PÄIHDEKUNTOUTUSOHJELMAN KEHITTÄMISPROJEKTI PÄIHKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIHDEKUNTOUTUSOHJELMAN KEHITTÄMISPROJEKTI 2003-2006 PÄIHKE"

Transkriptio

1 PÄIHDEKUNTOUTUSOHJELMAN KEHITTÄMISPROJEKTI

2 PÄIHDEKUNTOUTUSOHJELMAN KEHITTÄMISPROJEKTI Yhteistyöllä tukea toipumisen tielle on päihdekuntoutujia tukemaan suunnattu hanke, jossa etsitään yhteistyössä keinoja edetä kohti parempaa elämää. Kun päihdeongelmaisella on tarve tukeen ja kuntoutukseen, Päihke on mahdollisuus. LYHYESTI -projekti on kuuden toimijan yhteishanke päihdekuntoutusohjelman kehittämiseksi Jyvässeudulla. Projektia koordinoi Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö. Tavoitteena on asiakkaan kannalta joustava ja oikea-aikainen päihdekuntoutuksen palveluiden ketju. SISÄLLYS lyhyesti Johdanto sivu 3 Mikä on Kuntoutustyöryhmä sivu 4 Toimijoiden yhteystiedot sivu 4 Projektin toimijat sivu 5 Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Jyväskylän A-kilta ry Jyväskylän Katulähetys ry Laukaan Väentupa ry Vaajakosken Suvanto ry Työvalmennussäätiö Tekevä - palvelut sivu 7 Päihdeasiakkaiden yhteisökuntoutus Päihdeongelmaisen Ensisuoja ja tukiasuminen Päihdeongelmaisen tuettu asuminen Päihteetön tuettu asuminen Päiväkeskuspalvelut Päihdekuntoutujan työvalmennus Liiteosa sivu 12 Lomakkeistot Oheismateriaali Vastaavat toimittajat: Kari Lahti ja Eero Pirttijärvi Valokuva: Martti Kortelainen Taitto, kansikuva: Jari Penttinen Painopaikka: Jyvässeudun Paino Oy

3 JOHDANTO Mikä on Päihke Päihke- projekti lähti vuonna 2003 liikkeelle usean erillisen hanke-idean tilanteesta. Hankkeessa mukana olevien järjestöjen piirissä oli noussut toisistaan erillisinä lähekkäisiä hankesuunnitelmia, joiden perustavoite oli pääasiassa syrjäytymässä oleviin tai syrjäytyneisiin asiakkaisiin kohdistuvan toiminnan kehittäminen. Toimijat olivat tahoillaan pohtineet mahdollisuutta hakea yksin hankkeilleen rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Asiaa selvitettäessä järjestöissä oli syntynyt se kuva, että yksittäisinä hankkeina hakemusten edellytykset mennä läpi ja saada rahoitusta eivät olleet suuret. Järjestöissä oli pohdittu, että toisen olemassaolon tiedostamisesta ja yhteisestä toimintakentästä huolimatta ne olivat toimineet pitkään jopa täysin erillään toisistaan. Samansuuntaisilla hankeideoilla liikkeellä olevat toimijat kokoontuivat pohtimaan jatkotoimia. Tämän pohjalta nyt Päihke- projektissa mukana olevat järjestöt lähtivät suunnittelemaan yhteishanketta, joka sisälsi edelleen jokaisen toimijan oman hankeidean, mutta nyt toisiinsa liitettyinä ja yhteisen kokonaistavoitteen ympärillä. Hankkeen kokonaisuus on syntynyt hyvin erilaisista osahankkeista. Niiden tavoitteet ovat lähteneet järjestöjen omista tarpeista ja viitekehyksestä. Kokonaisuus perustuu siihen, että kaikilla on ollut kohderyhmänä päihdeongelmaiset ja tavoitteena näiden kytkeminen ensisijaisesti oman toiminnan, mutta yleisesti jonkinlaisen päihdekuntoutuksen piiriin. Tässä on tärkeätä, että toimijat näkevät päihdekuntoutuksen pitävän sisällään hyvin monenlaisia asioita ja näkevät sen perinteistä tulkintaa laajempana. Hankkeeseen lähtivät alusta lähtien mukaan Jyväskylän Katulähetys ry, Työvalmennussäätiö Tekevä, Vaajakosken Suvanto ry, Laukaan Väentupa ry sekä Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö kaikki omilla projektityöntekijöillään. Näiden lisäksi hankkeessa on ollut vahvasti mukana Jyväskylän A-kilta ry, jolla ei ole palkattuna tätä hanketta varten erillistä projektityöntekijää. Päihke- projektin tavoitteet kohdistuvat laajemman kokonaisuuden huomioimiseen päihdekuntoutuksen kentässä sekä myös pidempiaikaisen muutoksen hakemiseen palvelurakenteessa. Akuutteihin myös päihdetyötä koskeviin tarpeisiin reagoidaan usein projekteilla, jolloin pitkäaikainen kehittäminen voi jäädä jalkoihin. Seppo Sulkko on käsitellyt tätä näkökulmaa artikkelissaan todeten, että pysyvää kehittämistyötä ei saa unohtaa ja että hankkeiden tulee niveltyä laajempiin kokonaisuuksiin. Hän korostaa, että tarvitaan uudenlaista ajattelua, jossa kehittämistyö ymmärretään pitkäjänteiseksi työksi, jossa kehittäminen ei kohdennu vain yksittäisiin palveluihin vaan kokonaisuuksiin (Sulkko 2004,83 85). Päihke-projekti on luonteeltaan tällainen laajempi kokonaisuus, järjestöjen yhteisen toiminnan työmalli. Päihke- projektissa on hankesuunnitelmien perusteella haettu pysyvämpiä muutoksia toimintakäytänteisiin. Muutoksia, jotka nojaavat uudenlaiseen yhteistyöhön toimijoiden välillä ja ylittäisivät ammatillisen ja kokemuksellisen päihdetyön välisen kuilun. Projektin päämääränä ovat olleet päihdekuntoutujien kuntoutumisedellytysten paraneminen, heidän yhteisöllisyyden ja itsenäistymisen lisääntyminen, helpompi sijoittuminen koulutukseen ja työelämään, eri organisaatioiden yhteistoiminnallisuuden lisääntyminen ja palvelujärjestelmän kehittyminen sekä päihdekuntoutuksen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden paraneminen. Projektin tavoitteeksi asetettiin järjestöille niiden omien hoito-, kuntoutus- ja toimintaohjelmien kehittäminen. Hankkeen toisena tavoitteena oli eri toimijoiden välisten yhteistyökäytäntöjen kehittäminen siten, että projektin asiakkaat ovat tarvittaessa samanaikaisessa tai porrastetussa asiakkuussuhteessa eri organisaatioiden palveluissa yksilöllisesti laaditun kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Yhteistyön systemaattisuus tässä on ollut tärkeätä ja toisaalta se, että aikaisempaan tilanteeseen verrattuna nyt tiedettäisiin asiakkaan muista asiakkuuksista. Usein päällekkäiset asiakkuudet ovat saattaneet vaikeuttaa asiakkaan kokonaistilannetta, koska eri toimijoissa on voitu asettaa asiakkaan kanssa muihin asiakkuuksiin nähden vastakkaisia tavoitteita.

4 Kuntoutustyöryhmä Projektin päämäärien saavuttamiseksi asetettiin tavoitteeksi ja samalla keinoksi eri organisaatioiden työntekijöistä koostuva kuntoutustyöryhmä, jonka tehtävänä on yhteistyössä laatia ja seurata päihdekuntoutusohjelmassa olevien asiakkaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelmien, asumis- ja itsenäistymissuunnitelmien sekä koulutus- ja työllistymissuunnitelmien edistymistä ja toteutumista. Tuo kuntoutustyöryhmä perustettiin heti kun hankkeen kaikilla osahankkeilla oli työntekijät. Kuntoutustyöryhmän osuus on ollut keskeinen tämän julkaisun kokoamisessa ja toteuttamisessa. Kuntoutustyöryhmässä, josta muodostuu hankkeen varsinainen henkilöresurssi ovat olleet mukana Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö: Eero Pirttijärvi, Merja Arndt, Krista Koskinen ja Kari Lahti Jyväskylän A-kilta ry: Ali Leinonen Jyväskylän Katulähetys ry: Eero Tolvanen Laukaan Väentupa ry: Tytti Mäkinen ja Leila Koskinen Työvalmennussäätiö Tekevä: Jouko Lehtimäki ja Helena Ritvanen Vaajakosken Suvanto ry: Marjatta Kinnunen ja Aarno Rantonen Lomakkeet Hankkeessa tuotteena kehitetyt lomakkeet on koottu julkaisun loppuosaan. Päihkeperustietolomakkeen runko on Helsingin Diakonissalaitoksen kehittämisyksikön vuosina toteuttamasta Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamasta Duuni- projektista. Duuni- projekti on siirtynyt käytännön työmalliksi Helsingin kaupungin palveluihin. Päihdehuollon jälkikuntoutusyksikkö toimii päihdekuntoutujien apuna päihteettömän elämäntavan rakentamisessa kuntouttavan päihdehoidon jälkeen. Päihke- projekti on saanut ohjausta ja tukea työlleen Päihdehuollon jälkikuntoutusyksikön työntekijöiltä. Lomakkeiden käytönohjausta ja soveltamisohjeita on saatavilla hankkeen toimijoilta. Lomakkeistot Päihkeperustieto Päihke-Case Päihke-kuntoutussuunnitelma Päihke-tietojenluovutus valtuutuslomake Toimijoiden yhteystiedot Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Keskussairaalantie Jyväskylä Jyväskylän A-Kilta ry Taitoniekantie Jyväskylä Jyväskylän Katulähetys ry Kankitie Jyväskylä Laukaan Väentupa ry Katajamäentie Laukaa Työvalmennussäätiö TEKEVÄ Vaajakoskentie Jyväskylä Vaajakosken Suvanto ry Vaajakoskentie 123 E Vaajakoski

5 TOIMIJOIDEN ESITTELY Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Taustayhteisöt Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön perustamiskokous pidettiin syyskuussa 2001 mutta käytännön toiminta ja henkilöstö siirrettiin Jyväskylän kaupungilta säätiölle toukokuun alussa Säätiön toiminnan runkona olivat Jyväskylän kaupungin A-klinikka, katkaisuhoitoasema ja kuntoutusyksikkö. Säätiön perustajayhteisöjä ovat Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Laukaan kunta Muuramen kunta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä A-klinikkasäätiö Sininauhaliitto ry Kirkkopalvelut ry Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry YAD Youth Against Drugs ry Jyväskylän A-kilta ry Jyväskylän Katulähetys ry Kuiville Pyrkivien Tuki ry Vaajakosken Suvanto ry Laukaan Väentupa ry Toiminta-ajatus Päihdepalvelusäätiön tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää päihde- ja muita riippuvuusongelmia sekä niihin liittyvää syrjäytymistä Keski-Suomen maakunnan alueella. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tuottaa kustannushyötysuhteiltaan järkeviä ja laadukkaita päihdehuollon avo- ja laitosmuotoisia erityispalveluja alkoholin, lääkkeiden sekä huumeiden käyttäjille. Lisäksi säätiö tarjoaa asiantuntija-, kehittämis- ja koulutuspalveluja sekä ylläpitää tiedotus-, tutkimus-, valistus- sekä muuta säätiön tarkoitusta edistävää toimintaa. Jyväskylän A-kilta ry A-kiltatoiminta alkoi Jyväskylässä 1960-luvulla kuten muissakin tuolloin perustetuissa A-killoissa A-klinikan asiakkaiden yhteisenä toimintana. Päihdeongelmista kuntoutuvat ihmiset näkivät vertaistuen merkittäväksi toipumista tukevaksi tekijäksi. Yhdistys nimeltä Jyväskylän A-klinikan Asiakasrengas ry. perustettiin v Yhdistyksen nimeksi tuli myöhemmin Jyväskylän A-kilta ry. Nykyiset toimitilat Kortesuon kartanossa mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Kartanon päärakennuksessa on toimintakeskus, kuntosali- ja saunatilat sekä tukiasuntola viidelle päihdeongelmasta kuntoutuvalle miehelle. Piharakennuksen entisessä navettarakennuksessa on tilat sekä puuettä metallityöverstaalle. A-kiltatoimintaa ohjaavat yhteiset arvot ja käsitykset. Näitä ovat päihteettömyys, vapaaehtoisuus, kokemuksellisuus, yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. Kaikki A-killan piirissä tapahtuva toiminta on päihteetöntä. Toimijat ovat valtaosaltaan vapaaehtoisia. Yhteisöllisyys ja yhteistoiminta tukevat kuntoutumista. A-kilta-toiminnan avainkäsitteenä on edelleenkin kuntoutuvien päihdeongelmaisten keskinäinen vertaistuki. Jyväskylän A-kilta ry on yksi A-Kiltojen Liitto ry:n jäsenjärjestöistä. A-killan jäsenillä on näin mahdollisuus osallistua keskusjärjestön tarjoamaan koulutus- ja virkistystoimintaan. Yhdistyksessä toimiminen vahvistaa omalta osaltaan päihdeongelmaisten toipumista ja antaa valmiuksia siirtymiseen opiskeluun, työelämään tai muuhun yhteiskunnan toimintaan. Jyväskylän A-killan keskeisenä toiminnan tarkoituksena on pyrkiä poistamaan päihdeongelmaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Tarkoituksena on myös edistää samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien henkilöiden keskinäistä vuorovaikutusta ja korjaavien elämänkokemusten välittymistä ihmiseltä toiselle sekä etsiä uusia toimintamuotoja päihdeongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Tavoite Päihdepalvelusäätiön tavoitteena on toimia julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä seudullista toimintaa kokoavana ja kehittävänä organisaationa. Säätiö kehittää päihdehuollon erityisosaamista ja asiantuntemusta, joka hyödyntää ensisijaisesti koko Keski-Suomen aluetta. Säätiön tehtävänä on tuottaa tietoa hoitopalveluista ja päihteiden käytöstä sekä niihin liittyvistä muutoksista. Käytännön toiminnallaan sekä kannanotoillaan säätiö ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päihde- ja hoitopoliittiseen päätöksentekoon omien arvojensa mukaisesti. Päihdepalvelusäätiön hoitopalveluista saat lisätietoa osoitteesta Jyväskylän Katulähetys ry Vuonna 1953 perustettu Jyväskylän Katulähetys ry on kristilliseltä pohjalta toimiva yhdistys. Se auttaa alkoholisteja, sekakäyttäjiä ja huumeongelmaisia, vankilasta vapautuvia sekä maahanmuuttajia heidän ongelmissaan. Askelmatoimintamallin mukaan jokaiselle asiakkaalle etsitään sopiva paikka lähtien kaikille päihdeongelmaisille suojan antavasta ensisuojasta jatkuen puolimatkankotien ja työllistämistoiminnan kautta aina itsenäiseen elämään saakka. Katulähetyksen asumisyksiköt ovat Ensiaskel, Takalaiton, Kalliomäki, Salmiranta, Nurmela, Myllyjärvi, Köhniö ja Etappi.

6 Auttamisprosessiin sisältyvät hengellinen toiminta, eriikäisten päihdeongelmaisten tukiasuttaminen, päiväkeskustoiminta vertaistukiryhmineen, perheiden ja nuorten auttaminen, kierrätystoiminta kirpputoreineen sekä pitkäaikaistyöttömien työllistäminen yhdistyksen eri yksiköissä. Työtä tehdään perheiden ja nuorten parissa. Katulähetys auttaa niitä, joiden elämää haittaavat ja hallitsevat päihteet ja joiden arkea ovat alkoholin ja huumeiden lisäksi asunnottomuus, työttömyys, perheen hajoaminen, mielenterveysongelmat, syrjäytyneisyys ja yksinäisyys. Katulähetysläiset kohtaavat työssään ihmisiä, jotka ovat kadottaneet otteensa työpaikasta ja pysyvästä asunnosta. Katulähetys pyrkii tuomaan toivoa sinne, missä toivoa ei enää ole. Katulähetystyö on lähimmäisenrakkautta, joka saa voimansa kristillisestä uskosta. Katulähetyksen arvot Kristillisyys Usko Kristukseen saa aikaan lähimmäisen rakkautta, rehellisyyttä ja Hyvän Sanoman eteenpäin viemistä. Yhteisöllisyys Yhteisö tukee ja rohkaisee jäseniään elämän arjessa kunnioittaen kaikkien oikeutta erilaisuuteen ja omaan mielipiteeseen. Vastuullisuus Työyhteisön jäsen sitoutuu toimintaan, tavoitteisiin ja arvoihin. Uudistuminen Katulähetyksen henkilöstö haluaa uudistua ja olla mukana kehittämässä järjestön toimintaa. Periaatteen toteuttamiseksi on kehitetty Seukkalan kuntoutusohjelma, jonka tarkoituksena on pysäyttää ongelmaksi muuttunut elämäntilanne turvallisesti. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan identiteettiä, jotta hän kykenisi arvostamaan itseään vastuullisena yhteiskunnan kansalaisena. tukiasunnot Kievarissa, Mäkituvalla ja Honkatuvalla, joissa pyritään turvaamaan jokaiselle laadukas asuminen. työtoiminta SER- ja Laukaan Uuskäyttöhalleilla sekä Väentuvan toimipisteissä. Toiminta perustuu siihen näkemykseen, että työllä on elämän laadulle ja elämän hallinnalle ratkaiseva merkitys. Tavoitteena on ekologisesti ja taloudellisesti kestävä toimintakulttuuri. Tapojoen lomakiinteistö Kolarin kunnassa, joka on kaikkien Väentuvan yksiköiden käytettävissä. Virkistystoiminnalla haetaan uusia elämyksiä ja voimavaroja psyykkisen ja fyysisen kunnon kohentamiseksi. projektitoimintaa uusien toimintatapojen kehittämiseksi. Vaajakosken Suvanto ry Vaajakosken Suvannon päiväkeskus sijaitsee aivan Vaajakosken keskustassa. Yhteiskristillisellä pohjalla toimiva ja henkilöjäsenistä koostuva Vaajakosken Suvanto ry on perustettu v Perustamisvaiheen yhteistyötahoina olivat Laukaan Väentupa ry. Jyväskylän maalaiskunta, Jyväskylän maaseurakunta, Jyväskylän Helluntaiseurakunta, Jyväskylän Ortodoksinen seurakunta, Jyväskylän Vapaaseurakunta ja Vaajakosken Baptistiseurakunta. Yhdistyksen toiminnan periaatteet Laukaan Väentupa ry:n perustamisen lähtökohtana on ollut huoli ihmisten hyvinvoinnista silloin kun ongelmat ahdistavat. Toiminta rakentuu kristilliseen ihmiskäsitykseen ja yhteisöhoidon periaatteisiin. Vuorovaikutus pohjautuu yksilön arvostamiseen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Laukaan Väentupa ry aloitti toimintansa v Seukkalassa. Muita toimintamuotoja tuli mukaan myöhemmin. Nykyisin yhdistyksellä on seitsemän toimintayksikköä ja lisäksi projektitoimintaa. Yhdistys järjestää Vaajakoskella päiväkeskustoimintaa. Kristilliseen arvopohjaan ja jokaisen kiistattomaan ihmisarvon tunnustamiseen perustuen Suvanto pyrkii päiväkeskus toiminnallaaan auttamaan ja ohjaamaan hoitotoimenpiteiden piiriin päihde- ja moniongelmaisia henkilöitä. Ongelmiin joutunutta ihmistä autetaan torjumalla syrjäytymisen haittoja ja uhkaa luomalla puitteet, jossa on mahdollista osallistua toimintaan ja tulla kanssakäymiseen toisten kanssa. Toiminnassa on vahvasti vertaistukiryhmien piirteitä. Päiväkeskus- ja projektitoiminta tuottaa Vaajakosken alueella myönteistä sosiaalista pääomaa seudun hyväksi. Työssä seurataan ympäröivän yhteiskunnan kehittymistä ja muokataan toimintaa tarpeiden mukaan.

7 Työvalmennussäätiö Tekevä Tekevän tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää toimia, joilla ehkäistään ja vähennetään työttömyydestä ja syrjäytymisestä yksilölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia rasitteita. Toimintoja toteutetaan tuotannollisen työn parissa siihen liitetyn valmennuksen keinoin. Tekevän toimintaa kuvaava motto on, että annamme parhaille puolille mahdollisuuden. Perustajat Invalidiliitto ry Jyvälän setlementti ry Jyväskylän Katulähetys ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura Kuurojen Liitto ry Sininauhaliitto ry Tekevän arvot Yhteisöllisyys Tekevän yhteisöllisyys tarkoittaa työyhteisön tukea yksilön menestykselle ja tukea hänen kaikkien voimavarojensa käyttöön saamiselle. Yksilöllisyys Yksilöllisyys on Tekevän kaiken toiminnan läpäisevä periaate, joka mahdollistaa yksilön tarpeista lähtevän valmennuksen ja tasa-arvon. Monipuolisuus Monipuolisuus on kyky vastata erilaisiin tarpeisiin ja haasteisiin erilaisissa tilanteissa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteellisuus Tavoitteellisuus on tietoista toimintaa kohti yhteisesti sovittuja päämääriä. Toiminta-ajatus Vastuullisuus Tekevän tarkoituksena on yksilön työ- ja toimintakyvyn parantuminen työn avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Vastuullisuus on sisäistä vastuuta itsestämme, toisistamme ja työyhteisön hyvinvoinnista sekä ulkoista vastuuta toimintaedellytyksistä. PALVELUT Päihdeasiakkaiden yhteisökuntoutus Erisisältöisiä yhteisökuntoutuspalveluita tarjoavat Päihdepalvelusäätiön, Seukkalan hoitokoti ja Jyväskylän katulähetyksen Tessio Backa. Päihdekuntoutus on suunnattu asiakkaille, joiden päihteiden käyttö on muodostunut ongelmaksi, eivätkä avopalveluhoidon keinot ole yksin riittävät. Päihdekuntoutukseen hakeudutaan vieroitusjakson jälkeen. Vieroitushoito voidaan toteuttaa avopalveluna, terveyskeskuksen vuodeosastolla tai Päihdepalvelusäätiöllä. Päihdekuntoutuksen tarkoitus on auttaa asiakasta löytämään omat voimavaransa ja vahvistaa elämänhallintaa parhaan mahdollisen toimintakyvyn saavuttamiseksi. Päihdekuntoutuksessa kartoitetaan erilaisilla lähestymistavoilla ja hoitomenetelmillä asiakkaan elämäntilanteen hallinnan ongelmia ja päihderiippuvuutta. Kuntoutuminen on yksilöllinen muutosprosessi, jonka tavoitteen asettaa kuntoutuja itse. Sen toteuttamisesta sovitaan asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän yhteistyönä. Prosessi etenee useimmiten välitavoitteiden kautta. Tukiverkoston luominen laitoskuntoutuksen jatkoksi on osa kuntoutuksen tavoitteista. Päihdekuntoutusta toteutetaan pääsääntöisesti ympärivuorokautisena. Kuntoutuksen pituus suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kohderyhmänä ovat aikuiset miehet ja naiset. Hoitoon voi hakeutua kotikunnasta riippumatta edellytyksenä kunnan maksusitoumus. Palveluiden sisältöön voit tutustua järjestöjen wwwsivuilla.

8 Seukkala Seukkala sijaitsee maaseudun rauhassa Laukaan Valkolan kylässä. Vanhaan pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi kaksi asuntolarakennusta sekä puutyöhalli. Seukkalassa on kaksitoista asiakaspaikkaa, jokaiselle asiakkaalle on varattu oma huone. Päärakennuksessa sijaitsee toimistotilat, ryhmätilat sekä ruokailutilat. Talossa on kesäisin käytössä ulkosauna ja talvella lämpiää sisäsauna. Kohderyhmänä ovat erilaisista riippuvuuksista ja mielenterveydenongelmista kärsivät aikuiset miehet ja naiset. Hoitoon hakeutuminen Kuntoutukseen tultaessa asiakkaalla on oltava lähettävän kunnan maksusitoumus. Hoidon tavoite Pysäyttää ongelmaksi muuttunut elämäntilanne turvallisesti. Käsitellä yhteisöhoidon menetelmin, omahoitajakeskustelujen, ryhmien ja erilaisten toimintamenelmien avulla kriisiytynyttä tilannetta. Motivoida asiakasta ymmärtämään liikunnan ja ravinnon merkitys toipumisprosessissa. Kuntoutuksen aikana selvitämme tarpeellisen tukiverkoston kuntoutuksen jatkoksi. Hoidon sisältö Käsityksemme mukaan riippuvuus aiheuttaa todellisesta elämästä vieraantumista. Hoidon alkuvaiheessa asiakkaalle tehdään henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutuksen aikana pyrimme omahoitajakeskustelujen, pari-ja perhetapaamisten, ryhmätoiminnan, yhteisöhoidon, verkostotyön ja erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla vahvistamaan asiakasta päihteettömään elämään. Toimimme yhteistyössä asiakkaan lääkärin kanssa tai käytämme tarvittaessa lääkärikeskus Mehiläisen lääkäripalveluja. Liikunnalla ja terveyskasvatuksella on tärkeä osa kuntoutuksessa. Erilaiset elämykset päihtettömänä toimimisesta kuuluvat kuntoutuksen ohjelmaan, esimerkkinä elokuvat, teatteri, retket ja erilaisiin ulkopuolisiin tapahtumiin osallistuminen. Hoidon kesto Kuntoutuksen pituus määräytyy yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Hoitojaksojen pituudet ovat kuukaudesta eteenpäin. Lähettävän kunnan kanssa sovimme mahdollisesta intervallijaksosta kuntoutuksen jatkoksi. A-Yhteisö A-yhteisö on 17-paikkainen, naisille ja miehille tarkoitettu alkoholikierteen katkaisuun, kuntoutukseen sekä työ- ja toimintakyvyn arvioon erikoistunut yksikkö. A-yhteisön viitekehyksenä on yhteisöhoidon malli ja kognitiivinen lähestymistapa. Hoito perustuu vapaaehtoisuuteen Hoitoon hakeutuminen Vieroitushoitoon hakeutuminen tapahtuu oma-aloitteisesti A-poliklinikan kautta ma-pe klo 8-11 puh. (014) tai oman kunnan sosiaali- ja/tai terveystoimen lähettämänä. Kuntoutukseen hakeudutaan A-pkl:lla, vieroitushoidossa tai esiverkostossa tehdyn hoidontarpeen arvion kautta. Paikkatiedustelut puh. (014) / Työ- ja toimintakyvyn arviot toteutetaan lähetteiden pohjalta. Hoidon tavoite päihdekierteen katkaisu, toipumisprosessiin motivoituminen ja sitoutuminen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kohentuminen yksilöllinen jatkohoidon tarpeen arviointi ja kuntoutussuunnitelman laatiminen yhteistyössä asiakkaan ja häntä hoitavan / tukevan viranomais- ja lähiverkoston kanssa jälkihoidon suunnittelu ja sitoutuminen jatkohoitoon päihdekeskeisen elämäntavan muuttaminen Hoidon sisältö Vieroitus fyysinen hoito säännöllinen ravinto, lepo, puhtaus, lääkitys, ulkoilu psyykkinen hoito oireenmukainen lääkitys selvittelevät ja tukea-antavat yksilö- ja ryhmäkeskustelut sosiaalinen kuntoutuminen perhe-, toimeentulo- ja asuntoasioiden selvittely yksilölliset verkostot Kuntoutus kuntoutussuunnitelman laatiminen päihteettömän elämäntavan edellytysten luominen ryhmät ( kognitiiviset ryhmät, keskusteluryhmät, luennot, toiminnalliset ryhmät, akupunktio/rentoutus ) verkostotyö perhe- ja paritapaamiset tutustumiskäynnit päihteettömyyttä tukeviin yhteisöihin Vierotushoidon ja kuntoutuksen aikana on mahdollisuus osallistua AA-ryhmän toimintaan. Hoidon kesto Vieroitushoidon kesto määräytyy yksilöllisesti 3-14 vrk (vieroitus, arviointijakso). Työ- ja toimintakyvyn arvio vieroitushoitojakson jälkeen toteutettuna 5 vrk. Kuntoutusjakso kestää 4 vk ja jatkona kuntoutukselle sovitusti intervallijaksot 5-7 vrk.

9 Tessio Backa Kohderyhmä: Päihde- ja muista riippuvuus ongelmista kärsivät miehet. Lisäksi Tessio Backan perusasiakasryhmänä ovat vangit, vankilasta vapautuvat ja muut laitostaustaiset henkilöt. Toiminta: Kuntoutusohjelman tarkoituksena on auttaa ja tukea asiakasta vapautumaan haitallisista riippuvuuksista sekä opettaa hänet selviytymään arkipäivän tehtävistä. Tessio Backassa yhdistyy itsenäisten elämäntaitojen ja asumisen harjoittelu. Kristilliseltä pohjalta lähtevän toiminnan tavoite on kokonaisvaltaisen kuntoutumisen käynnistyminen. ( Hengellinen, psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kuntoutuminen ovat toiminnan tavoitteita.) Kuntoutuminen tapahtuu arjen työtehtävien, ryhmätoiminnan, sielunhoidollisten keskustelujen sekä liikuntaelämysten avulla. Tessio Backaan tulevat asiakkaat sitoutuvat kirjallisesti talon ohjelmaan sekä päihteettömyyteen. Luonnon läheisyys mahdollistaa mm. kalastamisen ja tarjoaa upeat puitteet retkeilylle. Kuntoutumisjatkumot: Tessio Backan suositeltava peruskuntoutusjakso on kolmen kuukauden mittainen. Sitä seuraa kolmen kuukauden itsenäistymisjakso, jona aikana erikoisesti paneudutaan itsenäisten elämäntaitojen harjoitteluun, valmentaudutaan yhteiskuntaan siirtymistä varten, rakennetaan verkostoja, sovitaan mahdollisista velkajärjestelyistä ja tarvittavasta muusta tuesta. Maksimiaika Tessio Backan varsinaisella hoitojaksolla on 1 vuosi. Kuntoutusjakson jälkeen on mahdollisuus päästä asumaan johonkin Jyväskylän Katulähetyksen asumispalveluyksikköön tuettuun asumiseen. Terveydenhoito: Talossa on psykiatriaan suuntautuneen sairaanhoitajan päivittäiset palvelut. Tessio Backan lääkäripalveluissa on käytettävissä konsultoiva lääkäripalvelu. Päivystysluontoisissa tapauksissa käytämme Laukaan terveyskeskusta. Muut asiakkaan tarvitsemat terveyspalvelut ja reseptien uusimiset pyritään hoitamaan lähettävän kunnan ja asiakkaan oman lääkärin kautta. Erikseen sovittaessa ostetaan ulkopuolelta asiakkaan tarvitsemat erityisterveyspalvelut. Henkilökunta: Henkilökuntana on ammattitaitoinen työtiimi. Tessio Backassa on diakoni, psykiatrinen sairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitaja, kodinhoitaja., sähköasentaja ja emäntä. Tarvittaessa ovat käytettävissämme psykologian maisterin terapiapalvelut. Yhteistyötahot: Kuntien sosiaalitoimet, vankilat, rikosseuraamusvirastot, eri päihdetyön järjestöt, sosiaalialan koulut ja opistot, kriminaalihuolto, seurakunnat ja muut päihdetyötä tekevät yhdistykset ja toimijat. Hakeminen: A- klinikan / asiakkaan kotipaikkakunnan sosiaalitoimen kautta. Vankien osalta vangin hakeutumista kuntoutukseemme hoitavat vankilan viranomaiset. Päihdeongelmaisten Ensisuoja ja tukiasuminen ( Märkä ) Ensisuoja ja sen yhteydessä olevat asunnot ovat tarkoitettu asunnottomille päihdeongelmaisille, joilla ei ole voimia eikä halua päihteettömään elämään. Jyväskylän Katulähetys ry / Ensiaskel Ensiaskel tarjoaa katon pään päälle jokaiselle päihdeongelmaisille. Ensisuoja ja selviämisasema muodostuvat neljästä kahden hengen huoneesta sekä kahdesta kahden hengen loosista. Näistä paikoista puolet on tarkoitettu selvin päin oleville asunnottomille ja puolet päihtyneille. Lisäksi on aula, jossa on yhteinen keittotila, wc- ja peseytymistilat sekä ohjaajien toimisto. Aulassa on myös varavuoteita, joten jokaiselle tarvitsijalle järjestyy yösija. Ensisuoja on avoinna ympäri vuorokauden. Ensisuojassa yöpyvien asunnottomien elämäntilanne kartoitetaan ja heidät pyritään ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan heille parhaiten sopiviin asumis- ja hoitomuotoihin. Ensisuojassa on mahdollisuus ruoanlaittoon. Päiväkeskuksen ruokalassa on arkisin klo mahdollisuus ruokailla edulliseen omakustannushintaan. Terveydenhoitoa varten kotisairaanhoitaja on paikalla joka arkipäivä. Ensiaskel tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet viettää päivää päihteettömästi. Ensiaskel- asunnot sisältävät 50 pientä itsenäistä asuntoa. Asunnoissa on huoneen lisäksi minikeittiö ja suihkullinen wc. Ensiaskel tarjoaa hyvät mahdollisuudet saunomiseen ja vaatehuoltoon. Kuukausivuokraan sisältyvät kaikki asumiskustannukset. Asuminen on ympärivuorokautisesti tuettua ja valvottua, mutta kuitenkin sangen itsenäistä. Työntekijöiltä saa ohjausta ja apua ongelmatilanteissa. Laukaan Väentupa ry / Honkatupa Honkatupa on tarkoitettu laukaalaisille asunnottomille päihdeongelmaisille. Työntekijä on paikalla klo 7:30 21:00. Asukkaiden elämänhallintaa pyritään tukemaan sen kaikilla osaalueilla. Talossa ei ole päihteettömyysvaatimusta, mutta päihteiden käyttö ja tuominen alueelle on kielletty. Tukiasuntoyksikkö koostuu viidestä asunnosta; yksiöstä, kahdesta kahden henkilön soluasunnosta sekä kolmen henkilön soluasunnosta. Ensisuojassa on kaksi kolmen hengen huonetta, joissa molemmissa on kylpyhuone. Aamiainen kuuluu yöpymismaksuun. Talossa on myös päivähuone, jossa voi laittaa ruokaa, keittää kahvia, lukea lehtiä ja viettää aikaansa. Laukaan Väentupa ry / Mäkitupa Tarjoamme kerrostaloasumista asunnottomille päihdeongelmaisille laukaalaisille 20 pienessä asunnossa. Ei raittiusvaatimusta, mutta häiriöihin ja asumisen ongelmiin puututaan. Asukkaan kanssa sovitaan asumisen tavoitteet, joiden avulla turvataan häiriötön ja viihtyisä asuminen. Viikoittain pidetään asukaspalaveri, jossa käsitellään yhteisiä asioita. Asukasvalinnat tehdään yhteistyössä Laukaan kunnan viranomaisten kanssa.

10 Päihdeongelmaisten tuettu asuminen ( Puolikuiva ) Päihdeongelmaisten tuetussa asumisessa vuokrasuhde solmitaan päihteetöntä asumista varten, joten asuinalueella päihtyneenä oleskelu on kielletty. Raittiustavoitteita asukkailta ei tässä tuetussa asumisessa vaadita. Jyväskylän Katulähetys ry. Jyväskylän Katulähetyksen puolimatkankodeissa tämä asumismuoto tarjoaa vapaaehtoistyötä, virkistystoimintaa ja työntekijöiden tuen asioiden hoitamiseen sekä päihteidenkäytön tavoitteiden seurantaan. Yhteisöllisyyden avulla ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä vahvistetaan asukkaan omatoimisuutta ja raitistumista. Jyväskylän Katulähetyksen ns. puolimatkankotien asunnoissa ja alueilla ei saa oleskella päihtyneenä. Ensiaskeleessa 10 asuntoa on varattu päihteetöntä elämää varten. Kaikkiaan Katulähetyksessä tätä palvelua tarjotaan n. 150 päihdeongelmaiselle. Puolimatkankotien alueella päihteiden käyttö on rikkomus vuokrasuhdetta vastaan ja siitä seuraa kirjallinen varoitus. Jokaisessa Jyväskylän Katulähetyksen puolimatkankodissa on avoin päiväkeskus, jossa voi lukea lehtiä, katsoa televisiota, käyttää atk-laitteita, pestä pyykkiä, peseytyä ja ruokailla. Päihteetön tuettu asuminen ( Kuiva ) Päihdekuntoutujien tuetussa asumisessa eletään päihteettömässä ympäristössä. Siellä saadaan muilta asukkailta vertaistukea uuteen elämäntapaan. Tämä asumismuoto on tarkoitettu niille, jotka haluavat kokonaan irti päihteistä. Päihdekuntoutuja hoitaa ensisijaisesti päihdeongelmaansa sairautena ja korjaa samalla omaa elämäntilannettaan. Päihteettömyys koskee asumisaikaa eikä vain asumispaikkaa. Asukkaalla on oikeus tukeen, yksityisyyteen ja päihteettömyyttä edistävään ja väkivallasta tai sen uhasta vapaaseen lähiympäristöön sekä saamaan apua asumisen jatkuvuuden turvaamiseksi. Asukkaalla on velvollisuus alueen pitämiseen päihteettömänä, työntekijöiden tapaamiseen ja muiden huomioimiseen. Jyväskylän A-kilta ry Jyväskylän A-killan toimitiloissa Kortesuon kartanossa on tarjolla asunto viidelle jyväskyläläiselle miehelle, jotka pyrkivät päihteettömyyteen. Päiväkeskuspalvelut Päiväkeskuksissa päihdeongelmainen saa viettää päivänsä selvin päin yhdessä muiden kanssa. Siellä kukaan ei ole toistaan huonompi, vaan yhdessä jaetaan samoja arjen iloja ja suruja. Vertaistuen lisäksi päiväkeskukset tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia erilaisiin toimintoihin tai ajanviettoon. Kaikissa päiväkeskuksissa saa juoda kahvia ja lukea päivän lehtiä. Koska tukiasunto sijaitsee A-killan päivätoimintakeskuksen yhteydessä, niin asukkaat saavat vertaistukea sekä toisilta asukkailta että kiltalaisilta. Arkisin on käytettävissä myös kahden A-killan työntekijän tuki. Asukkaat voivat osallistua kaikkeen A-killan toimintaa. Toimintamuotoja kuvataan tarkemmin päiväkeskustoimintojen yhteydessä. A-killan perusperiaatteita on pyrkimys päihteettömään elämäntapaan. Edellisestä seuraa, että Kortesuon kartano on kokonaisuudessaan päihteetön alue. Päihteettömyys tukiasunnossa on sidottu asumisaikaan, ei asumispaikkaan. Kuitenkin tukiasunnon asukkaan meneminen päihtyneenä asuntoonsa merkitsee vuokrasuhteen päättymistä. Jyväskylän Katulähetys ry / Myllyjärvi - Köhniö Myllyjärvi-Köhniö on yhteisöllinen 37 asuntoa käsittävä kokonaisuus käsittäen Myllyjärven kolme rivitaloa ja Köhniön pienkerrostalon. Yhteisöhoidollisia periaatteita toteutetaan Myllyjärvellä kaksi kertaa viikossa pidettävillä yhteisöpalavereilla. Yhteisö käsittelee mahdollisimman läpinäkyvästi ilot ja surut, retkahtamiset ja onnistumiset etsien vastausta kysymykseen: Miten yhteisöä tulisi porukalla kehittää, jotta kaikki voisivat siellä viihtyä ja edetä toipumisen tiellä. Yhteisö tekee päätökset asukasvalinnoista ja poistamisista. Päihdepalvelusäätiön kanssa tehdään yhteistyötä huumeasiakkaiden saattamiseksi heidän tarvitsemiinsa hoitoihin. Myllyjärvi-Köhniössä toimii liikuntaan keskittyvä Team- Myllis, jonka joukkueet pelaavat futista ja sählyä, mutta myös muuta liikuntaa harrastetaan yhdessä. Kahden yksikön muodostama kokonaisuus tarjoaa hyvin monipuolisia vapaaajanviettotapoja, päiväkeskuksen saunoineen, mahdollisuuden osallistua hengellisiin tilaisuuksiin ja AA-ryhmään. Laukaan Väentupa ry / Kievari Kievari on 20 asuntoa käsittävä tukiasumisyksikkö, joka muodostuu kolmen rivitalon ryhmästä. Se on ensisijaisesti jatkopaikkana Seukkalan hoitokodin asiakkaille. Asukasvalinnat tehdään yhteistyössä Laukaan kunnan sosiaalitoimen kanssa. Jos Laukaan kunnalla ei ole osoittaa tyhjänä olevaan asuntoon päihteettömyyteen sitoutuvaa asukasta, voidaan valita myös ulkopaikkakuntalaisia. Yhteisöpalaverit pidetään kaksi kertaa viikossa. Tukitoimintaan kuuluu myös erilaisia virkistymis- ja tutustumismatkoja sekä kuljetuksia seurakuntien tilaisuuksiin. Yhteisinä tiloina on käytettävissä punttisali, hiljainen huone, päivähuone sekä ruokailu- ja askartelutilat. Jyväskylän A-kilta ry A-killan päiväkeskusta nimitetään päivätoimintakeskukseksi ja se on tarkoitettu A-kiltaan liittyville toipujille. Sen tarjoamiin mahdollisuuksiin saa toki kuka tahansa päihdeongelmainen tulla tutustumaan ja harkitsemaan sen pohjalta, voisiko killan vahva vertaistuki olla hänelle avuksi. Kortesuon kartano on auki joka päivä klo A-killan jäsenet voivat pelata biljardia, kohentaa kuntoa kuntosalissa, pistäytyä kolme kertaa viikossa saunan löylyissä sekä askar- 10

11 rella puu- ja metalliverstaassa. Arkisin on myös ruokailumahdollisuus jäsenille. Naisille on omaa toimintaansa ja erityisesti tiistai on varattu naisille, jolloin heille on kuntosali, sauna sekä toiminnallinen ryhmä. Maanantaisiin kokoontuu lisäksi naisten vertaisryhmä. A-kiltalaiset tekevät yhdessä vuosittain erilaisia matkoja ja järjestävät leirejä. Kesäksi A-killalla on vuokrattuna kesämökki Tuomiojärven rannalla. Jyväskylän Katulähetys ry Jokaisessa asuinyksikössä toimii avoin päihteetön päiväkeskus. Siellä järjestetään erilaista harrastustoimintaa yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Päiväkeskuksessa voi lukea lehtiä, katsoa televisiota, käyttää atk-laitteita, pestä pyykit ja peseytyä. Tavoitteena on raitistumisen tukeminen, yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä omatoimisuuden vahvistaminen yhteisöllisyyden avulla. Ensiaskeleessa ja Nurmelassa toimii hyvää kotiruokaa tarjoileva ruokala. Vaajakosken Suvanto ry Suvanto on päiväkeskus, johon tullaan selvin päin. Se on avoinna maanantaista perjantaihin 8-15 ja lisäksi on tarjolla erilaisia iltatoimintoja. Meillä tarjotaan vertaistukea, keskustelua, sielunhoitoa ja hoitoonohjausta. Kävijöillä on mahdollisuus edulliseen aamupuuroon ja päivittäiseen lämpimään ateriaan. Saunaa lämmitetään, peseytymässä voi käydä ja pyykkinsä pestä. Ajanviettoon on tarjolla puuverstas, nettiyhteys, hengellisiä julkaisuja ja infopisteessä erilaisia esitteitä. Naisille ja miehille on eri saunaillat ja leiritoimintaa. Suvannon Ateljeessa voi kutoa ja ommella tai harrastaa muita kädentaitoja. Suvannossa voi osallistua monenlaiseen toimintaan ja torjua näin syrjäytymisen haittoja ja uhkaa. Täällä sinua vastassa on aina joku työntekijä ja pääset halutessasi varmasti kanssakäymiseen toisten kanssa. Toiminnassa seurataan ympäröivän yhteiskunnan kehittymistä ja muokataan toimintaa tarpeiden mukaan. Toiminnassa on vahvasti vertaistukiryhmien piirteitä. Suvannolla on Päihke-projektitoiminnan kautta tarkoitus luoda järjestelmä joka ohjaa, kannustaa ja avustaa henkilöitä palaamaan nk. normaalipalveluiden piiriin ja omatoimisuuteen syvästä syrjäytymisvaiheesta. Järjestelmää on rakennettu ulospäin suuntautuvaksi osaksi Vaajakosken Suvannon päihde-/mielenterveyspäiväkeskuksen toimintaa. Päihke-työpari tekee mm. kotikäyntejä yhteistyökumppaneiden pyynnöstä asiakkaiden luona. Väentupa ry Päiväkeskus sijaitsee tukiasuntoyksikkö Kievarin yhteisissä tiloissa ja sen toiminnasta huolehtii koko talon vastaava työntekijä. Keskuksessa on kuntosali, hiljainen huone, seurustelu- ja kahvittelutila, askarteluhuone ja kokoontumishuone. Päihdekuntoutujan työvalmennus Työvalmennussäätiö Tekevä ja Jyväskylän Katulähetys ry / EkoCenter ovat yhteisöjä, joissa päihdekuntoutujia tuetaan yksilöllisesti. Työvalmennukseen liittyvät palvelut ovat tarkoitetut niille päihdekuntoutujille, jotka hyötyvät työvalmennuksesta ja siihen liittyvästä tuesta. Henkilöitä tuetaan työ-, yksilö-, ryhmävalmennuksen ja palveluohjauksen sekä tarvittaessa hoitoonohjauksen keinoin. Valmentautujalle rakennetaan polku, jossa huomioidaan henkilökohtaiset vahvuudet sekä omat koulutus- ja työelämän suunnitelmat. Työvalmennussäätiö Tekevä Työvalmennussäätiö Tekevän valmennusalat ovat seuraavat: metalliteollisuus, autohuolto, ruoka- ja puhdistuspalvelu, puusepänteollisuus, pintakäsittely, myynti- ja asiakaspalvelu, hallinto, verhoilu ja entisöinti, kudonta, kuljetus, kirjansidonta, kokoonpano, kehystystyöt, polkupyörien huolto ja korjaus, ompelu, kilpivalmistus, graafinen media, pesulapalvelut, rakennusala ja kiinteistöhuolto. Työvalmennussäätiö Tekevällä jokainen päihdekuntoutuja saa työvalmennuksen aikana työterveydenhoitajan palvelut. Valmentautujalle tehdään yksilöllinen valmennussuunnitelma. Osalla päihdekuntoutujia on yksilö- ja/tai ryhmävalmennus sekä palveluohjaajan tuki. Valmentautujan kanssa yhdessä voidaan valita työmarkkinakelpoisuutta tukevia kurssimuotoisia tukipalveluja: työelämätietous, tulitöiden turvallisuuskoulutus, käytännön asiakaspalvelu, yritystoimintakurssi, työnhakukoulutus, tuettu työnhakuvalmennus, opiskelemaan hakeutuminen ja oppimaan oppiminen ja hygieniapassi. Työvalmennussäätiön Tekevän palveluja ostavat kunnat, Kela, työvoimahallinto, vakuutusyhtiöt ja oppilaitokset.työvalmennuspalvelujen hintaan vaikuttaa se, maksetaanko valmentautujalle palkkaa vai onko hän eipalkkaperusteisessa valmennussuhteessa ja kuuluuko valmennukseen yksilö- ja/tai ryhmävalmennus. Jyväskylän Katulähetys ry Jyväskylän Katulähetys ry:ssä huomioidaan päihdekuntoutujan kaikki tarpeet ( mm. asunto, asumiseen liittyvä tuki ja riittävä ravinto). Häntä tuetaan ryhmä- ja yksilövalmennuksen keinoin löytämään yhteisöllisyys ja vertaistuki. Ryhmä- ja muihin koulutuksiin liittyvät palvelut tuotetaan ulkopuolelta verkostoyhteistyössä. EkoCenter Jyka Tuotteella on teollista tuotantoa ja konepyyhkeiden leikkuuta (asiakas- ja myyntipalvelua, muutto- ja kuljetuspalvelua, varastotyötä, kiinteistöpalvelua, ruokala ja vaatteiden lajittelua). 11

12 JYVÄSKYLÄN SEUDUN PÄIHDEPALVELUSÄÄTIÖ PROJEKTI Asiakkaan nimi Osoite ASIAKKAAN PERUSTIEDOT Henkilötunnus Kotikunta Puhelinnumero (-t) Päihken työntekijä Haastattelupäivämäärä 1. Sukupuoli 1. Mies 2. Nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumistilanne 1. Vuokra- tai omistusasunto 2. Tuettu asuminen, mikä 3. Asunnoton 4. Muu, mikä 4. Asumismuoto 1. Yksin 2. Kumppanin ja lasten kanssa 3. Kumppanin kanssa 4. Lasten kanssa 5. Vanhempien kanssa 6. Ystävien kanssa 7. Muu, mikä? 5. Onko sinulla huollettavia alle 18-vuotiaita lapsia? 1. Kyllä 2. Ei 6. Missä he asuvat? 1. Luonasi 2. Toisen vanhemman luona 3. Sukulaisen luona 4. Sijaisperheessä 5. Laitoksessa 6. Muualla, missä? 7. Peruskoulutus: (Merkitään kaikki suoritetut ja keskeytyneet koulutukset) Vuosi 1. Peruskoulu suoritettu / keskeytynyt 2. Lukio suoritettu / keskeytynyt 3. Ylioppilastutkinto 12

13 8. Ammatillinen koulutus: (Merkitään kaikki suoritetut ja keskeytyneet koulutukset) Linja /tutkinto Vuosi Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus Suoritettu Keskeytynyt 2. Ammattikurssi(t) Suoritettu Keskeytynyt 3. Toisen asteen ammatillinen koulutus Suoritettu Keskeytynyt 4.Ammattikorkeakoulututkinto Suoritettu Keskeytynyt 5. Korkeakoulututkinto Suoritettu Keskeytynyt 9. Onko sinulla ollut vaikeuksia koulunkäynnissä: 1. Ei 2. Kyllä, millaisia? 3. Millaista tukea sait? (tuki-, erityisopetus) 10. Työhistoria: Työnantaja Tehtävä Työsuhteen kesto Milloin Päättymisen syy 11. Yhteenlaskettu työkokemus tähän mennessä 1. Ei työkokemusta 2. Alle 1 vuosi vuotta vuotta vuotta 6. Yli 10 vuotta 12. Kuinka kauan edellisestä työsuhteestasi on kulunut aikaa? 1. Ei työkokemusta kk kk kk vuotta 6. Yli 5 vuotta 13

14 13. Pisin yksittäinen työsuhde työhistoriassa 14. Pisin yhtäjaksoinen työttömyysjakso työhistoriassa 15. Pääasiallinen toimeentulo 1. Työttömyyspäiväraha/Työmarkkinatuki 2. Toimeentulotuki 3. Opintotuki 4. Sairauspäiväraha 5. Äitiyspäiväraha/Kotihoidontuki 6. Kuntoutustuki 7. Työkyvyttömyyseläke 8. Palkkatulot 9. Muu, mikä? 10. Ei tuloja 16. Pääasiallinen työ- ja opiskelutilanne 1. Työttömänä (kaikkien seuraavien ulkopuolella) 2. Työttömänä työnhakijana 3. Kuntouttavassa työtoiminnassa 4. Työkokeilussa/Työharjoittelussa 5. Tukitöissä 6. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 7. Suorittamassa peruskoulua 8. Valmentavassa koulutuksessa oppilaitoksessa 9. Opiskelemassa lukiossa 10. Opiskelemassa toisen asteen ammattioppilaitoksessa 11. Opiskelemassa ammattikorkeakoulussa 12. Opiskelemassa korkeakoulussa 13. Eläkkeellä 14. Sairauslomalla, kuntoutustuella 15. Ansiotyössä 16. Odottamassa seuraavaa vaihetta 17. Muu, mikä? 17. Onko sinulla keskeneräisiä rikosasioita eri oikeusasteissa? 1. Kyllä, missä? 2. Ei 3. Ei tietoa 18. Tämän hetken tilanteesi tuomioiden suhteen 1. Ei tuomioita 2. Ehdollinen vankeustuomio (liittyykö valvonta?) 3. Yhdyskuntapalvelu 4. Ehdonalainen vapaus (liittyykö valvonta?) 5. Suorittamassa vankeustuomiota, missä, milloin vapautuu? 19. Onko sinulla maksamattomia sakkoja? 1. Kyllä 2. Ei 3. Ei tietoa 20. Onko sinulla velkoja? 1. Kyllä 2. Ei 3. Ei tietoa 14

15 21. Mitä velkoja sinulla on? Velka 1. Oikeuden määräämät korvaukset 1. Kyllä 2. Ei 2. Kulutusluotot 1. Kyllä 2. Ei 3. Luottokorttivelat 1. Kyllä 2. Ei 4. Luotollisista tileistä aiheutuneet velat 1. Kyllä 2. Ei 5. Panttilainavelat 1. Kyllä 2. Ei 6. Verovelat 1. Kyllä 2. Ei 7. Elatusmaksuvelat 1. Kyllä 2. Ei 8. Takausvelat 1. Kyllä 2. Ei 9. Opintovelat 1. Kyllä 2. Ei 10. Päihdevelat 1. Kyllä 2. Ei 11. Vuokravelat 1. Kyllä 2. Ei 12. Asiakasmaksuvelat 1. Kyllä 2. Ei 13. Muut velat, mitkä? 1. Kyllä 2. Ei Velan määrä euroina 22. Onko sinulla fyysisiä sairauksia/vammoja? 1. Ei 2. Kyllä, mitä? Missä hoidetaan? 23. Onko sinulla lääkitystä fyysisiin sairauksiisi/vammoihisi? 1. Ei 2. Kyllä, mitä? 24. Onko sinulla psyykkisiä ongelmia/sairauksia? 1. Ei 2. Kyllä, mitä? Missä hoidetaan? 25. Onko sinulla psyyken lääkitystä? 1. Ei 2. Kyllä, mitä? 26. Päihdehoitohistoria: Hoitopaikka Ajankohta, jolloin hoito alkoi / päättyi Hoidon kesto Kuvaus (katkaisukuntoutus-, avohoito) 27. Minkä ikäisenä aloitit säännöllisen päihteiden käytön? 28. Mitä päihteitä käytit pääasiallisesti? 29. Kuinka kauan olet ollut ilman päihteitä? 15

16 30. Pääasiallinen päihdehoito nykyisin? 1. Avohoito, missä? 2. Katkaisuhoito, missä? 3. Korvaus- tai ylläpitohoito, missä? 4. Vankilan päihdehoito, missä? 5. Muu päihdehoito, missä? 6. Muu hoito, missä? 7. Ei hoitoa 31. Osallistutko vertaisryhmätoimintaan tai itseapuryhmiin? 1. Kyllä, mihin? 2. En 32. Osallistutko toimintakeskus-/päiväkeskustoimintaan? 1. Kyllä, mihin? 2. En 33. Oletko ollut/oletko kriisihoidossa asiakkaaksi tulosi jälkeen? 1. Kyllä, missä? 2. En 34. Oletko ollut/oletko intervallihoidossa asiakkaaksi tulosi jälkeen? 1. Kyllä, missä? 2. En 35. Oletko ollut/oletko katkaisuhoidossa asiakkaaksi tulosi jälkeen? 1. Kyllä, missä? 2. En 36. Oletko ollut/oletko kuntouttavassa hoidossa asiakkaaksi tulosi jälkeen? 1. Kyllä, missä? 2. En 37. Päihteettömyyden jatkuminen seuranta-ajankohtana 1. Kyllä 2. Yksittäinen retkahdus, uudelleen kuntoutuksen piirissä 3. Käyttää päihteitä 4. Ei tietoa 38. Asiakkuuden jatkuminen Päihke-projektissa 1. Kyllä 2. Ei 39. Asiakkuuden päättymisen syy 1. Tavoitteet saavutettu, ei tarvetta 2. Seurantavastuu siirtyy muualle 3. Muutto toiselle paikkakunnalle 4. Aktiivinen päihteiden käyttö 5. Asiakas kadonnut, ei yhteyttä 6. Muu, mikä? Tämä lomake toimii sekä asiakkaiden alkutilanteen kartoituksen että seurannan välineenä. Uusien asiakkaiden tilanne kartoitetaan 1-3 tapaamisella, jonka jälkeen tehdään päätös mahdollisen asiakkuuden aloittamisesta ja kirjallinen suunnitelma tavoitteineen ja aikatauluineen

17 - PROJEKTIASIAKKAAN ESITTELY ( CASE) Pvm: Nimi: Ikä: Osoite: Ammatti: Mitä kautta ohjautui Päihke-projektin piiriin? Oma(t) työntekijä(t) ja organisaatio(t): a) Päihke-projektissa: b) Sosiaalitoimessa: c) Työvoimatoimistossa/ TYP:ssa: d) Päihdepalvelusäätiöllä: e) Oma lääkäri: f) Mielenterveystoimisto: g) Muu, mikä: Asuminen ja perhetilanne: a) yksin/ puolison ja lasten kanssa/ puolison kanssa/ ystävän luona/. b) vuokra-asunto/ omistusasunto/ vanhempien luona/.. c) tällä hetkellä parisuhde/ ei d) lapset e) muut merkittävät lähisukulaiset f) onko perhetilanteessa tekijöitä, jotka vaikuttavat jälkihoitosuunnitelmaan? Päihdehistoria: a) alkoholi/ huumeet/ lääkkeet/ sekakäyttöä- mitä käyttää/ käyttänyt ja kuinka pitkään? b) mitä vaikutuksia päihteiden käytöllä on ollut asiakkaan näkemyksen mukaan hänen nykytilanteeseensa? (perhe/ terveys/ työ/ asuminen/ ) c) mitä asiakas on tehnyt päihteiden käyttöä hallitakseen? - juomisen vähentäminen/ lopettaminen kotikonstein / AA/ päihdeklinikkakäynnit/ päihdekuntoutus/ tukiasumispalvelut/ kuntouttava työtoiminta/.. d) raittiit jaksot- pisimpien kesto, milloin viimeksi? e) päihteiden käyttö viimeisen kuukauden aikana? Terveydentila: a) asiakkaan oma arvio sekä fyysisestä että psyykkisestä terveydentilastaan: 17

18 a) pitkäaikaiset, krooniset sairaudet, joihin jatkuvia lääkityksiä tai muita hoitoja: b) tämän hetkiset fyysiset vaivat, joihin tuntee tarvitsevansa apua: c) keskustelussa esiin nousseet psyykkiset ongelmat: Taloudellinen tilanne: 1) tämänhetkinen päätoimeentulolähde 2) velat, mikäli niiden suuruusluokka vaikuttaa kuntoutumisprosessiin velkaneuvojan tarve? Tuomiot- aikaisemmat ja erityisesti tulossa olevat Tämän hetkiset hoito-, kuntoutus- ja muut tukimuodot: 1) käynnit päihdeklinikalla? -PPS/ Vaajakoski/ Laukaa/ muu, mikä? -seuraava aika 2) MTT- mikä ja milloin seur. aika? 3) AA- ryhmä- missä, kuinka usein? 4) Tukiasunto- missä, kuinka pitkään asunut? 5) kuntouttava työtoiminta, missä ja kenen aloitteesta? 6) muu, mikä? Työtilanne: a) koulu ja ammatti b) työhistoria pääpiirteittäin c) milloin viimeksi ollut työssä (kk/vuosi) d) onko työvoimatoimiston/ TYP:n kirjoilla? e) onko tehty työkyvynarviointitutkimuksia, milloin? Vapaa- aika ja harrastukset/ vahvuudet? Miksi haluaa lähteä Päihke- projektin asiakkaaksi ja millaista tukea odottaa siltä? Tämänhetkinen pääongelma, johon toivoo projektilta tukea: Kuntoutustyöryhmän päätös: Projektiasiakkuutta puolletaan ja asiakkuus on voimassa alkaen Projektiasiakkuutta ei puolleta, perustelut: 18

19 Kuntoutumissuunnitelma nimi Terveys Asuminen Toimeentulo Harrastukset ja vapaa-aika Ihmissuhteet Työ ja koulutus Tavoitteeni päihteidenkäytön suhteen 19

20 Päihteidenkäyttö Päihdehistoriani Päihteidenkäytön nykytilanteeni Tavoitteeni päihteidenkäytön suhteen Pvm. Keinot ja niiden toteutuminen. Hoitosuhteet, vertaistuki jne 20

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut ( ) leski ( ) rekisteröity parisuhde ( ) erillään asuvat (avioliitto)

Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut ( ) leski ( ) rekisteröity parisuhde ( ) erillään asuvat (avioliitto) Tilannearvio SOS-hanke PILOTTI 1. Perustiedot Asiakkaan nimi: Osoite: Työntekijä: Päivämäärä: Henkilötunnus: Puhelinnumero: Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut (

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tukea ja kuntoutusta vuodesta 1985 Yhteistyön merkitys asumis ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä Toiminnanjohtaja Timo Haapoja www.epsospsyk.fi Etelä

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA: PERUSTIEDOT KARTOITUSJAKSOLLE Päivämäärä: Kuntoutuja (koko nimi): Osoite: Sotu: Puhelin: Kotikunta: Lähiomainen: LÄHETTÄVÄ TAHO, TYÖNTEKIJÄ JA LÄHETTEEN SAAPUMISPÄIVÄMÄÄRÄ: INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat Ryhmätoiminnat Omaiset ja läheiset Päihdeja mielenterveysasiakkaat Kouvolan kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut Tuettu asuminen / ryhmätoiminnat Tarkoitettu kouvolalaisille kotona asuville mielenterveys-

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAN ALKUKARTOITUSLOMAKE. Päivämäärä: Vastuu työntekijän nimi:

AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAN ALKUKARTOITUSLOMAKE. Päivämäärä: Vastuu työntekijän nimi: AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAN ALKUKARTOITUSLOMAKE Asiakas: Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puh.nro.: Sähköpostiosoite: Äidinkieli ja kansalaisuus: Siviilisääty: Lähiomainen: Puoliso: Nimi: Henkilötunnus: Osoite:

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin projektihanke Maantieltä taloon päihdeongelmaisten päiväkeskuksesta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

2000-2001. Keväällä 2001 yhdistyksessä toimi johtaja, vastaava ohjaaja, kaksi muuta ohjaajaa ja ohjaaja-emäntä.

2000-2001. Keväällä 2001 yhdistyksessä toimi johtaja, vastaava ohjaaja, kaksi muuta ohjaajaa ja ohjaaja-emäntä. 2000- luku 2000-2001 Yhdistys aloitti työllistämistoiminnan Toivosta Työksi hankkeella. Tavoitteena oli jokaisen projektiin osallistuvan työllistyminen omien voimavarojen ja mahdollisuuksien mukaisesti

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014

Päivitetty 9.5.2014. AlfaKuntoutus Hervanta. ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 AlfaKuntoutus Hervanta ALFAKUNTOUTUS HERVANTA / AVOPALVELUT Ryhmä- ja Pajatoiminta RYHMÄTOIMINTA TILANNE 5/2014 Maanantai Mielikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Tiistai Päivikki-ryhmä klo 10.00-11.45 Keskiviikko

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY HAKEMUSLOMAKE ATSA- OPISKELIJOIDEN TUKIASUNTO

KESKI-POHJANMAAN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY HAKEMUSLOMAKE ATSA- OPISKELIJOIDEN TUKIASUNTO KESKI-POHJANMAAN SOSIAALIPSYKIATRINEN YHDISTYS RY HAKEMUSLOMAKE ATSA- OPISKELIJOIDEN TUKIASUNTO Hakija: Hakemus nro: / 20 Saapunut KPSPY ry:n ATSA -yksikköön / 20 Tutustumiskäynti/ Haastattelu: Ohje hakemiseen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Asunto ensin -yksiköiden kustannusvaikuttavuus

Asunto ensin -yksiköiden kustannusvaikuttavuus 1 Asunto ensin -yksiköiden kustannusvaikuttavuus - vertailussa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yksiköt Virpi Sillanpää Mittaritiimi Tampereen teknillinen yliopisto 2 Tutkimushankkeen taustaa ja tavoitteet

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Tukea ja kuntoutusta mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Salmentöyryn asumisyksikkö

Tukea ja kuntoutusta mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Salmentöyryn asumisyksikkö Tukea ja kuntoutusta mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Salmentöyryn asumisyksikkö Tietoa yksiköstä Salmentöyryn asumisyksikkö on Kouvolan kaupungin ylläpitämä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet:

1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: TAMPEREEN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET 1.3.2011 ALKAEN Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 16.2.2011 / 28 (Dnro TRE: 1393 /05.02.00/2011) 1. Perustoimeentulotukea

Lisätiedot

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta

Lisätiedot

Päihdevieroitusyksikön asiakasopas

Päihdevieroitusyksikön asiakasopas Päihdevieroitusyksikön asiakasopas Säännöt ja hoitokäytännöt Toiminnan esittely Olet tullut tai olet tulossa hoitoon alkoholin, lääkkeiden ja/tai huumeiden käytön vuoksi. Tässä asiakasoppaassa esitellään

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 KRITS TUKIASUMISPALVELUT ASUMISVALMENNUSYKSIKKÖ Tuettuja soluasuntoja 28 paikkaa. Saattaen vapauteen projektilla tällä hetkellä 7 paikkaa. TUKIASUNNOT

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot