Henkilöstökeskus, Ensi linja 1, Kokoushuone Opinsauna, pieni puoli

Transkriptio

1 MUISTIO 3/2013 Kokousaika , klo Kokouspaikka Läsnä Henkilöstökeskus, Ensi linja 1, Kokoushuone Opinsauna, pieni puoli Matias Turkkila, puheenjohtaja, Ps Abdulkadir Isak, Vihr Antti-Jussi Kallio, Kok Marja-Liisa Lohikoski, Ps Pilvi Nummelin, Vihr Saido Mohamed, Kok Suldaan Said Ahmed, Vas Yakup Yilmaz, RKP Annika Forsander, esittelijä Olga Silfver, sihteeri Sanna Malin, pääkaupunkiseudun Osallisena Suomessa - koordinaattori 1. Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi. 2. Kokousmuistion 3/2013 hyväksyminen Positiivisen diskriminaation käsitteen epämääräisyydestä toivottiin maininta muistioon 3/2013. Neuvottelukunta kävi keskustelua positiivisen diskriminaation käsitteen heikkouksista (tuo vääriä mielikuvia) ja vahvuuksista (vakiintuneisuus). Vaihtoehdoksi tarjottiin yhdenvertaisen kohtelun termiä, jota myös todettiin epämääräiseksi. Muistiota 3/2013 hyväksyttiin lisäyksineen. 3. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pilvi Nummelin ja Yakup Yilmaz. 4. Osallisena Suomessa -kokonaisuuden toteutuminen pk-seudulla (alustaa pääkaupunkiseudun Osallisena Suomessa -koordinaattori Sanna Malin) Käytiin Malinin esitystä läpi, esitys on muistion liitteenä. Osallisena Suomessa pääkaupunkiseudun hankkeessa vuosina kehitetään kotoutumiskoulutusta, kokeillen uusia koulutusmuotoja ja toimintoja. Myös asiantuntijoiden kouluttamiseen panostetaan. Pääkaupunkiseudun hanke on Osallisena Suomessa -kokonaisuuden isoin, sillä myönnettiin 2,5 miljoonaa euroa. Pääkaupunkiseudun edustajat tekivät suuren vaikuttamistyön ennen vuotta 2011, jotta pääkaupunkiseudulle myönnettäisiin puolet rahoista väestöpohjan takia. Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajarunsas väestöpohja loi alueelle erityisen aseman, joka mahdollisti suoran mahdollisuuden vaikuttaa lainsäädäntöön.

2 Valtakunnallinen hankekokonaisuus on poikkeuksellinen, koska siitä säädettiin lailla (kotoutumisen edistämisestä). Hankekokonaisuudessa kokeillaan eri toimintamalleja, kokeilujen pohjalta kehitetään lopulliset säädökset kotoutumisen edistämisestä. Osallisena Suomessa kokonaisuutta rahoittavat sekä valtio, että Suomen kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden. Kukin taho rahoittaa kokonaisuutta tietyssä suhteessa erittelemättä tarkemmin rahoituskohdetta. Suureksi kysymykseksi jää nykykauden aikana kehitetyn toiminnan rahoitus, koska yksityisrahoittajat ovat tällaisessa toiminnassa mukana ensimmäistä kertaa eivätkä tule jatkamaan hankekauden päätyttyä. Osallisena Suomessa kokonaisuuden hankkeet jakaantuvat kohderyhmien mukaan: työmarkkinoille suuntavat, erityistä tukea tarvitsevat, lapset ja nuoret. Pääkaupunkiseudulla joukko hankkeita on luonut malleja vähentääkseen määrää niitä nuoria aikuisia, joilla ei ole peruskoulutodistusta. Tällainen tilanne pääsee syntymään, kun nuori muuttaa Suomeen noin vuotiaana. Mitä puutteellisempi on nuoren kouluhistoria tulomaassa, sitä todennäköisempää on, että vuosi valmistavaa opetusta ei riitä ja ettei hän saa peruskoulutodistusta Suomessa. Ennen vuotta 2011 Suomessa ei ollut säädöksiä aiheesta ja ilmiö oli tuntematon opetushallitukselle. Pohjimmiltaan kysymys on halutaanko, että Suomessa on ryhmä aikuisia, joilla ei ole peruskoulutodistusta. Helsingin, Vantaan ja Espoon hankkeet, ovat luoneet malleja tilanteen ratkaisemiseksi. Helsingin ja Vantaan hankkeet ovat keskittyneet vahvemmin koulutuksesta putoavien tukemiseen. Myös Espoon toimintaan valikoituu oppivelvollisuusiän ylittäneet opiskelijat, joiden kielitaitoa testataan opiskeluryhmien samantasoisuuden takaamiseksi. Nyt lainsäädäntöön on luvassa kehitystä: valtio luvannut ratkaista oppivelvollisuusiän ylittäneiden peruskouluopintojen suorittamiseen liittyvät ongelmat uudella lainsäädännöllä vuoteen 2015 mennessä. Sillä välillä, kun hankerahoitus loppuu ja lainsäädäntö ei ole vielä voimassa, Helsingin kaupunginhallitus myönsi välimenokaudelle rahaa. Osallisena Suomessa kokonaisuudessa Helsingissä ja Vantaalla kehitettiin myös lukioon valmistavaa maahanmuuttajataustaisten lasten opetusta. Esimerkiksi Vantaalla maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kielitaitoa kartoitetaan ja sitten tarpeen mukaan tuetaan. hankkeen osana kehitettiin reaalitaitokurssia, joka tosin on suosittu myös suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa. Kolmas vantaalainen tukimuoto on Stadi Cafe - läksykerho lukiolaisille, jota levitetään kaikkien lukioiden toimintamuodoksi. Syksyllä 2014 lukion valmistavasta opetuksesta tulee maininta lakiin. Kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille kehitettiin Osallisena Suomessa hankkeiden piirissä suomen kielen opetusta leikkipuistojen ja avointen päiväkotien yhteydessä. Tällä toiminnalla on myös myönteisiä sivuvaikutuksia - lapset ja heidän vanhemmat tottuvat suomalaiseen päivähoitoon ja saavat uusia kontakteja. Opetuspaikkoja pyrittiin valitsemaan niin, että koko Helsinki olisi katettu. Ota koppi hankkeen päätarkoitus oli tukea varhaiskasvatuksen, neuvolan ja koulujen työntekijöitä kaksikielisyyden tukemisessa. Ideana on, että jo neuvola keskustelee tulevan vanhemman kanssa monikielisyyden tärkeydestä ja käytännön tuesta. Hanke kehitti nettisivut, jotka ovat jo aktiivisessa käytössä. Sieltä löytyy konkreettisia esimerkkejä, malleja ja välineitä, joiden avulla suomea osaamattoman lapsen kieltä tuetaan. Neuvottelukunta kiinnitti huomiota siihen, että uusien ideoiden käyttöönotto ja vankka kaksikielisyyden tuki vaativat väljyyttä henkilöstöresursointiin.

3 Pääkaupunkiseudulla hankeryppääseen kuuluu myös Delaktig i Finland - hanke, joka kehittää ruotsinkielistä kotoutumispolkua. Projektin selvityksen mukaan pääkaupungin seudulla noin 2000 henkilön ryhmä tarvitsee tätä polkua. Näissä on pohjoismaista muuttaneita, ruotsinkielisten maahanmuuttajapuolisot sekä ne maahanmuuttajat, jotka asuivat kotoutumisaikanaan ruotsinkielisillä alueilla. Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis kartoitti ruotsinkielisten maahanmuuttajapalveluiden nykytilaa ja tarjoaa ruotsin ja suomen kielten koulutusta tälle ryhmälle. Suomea opetetaan sen vuoksi, että pääkaupunkiseudulla pelkkä ruotsin osaaminen rajoittaa ihmisten arkimahdollisuuksia. Hankkeiden hallinnointi on ollut suhteellisen kevyt. Osallisena Suomessa kokonaisuuden hankkeita valvoo työ ja elinkeinoministeriö. Materiaalia kerätään niin väliraporttiin kuin loppuraporttiinkin. Loppuraporttia työstetään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Tällä hetkellä kaikkien pääkaupunkiseudun hankkeiden jatko on turvattu vielä vuodeksi eteenpäin. Pääkaupunkiseudun hankkeissa työskentelee yksi maahanmuuttajataustainen työntekijä. Neuvottelukunnassa pohdittiin siitä, kuinka hyvin Suomen armeija on paneutunut suomen kielen opetukseen asepalveluksen aikana. Asevoimiin hyväksytään vain Suomen kansalaisia, jotka eivät osallistuneet muissa sotatoimissa. Tämä kriteeri rajoittaa jonkun verran suomen kielen opetuksen tarvetta. Puolustusvoimat ovat kuitenkin tutkineet asian, mutta raportti ei ole julkinen. Tällä hetkellä puolustusvoimat eivät opeta enempää suomea kuin komentosanojen ymmärtämiseen vaaditaan. Maahanmuuttajien keskittäminen palvelukseen Santahaminaan tarkoittaa, ettei heidän suomen kielen taitonsa kehity kovin nopeasti palveluksen aikana. 5. Huolia ulkomaalaisten rekisteröinnistä väestötietojärjestelmään maistraateissa (alustaa Annika Forsander) Forsander esitteli kuntaministeri Henna Virkkuselle esitetyn Espoon, Vantaan ja Helsingin laatiman yhteenvedon kaupunkien huolista ulkomaalaisten rekisteröinnistä väestötietojärjestelmään (ks. liite 2). Asiakirja keskittyy kolmeen kysymykseen: 1. Sellaisten ulkomaan kansalaisten pääsy tietojärjestelmään, joilla on muukalaispassi, mutta jossa lukee että henkilöllisyyttä ei pystytty todentamaan. Tavallisesti nämä henkilöt saapuivat pakolaisperustein. Eri kuntien maistraatit tulkitsevat lakia eri tavalla. Helsingin ja Oulun maistraatit ovat tiukkoja ne eivät myönnä ko. ryhmälle kotikuntaa, henkilötunnusta, ei ulota heille sähköisiä palveluita, eivätkä rekisteröi näiden henkilöiden isyyttä. Tällaiset henkilöt pystyvät samaan vain toimeentulotukea. Espoon ja Vantaan maistraatit tulkitsevat lakia lievemmin. Somalian kansalaisten kohdalla tehdään poikkeuksia, koska siellä ei ole vuosiin ollut toimivia viranomaisia, mutta muista maista tulleiden pakolaisten kohdalla tilanne on huolestuttava. Merkintä henkilöllisyyden todentamisesta pysyy väestörekisterissä jopa 10 vuotta vaikeuttaen passinhaltijan elämää. maahanmuuttoviraston kanssa on neuvoteltu merkinnän välttämättömyydestä. Maahanmuuttovirasto kokee kysymyksen periaatteelliseksi: merkintä laitetaan, jotta pakolaisstatusta anovilla olisi vähemmän kiinnostusta hävittää omia henkilöpapereita ennen Suomeen tuloa. Muissa pohjoismaissa vastaavaa ongelmaa ei esiinny, koska muiden maiden henkilötietolaki on tarkempi. Kuntaministeri oli myönteinen ehdotukselle tarkentaa henkilötietolakia niin, että henkilö rekisteröidään niillä tiedoilla, joilla maahanmuuttovirastoon on annettu, ja lupasi tehdä täsmennyksiä mahdollisimman pian.

4 2. Henkilötunnuksen saaminen välittömästi. Tällä hetkellä ulkomaalaisille myönnetään väliaikaisia henkilötunnuksia erilaisissa organisaatioissa (esim. kirjastossa). Nämä tunnukset jäävät rekistereihin ja samalla henkilöllä saattaa olla useampi henkilötunnus, mikä vaikeuttaa henkilön identifioinnin. Korkeakoulut ja isot työnantajat ajavat muutosta tähän tilanteeseen, mikä onnistuu henkilötietolain säädöksiä muuttamalla niin, että myös poliisilla ja maahanmuuttovirastolla olisi rajapinta ja kirjoitusoikeus väestötietorekisteriin, niin että ne pystyisivät myöntämään henkilötunnuksen. Tällainen järjestelmä hyödyttäisi Helsingin kaupunkia, koska sitten väestötietojärjestelmästä pystyy tarkistamaan, minkä perustein ihmiset asuvat täällä. Teknisen rajapinnan kehittäminen väestötietorekisterin, maahanmuuttoviraston ja poliisin välille maksaisi arviolta noin euroa. 3. Maasta pysyvästi muuttaneiden ulkomaiden kansalaisten poistaminen väestötietojärjestelmästä. Kun henkilö ei tee muuttoilmoitusta pois muuttaessa, tällä hetkellä isoimmat maistraatit eivät poista häntä rekistereistä. Tällä hetkellä 5% ulkomaalaisista ovat tällaisia kuolleita sieluja. Tämä ongelma ei koske pohjoismaiden kansalaisia, koska näiden maiden väestötietojärjestelmät kommunikoivat keskenään. Suomen ja Viron valtiot neuvottelevat omien väestörekisterijärjestelmien yhteisestä rajapinnasta. Neuvottelukunta keskusteli myös siitä, että tällä hetkellä väliaikaisesti suomessa oleskelevilla tai osittaisilla henkilötiedoilla rekisteröidyillä ulkomaan kansalaisilla on vaikeuksia avata pankkitilejä. Pankit antoivat hyvin tiukat sisäiset ohjeistukset, jotka estävät tietyt ryhmät avaamasta pankkitilejä. Aiemmin ongelma koski lähinnä muukalaispassien haltijoita, mutta nyt ongelma laajeni koskemaan myös yliopistojen kansainvälistä henkilökuntaa ja ulkomaalaisia opiskelijoita. Eduskunta on kuulut jo asiasta vähemmistövaltuutettua. Myös finanssivalvontaan yritetään vaikuttaa, mutta finanssialan keskusliitto ei näe, että asia kuuluu heille. Aiheesta on myös saatavilla olemassa viime vuosien selvitykset ja jopa EU-direktiivi. Samanlaista ongelmaa ei esiinny vakuutusalalla, jossa on olemassa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistu ennakkotapaus, joka toteaa, että vakuutusehtoja ei voi sitoa kansalaisuuteen. 6. Muut asiat a on sovittu pääkaupungin monikulttuurisuusasioiden neuvottelukuntien tapaamisajankohdaksi Espoossa Neuvottelukunta mainitsi seuraavat jäseniä kiinnostavat aiheet yhteiskokouksen teemavalintaa varten: suomen kielen opetus, riittävän aikainen opinto- ja ammattiohjaus peruskoulussa, asuminen ja työpaikat ja niiden keskittyminen eri kaupungin osiin, maahanmuuttaja-asukkaiden terveyserot kantaväestöön, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden toisen asteen koulutuksen kysymykset. b. Suostumuslomakkeiden täyttö kunnalliskalenteria varten Neuvottelukunnan jäsenet täyttivät suostumuslomakkeet kunnalliskalenteria varten. Helsingin nuorten yhteiskuntatakuutoiminnot: Kaupunki on pystyttänyt Respahanketta (10 miljoonaa euroa 3 vuodeksi), joka aloittaa toukokuun lopussa. Hanke on suunnattu vuotiaille nuorille, joilla ei ole työtä tai opiskelupaikkaa. Hanketilat ovat keskusta-korttelissa, siellä työskentelee 10 uravalmentajaa, 2 yritysyhteyshenkilöä hakee työpaikkoja. Edullisimmillaan nuoren työllistäminen tulee mak-

5 samaan yritykselle 200 euroa/kk jopa kahdeksan kuukauden verran. Helsingin kaupunki on vasta aloittamassa omia nuorten yhteiskuntatakuu toimintoja, joten aiempi kritiikki tulosten olemattomuudesta ei vielä päde Helsinkiin. Helsingin tulokset ovat arvioitavissa aikaisintaan vuoden 2014 alussa. Respa-hankkeen asiakaskunnassa on 40% muunkielisiä. Myös toinen hanke - Avoin opisto - aloittaa syksyllä Avoimessa opistossa voi suorittaa lyhyempiä kokonaisuuksia ammattiopinnoista. Tällä hetkellä hankkeella on tilaongelma - Stadin ammattiopiston tilat eivät riitä. c. Maailman suurimpia kansainvälisen liikkuvuuden konferensseja, Metropolis 2013 ( järjestetään tänä vuonna Tampereella. Metropolis 2013 tuo Helsinkiin vierailuja Aasian maista. Konferenssi tuo viikoksi yhteen tutkijoita, virkamiehiä ja järjestötoimijoita. Osallistumismaksu on 600 euroa viikolta, myös päivähinnat ovat mahdollisia. Plenum-luennoissa esiintyvät maailman huiput, luentojen lisäksi järjestetään kymmeniä työpajoja. Maahanmuutto-osasto suosittelee osallistumista. 7. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Matias Turkkila Puheenjohtaja Olga Silfver sihteeri Pöytäkirjantarkastajat Yakup Yilmaz Pilvi Nummelin Jakelu: Jäsenet Varajäsenet