TOIMINTAKERTOMUS. Vetelin Sähkölaitos Oy

Transkriptio

1 2015 TOIMINTAKERTOMUS Vetelin Sähkölaitos Oy

2 Sisällysluettelo KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN HALLINTO... 4 Omistussuhteet... 4 Yhtiökokoukset... 4 Hallitus... 5 Tarkastustoimi... 5 Osakkuudet ja jäsenyydet... 5 Henkilöstö... 6 TILINPÄÄTÖS... 7 Taseet ja tuloslaskelmat... 7 Tilinpäätöksen liitetiedot Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus OSAKEYHTIÖLAIN EDELLYTTÄMÄ TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Henkilökunta Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käytöstä Yhtiön tuloskehitys Arvio tulevasta kehityksestä Tuloslaskelman ja taseen selostus Liikevoitto / tappio Poistot Korot Investoinnit Luottotappiot Tilinpäätöksen eriyttäminen Vaihto-omaisuus Vieras pääoma Kiinnitykset ja takaukset Osakkeet Liittymismaksut TEKNISET TARKASTUKSET SÄHKÖN HANKINTA JA MYYNTI OMAT VESIVOIMALAITOKSET Patanan vesivoimalaitos Pihlajamaan vesivoimalaitos

3 ASENNUSTOIMINTA VERKOSTON RAKENTAMINEN SÄHKÖN KÄYTTÖ VETELISSÄ TALOUDELLINEN KEHITYS

4 KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2015 Kertomusvuosi oli yhtiön 28 toimintavuosi. Samalla se oli yhtiön viimeinen toimintavuosi, sillä vuoden 2016 alusta Vetelin Sähkölaitos Oy:n ja Vetelin Lämpö Oy:n liiketoiminnat olivat sulautuneet ja näin muodostuneen yhtiön nimi on Vetelin Energia Oy. Yhtiö toteutti sähkömarkkinalain (588/2013) henkeä, jonka nykyinen pääpaino on 4 luvun 19, jossa mainitaan: Verkonhaltijan tulee riittävän hyvälaatuisen sähkön saannin turvaamiseksi verkkonsa käyttäjille ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin sähköverkkojen toiminnalle säädettyjen vaatimusten ja verkon käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisesti. Tämän lisäksi olimme sähkön tuottaja ja myyjä sekä sähköurakointiyhtiö. Jakelualueemme oli Vetelin kunta lukuun ottamatta Polson kylää sekä Nykäsen ja Kivikankaan taloryhmiä. Sähkön tuotantoamme oli Vetelin kunnassa olevien vesivoimalaitosten lisäksi monissa yhteisomistuslaitoksissa eri puolilla Suomea. Urakointia teemme lähinnä Vetelissä ja Vetelin lähialueella. 3 Liikevoitto oli ,33 ( ,93 ). Pääasiallisena syynä huonoon tulokseen olivat säiden aiheuttamat jakeluverkoston katkot tammikuussa, jotka aiheuttivat suuret korvaukset asiakkaille ja korjauskustannukset sekä Pihlajamaan voimalaitoksen rikkoutuminen talvella ja Patanan voimalaitoksen rikkoutuminen kesällä ja niistä aiheutuneet korjauskustannukset ja tuotannon menetykset. Edellä mainittujen lisäksi sähköenergian hintakilpailu on kiristynyt markkinoilla niin, että se on tehnyt sähköenergian tuotannosta ja myynnistä kannattamatonta ja jopa tappiollista, eli sähkön myynnistä ei saatu tulosta. Sähkön siirtohintoja korotettiin alkaen n. 15 %. Toistaiseksi voimassa olevia myyntihintoja ei muutettu vuoden aikana, mutta uusina tariffeina aloitettiin Suurkuluttajatariffi yli 35 A:n pääsulakkeille sekä määräaikainen säästötariffi. Näillä tuotteilla pyritään vastaamaan kiristyvään hintakilpailuun. Asiakaspoistuman takia aloitettiin myös puhelinmarkkinointi eri puolille Suomea, jolla pyrittiin korvaamaan poistunut myyntimäärä. Sähkön myynti käyttäjille väheni 10,1 % edellisestä vuodesta. Myynnin väheneminen johtui pääasiassa asiakkaiden siirtymisestä kilpailijoiden asiakkaiksi sekä asiakkaiden sähkön käytön pienenemisestä. Omilla vesivoimalaitoksilla tuotettiin sähköä 4318 MWh, joka on 60 % enemmän kuin vuonna Hyvään tuotantomäärään päästiin, vaikka Patanan voimalaitos seisoi korjauksien aikana koko kesän ja Pihlajamaan voimalaitos seisoi alkuvuodesta useamman viikon. Syksyn runsaat sateet paransivat tuotantomääriä. Patanan vesivoimalaitoksella suoritettiin kesällä turbiinilaitteiston perushuolto turbiinin korjauksen yhteydessä. Loppukesästä uusittiin vielä voimalan logiikkajärjestelmä. Sähkömarkkinalain velvoittaman säävarman verkon investoinnit ovat jatkuneet vuoden aikana varasyöttöyhteyden parantamisella Kaustiselta. Varasyöttöyhteyden rakentamista jatketaan vuonna Keskijännitelinjojen raivaamista jatkettiin tehostetusti ja se näkyi myös sähkökatkojen vähenemisenä vuoden aikana. Tulevaisuutta on tällä hetkellä vaikea ennustaa. Sähköverkkoyhtiöiden sääntelyyn on luvassa muutoksia, sillä sähkömarkkinalain muutoksien valmistelu on käynnistynyt. Sieltä lienee tulossa ainakin rajoituksia hinnankorotuksiin. Vaikea sähkömarkkinatilanne jatkuu eikä sähkön tukkuhinnan normalisoitumisesta ole vielä merkkejä. Toivotaan, että ainakin säät suosisivat omaa tuotantoamme runsaiden vesisateiden muodossa eikä myrskyt tai tykkylumet meitä kiusaisi.

5 Tulevaisuuden merkittävimmät kolme haastetta ovat : 1) siirtoverkon varmuuden kasvattaminen sähkömarkkinalain edellyttämälle tasolle. Tämä on yhtiössämme päätetty saavuttaa maakaapelointia merkittävästi lisäämällä ja se on iso taloudellinen ponnistus. Se on jo vaikuttanut siirtohintojemme kohoamiseen ja voi vielä tulevaisuudessa vaikuttaa. 2) sähkön hinnoittelun epäterveestä markkinatilanteesta selviäminen. Sähkön hinnat ovat epäterveellä tasolla osin uusiutuville energiamuodoille myönnetyn tuen takia ja osin pohjoismaisen halvan sähkön (myös tuettua) tuleminen meille. Sähkön hinnat voivat pysyä tällä tasolla niin kauan, että perustuotantoa poistuu riittävässä määrin. Hinnat normalisoituvat, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja markkinoilta saatava hinta ylittää tuotantokustannukset. Siihen voi vielä mennä vuosia, mutta aina markkinat korjaavat epäterveet tilanteet, mikäli politiikka ei sotke asioita. 3) Vetelin kaukolämpötoimintojen ja sähkönjakelutoimintojen integroiminen tehokkaasti toimivaksi kokonaisuudeksi 4 Vetelissä Juha Kauppinen toimitusjohtaja HALLINTO Omistussuhteet Yhtiön osakkeet omisti Vetelin kunta. Osakepääoma oli kaksisataatuhatta euroa ( ), joka jakaantui 1000 kappaleeseen 200 euron arvoisiin osakkeisiin. Yhtiökokoukset Varsinainen yhtiökokous pidettiin Vetelin Sähkölaitos Oy:n toimistolla. Yhtiökokoukseen osallistui kunnanhallituksen valitsemina: Jukka Torppa kunnanhallituksen puheenjohtaja Muut läsnä olleet: Erkki Lassila Antero Tikkakoski Sari Torppa Juha Kauppinen sähkölaitoksen hallituksen pj sähkölaitoksen hallituksen jäsen sähkölaitoksen hallituksen jäsen sähkölaitoksen toimitusjohtaja Kokouksen puheenjohtajana toimi Jukka Torppa ja kokouksen sihteerinä toimi Juha Kauppinen Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 7 :ssä määritellyt asiat. Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin Vetelin kunnantalolla. Yhtiökokoukseen osallistui kunnanhallituksen valitsemana omistajan edustajana ja kokouksen puheenjohtajana Jukka Torppa ja sihteerinä toimi Juha Kauppinen.

6 Kokouksessa käsiteltiin Vetelin kunnan konserniyhtiöjärjestelyn mukaisesti Vetelin Sähkölaitos Oy:n omistamien Vetelin Lämpö Oy:n osakkeiden myynti Vetelin kunnalle. Hallitus Yhtiökokous valitsi varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseksi: Erkki Lassila Antero Tikkakoski Pirkko Vikman Sari Torppa Anna-Liisa Möttönen Vesa Lahti Markku Koivuluoma 5 sekä varajäseniksi: 1. varajäsen Riitta Kola 2. varajäsen Pekka Koivumäki Hallitus valitsi kokouksessaan Erkki Lassilan hallituksen puheenjohtajaksi ja Vesa Lahden varapuheenjohtajaksi. Hallitus kokoontui kertomusvuonna 12 kertaa ja kokouksissa käsiteltiin 80 varsinaista asiaa. Tarkastustoimi Yhtiökokouksen valitsemina tilintarkastajina ovat toimineet: Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab vastuullisena tilintarkastajana Tuula Ylikangas. Osakkuudet ja jäsenyydet Yhtiö on ollut osakkeenomistajana seuraavissa yhtiöissä (suluissa osuus osakepääomasta): Oy Katternö Ab (2,256%) Perhonjoki Oy, B-sarja (3,213%) Oy Herrfors Ab, B-sarja (3,097%) Katternö Kraft Oy Ab (2,140%) Katternö Kärnkraft Oy Ab (2,103%) Vetelin Lämpö Oy (25%, myyty pois ) Vetelin Tuulivoima Oy (20%) Yhtiö on ollut edustettuna seuraavissa yhdistyksissä: Sähköenergialiitto ry Sener Sähkö- ja Teleurakoitsijaliitto STUL ry Vetelin Yrittäjät ry Fincopower Oy Energiateollisuus ry Paikallisvoima ry Pienvesivoimayhdistys ry

7 Henkilöstö Sähkölaitoksen palveluksessa oli neljätoista henkilöä palkattuina, joista viisi henkilöä eripituisilla määräaikaisilla sopimuksilla sekä kaksi työssäoppimisharjoittelijaa. Vakituiset työntekijät: NIMI KOULUTUS TEHTÄVÄ PALVELUSAIKA Juha Kauppinen insinööri toimitusjohtaja, käytönjohtaja alkaen Vesa Salmela insinööri sähkötöiden johtaja alkaen asti Jussi Leppäniemi insinööri sähkötöiden johtaja alkaen alkaen Tarja Naskali merkonomi toimistosihteeri alkaen Leo Saari asentaja linja-asentaja Raimo Sillanpää asentaja sisäjohtoasentaja alkaen Timo Harjupatana asentaja sisäjohtoasentaja alkaen Pasi Lehtimäki asentaja linja-asentaja alkaen Veli-Matti Vähäkainu asentaja sähköasentaja alkaen Harri Nykänen asentaja sähköasentaja alkaen 6

8 TILINPÄÄTÖS Taseet ja tuloslaskelmat 7

9 8

10 9

11 10

12 11

13 12

14 13

15 14

16 15

17 16

18 17

19 18

20 Tilinpäätöksen liitetiedot 19

21 20

22 21

23 22

24 23

25 24

26 25

27 Allekirjoitukset 26

28 Tilintarkastuskertomus 27

29 OSAKEYHTIÖLAIN EDELLYTTÄMÄ TOIMINTAKERTOMUS Vetelin Sähkölaitos Oy, VETELI Y-tunnus Tilikausi Yhtiöllä ei ole tytäryhtiöitä. Suluissa vuoden 2014 tiedot. Yleistä Sähkön verkkotaseen hankinta omat voimalaitokset mukaan lukien oli MWh ( MWh). Hankinta kasvoi edellisestä vuodesta 0,8 % (-3,4 %). Vuonna 2015 tehtiin Patanan voimalaitoksen turbiinille perushuolto sekä uusittiin logiikkajärjestelmä, korvattiin Kaustisen suunnasta tuleva varasyöttöyhteys maakaapeliyhteydellä ja hankittiin DMS käytöntukijärjestelmä. Investoinnit rahoitettiin Vetelin Osuuspankilta ja Vetelin Ylipään Osuuspankilta otetuilla lainoilla. Yllättäviä kuluja syntyi tammikuussa olleista tykkylumien aiheuttamista sähkönjakeluhäiriöistä, Pihlajamaan voimalaitoksen rikkoutumisesta alkuvuodesta ja Patanan voimalaitoksen rikkoutumisesta toukokuun lopussa. Vuoden aikana merkittiin Oy Katternö Kärnkraft Ab:n osakkeita 48 kpl kolmessa eri osakeannissa. Osakeantien jälkeen omistimme 131 yhtiön osaketta. Oy Katternö Kraft Ab korotti vuoden aikana osakepääomaa ja tätä varten osakkaat tekivät osakepääomasijoituksen omistusosuuksiensa suhteessa. Vetelin Sähkölaitos Oy:n osuus osakepääomasijoituksesta oli ,82. Oy Perhonjoki Ab korotti vuoden aikana osakesarja B:n osakepääomaa ja tätä varten osakkaat tekivät osakepääomasijoituksen B-osakesarjan omistusosuuksiensa suhteessa. Vetelin Sähkölaitos Oy:n osuus osakepääomasijoituksesta oli ,86. Verkoston raivaustöitä tehtiin koko kesä yhden metsurin voimin. Omat voimalaitokset tuottivat MWh (2.701 MWh). 28 Henkilökunta Vakinaisesti sähkölaitoksen palveluksessa oli tilikauden aikana kokopäiväisiä työntekijöitä 9(9). Ostopalvelut työllistivät n. yhden henkilön. Tilikauden aikana maksettiin palkkoja ja palkkioita seuraavasti: Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle Muille yhtiön palveluksessa olleille YHT Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käytöstä Tilikauden tulos oli ,45 euroa ( ,93 ). Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, ettei osinkoja jaeta. Yhtiön tuloskehitys Yhtiön liikevaihto oli ,14 euroa ( ,85 ). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli ,70 euroa ( ,18 ). Arvio tulevasta kehityksestä Sähkömarkkinoilla vallitsee tilanne, että oman tuotannon keskimääräinen omakustannushinta ylittää sähköpörssin hintatason, eli sähkön hankinta meille on kalliimpaa kuin yhtiölle, joka hankkii sähkönsä suoraan sähköpörssistä. Koska oma tuotantomme kattaa myymämme sähkön määrän, niin emme ole niin kilpailukykyisiä kuin pelkästään sähkökauppaa käyvät yhtiöt. Kuitenkin vähittäismarkkinoiden kilpailu kiristyy ja meidänkin on laskettava vähittäismyyntihintoja. Nämä asiat johtavat siihen, että osasta vähittäismyyntiä syntyy tappiota ja osa asiakkaista siirtyy toisten yhtiöiden asiakkaiksi.

30 Tämä tilanne tulee jatkumaan vielä vuosia ja ainakin niin kauan, että vanhempaa tuotantoa poistuu Suomen sekä pohjoismaisesta sähköntuotannosta riittävästi tai esim. CO₂ päästökauppajärjestelmä alkaa toimia aiotulla tavalla. Markkinavoimat yleensä korjaavat tilanteen, mutta tässä yhtälössä on mukana suursäätila pohjoismaissa (lämpötilatekijät ja vesivarannot), tuetun tuotannon lisääntyminen ja energiapolitiikan lyhytjännitteisyys. Tällä hetkellä on vaikea ennustaa mitään puolta vuotta pidemmällä tähtäimellä. Sähkömarkkinalain velvoitteiden täyttäminen tulee olemaan tämän vuoden sekä monen tulevan vuoden tärkein haaste verkon kehittämiseksi. Vuoden 2016 tavoite on jatkaa keskijänniteverkon maakaapelointia Tunkkarilta sähköaseman suuntaan. Keskijänniteverkon johtokatujen raivaustilanne on hyvä ja vuoden 2016 aikana keskitytään pienjännitejohtokatujen raivaamiseen. Rakennussähköistystoimintaa jatketaan totutulla tavalla lähialueen asiakkaiden tarpeisiin. Tuloslaskelman ja taseen selostus Kirjanpidossa on käytetty Vetelin kunnan konserniohjetta. Liikevaihto oli toimintavuonna ,14 euroa ( ,85 ). Sähkön myyntituloja ja siirtomaksuja oli ,14 euroa ( ,35 ). Loppu sisältää asennustoiminnan ja muut tulot. Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät varaston vuokran. 29 Liikevoitto / tappio Liikevoitto oli ,33 euroa ( ,93 ), eli -1,8 % (6,09 %) liikevaihdosta. Poistot Suunnitelman mukaisia poistoja tehtiin ,30 euroa ( ,13 ). Poistojen osuus oli 11,3 % (10,8 %) liikevaihdosta. Korot Korkokulut olivat ,53 euroa (4.527,68 ). Korkotuotot olivat 6.751,28 euroa (7.861,37 ). Investoinnit Investointeihin käytettiin ,26 euroa ( ,30 ). Summa sisältää investoinnit varasyöttöyhteyteen Kaustiselta, Patanan voimalaitoksen peruskunnostuksen ja logiikkajärjestelmän uusinnan sekä osakeannit ja osakepääomasijoitukset Katternö groupin yhtiöissä. Luottotappiot Luottotappioita on kirjattu 2.633,60 euroa. Luottotappioiksi kirjattiin vanhempia saatavia, joiden osalta perintä jatkuu edelleen. Luottotappiot on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Tilinpäätöksen eriyttäminen Tuloslaskelmasta ja taseesta on laadittu sähkömarkkinalain edellyttämä erittely verkkoliiketoiminnasta ja sähkön myynnistä. Sähkön siirron liikevaihto oli ,70 euroa ( ,55 ) ja tulos oli ,97 euroa (87.805,14 ). Sähkön myynnin liikevaihto oli ,25 euroa ( ,56 ) ja tulos oli ,27 euroa ( ,90 ). Asennustoiminnan liikevaihto oli ,19 euroa ( ,74 ) ja tulos oli 2.722,79 euroa (10.401,56 ). Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuudeksi on kirjattu asennus- ja linjatarvikevarasto sekä keskeneräiset asennustyöt.

31 Vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai pitemmän ajan kuluttua: Vetelin Osuuspankki , ,00 Vetelin Ylipään Osuuspankki , ,86 Kuntarahoitus Oyj , ,00 Yhteensä , ,86 Liittymismaksurahasto ,50 euroa ( ,50 ) on taseessa kirjattu vieraaseen pääomaan. Liittymismaksut eivät käytännössä ole velkaa. Kiinnitykset ja takaukset Yhtiö ei ole myöntänyt takauksia. Tilalle Patorakennus 8:39 on myönnetty euron kiinnitys Vetelin Osuuspankille ja euron kiinnitys Vetelin Ylipään Osuuspankille. Tilalle Patorakennus 8:39 on rakennettu Patanan vesivoimalaitos. Tilalle Sähköpihlaja 6:22 on myönnetty euron kiinnitys Vetelin Osuuspankille ja euron kiinnitys Vetelin Ylipään Osuuspankille. Tilalle Sähköpihlaja 6:22 on rakennettu Pihlajamaan vesivoimalaitos. Keskeneräisten töiden ja urakoiden pantteja oli , Osakkeet YRITYS OMISTUSOSUUS % KPL NIMELLISARVO KIRJANPITOARVO Oy Katternö Ab Perhonjoki Oy Oy Katternö Kraft Ab Oy Katternö Kärnkraft Oy Oy Herrfors Ab Fincopower Oy Vetelin Tuulivoima Oy 2,26 3,21 2,147 1,844 3, , , , , , , , , , , , , ,40 Yhteensä ,39 Liittymismaksut Liittymissopimuksia tehtiin 11 kpl (16 kpl). Liittymismaksuja kertyi yhteensä ,00 euroa (75.955,00 ).

32 TEKNISET TARKASTUKSET Inspecta Tarkastus Oy:n valtuutettu tarkastaja Pentti Sironen suoritti verkoston töiden varmennustarkastuksen. Määräaikaistarkastus aloitettiin Tarkastajana Inspecta Tarkastus Oy:n valtuutettu tarkastaja Pentti Sironen. Tarkastus suoritetaan liukuvana johtolähdöittäin siten, että verkosto tulee kokonaan tarkastettua 5 vuoden aikana. Ensimmäinen tarkastus kohdistui sähköasemaan ja Sillanpään johtolähtöön. SÄHKÖN HANKINTA JA MYYNTI Sähkö hankittiin pääosin Oy Perhonjoki Ab:n osakkuussähkönä PVO:n tuotantolaitoksilta, Kaitforsin vesivoimalaitokselta, Alholmens Kraftin biovoimalaitokselta ja Puhurin tuulivoimalaitoksilta sekä tuotettiin omilla vesivoimalaitoksilla. Sähköä tuotiin omaan verkkoon MWh ( MWh), tuotettiin omilla vesivoimalaitoksilla MWh (2.705 MWh) ja pientuottaja tuotti 407 MWh (201 MWh), eli yhteensä sähkön siirtoa Vetelin jakeluverkossa oli MWh ( MWh). Sähkön siirto suureni 0,8 % (-3,7 %), joka on käytännössä sama kuin edellisenä vuotena. Omat ja osakkuuslaitosten tuotantoresurssit olivat suuremmat kuin oma myynti. Sähköä tuotettiin omissa ja osakkuusvoimalaitoksissa MWh ( MWh). Omavaraisuusaste oli 122 % (109 %). Sähköä myytiin asiakkaille MWh ( MWh). Tästä jakelualueen ulkopuolelle myytiin MWh (2.246 MWh). Sähkön kokonaistuotanto oli ylijäämäinen. Ylijäämä sekä tuotannon ja kulutuksen hetkellisten vaihteluiden ylijäämä myytiin pohjoismaiseen sähköpörssiin sekä hetkellisten vaihteluiden alijäämä hankittiin pohjoismaisesta sähköpörssistä. Vetelin Sähkölaitos Oy:n alueelle ulkopuolista myyntiä oli MWh (3.952 MWh). Sähkön hankinnan ja myynnin riskien hallintaa ja pörssikauppaa hoiti Power - Deriva Oy yhteisesti Katternö - ryhmän osakkaiden kanssa. Suurin tunnin hankintateho Oy Herrfors Ab:n paikallisverkosta oli 7,3 MW (6,05 MW) klo 9:00. 31

33 OMAT VESIVOIMALAITOKSET Vesivoima yht. vuodessa/mwh Yhteensä kumulatiivinen/ MWh Patanan vesivoimalaitos Patanan voimalaitoksen turbiinin säätö vikaantui Voimalaitos oli poissa tuotannosta lyhyitä koekäyttöjä lukuun ottamatta 8.9. asti. Seisokin aikana vian korjauksen lisäksi turbiinille suoritettiin perushuolto sekä uusittiin automaatiojärjestelmä. Voimalaitoksen tuotanto oli keskeytyksestäkin huolimatta keskimääräinen. Voimalaitoksen bruttotuotanto oli MWh (1.564 MWh). Voimalaitoksen bruttotuotanto on ollut valmistumisesta alkaen MWh. 600 PATANAN VOIMALAITOS tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

34 3500 Patana brutto /MWh Pihlajamaan vesivoimalaitos Joulun alla v paljastui turbiinin kannatuslaakerin vaurio ja voimala jouduttiin pysäyttämään korjausta varten. Laitos saatiin käyntiin vasta viikolla 5/2015. Koneistolle tehtiin myös värähtelymittauksia kevättalvesta sekä laakerivaurion yhteydessä. Voimalaitoksen bruttotuotanto oli 2.219MWh (1.169 MWh). Voimalaitoksen bruttotuotanto valmistumisesta lähtien on ollut MWh. 400 PIHLAJAMAAN VOIMALAITOS TUOTANTO MWh tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

35 3000 Pihlajamaa brutto / MWh ASENNUSTOIMINTA Vuoden aikana tehtiin sähköasennuksia ja korjauksia laskutyönä mm. julkisiin ja tuotantorakennuksiin, vesilaitoksen pumppaamoihin, tievalaistuksiin sekä yksityisille asiakkaille. Suuria projekteja ei ollut. VERKOSTON RAKENTAMINEN Uusia liittymiä rakennettiin tai suurennettiin yhteensä 11 kpl. Pienjänniteverkon osia vahvistettiin. Verkostoa kunnostettiin ja raivattiin johtokatuja. Osa 20 kv:n varasyötöstä Kaustiselta uusittiin maakaapeliksi yhteistyössä Verkko Korpela Oy:n kanssa. Varasyötön uusintaa jatketaan v

36 SÄHKÖN KÄYTTÖ VETELISSÄ 35,0 Verkkoon tuotu ja myyty sähkö, sis. oma vesivoima 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 Tuotu sähkö GWh Myyty sähkö GWh 35 5,0 0,0 Sähkön alkuperäjakauma. Sisältää oman vesivoiman. Muu fossiilinen; 0,3 % Ydinvoima; 20,3 % Bioenergia; 30,3 % Vesivoima; 16,7 % REF; 0,4 % Öljy, kevyt; 0,0 % Öljy, raskas; 0,4 % Maakaasu; 1,7 % Turve; 6,2 % Kivihiili; 7,0 % Tuulivoima; 16,7 %

37 Myydyn sähkön jako kuluttajaryhmiin Tie- ja katuvalaistus; 1% Hallinto; 6% Yhdyskuntahuolto; 6% Rakennustoiminta; 0% Palvelut; 6% Teollisuus; 5% Maataloustuotanto; 5% Asuinhuoneistot; 58% 36 Maatilat; 11% Asuinkiinteistöt; 2% Kulutus/käyttöpaikka, kwh

38 TALOUDELLINEN KEHITYS 0,50 0,40 0,30 0,20 Tulos / milj. Osinko / milj. 37 0,10 0, ,10 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Liikevaihto / milj. Tulos / milj. 0,50 0,00-0,50

39 % Omavaraisuusaste sis. Liittymismaksut / % Omavaraisuusaste ilman liittymismaksuja / % 5,00 Maksuvalmius / Current ratio 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 Current ratio 1,50 1,00 0,50 0,