Ammattikorkeakoulu järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulu järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta"

Transkriptio

1 HAKEMUS CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Centria ammattikorkeakoulu Oy Centria yrkeshögskola Ab 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Kokkola 1.3. Ylläpitäjän omistaja tai taustatahot 1 kokouksessa Ylläpitäjän toimintamuoto on osakeyhtiö. Yhtiöjärjestys on hyväksytty yhtiö Centria ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet jakautuvat A ja B osakkeisiin. Äänivalta määräytyy A osakkeiden perusteella. B osakkeet muodostavat etuosakepääoman. A sarjan osakkeet: kpl % Keski Pohjanmaan koulutusyhtymä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Pietarsaaren kaupunki Keski Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistys ry 3 1 Raudaskylän Kristillinen Opisto ry 3 1 Yhteensä B sarjan osakkeet: Keski Pohjanmaan koulutusyhtymä 300 Ammattikorkeakoulun perustamisvaiheessa osakkeenomistajien kanssa on tehty osakassopimuksia. Ammattikorkeakoulutoiminnan alkuvuosina kaikki koulutus järjestettiin yhteisissä tiloissa ja yhteisin henkilöstöresurssein toisen asteen oppilaitosten kanssa. Tämän toiminnan pohjalta on tehty osakassopimuksia resurssien yhteiskäytöstä sekä kustannusten jakautumisesta. Osakassopimukset ovat vanhentuneet niiltä osin, kun toimintaa on eriytetty. Kaupparekisteriote on liitteessä 3, yhtiöjärjestys liitteenä 4, perustamiskirja liitteenä 5 ja osakassopimukset liitteenä Ammattikorkeakoulun nimi Centria ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Centria 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus Suomi, englanti ja tutkintokielet 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Ammattikorkeakoulu järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta Kokkolassa ja Ylivieskassa. Tarpeen mukaan toimintaa järjestetään aikuiskoulutuksena myös Pietarsaaressa. Ammattikorkeakoulun päätoimipaikka on osoitteessa Talonpojankatu 2, Kokkola. Muilla kuin em. paikkakunnilla ei ole tarkoitus järjestää vakiintunutta toimintaa. 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio Toiminta ajatus: Centria ammattikorkeakoulu edistää Botnia alueen hyvinvointia, kehittymistä ja kilpailukykyä. Aluevaikutuksesta ja kansainvälisyydestä tunnettu Centria ammattikorkeakoulu tukee yrittäjyyttä sekä elinkeino ja työelämän kansainvälistymistä. Visio 2020: Centria ammattikorkeakoulun visiona on olla Botnia alueen ihmisten ja organisaatioiden osaamisen halutuin ja aikaansaavin uudistaja.

2 2.2. Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Centria ammattikorkeakoulu profiloituu työelämälähtöisyyteen ja turvallisuuteen. Centriassa kaiken tekemisen ytimessä on alueen elinkeino ja työelämän kehittymisen tukeminen sen omista tarpeista lähtien. Pyrkimyksenä on jatkuvasti tuoda ja luoda uutta tietoa, osaamista ja teknologioita yrityksille ja yhteisöille. Centrian profiloituminen turvallisuuteen tuo alueelle uutta osaamista, jolla vahvistetaan elinkeino ja työelämän laatua, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Turvallisuus profiloi Centrian omaleimaisesti koko suomalaisessa korkeakoulukentässä. Centria ammattikorkeakoulun painoalat konkretisoivat profiilia ja määrittävät sen, mihin asioihin ammattikorkeakoulu keskittyy kaikessa tekemisessään. Painoalat vuoteen 2020 saakka ovat: teollisuusprosessien ja tuotantoteknologioiden kehittäminen tietoverkot ja niihin liittyvä sisällöntuotanto moniammatillinen palvelu ja liiketoimintaosaaminen Painoalavalinnat nousevat alueen elinkeino ja työelämän tarpeista ja niissä yhdistetään eri koulutusvastuualueiden paras osaaminen aluetta palvelevaksi kokonaisuudeksi. Painoalat kytkeytyvät keskeisiin alueellisiin strategisiin linjauksiin. Centria ammattikorkeakoulun Strategia 2020 on liitteenä Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Centria määrittelee strategisen kumppanuuden syväksi ja vuorovaikutukselliseksi molempia hyödyntäväksi sopimusperusteiseksi yhteistyöksi, jossa osapuolet merkittävästi edistävät toistensa strategisten tavoitteiden toteutumista. Centrian tärkeimpinä kansallisina ja alueellisina strategisina kumppaneina ovat Botnia strategiaan perustuvan yhteistyösopimuksen mukaisesti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot), Oulun Eteläisen instituutti (Oulun yliopisto), Keski Pohjanmaan koulutusyhtymä ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Botnia toimijoiden yhteisenä missiona on edistää alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Sitoutuminen Osaava Pohjois Suomi yhteistyösopimukseen määrittää strategiset yhteistyökumppanuudet koko Pohjois Suomen alueelle. Yhteistyö keskittyy kolmeen toimintalinjaan, joita ovat koulutus, TKItoiminta sekä kansainvälisyys ja lähialueyhteistyö. Merkittävä maakunnallinen strateginen kumppanuusyhteistyö toteutuu myös toiminta alueen kolmen maakuntaliiton kanssa. Maakuntaliitot suuntaavat maakuntaohjelmilla ja niihin liittyvillä rahoituspäätöksillä maakunnan kehittämistä, jonka toteuttamisessa Centrian rooli on keskeinen. Maakunnallinen yhteistyö on lisännyt organisaatioiden yhteistyötä ja esimerkiksi TKItoiminta alueella on vahvistunut. Centrialla on toimialakohtaisia ja osaamiseen perustuvia kansallisia strategisia kumppanuuksia. Näistä tärkeimpinä Seinäjoen, Vaasan ja Kajaanin ammattikorkeakoulut, joiden kanssa vastataan elinikäisen oppimisen tavoitteisiin toteuttamalla yhteistyössä ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavia koulutuksia Teknologiaosaamisen johtaminen (Kajaanin AMK) sekä Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen (Seinäjoen ja Vaasan AMK:t). Centrian mukanaolo Digile Oy:ssä, yhdessä Suomen innovaatiopolitiikkaa toteuttavan strategisessa huippuosaamisen keskittymässä (SHOK), vahvistaa ammattikorkeakoulun strategian tietoverkot ja niihin liittyvä sisällöntuotanto painoalaa.

3 Centria ammattikorkeakoulu näkee tärkeimpinä kansainvälisinä strategisina yhteistyökumppaneina ne partnerikorkeakoulut, jotka edistävät ammattikorkeakoulun ja toiminta alueen elinkeino ja työelämän kansainvälistymisen tavoitteita. Näiden avulla edistetään opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta, vieraskielisen koulutuksen kehittymistä, kansainvälistä TKI toimintaa, kotikansainvälistymistä sekä monikulttuurisuutta korkeakouluyhteisössä ja alueen elinkeino ja työelämässä. Tärkeimpänä strategisena kumppanina Centria pitää kahdenkeskisiin vaihtosopimuksiin (Shanghai University, Dong Hua University sekä Shanghai Institute of Health Sciences) perustuvaa Shanghai vaihto ohjelmaa, jonka kautta noin 1800 suomalaista korkeakouluopiskelijaa on suorittanut vaihtojakson Kiinassa. Lisäksi yhteisiä kansainvälistymisen tavoitteita edistämässä ovat strategisina kumppaneina Inholland University, Hochschule Niederrhein, Poznan University of Technology, ESCE International Business School sekä La Rochelle Business School Keskeiset muutokset Centrian toiminta keskitetään kahdelle kampukselle aikana. Pääkampus on Kokkolassa ja sivukampus Ylivieskassa. Pietarsaaressa nuorten koulutus päättyy. Ratkaisulla luodaan vahvoja monialaisia ja vetovoimaisia kampuksia päällekkäisistä koulutusvastuista luopumalla. Opetusta johdetaan Kokkolasta ja TKI toimintaa Ylivieskasta. Opetuksen keskeisinä muutoksina ovat entistä vahvempi työelämälähtöisyys ja turvallisuusosaamisen tuominen opetussisältöihin sekä opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen kehittäminen (kts ). Ylivieskan kampuksella TKI toiminta on laajaa ja tämä toimintamalli juurrutetaan koko ammattikorkeakouluun uudelleen organisoinnilla. Organisaatiomuutoksella haetaan myös entistä syvempää yhteistyötä TKI:n ja opetuksen välille. Yrkeshögskolan Novia ja Centria ammattikorkeakoulu toimivat hyvässä yhteistyössä Campus Allegrolla Pietarsaaressa. Toimilupavalmistelun yhteydessä rehtorit ovat keskustelleet yhteistyön syventämisestä ja mahdollisesta resurssien siirrosta koulutusvastuun näkökulmasta Centrialta Novialle. Molempien ammattikorkeakoulujen hallitukset pitävät yhteistyön syventämistä hyvänä ratkaisuna ja velvoittivat johdon toteuttamaan selvityksen laajemman yhteistyön sisällöstä, muodoista ja resursoinnista mennessä. Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Centria ammattikorkeakoulu ovat käyneet toimilupavalmistelun yhteydessä keskustelua sosiaali ja terveysalan koulutuksen järjestämisestä Oulun eteläisellä alueella. Keskustelun perusteella on nähty tarkoituksenmukaiseksi selvittää mahdollisuutta siirtää Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulaisten toimipisteessä toteuttama sairaanhoitaja ja terveydenhoitajakoulutus Centria ammattikorkeakoulun vastuulle. Molemmat ammattikorkeakoulut näkevät, että mahdollisessa siirrossa on varmistettava riittävä terveydenhoitohenkilöstön koulutusvolyymi Oulun eteläisellä alueella. Selvitys toteutetaan ja siihen liittyvät päätökset valmistellaan mennessä Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Toiminta keskitetään ammattikorkeakoulun toiminta alueen keskuksiin Kokkolaan ja Ylivieskaan. Kampusten määrä vähenee kahteen. Kokkolassa Vingenkadun tiloista luovutaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Kiinteistössä on toiminut esittävän taiteen koulutus. Kokkolan Terveystien tiloista luovutaan vuoden 2014 loppuun mennessä, sosiaali ja terveysalan koulutus siirtyy Talonpojankadun pääkampukselle. Musiikin koulutus jatkuu osittain Keski Pohjanmaan konservatorion tiloissa Pitkänsillankadulla siirtyen kuitenkin pääosin pääkampukselle. Ylivieskassa yhteisöpedagogi

4 koulutus siirtyy Raudaskylältä Vierimaantien kampukselle vuoden 2014 loppuun mennessä. Kampusten koulutusvastuut tukevat alueen elinkeino ja työelämän painotuksia ja tarpeita. Tällä turvataan osaavan työvoiman saanti alueelle. Monialainen kampusrakenne vahvistaa koulutusvastuurajat ylittävää osaamista ja innovaatiotoimintaa. Toimipisterakenne mahdollistaa opintojen järjestämisen työelämärajapinnassa, jolloin opiskelijat saavat projekteissa ja muissa työelämän tilanteissa suoritetuista opinnoista autenttisia työelämäkokemuksia. Hanketoiminnan kautta opetukseen saadaan tuotua uusinta tutkittua tietoa ja ajantasaista työelämätietoutta henkilöstön tehdessä osan työstä TKI toiminnassa ja osan opetuksessa. Toimipisterakenteella taataan toiminta alueen elinkeino ja työelämälle niiden tarpeita vastaavat palvelut. Toimijoiden sijainti lähellä asiakasta palvelee etenkin TKI toimintaa. TKI toiminnan asiakaslähtöinen toiminta vaatii läsnäoloa asiakkaan luona. Kahden ELY keskuksen ja kolmen maakuntaliiton alueella toimiminen mahdollistaa useiden rahoituskanavien hyödyntämisen.

5 3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Ammattikorkeakoulun toiminta alueen muodostaa Botnia alue, jonka keskuksina ovat Kokkolan, Ylivieskan ja Pietarsaaren kaupungit. Alueen väestömäärä on Alue muodostaa koko Suomen bruttokansantuotteesta 3,1 %. Botnia alueen maakuntien osuus koko maan viennistä on merkittävä, 12 %. Alueella on paljon metalli ja konepaja, puutuote, rakennus, elintarvike ja veneteollisuutta. Alueella on Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä, joka työllistää yli 2000 henkilöä. Alueen yrityksistä lähes joka viides on tukku ja vähittäiskaupassa. Alue on erittäin yrittäjäintensiivistä; yrittäjien osuus työllisistä on 18 % (koko maa 10 %). Työpaikat jakaantuvat tasaisesti eri toimialoille, suurimpina työllistäjinä ovat teollisuus, kauppa ja sosiaali ja terveyspalvelut. Alkutuotanto on myös suuri työllistäjä. Pohjois Suomen kaivokset ja alueen suurhankkeet, kuten Pyhäjoen ydinvoimala, tuovat toteutuessaan tulevaisuudessa työpaikkoja mukanaan. Työttömyys on Botnia alueella koko maata alhaisempaa. Työvoiman poistuma alueella on 2025 mennessä henkilöä, mikä on 21 % 15 vuotta täyttäneistä. Väestö on koko maata nuorempaa ja syntyvyys on maan kärkeä. Botniaalueella alle 14 vuotiaiden osuus on 20 %. Perhekoko on myös selvästi muuta maata suurempi. Alueen koulutustaso on koko maata alhaisempi ja koulutusasteen kasvu on selvästi hitaampaa muuhun maahan verrattuna. Alueen väestö kasvaa edelleen ja nuoret ikäluokat ovat maan keskiarvoja suuremmat myös tulevaisuudessa. Koulutettavaa väestöä riittää siten pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi alhainen koulutustaso tarjoaa erinomaisen potentiaalin aikuisväestön osaamisen kehittämiselle. Alueen kilpailukyvyn kannalta keskeisiä ovat hyvät liikenneyhteydet kansainvälisille markkinoille. Botnia alueen logistinen sijainti sekä meri että raideliikenteen osalta on erinomainen. Kokkolan satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama ja alue on raideliikenteen kuljetusvirtojen solmukohta. Rautatiet ovat Suomen ulkomaankaupan keskeinen logistiikkaväylä ja transitoliikenne Venäjältä Ylivieskan kautta Kokkolan satamaan on toinen maan kahdesta tärkeimmästä reitistä. Botnia alueen logistinen sijainti paranee entisestään, kun vuoteen 2017 jatkuva Suomen historian suurin ratahanke valmistuu. Hankkeeseen sisältyy yhtenä osana Kokkola Ylivieska rataosan kaksoisraiteen rakentaminen. Lisäraide poistaa tavaraliikenteen kannalta merkittävän pullonkaulan, joka on esteenä tavaraliikenteen kasvulle. Liikennevirasto on ennustanut tavaraliikenteen kasvavan merkittävästi kyseisellä raideosuudella. Toinen alueen logistista sijaintia parantava hanke on Pietarsaaren sataman väylän syvennys, joka saadaan päätökseen vuoden 2013 lopussa. Botnia alueen merkittävillä toimialoilla, teollisuudessa, kaupassa sekä sosiaali ja terveyspalveluissa, turvallisuuteen liittyvät näkökulmat ovat keskeinen osa toimintaa. Myös tulevissa suurhankkeissa ne ovat kriittisiä. Alueen elinkeino ja työelämä on vientiorientoitunutta ja globaalissa taloudessa nämä asiat tulevat korostuneesti esille. Myös alati tiukkeneva lainsäädäntö ja lupakäytänteet tuovat haasteita etenkin mikro ja pkyrityksille, joita alueella on paljon. Centrian profiloituminen turvallisuuteen nousee alueen tarpeista. Alueen turvallisuuskulttuurin kehittämisellä parannetaan yritysten ja organisaatioiden toiminnan laatua ja vaikutetaan positiivisesti tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Botnia alueen runsas yrityskanta yhdessä ammattikorkeakoulun kansainvälisyysosaamisen kanssa antavat erinomaiset mahdollisuudet viennin

6 lisäämiselle. Vientiin suuntautunut teollisuus on herkkä talouden globaaleille vaihteluille. Alueen elinkeinorakenne on kuitenkin monipuolinen eikä alueen menestys ole yhden toimialan varassa. Alue ei myöskään ole kohdannut suuria irtisanomisia tai toimintojen lakkautuspäätöksiä monien muiden alueiden tapaan. Päinvastoin alueen teollisuus ja kauppa ovat tehneet suuria investointeja, esimerkiksi Kokkolan suurteollisuusalueella on parhaillaan käynnissä 100 M :n suuruiset investoinnit. Elinkeino ja työelämä näkee alueella toimimisen siis jatkossakin kannattavana ja tarvitsee osaavaa työvoimaa. Yleinen talouden taantuma voi heikentää mikro ja pk yritysten mahdollisuuksia osallistua TKI toimintaan. Riskinä on lisäksi se, että alue ei pysty houkuttelemaan osaavaa työvoimaa kuten suuret kaupunkikeskukset. Tämä näkyy yritysten rekrytointivaikeuksina ja myös ammattikorkeakoulun vetovoimassa. Tarkempi kuvaus toimintaympäristöstä on liitteenä Keskeiset työelämäkumppanuudet Työelämäkumppanuudet ovat muodostuneet ammattikorkeakoulun keskeisten aluekehitystehtävien ympärille. Ammattikorkeakoulun aluekehitystyö on osaamisen siirtämistä opetuksen, toiminta alueelle sijoittuvien valmistuneiden opiskelijoiden sekä yritysten kilpailukykyä kehittävän TKItoimintojen keinoin. Opetussisällöt suunnitellaan ja toteutetaan vastaamaan alueen elinkeino ja työelämärakennetta ja osaamistarpeita. TKItoiminta kohdennetaan alueen elinkeino ja työelämän kilpailukyvyn kasvattamiseen sekä ammattikorkeakoulun uudistamiseen ja kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun keskeisimmät työelämäkumppanit edustavat alueen suuryrityksiä, pk yrityksiä, sosiaali ja terveysalan organisaatiota, yhdistyksiä ja yhteisöjä sekä seurakuntia. Lähitulevaisuudessa kolmannen sektorin merkitys lisääntyy ja yhteistyötä toimijoiden kanssa lisätään. Yhteistyön yhtenä ydintavoitteena on suunnata koulutus palvelemaan entistä paremmin työelämän tarpeita ja turvata valmistuneen hyvä työllistyminen. Ammattikorkeakoululla on toimintaan ja talouteen merkittävästi vaikuttavia työelämäkumppaneita tällä hetkellä yli 200. Vuositasolla ammattikorkeakoulun TKI toimintaa rahoittaa noin 500 yritystä tai yhteisöä. Ammattikorkeakoulu valmistelee parhaillaan puitesopimuksia keskeisten työelämäorganisaatioiden kanssa. Näiden tavoitteena on pitkäjänteisesti ja monipuolisesti kehittää molempien osapuolten keskeisiä toimintoja, kuten tuotantoa, tuotekehitystä, palvelutuotantoa, myyntiä, opetusta, harjoittelua ja kansainvälistymistä. Tästä hyvänä esimerkkinä on nuorten opiskelua ja työllistymistä tukeva monivuotinen yhteistyömalli Elisa Oyj:n kanssa, jossa yhteistyö pitää sisällään valitut, yhdessä toteutetut opintokokonaisuudet, harjoitustyömahdollisuudet sekä harjoittelupaikat (http://web.centria.fi/item.aspx?news=1567) Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Ammattikorkeakoulun palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa 293 henkilöä, joista opetustehtävissä toimi 138. TKI toiminnassa oli 85 henkilöä ja tukipalvelutehtävissä 70 henkilöä. Yhteensä henkilötyövuosia tehtiin 288. Vuosina henkilöstörakenne muuttuu rakenteellisen kehittämisen toimenpiteiden vuoksi. Päällekkäisiä koulutuksia karsitaan sekä tekniikan, liiketalouden että sosiaalialan osalta. Henkilöstövähennykset kohdentuvat pääasiassa näille koulutusvastuille sekä jo lakkautettuihin koulutusvastuisiin (esittävä taide, matkailu, kone ja tuotantotekniikka sekä mediatekniikka). Opiskelija ja tukipalveluita on keskitetty jo vuosien

7 aikana ja toimipisteverkon keskittäminen näkyy vielä jatkossakin henkilöstövähennyksinä sekä oman henkilöstön että ostopalveluiden osalta. Pietarsaaren kampuksen profiili muodostuu alueen tarpeisiin vastaavasta aikuiskoulutuksesta sekä TKI toiminnasta (päätoiminen henkilöstö Kokkolasta). Ammattikorkeakoulun menestyminen perustuu osaavaan, sitoutuneeseen ja motivoituneeseen henkilöstöön. Koko henkilöstöstä 57,7 %:lla on vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Näistä yhdeksällä on ylempi AMKtutkinto, 112:lla ylempi korkeakoulututkinto, 19:llä lisensiaatin tutkinto ja 29:llä tohtorin tutkinto. Opetushenkilöstöstä 94,2 %:lla on vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Opetushenkilöstöstä 17,4 %:lla on tohtorin tutkinto ja 12,3 %:lla lisensiaatin tutkinto. Ammattikorkeakoulu on pitkäjänteisesti kehittänyt henkilöstön osaamista ja kannustanut omaehtoiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Myös monivuotinen yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa henkilöstön jatkotutkintojen toteuttamisessa on tuottanut tulosta. Ammattikorkeakoulu suhtautuu myönteisesti henkilöstön omaan yritystoimintaan ja kannustaa henkilöstöä kehittämään omaa substanssiosaamistaan myös osallistumalla aktiivisesti TKItoimintaan. Ammattikorkeakoulu vahvistaa osaamisen johtamisen toimintamallia, jonka avulla saadaan parempia työkaluja osaamisen ennakointiin, arviointiin, kehittämiseen ja johtamiseen. Tähän liittyen ammattikorkeakoulu kehittää myös yhteistä alueellista osaamisen ennakointimallia yhdessä Botnia kumppaneiden kanssa. Myös ementorointi on tunnistettu yhtenä tärkeänä toimintamallina, jota tullaan tulevina vuosina hyödyntämään. Menestyäkseen ja pysyäkseen laadukkaana ja kilpailukykyisenä aluekehitystoimijana Centria panostaa aktiivisesti henkilöstön osaamiseen, työ ja opiskeluyhteisön hyvinvointiin sekä henkilöstötuottavuuden edistämiseen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen painopisteet pohjautuvat ammattikorkeakoulun strategiaan Henkilöstön osaamisen kehittämisen painopisteet ammattiosaamisen kehittämisen lisäksi vuosina ovat: 1) Pedagogisen osaamisen kehittäminen 2) TKI osaamisen vahvistaminen 3) Turvallisuusosaamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen Strategiassa 2020 ammattikorkeakoulun tavoitteena on nostaa turvallisuus kilpailutekijäksi. Se tarkoittaa määrätietoista uudenlaisen osaamisprofiilin kehittämistä, jossa turvallisuusosaaminen nivoo ammattikorkeakoulun monialaisuuden jatkossa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi läpileikaten opetuksen, TKI toiminnan ja sisäiset prosessit. Vahvan turvallisuusosaamisen kautta varmistetaan myös henkilöstön ja opiskelijoiden tasa arvon ja hyvinvoinnin sekä turvallisen opiskelu ja työympäristön kehittyminen. Ammattikorkeakoulun palveluksessa olevan henkilöstön keski ikä on 44,4 vuotta. Vuosien aikana eläkeiän saavuttaa arviolta 47 henkilöä. Koulutuksen leikkaukset kohdentuvat myös aloille, joissa henkilöstövähennykset eivät toteudu eläköitymisien kautta. Haasteena lähivuosina onkin hoitaa toiminnan supistuminen ja säästötoimenpiteet mahdollisimman hallitusti niin, että pystytään myös jatkossa turvaamaan laadukas opetus, TKI toiminta sekä kattavat, laadukkaat ja tasapuoliset opiskelijapalvelut. Ammattikorkeakoulun tekemillä rakenteellisen kehittämisen toimilla sekä

8 3.4. Koulutus liitteessä 1 esitetyllä henkilöstörakenteella haetaan suurempien osaamiskeskittymien muotoutumista kampuksille ja sitä kautta toiminnallisia synergiaetuja. Keskittämällä toimintoja Kokkolaan ja Ylivieskaan turvataan osaamisen säilyminen ja kehittyminen. TKI toiminnan ja opetuksen tiiviin yhteistoiminnan kautta vahvistetaan koulutusvastuualueiden osaamista ja työelämälähtöistä uudistumista. Vuoteen 2016 mennessä toiminnan supistumisen ja säästötoimenpiteiden henkilöstövaikutus on yhteensä htv:ta. Tähän päästään edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi uudistamalla organisaatiorakenteita sekä johtamisjärjestelmää, suuntaamalla työtehtäviä uudelleen opetus, TKI ja muun henkilöstön keskuudessa, palvelurakenteiden päällekkäisyyden karsimisella sekä resurssien yhteiskäytöllä ja oikealla kohdentamisella. Henkilöstöresurssien yhteiskäyttö muiden toimijoiden kanssa toteutuu YAMK tutkintoon johtavien koulutusten toteutuksissa (Kajaanin, Seinäjoen ja Vaasan AMK:t) ja osakassopimuksissa määriteltyjen henkilöstöresurssien ja palvelujen yhteiskäyttönä niiltä osin, kun toimintaa on vielä yhteisissä tiloissa. Lisäksi henkilöstöresurssien yhteiskäyttöä on kampuksilla sijaitsevien muiden korkeakoulujen kanssa tukipalveluissa sekä erilaisten yhteisten TKI hankkeiden ja maksullisen palvelutoiminnan toteutuksissa, jossa yhteiskäyttö on määritelty hanke tai toimintokohtaisesti. Ammattikorkeakoulu huomioi toiminnassaan työntekijöiden ja opiskelijoiden tasa arvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun laaditun tasaarvosuunnitelman mukaisesti. Ammattikorkeakoulussa huolehditaan ennakoivasta työsuojelusta työsuojelun toimintaohjelman kehittämislinjausten mukaisesti sekä varhaisen puuttumisen toimintamalleja noudattaen. Toimiva lähijohtaminen, jatkuvan parantamisen käytänteet, vuosittain toteutettava henkilöstökysely, säännölliset kehityskeskustelut sekä systemaattinen sairauspoissaolojen seuranta ovat välineitä, joiden avulla arvioidaan henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa sekä työyhteisön ja johtamisen toimivuutta. Yhteiset toimintaperiaatteet ja ohjelmat kuten sisäinen valvonta ja riskienhallinta, yhteistoiminta sekä työsuojelu ja turvallisuuskäytänteet ylläpitävät ja kehittävät kaikki omalta osaltaan henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Ammattikorkeakoulu kannustaa henkilöstöä pitämään huolta terveydestään ja henkisestä hyvinvoinnistaan tarjoamalla henkilöstön käyttöön liikunta ja kulttuuriseteleitä sekä järjestämällä yhteisiä liikuntamahdollisuuksia Koulutustarve 7 Opetus ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa solmitussa sopimuksessa opiskelijamäärä on 2665 vuonna 2013 ja vuonna 2016 se on AMKtutkintoon johtavan koulutuksen aloittajamäärä on 605 vuonna 2014 ja YAMK tutkintoon johtavassa koulutuksessa on 40 aloittajaa. Ammattikorkeakoulu on tehnyt laajan ennakointiselvityksen alueen tulevaisuuden osaamistarpeista. Selvityksen pohjalta koulutusta suunnataan uudelleen. Tekniikan alalla keskitytään prosessiteollisuuteen, erityisesti kemiantekniikkaan, tietotekniikkaan, sähkötekniikkaan ja tuotantotalouteen. Liiketalouden alalla painopiste on yrittäjyydessä, taloushallinnossa ja kansainvälisessä liiketoiminnassa. Sosiaali ja terveysalalla opiskelijamäärää kasvatetaan vastaamaan alueen mittavaa työvoiman poistumaa. Nuorten koulutuksen päällekkäiset koulutusvastuut kampusten välillä poistetaan syksyllä Liiketalouden koulutus keskitetään Kokkolaan ja sosionomikoulutus Ylivieskaan. Tekniikan koulutusta tarjotaan Kokkolassa ja Ylivieskassa, mutta koulutusvastuualueita on vähennetty ja päällekkäi

9 set koulutusvastuut on poistettu. Kokkolassa päättyvät kone ja tuotantotekniikan ja sosiaalialan koulutukset sekä englanninkielinen sairaanhoitajakoulutus. Ylivieskassa päättyvät mediatekniikan ja liiketalouden koulutukset. Pietarsaaressa päättyy liiketalouden koulutus. Vuonna 2013 ei ole OKM:n päätösten mukaisesti enää aloitettu esittävän taiteen ja matkailun koulutuksia. Kemiantekniikan ja yhteisöpedagogin koulutuksilla vastataan valtakunnalliseen koulutustarpeeseen. Tuotantotalouden ja musiikin koulutukset vastaavat laajasti pohjoisen Suomen tarpeeseen. Alueelliseen koulutustarpeeseen vastaavat sairaanhoitaja ja terveydenhoitajakoulutus, sosionomikoulutus, tieto ja viestintätekniikan koulutus, sähkö ja automaatiotekniikan koulutus sekä liiketalouden koulutus. Alueen kansainvälistymistä tuetaan englanninkielisillä liiketalouden, tuotantotalouden ja keskenään vuorovuosin käynnistettävillä tietotekniikan ja kemiantekniikan koulutuksilla. Koulutuksen sisällöissä korostuu entistä vahvemmin työelämälähtöisyys. Näin saadaan ydintoiminnot vahvemmin osaamisperusteisiksi ja toisiaan tukeviksi. Opetussuunnitelmatyössä huolehditaan, että työelämävuoropuhelu on systemaattista. Ammattikorkeakoulun TKI toiminta on aktiivista, laajaa ja monialaista. Kampuksilla sijaitsevat laboratorio ja erilaiset tutkimus ja kehittämisympäristöt toimivat työelämälähtöisinä oppimisympäristöinä opiskelijoille. Oppimisympäristöjä on luotu myös yritysten tiloihin. Opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuureja kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti vastaamaan opiskelijoiden, oppimisen ja työelämän tarpeita. Ammattikorkeakoulu on viime vuosina investoinut merkittävästi tieto ja viestintätekniikan sekä kemiantekniikan infrastruktuuriin. Tällä on mahdollistettu muun muassa opetuksen käyttöön virtuaaliset oppimisalustat. Uusia, projektioppimista ja innovatiivisia opetuksen ja TKI toiminnan integraatiomalleja kehitetään edelleen vuosina Ammattikorkeakoulussa profiloitumisen uutena työelämäkompetenssina tuodaan kaikkiin koulutuksiin koulutusvastuualueen ydinosaamista täydentävänä osaamisalueena turvallisuusosaaminen. Eri koulutusvastuualueilla painottuvat alalle tyypilliset ja työelämässä tarvittavat kompetenssit. Näitä ovat esimerkiksi kemikaali, kone, tieto, potilas ja henkilöturvallisuus sekä tuotteiden ja palveluiden turvallisuus. Turvallisuusosaaminen antaa Centriasta valmistuneille kilpailuedun rekrytointitilanteessa. Ammattikorkeakoulu on toteuttanut jo useamman vuoden ajan toimintaalueen muiden koulutusorganisaatioiden kanssa pedagogista yhteistyötä verkko opetuksen, uusien oppimisympäristöjen sekä pedagogisten toimintamallien ja muotojen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulu on tehnyt myös itse omaa soveltavaa TKI työtä autenttisten verkko oppimisratkaisujen osalta yhdessä kansallisten, erityisesti VirtuaaliAMK verkoston, ja kansainvälisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakoulu on esimerkiksi mukana Tekesin Systeemiset oppimisratkaisut arvoverkkohankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää teknologisia oppimisratkaisuja sekä edistää 2000 luvun osaamista ja taitoja. Yliopistokeskuksen kasvatustieteen professuurin myötä on pedagoginen yhteistyö syventynyt entisestään ja opetushenkilöstölle on järjestetty yhteistyössä jo useita pedagogista osaamista kehittäviä koulutuksia. Yhteistyöstä on saatu myös tutkimuksellista tukea alueellisten koulutusväylien kehittämiseen toisen asteen koulutuksesta ammattikorkeakouluun ja edelleen maisteriopintoihin. Ammattikorkeakoulussa on laadittu

10 pedagogisen osaamisen kehittämisen toimintaohjelma vuoteen 2016, jossa keskeisimmiksi pedagogisiksi kehittämisalueiksi tulevina vuosina on nostettu sulautuva oppiminen, työelämäläheiset pedagogiset käytänteet sekä yhteisölliset oppimisratkaisut. Vuosien aikana ammattikorkeakoulu kehittää pedagogista osaamistaan ja varmistaa opetustoimintansa laatua myös henkilöstön yhteisöllisen vertaismentoroinnin avulla. Oppimisalustat ovat hyvällä tasolla ja uusi Optima oppimisympäristö vastaa sulautuvan oppimisen tarpeisiin. Verkko oppimisen avulla on kehitetty menetelmiä myös kotikansainvälistymisen edistämiseen. Ammattikorkeakoulun laajat ja monipuoliset kielten opiskelumahdollisuudet turvaavat hyvät lähtökohdat kansainvälistymiselle. Kielten ja viestinnän opetuksen taustalla on monivuotinen yhteistyö suomalaisessa korkeakoulukentässä. Ammattikorkeakoulusta vuosien aikana valmistuneista oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2010 työllisiä 70,1 %. Näistä 75 % työllistyi toiminta alueen maakuntiin. Nyt haettavien koulutusvastuualueiden osalta tekniikan alalla työllisyys on vuosina ollut 66 %, liiketaloudessa 66 %, sosiaali ja terveysalalla 74 %, musiikissa 52 % ja humanistisella ja kasvatusalalla 79 %. Työllisyystilanne on jatkuvasti parantunut vuodesta 2009 ja hyvä kehitys jatkuu. Ammattikorkeakoulusta vuosien aikana valmistuneista ylempien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuonna 2012 työllisiä 86 %. Insinööri (ylempi AMK) tutkinnon suorittaneiden työllisyys oli 98,4 %, tradenomi (ylempi AMK) tutkinnon suorittaneiden työllisyys oli 96,6 % ja sosiaali ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen suorittaneiden työllisyys 88,9 %. Liiketalouden englanninkielisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste oli 60 %. Centria ammattikorkeakoulun vetovoima on tunnistettu haaste. Toiminta alueen heikko vetovoima on tuttua myös muille toimijoille ja se näkyy elinkeino ja työelämässä vaikeutena saada osaavaa työvoimaa alueelle, mikäli sitä joudutaan rekrytoimaan muualta Suomesta. Kevään 2013 yhteishaussa Centria teki parhaan tuloksen kautta aikojen: vetovoima oli nuorten suomenkielisessä koulutuksessa 1,8, aikuisten koulutuksessa 3,6 ja ylempien AMK tutkintojen koulutuksessa 2,1. Nuorten vieraskielisessä koulutuksessa ammattikorkeakoulu oli Suomen vetovoimaisin tuloksella 14,28. Hakijamäärä kasvoi vuoden takaisesta koko maassa 0,3 %, mutta Centrian hakijamäärän kasvu oli 50 %. Vaikka Centria jää häntäpäähän valtakunnallisissa nuorten suomenkielisen yhteishaun vetovoimatilastoissa, niin kevään 2013 haussa ammattikorkeakoulu kasvatti vetovoimaansa 21 % edellisvuodesta. Tämä oli seitsemänneksi paras tulos koko maassa. Kevään 2013 nuorten suomenkielisen koulutuksen yhteishaussa hakijoista 85 % tuli ammattikorkeakoulun toiminta alueen kolmesta maakunnasta. Vieraskielisessä haussa hakijoista 11 % oli Suomesta ja 89 % ulkomailta. Suomalaisten hakijoiden määrä kasvoi edellisvuodesta 240 %. Suomalaisista hakijoista 69 %:n kotipaikka oli Centrian toimialueen maakunnissa Koulutusvastuu Ammattikorkeakoulu hakee viidellä koulutusalalla kahdeksaa koulutusvastuualuetta, joilla on yhteensä 10 suomenkielistä hakukohdetta ja neljä englanninkielistä hakukohdetta. TKI toiminta keskittyy koulutusvastuualueille ja opiskelijalla on hyvät mahdollisuudet osallistua TKI hankkeisiin ja muuhun TKI toimintaan. Aikuiskoulutusta toteutetaan koulutusvastuiden puitteissa ja aikuisten AMK tutkintoon johtavaa koulutusta tarjotaan

11 alueen elinkeino ja työelämän tarpeista lähtien Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Ammattikorkeakoulun ehdotus ei perustu ammattikorkeakoulujen välisiin sopimuksiin. Koulutusvastuista ja hakukohteista on kuitenkin keskusteltu lähialueiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Hakukohteet ovat: Humanistinen ja kasvatusala Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK) Hakukohde: kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutus (yhteisöpedagogikoulutus 2015 alkaen) Muutos nykyisiin hakukohteisiin: ei muutoksia Perustelut: Yhteisöpedagogikoulutuksella on pitkät perinteet Ylivieskassa ja se on ainoa kirkon tehtäviin kouluttava taho Pohjois Suomessa. Lisäksi koulutus on valtakunnallisesti ainut kasvatusalalta kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan kelpoistava ammattikorkeakoulututkinto, mikä tekee siitä vetovoimaisen. Hakukohteen vetovoima oli kevään 2013 yhteishaussa 1,95, mikä oli historian paras tulos. Hakijoista 64 % kotipaikka oli toiminta alueella. Koulutuksen valtakunnallinen erityisyys tuo hakijoita myös muualta maasta. Julkiselta sektorilta on lähivuosina siirtymässä entistä enemmän tehtäviä kolmannelle sektorille, mikä lisää jatkossa alan osaavan työvoiman tarvetta. Koulutuksen siirtyminen vuoden 2014 aikana Raudaskylältä Vierimaantien kampukselle tuo synergiaa ja luo osaamiskeskittymän kampuksella järjestettävän sosionomikoulutuksen kanssa. Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK) Hakukohteet: kemiantekniikan koulutus, tieto ja viestintätekniikan koulutus, tuotantotalouden koulutus, sähkö ja automaatiotekniikan koulutus Muutos nykyisiin hakukohteisiin: kone ja tuotantotekniikan ja mediatekniikan koulutukset lakkautetaan Perustelut: Kemiantekniikan koulutus: Kemianteollisuus on Suomen suurin vientiteollisuuden ala ja kansantaloudellisesti kemianteollisuudella on suuri merkitys. Kokkolassa on Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian keskittymä tarjoten 2000 työpaikkaa. Alueen yritysten emoyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on 180 mrd. Alan tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä ja pelkästään Kokkolan suurteollisuusalueen yritysten käynnissä olevat investoinnit ylittävät 100 M. Centriassa kemiallisten prosessien tutkiminen ja kehittäminen ovat keskeisiä sisältöjä niin opetuksessa kuin TKItyössä. Ainutlaatuinen kemian koetehdas laboratorioympäristöineen antaa opiskelijoille monipuolisen oppimisympäristön ja alueen yrityksille tutkimus ja kehittämisympäristön. Viime vuosina osaksi koulutusta on lisätty kaivosalan osaamista, sillä niin alueelle kuin laajemmin Pohjoiseen Suomeen avautuu lähitulevaisuudessa arvioiden mukaan tuhansia uusia työpaikkoja. Opetushenkilöstö jatko opiskelee aktiivisesti, ja kahden vuoden sisään kaksi opettajaa väittelee tohtoreiksi ja kaksi saa lisensiaatin tutkinnon. Lisäksi opetushenkilöstön kansainvälinen toiminta on aktiivista ja opetusta on totuttu antamaan englanniksi. Kemiantekniikan koulutus tekee laajasti yhteistyötä Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa. Opetuksessa on koulutusväylä toiselta asteelta AMK opintoihin ja maisteriopintoihin. Kemiantekniikan vetovoima on noussut vuo

12 desta 2011 saakka ja kevään 2013 yhteishaussa se oli 1,30. Hakijoiden kotipaikka oli 91 %:lla toiminta alueen maakunnissa. Tieto ja viestintätekniikan koulutus: ICT ala on keskeinen ala Suomen talouskasvussa ja suurin osa alan henkilöstöstä on keskittynyt Uudellemaalle. Jotta alan osaaminen ja kasvu turvataan koko maassa, koulutusta tulee järjestää alueellisesti. Botnia alueella on monipuolinen ohjelmistoalan PK yrityskanta, jolle ammattikorkeakoulu on keskeisin uuden henkilöstön rekrytointikanava. Koulutuksen sisällöissä on huomioitu alueen teollisuuden, myös suurteollisuuden, tarpeet ja merkittävä osa valmistuneista sijoittuu teollisuutta palveleviin automaatiosuunnittelutehtäviin. Koulutuksen vetovoima oli kevään 2013 yhteishaussa 1,20 ja se on kohonnut jatkuvasti vuodesta 2010 saakka. Koulutukseen hakeneiden kotipaikka oli 93 %:lla toiminta alueen maakunnissa. Tieto ja viestintätekniikan koulutus niveltyy ammattikorkeakoulun useisiin muihin koulutussisältöihin esimerkiksi sähköisen asioinnin, verkkokaupan ja hyvinvointiteknologian kautta. Opetuksessa on koulutusväylä toiselta asteelta AMK opintoihin ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen maisteriohjelmaan. Tuotantotalouden koulutus: Toiminta alueella on runsaasti kasvuhakuisia metalli ja puutuoteteollisuuden pk yrityksiä. Koulutusta on kehitetty vastaamaan alueen yritysten tarpeita. Koulutuksessa painotetaan tuotanto ja toimitusprosessien kehittämistä sekä tuotteiden ja palveluiden tuotteistamista kilpailukyvyn parantamiseksi. Oppiminen tapahtuu käytännönläheisissä yhteisprojekteissa, joissa on mukana kansallisia ja kansainvälisiä kumppaneita. Näillä varmistetaan myös opetushenkilöstön jatkuva osaamisen kehittäminen. Tuotantotekniikan laboratorion robotiikan kehitysympäristö sekä 3D mittaus ja 3D tulostuslaitteistot ovat alan huippua. Koulutuksen vetovoima kehittyi myönteisesti ollen kevään 2013 yhteishaussa 1,24. Hakijoista lähes 90 % tuli toimintaalueen maakunnista. Tuotantotalouden koulutusvastuusta on sovittu Itä ja Pohjois Suomen ammattikorkeakoulujen rehtoreiden keskusteluissa. Sähkö ja automaatiotekniikan koulutus: Lähes kolmannes koko alan työvoimasta on toiminta alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Alueemme uudet tuulipuistot, suunnitteilla olava Fennovoiman ydinvoimala Pyhäjoella ja näihin liittyvät kantaverkkoinvestoinnit lisäävät sähköinsinöörien tarvetta tulevaisuudessakin, samoin energiateknisen teollisuuden kasvu alueella. Koulutuksen valtakunnallinen erikoisuus on painottuminen energiatekniikkaan, erityisesti energian tuotantoon uusiutuvilla kotimaisilla energialähteillä. Uusi painopiste tässä on energiatehokkuus, mikä on alueen prosessiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeinen asia. Vientiteollisuuden tuotantokustannuksista energiakustannusten osuus on merkittävä. Koulutuksen sisältöjä kehitetäänkin jatkuvasti vastaamaan alueen työelämän tarpeita. Nuorisokoulutuksen vetovoima kasvoi kevään 2013 yhteishaussa. Hakijoista 91 % tuli toiminta alueen maakunnista. Myös aikuisten koulutuksen suosio on säilynyt hyvällä tasolla. Koulutus tarjoaa alueemme vahvalle sähköalan ammatilliselle koulutukselle toimivan jatkokoulutusväylän.

13 Kulttuuriala Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, musiikkipedagogi (AMK) Hakukohde: musiikin koulutus Muutos nykyisiin hakukohteisiin: ei muutoksia Perustelut: Alueella on perinteikäs, vahva ja monipuolinen kulttuuriosaaminen ja laaja harrastuspohja. Koulutuksessa korostuu alueen kansanmusiikin vaaliminen ja sen erityispiirteenä ainoana Suomessa on musiikin eri genrelajien yhdistäminen. On tärkeää, että koulutusta on mahdollista järjestää eri puolilla maata alueellisten musiikkiperinteiden erityispiirteet huomioiden. Kevään 2013 yhteishaussa koulutuksen vetovoima oli 1,1. Koulutukseen hakeudutaan koko maan alueelta, mutta erityisesti Etelä Pohjanmaalta. 63 % hakijoista tulee toiminta alueen maakunnista. Pienestä opiskelijavolyymistä huolimatta musiikkipedagogien koulutus ja Keski Pohjanmaan konservatorio muodostavat merkittävän musiikin koulutuskokonaisuuden ja jatkumon perusopetuksesta ammatillisen peruskoulutuksen kautta korkeakoulutason pedagogikoulutukseen. Kulttuurin alalla on Yrkeshögskolan Novian kanssa käynnissä keskustelu yhteistyöstä musiikin koulutuksessa. Toteutuessaan koulutuskokonaisuus täydentyy ja tämä tuo myös kansainväliset mittasuhteet täyttävän konserttisalin musiikin koulutuksen käyttöön. Alueella on runsaasti kulttuuritapahtumia, joissa opiskelijat saavat laadukasta työelämäkokemusta (esim. Kaustinen Folk Music Festival, Kokkolan Talviharmonikka, Kaustisen kamarimusiikkiviikko, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat, Nordic Kokkola Lied, Kokkola West Coast Opera). Lisäksi alueella on paljon alan toimijoita, joiden kanssa musiikin opiskelijat tekevät merkittäviä projekteja esim. Kokkolan Orkesteri, Keski Pohjanmaan kamariorkesteri, Kansanmusiikkiyhtye Tallari, Mauno Järvelän Näppäripelimannit, Guardia Nueva tango ja viihdeorkesteri, Ostrobothnian Jazz, Kokkolan kaupunginteatteri, Scandinavian Blues Party ja Ostrobothnia Folk Orchestra). Koulutus tukee erityisesti alueen kolmannen sektorin kulttuuritoimijoita ja kehittää uusia luovan alan työpaikkoja, joita tarvitaan yhä enenevässä määrin lisää, koska kulttuurin ja taiteen kulutus kasvaa merkittävästi väestön ikääntyessä. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi Hakukohde: liiketalouden koulutus Muutos nykyisiin hakukohteisiin: kaksi liiketalouden koulutusta lakkautetaan ja koulutus keskitetään Kokkolaan, kansainvälisen kaupan koulutus lakkautettiin jo edellisenä vuonna. Perustelut: Kokkolassa toteutettava liiketalouden koulutus vastaa laaja alaisesti alueen elinkeino ja työelämän sekä palvelusektorin tarpeeseen. Koulutus on vahvasti työelämälähtöistä ja siinä hyödynnetään ja kehitetään jatkuvasti uudenlaisia innovatiivisia yritysyhteistyön ja yrityksissä tapahtuvan oppimisen malleja koulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi sekä työelämään siirtymisen tukemiseksi ja nopeuttamiseksi. Opetushenkilöstön koulutustaso on korkea, opettajilla on vahva kokemus ja tiiviit työelämäyhteydet. Henkilöstö kehittää itseään elinkeino ja työelämän muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Koulutuksen vetovoima oli kevään 2013 yhteishaussa 1,57, mikä oli paras tulos vuoden 2006 jälkeen. Hakijoista 86 % tuli toiminta alueen maakunnista.

14 Kaupan alan myyntivolyymit ja työllistävyys ovat koko alueella edelleen kasvussa ja etenkin kauppa investoi voimakkaasti. Esimerkiksi alueella toimivan Osuuskauppa KPO:n vuosittaiset investoinnit alueelle ovat 30 M. Alueen teollisuuden vientipainotteisuus asettaa vaatimukset tuottaa kielitaitoisia, kansainvälisesti suuntautuneita liiketoimintaosaajia. Liiketalouden koulutuksessa painotetaan yrittäjyyteen suuntautuvaa pedagogiikkaa, kuten tiimioppimismahdollisuuksia ja verkkopedagogiikkaa, sillä alueen yritysrakenne on mikro ja pk yritysvaltaista. Koulutuksessa on myös kehitetty systemaattisesti kieliopintojen tarjontaa. Koko maassa on pulaa taloushallinnon osaajista ja alan henkilöstö ikääntyy lähivuosina avaten uusia työpaikkoja. Taloushallinnon palvelut hankitaan useimmiten paikallisilta yrityksiltä, tästä syystä alan osaajia on koulutettava alueella. Sähköinen asiointi kasvaa edelleen nopeasti ja sen myötä sähköisen liiketoiminnan osaajille on kysyntää. Lisäksi luovilla aloilla tarvitaan uutta yrittäjyyttä sekä innovatiivista liiketoimintaa. Tulevaisuudessa tarvetta on kehittää hyvinvointiteknologian yrittäjyysmahdollisuuksiin painottuvaa tradenomikoulutusta, joka rikkoo perinteisiä koulutusrajoja monialaisen ammattikorkeakoulun osaamista hyödyntäen. Sosiaali ja terveysala Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto: sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK), sosionomi (AMK) Hakukohteet: sairaanhoitajakoulutus, terveydenhoitajakoulutus, sosionomikoulutus Muutos nykyisiin hakukohteisiin: sosionomikoulutus lakkautetaan Kokkolasta ja koulutus keskitetään Ylivieskaan Perustelut: Sosiaali ja terveysalalla on kansallinen työvoimapula. Vuoteen 2025 mennessä alalle avautuu ennusteiden mukaan työpaikkaa. Ala tarvitsee jatkossa entistä enemmän uusia tuottavuutta parantavia uudistuksia. Ne liittyvät niin rakenteisiin, toimintatapoihin, teknologioihin kuin palveluiden saavutettavuuteen. Julkinen sektori ei kykene jatkossa huolehtimaan alan kaikista palvelutarpeista, joten uusia yrittäjiä tarvitaan huomattava määrä. Tarve tälle ja uusille hyvinvointiteknologisille ratkaisuille nivoo alan koulutuksen liiketalouden sekä tieto ja viestintätekniikan koulutuksen rajapinnalle. Sairaanhoitaja ja terveydenhoitajakoulutus: Alueen terveydenhuollon palveluiden takaaminen edellyttää sairaanhoitaja ja terveydenhoitajakoulutusta. Keski Pohjanmaan keskussairaala on myös tulevaisuudessa yksi Suomen päivystävistä sairaaloista. Erikoissairaanhoidon tehostamisen, hoitoketjujen kehittämisen ja väestön ikärakenteen kehityksen seurauksena hoidetaan alueen terveyskeskuksissa, kotihoidossa ja palvelutaloissa aiempaa vaativampia potilaita. Keski Pohjanmaan sosiaali ja terveysalan osaamistarveselvitys arvioi sairaanhoitajatarpeen pelkästään Kokkolan alueella julkisessa terveydenhuollossa vuoteen 2017 mennessä olevan 170 sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajatarve lisääntyy myös lähialueilla. Laajeneva yksityinen ja kolmas sektori tarvitsevat myös koulutettua henkilöstöä. Koulutuksen uusina alueellisina erityistarpeina on työelämästä nostettu simulaatio opetuksen kehittäminen, sähköisten tietojärjestelmien osaaminen, sosiaalinen media hoitoprosessissa sekä omahoidon kehittäminen. Sairaanhoitaja ja terveydenhoitajakoulutusten vetovoimat kietoutuvat toisiinsa siten, että kun samanaikaisesti on ollut haussa molemmat, ve

15 tovoima on jäänyt hieman alhaisemmaksi kuin jos haussa on vain toinen koulutuksista. Kevään 2013 yhteishaussa tarjolla oli molemmat koulutukset ja sairaanhoitajakoulutuksen vetovoima oli 2,38 ja terveydenhoitajakoulutuksen 2,85. Sairaanhoitajiksi hakeneiden kotipaikka oli 85 %:lla toiminta alueen maakunnissa ja terveydenhoitajiksi hakeneilla 87 %:lla. Sosionomikoulutus: Toiminta alueella on poikkeuksellisen paljon yli 4 lapsisia perheitä ja sen vuoksi varhaiskasvatuspalveluiden ja perhepalveluiden kysyntä lisääntyy koko ajan. Viime aikoina perhe ja lastensuojelupalveluiden tarve on ollut rajussa nousussa. Palvelutarve alueella kasvaa väestön ikääntymisestä johtuvan palvelukysynnän kasvun myötä. Sosiaalialan koulutus vastaa myös alueen työvoimatarpeeseen tuottamalla osaamista sosiaaliohjauksen ja varhaiskasvatuksen eri tehtäviin. Sosiaalialan koulutuksesta valmistuneista yhä useampi toimii alueella hyvinvointialan yrittäjänä. Yksityisten yritysten määrä lisääntyy etenkin lastensuojelu, vammais ja mielenterveyspalveluiden tuottamisessa. Uutena palvelumuotona perhehoito on tulossa myös toimintakentälle. Sosiaalialan koulutus tuottaa ja kehittää tiiviissä yhteistyössä alueen sosiaalialan toimijoiden kanssa uusia palvelu ja toimintamalleja vastaamaan palvelutarpeen muutoksiin eri asiakasryhmille. Sosiaalialalla keskeistä on myös vanhusten itsenäinen selviytyminen ja uudenlaiset asumispalvelut. Opetuksessa on koulutusväylä toiselta asteelta AMK opintoihin ja Kokkolan yliopistokeskuksen maisteriohjelmaan. Yhteisöpedagogikoulutuksen siirtyminen vuoden 2014 aikana Raudaskylältä Vierimaantien kampukselle tuo synergiaa ja luo osaamiskeskittymän. Koulutuksen vetovoima oli kevään 2013 yhteishaussa 4,04. Luku oli erittäin korkea huomioiden, että samaan aikaan koulutukseen oli myös aikuisten haku. Koulutus on kautta historian ollut erittäin hyvä vetovoimaltaan. Hakijoista 90 % tuli toiminta alueen kolmen maakunnan alueelta. Vieraskielinen koulutus Muutos nykyisiin hakukohteisiin: Degree Programme in Nursing koulutukseen ei toistaiseksi ole sisäänottoa. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration Hakukohde: Business Management Perustelut: Samoja kuin tradenomikoulutuksessa. Kevään 2013 yhteishaussa koulutus oli koko maan toiseksi vetovoimaisin. Ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohti oli Koulutuksessa on myös paljon (18 %) suomalaisia opiskelijoita. Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering Hakukohteet: Kokkola: Information Technology ja Chemistry and Technology. Opetus käynnistetään vuorovuosin seuraten työelämän tarpeita. Ylivieska: Industrial Management Perustelut: Samoja kuin kemiantekniikan, tieto ja viestintätekniikan sekä tuotantotalouden koulutuksessa. Kevään 2013 yhteishaussa Industrial Management koulutuksen vetovoima oli 7,5. Kevään 2012 yhteishaussa Information Technology koulutuksen vetovoima oli 8,70. Chemistry and Technology oli hakukohteena

16 viimeksi vuonna 2011, jolloin vetovoima oli 8,9. Perusteluina kaikille haetuille vieraskielisille koulutusvastuille: Vieraskielisten koulutusten tavoitteena on elinkeino ja työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen, alueen yritysten ja yhteisöjen kansainvälistäminen sekä kansainvälisten yhteyksien edistäminen, korkeakouluyhteisön ja alueen väestön monikulttuurisuuden ja kansainvälistämisen edistäminen sekä maassa jo asuvien ulkomaalaisten kouluttaminen. Kaikilla Centrian vieraskielisillä koulutuksilla on olemassa olevat vahvat kansainväliset yhteydet, kansainväliset opettajat ja vaihtokohteet. Kaikilla haettavilla vieraskielisillä koulutuksilla on myös synergiahyödyt suomenkielisten koulutusten kanssa niin opetustarjonnan, henkilöstön osaamisen kuin tilojen ja laitteiden hyödyntämisessä. Nämä yhdessä antavat hyvät edellytykset vetovoimaisen koulutuksen laadukkaalle toteutukselle. Vieraskielisissä koulutuksissa opiskelevat ulkomaalaiset opiskelijat ovat keskeisiä henkilöitä yrityksille, jotka ovat etabloitumassa opiskelijoiden kotimaihin rekrytoinnin, konsultoinnin, kielen, business kulttuurin ja muun osaamisen näkökulmasta. Tästä on jo kokemuksia useiden yritysten kanssa. Centria onkin pyrkinyt edistämään monin tavoin ulkomaalaisten opiskelijoiden integroitumista alueen elinkeino ja työelämään sekä suomalaiseen yhteiskuntaan. Ammattikorkeakoulu on jo nyt saavuttanut OKM:n tavoitteen ulkomaalaisten opiskelijoiden määrästä ja Centria on valtakunnallisten tilastojen perusteella Suomen kansainvälisin ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulun laaja kansainvälinen verkosto luo erinomaisen perustan myös englanninkielisten koulutusten toteuttamiselle. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty pitkään ja säännöllisesti useiden ulkomaalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Lisäksi ammattikorkeakoulu on mukana useissa kansainvälisissä verkostoissa ja ohjelmissa sekä EU:n rahoittamissa kehittämisohjelmissa. Kansainvälinen toiminta näkyy aktiivisena opiskelija ja opettajavaihtona sekä intensiivikursseina sekä erilaisina kansainvälisinä projekteina. Centria ammattikorkeakoulu tarjoaa erittäin laajat ja monipuoliset valinnaisten kielten opiskelumahdollisuudet, mikä luonnollisesti on myös antanut hyvät lähtökohdat kansainvälistymiseen. Vetovoima ja hakijoiden kotipaikkatilastot on kuvattu liitteessä Muu koulutustehtävä Ammattikorkeakoulu vahvistaa vuosina aikuiskoulutustarjontaa sekä kehittää aikuispedagogiikkaa sekä asiantuntijuuden kehittymistä tukevia pedagogisia toimintamalleja ja muotoja. Erityisesti Pietarsaaren toimipisteessä painottuu aikuiskoulutus profiloituneena monikieliseen ja kulttuuriseen toteutukseen alueen tarpeista lähtien. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja järjestetään kuten aiemmin, koska tarve koulutukselle on alueella vakiintunut. Kaikki ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat työelämälähtöisiä ja tutkinnot suoritetaan opiskelijan työtehtävään perustuen. Suomen ja englanninkielisinä toteutettavat ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tarjoavat koulutettaville kehittyvän syvällisen asiantuntemuksen kautta kehitys ja uudistumisimpulsseja alueen yrityksiin ja työympäristöihin. Tutkinnot vahvistavat uuden liiketoimintaosaamisen hyödyntämistä, soveltamista ja levittämistä uusien yritysten synnyn, yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä elinkeinoelämän yleisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tutkinnoilla on huomattava merkitys sille, että alueelle saadaan uusia ja sitoutuneita henkilöitä vaativiin asiantuntija, päällikkö ja johtotehtäviin. Erityisesti englannin

17 kielisessä koulutuksessa korostuva kansainvälisyys luo osaltaan myös uusia vienti ja muita kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksia. Ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa insinööri (ylempi AMK) tutkintoon johtavaa Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusta. Yhdessä Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen kanssa toteutetaan tradenomi (ylempi AMK) tutkintoon johtavaa Liiketoimintaosaamisen koulutusta. Vastaava koulutus (MBA) toteutetaan englanninkielisenä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Englanninkielinen MBA koulutus mahdollistaa kansainvälisen korkeakouluyhteistyön, liikkuvuuden sekä koulutusviennin. MBA koulutuksen tavoitteena on myös osaamisen tarjoaminen kansainvälisille opiskelijoille sekä alueen kansainvälisten yhteyksien edistäminen ulkomaalaisten opiskelijoiden avulla. Lisäksi ammattikorkeakoulu toteuttaa sairaanhoitaja (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK) ja sosionomi (ylempi AMK) tutkintoihin johtavaa Sosiaali ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusta Muu koulutus Centria edistää elinikäistä oppimista myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen avulla. Ammattikorkeakoulu järjestää aikuiskoulutuksena tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi avointa, tutkinnon osista koostuvaa koulutusta (avoin ammattikorkeakoulu), ammattitaitoa uudistavaa tai syventävää lisä ja täydennyskoulutusta, työvoimakoulutuksia sekä korkeakoulutetuille suunnattuja oppisopimustyyppisiä koulutuksia. Ammattikorkeakoulu tukee myös yritysten ja yhteisöjen omaa henkilöstökoulutusta räätälöimällä asiakaskohtaisia koulutuskokonaisuuksia tai tarjoamalla konsultointipalveluja. Myös alueen väestölle avoimia ajankohtaisia seminaareja järjestetään aktiivisesti muun muassa erilaisten TKI hankkeiden kautta. Ammattikorkeakoulussa tämä muu koulutustarjonta koordinoidaan keskitetysti koulutuspalveluiden kautta. Muun koulutustarjonnan tavoitteena on tukea toiminta alueen elinkeinoja työelämän monipuolista kehittymistä ja vahvistaa eri alojen ammattilaisten ja asiantuntijoiden tai alan vaihtoa harkitsevien mahdollisuuksia kehittää ja uudistaa osaamistaan. Ammatillista täydentävää koulutusta tarjotaan eri alojen ammattilaisille, yrityksille, yhteisöille ja kaikille itsensä kehittämisestä ja oman osaamisensa täydentämisestä ja syventämisestä kiinnostuneille. Koulutustarjonta perustuu ammattikorkeakoulun koulutusten sekä tutkimushankkeiden osaamisalueisiin. Koulutusten suunnittelussa ja tarjonnassa hyödynnetään ammattikorkeakoulun laajaa asiantuntijaverkostoa. Ammatillisia täydennyskoulutuksia on toteutettu yhteistyössä esimerkiksi Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston, POHTOn, Oulun yliopiston, alueen seutukuntien, Pohjanmaan ELY:n ja Pohjois Pohjanmaan ELY:n sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa esim. Bell Language School, Cambridge. Täydennyskoulutus on ammattikorkeakoulun maksullista palvelutoimintaa, jonka kokonaisvolyymi on noin /vuosi. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat tutkinnon osista muodostettuja ja niitä voi suorittaa joko aikuisten tai nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen ryhmien mukana tai eoppimiskeskus Averkon järjestäminä verkko opintoina. Ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä Keski Pohjanmaan kesäyliopiston kanssa ja avoin ammattikorkeakoulutarjonta on mukana myös kesäyliopiston opintotarjonnassa. Avoimen ammattikorkeakoulun opintoja suorittaa vuositasolla noin 1500 opiskelijaa. Avoimen ammattikorkeakoulun ja erillisten opintojen opintopisteitä suoritetaan vuositasolla noin

18 3.5. Tutkimus ja kehitystyö sekä muu toiminta Centria ammattikorkeakoulu ja sen eoppimiskeskus Averko toimii aktiivisesti VirtuaaliAMK verkostossa. Averkon opintojaksotarjonta on muihin ammattikorkeakouluihin verrattuna kaikista laajin Tilastoista näkyy, että muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijat suorittavat paljon Averkon opintojaksoja. Centrian opiskelijoiden muissa ammattikorkeakouluissa suorittamat verkko opinnot ovat määrältään vähäisempiä, koska oma verkko opetustarjonta on hyvällä tasolla. Centria ammattikorkeakoulu vahvistaa aikuiskoulutustarjontaa monipuolistamalla elinkeino ja työelämän tarpeisiin vastaavia avoimia täydennyskoulutuksia sekä työelämän kanssa yhteistyössä suunniteltuja erikoistumiskoulutuksia ja oppisopimustyyppisiä täydennyskoulutuksia vuosina Avoimen ammattikorkeakoulun kehittämiseen panostetaan edelleenkin tarjoamalla yhä enemmän laajempia opintokokonaisuuksia ja opintopolkuja. Lisäksi kehittämisen keskiössä ovat myös aikuispedagogiikka, joustavat monimuoto opetusmentelmät sekä aikuisten opintojen ohjaus ja tukipalvelut. Alueen koulutusorganisaatiot ovat jo parantaneet yhdessä aikuiskoulutuskentän kokonaiskuvan näkyvyyttä ja tarjolla olevien koulutusten saatavuutta yhteistyössä toteuttamissa Opastin (www.opastin.fi) ja OpinTori palveluiden (www.opintori.info) avulla. Palvelut tarjoavat alueen aikuisille ja yrityksille kaikkien koulutuksen järjestäjien palvelut sekä koulutustarjonnan yhdestä paikasta. Centrialla on erittäin laaja kansainvälinen verkosto ja kokemusta esimerkiksi Kiina yhteistyöstä 20 vuoden ajalta. Tänä aikana on kiinalaisten yhteistyöyliopistojen kanssa tehty useita eri projekteja, kuten täydennyskoulutettu kiinalaisia sairaanhoitajia saamaan eurooppalaisen sairaanhoitajakoulutuksen. Centria näkee erinomaiset mahdollisuudet käynnistää tilauskoulutuksen Kiinassa. Alustavia neuvotteluita on myös käyty kamerunilaisen yhteistyöyliopiston kanssa MBA koulutuksen aloittamisesta Kamerunissa. Centria ammattikorkeakoulu on keväällä 2013 käynnistänyt neuvottelut Educational Testing Service (ETS) organisaation kanssa Certified Test Administration Site (CTAS) kielikeskuksen perustamisesta. Tämän toteutuessa Centria on ensimmäinen korkeakoulu Suomessa, jolla on CTASkielikeskus. Opiskelijat voivat suorittaa kielikeskuksessa TOEFL testin. Arvio toiminnan aloittamisesta on lukuvuoden aikana. Toiminnan käynnistyttyä siihen liitetään mukaan Summer School, jossa Centria antaa TOEFL testin läpäisemiseksi valmentavia kursseja TK toiminnan laajuus Centria ammattikorkeakoulun TKI toiminnan tarkoituksena on kehittää alueen yritysten ja organisaatioiden osaamista niiden toiminnan ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tavoitteena on tuoda ja luoda uutta tietoa, osaamista ja teknologioita alueen elinkeino ja työelämän käyttöön sekä tarjota työelämäläheinen oppimisympäristö opiskelijoille TKI toiminnan ja opetuksen yhteistoiminnan kautta. Vuonna 2012 Centrian TKI työn laajuus oli 4,9 M, josta ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 4,4 M. Suurimmat tutkimus ja kehityshankkeiden julkiset rahoittajat olivat Tekes, EU (EAKR, ESR, Interreg ja komissio), maakuntien liitot ja ELY keskukset. Ammattikorkeakoulu oli mukana kymmenessä Tekes hankkeessa, joiden hankeaikainen laajuus oli yhteensä 2,9 M. Kansainvälisiä hankkeita oli vuonna 2012 käynnissä 14 kpl, ko

19 konaislaajuudeltaan noin 3,3 M. OKM:n koulutuksen leikkauspäätöksistä huolimatta tavoitteena on pitää TKI toiminnan kokonaislaajuus nykytasolla eli sen suhteellinen osuus ammattikorkeakoulun toiminnasta tulee kasvamaan. Ulkopuolisen TKI rahoituksen arvioidaan olevan vuosina noin 4 M /vuosi. Ammattikorkeakoulun TKI toiminnassa keskeisimpänä kehittämiskohteena vuosina on TKI toiminnan organisoinnin ja toimintamuotojen sekä menetelmien kehittäminen siten, että ne palvelevat entistä paremmin koulutusvastuualueiden opetuksen sisältöjen uudistumista sekä alueen pk yritysten ja organisaatioiden osaamista ja teknologioita. Alueen yritysten kehittyminen ja osaavan työvoiman saatavuus varmistetaan investoimalla ajantasaisiin kehittämisympäristöihin ja niiden ympärille rakentuviin tutkimushankkeisiin sekä integroimalla opiskelijat aktiivisesti mukaan TKI työhön. Lisäksi ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostetaan myyntiorganisaation rakentamisella. TKI toiminta on avainasemassa ammattikorkeakoulun työelämälähtöisyyteen ja turvallisuuteen painottuvan profiilin vahvistamisessa TK toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen Ammattikorkeakoulun Strategiassa 2020 määritellyt painoalat vastaavat toiminta alueen painopistevalintoja ja alueen elinkeino ja työelämärakennetta ja osaamistarpeita. Ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti maakunnallisten ja alueellisten strategioiden ja ohjelmien valmisteluun. Valtakunnallisestikin tunnustusta saanut vahva TKI toiminta (KKA:n nimitys Aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköksi vuosina 2001 ja 2006, OKM:n myöntämä tuloksellisuusrahoitus vuonna 2009) mahdollistaa korkeatasoisen osaamisen kehittymisen valituilla painoaloilla ja osaamisen siirtämisen alueen elinkeino ja työelämän kilpailukyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Tuorein tunnustus Centrialle myönnettiin keväällä 2013 ammattikorkeakoulujen TKI päivillä Centria mallin johdosta. Centria mallissa ammattikorkeakoulu toimii teknologiakehityksen seuraajana, uuden teknologian käyttöönottajana ja edelleen uuden osaamisen ja teknologian siirtäjänä yrityksiin. Ammattikorkeakoulu on investoinut ajantasaisiin TKI ympäristöihin ja osaamisinfraan, jotka mahdollistavat alueellisen ja kansainvälisen TKIyhteistyön. Muun muassa kemian osaamiskeskittymän tueksi on Kokkolaan syntynyt Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen ja Centria ammattikorkeakoulun yhteinen kemian ja kemiantekniikan innovaatioympäristö. Korkeakouluilla on yhteiskäytössään ajanmukaiset laboratorio ja testaustilat mm. pilot mittakaavan kemian koetehdas Chemplant ja ainutlaatuinen akkumateriaalien tutkimuslaboratorio. Ylivieskassa sijaitsee Centrian ja Oulun Eteläisen instituutin yhteinen RFMedia laboratorio. Laboratoriossa tehdään yhteistyötä langattomaan tiedonsiirtoon, sulautettuihin tietojärjestelmiin ja mobiiliteknologioihin liittyen. Lisäksi Centria tekee tutkimus ja kehitysyhteistyötä useiden eurooppalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. TKI toiminnan ja opetuksen yhteistoiminta näkyy opiskelijoiden suorittamina TKI opintopisteinä, TKI hankkeissa suoritettuna harjoitteluna, opinnäytetyönä tai projektityöskentelynä. Työskentely TKI hankkeissa tukee opiskelijan ammatillista kasvua, opintojen aikaista työelämäverkostoitumista ja opintojen sujuvuutta. TKI toiminnan yhtenä kehittämiskohteena on luoda uusia toimintamuotoja ja menetelmiä, joilla vahvistetaan valmistuvien opiskelijoiden sijoittumista työelämään.

20 Opetushenkilöstöstä kaksi kolmasosaa (noin 100) osallistuu vuosittain TKI hankkeiden toteutukseen ja vastaavasti TKI henkilöstöstä opetustehtäviin osallistuu noin 30. TKI toimintaa kohdentuu koko ammattikorkeakoulun toiminta alueelle huomioiden kaikki koulutusvastuualueet. Vuosina ammattikorkeakoulu yhtenäistää TKI toiminnan organisoitumista. Centria ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti ammattikorkeakoulujen yhteisen TKI osaajavalmennuksen suunnitteluun ja myöhemmin käynnistyvään toteutukseen Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta 8 Ammattikorkeakoulun tavoitteena on synnyttää tutkimus ja kehityshankkeista osaamista, joka johtaa pysyvään alueen yrityksiä palvelevaan toimintaan. Asiakasrahoituksen (rahoitus hankkeisiin ja palveluiden myynti) määrä vuonna 2012 oli 1,7 M. Tavoitteena on kasvattaa vuosittaisen asiakasrahoituksen määrää 2,5 miljoonaan euroon. Palveluista merkittävimmät ovat erilaiset testaukset ja mittaukset laboratorioissa sekä täydennyskoulutuspalvelut. Lisäksi ammattikorkeakoulu tuottaa alueen potilas ja sosiaaliasiamiespalvelut sekä hoitaa alueella palvelusetelin hallinnointia. Harjoittelun tarkoituksena on syventää opiskelijan ammattitaitoa, jolloin harjoittelussa tehdään sellaisia työtehtäviä, jotka ovat vastuullisia ja vastaavat opintojen mukaista ammatillista profiilia. Opiskelija hankkii pääsääntöisesti harjoittelupaikat itse. Ammattikorkeakoulu auttaa tarvittaessa sopivien paikkojen hahmottamisessa. Myös työpaikat ottavat suoraan yhteyttä ja tarjoavat harjoittelupaikkoja (pääasiassa Jobstep.netin kautta). Ammattikorkeakoulussa ei ole paikkakuntakohtaisia eroja harjoittelun järjestämisessä, eroja on alakohtaisissa harjoitteluvaatimuksissa ja harjoittelun ohjauksen organisoinnissa. Ammattikorkeakoulussa on luotu yhtenäiset käytänteet harjoittelusopimuksen, suunnitelman, ja raportin laadinnan sekä harjoittelun arvioinnin osalta. Ulkomaisten tutkintoopiskelijoiden osalta harjoittelupaikkojen hankkiminen on joillakin aloilla ollut haastavaa. Ammattikorkeakoulu onkin pyrkinyt vahvistamaan erilaisilla tukitoiminnoilla opiskelijoiden integroitumista työelämään, kuten esimerkiksi tuomalla yrityksiä korkeakouluyhteisöön kertomaan erilaisista työpaikka ja harjoittelumahdollisuuksista. Ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön vastikään myös eportfolio työkalu (Kyvyt.fi), joka omalta osaltaan tukee opiskelijan työllistymistä sekä opiskelun aikaista työelämäverkostoitumista sekä auttaa opettajaa harjoittelun ohjauksessa. Harjoittelun e ohjauksen toimintamallia pilotoidaan parhaillaan sosionomikoulutuksessa. Ammattikorkeakoulu lisää alueelle henkistä pääomaa ja hyvinvointia muun muassa täydentämällä alueen omaa rikasta kulttuuritarjontaa monipuolisella konsertti ja teatteritarjonnalla, moniammatillisilla hyvinvointipalveluilla ja monitieteisillä kirjastopalveluilla. Vuosittain valmistuu useita kymmeniä teatteriesityksiä. Musiikin opiskelijoita on mukana vuosittain jopa sadassa erilaisessa konsertissa ja tapahtumassa. Ammattikorkeakoulu edistää alueen kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistamalla alueen kulttuurillista identiteettiä ja pääomaa yhdessä alueen muiden kulttuuritoimijoiden ja koulutus ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Sosiaali ja terveyspalveluiden osalta kunnissa on käynnissä rakenteellinen muutostyö. Alueellisen hyvinvoinnin ja peruspalvelujen saatavuuden turvaamisen osalta ammattikorkeakoulun rooli on tärkeä, ei vain työvoimavajeeseen vastaamisen osalta, vaan myös työelämän murrosprosessien tukijana, tuottamalla uutta tietoa sekä toimintamalleja opinnäytetöiden, erilaisten kehittämistehtävien ja TKI toiminnan avulla. Centria tekee tiivistä yhteistyötä alueen seutukuntaorganisaatioiden kanssa mm. osallistumalla hei

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi. Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö Toimilupaohjeistuksen kokonaisuus ja lupahakemusten käsittelyprosessi Maarit Palonen Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.4.2013 Toimilupien uudistamisen tavoitteista Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Centria-ammattikorkeakoulu

Centria-ammattikorkeakoulu Yhteishaku 2017 Opiskelukaupungit Kokkola, Pietarsaari ja Ylivieska 16 koulutusta päivätoteutuksena 10 koulutusta monimuotototeutuksena Ammattikorkeakoulussa opiskelet teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa.

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta

päätoimipaikka luettelo paikkakunnista, joilla on tarkoitus järjestää pysyvänä toimintana tutkintoon johtavaa koulutusta LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN ylläpitäjän toimintamuoto osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ /

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ / Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/656261127857495/ Kpedu 2020 strategia Yhdessä oppien tulevaisuuden osaajaksi Mitkä tavoitetilat haluamme saavuttaa? Asiakkaan kanssa menestyminen,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot