka söpöjä vauvat ovat. Oma ensireaktio taisi olla itkuun purskahtaminen, Iita muistelee. Päätit kuitenkin pitää lapsen. Mä en päättänyt pitää sitä yksin ja mikä on monen mielestä suuri ihme on se, että me ollaan edelleen yhdessä lapsen isän, Mikaelin kanssa. Yhdessä me päätettiin pitkän pohdinnan jälkeen, että pystytään olemaan perhe iästä huolimatta... Aika suuri päätös kahdelta teiniltä, Iita naurahtaa. Ja kyllä mä sitten ajattelin, että haluan äidiksi. Kai siinä raskauden aikana jo nous äidin vaistot pintaan. Onneksi meillä on molemmilla paljon ihania ystäviä ja ihanat vanhemmat, ilman ei oltaisi pärjätty näin pitkälle. Suuri kiitos! Jään hetkeksi istumaan yksin peitolle ja kirjoitan hullun lailla muistiinpanoja. Tällä aikaa Iita käy hakemassa Evin pois ohi kulkevan koiran kimpusta. Mä oon aina lukenu paljon kirjoja, joten onhan sitä tällasistakin tapauksista tullu luettua joskus, mutta ei sitä uskonu joutuvansa kokemaan sellasta ite, Iita huokaisee ja antaa Eville leluja repusta. Kuinka odotusaika ja varsinainen synnytys sujuivat? Odotusaika oli mielestäni aika karmivaa. Keräsin kamalasti katseita ison vatsani kanssa. Olen aina ollut pienikokoinen ja itseänikin vielä nuoremman näköinen. Osa katseista oli sääliviä, mutta suurin osa niistä joita sain koulussa, olivat halveksivia. Mä ikään kuin odotin, että joku tulee heristelemään sormea ja sanomaan 'ai, ai, sitä on oltu varomattomia'. Kyllä mä välillä jo meinasin huutaa, että tule jo ulos sieltä! Joskus raskauden puolivälissä alkoi nousta huoli synnytyksestä. Että jos kaikki ei meekkään hyvin, mutta ihan hyvin se kuitenkin meni. Mikael oli mukana ja kiljui varmaan kovempaa kuin mä, Iita hymyilee ja ottaa silmiään hierovan Evin syliinsä. Haluatko lisää lapsia? Ei vielä ainakaan pitkään aikaan! Ei sitä kyllä ole tullut juurikaan mietuttyä, mutta ei ainakaan niin pitkään, kun kumpikin meistä opiskelee. Haluatko vielä kertoa jotain muuta? Mun tapauksessa kaikki on vielä ihan hyvin, koska en jäänyt yksin Evin kanssa. Mutta, jollain tilanne on toisin ja voi käydä hullusti. Joten nuoret... muistakaa olla varovaisia! Pssst! Kylillä ja toreilla puhutaan. Ihmetellään sitä, miksi täällä ei välitetä ensiksikään omasta itsestä. Saati sitten toisesta ihmisestä. Mahdollisesti myös kolmannesta. Kerrotaan nimittäin, että kondomin käyttö on Suomessa hyvin vähäistä. Että, ei kortsut maistu? Aika kesyä. Sehän osoittaa, että tässä ollaan messissä, kun kaivaa siellä makuuhuoneessa kumipukua esille. Älä ole Spede ole Elvis! 19

20 Horroskooppi LAATINUT SALLA SALMELA OINAS Jakson aikana sinä ja sivupersoonasi tunnette syvää harmoniaa ympäröivään maailmaan. Uuden viherkasvin osto tai luomujogurttidieetin aloittaminen saattaa olla edessä. Linnunradan nikottelu tarjoaa sinulle mahdollisuuden korjata huutava vääryys. Oinaat, jotka hoitavat homman hiljaisesti palkitaan myöhemmin runsaasti, äänekkäämmät saavat välittömästi mainetta ja kunniaa. HÄRKÄ Jakso on noususuhteinen: opiskelevat Härät tulevat lähiaikoina yllättymään iloisesti ja muut tulevat 19. päivän tienoilla ratkaisemaan kauan vaivanneen ongelman. Kuunvaihteessa on syytä pitää silmät ja kännykkä auki, sillä joku kerjää huomiotasi. Jakson aikana koettu kulttuurielämys kylvää mieleesi siemenen. Inspiraatiotaan ruokkineet Härät korjaavat satoa loppuvuodesta. KAKSOSET Äkillinen maisemanvaihdos on tuulettanut tuntojasi. Näet nyt kaiken selvemmin ja saatat yllättää lähipiirisi spontaaneilla ideoilla. Muista kuitenkin välttää suuruudenhulluutta ja diktaattorikompleksioita. Sisustusta ja siivousta säätelevä Saturnus asettuu lähiaikoina edulliseen asemaan ja saatat löytää jotain, jonka luulit jo kadonneen.tai sitten et. KRAPU Viime jakson lopussa taisi keittää yli ja nyt saat kärsiä seurauksista. Ystävän muistaminen pienin elein ja lahjoin jakson alku-, loppu- ja keskivaiheessa saattaa keventää tunnelmaa. Älä sekoita onnenpotkua tuuppimiseen ruuhkabussissa. Juuri ennen kuunvaihdetta ulkoa opittu nippelitieto osoittautuu hyödylliseksi ja sanansa oikein valinnut rapulainen palkitaan. JELLONA Alkujaksosta sinut valtaa epätavallinen mieltymys Kalaan ja allergikkoleijonat saattavat saada näppylöitä. Tämä pieni epämukavuus on kuitenkin vain alkusoitto merkkisi nousulle. Tulet kuulemaan kohteliaisuuden yllättävältä taholta, mutta älä sokaistu. Jos pidät aistisi valppaina saatat päästä saaliinjaolle.varomattomat saavat tyytyä kaluamaan haaskaa. NEITSYT Venus kierii merkkisi poikki aiheuttaen merkittävää rakkaudennälkää. Mielikuva alkujaksosta tapaamastasi pitkästä, tummasta muukalaisesta ei jätä sinua rauhaan vaan aiheuttaa unettomuutta,väsymyksen kourissa olet vaarassa sekoittaa lyijykynän suolatikkuun. Raha-asiasi ovat kuitenkin kohentumassa etenkin 13. päivä on hyvä aika osallistua arpajaisiin. VAAKA Tuleva jakso lupaa pysyvyyttä ja jatkumoa. Marsin käännettyä varjoisan kylkensä tähtimerkkisi puoleen saatat tuntea ohikiitävää kaukokaipuuta, joka kuitenkin hellittää velvollisuuksien vaatiessa huomiotasi. Jousimiehen kanssa asioimista on syytä punnita tarkkaan. Ennen loppujaksoa tasapainoasi ei horjuta mikään, joten nyt on hyvä aika hakea lainaa tai käyttää keittiötikkaita. SKORPIONI Heittäydyttyäsi alkujaksosta pisteliääksi tunnet henkilökohtaisista moraalikäsityksistäsi riippuen syyllisyyttä tai voitonriemua, kunnes Jupiterin heiluriliike aiheuttaa mullistuksen lähipiirissäsi.tarkkaile autourheilua välttääksesi joutumasta kolmanneksi pyöräksi. Onnenleivoksesi tässä jaksossa on suklaakakku ja lauantaina kuutiomainen esine tarjoaa piristystä. JOUSIMIES Uranuksen kuun kiertoradan rytmihäiriöt saavat sinut venymään äärimmäiseen suoritukseen. Korjataksesi työsi hedelmät tarvitset oveluutta.yksinkertaisemmat jousimiehet voivat harjoitella lukemalla dekkareita. Heikkouden aika on joka tapauksessa ohi. Heitä empaattisuus syrjään ja jyrää jotain älä kuitenkaan mitään pientä ja pistävää. Silloin jäät toiseksi. KAURIS Nyt on hyvä hetki ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Muista kuitenkin lukea myös pienellä painettu präntti. Tässä jaksossa Neptunus heilahtaa merkissäsi ja heilut mukana, mistä johtuen saatat nähdä 4. päivä kaiken kahtena. 6. päivä elämäsi kuitenkin jo yksinkertaistuu. Loppujaksosta ulkoilevien Kauriiden on syytä katsella jalkoihinsa, sillä ojanvarressa odottaa yllätys. VESIMIES Laskeva merkkisi saattaa aiheuttaa lievää vainoharhaisuutta ja kahnausta etenkin Skorpionin kanssa. Pahinta postimiehenpelkoa voit hoitaa suklaalla, mutta vältä kaikkea pähkinäistä ainakin 25. päivään saakka. Onnistunut keskustelunavaus jakson puolivälissä voi kääntää elämäsi tuoreille urille. Pitkien ja tummien Vesimiesten on syytä varoa villiintynyttä Neitsyttä. KALAT Alkujakso kuluu vastavirtaan pyristellessä Leijonan merkin lisätessä vetovoimaansa tähtimerkkiisi. Opiskelevat Kalat kärsivät keskittymisvaikeuksista ja karkkilakkojen keskeytyminen on todennäköistä. Jakson puolivälissä saat kuitenkin taas tuntea olevasi kala kuivalla maalla. Parillisina viikkoina odottamattoman onnen ilmestyminen on odotettavissa.

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan

Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo Hyvän asian puolesta Auta Meitä Auttamaan Koululaisliikunta on tärkeää? Miksi me haluamme tehdä tätä: Yhteiskunnallinen vastuu koululaisten hyvinvoinnista Liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski Teemu Saarinen: Pallosankari Unski JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi 2012

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Osallistujan palautelomake

Osallistujan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen

Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Valtakunnallinen koululaiskysely: Koululaiset toivovat lisää harrastetunteja ja omatoimista harrastamista koulupäivän yhteyteen Neuvotteleva virkamies Iina Berden, OKM Operatiivinen johtaja Janne Jauhiainen,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO OPETTAJAN MM- KISAVIHKO 2013 TYTTÖJEN ALLE 18-VUOTIAIDEN JÄÄKIEKON MM-KISAT Vierumäki ja Heinola 29.12.2012-5.1.2013 Sytytä tähti Light up a Star! Sisällys TYTTÖJEN MM-KISAT... 2 OPETTAJAN MM-KISAVIHKO...

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Meidän koulu -kysely Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli...4 2.2 Luokka...4 2.3 Silmien väri... 2.4 Koulumatkan pituus... 2. Horoskooppi...6

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Suunnistaja huomioi kanssaharrastajat ja ympäristön

Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Suunnistaja huomioi kanssaharrastajat ja ympäristön Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan 1A Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan 1B Jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus suunnistaa kilpailuissa ja kuntorasteilla omalla tasollaan.

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi Tehtäväpaketti Koululaisen Reilu luokka 2009 -kilpailu jakautuu neljään aihealueeseen: minä, kaverit, meidän luokka ja meidän koulu. Jokaiseen aihealueeseen liittyy tehtäviä, joista koostuu kisan aikana

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Syksy 2014 TERVETULOA!

Syksy 2014 TERVETULOA! Syksy 2014 TERVETULOA! Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilua ajassa perinteitä kunnioittaen Vuonna

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Terveiset Panttereilta

Terveiset Panttereilta Terveiset Panttereilta Napapiirin Pantterit ry on rovaniemeläinen jääurheilun erikoisseura, jossa pelataan kaukalopalloa ja jääkiekkoa. Harrastajia seurassamme on iältään 3-vuotiaasta aina n.60-vuotiaaseen;

Lisätiedot

Patamäen E-tytöt maailman suurimmassa lentopallotapahtumassa POWER CUPissa Raahessa 5-8.6.2014

Patamäen E-tytöt maailman suurimmassa lentopallotapahtumassa POWER CUPissa Raahessa 5-8.6.2014 Patamäen E-tytöt maailman suurimmassa lentopallotapahtumassa POWER CUPissa Raahessa 5-8.6.2014 Pientä 'suurta' jännitystä ilmassa saapuminen majoituspaikkaan liikuntahallille. Makuupaikkojen valinta ja

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Mitä Pöytäjääkiekko on? Tällä palstalla tulemme esittelemään pöytäjääkiekon harrastuksena sekä kilpailulajina. pöytäjääkiekkohistoriaan.

Mitä Pöytäjääkiekko on? Tällä palstalla tulemme esittelemään pöytäjääkiekon harrastuksena sekä kilpailulajina. pöytäjääkiekkohistoriaan. Pöytäjääkiekko uutisia osa 1/4 Tällä palstalla tulemme esittelemään pöytäjääkiekon harrastuksena sekä kilpailulajina. Kyseessä on jokaisen tuntema lautapeli. Lähes jokainen on pelannut Stigan legendaarista

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan. Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki. Aloitetaan ongelmista

Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan. Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki. Aloitetaan ongelmista Joukkoistamalla lukijasuhdetta lujittamaan Päätoimittaja Ville Kormilainen, Suosikki Aloitetaan ongelmista 1 Aloitetaan ongelmista SHINee, X Japan, New Boyz, suicide silence, Seikima-II, Spread Beaver,

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot