Asiakirjayhdistelmä (30.40, osa, 20, osa, 50 ja 60) Luonnonvaratalous

Transkriptio

1 40. (30.40, osa, 20, osa, 50 ja 60) Luonnonvaratalous S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Suomen monipuoliset luonnonvarat tuottavat metsät, elinvoimaiset kala- ja riistakannat sekä puhtaat ja runsaat vesivarat tarjoavat hyvät kasvuedellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja luonnon virkistyskäytölle. Maailmanlaajuiset ja kansalliset muutokset taloudessa, väestössä ja sen elintason kasvussa, ilmastossa, ekosysteemeissä, teknologioissa, sosiaalisissa suhteissa ja arvoissa heijastuvat luonnonvarojen käyttöön. Luonnonvarojen käyttö lisääntyy, monipuolistuu ja tehostuu. Teknologian kehitys mahdollistaa aikaisemmin käyttämättömien luonnonvarojen hyödyntämisen. Myös luonnon markkinattomien hyödykkeiden kuten virkistyspalvelujen merkitys kasvaa. Luonnonvarojen käytön erilaiset arvostukset sekä ristiriidat korostuvat. Arvostukset vaihtelevat luonnonvarojen erilaisten käyttötarkoitusten ja suojelun kesken. Uusiutuvien luonnonvarojen käytön yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja arvostuksen lisääminen on tärkeää. Viime vuosina uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan tuotannon määrä ja arvo ei ole kasvanut odotetusti. Kehityksen kääntämiseksi kilpailukykyä tulisi parantaa ja rakenteita uudistaa, jotta syntyy investointeja, uutta tuotantoa ja palveluja. Näin voidaan turvata myös kotimaisen raaka-aineen kysyntä ja tarjonta sekä luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kannattavuus. Vuonna 2014 julkistetut teollisuuden investointisuunnitelmat ovat positiivinen merkki uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan talouden kasvusta. Maa- ja metsätalousministeriön toimialan luonnonvaratalouden tehtäviä ovat metsätalous, elinkeinokalatalous, vapaaajankalastus ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista, noin 211 milj. euroa, on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä noin 295 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot, yhteensä noin 15,1 milj. euroa, on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla sekä ympäristöministeriön momentilla Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta. Keskeisten toimenpiteiden tavoitteet Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti luonnonvaratalouden politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat toimenpiteiden tavoitteet: Kalatalous Turvataan kalakantojen elinvoimaisuus, monimuotoisuus sekä niiden käytön kestävyys tietoon perustuvalla kalastuksen säätelyllä ja muilla kalavarojen tilaa parantavilla hoitotoimenpiteillä. Tuetaan kalatalouselinkeinojen uudistumiseen ja kasvuun tähtäävää tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä kalatalousyritysten kasvua ja kilpailukykyä parantavia investointeja. Luodaan hyvät edellytykset vapaa-ajankalastukselle ja siihen liittyville hyvinvointipalveluille. Kehitetään asiakaslähtöisiä toimintatapoja julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisten välille. Kehitetään hallintojärjestelmää kalataloustehtävien kustannustehokkaaksi hoitamiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Varmistetaan valvonta- ja seurantajärjestelmällä kalakantojen kestävä käyttö sekä arvoketjun vastuullinen ja tuottava toiminta. Riistatalous Vahvistetaan riistataloutta osana ekosysteemipalveluita ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Lisätään riistatalouden hyvinvointivaikutuksia. Kehitetään ajantasaista ja yhteiskäyttöistä riistatietoa ja lisätään sen käyttöä riistatalouden ohjauksessa. Lisätään alueellista ja paikallista osallistamista suurpetopolitiikan suunnittelussa ja valmistelussa. Uudistetaan metsästyslainsäädäntöä ministeriön tekemän selvityksen perusteella. Vähennetään merkittävästi suurpetojen aiheuttamia vahinkoja ja valtion korvaustarvetta. Metsätalous Aloitetaan Kansallinen metsästrategia 2025:n toimeenpano. Edistetään metsäalan sähköisten palveluiden kehittämistä. Metsäorganisaatiot edistävät metsiin perustuvaa yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Käynnistetään uudistettujen metsätalouden tukijärjestelmien toimeenpano. Jatketaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteutusta yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat Edistetään rakennettujen vesistöjen monipuolista käyttöä ja hoitoa sekä elinkeinotoiminnan edellytyksiä ottaen huomioon tulva- ja kuivuusriskit, kalatalous, virkistyskäyttö, elinympäristöjen tila ja uusiutuvan energian tuotanto. Edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja muita riskienhallintaa parantavia vesitaloushankkeita. Vesihuollon tietohuoltopalvelu valmistuu käyttöönotettavaksi. Hyödynnetään uuden tekniikan, innovatiivisten julkisten hankintojen ja kansalaishavainnoinnin käyttöä veden laadun ja määrän seurannassa. Edistetään suomalaiseen vesiosaamiseen perustuvaa kansainvälistä yhteistyötä ja vientiä Suomen vesifoorumin kanssa. Tunnusluvut 2012 toteutuma 2013 arvio 2014 arvio 2015 tavoite Kalatalous Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa 45,3 56,1 57,0 nousee Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa 67,0 80,5 83,0 nousee Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj euroa 666,4 685,0 700,0 nousee Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa 50,5 50,8 51,0 nousee Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl 16,2 16,0 16,0 ennallaan Riistatalous Riistasaaliin arvo, milj. euroa 63,2 64,8 65,0 nousee Metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl 5,4 5,0 5,5 nousee Suurpetojen aiheuttamat vahingot, milj. euroa 7,3 8,5 3,8 laskee Suurpetojen vahinkotapahtumat, kpl laskee Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 2012 toteutuma 2013 arvio 2014 arvio 2015 tavoite Metsätalous Metsätalouden tuotannon arvo, milj. euroa nousee Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) 3,8 3,8 3,9 nousee Ainespuun hakkuukertymä, milj. m 3 52,7 55,2 56,5 nousee Metso-toimenpiteet yksityismetsissä, ha Vesitalous ja muu luonnonvaratalous Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla 1) Vesihuoltolaitokset, joiden varmuusluokka paranee, kpl ) Ei kerättyä tilastotietoa. Luvun nimike on muutettu. (01.) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) lakkautetaan lukien ja sen tutkimus- ja kehittämistehtävät siirretään Luonnonvarakeskukseen. Momentille siirretään kokonaismenoja euroa ja kokonaistuloja euroa (EU:n rahoitusosuutta) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kalatalouden tiedonkeruun johdosta. RKTL on toteuttanut vuosien tuottavuusohjelmissa sovitut henkilötyövuosivähennykset 53 henkilötyövuotta vuoden 2014 loppuun mennessä. Täten RKTL:stä Luonnonvarakeskukseen siirtyvien henkilötyövuosien kokonaismäärä on 250. Vuodelta 2014 käyttämättä jäänyttä määrärahaa on tarkoitus käyttää vastaaviin tehtäviin Luonnonvarakeskuksessa. Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. Määrärahan ja henkilötyövuosien siirrot euroa Htv Luonnonvarakeskukseen siirtyvät (siirto momentille ) Siirto momentille Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille ) -142 Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille ) -15 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille ) -79 Yhteensä I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 :n sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) 44 :n nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin 4) siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2015 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tulokertymän kasvu 400 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. 1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 :n sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) 44 :n nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin 4) siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena. 21. ( , osa ja 50.20, osa) Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon kehittämiseen, vesihuollon kehittämiseen sekä valtion kompensaatio-, tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin 2) Inarijärven säännöstelystä aiheutuviin toimenpiteisiin sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön 3) maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 :n mukaisista vesistötoimenpiteistä sekä vesistörakenteiden peruskorjauksista ja velvoitetöistä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely Vesitalouden kehittäminen, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö Useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden suunnittelu Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta Vesihuollon tiedonhallinta Yhteensä Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 151 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja 16 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Vesihuollon tiedonhallintahanke (v rahoitus) (siirto momentille ) -250 Vesihuollon tiedonhallintahanke (v rahoitus) (siirto momentilta ) 150 Palkkausten tarkistukset 60 Yhteensä 2015 talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon kehittämiseen, vesihuollon kehittämiseen sekä valtion kompensaatio-, tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin 2) Inarijärven säännöstelystä aiheutuviin toimenpiteisiin sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön 3) maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 :n mukaisista vesistötoimenpiteistä sekä vesistörakenteiden peruskorjauksista ja velvoitetöistä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat. I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa I lisätalousarvio 2015 talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen. 22. (50.20, osa, 60.44, osa, 45, osa ja 50, osa) Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. 1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen 3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 5) enintään euroa kertaluonteisesti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhtiöittämiseen liittyvästä lisäeläketurvasta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä edistäviin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Tavoitteena on luoda edellytyksiä metsä-, kala-, riista- ja vesivarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle. Määrärahalla edistetään vuonna 2014 hyväksytyn kansallisen biotalousstrategian toimeenpanoa sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Tietojärjestelmien kehittämisessä painopisteenä on kalataloushallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen. Palveluita kehittämällä ja sähköistä asiointia lisäämällä tehostetaan toimintaa kalataloushallinnon organisaatioissa ja luodaan asiakaslähtöisiä toimintatapoja julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisten välille. Muita tietojärjestelmien kehittämisen painopisteitä vuonna 2015 ovat uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ja - varantojen yhteiskäyttöisyyden parantaminen, paikkaan sidotun ja ajantasaisen tiedon käyttö sekä sähköisen asioinnin kehittäminen. Luonnon monimuotoisuutta ja luonnonhoitoa edistävinä toimenpiteinä rahoitetaan kokeilu- ja kehittämishankkeita, joiden aihepiirinä ovat muun muassa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen mukaan luettuna haitallisten vieraslajien torjunnan edistäminen sekä geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö, luontoarvoihin liittyvän elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen sekä luonnon virkistyskäytön edistäminen. Lisäksi määrärahalla voidaan toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään vähentämään luonnonvarojen tilaan ja niiden käyttöön heikentävästi vaikuttavia toimintoja. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhtiöittämisestä. Yhtiöittämiseen liittyen momentille on sisällytetty euron määräraha perustettavaan yhtiöön siirtyvän henkilöstön lisäeläketurvan järjestämisestä aiheutuviin menoihin. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2014 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon tällä momentilla euroa. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Luonnonvaratalouden kokeilu- ja kehittämishankkeet, biotalousstrategian toimeenpano Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito Kalastusta koskevien sopimusten valvonta Tapion yhtiöittämiseen liittyvät lisäeläkemenot (enintään) Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Biotalousstrategian toimeenpano (vastaava vähennys momentilla ) Kala- ja riistatalouden erillismenot (siirto momentilta ) (3 htv) 560 Tapion eläkejärjestelyt Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö 400 Valtakunnalliset hankkeet (vastaava vähennys momentilla ) 50 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ( ) Suomen biotalousstrategia julkaistiin toukokuussa 2014 osana valtioneuvoston periaatepäätöstä kasvun uusista kärjistä. Strategian tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos nykyisestä 60 mrd. eurosta 100 mrd. euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda uutta työpaikkaa. Maa- ja metsätaloussektorilla on suuri merkitys strategian toteutumisessa. Suomen biotaloudesta yli puolet on metsiin perustuvaa biotaloutta. Myös agrobiotalouden, eli maatalouden ja elintarviketeollisuuden, sekä biotalouden palveluiden (kuten luontomatkailu, metsästys ja kalastus) työllistävä vaikutus on suuri. Biotalouden kasvutavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 4 prosentin vuotuista kasvua. Tavoitteena on tuottaa myös muita kansantaloudellisia hyötyjä, kuten viennin kasvun ohella korvata fossiiliraaka-aineita kotimaisilla uusiutuvilla luonnonvaroilla ja siten parantaa Suomen vaihtotasetta ja vahvistaa huoltovarmuutta. Biotalousstrategiaa toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Toimeenpanoon osallistuu myös muita ministeriöitä ja vastuutahoja. Näin ollen strategian rahoituskin jakaantuu usealle eri momentille. Käsittelyssä olevalle momentille esitettävästä määrärahasta arvioidaan käytettävän biotalousstrategian toimeenpanoon 2 milj. euroa. Momentilta rahoitetaan mm. biomassojen saatavuuteen ja käytettävyyteen liittyvää hanketta sekä useita kehittämis- ja kokeiluhankkeita. Valiokunta pitää määrärahaa pienenä, mutta erittäin oleellisena uusien innovaatioiden edistämisessä ja markkinoille saattamisessa. Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. 1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen 2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen 3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 5) enintään euroa kertaluonteisesti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhtiöittämiseen liittyvästä lisäeläketurvasta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp ( ) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää aiemmin arvioitua suurempaa työpanosta valtion virastoissa. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa IV lisätalousarvio 2015 talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp ( ) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 31. ( ) Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. 1) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin vesihuoltotoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesihuoltohankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen 2) maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 :n mukaisesti vesistötoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesistöhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen 3) luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten vesihuoltolaitteiden rakentamiseen ennen vuotta 2002 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 27 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ennen vuotta 2002 hyväksytyistä lainoista aiheutuvat korkohyvitykset. Vuoden 2013 lopussa korkotukilainaa oli noin 4 milj. euroa. Korkotukilainoista arvioidaan val- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 tiolle aiheutuvan korkohyvitysmenoja euroa vuonna 2015 ja sen jälkeen vuoteen 2018 asti yhteensä noin euroa. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Kokonaiskustannusarvio Valtion osuus Myönnetty aikaisemmin Myönnetään Tulvasuojelu- ja kunnostushankkeet Vesihuoltohankkeet Maaseudun vesihuoltotoimenpiteet Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) -800 Tasomuutos -200 Yhteensä 2015 talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ( ) Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttanut yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa valtakunnallista viemäröintiohjelmaa. Vuonna 2014 laaditun väliraportin mukaan ohjelman perustavoite haja-asutusalueen talouden liittämisestä viemäriverkoston piiriin on toteutumassa. Siirtoviemäreiden lukumäärällä tarkasteltuna toteutumisaste on kuitenkin vain noin 40 prosenttia. Kevään 2014 kehyspäätöksessä päätettiin vesihuollon tuen lopettamisesta vuonna 2016, jolloin haja-asutuksen jätevesiasetuksen (209/2011) toimeenpanon siirtymäkausi päättyy. Hallitus esittää näin ollen 2,6 milj. euron tukea käynnissä olevien vesihuoltohankkeiden loppuun saattamiseen. Viemäröintiohjelman pienehköjen vesihuoltotoimenpiteiden toteuttamiseen esitetään 8,0 milj. euron määrärahaa. Valiokunta toteaa, että momentin määrärahoilla on edistetty vesihuoltoverkostojen laajentamiseen liittyvää päätöksentekoa ja se on parantanut hankkeiden ennakoitavuutta myös asukkaiden kannalta. Hankkeilla on ollut lisäksi suuri työllistävä vaikutus. Valiokunta lisää momentille euroa vesihuoltotöihin. Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. 1) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin vesihuoltotoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesihuoltohankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 2) maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 :n mukaisesti vesistötoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesistöhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen 3) luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten vesihuoltolaitteiden rakentamiseen ennen vuotta 2002 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään 27 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp ( ) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 :n sekä valtionavustuslain (688/2001) 8 :n mukaisesti vesistötoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesistöhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Vuonna 2015 on tarkoitus yhtenäistää vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien toimenpiteiden avustamisen säädösperustaa valtionavustuslain 8 :n nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Perusteluihin on tarpeen lisätä, että määrärahaa saa käyttää myös valtionavustuslain (688/2001) perusteella myönnettäviin menoihin. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa I lisätalousarvio 2015 talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp ( ) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 :n sekä valtionavustuslain (688/2001) 8 :n mukaisesti vesistötoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesistöhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 40. ( , osa, ja 60.43) Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. 1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen 2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen 4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen 5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vuonna 2015 vesialueiden omistajille vuonna 2014 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Vuoden 2014 talousarviossa kertymäksi on arvioitu euroa. Kun yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, on palautettava määräraha euroa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2015 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuspalkkioilla korvataan sopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Tavoitteena on, että vuonna 2015 kalastuksen rajoitussopimuksia olisi voimassa noin km 2 alueella. Momentille on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille. Valtio voi joutua maksamaan korvauksia vesilain mukaisten päätösten, ennen päätöksiä vahingonkärsijöiden kanssa tehtyjen sopimusten tai valtioiden välisten sopimusten perusteella hankkeiden varsinaisen lupakäsittelyn jälkeen. Myös mahdolliset vesistöjen poikkeusjuoksutukset saattavat vesilain nojalla aiheuttaa valtiolle korvausvelvollisuuden. Metsänomistajalle korvataan metsätuhojen torjunnasta annetun lain sekä metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteella kustannukset, jotka ovat aiheutuneet laajojen metsätuhojen torjunnasta aiheutuneista toimenpiteistä sekä niihin mahdollisesti liittyvistä puuston kasvunmenetyksistä. Laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen tapahduttua on saatava nopeasti tarvittavat tiedot tuhojen määrästä ja laajuudesta. Kartoitus voi edellyttää esimerkiksi ilmakuvien hankkimista tuhoalueilta. Momentin määrärahoista maksetaan myös ne metsälain 20 :n mukaiset korjaavat toimenpiteet, jotka aiheutuvat metsälain vastaisesta toiminnasta ja jotka on päätetty teettää asianomaisen kustannuksella. Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset maksetaan ensin valtion varoista ja ne peritään takaisin asianomaiselta. Korjaavia toimenpiteitä voi aiheutua esimerkiksi hakkuun jälkeisen metsän uudistamisvelvoitteen laiminlyönnistä. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Tenojoen kalastuslupamaksutulojen palautukset Saimaannorpan suojelusopimusten palkkiot Vesilain mukaisiin päätöksiin ja sopimuksiin perustuvat korvaukset Metsätuhojen torjunnan korvaukset Metsätuhojen kartoitus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 Metsälain mukaiset korjaavat toimenpiteet Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. 1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen 2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen 3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen 4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen 5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 :n mukaisesti: 1) riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten maksamiseen 2) hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin 3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13

14 S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja pääosin vuonna 2014 aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta sekä hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. Hirvieläinkantojen seurantaan ja hirvieläinten tutkimukseen sisältyy hirvieläimiä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu ja toimeenpano. Vastaavat tulot on merkitty momentille Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Vahinkojen korvaukset Vahinkojen estämistoimenpiteet Hirvikannan seuranta ja tutkimus Metsäpeurakannan seuranta ja tutkimus Hirvieläinten hoitosuunnitelmien valmistelu ja toimeenpano Yhteensä Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi talousarvio I lisätalousarvio 2014 talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 :n mukaisesti: 1) riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten maksamiseen 2) hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin 3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. 1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14

15 3) suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus käyttää vuonna 2015 toteutuvien suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, vahinkomäärät ovat tiedossa vasta vuonna Vahinkojen suuruutta pyritään pienentämään suurpetojen hoitosuunnitelmien ja muiden toimenpiteiden avulla. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Suurpetojen vahinkojen korvaaminen Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ( ) Momentille esitetään 4,3 milj. euron määrärahaa. Määrärahaa käytetään vuonna 2015 toteutuvien vahinkojen korvaamiseen, joiden tarkka määrä on tiedossa vasta vuonna Määrärahaa voidaan käyttää myös vahinkojen ehkäisemiseen euroa. Vuonna 2013 suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaustarve oli ennätykselliset 8,5 milj. euroa, josta porovahinkojen osuus oli 7,9 milj. euroa. Vuonna 2014 vahingot näyttäisivät arvioiden mukaan jäävän alhaisemmiksi kuin vuonna Niiden määrä ylitti kuitenkin jo syyskuun lopussa momentille osoitetun määrärahan. Valiokunta pitää välttämättömänä (kuten VaVM 34/2013 vp), että suojeltujen petoeläinten aiheuttamat vahingot korvataan täysimääräisesti ja vahinkoja on myös pystyttävä selvästi vähentämään jo valtion varojen säästämiseksi. Poronhoitoalueella kyse ei ole kuitenkaan enää vain taloudellisesta ongelmasta. Menetettyjen tuotantoeläinten määrät ovat kohonneet sille tasolle, että elinkeinon harjoittaminen on paikoin uhattuna. Valiokunta on myös edelleen huolissaan metsäpeurakannasta ja pitää perusteltuna laatia suunnitelma kannan elvyttämiseksi. Tarpeen on lisäksi seurata metsäkauriin kannan kehitystä. Valiokunta pitää hyvänä, että maa- ja metsätalousministeriön toimesta on valiokunnan toiveiden mukaisesti laadittu sudenhoitosuunnitelma, joka mahdollistaa susikannan hoidon suotuisan suojelutason saavuttamisen ehdoilla. Toimenpiteillä odotetaan myös olevan pelotevaikutus susien karkottamiseksi asutuksen sekä tuotanto- ja kotieläinten läheisyydestä. Valiokunta toteaa, että karhu- ja ilvestilannetta on jo pystytty ottamaan haltuun kannan hoitosuunnitelmien avulla. Valiokunta odottaa edelleen toimenpiteitä myös ahmavahinkojen osalta erityisesti poronhoitoalueella. Yleisen luottamuksen palauttamiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaisilla on keinoja puuttua nopeasti petojen aiheuttamiin vahinkoihin tai eläinten häiriökäyttäytymiseen. Maa- ja metsätalousministeriön on edelleen entistä laajemmin tarkasteltava erilaisia vaihtoehtoja tilanteen parantamiseksi. Jos vahinkoja ei pystytä vähentämään vuonna 2015, momentille esitetty 4,3 milj. euron määräraha on riittämätön. Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15

16 Momentille myönnetään euroa. 1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu suurpetojen vuonna 2014 aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta täysimääräisenä. Suurpedot aiheuttivat vuonna 2014 noin euron vahingot (vuonna 2013 määrä oli euroa). Vuoden 2014 talousarviossa osoitetusta euron määrärahasta vahinkojen estämiseen käytettiin euroa, joten vuoden 2014 vahinkojen korvaamiseen on käytettävissä euroa I lisätalousarvio talousarvio III lisätalousarvio 2014 I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 48/2014 vp ( ) Momentille esitetään euron lisämäärärahaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisäys riittää suurpetojen vuonna 2014 aiheuttamien vahinkojen täysimääräiseen korvaamiseen. Valiokunta on pitänyt kuluneen vaalikauden ajan (VaVM 26/2011 vp, VaVM 39/2012 vp, VaVM 34/2013 vp, VaVM 37/2014 vp) välttämättömänä, että suojeltujen petoeläinten aiheuttamat vahingot korvataan täysimääräisesti. Valiokunta on myös toistuvasti huomauttanut siitä, että käsiteltävä momentti on ollut lähtökohtaisesti alibudjetoitu. On kuitenkin myönteistä, että määrärahaa on vuosittain lisätty vahinkokertymän täsmentyessä, mikä on mahdollistanut vahinkojen täysimääräisen korvaamisen eduskunnan vaatimuksen mukaisesti. Valiokunta pitää samoin edelleen välttämättömänä (kuten VaVM 26/2011 vp, VaVM 39/2012 vp, VaVM 34/2013 vp, VaVM 37/2014 vp), että vahinkoja pystytään selvästi vähentämään ennen kaikkea valtion varojen säästämiseksi, mutta myös tuotanto- ja kotieläinten turvallisuuden sekä ihmisten turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön toimesta onkin valiokunnan toiveiden mukaisesti laadittu ja päivitetty suurpetokantojen hoitosuunnitelmat. Petopolitiikkaan kohdistuvan yleisen luottamuksen palauttamiseksi on tärkeää, että viranomaisilla on keinoja puuttua nopeasti petojen aiheuttamiin vahinkoihin ja eläinten häiriökäyttäytymiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16

17 Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. 44. ( , osa) Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön nojalla lukuunottamatta energiapuun korjuutukea, jolla edistetään pienpuun energiakäyttöä. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Vuonna 2015 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään eurolla. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä myöntämällä tukea yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöihin. Tarkoitus on, että hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kestävän metsätalouden rahoituslaiksi. Uusi tukijärjestelmä on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komissio on sen hyväksynyt. Tukien myöntäminen kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla päättyy uuden tukilain voimaantultua taikka EU:n päätösten edellyttämänä ajankohtana. Uuteen lakiin on tarkoitus sisällyttää ne muutokset, joita vuonna 2014 uudistetut EU:n maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivat rahastokaudelle edellyttävät. Uudessa laissa on tarkoitus karsia tuettavia työlajeja ja tarkistettu tukiehtoja ja tukitasoja. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon se, että pienpuun energiakäyttöä edistetään momentin määrärahasta myönnettävällä tuella. Momentin valtuutta käytetään vain suunnitelman edellyttäviä työlajeja koskeviin tukipäätöksiin. Suunnitelman edellyttämiä työlajeja ovat muun muassa metsänuudistaminen, terveyslannoitus, kunnostusojitus ja metsätien tekeminen. Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on noin henkilötyövuotta. Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot Yhteensä vuodesta 2015 lähtien Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 17,61 11,26 5,70 2,50 1,17 38,24 Vuoden 2015 sitoumukset (suunnitelmalliset hankkeet) 12,50 6,25 3,00 2,00 1,25 25,00 Nuoren metsän hoito, juurikäävän torjunta 21,12 21,12 Yhteensä 51,23 17,51 8,70 4,50 2,42 84,36 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17

18 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Biotalousstrategian toimeenpano (vastaava lisäys momentilla ) Hallituksen menosäästöpäätös HO-säästö Tasomuutos (vastaava lisäys momentilla ) Yhteensä 2015 talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp ( ) Biotalous on asetettu keskeiseksi painopistealueeksi elinkeinorakenteemme uudistamisessa. Metsiin ja puuhun perustuva metsäbiotalous on luontaisesti vahvin alueemme. Suomessa on osaavaa työvoimaa ja teknologian huippuosaamista. Metsäbiotaloudelle asetetaan erittäin kunnianhimoisia tavoitteita toukokuussa 2014 julkaistussa biotalousstrategiassa. Biotalouden kehittyminen edellyttää uusia investointeja Suomeen. Metsäteollisuudella on jo käynnissä olevia ja suunniteltuja investointihankkeita, esimerkiksi Äänekosken uusi biotehdas sekä Kymen, Pietarsaaren ja Varkauden tehtaille kohdistuvat investoinnit. Toteutuessaan ne nostavat raakapuun kysyntää noin 10 milj. kuutiometriä. Hakkuumääriä on mahdollisuus kestävästi lisätä vuositasolla nykyisestä noin milj. kuutiometrin tasosta milj. kuutiometriä. Lisääntyvät hakkuut tukevat myös energiakäytön tavoitteen saavuttamista. Valiokunta toteaa, että investointien toteutumisen keskeinen edellytys on riittävä puun liikkeelle saaminen ja kilpailukykyisen kotimaisen puun saatavuuden varmistaminen pitkällä aikavälillä. Kestävän metsätalouden rahoituslain toimenpiteet ovat tässä merkittävässä roolissa. Puun saatavuutta pitää edistää pitkäjänteisellä työllä, jossa metsien hoitoon ja perusparannukseen tehtyjen investointien tuoma hyöty realisoituu vasta vuosikymmenien päästä. Samalla on huolehdittava myös infrastruktuurista. Siltojen ja teiden kunnossapito on varmistettava, jotta logistiikka toimii kaikkina vuodenaikoina tehokkaasti. Vaikeassa määrärahatilanteessa valiokunta pitää välttämättömänä turvata riittävät määrärahat metsäautoteiden rakentamiseen ja peruskorjaamiseen jatkossakin. Valiokunta toteaa, että metsäalan kilpailukykyä ja investointimahdollisuuksia tulee parantaa mm. metsävaratietojen ajantasaisuudella ja niiden aktiivisella hyödyntämisellä, sähköisten palveluiden kehittämisellä, puukaupan toimivuuden parantamisella, tilarakenteen ja sukupolvenvaihdosten edistämisellä sekä alaa uudistavalla tutkimuksella. Vaikka hakkuiden lisäämismahdollisuudet ovat Suomen metsistä hyvät, vain kannattava metsätalous tuottaa edellytykset puunjalostus- ja bioenergiateollisuudelle. Toteutuneen puunkäytön ratkaisee kysyntä lopputuotemarkkinoilla ja se, kuinka hyvin siihen pystytään vastaamaan kotimaan tarjonnalla. Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukainen tuki Momentille esitetään 51,23 milj. euron määrärahaa, joka on 8 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Määräraha on kuitenkin käytettävissä lähes kokonaisuudessaan uusiin hankkeisiin, koska vuodelta 2014 ei arvioida siirtyvän maksatuksia vuodelle Myöntämisvaltuudeksi esitetään 25 milj. euroa. Uuden Kemera-lainsäädännön (HE 138/2014 vp) mukaan vanhan lain mukaisia rahoituspäätöksiä voidaan tehdä saakka ja maksatuksia vuoden 2019 loppuun. Uusi laki astuu voimaan mahdollisimman pian EU:n komission notifioinnin jälkeen, ja sen mukaisesti kaikista työlajeista tulee EU:n vaatimusten mukaisesti tehdä tukihakemus ennen työn aloittamista. Tämä voi lisätä valtuuden tarvetta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18

19 Valiokunta pitää tärkeänä, että valtuus riittää myös uusien säädösten mukaiseen toimintaan, ja korottaa momentin valtuutta eurolla. Tärkeää on myös varmistaa, että tukijärjestelmien uudistamisvaiheessa ei synny katkosta eikä epävarmuutta. Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön nojalla lukuunottamatta energiapuun korjuutukea, jolla edistetään pienpuun energiakäyttöä. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Vuonna 2015 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään eurolla. I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp ( ) Valtuus Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lainsäädännön mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään eurolla. S e l v i t y s o s a : Valtuuden perusteluja on muutettu siten, että valtuutta voidaan käyttää myös uuden kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) nojalla, jonka voimaantulo voimaantuloajankohtineen on riippuvainen EU:n komission hyväksymisestä. Valtuuden tasoa on nostettu eurolla sen varmistamiseksi, että ei muodostu katkoksia tukijärjestelmissä. Vuoden 2015 myöhemmässä lisätalousarviossa tarvittaessa tarkistetaan momenttia tilanteen niin vaatiessa. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa I lisätalousarvio 2015 talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp ( ) Valtuus Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lainsäädännön mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään eurolla. II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19

20 Valtuus Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa tehdä kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön mukaisia työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään eurolla. S e l v i t y s o s a : EU:n komissio on hyväksynyt kestävän metsätalouden määräaikaiseen rahoituslakiin (34/2015) sisältyvän tukijärjestelmän Uusi tukijärjestelmä on tullut voimaan Vuoden 2015 helmikuun alusta kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaista rahoitusta voidaan myöntää saakka. Momentille myönnetyllä euron valtuudella voidaan tehdä kestävän metsätalouden rahoituksesta annettujen lakien mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä. Kumotun lain (1094/1996) perusteella niitä tehdään saakka. Kaikki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaiset työt edellyttävät valtuuden puitteissa tehtyjä tukipäätöksiä. Tarkistettu momentin valtuus on euroa, missä on lisäystä euroa. Määrärahan lisätarpeeksi arvioidaan euroa II lisätalousarvio I lisätalousarvio 2015 talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 4/2015 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Valtuus Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa tehdä kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön mukaisia työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään eurolla. 45. ( , osa) Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Tarkoitus on, että hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kestävän metsätalouden rahoituslaiksi. Uusi tukijärjestelmä on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komissio on sen hyväksynyt. Tukien myöntäminen kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla päättyy uuden tukilain voimaantultua taikka EU:n päätösten edellyttämänä ajankohtana. Ympäristötuen vaikuttavuutta lisätään kytkemällä tuki ensisijaisesti niihin kohteisiin, joissa metsätalous uhkaa monimuotoisuuden turvaamista. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon hoitohankkeilla hehtaarin alueella (vuoden 2014 tavoite hehtaaria). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20