Numero 36. Turun Ursa r.y.

Transkriptio

1 Ceres Numero 36 Turun Ursa r.y.

2 Ceres 36-2/02 Julkaisija: Turun Ursa r.y. Toimittaja: Juhana Ahlamo Ilmestyminen: 2-4 kertaa vuodessa Painos: 200 kpl Postiosoite: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni TURKU Puhelinnumero: (02) Sähköposti: WWW: Pankkiyhteys: Nordea Turku-Hämeenkatu Kansi: Celestron NexStar 11 Gps Turun Ursa edition. Hallitus 2002: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Varainhoitaja Muut jäsenet Mika Aarnio Marko Grönroos Senni Rytkönen Juhana Ahlamo Antti Parkkari Olli Tuominen 2

3 Puheenjohtajan palsta Tervehdys kaikille! Kuluva vuosi on ilmeisesti hankinnoiltaan kallein koko Turun Ursan 74-vuotisen historian aikana. Kiitokset Jenny ja Antti Wihurin rahastolle ja Turun kaupungille saamastamme tuesta. Yhdistyksen toiminnan ja hankintojen kannalta tärkeimmät tulonlähteemme ovat olleet jäsenmaksut ja jäseniltä saadut lahjoitukset sekä harrastajien talkoilla pitämät tähtinäytökset Iso-Heikkilän tähtitornilla, lämpimät kiitokset kaikille! Vuosien aikana olemme onnistuneet säästämään alkupanoksen tähän suureen laitehankintaamme. Alkupääoman turvin uskaltauduimme hakemaan lisärahoitusta ja saimme euron apurahan Jenny ja Antti Wihurin rahastolta. Viimekevään vuosikokouksessa keskusteltiin suurella joukolla pitkään hankinnoista. Kokous nimesi tekniikkatyöryhmän laatimaan johtokunnalle ehdotuksen laitteista ja valtuutti johtokunnan tilaamaan ne. Kun hankinnat tulivat selviksi, anoimme Turun kaupunginhallitukselta avustusta ja tilasimme kaluston, johon Jenny ja Antti Wihurin rahaston apuraha ja meidän varauksemme juuri ja juuri riittävät. Turun kaupungilta saimme 3000 euroa, joten käytettävissä oleva summa on yhteensä euroa. Omia varojamme pyritään säästämään laitteiston vaatimiin lisätarvikkeisiin. Keväisen vuosikokouksen valtuuttamana ja tarkkojen lisäselvitysten jälkeen tilattiin yhdistykselle kaarinalaisen Stellkronos Oy:n kautta amerikkalaisvalmisteinen Celestron NexStar 11 GPS -kaukoputki ja ccd-kameraksi SBIG ST-2000XE, jonka toimittaa heidän Norjassa oleva pohjoismaiden edustajansa. KOKOUSKUTSU Turun Ursa r.y:n sääntömääräinen vaalikokous perjantaina kello 20 Iso-Heikkilän tähtitornilla 3

4 Kaukoputken peilin halkaisija on 28 cm. Putken kompakti koko ja vain 29 kg paino tekevät siitä siirrettävän ja erittäin valovoimaisen kaukoputken. Putki saa GPSsatelliiteista selville oman paikkansa ja kahdella suuntaustähdellä saadaan kiinnitettyä taivaanpallon asento. Kohteet voi hakea kohteen luetteloista tai putken voi suunnata itse. Kaukoputki saapui 23. elokuuta ja on ollut sen jälkeen ahkerassa käytössä torneillamme sekä Iso-Heikkilässä että Kevolassa. Olimme sen kanssa Turun Kirja- ja tiedemessuilla lauantaina ja sunnuntaina ( ) Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n osastolla kertomassa Turun Ursa ry:stä, kiitokset helsinkiläisille. Toimme sen Vartiovuoren tähtitornin edustalle 9.10., jotta turkulaiset pääsivät katsomaan mihin heidän verovarojaan on käytetty. Reilun kahden tunnin aikana kävi noin 50 ihmistä katsomassa erilaisia tähtitaivaan kohteita. Ccd-kameran odotetaan saapuvan marras- tai joulukuussa. Vaikka tähtinäytöksiä on pakko pitää, jotta saamme rahaa Iso-Heikkilän tähtitornin vuokraan ja yhdistyksen muihin kuluihin, näytökset ovat myös yhdistyksen näyteikkuna ja paras mainos. Näytösten suosio on täysin riippuvainen säistä ja suurta yleisöä kiinnostavista kohteista esim. komeetoista, kuusta ja planeetoista. Monena vuonna helmikuussa pidetyllä "Kuu ja planeetat -viikolla" olen todennut yleisömäärän korreloivan Kuun koon kanssa, vaikka yksityiskohdat erottuvat parhaiten varjorajalta ja täysikuu on liian kirkas katsottavaksi kaukoputkella. Vuosittainen yleisömäärä vaihtelee ihmisen välillä. Komeetat Halley, Hyakutake ja Hale-Bopp ovat vetäneet tuhansia ihmisiä viikossa katsomaan kaukoputkella. Nämä uudet laitteet, kuten kaikki muukin yhdistyksen omaisuus, on hankittu palvelemaan kaikkia yhdistyksen jäseniä, siis myös sinua. Perjantai-iltaisin Iso- Heikkilän tähtitornilla opastetaan kaikkia kiinnostuneita niiden käyttöön, kuten yleisimminkin tähtitieteen pariin. Kaikkeen toimintaamme kaivataan jatkuvasti mukaan uusia ihmisiä, ei tarvitse olla mikään kaikkitietävä supernero, tämä on harrastus ja kaikki pystyvät aina oppimaan lisää. Tärkeintä on oma kiinnostus tähtitieteeseen ja sen voi olettaa olevan jo valmiiksi kaikilla jäsenillämme. Ainakaan yhdistyksen välineistöstä ei harrastusmahdollisuuksien pitäisi olla kiinni. Tervetuloa torneillemme mukaan toimintaan ja katsomaan millaista väkeä niillä nykyään käy. Kerro myös toiveesi, jotta tiedämme mitä jäsenemme haluavat. Kevolan tähtitornin maahankinnasta on allekirjoitettu esisopimus ja kauppa toteutuu, jos saamme siihen avustuksen. Mika Aarnio Puheenjohtaja (040)

5 Ruudukko Vaakaan: 1. Kaikki yläilmojen ihmeet saivat minut hurmoksiin. 2. Se U.S. Kari, mikäs sen tyypin horoskooppi olikaan? 3. "Elä sitä mukaan mahruta!" Tähtiharrastaja ei tummia laseja yöllä tarvitse. 4. Anna se kaukoputkesi tai kiikarit, nyt Altair taintuu! 5. Katsos kuinka hieno! Tukku alensi hintaa tästä kameravarusteesta. 6. Ilma sitä alusti! Olimme nopeampia ja teimme ennätyksen! 7. Olisiko pidempi valotusaika sittenkin sopiva? Tarve luetaan tästä. 8. En minä lääketehdasta tarkoita, vaan sitä tähtikuviota! 9. Varo, rakas, tallaat pimeässä ruokasientä. 10. Kefeusko avusti Kassiopeian penkille? Pystyyn: 1. Hassut ornitologit! Ette te näissä meidän tähtiobservatorioissamme lintuja näe! 11. Kas, alta iridiumin näin tähden kumminkin! 12. Tämä tavara, siis laatikko, ja universumi ovat samankaltaisia. 13. Osui Risto saman tien kirkkaaseen tähteen. 14. Täh? Tiedätkö, mikä tuo tuikkija on? 15. Tämä on innokkaiden tähtiharrastajien turvallista nojailua varten. 16. Ei siinä roinaa ole, vaan meidän puheenjohtajamme! 17. Stop! Udo taisi huomata alas tulevan meteoriitin! 18. "Sun naurus ei taida kuulua sinne asti." 19. Kiertolaisellamme ja planeetallamme on viileää, toisin kuin Auringolla, jolla on lämpöä. 5

6 Talvista taivasta Vihdoin illat ovat taas tummuneet niin, että tähtien tutkiminen voi alkaa! Liekö pitkä kesä tuonut nälän pimeisiin öihin? Mahtaako niitä tähtiä enää muistaakaan? Vai onko vanhakin tieto unohtunut Muistin virkistäminen kannattaa aloittaa vanhasta tutusta Otavasta, joka killuksii pohjoisella taivaalla. Iso karhuhan etsii talvella paikkaa puolen vuoden nokosille. Sen häntä osoittaa Karhunvartijan Arkturusta juuri ja juuri vielä iltahämärän aikoihin. Kesäkolmiokin roikkuu yhä viimeisillä voimillaan lännessä, vaikka Altair jo illalla puunlatvoja hipookin. Andromeda ja Pegasus-neliö sen sijaan kirmaavat korkealla ja viime vuoden kokemuksella voimme sanoa, että Andromedan galaksin voi erottaa kaupungista (ainakin Iso-Heikkilästä) hyvällä ilmalla jopa paljain silmin. Maallahan tämä ei ole temppu eikä mikään. Koittakaapa! Mitä pidemmälle talvi taittaa, sitä enemmän kylmälle vuodenajalle ominaisia tähtikuvioita kimppuumme lasketaan. Härkä ja Orion ovat joulukuussa jo komeasti näkyvissä, joissa myös Saturnus pesii. Tänä vuonna sen jälkeen nouseekin jo pian Jupiter, joka näkyy tänä talvena Leijonan suunnalla. Planeetat ovat komean näköisiä kaukoputkessa, mutta myös paljaalla silmällä. Aamutaivaalla loistelevat Venus ja Mars, niitä voi työmatkalla kuikuilla. Leonidien tähdenlentoparvesta on povattu vuosisadan näytöstä jo usean vuoden ajan. Vähän on kuitenkin nähty on jälleen aika kenottaa niskat ojossa taivaalle aamukuuden aikaan. Muuten Leonideja voi katsastella Joulukuun päivä voi sentään lohduttautua, kun on Geminidiparven maksimi. Suurin piikki on Tämä on melko aktiivinen rypäs ja melko luotettavakin, meteoreja tippuilee ihan kivasti. TÄHTINÄYTÖKSET Tähtikirkkaina perjantai-iltoina Iso-Heikkilän tähtitornilla klo sekä Pääsymaksu aikuiset 3, lapset 2. Jäsenet ilmaiseksi. 6

7 Täydellinen auringonpimennys näkyy eteläisessä Afrikassa, Intian valtamerellä ja Länsi-Australiassa, joten jos satutte poikkeamaan Ensi vuoden puolella voi ihastella mainiosti Jupiteria ja Saturnusta, kun ne niin hyvin näkyvät. Tammikuun alusta voi yrittää bongata Merkuriuksen hyvin matalalta iltataivaalta. Kvadrantidien tähdenlentoparven maksimi taas on 4.1. Tähtitaivas näkyy kartan asennossa klo 23, klo 21 ja klo 19. J=Jupiter ja S=Saturnus 7

8 Matkalla tuntemattomaan Kaksikymmentäviisi vuotta sitten lähetettiin matkaan kaksi luotainta, joista sittemmin tuli tähän mennessä menestyksekkäimmät avaruuteen koskaan lähetetyistä aluksista. Voyagerien tehtävänä oli tutkia jättiläisplaneettoja, ja siinä ne onnistuivatkin mainiosti. Mutta nyt kun nuo planeettojen aateliset ovat jääneet taakse, on Voyagerien ihmeellisellä matkalla alkamassa kausi, jonka vertaista ihmiskunta ei ole koskaan aikaisemmin nähnyt. Voyager 2 ohitti Neptunuksen elokuussa Tämän jälkeen moni olisi ollut valmis panemaan pisteen koko luotainten uralle. Olihan niillä takana jo kahdentoista vuoden urakka, joka kaiken lisäksi oli onnistunut paremmin kuin kukaan olisi voinut etukäteen edes unelmoida. Mutta Nasalla oli muuta mielessä. Se käynnisti välittömästi uuden ohjelman nimeltä Voyager Interstellar Mission eli tuttavallisemmin VIM. Ohjelman tarkoituksena on tutkia heliosfäärin uloimpia osia ja toiveena on, että Voyagerit saavuttaisivat jonain päivänä heliopaussin, jolloin Auringon vaikutus lakkaa ja alkaa tähtienvälinen avaruus. Ne saattavat tosin joutua matkaamaan vielä parikymmentä vuotta ennen sinne asti pääsemistään. Voyager 1:n tämänhetkinen etäisyys Auringosta on 86,4 AU:ta. Se on siis 86 kertaa kauempana Aurinkoa kuin Maa. Luotain on niin kaukana, että valollakin kestää 12 tuntia saavuttaa se. Voyager 2 on hieman lähempänä, etäisyyttä sillä on 68,5 AU:ta. Näillä etäisyyksillä Aurinkokin on kutistunut vain normaalia kirkkaammaksi tähdeksi, eikä siten tuota riittävästi energiaa aurinkokennoja varten. Virtansa luotaimet saavatkin mukana olevista paristoista. Näissä paristoissa riittää puhtia ainakin vuoteen Ennen Voyagereita Jupiteriin lähetettiin kaksi Pioneer-luotainta ikäänkuin tienavaajiksi. Ne havaitsivatkin, että Jupiterin magneettikenttä oli monta kertaa vahvempi, kuin oli luultu. Tämän tiedon perusteella Voyagereita osattiin vahvistaa riittävästi, jotta ne selvisivät magneettikentän läpi tuhoutumatta. Myös Pioneerit ovat jo poistumassa aurinkokunnasta. Pioneer 10 oli pitkään kaukaisin ihmisen lähettämä avaruusalus, mutta helmikuussa 1998 Voyager 1 ohitti sen ja siirtyi kärkeen tässä epävirallisessa kestävyyskisassa. Pioneer 11:een yhteys on jo katkaistu, mutta 10:een se toimii yhä. Pioneer 10:n tämänhetkinen etäisyys Auringosta on 81,5 AU:ta, eli onhan sekin ehtinyt jo aikamoisen taipaleen taittaa. Voyager 2:n rata kaartui Neptunuksen ohituksen jälkeen aurinkokunnan ratatasosta alaspäin, ja se huitelee siis nykyään eteläisellä taivaalla. Voyager 1:n ja Pioneer 10:n tämänhetkiset deklinaatiot sen sijaan ovat niin korkealla, että niiden paikat voi etsiä meidänkin taivaanpuoliskolta. Voyager 1 on tällä hetkellä Käärmeenkantajan tähtikuvion sunnalla ja Pioneer 10 Härässä. Itse luotaimia ei tietenkään voi nähdä, mutta jo tieto siitä, että jossain tuolla menevät ihmiskunnan ensimmäiset tähtienväliset kuriirit tuo jälleen lisää syvyyttä taivaan tarkkailuun. Lisätietoa kiinnostuneille osoitteesta 8

9 Ceres nun egalnombra kun Tähtitaivas Cereksiä nyt yhtä monta kuin Tähtitaivaita Turun Ursa julkaisi vuosina lehteä Tähtitaivas, jossa vuodesta 1949 lähtien oli lopussa esperantonkielinen tiivistelmä, resumo en Esperanto. Tähtitaivasta julkaistiin yleensä kerran vuodessa ja yhteensä 36 numeroa. Numero 36 julkaistiin Turun Ursan täyttäessä 50 vuotta vuonna Tähtitaivaan lopettaessa Turun Ursalle perustettiin uusi enemmän harrastajapohjalta tehty jäsenlehti, Ceres. Nyt ilmestyvä Ceres on 36. numero, eli Cereksiä on tehty nyt yhtä monta kuin Tähtitaivaita. Tämän kunniaksi lehden lopussa on esperantonkielinen tiivistelmä. Turun Ursa eldonis en jaroj revuon Tähtitaivas, en kiu ekde 1949 estis en la fino resumo en Esperanto. Revuoj Tähtitaivas estis eldonitaj kutime unu foje po jaro kaj entute 36 numerojn. La numero 36 estis eldonata okaze de Turun Ursa esti 50-jara jare Kiam oni ne plu faris revuon Tähtitaivas, oni fondis por Turun Ursa novan, pli hobiobaze faritan membrogazeton, Ceres. Nun estas eldonata 36-a numero de Ceres, kio signifas, ke nun estas faritaj egalnombre foje Ceres kaj Tähtitaivas. Honore de tio estas resumo en Esperanto en la fino de la gazeto. Resumo en Esperanto P. 3 De la prezidanto. Mika Aarnio, la prezidanto de Turun Ursa, rakontas pri novaj observiloj de la societo. Fonduso de Jenny kaj Antti Wihuri kaj la urbo de Turku subvenciis nin per entute euroj, per kio ni povis havi teleskopon Celestron NexStar 11 GPS. La diametro de la spegulo estas 28 cm kaj la pezo de la teleskopo estas nur 29 kg, pro kio la teleskopo estas portebla, sed tre grandkapabla observilo. La teleskopo alvenis en augusto, estis publike montrata en la Foiro pri libroj kaj sciencoj , kaj estis en uzo por publika montrado de steloj sur Vartiovuori CCD-fotilo, kiu estos fiksebla kun la NexStar-teleskopo, venos en decembro. En vendredoj vespere ni en Iso-Heikkilä instruas membrojn uzi la ilojn. Alvoko al jarkunveno. La reguldifina kunveno por elekti estraron estos vendrede je 20 en la observejo de Iso-Heikkilä. Pri astronomiaj objektoj videblaj vintre. Krom la kutimaj konstelacioj estos planedoj bone videblaj: vespere Saturno kaj pli malfrue supre la horizonton venanta Jupitero, matene videblaj Venuso kaj Marso. En januaro estos Merkuro vespere tre malalte videbla. Memoru la meteorgrupojn Leonidoj , Geminidoj kaj Kvadrantidoj 4.1. Plena suneklipso videblos en suda parto de Afriko, India oceano kaj okcidenta parto de Australio. Publika montrado de la steloj. En vendredaj vesperoj okaze de klara vetero je Julpauzo Veturante al nekonato. La du esploriloj nome Voyager estas dum sia veturo de nun 25 jaroj la pli sukcesaj spacoveturiloj. Komence ilia tasko estis esplori la grandajn planedojn, en kio ili dum siaj unuaj 12 jaroj sukcesis pli bone ol iu ajn atendis. Post ke Voyager 2 preterflugis Neptunon en augusto 1989, NASA decidis komenci novan programon Voyager Interstellar Mission, VIM, por esplori la eksterajn partojn de la heliosfero. La Voyager-veturiloj povus en dudek jaroj atingi la heliopauzon, la limon de la efiko de la Suno, estante tie la unuaj esploriloj. Voyager 1 estas nun la plej malproksima ilo farita de homo, nun en distanco de 86,4 AU de la Suno. Tio signifas 86,4-oble la distancon de la Tero de la Suno. Mikko Mäkitalo 9

10 Kuvagalleria Vasemmalla: Uuden kaukoputken juhlallinen luovutustilaisuus. Kuvassa (vas.) Mika Aarnio, sekä Stellkronokselta Tapani ja Marjo Ojanperä. Kuva: Juhana Ahlamo Oikealla: Turun Ursa toi uuden Celestroninsa Vartiovuorenmäelle. Tähtitaivaan kohteita kävikin illan aikana kummastelemassa noin 50 asiasta kiinnostunutta. Kuva: Esa Eronen Vasemmalla: Tursa oli Turun kirjamessuilla esittelemässä toimintaansa, sekä tietysti uutta putkea joka herätti ansaittua kiinnostusta. Kuva: Juhana Ahlamo Ruudukon ratkaisu: Vaakaan: 1.Taivas 2.Kauris 3.Turha 4.Irtain 5.Laukku 6.Alitus 7.Arvelu 8.Orion 9.Orakas 10.Istuva Pystyyn: 1.Tornit 11.Altair 12.Avarat 13.Sirius 14.Tähti 15.Kaide 16.Aarnio 17.Pudota 18.Uranus 19.Kuumaa 10

11 Orion on kuluneen vuoden aikana tuonut markkinoille uusia malleja mm. StarMax-sarja: 90, 102 ja 127 mm. Vasemmalla 127mm (846 ), jonka etuja on keveys, mukana tuleva laukku sekä tukeva jalusta. Kauttamme saat myös Celestron Konus Vixen Orion Optics putkia, kiikareita sekä lisävarusteita. Lapsille joululahjavinkki! Orion Funscope 76mm 89 STELLKRONOS OY, Veistäjänkatu 3, Kaarina P fax

12 Lähettäjä: Turun Ursa r.y. Iso-Heikkilän tähtitorni FIN Turku Finland ISSN