50/50 - MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA
|
|
- Juha Hänninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 50/50 - MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA
2 D6: Dokumentti, joka sisältää yksityiskohtaiset menetelmät 50/50 järjestelmän käyttämiseksi. Työpaketti 2: Perusedellytysten sekä 50/50 projektin metodologian määrittely käyttöönotettavaksi eri maissa. Tämän julkaisun koordinoinnista vastaavat partnerit: Sisällön kehittäminen: UFUe.V. Independent Institute for Environmental Concerns Muokkaus ja ulkoasu: Barcelona Provincial Council Vastuuvapauslauseke: Vastuu tämän julkaisun sisällöstä kuuluu kokonaisuudessaan sen tekijöille. Sisältö ei välttämättä kuvasta Euroopan yhteisön mielipidettä. Euroopan Komissio ei ole vastuussa mistään tämän julkaisun sisältämän informaation käytöstä. 1
3 50/50 -MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA Tässä dokumentissa kuvaamme ne vaiheet ja tehtävät, jotka tulee käydä läpi ennen 50/50 projektia ja sen aikana. Johdannoksi: - Euronet 50/50 on eurooppalainen projekti, jonka tarkoituksena on saada energiakulutus alhaisemmaksi koulurakennuksissa rohkaisemalla koulun henkilökuntaa ja oppilaita muuttamaan energiankulutustapojaan. Energian säästäminen johtaa taloudelliseen hyötyyn, joka jaetaan koulurakennuksesta vastaavan organisaation (yleensä kunta) ja koulun kesken. - Tämä opas pohjautuu International Institute for Environmental Concerns (UfU) -organisaation ehdottamaan metodologiaan, jota on mukautettu erilaisiin opetusjärjestelmiin soveltuvaksi. - Euronet 50/50 keskittyy pääasiassa vuotiaiden oppilaiden valistamiseen. - Projekti toteutetaan kouluissa kahden kalenterivuoden aikana; työ on lähtenyt käyntiin tammikuussa 2010 ja se jatkuu aina vuoden 2011 loppuun saakka. Euronet 50/50 -projektin onnistumisen varmistamiseksi otamme erittäin mielellämme vastaan ehdotuksianne ja kokemuksianne tämän oppaan sisältöön liittyen. 2
4 I. Johdanto 1. Mitkä ovat 50/50 -projektin energiansäästötavoitteet? 50/50 projektin idea, joka perustuu saksalaisissa kouluissa saatuihin kokemuksiin, on välittää 50 koulussa käytetty ja testattu 50/50 metodologia projektipartnereiden maihin ja luoda eurooppalainen kouluverkosto, joka toiminnallaan pyrkii säästämään energiaa ja taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Projektin päätavoitteet ovat 1) alentaa koulujen energiankulutusta, 2) parantaa säästöjen kautta koulujen toimintakykyä ja 3) luoda Euronet 50/50 - kouluverkosto. - Säästää energiaa muuttamalla koulun henkilökunnan ja oppilaiden toimintatapoja sekä tekemällä pieniä huoltotoimenpiteitä - Muuttaa käyttäytymistä valistamalla ympäristöasioista ja ilmastonsuojelusta - Antaa oppilaille suurempi rooli ideoiden ja keinojen kehittelyssä energian säästämiseksi koulussa - Edistää energiatietoisuutta laajemminkin (ei vain koulujen ja energiatiimien sisällä), sillä oppilaat voivat levittää tietoa projektissa oppimastaan myös kotona ja muualla koulun ulkopuolella - Säästää rahaa, joka muutoin käytettäisiin energiakulujen kattamiseen. Tämä säästö voidaan ohjata muuhun toimintaan ja toisenlaisiin projekteihin. (Keskimääräinen kulutustapojen muutoksella aikaansaatu energiansäästö on noin 10 % alkuperäisestä kulutuksesta). 50/50 -projektin päätavoitteena ei ole saada kouluja investoimaan uusiin laitteisiin tai uusiutuviin energiamuotoihin, mutta mielenkiintoisia remontti/modernisointiehdotuksia voidaan harkita. Hyvä aloitus varmistaa hyvän lopetuksen Hyvä suunnittelu on avain onnistumiseen 3
5 2. Ennen kuin aloitat työskentelyn oppilaiden kanssa Varmistaaksesi, että projektin aikana onnistutaan sekä alentamaan energiankulutusta että saamaan mahdollisimman monia viiteryhmiä osalliseksi, seuraavat tehtävät tulisi suorittaa ennen projektin toteuttamista koulussa: a. Valitse projektiin osallistuvat koulut projektipartnereiden kehittämien kriteerien perusteella. Vastuutaho: kaikki hankkeen toteutuksesta vastaavat partneriorganisaatiot. b. Suunnittele projektissa tehtävät työt yksityiskohtaisesti. Vastuutaho: kaikki partnerit. c. Määrittele selkeästi projektin osapuolet sekä kunkin tehtävät/vastuualueet. Vastuutaho: Kaikki partnerit yhdessä opetustoiminnasta vastaavan organisaation (esim. koulutoimi) sekä koulukiinteistöstä vastaavan organisaation (esim. tekninen toimi) kanssa. d. Määrittele projektin jokaisessa vaiheessa mahdollisesti syntyvät lopputuotteet. Vastuutaho: kaikki partnerit. Jokainen koulu voi metodologiaa soveltaessaan ehdottaa uusia tuotteita. e. Luonnostele jatkuvuusehdotus varmistaaksesi projektin jatkuminen. Vastuutaho: Jokainen partneri tekee vähimmäisehdotuksen, jonka koulut viimeistelevät. a. Koulujen valinnassa otetaan huomioon kriteerit, joista projektipartnerit ovat sopineet sekä kriteerit, joita partnerit pitävät oleellisina oman maansa koulujärjestelmän luonteen huomioonottaen. b. Yksityiskohtainen suunnittelu sisältää seuraavia asioita: - Ennakoi projektin kesto, joka tässä tapauksessa on kaksi kalenterivuotta (alkaen vuoden 2010 tammikuusta, päättyen vuoden 2011 joulukuuhun) - Hanki tarvittavat perustiedot: o koulun pohjapiirustus, sisältäen luokkatilat, salit, käytävät jne. sekä merkinnät energiaan liittyvistä yksiköistä (esim. lämmitys, kanavat/putket, ikkunat jne.). Vastuutaho: kiinteistöstä vastaava organisaatio. o tiedot koulun energiankulutuksesta ja kustannuksista edellisiltä vuosilta (määrittele vuosien määrä). Vastuutaho: kiinteistöstä vastaava organisaatio. o määrittele kulutuksen viitearvot. - Laadi arvioitu aikataulu 4
6 - Määrittele sopimukset, jotka tulee allekirjoittaa osapuolten kesken (projektipartneri ja kiinteistöstä vastaava organisaatio, kiinteistöstä vastaava organisaatio ja koulu). Määrittele sopimusten sisältö tarkasti (osapuolten vastuut, oikeudet ja velvollisuudet sekä saadun hyödyn jakosuhde ja -tapa). - Muut perusasiat c. Määrittele projektissa työskentelevät henkilöt. Projektin aikana toteutetaan useita tehtäväkokonaisuuksia, joista jokaisella tulisi olla oma vastuuhenkilönsä. Vastuuhenkilöiden ja heidän tehtäviensä määrittäminen heti projektin alkaessa on erittäin tärkeää. - Hankkeen toteutuksesta vastaava organisaatio (projektipartneri): o seurata projektin kehittymistä ja toteuttamista kouluissa o koordinoida erilaisia toimintoja osallisten välillä o siirtää kouluihin muilta projektipartnereilta saatuja kokemuksia ja tuloksia, mikäli näistä on apua projektin toteuttamisessa. - Koulukiinteistön energialaskut maksava organisaatio yhdessä koulun kanssa: o hankkia tiedot koulun energiankulutuksesta ja sen kustannuksista o raportoida kaikista koulun hallinnointiin liittyvistä asioista, joilla voi olla merkittävä vaikutus koulun toiminnan kannalta. - Koulu mahdollisesti yhdessä opetuksesta vastaavan organisaation kanssa: o valvoa projektin toteuttamista koulussa o tarjota kaikkea sellaista informaatiota, joka saattaa olla tarpeellista projektin toteuttamisen kannalta o varmistaa vastuullisten opettajien sitoutuminen projektiin o välittää tietoa projektin toimista ja tuloksista erilaisille ryhmille: oppilaille, perheille, henkilökunnalle, muille koulun tiloja käyttäville (esim. ilta- ja viikonloppukäyttäjät) jne. - Opettajat: o Ohjata oppilaita, jotka vastaavat projektin toteuttamisesta o Antaa oppilaille kaikki tarvittava tieto, jotta nämä voivat työstää projektitehtäviä, tehdä johtopäätöksiä ja ehdotuksia jne. o Jakaa tietoa muille opettajille - Koulun muu henkilökunta: o Antaa oppilaille heidän tarvitsemansa tiedot o Toimia oppaana lapsille heidän tarkastellessaan koulun tiloja o Raportoida erilaisista energiansäästötoimista, jotka voidaan toteuttaa koulussa o Välittää tietoa myös muille koulun tiloja käyttäville (esim. ilta- ja viikonloppukäyttäjät). 5
7 - Oppilaat, jotka vastaavat projektin toteuttamisesta. (He ovat alakoulun vanhimpia oppilaita, vuotiaita neljännestä kuudenteen luokkaan): o Huolehtia koulukiinteistön tarkastamisesta ja osoittaa koulunsa heikkoudet energiankäytön kannalta o Mitata erilaisia parametrejä (lämpötila, valoisuus jne.) o Keskustella projektista muiden oppilaiden kanssa o Tehdä kysely koulun oppilaille näiden energiaan liittyvistä toimintatavoista o Tiedottaa muille keinoista, joilla säästää energiaa o Tehdä parannusehdotuksia o Olla yhteydessä muiden projektiin osallistuvien koulujen oppilaisiin (erityisesti blogien kautta) o Käyttää Internetiä kommunikaatioväylänä. - Koulun ulkopuolinen kouluttaja / opettaja (mikäli resurssit mahdollistavat tällaisen henkilön sitouttamisen projektiin): o Koordinoida koulun energiatilanteen arviointi: mitä toimenpiteitä olisi syytä tehdä, kuinka ne tulisi toteuttaa ja kuinka niitä voidaan valvoa o Tiedottaa energiaan ja ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista o Tarjota teknistä tukea oppilaiden tekemien ehdotusten kehittämiseen. Jotta projektin useat vaiheet ja niiden tehtävät saadaan toteutettua koordinoidusti, jokaiseen kouluun perustetaan energiatiimi, joka toteuttaa projektia koulussa. Tämä tiimi koostuu seuraavista jäsenistä: o Hankkeen toteutuksesta vastaavan organisaation edustaja o Koulukiinteistöstä vastaavan organisaation edustaja o Opetuksesta vastaavan organisaation edustaja o Projektin toteutuksesta vastaavat oppilaat o Projektin toteutuksesta vastaavat opettajat o Koulun henkilökunnan (muu kuin opettajakunta, esim. talonmies/vahtimestari) edustaja o Mahdollisuuksien mukaan ulkopuolinen kouluttaja d. Erittele projektin jokaisesta vaiheesta mahdollisesti syntyvät lopputuotteet. Jokainen vaihe tavoiteltuine lopputuloksineen on määriteltävä selkeästi. Eri vaiheiden lopputuotteet vaihtelevat: toisinaan tuloksena on luokkahuoneista kerätyistä mittaustuloksista piirretty kaavio, koulun käytäville askarreltu juliste tai tuloksista laadittu yhteenveto. Kullekin kiinteistölle määritellään minimistandardit, mutta koulut voivat projektia toteuttaessaan ehdottaa myös uusia tuotteita. 6
8 e. Ehdotus projektin jatkuvuudesta: Kuten aiemmin todettiin, tämän projektin kesto on alun alkaen kaksi vuotta. Tavoitteena on kuitenkin se, että projekti jatkuu ja mukaan saadaan lisää kouluja tämän ajan jälkeenkin. Tämän vuoksi on tärkeää, että heti projektin alussa varmistetaan mukana olevien henkilöiden olevan valmiita sitoutumaan projektiin vähintäänkin ensimmäiseksi kahdeksi vuodeksi. On hyvä pitää mielessä, että tässä pilottiprojektissa toiminta aloitetaan kesken kouluvuotta (1.1.10), joten osa oppilaista, jotka ovat olleet alusta lähtien mukana projektissa, saattavat lähteä koulusta kesken projektin (ensimmäiset jo kesäkuuhun 2010 mennessä). Näin ollen olisi hyvä sisällyttää energiatiimiin oppilaita kahdelta eri vuosiluokalta tai ainakin varmistaa, että koulun vastuuhenkilöt ovat valmiita jatkamaan projektia seuraavana vuonna uusien oppilaiden kanssa. Lisäksi, projektin seuranta on oleellinen osa tehtäväpalettia. Seurannan ja kehittämisehdotusten avulla voidaan parantaa metodologiaa tulevaisuutta varten. Projektin jatkuvuuden varmistaminen on yksi Euronet 50/50 -projektin päätepisteistä. On huomioitava, että 50/50 -projekti ei onnistu, mikäli se nähdään ainoastaan yhtenä osana normaalia koulupäivää. Projekti vaatii laajempaa näkemystä ja koululaisten vahvaa sitoutumista. Lisäksi projektissa tarvitaan ulkopuolista tietoa ja motivointia. 7
9 II. Yhdeksän vaihetta menestyksekkääseen 50/50 -projektiin Vaihe 1: Energiatiimin kokoaminen Vaihe 2: Koulun energiankulutuksen arviointi Vaihe 3: Tieto, tietoisuus ja suunnittelu Vaihe 4: Energiakierros Vaihe 5: Tiedonkeräys Vaihe 6: Koulun toimintasuunnitelma Vaihe 7: Tuloksista tiedottaminen muulle kouluyhteisölle Vaihe 8: Pieniä investointeja vaativista toimenpiteistä tiedottaminen Vaihe 9: Taloudellisten säästöjen käyttö ja siitä raportointi kouluyhteisölle 1. Energiatiimin kokoaminen Projektin toimivuus on energiatiimin varassa. Energiatiimi käyttää projektiin paljon aikaa ja toimii projektin moottorina koulussa. On hyvä muistaa, etteivät normaalit opetustunnit välttämättä riitä projektin menestyksekkääseen toteuttamiseen. Kun projektin vaiheet on käyty läpi ja suunniteltu, on vielä ennen projektin käynnistämistä valittava energiatiimi. Tiimille annetaan tehtävät ja määritellään toimintatavat. Kuka voi osallistua? - Kokonainen luokka tai ryhmä asiasta kiinnostuneita edustajia eri luokista - Koulukiinteistön huollosta vastaava (kiinteistönhoitaja, vahtimestari, talonmies ) - Vähintään kaksi kiinnostunutta opettajaa - Hankkeen toteutuksesta vastaavan organisaation edustaja - Kiinteistöstä vastaavan organisaation edustaja - Opetuksesta vastaavan organisaation edustaja - Ulkopuolinen kouluttaja/asiantuntija, mikäli mahdollista. Mitkä ovat energiatiimin tehtävät? - Suunnitella ja toteuttaa tehtäviä, jotka on kuvailtu alla vaiheissa 2-9. o koulukiinteistön tarkastaminen: koulun puutteiden osoittaminen energiankulutuksen näkökulmasta o eri parametrien mittaaminen ja dokumentoiminen (lämpötila, valoisuus jne.) o keskusteleminen projektista muiden oppilaiden kanssa o kyselyn toteuttaminen koulun oppilaiden keskuudessa heidän energiaan liittyvien toimintatapojensa selvittämiseksi o tiedottaminen muille keinoista, joilla säästää energiaa 8
10 o parannusehdotusten tekeminen o yhteydenpito muihin projektiin osallistuvien koulujen oppilaisiin o Internetin käyttö kommunikaatioväylänä. - Koordinoida projektia ja tehdä tarvittavat päätökset projektin etenemisen kannalta - Tiedottaa projektista ja sen tuloksista kouluyhteisölle sekä koulun ulkopuolelle. Kuinka se toimii käytännössä? - Aluksi energiatiimi tapaa viikoittain, mutta projektin edetessä tapaamisia saattaa olla useamminkin - Tiimin keskeisimpien jäsenten tulee olla aina läsnä kokouksissa: osallisena olevat oppilaat, opettajat, kiinteistönhoitaja jne. - Muiden organisaatioiden edustajat osallistuvat noin kerran kuussa tai tarpeen mukaan - Mikäli projektissa on mahdollisuus ulkopuolisen kouluttajan/asiantuntijan käyttöön, tämä auttaa erityisesti tiedon keruussa ja arvioinnissa. Tulos: - Lista energiatiimin jäsenistä - Energiatiimin säännöt. 2. Koulun energiankulutuksen arviointi Tämän vaiheen tarkoituksena on kartoittaa koulukiinteistön energiankäyttöä energiatiimin aikuisjäsenten kesken. Tarkoituksena on analysoida, mihin energiaa käytetään ja millaisia energianlähteitä, tiloja, koneita ja laitteita koulussa on jne. Tämä auttaa myöhemmin energiatiimiä, jonka tehtävänä on löytää koulun vahvuudet ja heikkoudet energiankulutuksen näkökulmasta sekä etsiä ne osaalueet, joissa on eniten parantamisen varaa. Koulun energiankulutuksen arviointi suoritetaan tekemällä koulussa kierros, jossa tarkastellaan seuraavia asioita: lämmitysjärjestelmä, lämpöpatterit, ilmanvaihtolaitteet, valonlähteet, vedenkulutus, ikkunat, putkien/kanavien muodot, lämpötilan säätimet (termostaatit) jne. Energiakierrokselle osallistuvat: - Koulun rehtori - Projektissa mukana olevat opettajat - Koulun talonmies/vahtimestari/kiinteistönhoitaja - Projektissa mahdollisesti mukana oleva koulun ulkopuolinen kouluttaja/asiantuntija. 9
11 Tavoite: - Selvittää koulun tilanne, mm. seuraavien asioiden osalta: o lämmitysjärjestelmä o rakennuksen kunto: katto, ikkunat, lämpöeristys, ullakko jne. - Etsiä mahdollisia onnistumiskokemuksia oppilaille - Lisätä avainhenkilöiden sitoutumista projektiin. Tulos: - Asiakirja projektin lähtökohdaksi: o lista koulun energialaitteista o lista asioista, joihin energiatiimin tulee erityisesti kiinnittää huomiota. 3. Tieto, tietoisuus ja suunnittelu Projektin menestyksekkään toteuttamisen kannalta on olennaista, että energiatiimiin kuuluvilla oppilailla on riittävä teoreettinen tietopohja 50/50 - projektiin liittyvistä asioista. Kun oppilaat tuntevat projektin sisällön ja sisäistävät toimintakonseptin, se lisää heidän tietoisuuttaan sekä mahdollisuuksiaan välittää tietoa edelleen muille oppilaille. Tämä projekti ei ole pelkkää hauskanpitoa tai rahansäästöä. 50/50 -projekti pyrkii toimimaan sysäyksenä energiatietoisuuteen sekä muodostamaan myönteisen käsityksen siitä, että asioihin voi vaikuttaa ja että me voimme tehdä jotain suojellaksemme ympäristöä ja torjuaksemme ilmastonmuutosta. Tarkoituksena on välittää viestiä siitä, ettei kaikki ole menetetty, jos toimitaan nyt, ja että jokainen voi toiminnallaan vaikuttaa ympäristöön. Tässä vaiheessa tulee kertoa seuraavista aiheista: - Kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos ja ilmastonsuojelu - Energian säästäminen, energiatehokkuus ja uusiutuvat energia jne. Varmistaaksesi projektin onnistumisen pidemmällä aikavälillä, tässä vaiheessa on elintärkeää saada luotua oppilaille myönteinen asenne aihetta kohtaan, sillä mediassa jatkuvasti esille nousevat uutiset luonnonkatastrofeista sekä julkinen keskustelu aiheesta saattaa johtaa välinpitämättömyyteen tai toivottomuuden tunteen. Aiemmin kerätyt alustavan energiakierroksen tulokset annetaan nyt energiatiimille, jotta voidaan suunnitella tulevaa tiedonkeruuta ja analysointia. Tämä toimii samalla suunnitteluvaiheena seuraaville toimille: - Energiatiimin toteuttaman energiakierroksen aikana suoritettavien tehtävien määrittely - Tehtävälomakkeiden valmistaminen - Tehtävien jakaminen energiatiimin jäsenten kesken - Tarpeellisten materiaalien valmistelu - Arviointia varten tarvittavien kriteerien laadinta. 10
12 Tulos: - Yhteenveto käsiteltävistä asioista - Yhteenveto tiedotettavista asioista - Lomakkeet energiakierrosta varten - Muistilista kaikesta analysoitavasta. 4. Energiakierros Energiakierroksella tiimin jäsenet kirjaavat ylös kaiken oleellisen, joka liittyy koulun energiankulutukseen. Tämän tarkastuskierroksen oppaana toimii koulun kiinteistönhoitaja yhdessä opettajan kanssa. Mikäli projektissa on mukana ulkopuolinen kouluttaja/asiantuntija, myös hän osallistuu kierrokselle. Energiatiimi tarkastaa koko koulurakennuksessa: - Lämmityksen, ilmastoinnin ja ilmanvaihdon - Valaistuksen sekä sähköä käyttävät laitteet - Vedenkäytön - Jätteiden lajittelun. Kaikki koulun tilat tulisi tarkastaa: - Luokkahuoneet kaikissa kerroksissa - Käytävät - Portaikot - Juhla/liikuntasali - Opettajien huone - WC / suihkutilat - Varastot jne Muistiinpanot kirjoitetaan etukäteen valmistelluille lomakkeille, joita jatkossa käytetään hyväksi tiimitapaamisissa. Lomakkeiden avulla voidaan yhdessä tehdä johtopäätöksiä, jotka toimivat lähtökohtana tuleville parannusehdotuksille. Kerätyn informaation pohjalta energiatiimin tulee tehdä lista asioista, joihin pitäisi projektin seuraavissa vaiheissa kiinnittää erityisesti huomiota. Tällainen lista on avuksi yksityiskohtaisempaa tietoa kerättäessä. Tulos: - Koulun pohjapiirustus, johon on merkitty sähkölaitteet - Lista tehdyistä havainnoista - Tehtäväpaperin Energia koulussamme täyttäminen - Ehdotus seuraavaa vaihetta varten siitä, mitä tietoa tulisi kerätä ja missä. 11
13 5. Tiedonkeräys Sen jälkeen, kun energiakierros koulussa on tehty ja koulun tilanne energiankulutuksen näkökulmasta on selvillä, on tarpeen tietää täsmälleen, miten energiaa koulussa käytetään. Tämä tieto saadaan keräämällä lukemia ja liittämällä ne aiemmin luotuihin dokumentteihin. Tiedonkeräys: Kaikki tieto, joka on energiatiimin mielestä hyödyllistä tai kiinnostavaa sekä Energia koulussamme tehtäväpaperille kerätty tieto. - Lämpötilamittaukset - Valaistustilanne - Valojen käyttö tuntimääräisesti keskimäärin - Jne. Sen lisäksi, että tietoja kerätään itse koulurakennuksesta, on myös erittäin kiinnostavaa tietää, millaisia tapoja oppilailla on energiankäytön suhteen. Näin ollen energiatiimi laatii kyselyn, jossa tiedustellaan seuraavia asioita: - Mielipiteitä lämpötilasta (onko liian lämmin/kylmä/sopiva), ilman laadusta jne. luokkatiloissa - Tapoja sähkölaitteiden käytöstä (sammutetaanko käytön jälkeen, vältetäänkö turhaa käyttöä jne.) - Mielipiteitä yleisesti koulun energiankäyttöön/kulutukseen liittyen. Kerätyn tiedon pohjalta energiatiimi tekee opettajille ja oppilaille parannusehdotuksia koulurakennuksen käyttöön liittyen, esimerkiksi: - Luokkahuoneen tuuletukseen - Lämmityksen säätelyyn - Sähkölaitteiden käyttöön - Veden käyttöön jne. Tulos: - Koulun pohjapiirustus, johon on merkittu kaikki sähkölaitteet ja luokkatilojen värikoodit (liian kuuma: punainen, liian kylmä: sininen, sopiva: vihreä) - Kyselyn tulokset. 6. Koulun toimintasuunnitelma Energiatiimi keskustelee koululla suorittamistaan tehtävistä ja niistä saaduista tuloksista, arvioi koulunsa energiatilannetta ja tekee parannusehdotuksia. Energiatiimi kehittelee ja esittää erilaisia ratkaisuja / parannusehdotuksia liittyen kaikkiin tarpeellisiin asioihin, joissa uskotaan löytyvän parantamisen varaa. Samanaikaisesti tulee pohtia tapoja seurata toiminnan tuloksia. Mahdollisuuksien 12
14 mukaan pyritään asettamaan täsmällisiä tavoitteita: valojen tarpeettoman käytön vähentäminen tietyllä tuntimäärällä, luokkatilojen lämpötilan pysyminen tavoitelukemissa jne. Suunniteltujen toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumiselle olisi hyvä myös asettaa aikarajat. Ehdotettuja toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi: - Ohjeistus ikkunoiden sulkemisesta ja lämmityksen käytöstä - Valonkatkaisijoiden merkitseminen - Vedenkäyttötottumusten muuttaminen - Sähkölaitteiden sulkeminen käytön jälkeen - Ohjeistus sähkölaitteiden tehokkaasta käytöstä (stand-by-tilan välttäminen) ja käyttöajoista - Ehdotukset korjauksista ja parannustöistä, jotka kohentaisivat tilannetta. Energiatiimi täsmentää, mitkä ehdotukset suunnataan millekin kohderyhmälle: - Koulurakennuksen pääasialliset käyttäjät (opettajat ja oppilaat) - Koulu (rehtori, talonmies) - Koulutilojen muut käyttäjät (ilta- ja viikonloppukäyttäjät) - Koulukiinteistöstä vastaava organisaatio. Energiatiimi keksii erilaisia keinoja tavoittaa nämä erilaiset kohderyhmät ja toimeenpanna esittämänsä ehdotukset. Tulos: - Energiatoimintasuunnitelma - Aikataulu suunnitelman toteuttamiseen. 7. Tuloksista tiedottaminen muulle kouluyhteisölle Koko projektin onnistumisen kannalta hyvin tärkeässä roolissa on myös tietoisuuden lisääminen eri kohderyhmissä ja tätä kautta tapojen ja asenteiden muuttaminen. Tässä vaiheessa kerrotaan suuremmalle yleisölle siitä, mitä ollaan tekemässä. Tekemistä on paljon, mutta jos kukaan ei tiedä projektista tai sen tuloksista, muutosta ei tule tapahtumaan. Nyt energiatiimin oppilailla on mahdollisuus näyttää muille oppilaille, mitä he ovat oppineet ja mitä koulurakennuksen monet käyttäjät voivat tehdä säästääkseen energiaa. 13
15 Ideoita, joiden avulla projektista voidaan kertoa koko koululle: - Askarrelkaa erilaisia julisteita - Kirjoittakaa koulun lehteen - Kertokaa projektista koulun tapahtumissa - Järjestäkää työpajoja - Järjestäkää energiansäästöviikko tai muita teemaviikkoja/tempauksia - Laatikaa projektista omat kotisivut tai kirjoittakaa blogia - Pistäkää pystyyn esitys/näytelmä - Jne. Kutsukaa tiedotustilaisuuksiin ja tapahtumiin koulun mahdollisen oman lehden toimittajia sekä muita henkilöitä, jotka voivat viedä tietoa eteenpäin. Tulos: - Kaikki työkalut, joita käytetään tiedon välittämiseen: mitä projektissa on tehty, mitkä ovat tulokset, vihjeitä kuinka toimia ympäristöystävällisemmin jne. - Koulun blogi, omat kotisivut - Esitteitä eri kohderyhmille: opettajille ja oppilaille, vanhempainyhdistykselle, koulun tilojen ilta- ja viikonloppukäyttäjille jne. 8. Pieniä investointeja vaativista toimenpiteistä tiedottaminen Energiatiimin kootessa koululle suunnattua toimintasuunnitelmaa, esiin saattaa nousta myös sellaisia toimenpiteitä, jotka vaativat pieniä investointeja. Tällaisia toimenpiteitä voidaan listata ja lähettää koulun johdolle, koulurakennuksesta vastaavalle organisaatiolle, mahdollisille sponsoreille tms. yhdessä informatiivisen kirjeen kera, jossa kerrotaan projektista. Toisinaan pienillä summilla saadaan suuria asioita aikaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että tässä projektissa tavoitteena ei ole tehdä suuria investointeja. Pieniä investointeja voivat olla esimerkiksi: - Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen - Lämpöeristysten parantaminen - Hehkulamppujen korvaaminen energiasäästölampuilla - Lämmityksen säätäminen Ehdotuksia koskien suurempia investointeja voi toki myös tehdä ja lähettää koulukiinteistöstä vastaavalle organisaatiolle, vaikka ne eivät varsinaisesti tämän projektin toimintaan kuulukaan. 14
16 9. Taloudellisten säästöjen käyttö ja siitä tiedottaminen kouluyhteisölle Ensimmäisen projektivuoden lopussa on päätettävä, kuinka koulu tulee käyttämään rahat, jotka ovat säästyneet energiansäästön ansiosta. Projektissa saavutetut hyödyt (sekä säästetty energiamäärä että säästetty rahamäärä) tulee selittää koko kouluyhteisölle. Kunkin 50/50 projektivuoden päätteeksi: - Selittäkää kouluyhteisölle, kuinka paljon koulussa on onnistuttu säästämään energiaa ja kuinka paljon CO2 (hiilidioksidi) -päästöjä on vähennetty - Kertokaa kouluyhteisölle, kuinka paljon rahaa koulu on säästänyt säästämällä energiaa - Keskustelkaa siitä, mitä tällä säästetyllä rahalla voi tehdä ja, jos mahdollista, pyrkikää yhteiseen päätökseen siitä, mihin rahat käytetään. 50/50 -projektissa ei ole vaatimuksena, että säästetyt varat suunnattaisiin edelleen kohteisiin, joiden tarkoituksena on energiansäästö. Tavallisesti jokaisella koululla on muitakin projekteja, ideoita ja tarpeita. Vaikka ihanteellisinta olisikin, että varat käytettäisiin ympäristöystävällisyyttä edistäviin asioihin, koulu ja oppilaat päättävät itse, kuinka haluavat säästöt käyttää. Ja lopuksi, Älkää unohtako, että projektityön tulisi olla oppilaille hauskaa! 15
17 Partnerit:
50/50 MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA
50/50 MENETELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO KOULUISSA Julkaisu nro 6: Dokumentti, joka sisältää yksityiskohtaiset menetelmät 50/50 järjestelmän käyttämiseksi. Työpaketti 2: Perusedellytysten sekä 50/50 projektin metodologian
Lisätiedot50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa
www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Miksi energiaeksperttejä? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
Lisätiedot1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa
LisätiedotVALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan
VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS pk-teollisuuden energiakulut hallintaan ENERGIAKATSELMUS tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta löytää energian ja
LisätiedotOulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen
Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos
LisätiedotEnergiankäytön tehostaminen olemassa olevissa rakennuksissa. Tomi Mäkipelto kauppatieteiden tohtori, DI toimitusjohtaja
Energiankäytön tehostaminen olemassa olevissa rakennuksissa Tomi Mäkipelto kauppatieteiden tohtori, DI toimitusjohtaja Rakennetun ympäristön merkitys Suomessa Energiatehokkuuspotentiaali on pääosin hyödyntämättä
LisätiedotENERGIATODISTUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ ENERGIATODISTUSTEN LAATIJOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ
ENERGIATODISTUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ ENERGIATODISTUSTEN LAATIJOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 19.4.2018 SISÄLTÖ Energiansäästösuositukset YM asetuksessa Palvelurakennusten energiatodistuksia ARA:n rekisterissä
LisätiedotTee siitä totta! Klubiprojektien kehitysopas
Tee siitä totta! Klubiprojektien kehitysopas Lionsklubit, jotka järjestävät mielekkäitä palveluprojekteja, vaikuttavat monella tavalla niiden ihmisten elämään, joita he auttavat. Klubijäsenet tuntevat
LisätiedotOmaperäinen lasku. : 2 on sama kuin :. Mari, Kim ja Jaana ovat ehdottaneet kolmea omaperäistä tapaa laskea : 2.
Omaperäinen lasku Nimet: Mari, Kim ja Jaana ovat ehdottaneet kolmea omaperäistä tapaa laskea : 2. Mitkä ehdotetuista laskutavoista ovat toimivia? Selittäkää, miksi laskutapa on toimiva tai miksei se ole.
LisätiedotTäällä me olemme jälleen! EURONET 50/50:stä tulee EURONET 50/50 MAX!
Uutiskirje Newsletter /204 n o /204 Täällä me olemme jälleen! EURONET 50/50:stä tulee EURONET 50/50 MAX! EURONET 50/50 projektilla saavutettiin vuosina 2009-202 merkittävää energiansäästöä julkisissa rakennuksissa.
LisätiedotRAKENNA AURINKOKATTILA
RAKENNA AURINKOKATTILA Tavoite: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan kattila, joka käyttää aurinkoa veden lämmittämiseen. Toinen
LisätiedotCASE: Kaso Oy Säästöä kymmeniä tuhansia euroja
CASE: Kaso Oy Säästöä kymmeniä tuhansia euroja Helsingin Suutarilassa sijaitsevan Kaso Oy:n tuotantoprosessiin kuuluu runsaasti hitsausta ja maalausta sekä paineilmalla toimivia työkaluja. Vuoden 2018
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotGreen Office ympäristöjärjestelmä
Green Office ympäristöjärjestelmä Suunnittelu, toteutus ja seuranta Ympäristökoordinaattori Veli-Heikki Vänttinen Yliopistopalveluiden laatuvastaavien kokous 23.5.2012 Mikä on Green Office? WWF:n kehittämä
LisätiedotMaatilojen energiasuunnitelma
Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia
LisätiedotENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE
ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta
LisätiedotVäppi
Vähähiilinen Lappi Väppi 1.8.2018-31.12.2020 Tanja Lepistö Taustaa: Hiilineutraalit kunnat -hanke Hiilineutraalit kunnat (HINKU) hanke antaa hankkeelle hyvän lähtökohdan niin verkoston kuin osapuolten
LisätiedotYhteistyöryhmä. Paloma hankkeen aloitusseminaari Kuusamo Panu Kontio
Yhteistyöryhmä Paloma hankkeen aloitusseminaari Kuusamo 22.1.2019 Panu Kontio Miksi yhteistyöryhmä? Etsiä pysyvää ratkaisumallia peltoporoongelmaan sekä ehkäisemään porojen lomaasutukselle aiheuttamia
Lisätiedot50/50-PROJEKTIN HYÖDYT JULKISISSA RAKENNUKSISSA
50/50-PROJEKTIN HYÖDYT JULKISISSA RAKENNUKSISSA 1 PROJEKTIN ALKUPERÄINEN IDEA JA SISÄLTÖ Ympäristöpalvelujen hallinta, Barcelonan maakuntaneuvosto. SUUNNITTELU Jordi Caba HUHTIKUU 2016 Tämän asiakirjan
LisätiedotVALOVAHDIT. Tarvittava materiaali: Ajanottokello. Sivu 1 / 10
VALOVAHDIT Tavoite: Oppilaat ymmärtävät luokan valojen käytön ja energiankulutuksen välisen yhteyden. Oppilaat tietävät, miten pienillä toimilla ja tapojen muutoksella voi vähentää energiankulutusta. Turhien
LisätiedotKaksinkertainen mahtis
Luovat harjoitukset Kaksinkertainen mahtis Palautteenantoharjoitus tavoite: yksityiskohtainen palautteen sanallistaminen ja luokkakaverin vahvuuksien tukeminen ja kehittäminen kesto 20 min Tehdään ensin
LisätiedotEnergiaremontti-ilta
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko
LisätiedotYritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA
Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen
LisätiedotJulkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee
10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on
LisätiedotKOULUN VEDENKULUTUS KURIIN
KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN Tavoite: Oppilaat ymmärtävät, että puhdas vesi on rajallinen luonnonvara. Oppilaat tiedostavat, että vettä tuhlataan joka päivä tarpeettomasti. Oppilaat oppivat ottamaan vastuuta
LisätiedotTavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.
RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.
LisätiedotKESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU
KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotMaakunnalliset Muistiaktiiviryhmät. Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen
Maakunnalliset Muistiaktiiviryhmät Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen Muistiaktiivit ovat muistisairauksiin sairastuneiden ihmisten ja omaisten asiantuntijaryhmiä. Maakunnallisten ryhmien tehtävänä
LisätiedotHyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus
Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Stadin ilmasto -verkkosivut Stadinilmasto.fi- sivut avattu vuoden 2013 alussa, ensimmäinen uutiskirje joulukuussa 2012 Taustalla
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen 30-40 %
LisätiedotValaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta,
Valaistus Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, koulurakennuksissa valaistus voi kattaa jopa 40%. Valaistusta tulisi käyttää ainoastaan tarpeeseen ja
LisätiedotTeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion
1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.
LisätiedotBIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE
BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotCase Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.
Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotEKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj
EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut
LisätiedotEURONET 50/50 Workshop Vaasa 2.11.2009 OSALLISTUJAT
EURONET 50/50 Workshop Vaasa 2.11.2009 OSALLISTUJAT Harry Swanljung, Kasvatus- ja opetusvirasto, Vaasa Petteri Väkelä, Vaasan Talotoimi, Vaasa Timo Hakala, Koy Laihian Vuokratalot, Laihia Esa Hirvijärvi,
LisätiedotItsearviointimateriaali
03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen 30-40 %
LisätiedotSankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy
Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-korkeakoulusäätiön ja Suomen valtion yhdessä omistama osakeyhtiö, perustettu vuonna
LisätiedotKOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA
KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot
LisätiedotENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013
ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty
LisätiedotSisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen
Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus
LisätiedotEnergiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus
Energiatodistusten laatijoiden Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 23.11.2017 Technopolis, Kalevantie 2, Tampere Ulla Laapotti, energia-asiantuntija Pientalon havannointikäynti ja toimenpide-ehdotukset
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotVTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta
VTT & TAMK Rakennuskannan tila ja tiekartta 2020-2050 Terttu Vainio Eero Nippala Miten rakennuskannasta energiatehokas ja kulutuksen suhteen vähähiilinen vuoteen 2050 Asuin- ja palvelurakennusten energiatehokkuuden
LisätiedotPS-vaiheen edistymisraportti Kuopio
PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio Kuopio, PS-vaiheen edistymisraportti, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun
LisätiedotEnergiansäästökotitalouksissa
Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto
LisätiedotEkotehokkuuden Check List
Ekotehokkuuden Check List Käyttötarkoitus: Työkalu ekotehokkuuden elementtien soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönottoon 1(12) 1. Yleiset ympäristösuorituskyvyn tavoitteet a) Osapuolten (omistaja ja käyttäjä)
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen
LisätiedotMITEN PÄÄSEN HELPOSTI KIINNI ENERGIANSÄÄSTÖÖN - MONISTETTAVAT KONSEPTIT. Eero Kokkonen
MITEN PÄÄSEN HELPOSTI KIINNI ENERGIANSÄÄSTÖÖN - MONISTETTAVAT KONSEPTIT Eero Kokkonen 3.5.2017 MITEN PÄÄSEN KIINNI ENERGIANSÄÄSTÖÖN Energiansäästötavoitteiden asettaminen sopimuskaudelle Tunnista kiinteistökannastasi
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotKonsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun
Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Konsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun Opetusneuvos Leena
LisätiedotEnergiatehokkuustyö kampuksilla. Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy
Energiatehokkuustyö kampuksilla Juha Viholainen, Granlund Consulting Oy Energia- ja kestävyystavoitteet muokkaavat toimintaympäristöä 2 Kestävän kehityksen visio Energian rooli on merkittävä kestävän kehityksen
LisätiedotEnergiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa
Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020
LisätiedotEnergiansäästö kouluissa
EURONET 50/50 max Energiansäästö kouluissa Opetuspaketti alakouluille Opettajan opas EURONET 50/50 max Energiansäästö kouluissa Opetuspaketti alakouluille Opettajan opas SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Projektista
LisätiedotTAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way.
TAC - Finland Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin We help the best buildings in the world get that way. TAC:n tuotteiden ja palvelujen jakauma TAC:lla me: Kehitämme ja valmistamme
LisätiedotOPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN
1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla
Lisätiedot50/50 Koulujen energiansäästön puolesta!
Levón 3/2009 50/50 Koulujen energiansäästön puolesta! Sähkön, lämmön ja vedenkulutus sekä jätehuolto muodostavat merkittävän erän julkisten rakennusten ylläpitokustannuksista. Rakennusten käyttäjät eivät
LisätiedotSanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
LisätiedotKOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito
KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto
LisätiedotVinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1
VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista
LisätiedotTietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 2 Miten tietoisuutta lisätään?
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 2 Miten tietoisuutta lisätään? Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan
LisätiedotEnergiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä
Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus
Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen
Lisätiedotklo 13-16: työskentely Muistio
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 14.9.2015 klo 13-16: työskentely Muistio 1. Elinan avaus: johtamismallin muutostarpeen tausta, johtamismallin tavoitteet ja reunaehdot sekä aikataulu
LisätiedotLisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista
Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä 16.5.2019 Tuomo Ojanen, VTT Esityksen sisältö Rakennuksen tehtävä Hyvin lämmöneristetty ulkovaippa
LisätiedotViestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori
Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori Kenelle Liikkuvasta koulusta pitäisi viestiä? Oppilaat Opettajat Rehtori Muu henkilökunta Vanhemmat
LisätiedotKUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet
KUUMA-johtokunta 14.2.2018 3 LIITE 3 KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet KUUMA johtokunta 14.2.2018 KUUMA-ILMASTOTYÖ KUUMA strateginen ilmasto-ohjelma hyväksytty v. 2010. KUUMAilmastoryhmän julkaisema
LisätiedotTyöpohja 1: Ideointi tulevaisuuden mahdollisuuksista ja potentiaalista
Työpohja 1: Ideointi tulevaisuuden mahdollisuuksista ja potentiaalista Tuote palveluna Nyt Tulevaisuuden mahdollisuudet Taloudellinen potentiaali Elinkaaren pidentäminen Verkoston optimointi Digitaaliset
LisätiedotHelsingin kaupungin henkilöstökeskus
ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 6.9.2010 1 1. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin henkilöstökeskuksen
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA
ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus
LisätiedotOPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN
OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI
LisätiedotENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Solisevankuja Espoo
ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Solisevankuja 4 02760 Espoo 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu
LisätiedotHajautettu Ohjelmistokehitys
Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit
LisätiedotENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS
ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa
LisätiedotUUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta
UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämmön uudet liiketoiminta- ja hinnoittelumallit Hannele Ahvenniemi Osatehtävän tutkimuskysymykset ja tutkimuksen
LisätiedotEnergiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja
Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan
LisätiedotMuistitko soittaa asiakkaallesi?
webcrm Finland 1 webcrm Finland Muistitko soittaa asiakkaallesi? Riippumatta siitä, oletko myyntipäällikkö, markkinoija vai työskenteletkö HR tehtävissä, voit käyttää CRM ratkaisua erilaisiin tarpeisiin.
LisätiedotLiikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori
Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Sisällys 1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi 2. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 3. Aktiivisempia
LisätiedotProjektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 PESTLE-malli Poliittinen - mitä poliittisia riskejä projektiin voi liittyä? (verotus, hallinto ) Ekonominen - mitä taloudellisia riskejä projektiin liittyy? (työvoiman saatavuus,
LisätiedotKAHINA-hanke Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt
KAHINA-hanke 2020-2022 Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt Sisältö Taustaa Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU -verkosto Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaliksi
LisätiedotArviointi ja kehittäminen
Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Arviointi ja kehittäminen Kopio: Valkonen, Jouko 1/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Sisällysluettelo Kopio: Valkonen, Jouko 2/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 1. Toiminnan arviointi
LisätiedotTaloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen
Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,
LisätiedotProjektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 Projektisuunnitelma 1. Projektitiimi 2. Projektin tausta 3. Projektin tavoitteet 4. Tiimin roolit 5. Sisäinen viestintä 6. Riskianalyysi 7. Aikataulutus Projektisuunnitelman
LisätiedotToimintasuunnitelma ja sen laadinta. KETS-yhdyshenkilöpäivät Okariina Rauta
Toimintasuunnitelma ja sen laadinta KETS-yhdyshenkilöpäivät 8. 9.11.2017 Okariina Rauta Esityksen sisältö: Osio 1: Toimintasuunnitelman läpikäynti Osio 2: Yhteiskeskustelu - tarpeet, toiveet, näkemykset
LisätiedotMateriaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä
Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Rami Silta-aho Sisältö Uponor yrityksenä Materiaalikatselmus Uponor Suomi Oy, Forssa Materiaalitehokkuus toimenpiteet 23 April 2013 Uponor 2
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi
Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta
LisätiedotRuokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa
Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen
LisätiedotAsiantuntijaliikkuvuus
Asiantuntijaliikkuvuus Leonardo-liikkuvuushankkeiden koulutus 5. ja 12.9.2013 Tuula Hautasaari Ammatillinen koulutus, CIMO CIMOn verkkopalvelut www.maailmalle.net Maailmalle lähtijän muistilista Työssäoppimassa
Lisätiedot