"Kaavoituksen tulee noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja pyrkiä ensisijaisesti taajamien pirstoutuneen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""Kaavoituksen tulee noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja pyrkiä ensisijaisesti taajamien pirstoutuneen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen."

Transkriptio

1 lause: "Taajamissa liikkumistarvetta vähennetään tiivistämällä kaupunkirakennetta." Täällä se on sanottu terveesti ja saman kaltaisin periaattein esitän kohtaan 7. täydennystä seuraavan sisältöisenä: "Kaavoituksen tulee noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja pyrkiä ensisijaisesti taajamien pirstoutuneen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen." Samalla haluaisin esittää epäilykseni edustaja Salmisen sinänsä hyvään esitykseen siitä, että turvattaisiin peruskorjattujen asuntojen kohtuullinen vuokrataso. Tämä on kaikkialla maailmassa melkoinen ongelma. Kun huonoon kuntoon päässeitä kiinteistöjä kunnostetaan, se usein tarkoittaa sitä, että samalla alkuperäiset tai sen hetkiset asukkaat saneerataan sieltä pois. Toisaalta tämä saattaa aiheuttaa seurauksena uhan, että rakennusten kunnossapitoa laiminlyötäisiin. Mielestäni tämä on hyvin komplisoitu kysymys. Haluaisin, että asia lähetettäisiin valiokuntaan pohdittavaksi. Puheenjohtaja: Kari Nenosen sijasta puheenvuoro on Rauni Kinnusella, Oulu, valmistautuu Tapio Luttinen, Etelä-Häme. Kinnunen, Rauni (Oulun piiri): Toveri puheenjohtaja! Kannatan Jouni Koiso- Kanttilan tekemää esitystä. Puheenjohtaja: Seuraavana Tapio Luttinen, Etelä-Häme, valmistautuu Heikki Vierumäki, Etelä-Häme. Luttinen, Tapio (Etelä-Hämeen piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Kiinnitän huomiota täsmälleen samaan kohtaan, eli kohtaan 7, tässä on "Kuntien maanhankintaa on lisättävä. Kaavoitusta on nopeutettava riittävän maan saannin turvaamiseksi.", mielestäni se kuulostaa pääkaupunkiseudun ongelmalta. Maanhankinnassahan tulee olla aktiivinen, jos vähäinen maanomistus rajoittaa maan käytön kehittämistä ja sitä kautta työllisyyttä. Kuntien varoja ei työttömyyden aikana tule sitoa maaomaisuuteen, jonka hyödyntämisestä ei ole tietoa moniin vuosiin. Lisäksi kaavoitusta tuskin ratkaisee puoluekokouksen päätös. Se on kunnissa kuntakohtaisesti ratkaistava. Jos se on ongelma, niihin on löydettävä parannuksia. Tekstin muotoilu on tässä varsin hämmentävä. Tänä iltana ei varmaan ole suurempaa kiinnostusta laajempaan maa- tai kaavoituspoliittiseen keskusteluun. Alkuperäinen esitykseni, jonka olen jo toimittanut puheenjohtajistolle, oli se, että tämä kohta poistettaisiin kokonaan, mutta äsken esitetty teksti on mielestäni sellainen, että se voisi tähän jäädä. Tähän painetun tekstin esitän poistettavaksi. Puheenjohtaja: Seuraavana Heikki Vierumäki, Etelä-Häme, valmistautuu Tarja Kautto, Uusimaa. 331

2 Vierumäki, Heikki (Etelä-Hämeen piiri): Kannatan Tapio Luttisen tekemää esitystä yhden lauseen poistamisesta. Puheenjohtaja: Seuraavana Tarja Kautto, Uusimaa, valmistautuu Reino Breilin, Varsinais-Suomi. Kautto, Tarja (Uudenmaan piiri): Toveri puheenjohtaja! Haluaisin hieman puuttua peruskorjausproblematiikkaan. Se ei todellakaan ole aivan yksinkertainen asia. Kun ajattelee asiaa asukkaiden kannalta, heistä olisi mukavaa, jos pystyttäisiin takaamaan, että asumisen hintataso pysyisi mahdollisesti sellaisena kuin se oli ennen peruskorjausta ja että ainakin voitaisiin jotenkin määritellä vuokrataso mahdollisimman kohtuulliseksi. Tässä tulee esiin nimenomaan se problematiikka, että onko yhteiskunnan asia ensin rakentaa, sitten tukea asumista ja vielä peruskorjatakin, jos näissä taloyhtiöissä ei ole itse älytty hoitaa asioita. Ei ole itsestään selvää, että nyt pitäisi luoda uusi asumisen tukijärjestelmä. Siksi mielestäni tässä yhteydessä ei ole järkevää ottaa tämän tyyppistä kantaa, koska se on erittäin laaja kysymys, jota täytyy pohtia. Olemme sinänsä selvittämässä sitä, miten peruskorjaukseen löydettäisiin jatkossa keinoja, jotka houkuttaisivat taloyhtiöitä jatkuvaan kunnostustoimintaan, joka olisi silloin myös tekijä, jolla voitaisiin taata nimenomaan asuntojen hintatason pysyminen kohtuullisena. Toinen asia kohtaan 7. Mielestäni tämä oli aivan hyvä uudistusesitys kohdan osalta, ja varmasti se on lyhyen kaavan mukaan kirjoitettu esitykseen. Tonttipula on todella ongelma, se on ongelma pääkaupunkiseudulla, mutta se on ongelma myös joissakin muissakin asumistaajamissa, jotka ovat nimenomaan niitä kohteita, joissa asuminen tulee tiivistymään ja jatkumaan, eli tietyllä tavalla maalta muutto kaupunkiyhdyskuntiin tulee jatkumaan. Siihen pitäisi pystyä varautumaan, niin että pystymme pitämään sekä asutustaajamat että kaupungit inhimillisinä paikkoina. Mitä tulee kaavoitus- ja muihin ongelmiin, ne ovat myös ratkaistavia asioita, mutta voin sanoa, että meidän hyvä hallituksemme on jo toiminut asian eteen siinä mielessä, että on nimetty toimikunta, jonka tehtävänä on koko rakennuslain uudistaminen. Siinä yhteydessä joudutaan uusimaan myös koko kaavoitusproblematiikkaamme liittyviä kysymyksiä. Puheenjohtaja: Seuraavana Reino Breilin, Varsinais-Suomi, valmistautuu Arto Saarinen, Varsinais-Suomi. Breilin, Reino (Varsinais-Suomen piiri): Puheenjohtaja, hyvät toverit! Asuntopolitiikka on laaja alue, mutta haluan kiinnittää huomiota erääseen tärkeään lohkoon, nimittäin vuokra-asuntopolitiikkaan ja vuokralla asumiseen. Toimin ny- 332

3 kyisin Vuokralaisten Keskusliiton johtokunnan puheenjohtajana, ja aikaisemmin olin LVI-suunnittelijana, joten olen joutunut katsomaan näitä asioita varsin läheltä. Puoluehallituksen esitys kannanotoksi asuntopolitiikasta on mielestäni joka kohdaltaan hyvin perusteltu. Voi olla niin, että sitä halutaan muuttaa, mutta minua tyydyttää tässä olevat ehdotukset. Kuitenkin ehdotan laitettavaksi sinne uuden kohdan, joka erityisesti liittyy asumisviihtyvyyteen ja asuntojen säilymiseen. On tunnettua, että vuokrakiinteistöjä kohdellaan vähän kovakouraisesti, joten ehdotan kannanottoon lisäystä. Ehkä tämä ei ole aivan oikea muoto, mutta esitän: "Vuokralla asumisen ohjausta tehostetaan sekä asumisen että asuntojen säilymisen tason huomioon ottaen." Mielestäni juuri tämä kohta on hyvin tärkeä, ja Vuokralaisten Keskusliiton yhteiseen toimintaan sekä valtionavun perusteisiinkin liittyy tehokas neuvonta-ja opastustyö sekä erilaiset sopimukset ja ohjaus näiden tekemiseen. Asuminen on tietysti välttämätöntä, ja silloin kun puhutaan sosiaalisesta asuntotuotannosta ja sosiaalisesta asumisesta, on tärkeätä, että Sosialidemokraattisessa Puolueessa, joka aina on tuntenut vastuuta asumisesta, kiinnitetään asiaan huomiota. Karl-August Fagerholm sanoi minulle ja muutamille tovereille viimeisinä elinvuosinaan, ollessaan Vuokralaisten Keskusliiton valtuuskunnan jäsenenä, että hoitakaa ja laatikaa maahan uusi asuntotuotantolaki. On totta, että sitä on asteittain uusittu, ja varmasti sitä nykyisin uudistetaan. Haluan vielä kiinnittää huomiota erääseen tärkeään asiaan, eli siihen, että kohdakkoin vapautuu varsin suuri määrä aravavuokrataloja. Mielestäni niitä ei saa päästää jobbarien käsiin, vaan kuten ohjelmassa sanotaan, ne on säilytettävä kunnan ja muiden asuntoja säilyttävien tahojen hallinnassa. Puheenjohtaja: Seuraavana Arto Saarinen, Varsinais-Suomi, valmistautuu Sirkka-Liisa Vehviläinen, Helsinki. Saarinen, Arto (Varsinais-Suomen piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät vielä sitkeästi mukana olevat toverit! Kannatan Reino Breilinin tekemää esitystä. Puheenjohtaja: Seuraavana Sirkka-Liisa Vehviläinen, Helsinki. Vehviläinen, Sirkka-Liisa (Helsingin piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluekokoustoverit! Puutun puheenvuorossani puoluehallituksen esitykseen 109. Kannanotto aluepolitiikasta, kohtaan 7. Mielestäni kanta on hankalasti muotoiltu. Se antaa meille useita tulkinnan mahdollisuuksia. Mielestäni koko puoluehallituksen esitys pitäisi viedä muutosesityksineen valiokuntaan ja kohta 7. kirjata 333

4 sillä tavoin, että meille kaikille syntyisi yhteinen näkemys siitä, mitä tällä kohdalla ajetaan takaa. Kun täällä todettiin, että tämä on ilmeisesti kirjattu tänne pääkaupungin tarpeita varten, niin Helsingillä on itsellään maata, minne kaavoittaa, mutta kaavojen käsittely vie niin kauan aikaa, että emme kykene siinä aikataulussa toteuttamaan esimerkiksi vuokra-asuntotuotantoa, jonka olemme asunto-ohjelmassamme hyväksyneet. Mielestämme on tarpeellista, että kaavoitus saataisiin joustavammaksi ja se vastaisi silloin kunnan asukkaiden tarpeita. Tämä muotoilu antaa todella erilaisia värityksiä, ja toivon, että valiokunnan käsittelyn jälkeen se saa selkeämmän muodon. Puheenjohtaja: Esitykseen 109 ei ole muita pyydettyjä puheenvuoroja, joten päätän keskustelun. Todetaan, että keskustelun aikana on tehty seuraavanlaisia esityksiä. Leena-Riitta Salminen esittää Sirkka Kotolan kannattamana, että kohtaan 2. lauseen "Valtion on tuettava asuntojen korjaus- ja perusparannustoimintaa sekä lähiöiden kehittämistä." jälkeen lisättäisiin uusi lause: "On luotava erityinen valtion tukijärjestelmä, jolla peruskorjattujen asuntojen vuokrataso pysyy kohtuullisena." Marjukka Hosia esittää Mika Hentusen kannattamana - ilmeisesti ensimmäiseksi lauseeksi kannanoton alkuun - seuraavaa: "Asuminen on kansalaisen perusoikeus." Tapio Luttinen Heikki Vierumäen kannattamana esittää kokonaan poistettavaksi kohdan 7. Jouni Koiso-Kanttila esittää Rauni Kinnunen kannattamana lisäystä kohtaan 7. "Kaavoituksen tulee noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja pyrkiä ensisijaisesti taajamien pirstoutuneen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen." Lisäksi totean, että Tapio Luttinen on valmis hyväksymään kohdan 7. tällä lisämuotoilulla. Reino Breilin esittää Arto Saarisen kannattamana uutta 8. kohtaa: "Vuokrallaasumisen ohjausta tehostetaan sekä asumisen että asuntojen säilymisen tason huomioon ottaen." Hyväksyttäneen selonteko. Hyväksytään. Marjukka Hosia esittää kannanoton alkuun Mika Hentusen kannattamana lausetta: "Asuminen on kansalaisen perusoikeus." Voiko kokous hyväksyä tämän yksimielisesti? 334

5 Sinikka Mönkäreellä on puheenvuoro. Mönkäre, Sinikka (hallitusryhmä): Viime elokuussa perusoikeusuudistuksessa on hyväksytty tämä asia. Suomessa asuminen on perusoikeus, joten olemme siinä edelläkävijämaa. Se on siis jo lainsäädännössämme. Puheenjohtaja: Voimmeko katsoa, että tämä on esityksenä tarpeeton, koska se on jo voimassa olevassa lainsäädännössä? Menettelemme näin yksimielisesti. Kohtaan 2. Leena-Riitta Salminen esittää uudeksi lauseeksi "On luotava erityinen valtion tukijärjestelmä, jolla peruskorjattujen asuntojen vuokrataso pysyy kohtuullisena." Puheenjohtaja: Sinikka Mönkäreellä puheenvuoro. Mönkäre, Sinikka (hallitusryhmä): Meillä on olemassa monia tapoja. Jo tällä hetkellä hallitus yrittää pitää peruskorjattujen asuntojen vuokratason kohtuullisena. Näihin peruskorjattaviin kohteisiin saa arava- ja korkotukilainoitusta, ja sen lisäksi meillä on olemassa asumistukijärjestelmä, jolla tasoitetaan asumiskustannuksia. Tuloloukkutyöryhmän työn seurauksena tullaan nyt asumistukijärjestelmään lisäämään enemmän rahaa, kuin mitä karsimme viime vuodenvaihteessa. En oikein enää keksi mitään muuta uutta tukijärjestelmää, millä voisimme asiaa edistää. Täällä käytettiinkin asiasta jo hyvin viisas puheenvuoro. Meillä on olemassa kaikki mahdolliset yhteiskunnan tavat tukea myös peruskorjaamisen kautta sitä, että vuokrataso ei nousisi. Pitäisi löytää konkreettisempi esitys, jotta sellainen voitaisiin lisätä. Puheenjohtaja: Leena Riitta Salminen, Kymi, ole hyvä! Salminen, Leena-Riitta (Kymen piiri): Ymmärrän, että se on ongelmana monimutkainen, siitä ei ole epäilystäkään, mutta minä haenkin siihen tiettyä rajausta. Otetaan siihen se kulttuurihistoriallinen kohde. Puheenjohtaja: Haluaako Leena-Riitta Salminen pysyä esityksessään? Siinä tapauksessa äänestämme. Puoluehallituksen esitys "jaa" ja Leena-Riitta Salmisen esitys "ei" kohtaan 2.: "On luotava erityinen valtion tukijärjestelmä, jolla peruskorjattujen asuntojen vuokrataso pysyy pysyy kohtuullisena." Koeäänestys Puheenjohtaja: Pyydän nostamaan puoluehallituksen esitystä kannattavat "jaa"- liput. Alas! Ja sitten "ei"-liput. Voitte laskea liput. Puoluehallituksen esitys on voittanut äänestyksessä. 335

6 Jouni Koiso-Kanttila on esittänyt Rauni Kinnusen kannattamana kohtaan 7. seuraavaa lisäystä: "Kaavoituksen tulee noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja pyrkiä ensisijaisesti taajamien pirstoutuneen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen." Voimmeko hyväksyä tämän yksimielisesti lisäyksenä kohtaan 7? Hyväksyttäneen. Hyväksytään. Vetääkö tässä tapauksessa Tapio Luttinen esityksensä kohdan 7. poistamisesta? Mönkäre, Sinikka (hallitusryhmä): Toveri puheenjohtaja! Kun Tapio Luttinen ei vetänyt pois omaa hylkäysesitystään, haluan täydentää puoluehallituksen esitystä sillä tavalla, että se, mitä kohdassa 7. sanotaan, lisättynä Koiso-Kanttilan lisäyksellä, on mielestäni se, mitä sillä tarkoitetaan. Meillä on erilaisia kuntia, joissa on erilaisia ongelmia, on maanhankinta-, on kaavoitus- sekä yhdyskuntarakenneongelmia. Kolmella lauseella on kuvattu erilaisia kuntia. Ei se tarkoita, että täytyy olla kunta, jossa on kaikki kolme ongelmaa, vaan että yritämme kattaa tällä mahdollisimman monta. Tiedämme, että meillä on kaavoittamattoman maan puute pääkaupunkiseudulla. Voi olla, että Helsingissä on riittävästi kaupungin omistamaa maata, mutta on kuntia, joissa ei ole. Tämä olisi mielestäni puoluehallituksen pohjaesitys. Puheenjohtaja: Teen seuraavan äänestysesityksen. Puoluehallituksen esitys täydennettynä Koiso-Kanttilan esityksellä on "jaa", Tapio Luttisen esitys kokonaan kohdan 7. poistamisesta on "ei". Koeäänestys Puheenjohtaja: Nyt nostavat korttinsa ne, jotka ovat puoluehallituksen esityksen kannalla, kortit ylös! Nyt nostavat korttinsa ne, jotka ovat kohdan poistamisen kannalla, siis "ei"-liput. Puoluehallituksen esitys täydennettynä Koiso-Kanttilan esityksellä on voittanut äänestyksessä. Tähän kohtaan on vielä yksi puheenvuoro. Sinikka Mönkäre, ole hyvä! Mönkäre, Sinikka (hallitusryhmä): Toveri puheenjohtaja! Täällä oli Reino Breilinin esitys "Vuokralla asumisen ohjausta tehostetaan sekä asumisen että asuntojen säilymisen tason huomioon ottaen." Voisiko tämä tarkoittaa sitä, että edistetään asukkaiden kiinnostusta vuokra-asumisen kehittämiseen? Voisiko sen muotoilla "vuokralla-asumisen edistämiseen ja kehittämiseen"? Breilin, Reino (Varsinais-Suomen piiri): Kehittäminen tähtää tekniseen kehittämiseen. 336

7 Puheenjohtaja: Puoluehallitus pitäytyy esityksessään, joten äänestämme esityksestä. Puoluehallituksen esitys "jaa" ja Reino Breilinin esitys "ei", joka kuuluu: "Vuokralla asumisen ohjausta tehostetaan sekä asumisen että asuntojen säilymisen tason huomioon ottaen." Koeäänestys Puheenjohtaja: Nyt nostavat korttinsa ne, jotka ovat puoluehallituksen esityksen kannalla, kortit ylös! Voitte laskea! Sitten nostavat korttinsa Breilinin esityksen kannattajat. Voitte laskea. Tulkintani on, että puoluehallituksen esitys on voittanut. Näin on esitys 109. Kannanotto asuntopolitiikasta on hyväksytty edellä mainitulla lisäyksellä puoluekokouksen päätökseksi. Asuntopolitiikan keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että asuntoja ja asumisvaihtoehtoja on riittävästi ja asumismenot pysyvät kohtuullisina. Tarjonnassa on otettava huomioon väestön rakenteen muutos. Asumisen viihtyvyys ja terveys on nähtävä yhä tärkeämpinä. Suomessa harjoitetun asuntopolitiikan merkittävin tulos on asumisolosuhteiden tasa-arvoisuus verrattuna moniin muihin maihin. Tämän vaaliminen tulee olla edelleen asuntopolitiikan perusta. Yhteiskunnan niukentuneita voimavaroja on käytettävä erityisesti asumistuen kehittämiseen. On varmistettava myös riittävän vuokra-asuntomäärän rakentaminen. Taloudellinen lama ja sen mukanaan tuoma epävarmuus on estänyt vapaarahoitteisten asuntomarkkinoiden elpymisen. Asuntojen tarve tulee vielä lähitulevaisuudessa olemaan huomattavasti tämän hetkistä kysyntää suurempi. Erityisesti kodeista itsenäistyvät nuoret tulevat tarvitsemaan asuntoja. Kysyntä kohdistuu nimenomaan vuokra- ja asumisoikeusasuntoihin. Vuokra-asuntoihin hakeutuvien määrät ovat jo kasvussa ja tyhjien arava-asuntojen määrä on vähentynyt. 1. Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista on olennaisesti lisättävä. Valtion tuen ehtojen tulee olla sellaiset, etteivät vuokrat nouse kohtuuttomiksi. Valtion tukemassa tuotannossa tulee hinta-ja laatuohjaus säilyttää. 2. Vanhaa asuntokantaa ei saa päästää rapistumaan. Myös lähiöitä on uudistettava viihtyisiksi. Valtion on tuettava asuntojen korjaus- ja perusparannustoimintaa sekä lähiöiden kehittämistä. Kuntien on varmistettava lähiöiden perusparantaminen. Yhdyskuntasuunnittelun keinoin tulee asuntoalueita kehittää palvelu- 337

8 ja asukasrakenteiltaan monipuolisiksi. Valtion taloudellisella ohjauksella ei saa olla tätä tavoitetta estäviä rajoituksia. 3. Käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvien aravavuokra-asuntojen käyttöä rajoitusajan jälkeen vuokra-asuntoina tulee edistää mm. lisäämällä omistajien kiinnostusta. Kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen on voitava hankkia vuokra-asuntoja omistukseensa. 4. Asuntorahoituksen tulee olla kustannuksiltaan vakaata, lainaajoiltaan pitkäaikaista ja kohtuuehtoista. Kilpailua asuntorahoituksen järjestämisessä on edistettävä. 5. Valtion tukeman tuotannon tukirahoitus tulee varmistaa ja rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä. 6. Vuokrasääntelyn purkautumisen vaikutuksia on seurattava. Mahdollisten tasapainohäiriöitten syntymistä on pyrittävä torjumaan jo ennakkoon. Vuokralaisten asumis- ja oikeusturvasta on huolehdittava. Asunnottomuuden poistamiseksi on edelleen ponnisteltava. Asukasjärjestöjen toimintaa on tuettava. 7. Kuntien maahankintaa on lisättävä. Kaavoitusta on nopeutettava riittävän maan saannin turvaamiseksi. Kaavoituksen tulee noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja pyrkiä ensisijaisesti taajamien pirstoutuneen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Puheenjohtaja: Aloite 110. Valtiontakuu ensiasunnon ostajille. Avaan keskustelun. Pyydettyjä puheenvuoroja ei ole, joten voinemme hyväksyä puoluehallituksen esityksen puoluekokouksen päätökseksi. Hyväksytään. Puoluekokous yhtyi aloitteen vaatimukseen valtion täytetakauksesta osalle ensiasunnon ostajan omapääomaosuutta. Säästämisen edistämiseksi ja asunnon hankkijan oman varovaisuuden varmistamiseksi täytetakauksen ei ole hyvä olla täydellinen. Sen vuoksi aloitteessa esitettyä prosentin valtiontakausosuutta voidaan pitää hyvänä. Puheenjohtaja: Aloite 111. Ensiasunnon ostajan leimaverovapauden ehtojen muuttaminen. Ensimmäinen puheenvuoro Tuula Parkkisella, Pohjois-Karjala, valmistautuu Hannu Loijas, samoin Pohjois-Karjala. Parkkinen, Tuula (Pohjois-Karjalan piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Viialan Työväenyhdistyksen aloitteessa on kysymys ensiasunnon ostajan leimaverovapauden ehtojen muuttamisesta, eli leimaveron yläikärajasta luopumisesta. Tässähän puoluehallitus vastaa, että ikärajan poistamiseen ei ole perusteita. Aloitteessa sanotaan, että ensiasunnon ostaja on todella ensiasunnon ostaja, olipa 338

9 hän minkä ikäinen tahansa, eli mm. työttömyys, osa-aikatyö ja opiskelu siirtävät yhä useampien kohdalla ensiasunnon hankkimista yhä myöhemmälle iälle. Esimerkiksi jos asuu työsuhdeasunnossa useamman vuoden ja sen jälkeen haluaakin ostaa ensiasunnon itsellensä, tästä rangaistaan. Esitänkin puoluehallituksen lausuntoon muutosesitystä seuraavasti: "Voimassa olevan lain tarkoitus on perusteltu. Sillä on tuettu perheen perustamisvaiheessa asuntokustannusten kanssa kamppailevia. Ikään perustuvaa syrjimistä vastustaen puoluekokous velvoittaa puoluetta ja sen eduskuntaryhmää toimimaan ensiasunnon ostajan leimaverovapauden yläikärajan poistamiseksi." Puheenjohtaja: Seuraavana Hannu Loijas, Pohjois-Karjala. Loijas, Hannu (Pohjois-Karjalan piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Lyhyestä virsi kaunis, kello on paljon. Kannatan Tuula Parkkisen tekemää ehdotusta. Puheenjohtaja: Kohdasta ei ole esitetty muita puheenvuoropyyntöjä, joten päätän keskustelun. Keskustelun aikana on Tuula Parkkinen Hannu Loijaksen kannattamana tehnyt muutosehdotuksen, joka kuuluu: "Voimassa olevan lain tarkoitus on perusteltu. Sillä on tuettu perheen perustamisvaiheessa asuntokustannusten kanssa kamppailevia. Ikään perustuvaa syrjimistä vastustaen puoluekokous velvoittaa puoluetta ja sen eduskuntaryhmää toimimaan ensiasunnon ostajan leimaverovapauden yläikärajan poistamiseksi." Sinikka Mönkäreellä on puheenvuoro. Mönkäre, Sinikka (hallitusryhmä) Kyllä tämä leimaverohelpotus on tarkoitettu nimenomaan nuorille ensiasunnon hankkijoille. Se on aikoinaan siihen nimenomaan suunnattu. Se on tarkoitettu perheen perustamisvaiheessa oleville. Meillähän on myös asp-lainoitus, joka on tarkoitettu erityisesti nuorille. Tämä on sitä asuntopolitiikkaa, jota olemme halunneet suunnata nuoriin. Mielestäni ei voi puhua ikärasismista, kun edistämme nuorten asumistarpeita silloin, kun he ovat kaikkein pahimmassa tarpeessa tässä suhteessa. Puheenjohtaja: Joudumme äänestämään. Puoluehallituksen esitys "jaa" ja Tuula Parkkisen esittämä Hannu Loijaksen kannattama esitys "ei". Koeäänestys Puheenjohtaja: Nyt nostavat korttinsa ne, jotka ovat puoluehallituksen esityksen kannalla, kortit ylös! Pyydän ääntenlaskijoita paikalle. Voitte laskea! Sitten nostavat korttinsa Tuula Parkkisen esityksen kannattajat. Voitte laskea. 38 "jaa"- ääntä, joten puoluehallituksen esitys on voittanut. 339

10 Puoluehallituksen esitys hyväksytään puoluekokouksen päätökseksi. Voimassa olevan lain tarkoitus on ollut perusteltu. Sillä on tuettu erityisesti perheen perustamisvaiheessa asuntokustannusten kanssa kamppailevia. Edun merkitys on kuitenkin vähäinen ja se on nähtävä poikkeukseksi yleisestä verotuslinjasta. joka ei ole täysin johdonmukainen. Ikärajan poistaminen ei ole perusteltua. Puheenjohtaja: Aloite 112. SDP ja hallitus kehittämään asumisoikeusasumista. Kohtaan ei ole jätetty puheenvuoropyyntöjä, joten puoluehallituksen esitys hyväksyttäneen puoluekokouksen päätökseksi. Hyväksytään. Asumisoikeusjärjestelmä on muodostunut kysytyksi asumismuodoksi, jonka kehitys on turvattava niin, että asuntovaihtoehtoja on riittävästi. Kaupunkien asujaimistorakenteen monipuolistamiseksi vuokraja asumisoikeusasuntoja tulee nykyistä laajemmin voida hankkia myös olemassa olevasta asuntokannasta. Myös palveluasuntoja voidaan asumisoikeusjärjestelmään perustaa. Ei ole kuitenkaan olemassa tulonjaollisia perusteita sille, että valtion tukemaa asumisoikeusasuntotuotantoa ohjattaisiin väestölle, jolla jo on oma asunto. Puheenjohtaja: Aloite 113. Verohelpotukset työllisyyttä ja vanhaa asuntokantaa parantamaan. Avaan keskustelun. Ensimmäinen puheenvuoro Esko Jokelalla, Vaasan piiri, valmistautuu Miapetra Kumpula, Vaasa. Jokela, Esko (Vaasan piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät puoluekokousedustajat! Suuri verouudistus toi mukanaan paljon hyvää. Pyrkimys tulojen saamiseksi saman kohtelun piiriin onnistui ainakin osittain. Monta epäkohtaa saatiin korjatuksi. Epäoikeudenmukaisuuksiakin tuli ja jäi. Verotuksen yksinkertaistamisesta voidaan olla monta eri mieltä. Kuinka moni kansalainen pystyy tarkistamaan oman verotuksen oikeellisuuden? Ei riitä, että verotus yksinkertaistuu verottajan kannalta, verotuskohteen kannalta se on yhtä tärkeää. Ennen muuta se on sitä hänen oikeusturvansa kannalta. Kun verotusta käytetään myös suhdannepolitiikan välineenä, olisi tärkeää, että päätökset kohdentuisivat oikein. Olemme tilanteessa, jossa mm. asuntorakentaminen on voimakkaasti taantunut. Rakennustoiminnalla on vahvasti taloutta elvyttävä vaikutus. Rakentamiseen liittyvä ketju on pitkä. Rakentamisen työllisyysvaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Siksi suhdannepoliittisesti olisi tärkeää, että rakennustoiminta vilkastuisi. Yhtenä keinona ja moottorina toimisi varmasti verotuksellisesti paluu entiseen. Asunnon hankkimiseen ja rakentamiseen, mutta myös saneeraukseen otettavien lainojen korot pitäisi saattaa verotuksessa vähennyskelpoisiksi. Verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta vähennykset tulisi tehdä verosta. 340

11 Esitänkin, että puoluekokous velvoittaisi maan hallituksessa olevia sosialidemokraattisia ministereitä toimimaan siten, että korkovähennysoikeus otettaisiin käyttöön. Näin menetellen kevennettäisiin maassamme vallitsemaa vaikeata työttömyyttä ja samalla luotaisiin nuorille tulevaisuuden uskoa, jota - herra paratkoon - juuri nyt tarvitaan. Esitän lisäystä aloitteen 113 puoluehallituksen päätösesitykseen. Kun täällä on: "Puoluekokous viittaa talous-, työllisyys- ja verokannanottoon ja veroaloitteista annettuihin lausuntoihin. Tulisi selvittää, onko mahdollista tehdä korjaustoiminta vähennyskelpoiseksi." esitän lisäystä: "sekä tarkastella korkovähennysoikeuden käyttöönoton mahdollisuutta". "Tämän tapainen vähennysoikeus tulisi kuitenkin rajata verotuksellisesti todettaviin palkkamenoihin ja vähennys tulisi tehdä verosta." Puheenjohtaja: Seuraavana Miapetra Kumpula, Vaasa. Kumpula, Miapetra (Vaasan piiri): Puheenjohtaja, yölliset toverini! Kannatan Esko Jokelan tekemää lisäystä. Puheenjohtaja: Kohtaan ei ole jätetty muita puheenvuoropyyntöjä, joten päätän keskustelun. Käydyn keskustelun aikana on Esko Jokela Miapetra Kumpulan kannattamana esittänyt lisäystä puoluehallituksen vastauksen toisen virkkeen loppuun "sekä tarkastella korkovähennysoikeuden käyttöönoton mahdollisuutta". Siitä eteenpäin jatko on puoluehallituksen esityksen mukaisesti. Esitän, että verotuskäytäntöön liittyvä esitys vietäisiin valiokunnan käsiteltäväksi. Hyväksytäänkö esitys? Hyväksytään. Siirrytään käsittelemään aloitetta 114. Puurakentaminen. Aloitamme keskustelun, ensimmäinen puhuja on Jouni Koiso-Kanttila, Oulu, valmistautuu Rauni Kinnunen, Oulu. Koiso-Kanttila, Jouni (Oulun piiri): Hyvät toverit! Saanen tarkentaa puoluehallituksen esitystä, koska se on kahdesta kohtaa virheellinen, ilmeisesti tahattomasti, koska ymmärsin tekstistä, että puoluehallitus oli puurakentamisen edistämisestä samaa mieltä aloitteen tehneen Haapajärven Työväenyhdistyksen kanssa. Puoluehallituksen esityksessä on ensinnäkin virhe ensimmäisessä virkkeessä. Siinä sanotaan: "Puurakentamisen pahin este on tällä hetkellä kerrostalorakentamisen huono osaaminen." Tämä ehkä johtuu siitä, että tällä hetkellä on kolme puurakentamisen koerakennushanketta, puukerrostaloa meneillään, mutta vielä suurempi tieto-taidon puute meillä on monimutkaisiin suurimittakaavaisiin rakennuksiin soveltuvien puurakenteiden kehittämisessä. Se on seuraavan polven 341

12 kehitystehtävä. Sana "kerrostalorakentaminen" pitäisi poistaa. Se osoittaa tietämättömyyttä alasta. Toiseksi viimeinen virke "Sen sijaan säädökset eivät enää ole este rakentamiselle." on ehdottomasti virheellinen. Ehkä syynä tähän virheeseen on se, että tällä hetkellä todella rakennetaan kolmea puukerrostaloa. Itse olen vetänyt yhtä niistä tutkimusjohtajana. Ne ovat olleet mahdollisia hyvin monimutkaisin poikkeusmenettelyin, ja säädökset ovat este, kuten aloitteessa sanotaan. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan El korjausesitys on valmistunut. Sekään ei vielä suinkaan suosi puurakentamista, ja se on ollut vasta lausuntokierroksella. Sen hyväksyminen on epätodennäköistä. Uusitussakin El:ssä puurakentaminen esitetään vain poikkeuksena normaahsäädöksiin, ja poikkeuksessa ei sallita muuta kuin asuinrakentaminen 3-4-kerroksisiksi taloiksi puusta. Esimerkiksi julkisia rakennuksia, liike- ja toimistorakennuksia ei tuon mukaan voitaisi Suomeen rakentaa puusta, muualla rakennetaan yliopistojakin. Näin ollen esitän, että poistetaan toiseksi viimeinen lause: "Sen sijaan säädökset eivät enää ole este rakentamiselle." Loppuun tulisi lisäys tämän alkuperäisen Haapajärven Työväenyhdistyksen henkeen "ja että puolue toimii aktiivisesti lainsäädännön muuttamiseksi puurakentamiselle myönteiseksi." Tällä on ehdottomasti työllisyyttä edistävä vaikutus. Puheenjohtaja: Seuraavana Rauni Kinnunen, Oulu. Kinnunen, Rauni (Oulun piiri): Hyvät toverit! Kannatan Jouni Koiso-Kanttilan tekemää muutosesitystä. Puheenjohtaja: Kohtaan ei ole muita pyydettyjä puheenvuoroja, joten päätän keskustelun. Käydyn keskustelun aikana Jouni Koiso-Kanttila on tehnyt Rauni Kinnusen kannattamana muutosehdotuksen, joka muuttaa puoluehallituksen esityksen seuraavaksi: "Puurakentamisen pahin este on tällä hetkellä huono osaaminen. Tarvitaan puurakentamisen kokeilukohteita, joissa materiaaleja ja osaamista voidaan kehittää." Seuraava lause ehdotetaan poistettavaksi, joka kuuluu: "Sen sijaan säännökset eivät enää ole este rakentamiselle." Esitys jatkuu: "Puoluekokous edellyttääkin, että puurakentamista edistetään ja että puolue toimii aktiivisesti lainsäädännön muuttamiseksi puurakentamiselle myönteiseksi." Voiko kokous hyväksyä muutoksen yksimielisesti? Hyväksyttäneen. Hyväksytään. Puurakentamisen pahin este on tällä hetkellä huono osaaminen. Tarvitaan puurakentamisen kokeilukohteita, joissa materiaaleja ja osaamista voidaan kehittää. Puoluekokous edellyttikin, että puurakentamista edistetään ja että puolue toimii aktiivisesti lainsäädännön muuttamiseksi puurakentamiselle myönteiseksi. 342

13 Puheenjohtaja: Olemme käsitelleet ympäristö-ja asuntoaloitteet siltä osin kuin niitä ei ole palautettu valiokuntiin käsiteltäväksi. Keskeytän tämän kohdan käsittelyn. Puheenjohtajaksi siirtyi Leena Piikivi Alue-, kunnallis- ja maaseutualoitteet (esitykset ) Puheenjohtaja: Siirrymme käsittelemään kohtaa Alue-, kunnallis-ja maaseutualoitteet. Ennen kuin otan asian käsittelyyn, otan esille kokouksen alussa hyväksytyt järjestyssäännöt, joista voidaan todeta, että kokouksella on oikeus rajoittaa puheenvuorojen käyttämisaika kahdeksi minuutiksi. Tämän perusteella esitän, että yön myöhäisestä hetkestä johtuen rajoitamme puheenvuorot kahteen minuuttiin. Keskustelua. Keskustelu päättynyt. Puheenvuorojen rajoitus on kaksi minuuttia, joten toivon, että keskitytään vain muutoksiin. Siirrymme käsittelemään esitystä 115. Kannanotto kunnallis-ja aluepolitiikasta. Keskustelu alkaa. Ensimmäinen puheenvuoron käyttää Pentti Sahi, Keski-Suomi, valmistautuu Seija Vuorenpää, Keski-Suomi. Sahi, Pentti (Keski-Suomen piiri): Toveri puheenjohtaja! Keskustelu läänijaosta käy taas kuumana. Aluksi on pakko todeta, että lääninhallitusten määrän supistaminen ei ratkaise julkishallinnon rahoitusongelmia. Esimerkiksi Keski-Suomessa valtion työp' ikoista on lääninhallituksessa vain prosentti. Keskustelua on toistaiseksi leimannut kokonaisvaltaisuuden puute. Yksisilmäisesti on tuijotettu pelkästään valtion aluehallintoon, byrokratian päälinnakkeet valtion keskushallinnossa on jätetty liki rauhaan. Harvaanasutussa maassa alueellistamisnäkökulman korostaminen johtaa väistämättä melko useaan lääniin. Mikäli läänien lukumäärää kovin supistetaan, luovutaan samalla alueellistamisnäkökulmasta. Keinotekoisten suurläänien muodostaminen kuulostaa varsinaiselta voimavarojen tuhlaukselta. Malli hylkää aidon alueellistamisnäkökulman, eikä se tuota merkittäviä taloudellisia säästöjä. Kansalaisuus-/läheisyysperiaate unohtuu. Tavoite palvelukyvyn parantamisesta käy entistä kaukaisemmaksi, itse asiassa kolmiportainen hallintorakenne saa lisäportaita. Kun ministeri Jouni Backman on nyt käynnistänyt keskustelun valtion keskushallinnon tehtävien uudelleenjärjestelyistä, sille on annettava maakunnista täysi tuki. Nyt tartutaan olennaiseen asiaan. Koska keskushallinnon järjestelyt ovat kiinteästi kytköksissä läänitasoon, olisi järkevää ottaa aikalisä. Lääninjakokysymykseen voitaisiin palata keskushallinnon selvitysten jälkeen. 343

14 Lääninjakokeskustelua paremman vaihtoehdon aluetasolla tarjoaa valtionhallinnon organisaation yhteen kokoaminen. Erityisen tärkeää on koota elinkeinoelämää koskettavat tehtävät samaan alueorganisaatioon. Keski-Suomessa onkin valmiuksia mahdollisen aikalisän aikana läänitasoiseen kokeiluun. Keski-Suomen maakunta ja lääni on poikkeuksellisen yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Valtion aluehallinnon ja maakunnan sekä useimpien elinkeinoelämään, puolueisiin, kansalaisjärjestöihin liittyvien yhteisöjen toiminta-alueiden rajat on alueella samat. Sen ansiosta edellytykset organisaatioiden väliselle yhteistyölle ovat poikkeuksellisen hyvät. Laajat kansalaispiirit allekirjoittivat tammikuussa kannanoton Keski-Suomen puolesta. Pidän välttämättömänä, että nykyiset läänit säilytetään valtionhallinnon toimialueena ja kannatan valtion alueellisten elinkeinotehtävien kokoamista yhteen organisaatioon Keski-Suomessa. Pidän läänijaon muutosta liian nopeana. Esitän, että ennen päätösten tekemistä tulee perusteellisemmin selvittää keskushallinnon, läänien maakunnallisten liittymien sekä työvoima- ja elinkeinokeskusten tehtävät ja alueelliset rajat. Lopetan tähän, ja lyhensinkin sanottavaani, mutta esitys tuli kai selväksi. Puheenjohtaja: Saammeko esityksen kirjallisena! Seuraavana Seija Vuorenpää, Pohjois-Karjala, valmistautuu Jari Horttanainen, Pohjois-Karjala. Vuorenpää, Seija (Pohjois-Karjalan piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Pohjois-Karjalan osalta on samanlaisia perusteluita, kuin mitä Pentti Sahi esitti äsken Keski-Suomen osalta, eli kannatan Pentti Sahin ehdotusta lääniasiassa aikalisän ottamiseksi. Toiseksi esitän muutosta kannanottoon kunnallis- ja aluepolitiikasta. Ensiksikin numerolla 9. merkitty kohta muutetaan kuulumaan näin: "Kuntien ja valtion vastuu-ja rahoitussuhteita on selkeytettävä. Valtionosuusjärjestelmää on kehitettävä niin, että se turvaa palveluitten tasapuolisen kehittämisen kunnissa." Toinen ehdotukseni on, että numerolla 10. merkitty kohta muutetaan kuulumaan näin: "Suomi tarvitsee oloihimme sovitettua kaupunkipolitiikkaa modernin maaseutupolitiikan rinnalle. Samalla kaupunkeja on tuettava kasaantuvien sosiaalisten ongelmien ja työttömyyden torjunnassa." Kolmas muutosehdotus on, että esittelyosasta otsikon "Alueajattelu on uudistettava ja aluehallinto pidettävä kevyenä" alta poistetaan maininta Etelä-Suomen laman myötä niukentuneista voimavaroista, koska viimeaikaiset uutiset mm. Helsingin kaupungin miljardien kassavaroista eivät ole linjassa tämän kannanoton sanonnan kanssa. 344

15 Neljäs ehdotukseni on, että numerolla 11. merkityn kohdan ensimmäinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Aluepolitiikan on tuettava sosialidemokraattien päätavoitetta työllisyyden parantamisesta." En ehdi lukea perusteluitani kuin viimeiseen. Sosialidemokraattien, joita me edustamme, mielipide tulee kirjata kannanotoksi tässä puoluekokouksessa, jonka asettamiin tavoitteisiin hallituksessa olevin sosialidemokraattien tulee pyrkiä, ei päinvastoin, sillä hallitukset tulevat ja menevät, mutta sosialidemokratia on ikuista. Puheenjohtaja: Seuraavana Jari Horttanainen, Pohjois-Karjala, valmistautuu Heikki Luukkanen, Kymi. Horttanainen, Jari (Pohjois-Karjalan piiri): Toveri puheenjohtaja! On aivan oikein torjua kaupunki- ja maaseutukuntien vastakkainasettelu, mutta sen sijaan joustavuus ja kuntien erilaistuminen on nähtävä mahdollisuutena ja tulevaisuuden vahvuutena. Kaikki kunnat eivät tee kaikkia mahdollisia tehtäviä. Olosuhteet ratkaisevat kulloinkin tarvittavan yhteistyön. Alueellisten olosuhteiden erilaisuus on tosiasia. Yhtä sopivaa mallia toimivalle kunnalle koko maassa ei ole. Tehokkuutta on vaikea mitata ja verrata keskenään eri olosuhteissa. Kunnat ovat osoittaneet sopeutumiskykynsä tulopohjan olennaisesti heikennyttyä viime vuosina. Peruspalvelut ovat sittenkin varsin hyvin kunnossa, kuntien talous on jopa yllättävän hyvä. Kuntarakenteeseen kohdistuvat pakkotoimenpiteet olisivat vakava virhe. Ei pidä tuhota sitä, mikä on toimivaa ja hyvää. Sen sijaan meidän tulee kannustaa kuntia yhteistyöhön, ja on uskottava, että kunnallisella itsehallinnolla on edelleen viisautta löytää kulloiseenkin tilanteeseen sopivat ratkaisut. Kunnat ovat nimittäin palvelujen tuottajina käytännön asiantuntijoita. Mielestäni kuntien tulisi ohjata mahdollista taloudellista liikkumavaraa työllisyyden hoitoon, rakentamiseen ja ennen kaikkea elinkeinojen kehittämiseen. Tähän ei ole kunnissa täydellä teholla lähdetty. Seija Vuorenpää teki hyviä esityksiä kannanottoon. Vuorenpään esittämin muutoksin kannanotto olisi alueellisesti tasapuolisempi ja realistisempi. Kannatan Vuorenpään ja Sahin tekemiä esityksiä. Puheenjohtaja: Seuraavana Heikki Luukkanen, Kymi, valmistautuu Maili Hanski, Kymi. Luukkanen, Heikki (Kymen piiri): Lisäysehdotus puoluehallituksen esitykseen 115. Kannanotto kunnallis-ja aluepolitiikasta, kohdaksi 15: "Hallituksen asettaman Aluehallinto 2000-uudistuksen tavoitteet koota, selkeyttää, tehostaa ja keventää valtion aluehallintoa ovat oikeita. Uudistuksella tulee päästä vaikuttavuudeltaan nykyistä tehokkaampaan järjestelmään, jossa keskushallinnon tulosohjauksen ja kunnista lähtevän alueellisen kehittämisnäkemyksen yhteen sovittamisella edesautetaan talouskasvua ja työllisyyttä. Tavoitteet voidaan saavuttaa 345

16 kokoamalla yhteen elinkeinotehtäviä hoitavat alueviranomaiset, mukaan lukien maaseutuelinkeinopiirit tulosohjattuihin, yhtenäisesti toimiviin elinkeino-ja työvoimakeskuksiin sekä keskittämällä yleistä järjestystä ja turvallisuutta, oikeusvarmuuteen liittyviä tehtäviä, lupahallintoa, tarkastusta ja valvontaa lääninhallituksiin. Elinkeino- ja työvoimakeskusten sekä lääninhallitusten aluejaon tulee perustua maakuntajakoon. Lääninhallitusten tehtävien edelleen muuttuminen mahdollistaa läänien vähentämisen. Uudistus tulee toteuttaa yhteistyössä henkilöstön kanssa niin, ettei sen seurauksena lisätä työttömyyttä." Puheenjohtaja: Saammeko esityksen kirjallisena! Seuraavana Maili Hanski, Kymi, valmistautuu Veijo Koskinen, Keski-Suomi. Hanski, Maili (Kymen piiri): Viimein yön sitkeys palkitaan. Kannatan Luukkasen Heikin tekemää ehdotusta. Puheenjohtaja: Seuraavana Veijo Koskinen, Keski-Suomi. Koskinen, Veijo (Keski-Suomen piiri): Toveri puheenjohtaja, hyvät toverit! Kysymys läänijaosta on tullut erityisen ajankohtaiseksi ja päivänpolttavaksi Aluehallinto hankkeen myötä. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että istuvan hallituksen ohjelman mukaisesti alueellisen hallinnon arvioinnissa tulisi sen selkeyttä lisätä, edistää alueiden omaleimaisuutta, poistaa päällekkäistä työtä ja vähentää organisaatioiden määrää. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että pyrkimys on enemmänkin mekaaniseen läänien vähentämiseen jakamalla maa viiteen pinta-alaltaan yhdenmukaiseen alueeseen, joita sitten ruvettaisiin kutsumaan lääneiksi. Näitä uudistuksia on perusteltu mm. sillä, että lääninhallinnon palveluita käytetään varsin vähän kansalaisten toimesta. Näin onkin, mutta se ei ole koko totuus. Lääninhallinnon asiakkuuttahan esiintyy nimenomaan kuntien, kihlakuntien, kansalaisjärjestöjen ja erilaisten yhteisöjen toimesta, eikä näille ole ollenkaan yhdentekevää, missä tämä lääninhallinto fyysisesti sijaitsee. Samoin perustelut markkamääräisillä säästöillä ovat aika lailla puutteellisesti selvitettyjä, ja ne näyttävät osin virheellisiltä. Työryhmän esityksen linjaukset poikkeavat myös muitten Pohjoismaitten omaksumasta lääniajattelusta. Ruotsissa läänejä on 24, Norjassa 19, Tanskassakin 14, ja alueitten ja maakuntien läänien rajat vastaavat toisiaan. Näin on varmistettu, että alue-ja läänijako perustuu todelliseen toimivaan aluerakenteeseen, jolla voidaan esimerkiksi EU:n suuntaan asioida luontevasti. Esitys vaikuttaa erittäin mekaaniselta ja on kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta toteuttamiskelvoton. Yhdyn Pentti Sahin aiemmin tekemään ehdotukseen aikalisätyyppisestä menettelystä ja korostan, että tämän tyyppinen ajattelu oli myös SAK:n edustajakokouksen kannanotossa nähtävillä tämän viikon alkupuolella. 346

17 Puheenjohtaja: Puoluehallituksen puheenvuoron käyttää ministeri Jouni Backman. Backman, Jouni (puoluehallitus): Läänikeskustelu on saanut elämää suuremmat mittakaavat, suurta mystiikkaa. Tämän hankkeen seurauksena tullaan asiakaspalvelua vaativat tehtävät siirtämään valtion paikallishallintoon, eli lähemmäksi kansalaista. Hanke tulee säästämään suoraan eriteltyinä markkamääräisinä säästöinä 75 miljoonaa markkaa vuositasolla. Hanke ei tule irtisanomaan yhtään henkilöä, lukuun ottamatta maaherroja, joille tässä ei ole turvattu irtisanomissuojaa. Hanke on vaihtoehto sille menettelylle, joka on viimeiset kolme vuotta ollut päällä ja jossa lääninhallitusten muuta henkilöstöä on vähennetty 40 prosenttia. Kun tässä vaiheessa ryhdytään vähentämään organisaatioiden yläpäätä ensimmäistä kertaa jossakin organisaatiossa, ollaan yhtäkkiä sitä mieltä, että nyt on tullut raja vastaan. Pystyn tekemään tämän 75 miljoonan markan säästön pelkästään organisaatioiden yläpäästä, puuttumatta yhtään alempaan organisaatioon ja puuttumatta yhtään palvelutuotantoon. Sen vuoksi toivon, että kun meillä pystytään tekemään hyvin nopeasti päätöksiä sosiaaliturvakysymyksissä, kuntien valtionosuusleikkauksissa ja tämän tyyppisissä asioissa, me pystyisimme tekemään parinkymmenen vuoden valmistelujen jälkeen - tiiviin 200-sivuisen muistion jälkeen, jossa on käyty kaikki asiat tarkasti läpi - tässä aikataulussa ratkaisut, jotta toimenpiteet voitaisiin aloittaa vuoden päästäjä että siirtymäkausi olisi useita vuosia. Jos tätä aikataulua pidetään liian nopeana, en suoraan sanoen ymmärrä, miksi näin yksinkertaista asiaa ei voitaisi tehdä tässä aikataulussa? Haluan vielä lopuksi vahvistaa sen, ettei tule irtisanomisia, palvelut eivät heikkene, mutta maaherra ja hänen keskeinen esikuntansa, valtiovallan edustaja siellä alueella - ei suinkaan sen alueen edustaja valtiovallan suuntaan - tulee poistumaan. Se on tehtävä, jos haluamme viime puoluekokouksen periaatteiden mukaisesti korostaa kunnallista itsehallintoa ja siirtää aluekehitysvastuun maakunnanliitoista tapahtuvaksi. Kun puhutaan identiteetistä, on parempi tässä yhteydessä puhua itsetunnosta. Toivon, että kunnissa on itsetuntoa, eikä tarvita valtiovallan edustajaa kertomaan, mitä pitää tehdä, vaan nyt ryhdytään kehittämään asiaa alhaalta päin. Puheenjohtaja: Seuraavana Markku Mononen, Pohjois-Karjala. Mononen, Markku (Pohjois-Karjalan piiri): Aioin jättää puhumatta, mutta ministeri Backmanin - huomio, ei puoluehallituksen jäsen Backmanin - puheenvuoro todellakin oli sellainen, että siihen täytyy puuttua. Kysyn, miksi ihmeessä näitä muutoksia ei voi tehdä ilman suurläänihanketta. Puheenjohtaja: Ministeri Backman vastaa. 347

18 Backman, Jouni (puoluehallitus): Hyvin lyhyesti, jos meillä on 11 lääniä manner-suomessa, tarvitsemme 11 maaherraa, 11 kansliapäällikköä, ja kun siellä on 7 ministeriön tehtäviä per lääni, 7 osastopäällikköä. Siellä on tällä hetkellä 83 yli 28 palkkaluokan virkaa. Yhteiskustannus pelkästään niistä on palkkakustannuksina 42 miljoonaa vuodessa plus residenssit, autot, autonkuljettajat, sihteerit ym. Kyseessä eivät ole palvelut, joita tarjotaan kansalaisille, vaan ne ovat nimenomaan yläpään organisaation virkoja. Niitä tarvitaan 11 kertaa keskimäärin 7 per lääninhallitus. Jos meillä on viisi lääninhallitusta, tarvitsemme näitä organisaatiotasoja kaikkine tukipalveluineen puolta vähemmän. Sieltä pystyn löytämään sen säästön 75 miljoonaa markkaa vuodessa, ilman että palvelut heikkenevät. Pystyn tekemään tämän vielä luonnollisen poistuman kautta. Se pystytään tekemään, jos päätökset tehdään riittävän ajoissa. Jos niin ei tehdä, joudumme menettelemään samalla tavalla kuin tähän saakka, että on vähennetty 40 prosenttia henkilöstöstä, mutta se on tehty alemmalta tasolta. Jos SDP on todella sitä mieltä, kuten täällä on puhuttu, että meidän pitää olla pienituloisen puolella ja olla valmiita ottamaan yläpäästä, niin nyt on ensimmäinen kerta, kun sitä ryhdyttäisiin tekemään hallinnossakin. Jos pistämme nyt tälle stopin, en ymmärrä, onko se meidän periaatteidemme mukaista. Puheenjohtaja: Keskustelu on päättynyt. Keskustelun kuluessa Sahi on tehnyt muutos-ja lisäysesityksen Vuorenpään kannattamana. Edelleen Seija Vuorenpää on tehnyt lukuisia muutosesityksiä Kari Horttanaisen kannattamana, ja edelleen Heikki Luukkainen Maili Hanskin kannattamana on tehnyt lisäysehdotuksen kohdaksi 15. Esitän, että nämä muutosehdotukset viedään valiokuntakäsittelyyn. Esitys hyväksyttäneen. Hyväksytään. Aloite 116. Peruspalvelut turvattava kaikissa olosuhteissa. Tähän ei ole puheenvuoropyyntöjä, joten puoluehallituksen esitys hyväksyttäneen puoluekokouksen päätökseksi. Hyväksytään. Puoluekokous korosti peruspalvelujen puolustamisen tärkeyttä ja viittasi tältä osin kunnallis- ja aluepoliittisen kannanoton kohtaan 6. ja sosiaali-ja terveyspoliittisen kannanoton kohtaan 1. Puheenjohtaja: Aloite 117. Julkiset rakennukset, kunnallistekniset verkostot ja muut investoinnit pidettävä kunnossa. Tähän ei myöskään ole puheenvuoropyyntöjä, joten puoluehallituksen esitys hyväksyttäneen puoluekokouksen päätökseksi. Hyväksytään. Puoluekokous piti välttämättömänä ylläpitää yhteiskuntamme teknistä perusrakennetta myös tulevaisuudessa. Puolue tulee osaltaan edistämään kunnallisteknisiä investointeja. 348

19 Puheenjohtaja: Aloite 118. Demokratiaa myös kuntayhtymien valtuustoihin. Tähän ei ole puheenvuoropyyntöjä. Puoluehallituksen esitys hyväksyttäneen puoluekokouksen päätökseksi. Hyväksytään. Puoluekokous piti tärkeänä poliittisen suhteellisuuden toteutuvan kunnallisissa ja ylikunnallisissa päätöselimissä. Suhteellisuutta lisättäessä on kuntayhtymien, mukaan luettuna maakunnalliset liitot, kuntalähtöisyys turvattava. Puheenjohtaja: Aloitteet 119. Lääni-, vaalipiiri- ja puoluepiiri)ako talousmaakuntarajojen mukaiseksi ja 120. Pohjois-Karjalan lääni tulee säilyttää. Avaan keskustelun. Ensimmäisenä Osmo Keinänen, Pohjois-Karjala. Keinänen, Osmo (Pohjois-Karjalan piiri): Utran Työväenyhdistyksen aloite koski Pohjois-Karjalan läänin säilyttämistä, josta käytiin laaja keskustelu. Asia meni valiokuntaan, mutta tässä kohdassa voin todeta, että Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto piti kokousta, joka oli ikään kuin Keski-Suomen kevätpiirikokous. Siinä oli kepulainen puheenjohtaja, samoin sihteeri ja maakuntavaltuuston vt. puheenjohtaja olivat kepulaisia. Kepulainen hallituksen puheenjohtaja esitteli toimintakertomuksen ja tilit. Tämäkö on se linja, että maaseudulla vahvistetaan kepulaisten asemaa hallinnossa? Ymmärrän hyvin, että tässä kokouksessa myös tässä asiassa herrat ja rouvat ministerit ovat katsoneet asiaa hallintoalan sektorista, he eivät ole katsoneet asiaa puolueen sektorista, kuten täällä aikaisemmin mainittiin. Herra ministeri Backmanin puheenvuorosta tämä kävi hyvin selvästi ilmi hänen yrittäessään taivuttaa mielipiteet omien ajatustensa mukaisiksi. En puolusta näitä kuvernöörejä, mielestäni he joutavat mäkeen. Pelkään pahoin, samoin kuin täällä keskisuomalaiset ja pohjoiskarjalaiset näkemyksiään esiin tuoneet, sen vaikutusta oloihimme. Jos läänejä täytyy vähentää, esitän, että perustetaan yksi Suomi-niminen lääni. Silloin Joensuun ja Pohjois-Karjalankin osuus verrattuna muihin talousalueisiin on samassa asemassa kuin muut. Neljä tai viisi lääniä ei ole hyvä ajatus, koska silloin menee useampia talousalueita. Hämeessä ja varmasti muuallakin tiedetään, kun näitä on saman läänin sisällä useampia, minkälaista kissanhännänvetoa siitä on. Lopetettakoon kaikki läänit, tai perustetaan niin monta lääniä kuin on maakuntavaltuustoja, eli 19, kun otetaan syrjäkylä Ahvenanmaa mukaan. Toivottavasti valiokunnassa on järkeä, niin että saadaan jatkoaikaa riittävästi, jotta tämä sukupolvi saatetaan rauhassa hautaan nykyisen lääninjaon puitteissa. Puheenjohtaja: Keskustelu on päättynyt. Puoluehallituksen esitys aloitteista 119 ja 120 hyväksyttäneen puoluekokouksen päätökseksi. Hyväksytään. Puoluekokous ei ottanut kantaa lääninjakoon vaan antoi puoluehallitukselle sekä hallitus- ja eduskuntaryhmälle tehtäväksi määritellä kantansa sisäasiainministeriön laatimien selvitysten valmistuttua. 349

20 Puheenjohtaja: Aloite 121. Maakuntien itsehallinto. Tähän ei ole puheenvuoropyyntöjä, joten puoluehallituksen esitys puoluekokouksen päätökseksi hyväksyttäneen. Hyväksytään. Puoluekokous katsoi, että maakunnallisen päätöksenteon on rakennuttava kuntayhteistyön varaan, jossa ei ole sijaa maakunnallisen tason vaaleilla valituille elimille. Aloite ei antanut aihetta toimenpiteisiin. Puheenjohtaja: Aloite 122. Perustettava yrityskehityskeskus Hämeen maakuntaan ja Hämeenlinnaan. Puoluehallituksen esitys on sivulla 274. Tähän ei ole puheenvuoropyyntöjä, joten puoluehallituksen esitys puoluekokouksen päätökseksi hyväksyttäneen. Hyväksytään. Puoluekokous tuki valtion aluehallinnon kehittämistä siten, että elinkeinotoiminnoista vastaavat piirihallintoviranomaiset voidaan koota yhdeksi organisaatioksi. Puoluekokous evästi puoluehallitusta aluehallinto 2000-uudistuksen osalta saatuaan asiasta selvityksen kokouksen aikana. Puheenjohtaja: Aloite 123. Seutukunnasta uusi kuntakokonaisuus. Tähän ei ole puheenvuoroja, joten puoluehallituksen esitys puoluekokouksen päätökseksi hyväksyttäneen. Hyväksytään. Puoluekokous korosti seutukuntien merkitystä aluekehittämisessä ja kuntien yhteistyön lisäämisessä. Päätökset tulee tehdä vapaaehtoisesti kuntatasolla mutta valtakunnallisesti tulee raivata esteet syvällekin menevältä yhteistoiminnalta. Puheenjohtaja: Aloite 124. Kannanotto maaseutupolitiikasta. Avaan keskustelun. Ensimmäisen puheenvuoron käyttää Taina Lackman. Uusimaa, valmistautuu Merja Kuusisto, Uusimaa. Lackman, Taina (Uudenmaan piiri): Sääli, että näin suuret asiat jäävät näin vähälle huomiolle SDP:ssä. Se kuvastaa hyvin sitä tilannetta, mikä kentällä on käsityksenä siitä, mikä on SDP:n edustajien käsitys maaseutu-, maatalous-, alue-ja kunnallispolitiikasta. Haluan tuoda esiin muutamia näkemyksiä maaseutupoliittisesta kannanotosta. Haluan muistuttaa, että maaseudulla asuu meitä muusta kuin perinteisestä maatilatalouden ammateista toimeentulonsa saavia suuri enemmistö. SDP:n tulee ottaa myös tämä voimavara huomioon. Maataloudenharjoittajain äänitorvet löytyvät muualta kuin SDP:n riveistä. Ensinnäkin on todettava, että siinä, missä nyt puhutaan maaseutupolitiikasta, puhuttiin aikaisemmin maatalouspolitiikasta. Nimi on muuttunut, sisältö ei aina- 350

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia Hankkeen loppuseminaari, 20.9.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Yleistä Eurooppalainen tai pohjoismainenkaan vertailu ei ole helppoa. Näissä

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen. Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistus

Aluehallinnon uudistus Aluehallinnon uudistus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 15.12.2015 Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma (s. 30): Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne Kaupunginhallitus 195 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto 59 15.06.2015 Kaupunginhallitus 278 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 81 21.09.2015 Kaupunginhallitus 232 06.06.2016 Kemijärven kaupungin organisaatio- ja

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

VERKKO-OPISTO Asian käsittely, päätöksenteko, äänestyspäätös, vaalitilanne

VERKKO-OPISTO Asian käsittely, päätöksenteko, äänestyspäätös, vaalitilanne VERKKO-OPISTO Asian käsittely, päätöksenteko, äänestyspäätös, vaalitilanne Timo Reko timo.reko@msl.fi Asian käsittely Asian käsittelyn vaiheilla tarkoitetaan niitä menettelyjä, miten kokouksessa toimitaan

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 8 20.1.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 12 10.2.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Aluehallintouudistus

Aluehallintouudistus Aluehallintouudistus www.alueuudistus.fi Tilannekatsaus tammikuu 2016 1.2.2016 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuopion kauppakamari 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kaisa Saario/Keskuskauppakamari 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 14.04.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 8 20.1.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 12 10.2.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua

KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua 27.1.2016 KESKI-UUDENMAAN SOTE SELVITYKSEN LAUSUNTO Uudenmaan itsehallintoalueen on tarpeen organisoitua sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta itsehallintoalueen

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

Itsehallintoalueet mitä ovat, mitä tekevät? Hallituksen linjaus

Itsehallintoalueet mitä ovat, mitä tekevät? Hallituksen linjaus Itsehallintoalueet mitä ovat, mitä tekevät? Hallituksen linjaus 7.11.2015 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Sote- ja aluehallintouudistus Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN

PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN PIRAATTIPUOLUE PUOLUEOHJELMAN MUUTTAMINEN Taustamuistio 5.11.2011 tausta Kokemukset vaalikampanjasta: Monet äänestäjät kokivat puolueohjelman liian kapeaksi. Piraattiehdokkailla oli joissakin puolueohjelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä

Lisätiedot

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanvaltuusto 1 26.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin.

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin. 1 Liite. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen

Lisätiedot

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) resurssiviisaan kasvun tukena Tapahtumatalo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Kohti Alueiden Suomea. Hanna Huttunen

Kohti Alueiden Suomea. Hanna Huttunen Kohti Alueiden Suomea Hanna Huttunen 11.11.2015 Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma (s. 30): Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös,

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

LAUSUNNON ANTAMINEN HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI LAUSUNNON ANTAMINEN HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Kh 14 18.1.2016 Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut 20.10. ja 7.11.2015 tekemillään

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistuksen ohjausryhmän valmisteleva kokous. 2. Valmistelun tiedotuksesta sopiminen

Maakunta- ja soteuudistuksen ohjausryhmän valmisteleva kokous. 2. Valmistelun tiedotuksesta sopiminen Maakunta- ja soteuudistuksen ohjausryhmän valmisteleva kokous Aika: 2.8.2016 klo 14- Paikka: Läsnä: Keski-Suomen liitto, Kokoushuone Anni Osallistujalista liitteenä 1. Avaus ja järjestäytyminen Kuntavaaleissa

Lisätiedot

Puoluevaltuuston avaus ja järjestäytyminen puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska

Puoluevaltuuston avaus ja järjestäytyminen puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska Puoluevaltuuston vuosikokous Jyväskylässä 23. 24.4.2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Piippukatu 2-3 3 Ohjelma ja aikataulu (muutosvarauksin) Lauantai 23.4. klo 8.30-11 Ilmoittautuminen ja aamukahvi kokouspaikalla

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tekes 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hannu Kemppainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä Varatoimitusjohtaja Timo Reina Suomi 2019 Kasvukipuja seminaari 1.11.2016 Finlandia-talo Maakuntauudistus kuntien kannalta Kysymys

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari 25.10.2016 Hämeenlinnan Ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskus Valtiolta (ELY, AVI) maakuntaan siirtyviä tehtäviä Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat:

Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: POLVIJÄRVEN KUNTA 1.10.2011 1/5 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Kuntavierailunne 1.10.2011 yhteydessä Polvijärven kunta haluaa saattaa tietoonne seuraavat kunnan kannalta tärkeät asiat: KUNTA- JA

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA

NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA Nuorisovaliokunnan rooli Hallituksen asettama, nuorten asioiden asiantuntijaelin. Noudattaa PAMin hallituksen laatimaa valiokuntien yleisohjesääntöä. Vie nuorten asioita

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta

ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta Kuulemistilaisuus 13.1.2016. Valtiovarainministeriö. ELY-keskusten ylijohtajat Elinkeinot, työllisyys ja osaaminen -tehtävät 1/2

Lisätiedot