Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli vs. kunnanjohtaja Nimi Mikko Hietamies Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli hallinnon suunnittelija Nimi Mika Kesseli Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä tuodaan monipuolisesti esille tarpeita uudistaa kunta ja palvelurakennetta. On selvää, että väestön ja väestörakenteen muutokset sekä mm. henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet ovat tulevien vuosien aikana niin merkittäviä, että vähintäänkin kuntien tehtävien uudelleen arvioiminen ja niiden rahoittaminen on välttämätöntä. Palvelurakenteiden muutoksilla voidaan luoda edellytyksiä tuottavuuden parantamiselle ja toimintojen tehostamiselle, mutta painoarvoa uudistuksessa ja sen suunnittelussa tulee antaa enemmän kuntien palveluvelvoitteiden määrälle ja laadulle. Näyttää siltä, että nykyisillä tehtävillä ja rahoitusmalleilla osa kunnista ei selviydy edes nykyisten kaltaisten peruspalveluiden järjestämisestä ilman lisärahoitusta. Suomessa on tällä hetkellä liian monta sellaista kuntaa, joiden talous perustuu paljolti valtionosuuksiin ja verotulotasaukseen sekä muihin kunnan omista toimenpiteistä riippumattomiin rahoitusmuotoihin. Näin ollen peruspalvelujen uudelleenmäärittely ja sen seurauksena tapahtuva paikallis ja aluehallinnon kehittäminen on välttämätöntä, jotta palvelutuotannon kustannukset saadaan pitkällä tähtäimellä pidettyä kuntien ja valtion kantokykyä vastaavalla tasolla. Taipalsaaren kunnan näkemyksen mukaan kuntauudistuksessa tulee edetä kuntien näkemyksiä kuunnellen ja kunnioittaen. Uudistuksessa tulee edetä kuntien tehtävien arvioinnin ja uudelleenmäärittelyn kautta ja pohtia vasta sen jälkeen elinvoimaisen ja toiminnallisen kuntarakenteen muodostamista. Mahdollisten kuntaliitosten tulee kaikissa tapauksissa perustua vapaaehtoisuuteen. Vaihtoehtona tulee olla myös kuntien välisten yhteistyömallien kehittämiseen liittyvät keinot. Yhteistyömalleja kehitettäessä voidaan hyödyntää esimerkiksi Kainuun hallintokokeilusta saatuja kokemuksia maakunnallisesta itsehallinnosta. Näin mahdollistettaisiin esimerkiksi EteläKarjalan tapauksessa laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen (sosiaali ja terveydenhuolto, toisen asteen koulutus) järjestäminen maakunnallisesti nykyistä demokraattisemmin, päivähoidon ja perusopetuksen kaltaisten lähipalvelujen jäädessä nykyisenkaltaisen kuntiin perustuvan lähidemokratian kautta toteutettavaksi. Kehittämisen tavoitteena pitää olla laatu/hintasuhteen parantaminen palvelutuotannossa. Rakenteiden

10 muuttaminen ei saa olla itsetarkoitus jos sillä saavutettavia hyötyjä ei pystytä osoittamaan Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehityksen ja väestörakenteen tarkastelunäkökulmat ovat sinällään hyviä ja toimivia näkökulmia, joista kuntauudistuksen tarvetta/tarpeettomuutta voidaan perustella. Työryhmän käytössä on ollut tuorein Tilastokeskuksen laatima valtakunnallinen väestöennuste. Ennuste päivitetään kolmen vuoden välein ja seuraava julkistus on Tilastokeskuksen ennuste on määritelmänsä mukaan ensisijaisesti suunnittelun ja päätöksenteon apuväline, eikä se pyri kuvaamaan minkään alueen vääjäämätöntä väestökehitystä. Ennusteen tehtävä on kuvata mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä. Väestöennusteen ei myöskään ole tarkoitus toteutua sellaisenaan. Taipalsaaren näkökulmasta väestöennustetta voidaan pitää vain suuntaa antavana. Kunnassa on paraikaa meneillään hankkeita, joilla ennusteet pyritään selättämään eli vaikuttamaan väestökehitykseen ja rakenteeseen kunnan kannalta positiivisesti. Mm. Pappilanniemen uusi asuinalue on juuri alkanut rakentua infran osalta. Tonttien markkinointi päästäneen aloittamaan viimeistään vuonna 2013 ja uusia asukkaita on odotettavissa parin vuoden sisällä. Myös muita väestökehitykseen ja mahdollisesti myös väestörakenteeseen vaikuttavia hankkeita on vireillä ja toteutuessaan ne muuttavat kunnan väestöennustetta varsin paljon. Taipalsaaren kunta haluaa painottaa, että väestörakenteeseen ja huoltosuhteeseen liittyvät haasteet ovat valtakunnallisia eikä kuntarajojen muuttaminen poista huoltosuhteeseen liittyviä haasteita. Kuntarakennetta muuttamalla huoltosuhde voidaan saada uuden kunnan alueella näyttämään paremmalta, mutta tosiasiallisesti ikääntyvän väestön määrä ja palvelutarve säilyy vakiona tai kasvaa ennusteen mukaisesti. Huoltosuhteen heikkenemiseen liittyviin haasteisiin pystytään vastaamaan kehittämällä ikääntyville uusia palvelukonsepteja ja kokoamalla sosiaali ja terveydenhuollon palveluja nykyistä suurempiin alueellisiin kokonaisuuksiin, kuten EteläKarjalassa on jo tehty. Ylipäätään voidaan todeta, että muuttoliike tulee todennäköisesti tasapainottamaan väestön ikärakenteen kehitystä Taipalsaaren kunnan osalta tulevina vuosina. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Taloustarkastelu on kunnallishallintoa ja tehtäviä tarkasteltaessa aivan keskeinen näkökulma. Työryhmä onkin tarkastellut taloutta melko laajasti ja todennut selvityksessään, että pienenä avoimena taloutena Suomen kansantalous on hyvin altis ulkoisille häiriöille, jolloin vaikutukset välittyvät Suomen talouteen nopeasti ja ovat tuntuvia. On myös arvioitu, että synkät talousnäkymät ovat heikentäneet julkisen talouden näkymiä tulevia vuosina ja että väestörakenteen muutos rasittaa julkisen talouden kestävyyttä kahta kautta. Ensinnäkin työikäisen väestön määrän pienentyminen heikentää talouden pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä ja sitä kautta julkisen talouden rahoituspohjaa. Samanaikaisesti ikääntyvän väestön määrän kasvu lisää julkisia hyvinvointimenoja, joista tärkeimmät ovat eläke, pitkäaikaishoito ja terveydenhuoltomenot. Taloustarkastelunäkökulmia ja esitettyjä haasteita voidaan pitää suhteellisen todellisina ja oikeansuuntaisina. Työryhmä on teettänyt tarkastelun tueksi myös kuntakohtaiset painelaskelmat, jotka on laadittu menneen kehityksen perusteella vuosilta Tästä on johdettu kuntien talouden kehitys vuosille Suhteellisen pitkän ajanjakson vuoksi epävarmuustekijät ja virhemahdollisuudet kasvavat Taipalsaaren kunnan näkemyksen mukaan niin suuriksi, että laskelmia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina. Maailmantalouden epävarmuus ja mm. valtion jatkuva lipsuminen rahoitusperiaatteesta (rahoitusperiaatteen mukaan valtion tulee huolehtia kunnan lakisääteisten tehtävien rahoituksesta) saattavat johtaa kuntien kannalta jopa ennakoitua huonompaankin kehitykseen. Joka tapauksessa taloushaasteet tulevat jatkossa vaatimaan erilaisia rakenteellisia toimia, joilla pyritään luomaan korkeampaa työllisyysastetta, pidempiä työuria, julkisten palveluiden parempaa tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä korkeampaa kasvupotentiaalia. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelu on myös keskeinen tarkastelunäkökulma tarkasteltaessa kunta ja palvelurakennetta, sillä kunnat huolehtivat alue ja yhdyskuntarakenteen kehittämisestä omien alueidensa

11 osalta. Työryhmän raportin yhdyskuntarakennetarkastelussa todetaan, että kaupunkiseudut ovat talouden vetureita omilla alueillaan ja kaupunkiseutujen elinvoima turvaa myös niiden vaikutuspiirissä olevien maaseutualueiden hyvinvointia niin työpaikkojen kuin palvelujen säilymisen osalta. Asukkaiden ja yritysten kannalta kaupunkiseutu on työryhmän mielestä yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi todetaan, että yhtenäinen kaupunkirakenne ulottuu poikkeuksetta keskuskaupungin rajojen yli kehyskuntiin ja joskus vielä kauemmaksikin. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen ja yhdyskuntarakenteen seudullisen ohjauksen tarve korostuu etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Työryhmä toteaa, että kuntien välinen kilpailu asukkaista ja työpaikoista johtaa toisinaan myös siihen, että rakentamiselle uhrataan tarpeettomasti luonnon ja ympäristönsuojelun tai maiseman ja kulttuuriympäristön suojelun kannalta arvokkaita alueita. Kilpailun ongelmana on työryhmän mielestä myös se, että kaupunkiseudun kunnat pyrkivät houkuttelemaan hyvätuloisia asukkaita alueelleen ja näin lisäämään verotulojaan, mikä johtaa seudullisesti erilaistavaan muuttoliikkeeseen. Tällainen muuttoliike saattaa jättää pienituloiset ja paljon palveluja tarvitsevat lähtökuntaan kehityksen lisätessä samanaikaisesti asuinalueiden erilaistumista seudun sisällä esimerkiksi sosioekonomisen aseman tai etnisen taustan perusteella. Tämä on työryhmän mukaan uhka sosiaaliselle eheydelle ja sosiaalisesti kestävälle kehitykselle. Edelleen työryhmä toteaa, että energian saatavuuden ja hinnan kallistumisen myötä tulevaisuudessa runsaasti energiaa kuluttavat ja henkilöauton käyttöön perustuvat yhdyskuntarakenteet ovat taloudellinen rasite niin yhteiskunnalle kuin yksityistalouksillekin. Työryhmän mukaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve nousee työssäkäynnin lisäksi keskeiseksi tekijäksi ensinnäkin Lappeenrannan, Taipalsaaren ja Lemin välillä, toiseksi Ruokolahden ja Imatran välillä ja kolmanneksi myös Lappeenrannan ja Imatran välillä koskien mm. Korvenkylän aluetta. Työryhmän tulkintoihin voidaan osittain yhtyä, mutta tarkastelussa korostuu ehkä liikaa se, että Taipalsaaren kaltaiset kehyskunnat pyrkivät toiminnallaan vain maksimoimaan oman etunsa kokonaisuuden sijaan ja tällä tavalla osaoptimoimaan toimintaansa. Taipalsaaren kunnan näkemyksen mukaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen ja yhdyskuntarakenteen seudullisen ohjauksen saralla tarvitaan ylikunnallista yhteistyötä erityisesti kaupunkiseuduilla. Kunnan näkemyksen mukaan kuitenkin myös yhdyskuntarakenteen monimuotoisuus tulee nähdä rikkautena ja sopivassa määrin tavoiteltavana. Erityisesti maaseudun kehittämisen näkökulmasta myös maaseutumaisille alueille tulee luoda kehittämisen edellytyksiä, eikä pelkästään pyrkiä tiivistämään yhdyskuntarakennetta kestävän kehityksen ja tehokkuuden nimissä. Taipalsaarella ja laajemminkin JärviSuomessa on tarvetta ja kysyntää muuttaa hyvinvarusteltuja vapaaajan asuntoja vakituisiksi asunnoiksi. Tämä mahdollistaisi mielekkäällä ja ekologisella tavalla asumismuotojen yhdistämisen ja lisäisi maaseudun elinvoimaa ja kehittymismahdollisuuksia. Taipalsaaren kunta katsoo, että eri alueiden välinen kilpailu asukkaista ja erilaisista kehittämisen resursseista on luonnollinen ilmiö, joka ei valtakunnallisesti poistu kuntarakennetta muuttamalla ja joka mahdollistaa erityisesti kunnalliselle itsehallinnolle leimallisten kunnan itselleen ottamien tehtävien hoitamisen paikallisen väestön lähtökohdista tapahtuen. Kuntia ja kuntalaisia motivoi kunnan kehittäminen enemmin itsenäisenä kuntana kuin suuren kunnan osaalueena. Kuntarakenneselvityksessä viitattuun erityisesti pääkaupunkiseudun kuntia koskevaan ns. segregaatioilmiöön on mahdollista vastata kuntarakenteiden muuttamisen lisäksi myös maankäyttöä, asumista ja joukkoliikenteen järjestämistä koskevalla kuntien välisellä yhteistyöllä. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työryhmän käyttämät työssäkäyntiä, saavutettavuutta ja asiointia koskevat tarkastelunäkökulmat ja kriteerit ovat osittain perusteltuja ja oikean suuntaisia, mikäli tavoitteena on, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja

12 rahoituksesta. EteläKarjalassa on tarkastelutavasta riippuen yksi tai kaksi työssäkäyntialuetta (Tilastokeskuksen kuntapohjaiset työssäkäyntialueet ja SYKE:n paikkatietopohjaiset työssäkäyntialueet) ja kaksi selkeää palvelu ja asiointikeskittymää: Lappeenranta ja Imatra. Taipalsaari kuuluu Lappeenrannan työssäkäyntialueeseen pendelöinnin ollessa 59,7 prosenttia. Taipalsaaren työpaikkaomavaraisuus on melko pieni, samoin kuin oman kunnan alueella työssäkäyvien osuus. Taipalsaaren läheisyys Lappeenrantaan aiheuttaa luonnollisesti sen, että mm. erikoiskaupan palvelut ym. haetaan Lappeenrannasta, mutta myös enenevässä määrin erilaisista verkkokaupoista, jotka eivät ole paikkaan sidottuja. Tarkastelussa pitää ottaa huomioon laajemmin työpaikkaomavaraisuus, sillä eri kuntien asukkaat käyvät töissä kuntien omistamissa yhteistyöorganisaatioissa (esim. Eksote, koulutuskuntayhtymä, maakuntaliitto), jotka yleensä sijaitsevat keskuskaupungissa. Selvityksessä ei ole tarkasteltu asioinnin osalta Lappeenrannasta Taipalsaarelle voimakkaasti suuntautuvaa vapaaajan, harrastusten ja maanpuolustuksen aiheuttamaa liikennettä, joka on tuhansia liikennesuoritteita vuodessa. Kunnassa on lähes vapaaajanasuntoa ja puolustusvoimien ampumaalueen toimintaan liittyvää liikennöintiä on noin 300 päivänä vuodessa. Palvelujen järjestämisen kannalta ei ole oleellista, missä kunnassa kuntalaisen työpaikka sijaitsee tai minkä kunnan alueelta kunnassa oleviin työpaikkoihin asioidaan. Taipalsaaren kunta katsoo, että monipuoliset liikenneyhteydet sekä tietoliikenne ja sen tarjoamat mahdollisuudet etätyöhön tulevat muuttamaan työn luonnetta ja laajentamaan työssäkäynti ja asiointialueita merkittävästi tulevaisuudessa. Valtion tulisi kannustaa kustannustehokkaasti palvelut järjestäviä isoja ja pieniä kuntia kehittämään palvelutuotantoaan entistäkin paremmaksi. Kuntien rajojen siirtämisellä tai poistamisella ei ole mitään vaikutusta palvelutuotannon kustannuksiin. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytysten osalta kuntarakennetarkastelussa käytetyt tarkastelunäkökulmat ja kriteerit ovat oikean suuntaisia. Peruspalveluja käsitellään kuitenkin selvityksessä melko yleisluontoisesti eivätkä nykyiset haasteet palvelujen tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle tule tässä selvityksessä riittävästi esille. Selvityksen kuvaus sosiaali ja terveydenhuollon palveluista on erittäin suppea ja keskittyy lähinnä toteamaan, että EteläKarjalan kunnat kuuluvat Suomenniemeä lukuun ottamatta EteläKarjalan sosiaali ja terveyspiiriin, joka tuottaa Imatraa lukuun ottamatta kuntien sosiaali ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuudessaan. Taipalsaari on tähän saakka kyennyt järjestämään peruspalvelunsa varsin kustannustehokkaasti ja laadukkaasti etenkin niiden palveluiden osalta, jotka ovat kunnan itsensä tuottamia. Sosiaali ja terveyspalveluissa on luotu EteläKarjalan sosiaali ja terveyspiirin muodossa edellytykset vastata myös tuleviin haasteisiin. Nyt tekeillä olevan kuntauudistuksen tavoitteet voidaan hyvin saavuttaa EteläKarjalan osalta jo olemassa olevan Eksoten avulla ilman kuntajakomuutoksia. Kuntarajojen poistaminen ei vaikuta terveydenhuoltohenkilökunnan määrään eikä toisaalta vähennä yhtään asiakasta. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Työryhmän selvityksessä todetaan että elinkeinotoiminta on kunnan talouden perusta ja vain vahva peruskunta kykenee vastaamaan elinkeinojen kehittämisestä. Elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn suhde on tuotu selvityksessä hyvin esiin. Lisäksi selvitys tuo hyvin esiin sen, että elinvoimaisuus riippuu kyvystä luoda uusia työpaikkoja. Selvityksestä on luettavissa, että sekä elinkeinopolitiikkaa että yhdyskuntarakennetta tulee tarkastella nykyistä huomattavasti laajempina kokonaisuuksina riippumatta kuntarajoista. Yritysten tarpeet, sijoittuminen ja toiminta eivät noudata ensisijaisesti kuntarajoja, vaan niissä lähdetään aina yrityksen omista lähtökohdista. Etelä Karjalassa on jo vuosia tehty yhteistyötä tällä saralla Lappeenrannan ja Imatran seuduilla toimivien

13 elinkeinoyhtiöiden muodossa. Matkailusta on nousemassa merkittävä uusi elinkeino maakunnalle perinteisen ns. savupiipputeollisuuden rinnalle. Taipalsaarella on matkailuelinkeinoon liittyvää kehittämispotentiaalia, jolle pyritään luomaan edellytyksiä kunnan maankäytön suunnittelun ja elinkeinopolitiikan keinoin. Toisaalta EteläKarjalan liitto hoitaa monia aluekehitykseen kuuluvia tehtäviä, joilla voidaan katsoa olevan myös elinkeinotoimea edistäviä vaikutuksia (hankerahoitus, maakuntakaava jne.). Elinkeinopolitiikkaan ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä asioita tarkastellaan siis jo nyt seudullisina ja maakunnallisina, kuntarajat ylittävinä kokonaisuuksina. Nykyinen kuntarakenne mahdollistaa kuitenkin myös paikallisten lähtökohtien ja vahvuuksien huomioimisen kehittämistoiminnassa. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Toiminnallista kokonaisuutta on kutsuttu selvityksessä myös elinpiiriksi. Voimassa olevan Kuntajakolain (1698/2009) 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Yhdyskuntarakenteen toimivuudella tarkoitetaan, että työssäkäyntialueet, liikenneyhteydet ja muu yhteiskunnallinen perusrakenne sopii mahdollisimman hyvin yhteen kuntajaon kanssa. Selvityksessä on työssäkäynnin, asioinnin ja yhdyskuntarakenteen muuttujien kautta sekä kuntajakolaissa mainitut tekijät ja kunkin alueen erityispiirteet huomioiden määritelty toiminnalliset kokonaisuudet ja alueet. Tarkastelussa on lisäksi huomioitu kunnan taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset. Työryhmä on alueellisessa tarkastelussa päätynyt esittämään, että EteläKarjalan kunnat kuuluisivat kahden tai kolmen erityisen kuntajakoselvityksen piiriin. Selvitysalue kattaisi ne toiminnalliset Lappeenrannan ja Imatran ympärille muodostuvat alueet, joiden on tutkittu muodostuvan työssäkäynnin, asioinnin ja saavutettavuuden kokonaisarvioinnista. Työryhmän mukaan kuntaliitoksella koottaisiin yhteen toiminnallisesti samaa kokonaisuutta oleva kaupunkiseutu ja vastattaisiin tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen Lappeenrannan ja Imatran kaupunkikeskusten ympärillä. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve nousee työssäkäynnin lisäksi keskeiseksi tekijäksi ensinnäkin Lappeenrannan, Taipalsaaren ja Lemin välillä, toiseksi Ruokolahden ja Imatran välillä ja kolmanneksi myös Lappeenrannan ja Imatran välillä koskien mm. Korvenkylän aluetta. Vaikka nykyinen seutukuntajako ja kuntien välinen yhteistyö tietyillä sektoreilla jakaa Lappeenrannan ja Imatran seutujen kunnat kahdeksi alueeksi, ei työryhmä kuitenkaan esitä erillisiä Lappeenrannan ja Imatran kuntia. Näiden alueiden väliset yhteydet ovat vahvat, aina työssäkäynnistä ja kuntarajan yli kasvaneesta taajamarakenteesta alkaen. Maakunnan kunnat järjestävät myös jo nyt sosiaalija terveydenhuollon yhteisesti Imatraa ja Suomenniemeä lukuun ottamatta. Tämän hyvin toimivan järjestelyn purkaminen kahdeksi erilliseksi kunnaksi olisi työryhmän mukaan taaksepäin menevää kehitystä siinä mukana oleville kunnille. Erillinen Imatran seudun kunta olisi myös väestökehitykseltään vaikeamman tulevaisuuden edessä kuin ensisijaisena vaihtoehtona esitettävä yhden kunnan mallin kunta. Työryhmän arvio toiminnallisen kokonaisuuden muodostavasta alueesta on osittain oikean suuntainen. On kuitenkin perusteltua esittää huoli alueen laajuudesta, sillä lähes koko nykyisen maakunnan kattava kunta olisi pintaalaltaan EteläSuomen suurin ja välimatka Luumäen läntisistä osista Parikkalan reunaalueille olisi liki 200 km eli lähes yhtä pitkä kuin Lappeenrannasta Helsinkiin tai Pietariin. Tällainen alue ei vastaa päivittäisen asiointimatkan määrittelyä tai kohtuullista palvelujen saavutettavuutta ottaen huomioon esimerkiksi julkisen joukkoliikenteen nykyinen toimivuus ja vuorovälit.

14 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? ks. kysymys 2 vastaukset Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? ks. kysymys 2 vastaukset Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei

15 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia.

16 Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Aiemmista pyrkimyksistä on nähtävissä, että kuntien itse käynnistämä selvitys ei ole nykytilanteessa realistinen vaihtoehto EteläKarjalassa. Taipalsaaren kunta ei tule osallistumaan kuntien itse käynnistämään selvitykseen alueella. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Taipalsaaren kunta ei ole valmis osallistumaan ministeriön käynnistämään kuntajakoselvitykseen. Mikäli ministeriö käynnistää kuntajakolain mukaisen kuntajakoselvityksen alueella vastoin kunnan tahtoa, tulee kunnan päästä vaikuttamaan selvityshenkilöön ja selvityshenkilölle annettavaan toimeksiantoon. Valtion tulee vastata syntyvistä kustannuksista täysimääräisesti ja selvitysalueena tulee olla koko EteläKarjalan maakunta. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Yhdistyville kunnille maksettava suora taloudellinen tuki on yksi tapa kannustaa kuntia vapaaehtoisiin yhdistymisiin. Aikaisempaan kunta ja palvelurakenneuudistukseen liittyvät yhdistymisavustukset eivät ole kuitenkaan merkittävästi lisänneet kuntien yhdistymisiä. Kuntaliitoksia ei tule tukea taloudellisesti, mikäli itse liitoksesta ei ole saatavissa taloudellista hyötyä. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Menettely on lain hengen vastainen, sillä valtionosuusjärjestelmä on tarkoitettu peruspalvelujen turvaamiseen, ei kuntarakenteen muokkaamiseen. Taipalsaaren kunta ei hyväksy valtionosuusjärjestelmän kehittämistä siihen suuntaan, että se ohjaisi kuntia suorasti tai välillisesti edistämään kuntarakenteen muuttamista. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Taipalsaaren kunta ei hyväksy myöskään rahoitusjärjestelmää kehitettäväksi siihen suuntaan, että se ohjaisi kuntia suorasti tai välillisesti edistämään kuntarakenteen muuttamista. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Palvelujen järjestämistä koskevat kriteerit, esimerkiksi väestöpohja, eivät saisi olla uudistuksen toteuttamisen lähtökohtana. Mikäli kriteerejä päätetään asettaa, tulee ne rajata ainoastaan sosiaali ja terveyspalveluihin ja toisen asteen koulutukseen sekä ammattikorkeakoulujen ylläpitämiseen. Kunnille tulee antaa mahdollisuus saavuttaa em. palvelujen järjestämistä koskevat kriteerit myös kuntienvälisen yhteistyön keinoin. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Velvoittavan lainsäädännön käyttäminen kuntauudistuksen toteuttamisessa ei ole Taipalsaaren kunnan näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaista. Uudistuksen täytyy pohjautua vapaaehtoisuuteen. Muu, mikä? Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia.

17 Perustelunne aikataululle Taipalsaari tulee olemaan strategiansa mukaisesti itsenäinen kunta myös jatkossa, tarvetta kuntaliitoksen toteuttamisajankohdan määrittämiseen ei ole Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Mahdollisten kuntaliitosten tulee perustua kuntien valtuustojen omassa harkinnassa oleviin, vapaaehtoisiin liitospäätöksiin. Liittyvien kuntien tulee löytää keskenään liittymistä tukevat aidot synergiaedut Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalain uudistamisessa lienee keskeistä tietää millaisiin kunta ja palvelurakenteisiin uutta kuntalakia luodaan. Kunnille tulee varata tilaisuus lausua uudistustarpeista, kun kunta ja palvelurakenteisiin liittyvät ratkaisut on tehty. Kuntalain tulee mahdollistaa ja tukea erilaisia palvelujen toteuttamismalleja ja edistää paikallisen itsehallinnon aitoa toteutumista. Tämä edellyttää mm. selkeämpää sääntelyä kunnan roolista palvelujen tuottajana ja järjestäjänä sekä kuntien välisen yhteistoiminnan ja yhteisten organisaatioiden hallinnon järjestämisestä eritoten omistajaohjauksen näkökulmasta. Lisäksi olisi tarpeellista tarkastella voimassaolevia esteellisyyssäännöksiä suhteessa tilaajatuottaja asetelmaan ja kunnan johtavien luottamushenkilöiden toimintaan yhteistoimintaorganisaatioiden hallinnossa Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Lähidemokratia toimii ja motivoi kuntalaisia parhaiten, kun kunta saa itse päättää tarkoituksenmukaisen kuntakoon ja palvelurakenteen Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmää on perusteltua uudistaa huolimatta siitä toteutuuko kuntauudistus esitetynkaltaisena vai ei. Ideaalitilanne olisi, että suuret uudistukset voitaisiin toteuttaa rinta rinnan, jotta kokonaisuus pysyy parhaiten hallinnassa. Aiempien uudistusyritysten tapaan valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa lienee haastavinta se, että aikaansaadaan järjestelmä, joka on samanaikaisesti yksinkertainen, läpinäkyvä ja kaikki olosuhdetekijät tasapuolisesti huomioonottava. Valtionosuusjärjestelmää tulee joka tapauksessa kehittää kannustavammaksi siten, että järjestelmä kannustaa toimintojen tehostamiseen.

18 Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Jos kuntien tehtäviä vähennetään, tulee huolehtia siitä että kuntalaisille tärkeiden (lähi)palvelujen saatavuus ja palveluihin vaikuttaminen turvataan. Yksilön vastuuta itsestään ja yhteisöstään tulee lisätä. Palvelutuotannon määrää ja erilaisia etuisuuksia tulee tarkastella kriittisesti ja omavastuuta lisätä. Valtion ja kuntien tehtävänjako Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä, ellei samalla huolehdita niiden rahoituksesta. Erityislainsäädäntöä laadittaessa tulee valmisteltavan lain vaikutukset kuntatalouteen arvioida realistisesti ja kustannukset tulee korvata kunnille täysmääräisesti (rahoitusperiaate). Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Huolehtiminen riittävästä rahoituspohjasta. Lainsäädännön tulee olla ensisijaisesti mahdollistavaa ja sen tulee jättää kunnalle riittävä määrä liikkumavaraa palveluiden järjestämisessä, jotta paikalliset olosuhteet voidaan huomioida ja palvelut voidaan järjestää paikallisen väestön lähtökohdista Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kunnille tulee varata mahdollisuus toiseen lausuntokierrokseen, kun valtion esitykset kuntauudistuksen etenemisen ja siihen läheisesti liittyvien hankkeiden (sosiaali ja terveyspalvelujen järjestäminen, kuntalain kokonaisuudistus) osalta ovat valmistuneet.