PÄIHDEKUNTOUTUSOHJELMAN KEHITTÄMISPROJEKTI PÄIHKE

Transkriptio

1 PÄIHDEKUNTOUTUSOHJELMAN KEHITTÄMISPROJEKTI

2 PÄIHDEKUNTOUTUSOHJELMAN KEHITTÄMISPROJEKTI Yhteistyöllä tukea toipumisen tielle on päihdekuntoutujia tukemaan suunnattu hanke, jossa etsitään yhteistyössä keinoja edetä kohti parempaa elämää. Kun päihdeongelmaisella on tarve tukeen ja kuntoutukseen, Päihke on mahdollisuus. LYHYESTI -projekti on kuuden toimijan yhteishanke päihdekuntoutusohjelman kehittämiseksi Jyvässeudulla. Projektia koordinoi Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö. Tavoitteena on asiakkaan kannalta joustava ja oikea-aikainen päihdekuntoutuksen palveluiden ketju. SISÄLLYS lyhyesti Johdanto sivu 3 Mikä on Kuntoutustyöryhmä sivu 4 Toimijoiden yhteystiedot sivu 4 Projektin toimijat sivu 5 Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Jyväskylän A-kilta ry Jyväskylän Katulähetys ry Laukaan Väentupa ry Vaajakosken Suvanto ry Työvalmennussäätiö Tekevä - palvelut sivu 7 Päihdeasiakkaiden yhteisökuntoutus Päihdeongelmaisen Ensisuoja ja tukiasuminen Päihdeongelmaisen tuettu asuminen Päihteetön tuettu asuminen Päiväkeskuspalvelut Päihdekuntoutujan työvalmennus Liiteosa sivu 12 Lomakkeistot Oheismateriaali Vastaavat toimittajat: Kari Lahti ja Eero Pirttijärvi Valokuva: Martti Kortelainen Taitto, kansikuva: Jari Penttinen Painopaikka: Jyvässeudun Paino Oy

3 JOHDANTO Mikä on Päihke Päihke- projekti lähti vuonna 2003 liikkeelle usean erillisen hanke-idean tilanteesta. Hankkeessa mukana olevien järjestöjen piirissä oli noussut toisistaan erillisinä lähekkäisiä hankesuunnitelmia, joiden perustavoite oli pääasiassa syrjäytymässä oleviin tai syrjäytyneisiin asiakkaisiin kohdistuvan toiminnan kehittäminen. Toimijat olivat tahoillaan pohtineet mahdollisuutta hakea yksin hankkeilleen rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Asiaa selvitettäessä järjestöissä oli syntynyt se kuva, että yksittäisinä hankkeina hakemusten edellytykset mennä läpi ja saada rahoitusta eivät olleet suuret. Järjestöissä oli pohdittu, että toisen olemassaolon tiedostamisesta ja yhteisestä toimintakentästä huolimatta ne olivat toimineet pitkään jopa täysin erillään toisistaan. Samansuuntaisilla hankeideoilla liikkeellä olevat toimijat kokoontuivat pohtimaan jatkotoimia. Tämän pohjalta nyt Päihke- projektissa mukana olevat järjestöt lähtivät suunnittelemaan yhteishanketta, joka sisälsi edelleen jokaisen toimijan oman hankeidean, mutta nyt toisiinsa liitettyinä ja yhteisen kokonaistavoitteen ympärillä. Hankkeen kokonaisuus on syntynyt hyvin erilaisista osahankkeista. Niiden tavoitteet ovat lähteneet järjestöjen omista tarpeista ja viitekehyksestä. Kokonaisuus perustuu siihen, että kaikilla on ollut kohderyhmänä päihdeongelmaiset ja tavoitteena näiden kytkeminen ensisijaisesti oman toiminnan, mutta yleisesti jonkinlaisen päihdekuntoutuksen piiriin. Tässä on tärkeätä, että toimijat näkevät päihdekuntoutuksen pitävän sisällään hyvin monenlaisia asioita ja näkevät sen perinteistä tulkintaa laajempana. Hankkeeseen lähtivät alusta lähtien mukaan Jyväskylän Katulähetys ry, Työvalmennussäätiö Tekevä, Vaajakosken Suvanto ry, Laukaan Väentupa ry sekä Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö kaikki omilla projektityöntekijöillään. Näiden lisäksi hankkeessa on ollut vahvasti mukana Jyväskylän A-kilta ry, jolla ei ole palkattuna tätä hanketta varten erillistä projektityöntekijää. Päihke- projektin tavoitteet kohdistuvat laajemman kokonaisuuden huomioimiseen päihdekuntoutuksen kentässä sekä myös pidempiaikaisen muutoksen hakemiseen palvelurakenteessa. Akuutteihin myös päihdetyötä koskeviin tarpeisiin reagoidaan usein projekteilla, jolloin pitkäaikainen kehittäminen voi jäädä jalkoihin. Seppo Sulkko on käsitellyt tätä näkökulmaa artikkelissaan todeten, että pysyvää kehittämistyötä ei saa unohtaa ja että hankkeiden tulee niveltyä laajempiin kokonaisuuksiin. Hän korostaa, että tarvitaan uudenlaista ajattelua, jossa kehittämistyö ymmärretään pitkäjänteiseksi työksi, jossa kehittäminen ei kohdennu vain yksittäisiin palveluihin vaan kokonaisuuksiin (Sulkko 2004,83 85). Päihke-projekti on luonteeltaan tällainen laajempi kokonaisuus, järjestöjen yhteisen toiminnan työmalli. Päihke- projektissa on hankesuunnitelmien perusteella haettu pysyvämpiä muutoksia toimintakäytänteisiin. Muutoksia, jotka nojaavat uudenlaiseen yhteistyöhön toimijoiden välillä ja ylittäisivät ammatillisen ja kokemuksellisen päihdetyön välisen kuilun. Projektin päämääränä ovat olleet päihdekuntoutujien kuntoutumisedellytysten paraneminen, heidän yhteisöllisyyden ja itsenäistymisen lisääntyminen, helpompi sijoittuminen koulutukseen ja työelämään, eri organisaatioiden yhteistoiminnallisuuden lisääntyminen ja palvelujärjestelmän kehittyminen sekä päihdekuntoutuksen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden paraneminen. Projektin tavoitteeksi asetettiin järjestöille niiden omien hoito-, kuntoutus- ja toimintaohjelmien kehittäminen. Hankkeen toisena tavoitteena oli eri toimijoiden välisten yhteistyökäytäntöjen kehittäminen siten, että projektin asiakkaat ovat tarvittaessa samanaikaisessa tai porrastetussa asiakkuussuhteessa eri organisaatioiden palveluissa yksilöllisesti laaditun kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Yhteistyön systemaattisuus tässä on ollut tärkeätä ja toisaalta se, että aikaisempaan tilanteeseen verrattuna nyt tiedettäisiin asiakkaan muista asiakkuuksista. Usein päällekkäiset asiakkuudet ovat saattaneet vaikeuttaa asiakkaan kokonaistilannetta, koska eri toimijoissa on voitu asettaa asiakkaan kanssa muihin asiakkuuksiin nähden vastakkaisia tavoitteita.

4 Kuntoutustyöryhmä Projektin päämäärien saavuttamiseksi asetettiin tavoitteeksi ja samalla keinoksi eri organisaatioiden työntekijöistä koostuva kuntoutustyöryhmä, jonka tehtävänä on yhteistyössä laatia ja seurata päihdekuntoutusohjelmassa olevien asiakkaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelmien, asumis- ja itsenäistymissuunnitelmien sekä koulutus- ja työllistymissuunnitelmien edistymistä ja toteutumista. Tuo kuntoutustyöryhmä perustettiin heti kun hankkeen kaikilla osahankkeilla oli työntekijät. Kuntoutustyöryhmän osuus on ollut keskeinen tämän julkaisun kokoamisessa ja toteuttamisessa. Kuntoutustyöryhmässä, josta muodostuu hankkeen varsinainen henkilöresurssi ovat olleet mukana Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö: Eero Pirttijärvi, Merja Arndt, Krista Koskinen ja Kari Lahti Jyväskylän A-kilta ry: Ali Leinonen Jyväskylän Katulähetys ry: Eero Tolvanen Laukaan Väentupa ry: Tytti Mäkinen ja Leila Koskinen Työvalmennussäätiö Tekevä: Jouko Lehtimäki ja Helena Ritvanen Vaajakosken Suvanto ry: Marjatta Kinnunen ja Aarno Rantonen Lomakkeet Hankkeessa tuotteena kehitetyt lomakkeet on koottu julkaisun loppuosaan. Päihkeperustietolomakkeen runko on Helsingin Diakonissalaitoksen kehittämisyksikön vuosina toteuttamasta Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamasta Duuni- projektista. Duuni- projekti on siirtynyt käytännön työmalliksi Helsingin kaupungin palveluihin. Päihdehuollon jälkikuntoutusyksikkö toimii päihdekuntoutujien apuna päihteettömän elämäntavan rakentamisessa kuntouttavan päihdehoidon jälkeen. Päihke- projekti on saanut ohjausta ja tukea työlleen Päihdehuollon jälkikuntoutusyksikön työntekijöiltä. Lomakkeiden käytönohjausta ja soveltamisohjeita on saatavilla hankkeen toimijoilta. Lomakkeistot Päihkeperustieto Päihke-Case Päihke-kuntoutussuunnitelma Päihke-tietojenluovutus valtuutuslomake Toimijoiden yhteystiedot Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Keskussairaalantie Jyväskylä Jyväskylän A-Kilta ry Taitoniekantie Jyväskylä Jyväskylän Katulähetys ry Kankitie Jyväskylä Laukaan Väentupa ry Katajamäentie Laukaa toimisto@seukkala.fi Työvalmennussäätiö TEKEVÄ Vaajakoskentie Jyväskylä etunimi.sukunimi@tekeva.net Vaajakosken Suvanto ry Vaajakoskentie 123 E Vaajakoski suvanto.ry@kolumbus.fi

5 TOIMIJOIDEN ESITTELY Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Taustayhteisöt Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön perustamiskokous pidettiin syyskuussa 2001 mutta käytännön toiminta ja henkilöstö siirrettiin Jyväskylän kaupungilta säätiölle toukokuun alussa Säätiön toiminnan runkona olivat Jyväskylän kaupungin A-klinikka, katkaisuhoitoasema ja kuntoutusyksikkö. Säätiön perustajayhteisöjä ovat Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Laukaan kunta Muuramen kunta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä A-klinikkasäätiö Sininauhaliitto ry Kirkkopalvelut ry Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry YAD Youth Against Drugs ry Jyväskylän A-kilta ry Jyväskylän Katulähetys ry Kuiville Pyrkivien Tuki ry Vaajakosken Suvanto ry Laukaan Väentupa ry Toiminta-ajatus Päihdepalvelusäätiön tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää päihde- ja muita riippuvuusongelmia sekä niihin liittyvää syrjäytymistä Keski-Suomen maakunnan alueella. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tuottaa kustannushyötysuhteiltaan järkeviä ja laadukkaita päihdehuollon avo- ja laitosmuotoisia erityispalveluja alkoholin, lääkkeiden sekä huumeiden käyttäjille. Lisäksi säätiö tarjoaa asiantuntija-, kehittämis- ja koulutuspalveluja sekä ylläpitää tiedotus-, tutkimus-, valistus- sekä muuta säätiön tarkoitusta edistävää toimintaa. Jyväskylän A-kilta ry A-kiltatoiminta alkoi Jyväskylässä 1960-luvulla kuten muissakin tuolloin perustetuissa A-killoissa A-klinikan asiakkaiden yhteisenä toimintana. Päihdeongelmista kuntoutuvat ihmiset näkivät vertaistuen merkittäväksi toipumista tukevaksi tekijäksi. Yhdistys nimeltä Jyväskylän A-klinikan Asiakasrengas ry. perustettiin v Yhdistyksen nimeksi tuli myöhemmin Jyväskylän A-kilta ry. Nykyiset toimitilat Kortesuon kartanossa mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Kartanon päärakennuksessa on toimintakeskus, kuntosali- ja saunatilat sekä tukiasuntola viidelle päihdeongelmasta kuntoutuvalle miehelle. Piharakennuksen entisessä navettarakennuksessa on tilat sekä puuettä metallityöverstaalle. A-kiltatoimintaa ohjaavat yhteiset arvot ja käsitykset. Näitä ovat päihteettömyys, vapaaehtoisuus, kokemuksellisuus, yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. Kaikki A-killan piirissä tapahtuva toiminta on päihteetöntä. Toimijat ovat valtaosaltaan vapaaehtoisia. Yhteisöllisyys ja yhteistoiminta tukevat kuntoutumista. A-kilta-toiminnan avainkäsitteenä on edelleenkin kuntoutuvien päihdeongelmaisten keskinäinen vertaistuki. Jyväskylän A-kilta ry on yksi A-Kiltojen Liitto ry:n jäsenjärjestöistä. A-killan jäsenillä on näin mahdollisuus osallistua keskusjärjestön tarjoamaan koulutus- ja virkistystoimintaan. Yhdistyksessä toimiminen vahvistaa omalta osaltaan päihdeongelmaisten toipumista ja antaa valmiuksia siirtymiseen opiskeluun, työelämään tai muuhun yhteiskunnan toimintaan. Jyväskylän A-killan keskeisenä toiminnan tarkoituksena on pyrkiä poistamaan päihdeongelmaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Tarkoituksena on myös edistää samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien henkilöiden keskinäistä vuorovaikutusta ja korjaavien elämänkokemusten välittymistä ihmiseltä toiselle sekä etsiä uusia toimintamuotoja päihdeongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Tavoite Päihdepalvelusäätiön tavoitteena on toimia julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä seudullista toimintaa kokoavana ja kehittävänä organisaationa. Säätiö kehittää päihdehuollon erityisosaamista ja asiantuntemusta, joka hyödyntää ensisijaisesti koko Keski-Suomen aluetta. Säätiön tehtävänä on tuottaa tietoa hoitopalveluista ja päihteiden käytöstä sekä niihin liittyvistä muutoksista. Käytännön toiminnallaan sekä kannanotoillaan säätiö ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päihde- ja hoitopoliittiseen päätöksentekoon omien arvojensa mukaisesti. Päihdepalvelusäätiön hoitopalveluista saat lisätietoa osoitteesta Jyväskylän Katulähetys ry Vuonna 1953 perustettu Jyväskylän Katulähetys ry on kristilliseltä pohjalta toimiva yhdistys. Se auttaa alkoholisteja, sekakäyttäjiä ja huumeongelmaisia, vankilasta vapautuvia sekä maahanmuuttajia heidän ongelmissaan. Askelmatoimintamallin mukaan jokaiselle asiakkaalle etsitään sopiva paikka lähtien kaikille päihdeongelmaisille suojan antavasta ensisuojasta jatkuen puolimatkankotien ja työllistämistoiminnan kautta aina itsenäiseen elämään saakka. Katulähetyksen asumisyksiköt ovat Ensiaskel, Takalaiton, Kalliomäki, Salmiranta, Nurmela, Myllyjärvi, Köhniö ja Etappi.

6 Auttamisprosessiin sisältyvät hengellinen toiminta, eriikäisten päihdeongelmaisten tukiasuttaminen, päiväkeskustoiminta vertaistukiryhmineen, perheiden ja nuorten auttaminen, kierrätystoiminta kirpputoreineen sekä pitkäaikaistyöttömien työllistäminen yhdistyksen eri yksiköissä. Työtä tehdään perheiden ja nuorten parissa. Katulähetys auttaa niitä, joiden elämää haittaavat ja hallitsevat päihteet ja joiden arkea ovat alkoholin ja huumeiden lisäksi asunnottomuus, työttömyys, perheen hajoaminen, mielenterveysongelmat, syrjäytyneisyys ja yksinäisyys. Katulähetysläiset kohtaavat työssään ihmisiä, jotka ovat kadottaneet otteensa työpaikasta ja pysyvästä asunnosta. Katulähetys pyrkii tuomaan toivoa sinne, missä toivoa ei enää ole. Katulähetystyö on lähimmäisenrakkautta, joka saa voimansa kristillisestä uskosta. Katulähetyksen arvot Kristillisyys Usko Kristukseen saa aikaan lähimmäisen rakkautta, rehellisyyttä ja Hyvän Sanoman eteenpäin viemistä. Yhteisöllisyys Yhteisö tukee ja rohkaisee jäseniään elämän arjessa kunnioittaen kaikkien oikeutta erilaisuuteen ja omaan mielipiteeseen. Vastuullisuus Työyhteisön jäsen sitoutuu toimintaan, tavoitteisiin ja arvoihin. Uudistuminen Katulähetyksen henkilöstö haluaa uudistua ja olla mukana kehittämässä järjestön toimintaa. Periaatteen toteuttamiseksi on kehitetty Seukkalan kuntoutusohjelma, jonka tarkoituksena on pysäyttää ongelmaksi muuttunut elämäntilanne turvallisesti. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan identiteettiä, jotta hän kykenisi arvostamaan itseään vastuullisena yhteiskunnan kansalaisena. tukiasunnot Kievarissa, Mäkituvalla ja Honkatuvalla, joissa pyritään turvaamaan jokaiselle laadukas asuminen. työtoiminta SER- ja Laukaan Uuskäyttöhalleilla sekä Väentuvan toimipisteissä. Toiminta perustuu siihen näkemykseen, että työllä on elämän laadulle ja elämän hallinnalle ratkaiseva merkitys. Tavoitteena on ekologisesti ja taloudellisesti kestävä toimintakulttuuri. Tapojoen lomakiinteistö Kolarin kunnassa, joka on kaikkien Väentuvan yksiköiden käytettävissä. Virkistystoiminnalla haetaan uusia elämyksiä ja voimavaroja psyykkisen ja fyysisen kunnon kohentamiseksi. projektitoimintaa uusien toimintatapojen kehittämiseksi. Vaajakosken Suvanto ry Vaajakosken Suvannon päiväkeskus sijaitsee aivan Vaajakosken keskustassa. Yhteiskristillisellä pohjalla toimiva ja henkilöjäsenistä koostuva Vaajakosken Suvanto ry on perustettu v Perustamisvaiheen yhteistyötahoina olivat Laukaan Väentupa ry. Jyväskylän maalaiskunta, Jyväskylän maaseurakunta, Jyväskylän Helluntaiseurakunta, Jyväskylän Ortodoksinen seurakunta, Jyväskylän Vapaaseurakunta ja Vaajakosken Baptistiseurakunta. Yhdistyksen toiminnan periaatteet Laukaan Väentupa ry:n perustamisen lähtökohtana on ollut huoli ihmisten hyvinvoinnista silloin kun ongelmat ahdistavat. Toiminta rakentuu kristilliseen ihmiskäsitykseen ja yhteisöhoidon periaatteisiin. Vuorovaikutus pohjautuu yksilön arvostamiseen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Laukaan Väentupa ry aloitti toimintansa v Seukkalassa. Muita toimintamuotoja tuli mukaan myöhemmin. Nykyisin yhdistyksellä on seitsemän toimintayksikköä ja lisäksi projektitoimintaa. Yhdistys järjestää Vaajakoskella päiväkeskustoimintaa. Kristilliseen arvopohjaan ja jokaisen kiistattomaan ihmisarvon tunnustamiseen perustuen Suvanto pyrkii päiväkeskus toiminnallaaan auttamaan ja ohjaamaan hoitotoimenpiteiden piiriin päihde- ja moniongelmaisia henkilöitä. Ongelmiin joutunutta ihmistä autetaan torjumalla syrjäytymisen haittoja ja uhkaa luomalla puitteet, jossa on mahdollista osallistua toimintaan ja tulla kanssakäymiseen toisten kanssa. Toiminnassa on vahvasti vertaistukiryhmien piirteitä. Päiväkeskus- ja projektitoiminta tuottaa Vaajakosken alueella myönteistä sosiaalista pääomaa seudun hyväksi. Työssä seurataan ympäröivän yhteiskunnan kehittymistä ja muokataan toimintaa tarpeiden mukaan.

7 Työvalmennussäätiö Tekevä Tekevän tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään työttömyydestä ja syrjäytymisestä yksilölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia rasitteita. Toimintoja toteutetaan tuotannollisen työn parissa siihen liitetyn valmennuksen keinoin. Tekevän toimintaa kuvaava motto on, että annamme parhaille puolille mahdollisuuden. Perustajat Invalidiliitto ry Jyvälän setlementti ry Jyväskylän Katulähetys ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura Kuurojen Liitto ry Sininauhaliitto ry Tekevän arvot Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle. Yksilöllisyys Yksilöllisyys on Tekevän kaiken toiminnan läpäisevä periaate, joka mahdollistaa yksilön tarpeista lähtevän valmennuksen ja tasa-arvon. Monipuolisuus Monipuolisuus on kyky vastata erilaisiin tarpeisiin ja haasteisiin erilaisissa tilanteissa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteellisuus Tavoitteellisuus on tietoista toimintaa kohti yhteisesti sovittuja päämääriä. Toiminta-ajatus Vastuullisuus Tekevän tarkoituksena on yksilön työ- ja toimintakyvyn parantuminen työn avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Vastuullisuus on sisäistä vastuuta itsestämme, toisistamme ja työyhteisön hyvinvoinnista sekä ulkoista vastuuta toimintaedellytyksistä. PALVELUT Päihdeasiakkaiden yhteisökuntoutus Erisisältöisiä yhteisökuntoutuspalveluita tarjoavat Päihdepalvelusäätiön, Seukkalan hoitokoti ja Jyväskylän katulähetyksen Tessio Backa. Päihdekuntoutus on suunnattu asiakkaille, joiden päihteiden käyttö on muodostunut ongelmaksi, eivätkä avopalveluhoidon keinot ole yksin riittävät. Päihdekuntoutukseen hakeudutaan vieroitusjakson jälkeen. Vieroitushoito voidaan toteuttaa avopalveluna, terveyskeskuksen vuodeosastolla tai Päihdepalvelusäätiöllä. Päihdekuntoutuksen tarkoitus on auttaa asiakasta löytämään omat voimavaransa ja vahvistaa elämänhallintaa parhaan mahdollisen toimintakyvyn saavuttamiseksi. Päihdekuntoutuksessa kartoitetaan erilaisilla lähestymistavoilla ja hoitomenetelmillä asiakkaan elämäntilanteen hallinnan ongelmia ja päihderiippuvuutta. Kuntoutuminen on yksilöllinen muutosprosessi, jonka tavoitteen asettaa kuntoutuja itse. Sen toteuttamisesta sovitaan asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän yhteistyönä. Prosessi etenee useimmiten välitavoitteiden kautta. Tukiverkoston luominen laitoskuntoutuksen jatkoksi on osa kuntoutuksen tavoitteista. Päihdekuntoutusta toteutetaan pääsääntöisesti ympärivuorokautisena. Kuntoutuksen pituus suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kohderyhmänä ovat aikuiset miehet ja naiset. Hoitoon voi hakeutua kotikunnasta riippumatta edellytyksenä kunnan maksusitoumus. Palveluiden sisältöön voit tutustua järjestöjen wwwsivuilla.

8 Seukkala Seukkala sijaitsee maaseudun rauhassa Laukaan Valkolan kylässä. Vanhaan pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi kaksi asuntolarakennusta sekä puutyöhalli. Seukkalassa on kaksitoista asiakaspaikkaa, jokaiselle asiakkaalle on varattu oma huone. Päärakennuksessa sijaitsee toimistotilat, ryhmätilat sekä ruokailutilat. Talossa on kesäisin käytössä ulkosauna ja talvella lämpiää sisäsauna. Kohderyhmänä ovat erilaisista riippuvuuksista ja mielenterveydenongelmista kärsivät aikuiset miehet ja naiset. Hoitoon hakeutuminen Kuntoutukseen tultaessa asiakkaalla on oltava lähettävän kunnan maksusitoumus. Hoidon tavoite Pysäyttää ongelmaksi muuttunut elämäntilanne turvallisesti. Käsitellä yhteisöhoidon menetelmin, omahoitajakeskustelujen, ryhmien ja erilaisten toimintamenelmien avulla kriisiytynyttä tilannetta. Motivoida asiakasta ymmärtämään liikunnan ja ravinnon merkitys toipumisprosessissa. Kuntoutuksen aikana selvitämme tarpeellisen tukiverkoston kuntoutuksen jatkoksi. Hoidon sisältö Käsityksemme mukaan riippuvuus aiheuttaa todellisesta elämästä vieraantumista. Hoidon alkuvaiheessa asiakkaalle tehdään henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutuksen aikana pyrimme omahoitajakeskustelujen, pari-ja perhetapaamisten, ryhmätoiminnan, yhteisöhoidon, verkostotyön ja erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla vahvistamaan asiakasta päihteettömään elämään. Toimimme yhteistyössä asiakkaan lääkärin kanssa tai käytämme tarvittaessa lääkärikeskus Mehiläisen lääkäripalveluja. Liikunnalla ja terveyskasvatuksella on tärkeä osa kuntoutuksessa. Erilaiset elämykset päihtettömänä toimimisesta kuuluvat kuntoutuksen ohjelmaan, esimerkkinä elokuvat, teatteri, retket ja erilaisiin ulkopuolisiin tapahtumiin osallistuminen. Hoidon kesto Kuntoutuksen pituus määräytyy yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Hoitojaksojen pituudet ovat kuukaudesta eteenpäin. Lähettävän kunnan kanssa sovimme mahdollisesta intervallijaksosta kuntoutuksen jatkoksi. A-Yhteisö A-yhteisö on 17-paikkainen, naisille ja miehille tarkoitettu alkoholikierteen katkaisuun, kuntoutukseen sekä työ- ja toimintakyvyn arvioon erikoistunut yksikkö. A-yhteisön viitekehyksenä on yhteisöhoidon malli ja kognitiivinen lähestymistapa. Hoito perustuu vapaaehtoisuuteen Hoitoon hakeutuminen Vieroitushoitoon hakeutuminen tapahtuu oma-aloitteisesti A-poliklinikan kautta ma-pe klo 8-11 puh. (014) tai oman kunnan sosiaali- ja/tai terveystoimen lähettämänä. Kuntoutukseen hakeudutaan A-pkl:lla, vieroitushoidossa tai esiverkostossa tehdyn hoidontarpeen arvion kautta. Paikkatiedustelut puh. (014) / Työ- ja toimintakyvyn arviot toteutetaan lähetteiden pohjalta. Hoidon tavoite päihdekierteen katkaisu, toipumisprosessiin motivoituminen ja sitoutuminen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kohentuminen yksilöllinen jatkohoidon tarpeen arviointi ja kuntoutussuunnitelman laatiminen yhteistyössä asiakkaan ja häntä hoitavan / tukevan viranomais- ja lähiverkoston kanssa jälkihoidon suunnittelu ja sitoutuminen jatkohoitoon päihdekeskeisen elämäntavan muuttaminen Hoidon sisältö Vieroitus fyysinen hoito säännöllinen ravinto, lepo, puhtaus, lääkitys, ulkoilu psyykkinen hoito oireenmukainen lääkitys selvittelevät ja tukea-antavat yksilö- ja ryhmäkeskustelut sosiaalinen kuntoutuminen perhe-, toimeentulo- ja asuntoasioiden selvittely yksilölliset verkostot Kuntoutus kuntoutussuunnitelman laatiminen päihteettömän elämäntavan edellytysten luominen ryhmät ( kognitiiviset ryhmät, keskusteluryhmät, luennot, toiminnalliset ryhmät, akupunktio/rentoutus ) verkostotyö perhe- ja paritapaamiset tutustumiskäynnit päihteettömyyttä tukeviin yhteisöihin Vierotushoidon ja kuntoutuksen aikana on mahdollisuus osallistua AA-ryhmän toimintaan. Hoidon kesto Vieroitushoidon kesto määräytyy yksilöllisesti 3-14 vrk (vieroitus, arviointijakso). Työ- ja toimintakyvyn arvio vieroitushoitojakson jälkeen toteutettuna 5 vrk. Kuntoutusjakso kestää 4 vk ja jatkona kuntoutukselle sovitusti intervallijaksot 5-7 vrk.

9 Tessio Backa Kohderyhmä: Päihde- ja muista riippuvuus ongelmista kärsivät miehet. Lisäksi Tessio Backan perusasiakasryhmänä ovat vangit, vankilasta vapautuvat ja muut laitostaustaiset henkilöt. Toiminta: Kuntoutusohjelman tarkoituksena on auttaa ja tukea asiakasta vapautumaan haitallisista riippuvuuksista sekä opettaa hänet selviytymään arkipäivän tehtävistä. Tessio Backassa yhdistyy itsenäisten elämäntaitojen ja asumisen harjoittelu. Kristilliseltä pohjalta lähtevän toiminnan tavoite on kokonaisvaltaisen kuntoutumisen käynnistyminen. ( Hengellinen, psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kuntoutuminen ovat toiminnan tavoitteita.) Kuntoutuminen tapahtuu arjen työtehtävien, ryhmätoiminnan, sielunhoidollisten keskustelujen sekä liikuntaelämysten avulla. Tessio Backaan tulevat asiakkaat sitoutuvat kirjallisesti talon ohjelmaan sekä päihteettömyyteen. Luonnon läheisyys mahdollistaa mm. kalastamisen ja tarjoaa upeat puitteet retkeilylle. Kuntoutumisjatkumot: Tessio Backan suositeltava peruskuntoutusjakso on kolmen kuukauden mittainen. Sitä seuraa kolmen kuukauden itsenäistymisjakso, jona aikana erikoisesti paneudutaan itsenäisten elämäntaitojen harjoitteluun, valmentaudutaan yhteiskuntaan siirtymistä varten, rakennetaan verkostoja, sovitaan mahdollisista velkajärjestelyistä ja tarvittavasta muusta tuesta. Maksimiaika Tessio Backan varsinaisella hoitojaksolla on 1 vuosi. Kuntoutusjakson jälkeen on mahdollisuus päästä asumaan johonkin Jyväskylän Katulähetyksen asumispalveluyksikköön tuettuun asumiseen. Terveydenhoito: Talossa on psykiatriaan suuntautuneen sairaanhoitajan päivittäiset palvelut. Tessio Backan lääkäripalveluissa on käytettävissä konsultoiva lääkäripalvelu. Päivystysluontoisissa tapauksissa käytämme Laukaan terveyskeskusta. Muut asiakkaan tarvitsemat terveyspalvelut ja reseptien uusimiset pyritään hoitamaan lähettävän kunnan ja asiakkaan oman lääkärin kautta. Erikseen sovittaessa ostetaan ulkopuolelta asiakkaan tarvitsemat erityisterveyspalvelut. Henkilökunta: Henkilökuntana on ammattitaitoinen työtiimi. Tessio Backassa on diakoni, psykiatrinen sairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitaja, kodinhoitaja., sähköasentaja ja emäntä. Tarvittaessa ovat käytettävissämme psykologian maisterin terapiapalvelut. Yhteistyötahot: Kuntien sosiaalitoimet, vankilat, rikosseuraamusvirastot, eri päihdetyön järjestöt, sosiaalialan koulut ja opistot, kriminaalihuolto, seurakunnat ja muut päihdetyötä tekevät yhdistykset ja toimijat. Hakeminen: A- klinikan / asiakkaan kotipaikkakunnan sosiaalitoimen kautta. Vankien osalta vangin hakeutumista kuntoutukseemme hoitavat vankilan viranomaiset. Päihdeongelmaisten Ensisuoja ja tukiasuminen ( Märkä ) Ensisuoja ja sen yhteydessä olevat asunnot ovat tarkoitettu asunnottomille päihdeongelmaisille, joilla ei ole voimia eikä halua päihteettömään elämään. Jyväskylän Katulähetys ry / Ensiaskel Ensiaskel tarjoaa katon pään päälle jokaiselle päihdeongelmaisille. Ensisuoja ja selviämisasema muodostuvat neljästä kahden hengen huoneesta sekä kahdesta kahden hengen loosista. Näistä paikoista puolet on tarkoitettu selvin päin oleville asunnottomille ja puolet päihtyneille. Lisäksi on aula, jossa on yhteinen keittotila, wc- ja peseytymistilat sekä ohjaajien toimisto. Aulassa on myös varavuoteita, joten jokaiselle tarvitsijalle järjestyy yösija. Ensisuoja on avoinna ympäri vuorokauden. Ensisuojassa yöpyvien asunnottomien elämäntilanne kartoitetaan ja heidät pyritään ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan heille parhaiten sopiviin asumis- ja hoitomuotoihin. Ensisuojassa on mahdollisuus ruoanlaittoon. Päiväkeskuksen ruokalassa on arkisin klo mahdollisuus ruokailla edulliseen omakustannushintaan. Terveydenhoitoa varten kotisairaanhoitaja on paikalla joka arkipäivä. Ensiaskel tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet viettää päivää päihteettömästi. Ensiaskel- asunnot sisältävät 50 pientä itsenäistä asuntoa. Asunnoissa on huoneen lisäksi minikeittiö ja suihkullinen wc. Ensiaskel tarjoaa hyvät mahdollisuudet saunomiseen ja vaatehuoltoon. Kuukausivuokraan sisältyvät kaikki asumiskustannukset. Asuminen on ympärivuorokautisesti tuettua ja valvottua, mutta kuitenkin sangen itsenäistä. Työntekijöiltä saa ohjausta ja apua ongelmatilanteissa. Laukaan Väentupa ry / Honkatupa Honkatupa on tarkoitettu laukaalaisille asunnottomille päihdeongelmaisille. Työntekijä on paikalla klo 7:30 21:00. Asukkaiden elämänhallintaa pyritään tukemaan sen kaikilla osaalueilla. Talossa ei ole päihteettömyysvaatimusta, mutta päihteiden käyttö ja tuominen alueelle on kielletty. Tukiasuntoyksikkö koostuu viidestä asunnosta; yksiöstä, kahdesta kahden henkilön soluasunnosta sekä kolmen henkilön soluasunnosta. Ensisuojassa on kaksi kolmen hengen huonetta, joissa molemmissa on kylpyhuone. Aamiainen kuuluu yöpymismaksuun. Talossa on myös päivähuone, jossa voi laittaa ruokaa, keittää kahvia, lukea lehtiä ja viettää aikaansa. Laukaan Väentupa ry / Mäkitupa Tarjoamme kerrostaloasumista asunnottomille päihdeongelmaisille laukaalaisille 20 pienessä asunnossa. Ei raittiusvaatimusta, mutta häiriöihin ja asumisen ongelmiin puututaan. Asukkaan kanssa sovitaan asumisen tavoitteet, joiden avulla turvataan häiriötön ja viihtyisä asuminen. Viikoittain pidetään asukaspalaveri, jossa käsitellään yhteisiä asioita. Asukasvalinnat tehdään yhteistyössä Laukaan kunnan viranomaisten kanssa.

10 Päihdeongelmaisten tuettu asuminen ( Puolikuiva ) Päihdeongelmaisten tuetussa asumisessa vuokrasuhde solmitaan päihteetöntä asumista varten, joten asuinalueella päihtyneenä oleskelu on kielletty. Raittiustavoitteita asukkailta ei tässä tuetussa asumisessa vaadita. Jyväskylän Katulähetys ry. Jyväskylän Katulähetyksen puolimatkankodeissa tämä asumismuoto tarjoaa vapaaehtoistyötä, virkistystoimintaa ja työntekijöiden tuen asioiden hoitamiseen sekä päihteidenkäytön tavoitteiden seurantaan. Yhteisöllisyyden avulla ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä vahvistetaan asukkaan omatoimisuutta ja raitistumista. Jyväskylän Katulähetyksen ns. puolimatkankotien asunnoissa ja alueilla ei saa oleskella päihtyneenä. Ensiaskeleessa 10 asuntoa on varattu päihteetöntä elämää varten. Kaikkiaan Katulähetyksessä tätä palvelua tarjotaan n. 150 päihdeongelmaiselle. Puolimatkankotien alueella päihteiden käyttö on rikkomus vuokrasuhdetta vastaan ja siitä seuraa kirjallinen varoitus. Jokaisessa Jyväskylän Katulähetyksen puolimatkankodissa on avoin päiväkeskus, jossa voi lukea lehtiä, katsoa televisiota, käyttää atk-laitteita, pestä pyykkiä, peseytyä ja ruokailla. Päihteetön tuettu asuminen ( Kuiva ) Päihdekuntoutujien tuetussa asumisessa eletään päihteettömässä ympäristössä. Siellä saadaan muilta asukkailta vertaistukea uuteen elämäntapaan. Tämä asumismuoto on tarkoitettu niille, jotka haluavat kokonaan irti päihteistä. Päihdekuntoutuja hoitaa ensisijaisesti päihdeongelmaansa sairautena ja korjaa samalla omaa elämäntilannettaan. Päihteettömyys koskee asumisaikaa eikä vain asumispaikkaa. Asukkaalla on oikeus tukeen, yksityisyyteen ja päihteettömyyttä edistävään ja väkivallasta tai sen uhasta vapaaseen lähiympäristöön sekä saamaan apua asumisen jatkuvuuden turvaamiseksi. Asukkaalla on velvollisuus alueen pitämiseen päihteettömänä, työntekijöiden tapaamiseen ja muiden huomioimiseen. Jyväskylän A-kilta ry Jyväskylän A-killan toimitiloissa Kortesuon kartanossa on tarjolla asunto viidelle jyväskyläläiselle miehelle, jotka pyrkivät päihteettömyyteen. Päiväkeskuspalvelut Päiväkeskuksissa päihdeongelmainen saa viettää päivänsä selvin päin yhdessä muiden kanssa. Siellä kukaan ei ole toistaan huonompi, vaan yhdessä jaetaan samoja arjen iloja ja suruja. Vertaistuen lisäksi päiväkeskukset tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia erilaisiin toimintoihin tai ajanviettoon. Kaikissa päiväkeskuksissa saa juoda kahvia ja lukea päivän lehtiä. Koska tukiasunto sijaitsee A-killan päivätoimintakeskuksen yhteydessä, niin asukkaat saavat vertaistukea sekä toisilta asukkailta että kiltalaisilta. Arkisin on käytettävissä myös kahden A-killan työntekijän tuki. Asukkaat voivat osallistua kaikkeen A-killan toimintaa. Toimintamuotoja kuvataan tarkemmin päiväkeskustoimintojen yhteydessä. A-killan perusperiaatteita on pyrkimys päihteettömään elämäntapaan. Edellisestä seuraa, että Kortesuon kartano on kokonaisuudessaan päihteetön alue. Päihteettömyys tukiasunnossa on sidottu asumisaikaan, ei asumispaikkaan. Kuitenkin tukiasunnon asukkaan meneminen päihtyneenä asuntoonsa merkitsee vuokrasuhteen päättymistä. Jyväskylän Katulähetys ry / Myllyjärvi - Köhniö Myllyjärvi-Köhniö on yhteisöllinen 37 asuntoa käsittävä kokonaisuus käsittäen Myllyjärven kolme rivitaloa ja Köhniön pienkerrostalon. Yhteisöhoidollisia periaatteita toteutetaan Myllyjärvellä kaksi kertaa viikossa pidettävillä yhteisöpalavereilla. Yhteisö käsittelee mahdollisimman läpinäkyvästi ilot ja surut, retkahtamiset ja onnistumiset etsien vastausta kysymykseen: Miten yhteisöä tulisi porukalla kehittää, jotta kaikki voisivat siellä viihtyä ja edetä toipumisen tiellä. Yhteisö tekee päätökset asukasvalinnoista ja poistamisista. Päihdepalvelusäätiön kanssa tehdään yhteistyötä huumeasiakkaiden saattamiseksi heidän tarvitsemiinsa hoitoihin. Myllyjärvi-Köhniössä toimii liikuntaan keskittyvä Team- Myllis, jonka joukkueet pelaavat futista ja sählyä, mutta myös muuta liikuntaa harrastetaan yhdessä. Kahden yksikön muodostama kokonaisuus tarjoaa hyvin monipuolisia vapaaajanviettotapoja, päiväkeskuksen saunoineen, mahdollisuuden osallistua hengellisiin tilaisuuksiin ja AA-ryhmään. Laukaan Väentupa ry / Kievari Kievari on 20 asuntoa käsittävä tukiasumisyksikkö, joka muodostuu kolmen rivitalon ryhmästä. Se on ensisijaisesti jatkopaikkana Seukkalan hoitokodin asiakkaille. Asukasvalinnat tehdään yhteistyössä Laukaan kunnan sosiaalitoimen kanssa. Jos Laukaan kunnalla ei ole osoittaa tyhjänä olevaan asuntoon päihteettömyyteen sitoutuvaa asukasta, voidaan valita myös ulkopaikkakuntalaisia. Yhteisöpalaverit pidetään kaksi kertaa viikossa. Tukitoimintaan kuuluu myös erilaisia virkistymis- ja tutustumismatkoja sekä kuljetuksia seurakuntien tilaisuuksiin. Yhteisinä tiloina on käytettävissä punttisali, hiljainen huone, päivähuone sekä ruokailu- ja askartelutilat. Jyväskylän A-kilta ry A-killan päiväkeskusta nimitetään päivätoimintakeskukseksi ja se on tarkoitettu A-kiltaan liittyville toipujille. Sen tarjoamiin mahdollisuuksiin saa toki kuka tahansa päihdeongelmainen tulla tutustumaan ja harkitsemaan sen pohjalta, voisiko killan vahva vertaistuki olla hänelle avuksi. Kortesuon kartano on auki joka päivä klo A-killan jäsenet voivat pelata biljardia, kohentaa kuntoa kuntosalissa, pistäytyä kolme kertaa viikossa saunan löylyissä sekä askar- 10

11 rella puu- ja metalliverstaassa. Arkisin on myös ruokailumahdollisuus jäsenille. Naisille on omaa toimintaansa ja erityisesti tiistai on varattu naisille, jolloin heille on kuntosali, sauna sekä toiminnallinen ryhmä. Maanantaisiin kokoontuu lisäksi naisten vertaisryhmä. A-kiltalaiset tekevät yhdessä vuosittain erilaisia matkoja ja järjestävät leirejä. Kesäksi A-killalla on vuokrattuna kesämökki Tuomiojärven rannalla. Jyväskylän Katulähetys ry Jokaisessa asuinyksikössä toimii avoin päihteetön päiväkeskus. Siellä järjestetään erilaista harrastustoimintaa yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Päiväkeskuksessa voi lukea lehtiä, katsoa televisiota, käyttää atk-laitteita, pestä pyykit ja peseytyä. Tavoitteena on raitistumisen tukeminen, yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä omatoimisuuden vahvistaminen yhteisöllisyyden avulla. Ensiaskeleessa ja Nurmelassa toimii hyvää kotiruokaa tarjoileva ruokala. Vaajakosken Suvanto ry Suvanto on päiväkeskus, johon tullaan selvin päin. Se on avoinna maanantaista perjantaihin 8-15 ja lisäksi on tarjolla erilaisia iltatoimintoja. Meillä tarjotaan vertaistukea, keskustelua, sielunhoitoa ja hoitoonohjausta. Kävijöillä on mahdollisuus edulliseen aamupuuroon ja päivittäiseen lämpimään ateriaan. Saunaa lämmitetään, peseytymässä voi käydä ja pyykkinsä pestä. Ajanviettoon on tarjolla puuverstas, nettiyhteys, hengellisiä julkaisuja ja infopisteessä erilaisia esitteitä. Naisille ja miehille on eri saunaillat ja leiritoimintaa. Suvannon Ateljeessa voi kutoa ja ommella tai harrastaa muita kädentaitoja. Suvannossa voi osallistua monenlaiseen toimintaan ja torjua näin syrjäytymisen haittoja ja uhkaa. Täällä sinua vastassa on aina joku työntekijä ja pääset halutessasi varmasti kanssakäymiseen toisten kanssa. Toiminnassa seurataan ympäröivän yhteiskunnan kehittymistä ja muokataan toimintaa tarpeiden mukaan. Toiminnassa on vahvasti vertaistukiryhmien piirteitä. Suvannolla on Päihke-projektitoiminnan kautta tarkoitus luoda järjestelmä joka ohjaa, kannustaa ja avustaa henkilöitä palaamaan nk. normaalipalveluiden piiriin ja omatoimisuuteen syvästä syrjäytymisvaiheesta. Järjestelmää on rakennettu ulospäin suuntautuvaksi osaksi Vaajakosken Suvannon päihde-/mielenterveyspäiväkeskuksen toimintaa. Päihke-työpari tekee mm. kotikäyntejä yhteistyökumppaneiden pyynnöstä asiakkaiden luona. Väentupa ry Päiväkeskus sijaitsee tukiasuntoyksikkö Kievarin yhteisissä tiloissa ja sen toiminnasta huolehtii koko talon vastaava työntekijä. Keskuksessa on kuntosali, hiljainen huone, seurustelu- ja kahvittelutila, askarteluhuone ja kokoontumishuone. Päihdekuntoutujan työvalmennus Työvalmennussäätiö Tekevä ja Jyväskylän Katulähetys ry / EkoCenter ovat yhteisöjä, joissa päihdekuntoutujia tuetaan yksilöllisesti. Työvalmennukseen liittyvät palvelut ovat tarkoitetut niille päihdekuntoutujille, jotka hyötyvät työvalmennuksesta ja siihen liittyvästä tuesta. Henkilöitä tuetaan työ-, yksilö-, ryhmävalmennuksen ja palveluohjauksen sekä tarvittaessa hoitoonohjauksen keinoin. Valmentautujalle rakennetaan polku, jossa huomioidaan henkilökohtaiset vahvuudet sekä omat koulutus- ja työelämän suunnitelmat. Työvalmennussäätiö Tekevä Työvalmennussäätiö Tekevän valmennusalat ovat seuraavat: metalliteollisuus, autohuolto, ruoka- ja puhdistuspalvelu, puusepänteollisuus, pintakäsittely, myynti- ja asiakaspalvelu, hallinto, verhoilu ja entisöinti, kudonta, kuljetus, kirjansidonta, kokoonpano, kehystystyöt, polkupyörien huolto ja korjaus, ompelu, kilpivalmistus, graafinen media, pesulapalvelut, rakennusala ja kiinteistöhuolto. Työvalmennussäätiö Tekevällä jokainen päihdekuntoutuja saa työvalmennuksen aikana työterveydenhoitajan palvelut. Valmentautujalle tehdään yksilöllinen valmennussuunnitelma. Osalla päihdekuntoutujia on yksilö- ja/tai ryhmävalmennus sekä palveluohjaajan tuki. Valmentautujan kanssa yhdessä voidaan valita työmarkkinakelpoisuutta tukevia kurssimuotoisia tukipalveluja: työelämätietous, tulitöiden turvallisuuskoulutus, käytännön asiakaspalvelu, yritystoimintakurssi, työnhakukoulutus, tuettu työnhakuvalmennus, opiskelemaan hakeutuminen ja oppimaan oppiminen ja hygieniapassi. Työvalmennussäätiön Tekevän palveluja ostavat kunnat, Kela, työvoimahallinto, vakuutusyhtiöt ja oppilaitokset.työvalmennuspalvelujen hintaan vaikuttaa se, maksetaanko valmentautujalle palkkaa vai onko hän eipalkkaperusteisessa valmennussuhteessa ja kuuluuko valmennukseen yksilö- ja/tai ryhmävalmennus. Jyväskylän Katulähetys ry Jyväskylän Katulähetys ry:ssä huomioidaan päihdekuntoutujan kaikki tarpeet ( mm. asunto, asumiseen liittyvä tuki ja riittävä ravinto). Häntä tuetaan ryhmä- ja yksilövalmennuksen keinoin löytämään yhteisöllisyys ja vertaistuki. Ryhmä- ja muihin koulutuksiin liittyvät palvelut tuotetaan ulkopuolelta verkostoyhteistyössä. EkoCenter Jyka Tuotteella on teollista tuotantoa ja konepyyhkeiden leikkuuta (asiakas- ja myyntipalvelua, muutto- ja kuljetuspalvelua, varastotyötä, kiinteistöpalvelua, ruokala ja vaatteiden lajittelua). 11

12 JYVÄSKYLÄN SEUDUN PÄIHDEPALVELUSÄÄTIÖ PROJEKTI Asiakkaan nimi Osoite ASIAKKAAN PERUSTIEDOT Henkilötunnus Kotikunta Puhelinnumero (-t) Päihken työntekijä Haastattelupäivämäärä 1. Sukupuoli 1. Mies 2. Nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumistilanne 1. Vuokra- tai omistusasunto 2. Tuettu asuminen, mikä 3. Asunnoton 4. Muu, mikä 4. Asumismuoto 1. Yksin 2. Kumppanin ja lasten kanssa 3. Kumppanin kanssa 4. Lasten kanssa 5. Vanhempien kanssa 6. Ystävien kanssa 7. Muu, mikä? 5. Onko sinulla huollettavia alle 18-vuotiaita lapsia? 1. Kyllä 2. Ei 6. Missä he asuvat? 1. Luonasi 2. Toisen vanhemman luona 3. Sukulaisen luona 4. Sijaisperheessä 5. Laitoksessa 6. Muualla, missä? 7. Peruskoulutus: (Merkitään kaikki suoritetut ja keskeytyneet koulutukset) Vuosi 1. Peruskoulu suoritettu / keskeytynyt 2. Lukio suoritettu / keskeytynyt 3. Ylioppilastutkinto 12

13 8. Ammatillinen koulutus: (Merkitään kaikki suoritetut ja keskeytyneet koulutukset) Linja /tutkinto Vuosi Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus Suoritettu Keskeytynyt 2. Ammattikurssi(t) Suoritettu Keskeytynyt 3. Toisen asteen ammatillinen koulutus Suoritettu Keskeytynyt 4.Ammattikorkeakoulututkinto Suoritettu Keskeytynyt 5. Korkeakoulututkinto Suoritettu Keskeytynyt 9. Onko sinulla ollut vaikeuksia koulunkäynnissä: 1. Ei 2. Kyllä, millaisia? 3. Millaista tukea sait? (tuki-, erityisopetus) 10. Työhistoria: Työnantaja Tehtävä Työsuhteen kesto Milloin Päättymisen syy 11. Yhteenlaskettu työkokemus tähän mennessä 1. Ei työkokemusta 2. Alle 1 vuosi vuotta vuotta vuotta 6. Yli 10 vuotta 12. Kuinka kauan edellisestä työsuhteestasi on kulunut aikaa? 1. Ei työkokemusta kk kk kk vuotta 6. Yli 5 vuotta 13

14 13. Pisin yksittäinen työsuhde työhistoriassa 14. Pisin yhtäjaksoinen työttömyysjakso työhistoriassa 15. Pääasiallinen toimeentulo 1. Työttömyyspäiväraha/Työmarkkinatuki 2. Toimeentulotuki 3. Opintotuki 4. Sairauspäiväraha 5. Äitiyspäiväraha/Kotihoidontuki 6. Kuntoutustuki 7. Työkyvyttömyyseläke 8. Palkkatulot 9. Muu, mikä? 10. Ei tuloja 16. Pääasiallinen työ- ja opiskelutilanne 1. Työttömänä (kaikkien seuraavien ulkopuolella) 2. Työttömänä työnhakijana 3. Kuntouttavassa työtoiminnassa 4. Työkokeilussa/Työharjoittelussa 5. Tukitöissä 6. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 7. Suorittamassa peruskoulua 8. Valmentavassa koulutuksessa oppilaitoksessa 9. Opiskelemassa lukiossa 10. Opiskelemassa toisen asteen ammattioppilaitoksessa 11. Opiskelemassa ammattikorkeakoulussa 12. Opiskelemassa korkeakoulussa 13. Eläkkeellä 14. Sairauslomalla, kuntoutustuella 15. Ansiotyössä 16. Odottamassa seuraavaa vaihetta 17. Muu, mikä? 17. Onko sinulla keskeneräisiä rikosasioita eri oikeusasteissa? 1. Kyllä, missä? 2. Ei 3. Ei tietoa 18. Tämän hetken tilanteesi tuomioiden suhteen 1. Ei tuomioita 2. Ehdollinen vankeustuomio (liittyykö valvonta?) 3. Yhdyskuntapalvelu 4. Ehdonalainen vapaus (liittyykö valvonta?) 5. Suorittamassa vankeustuomiota, missä, milloin vapautuu? 19. Onko sinulla maksamattomia sakkoja? 1. Kyllä 2. Ei 3. Ei tietoa 20. Onko sinulla velkoja? 1. Kyllä 2. Ei 3. Ei tietoa 14

15 21. Mitä velkoja sinulla on? Velka 1. Oikeuden määräämät korvaukset 1. Kyllä 2. Ei 2. Kulutusluotot 1. Kyllä 2. Ei 3. Luottokorttivelat 1. Kyllä 2. Ei 4. Luotollisista tileistä aiheutuneet velat 1. Kyllä 2. Ei 5. Panttilainavelat 1. Kyllä 2. Ei 6. Verovelat 1. Kyllä 2. Ei 7. Elatusmaksuvelat 1. Kyllä 2. Ei 8. Takausvelat 1. Kyllä 2. Ei 9. Opintovelat 1. Kyllä 2. Ei 10. Päihdevelat 1. Kyllä 2. Ei 11. Vuokravelat 1. Kyllä 2. Ei 12. Asiakasmaksuvelat 1. Kyllä 2. Ei 13. Muut velat, mitkä? 1. Kyllä 2. Ei Velan määrä euroina 22. Onko sinulla fyysisiä sairauksia/vammoja? 1. Ei 2. Kyllä, mitä? Missä hoidetaan? 23. Onko sinulla lääkitystä fyysisiin sairauksiisi/vammoihisi? 1. Ei 2. Kyllä, mitä? 24. Onko sinulla psyykkisiä ongelmia/sairauksia? 1. Ei 2. Kyllä, mitä? Missä hoidetaan? 25. Onko sinulla psyyken lääkitystä? 1. Ei 2. Kyllä, mitä? 26. Päihdehoitohistoria: Hoitopaikka Ajankohta, jolloin hoito alkoi / päättyi Hoidon kesto Kuvaus (katkaisukuntoutus-, avohoito) 27. Minkä ikäisenä aloitit säännöllisen päihteiden käytön? 28. Mitä päihteitä käytit pääasiallisesti? 29. Kuinka kauan olet ollut ilman päihteitä? 15

16 30. Pääasiallinen päihdehoito nykyisin? 1. Avohoito, missä? 2. Katkaisuhoito, missä? 3. Korvaus- tai ylläpitohoito, missä? 4. Vankilan päihdehoito, missä? 5. Muu päihdehoito, missä? 6. Muu hoito, missä? 7. Ei hoitoa 31. Osallistutko vertaisryhmätoimintaan tai itseapuryhmiin? 1. Kyllä, mihin? 2. En 32. Osallistutko toimintakeskus-/päiväkeskustoimintaan? 1. Kyllä, mihin? 2. En 33. Oletko ollut/oletko kriisihoidossa asiakkaaksi tulosi jälkeen? 1. Kyllä, missä? 2. En 34. Oletko ollut/oletko intervallihoidossa asiakkaaksi tulosi jälkeen? 1. Kyllä, missä? 2. En 35. Oletko ollut/oletko katkaisuhoidossa asiakkaaksi tulosi jälkeen? 1. Kyllä, missä? 2. En 36. Oletko ollut/oletko kuntouttavassa hoidossa asiakkaaksi tulosi jälkeen? 1. Kyllä, missä? 2. En 37. Päihteettömyyden jatkuminen seuranta-ajankohtana 1. Kyllä 2. Yksittäinen retkahdus, uudelleen kuntoutuksen piirissä 3. Käyttää päihteitä 4. Ei tietoa 38. Asiakkuuden jatkuminen Päihke-projektissa 1. Kyllä 2. Ei 39. Asiakkuuden päättymisen syy 1. Tavoitteet saavutettu, ei tarvetta 2. Seurantavastuu siirtyy muualle 3. Muutto toiselle paikkakunnalle 4. Aktiivinen päihteiden käyttö 5. Asiakas kadonnut, ei yhteyttä 6. Muu, mikä? Tämä lomake toimii sekä asiakkaiden alkutilanteen kartoituksen että seurannan välineenä. Uusien asiakkaiden tilanne kartoitetaan 1-3 tapaamisella, jonka jälkeen tehdään päätös mahdollisen asiakkuuden aloittamisesta ja kirjallinen suunnitelma tavoitteineen ja aikatauluineen

17 - PROJEKTIASIAKKAAN ESITTELY ( CASE) Pvm: Nimi: Ikä: Osoite: Ammatti: Mitä kautta ohjautui Päihke-projektin piiriin? Oma(t) työntekijä(t) ja organisaatio(t): a) Päihke-projektissa: b) Sosiaalitoimessa: c) Työvoimatoimistossa/ TYP:ssa: d) Päihdepalvelusäätiöllä: e) Oma lääkäri: f) Mielenterveystoimisto: g) Muu, mikä: Asuminen ja perhetilanne: a) yksin/ puolison ja lasten kanssa/ puolison kanssa/ ystävän luona/. b) vuokra-asunto/ omistusasunto/ vanhempien luona/.. c) tällä hetkellä parisuhde/ ei d) lapset e) muut merkittävät lähisukulaiset f) onko perhetilanteessa tekijöitä, jotka vaikuttavat jälkihoitosuunnitelmaan? Päihdehistoria: a) alkoholi/ huumeet/ lääkkeet/ sekakäyttöä- mitä käyttää/ käyttänyt ja kuinka pitkään? b) mitä vaikutuksia päihteiden käytöllä on ollut asiakkaan näkemyksen mukaan hänen nykytilanteeseensa? (perhe/ terveys/ työ/ asuminen/ ) c) mitä asiakas on tehnyt päihteiden käyttöä hallitakseen? - juomisen vähentäminen/ lopettaminen kotikonstein / AA/ päihdeklinikkakäynnit/ päihdekuntoutus/ tukiasumispalvelut/ kuntouttava työtoiminta/.. d) raittiit jaksot- pisimpien kesto, milloin viimeksi? e) päihteiden käyttö viimeisen kuukauden aikana? Terveydentila: a) asiakkaan oma arvio sekä fyysisestä että psyykkisestä terveydentilastaan: 17

18 a) pitkäaikaiset, krooniset sairaudet, joihin jatkuvia lääkityksiä tai muita hoitoja: b) tämän hetkiset fyysiset vaivat, joihin tuntee tarvitsevansa apua: c) keskustelussa esiin nousseet psyykkiset ongelmat: Taloudellinen tilanne: 1) tämänhetkinen päätoimeentulolähde 2) velat, mikäli niiden suuruusluokka vaikuttaa kuntoutumisprosessiin velkaneuvojan tarve? Tuomiot- aikaisemmat ja erityisesti tulossa olevat Tämän hetkiset hoito-, kuntoutus- ja muut tukimuodot: 1) käynnit päihdeklinikalla? -PPS/ Vaajakoski/ Laukaa/ muu, mikä? -seuraava aika 2) MTT- mikä ja milloin seur. aika? 3) AA- ryhmä- missä, kuinka usein? 4) Tukiasunto- missä, kuinka pitkään asunut? 5) kuntouttava työtoiminta, missä ja kenen aloitteesta? 6) muu, mikä? Työtilanne: a) koulu ja ammatti b) työhistoria pääpiirteittäin c) milloin viimeksi ollut työssä (kk/vuosi) d) onko työvoimatoimiston/ TYP:n kirjoilla? e) onko tehty työkyvynarviointitutkimuksia, milloin? Vapaa- aika ja harrastukset/ vahvuudet? Miksi haluaa lähteä Päihke- projektin asiakkaaksi ja millaista tukea odottaa siltä? Tämänhetkinen pääongelma, johon toivoo projektilta tukea: Kuntoutustyöryhmän päätös: Projektiasiakkuutta puolletaan ja asiakkuus on voimassa alkaen Projektiasiakkuutta ei puolleta, perustelut: 18

19 Kuntoutumissuunnitelma nimi Terveys Asuminen Toimeentulo Harrastukset ja vapaa-aika Ihmissuhteet Työ ja koulutus Tavoitteeni päihteidenkäytön suhteen 19

20 Päihteidenkäyttö Päihdehistoriani Päihteidenkäytön nykytilanteeni Tavoitteeni päihteidenkäytön suhteen Pvm. Keinot ja niiden toteutuminen. Hoitosuhteet, vertaistuki jne 20