Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä ja -markkinoista Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Aänekosken alueilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä ja -markkinoista Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Aänekosken alueilla"

Transkriptio

1 Työraportti Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä ja markkinoista Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Aänekosken alueilla Hannu Ridell Satu Raak Joulukuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Raporttien hyväksymisvahvistus Seuraavat raportit on tarkastettu ja hyväksytty Maakanta Oy:ssä: Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä ja markkinoista Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken alueilla Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä Eurajoen alueella Vantaa ~aakanta ;~? h Hannu Rid~Ct< Toimitusjohtaja

3 SELVITYS KIINTEISTÖJEN HINTAKEHITYKSESTÄ JA MARKKINOISTA EURAJOEN, KUHMON, LOVIISAN JA ÄÄNEKOSKEN ALUEILLA TIIVISTELMÄ Selvityksessä on tarkasteltu käytetyn ydinpolttoaineen vaihtoehtoisten loppusijoituskuntien eli Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken alueiden kiinteistöjen hintakehitystä sekä kiinteistömarkkinoita vuosina (tarkasteluajanjaksona on vuoden 1998 osalta tammitoukokuu). Osittain tarkastelujakso alkaa mm. asuntojen kohdalla vuosista 1985 ja 1987 tietojen saatavuudesta riippuen. Äänekoskelta on eritelty entinen Konginkankaan kunnan alue omaksi tarkastelualueeksi. Vaihtoehtoisten loppusijoituskuntien lisäksi on tarkasteltu myös niiden lähikuntien kiinteistömarkkinoita vuosina Tarkasteltavina kiinteistötyyppeinä ovat olleet rakentamattomat omakotitontit, lomatentit, pelto ja metsäalueet, raakamaaalu~et ja teollisuustentit sekä rakennetut omakotitentit ja lomamökit. Asuntoja on tarkasteltu vanhojen vapaarahoitteisten kerros ja rivitalohuoneistojen osalta. Työ ei sisällä kiinteistö ja asuntomarkkinoihin ja hintakehitykseen liittyviä ennusteita, vaan ainoastaan toteutuneen kehityksen. Maaseutupainotteisessa Eurajoen kunnassa kiinteistökauppa on keskittynyt hajaasutusalueille. Omakotitonttien hintatasot ovat Eurajoella olleet kaavaalueilla suhteellisen edulliset kunnan harjoittaman maapolitiikan ja verrattain runsaan kaavaalueiden tonttitarjonnan vuoksi. Merkittävä osa kunnan omakotitonttien luovutuksista on ollut vuokrauksia. Hajaasutusalueilla omakotitontteja ovat myyneet lähes pelkästään yksityiset. Hajaasutusalueiden omakotitonttien hintataso on ollut keskimäärin noin kaksinkolminkertainen verrattuna kunnan tonttimaan hintoihin kaavaalueilla. Myös tonttikoot ovat olleet hajaasutusalueilla selvästi suurempia. Omakotitalojen sekä myös lomamökkien hinnat ovat verrannollisia lähialueen maaseutupaikkakuntien hintamuutoksiin. Metsä ja peltomaan hintakehitys oli Eurajoella vuosina samansuuntainen kuin vanhan läänijaon mukaisessa Turun ja Porin läänissä sekä Porin maatalouspiirissä Hintamuutokset olivat kuitenkin Eurajoella voimakkaampia. Rantatonttien, raakamaan ja teollisuustonttien kauppoja ei ole riittävästi hintakehityksen tarkasteluun. Kuhmon kaupungissa kiinteistökauppa on keskittynyt Eurajoen tavoin hajaasutusalueille. Kaupungilla on ollut keskeinen asema omakotitonttien luovuttajana etenkin vuokraamalla. Markkinatilanne on Kuhmossa ollut kokonaisuudessaan passiivinen 1990luvulla, mihin syinä ovat olleet muuttotappio ja suuri työttömyys. Kuhmossa sekä omakotitonttien että rantatonttien hinnoissa korostuu etenkin 1990luvulla verrattain suuri vaihtelu, joka johtuu tonttien sijainti ja laatueroista. Kokonaisuutena omakotitonttien ja rantatonttien hintatasot ovat kuitenkin pysyneet viime vuosina lähes ennallaan. Rantatontteja on ollut tarjolla verrattain runsaasti. Niin omakoti kuin rantatonttienkin kysyntä on ollut verrattain vähäistä. Metsämaata on Kuhmosta saanut ostaa hieman edellisemmin kuin keskimäärin vanhan läänijaon mukaisesta Oulun läänistä. Metsämaan hintojen muutokset ovat olleet samansuuntaisia Kuhmossa ja koko läänissä. Peltokauppoja on Kuhmossa tehty ainoastaan yksittäisiä, jolloin hinnoista ei voi tehdä hintatasopäätelmiä Loviisassa kiinteistökauppa on keskittynyt asemakaavaalueille, jossa kaupungilla on ollut lähes monopoliasema omakotitonttien markkinoilla. Kiinteistöjen hinnat ovat Loviisassa kehittyneet lähikuntiin nähden verrannollisesti. Lomakiinteistöjen ja maasekä metsätalousmaan hinnoista ei ole riittävää hintaaineistoa kauppojen vähäisen 2

4 määrän vuoksi. Loviisassa teollisuustonttimaan luovuttajana on lähes yksinomaan ollut kaupunki. Äänekoskella kiinteistökauppa on jakaantunut melko tasan detaljikaavaalueille ja hajaasutusalueilla. Äänekosken kaupungilla on keskeinen asema omakotitonttien markkinoilla. Kaupungin luovutukset ovat olleet pääosin vuokrauksia. Kokonaisuutena omakotitonttien hinnat ovat Äänekoskella pysyneet viime vuosina lähes ennallaan ja vastanneet vastaavankokoisten lähipaikkakuntien hintatasoja. Yksityiset ovat myyneet omakotitontteja ensisijaisesti hajaasutusalueilta. Yksityisten luovuttamien tonttien hintojen muutokset ja hintojen vaihtelut ovat olleet etenkin 1990luvulla suurempia kuin kaupungin myymissä tonteissa. Rantatontti ja lomamökki ovat maksaneet Äänekoskella ja entisen Konginkankaan alueella keskimäärin saman verran kuin lähikunnissa. Maapohjan hintataso on määräytynyt keskeisesti vesistön koon ja rantatonttien ominaisuuksien mukaan. Pelto ja metsä sekä raakamaan hinnoista ei ole koottavissa yhtenäistä aikasarjaa kauppojen vähäisen määrän vuoksi. Äänekoskella teollisuustonttimaan luovuttajana on lähes yksinomaan ollut kaupunki. Asuinhuoneistojen hinnat ovat kehittyneet kaikilla selvityspaikkakunnilla samansuuntaisesti. Muutokset vastaavat koko maan vanhojen osakeasuntojen keskimääräistä hintakehitystä. Koko maan keskitaso on ollut hieman tarkastelupaikkakuntia korkeampi, mikä johtuu suurten kaupunkien korkeammasta hintatasosta. Hinnat nousivat maltillisesti vuosina , jonka jälkeen nousu oli voimakasta lukujen vaihteeseen saakka. Vuosina asuntojen hinnat lähtivät puolestaan voimakkaaseen laskuun. Lasku loiveni vuosina Parin viime vuoden aikana hintatasot ovat kohonneet niin tarkastelupaikkakunnilla kuin koko maassa. Myös hintojen vaihtelu on kasvanut. Kokonaisuudessaan kiinteistöjen ja asuntojen hintojen muutokset ovat tarkastelupaikkakunnilla olleet pääosin samansuuntaisia verrattuna esimerkiksi lähikuntiin ja koko maan keskimääräiseen kehitykseen. Kuntien keskeinen rooli asunto sekä teollisuustonttien markkinoilla on tyypillistä koko maassa, mikä on tasoittanut hintojen muutoksia. AVAINSANAT: Kiinteistömarkkinat, omakotitonttien hinnat, lomatonttien hinnat, pelto ja metsämaan hinnat, asuinhuoneistojen hinnat, hintataso, hintojen kehitys. 3

5 SURVEY OF PROPERTY PRICE DEVELOPMENTS AND MARKETS IN AND AROUND EURAJOKI, KUHMO, LOVIISA AND ÄÄNEKOSKI ABSTRACT The survey focused on the development of property prices and markets in and around the candidate disposal storage sites of spent nuclear fuel, i.e. the municipalities of Eurajoki, Kuhmo, Loviisa and Äänekoski in (in JanuaryMay of 1998). Conserning, dwellings the survey period begins in 1985 or 1987 depending on the availability of data. The former municipality of Konginkangas in Äänekoski w a s made a separate survey area. ln addition to the alternative disposal site municipalities, also neighbouring municipalities' property markets in were studied. The surveyed property types have consisted of unbuilt onefamily home plots, holiday home plots, arable and forest land, undeveloped land and industrial plots as well as built onefamily house plots and holiday homes. ln the case of dwellings, existing nonsubsidized apartment and row house units have been studied. Predictions of the development of property and housing markets and prices are not includedonly actual development. ln Eurajoki, a primarily rural community, real estate business is transacted in the sparsely populated areas. The prices of onefamily home plots in areas covered by a pian have been reasonable due to the municipality's land policy and the relatively large supply of plots in these areas. A significant share of the plots provided by the municipality have been rental plots. ln the sparsely populated areas nearly all plots have been sold by private individuals. The prices have been, on average, two to threefold compared to those charged by the municipality in areas covered by a pian. Plot sizes have also been clearly larger in sparsely populated areas. The prices of onefamily homes and holiday homes have developed in Iine with those of neighbouring rural communities. Forest and arable land prices in Eurajoki followed closely those of the former Turku and Pori Province and the Pori Agricultural District. However, price changes have been more striking in Eurajoki. The number of lakeside site, undeveloped land and industrial site deals has been too small to enable a survey of price developments. ln the town of Kuhmo, main part of real estate business takes place in sparsely populated areas as in Eurajoki. The town has played the key role in providing onefamily home plots, especially as a renter. The overall market situation in Kuhmo has been passive in the 1990s due to task outmigration and high unemployment. Especially in the 1990s, the prices of onefamily home plots and lakeside plots have fluctuated wildly due to differences in location and quality. Yet, on the whole, the price levels of onefamily and lakeside plots have remained almost unchanged for the last few years. The supply of lakeside sites has been relatively large while the demand for both onefamily home and lakeside plots has been quite low. Forest land prices in Kuhmo have been slightly below those of the former Oulu Province. Changes in forest land prices have been parallel in Kuhmo and the entire Province. Only a few deals on arable land have been concluded in Kuhmo which makes it hard to determining price levels. ln Loviisa, real estate business transactions have taken place in areas covered by the town pian, where the town has had something close to a monopoly in the onefamily home plot market. Loviisa's property prices have developed along the same Iines as in neighbouring municipalities. There is insufficient data available on the 4

6 prices af holiday properties and forest and arable land due ta the small number af deals made. ln Loviisa, industrial sites have been provided almost exclusively by the town. ln Äänekoski, real estate transactions are divided almost equally between areas covered by detailed plans and sparsely populated areas. The town af Äänekoski plays a key role in the onefamily home plot market. The town has provided primarily rental plots. Overall, the prices af onefamily home plots have remained almost unchanged in Äänekoski corresponding ta the prices af nearby leealities af equal size. Private individuals have sold plots for onefamily homes primarily in sparsely populated areas. Changes and fluctuations in the prices af plots sold by private parties have been greater than in the case af those sold by the townespecially in the 1990s. On average, a lakeside plot with a holiday home has east as much in Äänekoski and the former Konginkangas as in neighbouring municipalities. The price af the land has primarily depended on the size af the lake and the properties af the lakeside plots. A continuous time series on the prices af arable, forest and undeveloped land cannot be collected due ta the small number af concluded deals. ln Äänekoski, industrial sites have been provided almost exclusively by the town. The prices af apartments have developed alike in all surveyed localities. The changes correspond ta the average price changes for existing apartment in the country as a whole. The national average has been slightly higher than that af the surveyed leealities due ta the higher price levels in large cities. Prices rose moderately in followed by a sharp rise that Iasted until the turn af the 1990s. ln , dwelling prices started ta fall radically. The fall leveled off in ln the last two years prices have increased in the surveyed leealities as well as in the country as a whole. Price fluctuations have also increased. As a rule, changes in property and apartment prices have, for the most part, been parallel in the surveyed leealities compared ta neighbouring municipalities and the national average. The central role played by municipalities in the housing and industrial plots market is typical for the entire country and has stabilized prices. KEY WORDS: Property markets, onefamily plot prices, holiday plot prices, prices af arable and forest land, apartment prices, price level, development af prices. 5

7 SELVITYS KIINTEISTÖJEN HINTAKEHITYKSESTÄ JA MARKKINOISTA EURAJOEN, KUHMON, LOVIISAN JA ÄÄNEKOSKEN ALUEILLA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 4 1 TAUSTA 8 2 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA PERUSTEET 8 3 KIINTEISTÖMARKKINOIDEN OMINAISPIIRTEET JA KUVAUS YLEISESTI 9 4 TUTKIMUSMENETELMIEN KUVAUS 12 5 TOTEUTUNUT HINTAKEHITYS VUOSINA JA KIINTEISTÖMARKKINA TILANNE SELVITYSALUEILLA Eurajoki Kiinteistö ja asuntomarkkinoiden laajuus Eurajoella Eri kiinteistötyyppien ja asuntojen hintakehitys Eurajoella ja lähikunnissa Yhteenveto Eurajoen kiinteistöjen hintakehityksestä ja markkinoista Kuhmo Kiinteistö ja asuntomarkkinoiden laajuus Kuhmossa Eri kiinteistötyyppien ja asuntojen hintakehitys Kuhmossa ja lähikunnissa Yhteenveto Kuhmon kiinteistöjen hintakehityksestä ja markkinoista Loviisa Kiinteistö ja asuntomarkkinoiden laajuus Loviisassa Eri kiinteistötyyppien ja asuntojen hintakehitys Loviisassa ja lähikunnissa Yhteenveto Loviisan kiinteistöjen hintakehityksestä ja markkinoista Äänekoski ja Konginkangas Kiinteistö ja asuntomarkkinoiden laajuus Äänekoskella ja Konginkankaalla Eri kiinteistötyyppien ja asuntojen hintakehitys Äänekoskella, Konginkankaalla ja lähikunnissa Yhteenveto Äänekosken ja Konginkankaan kiinteistöjen hintakehityksestä ja markkinoista 59 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kiinteistö ja asuntomarkkinat selvityspaikkakunnilla Tyypilliset hintatekijät 64 Lähteet 65 6

8 Liitteet: LIITE 1 LIITE 2A LIITE 28 LIITE 3A LIITE 38 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Kaava ja hajaasutusalueiden rakentamattomien omakotitonttikauppojen hinta ja lukumäärätiedot vuosina (vuoden 1998 osalta tammitoukokuu) Rantakaava ja hajaasutusalueiden lomatonttikauppojen hinta ja lukumäärätiedot vuosina (vuoden 1998 osalta tammitoukokuu) Lomamökkien hinta ja lukumäärätiedot vuosina Metsä ja peltokauppojen hinta ja lukumäärätiedot vuosina (vuoden 1998 osalta tammitoukokuu, hintana mklha) Metsä ja peltokauppojen hinta ja lukumäärätiedot vuosina Teollisuustonttien ja raakamaaalueiden hinta ja lukumäärätiedot vuosina (vuoden 1998 osalta tammitoukokuu, hintana mklm2) Asuntohuoneistojen hinta ja lukumäärätiedot vuosina 1985/ Yhteenvedossa esitettyjen kuvioiden tiedot taulukoissa

9 1 TAUSTA Vuonna 1994 voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YV A) ja sitä täydentävän asetuksen perusteella radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn, pysyvään varastointiin ja loppusijoittamiseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointityön piiriin. Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa ydinenergialakiin perustuvaa loppusijoituslaitoksen lupamenettelyä Ympäristövaikutusten arviointiselostus on liitettävä ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemukseen, joka jätetään valtioneuvostolle. Lain mukaisilla ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä luonnonsuojelullisia, sosiaalisia, kulttuurillisia, maisemallisia ja teknisiä vaikutuksia. Ns. sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen aiheuttamia vaikutuksia mm. ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä yhdyskuntarakenteeseen. Tämä Maakanta Oy:ssä tehty kiinteistömarkkinoita ja kiinteistöjen hintoja tutkiva selvitys liittyy osana em. hankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointiin. YV Amenettelyn kohteena oleva hanke on Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen Suomen kallioperään. Hankkeella on neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, jotka ovat ydinvoimalaitosten sijaintipaikat Eurajoen Olkiluoto ja Loviisan Hästholmen sekä näiden lisäksi Kuhmon Remuvaara ja Äänekosken Kivetty. Selvityksen toimeksiantaja Posiva Oy on Teollisuuden Voima Oy:n ja Imatran Voima Oy:n omistama yhtiö. Posiva Oy on lain tarkoittama hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja ja yhteysviranomaisena toimii kauppa ja teollisuusministeriö. Yhtiön tehtävänä on huolehtia Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoituksesta. Pesivan tutkimus ja kehitystyöohjelma perustuu valtioneuvoston vuonna 1983 tekemään periaatepäätökseen. Ohjelmaan kuuluvat loppusijoitusratkaisun kehittämisen ohella sijoituspaikkatutkimukset, joiden tavoitteena on sijoituspaikan valinta vuoden 2000 loppuun mennessä. 2 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA PERUSTEET Tässä selvityksessä on tarkasteltu käytetyn ydinpolttoaineen vaihtoehtoisten loppusijoituskuntien eli Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken alueiden kiinteistöjen hintakehitystä ja kiinteistömarkkinoita vuosina (tarkasteluajanjaksona on vuoden 1998 osalta tammitoukokuu). Em. vaihtoehtoisten loppusijoituskuntien lisäksi on tarkasteltu myös niiden lähikuntien kiinteistömarkkinoita vuosina Selvitys on tehty Maakanta Oy:ssä. Maakanta Oy:ssä on tehty myös erilliset selvitykset ydinvoimalaitospaikkakuntien eli Eurajoen ja Loviisan osalta. Tarkastelujakso on ollut 1960luvun alusta vuoteen 1997, Eurajoella vuoden 1998 alkupuoliskolle. Loviisan selvitys valmistui syksyllä 1997 ja Eurajoen selvitys syksyllä Tehtävänä on ollut tutkia kiinteistöjen ja asuntojen hintojen toteutunutta kehitystä, hintatasoja sekä myös kiinteistömarkkinoiden ominaisuuksia, kuten kaupankäynnin vilkkautta. Tutkimus perustuu todellisiin toteutuneisiin kauppoihin tarkastelualueilla. Hintatietojen perusteet on kuvattu tarkemmin kohdassa tutkimusmenetelmien kuvaus luvussa 4. Työ ei sisällä kiinteistömarkkinoihin ja hintakehitykseen liittyviä ennusteita. 8

10 3 KIINTEISTÖMARKKINOIDEN OMINAISPIIRTEET JA KUVAUS YLEISESTI Tutkimuksessa on tarkasteltu kiinteistöjen sekä asuinhuoneistojen markkinoita, joista on käytetty yhteisnimeä kiinteistömarkkinat Kiinteistökauppoja säätelee Suomessa vuoden 1997 alusta voimaan tullut maakaari ( /540), missä säädetään mm. kiinteistön omistusoikeuden luovuttamisesta. Kiinteistön hallintaoikeus voidaan luovuttaa myös vuokraamalla, jolloin perusteena on maanvuokralaki ( /258). Asuinhuoneiston ja liikehuoneiston kauppa on irtaimen kauppaa, jossa myydään omistusoikeus osakkeisiin, jotka oikeuttavat hallitsemaan tiettyä huoneistoa. Säädökset asunnoista ovat asuntokauppalaissa ( /843) sekä asuntokauppaasetuksessa. Asunnon vuokraamisesta löytyvät säädökset asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa ( /481) sekä liikehuoneiston osalta liikehuoneiston vuokrauksesta annetusta laista ( /482). Lisäksi kiinteistöjä koskevaa lainsäädäntöä on useissa muissa laeissa mm. kiinteistönmuodostamislaissa ( /554), rakennuslaissa ( /370, parhaillaan uusittavana) ja luonnonsuojelulaissa ( /1 096), asuinhuoneistoja koskien asuntoosakeyhtiölaissa ja asetuksessa ( /809 ja 811). Kiinteistömarkkinoiden yhteinen ominaispiirre on sitoutuminen paikkaan ja maahan. Maankäyttöä säädetään rakennuslakiin perustuen eri asteisilla kaavailla yleispiirteisimmästä seutukaavasta kuntakohtaiseen yleiskaavaan ja edelleen tarkkoihin rakentamista ohjaaviin detaljikaavoihin eli asema ja rakennuskaavoihin ja rantaalueiden rantakaavoihin. Asema ja rakennuskaavojen ulkopuolisia alueita nimitetään hajaasutusalueiksi, joita on valtaosa Suomen pintaalasta. Rakentamattomien kiinteistöjen hinnat muodostuvat markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan yleensä suhteessa siihen, miten paljon alueelle saa rakentaa ja mikä on kysyntä alueelle. Pohjahintataso tulee tällöin maa ja metsätalousmaasta. Jos alueella on esimerkiksi kunnan yleiskaavaan perustuen odotusarvoja rakentamiseen, alue on ns. raakamaata. Yksityiskohtaista rakentamista ohjaavat asema ja rakennuskaavat ovat rakennusoikeuden perusteella tärkeimmät arvon muodostajat. Merkittävänä erityispiirteenä kaavoitusjärjestelmässä on kuntien kaavoitusmonopoli. Ainoastaan yksityiskohtaista rantarakentamista ohjaava rantakaava voidaan laatia maanomistajan toimesta. Useilla kunnilla on keskeinen asema asuntotonttien omistajana ja edelleen luovuttajana, joko vuokraamalla tai myymällä. Tämä ohjaa myös hintojen kehitystä, koska kuntien tavoitteena on pitää hintakehitys mahdollisimman vakaana. Erilaisia käyttöön perustuvia kiinteistötyyppejä (omakotitalosta golfkenttään jne.) voidaan eritellä viitisenkymmentä, rajauksista riippuen enemmänkin. Markkinaalue ei ole yksiselitteinen käsite, vaan se kytkeytyy käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi asunnon kohdalla markkinaalueena voi olla sama kaupunginosa, suppeimmillaan katu tai rakennus tai koko kaupunki. Liiketilan kohdalla esimerkiksi ydinkeskustan suppeahko alue ja teollisuushallin tai tontin kohdalla koko talousalue ovat tyypillisiä markkinaalueita. Lähtökohdat kiinteistömarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan aktiivisuuteen määrittää makrotalous. Kansantalouden kehityksen, korkotason ja inflaation muutokset heijastuvat kiinteistömarkkinoille markkinaosapuolten aktiivisuuden kautta. Epävarmat talous ja työllisyysnäkymät heikentävät kotitalouksien kysyntää sekä myös yritysten investointeja. Tämä tilanne korostui erityisesti laman aikana vuosina , jolloin kiinteistöjen ja asuntojen hinnat romahtivat koko maassa karkeasti noin puoleen huippuvuosien hintatasoista. Vastaavasti talouden kasvu yhdessä alhaisen korkotason kanssa, kuten vuosina , on lisännyt kysyntää ja osittain useissa tapauksissa vähentänyt tarjontaa, jolloin seurauksena on ollut lamaa seurannut hintojen ja vuokrien kohoaminen. 9

11 1980luvun alkuvuosina kiinteistömarkkinat viikastuivat ja hinnat kohosivat. Markkinatilanne tasaantui 1980luvun puolivälissä erityisesti rahoitusmarkkinoiden kiristymisen seurauksena. Ratkaiseva muutos tapahtui rahamarkkinoiden vapautuessa vuodesta 1986 alkaen. Luotanoton rajusti lisääntyessä pääomaarvot kohosivat nopeasti vuoden 1987 syksystä alkaen. Vilkkain vuosi asunto ja kiinteistömarkkinoilla oli 1988, jolloin talouden ja luotanoton kasvu vauhdittivat kauppaa ja nostivat hintoja. Vuoden loppupuolella markkinat viikastuivat myös vuoden 1989 alusta voimaan tulleen verouudistuksen vuoksi. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat esimerkiksi Helsingissä kesästä 1986 vuoden 1989 alkuun noin 60 /o, koko maassa nousu oli keskimäärin 35 /o. Käänne kiinteistömarkkinoilla tapahtui ensimmäisenä pääkaupunkiseudun omistusasunnoissa loppukeväästä 1989, jolloin korkojen nousu yhdessä korkean hintatason kanssa hiljensi kysyntää. Hinnat kääntyivät kesälläsyksyllä 1989 selvään laskuun. Muilla paikkakunnilla asuntojen hintojen nousu taittui laskuun vuoden 1989 lopulla ja osittain vasta vuonna Tonttimarkkinoilla käänne tapahtui selvästi hitaammin, tyypillisesti vuonna 1990, useilla alueilla tonttihintojen huipputaso saavutettiin kuitenkin vasta vuoden 1991 alussa. Lama vauhditti hintojen romahdusta vuosina ja hinnat olivat pohjassa vuonna Esimerkiksi vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat laskivat huipputasolta alimmalle tasolle koko maassa keskimäärin noin 35 /o ja Helsingissä noin 45 /o. Sekä asuntojen että erityisesti tonttien ja toimitilojen kaupankäynti hiljeni ja eriasteiset pakkomyynnit yleistyivät. Vuosina asuntojen ja kiinteistöjen hinnoilla oli tyypillistä sahausliike ylös ja alaspäin. Hinnat kaupankäynnin asteittain viikastuessa tavallaan hakivat laman jälkeistä tasoaan. Vuosina korkojen lasku ennätysalhaiselle tasolle ja talouden kasvu yhdessä kotitalouksien vähentyneen työttömyyden ja lisääntyneen optimismin kanssa on lisännyt asuntojen sekä asuntotonttien kysyntää ja nostanut hintoja erityisesti kasvukeskuksissa. Vastaavasti pienemmillä paikkakunnilla ovat muutokset olleet suhteellisesti vähäisempiä. Esimerkiksi Helsingissä vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuodesta 1994 vuoden 1998 toiselle neljännekselle keskimäärin 50 /o ja koko maassa keskimäärin 40 /o. Toimitilamarkkinoilla kehityskulku on yleisesti ottaen ollut samansuuntainen. Lamavuosina yritysten toimitilainvestoinnit olivat vähäisiä ja ovat viime vuosina hiljalleen elpyneet. Toimitilojen vuokrat ovat olleet noususuunnassa vuodesta 1994 lähtien paikkakunnasta riippuen. Kaupankäynti ja yritysten toimitilainvestoinnit vaihtelevat huomattavasti alueesta riippuen. Lainsäädäntö, erilaiset asumiseen ja yritystoimintaan liittyvät tuet, maksut sekä verotustekijät saattavat vaikuttaa huomattavasti kiinteistömarkkinoiden aktiivisuuteen ja muutoksiin koko maan tasolla. Keskeinen lainsäädäntöön liittyvä muutos oli verouudistus vuoden 1989 alussa, mikä vauhditti osaltaan kauppaa ennen voimaantuloaan. 1990luvun alkupuoliskolla asuntojen vuokrasääntely vapautui asteittain ao. lain uudistuttua. Aiemmin säännellyt vuokrat vaihtelevat nyt pääsääntöisesti markkinoiden mukaan. Lisäksi ulkomaalaisten oikeus hankkia kiinteistöjä Suomesta on vapautunut 1990luvulla. Ulkomaalaisten kysyntä kiinteistömarkkinoille on kuitenkin ollut vähäistä, joten hintoihin tällä muutoksella ei ole ollut vaikutusta. Vaikka kiinteistöjen ja asuntojen markkinoita ohjaa osaltaan makrotalous sekä lainsäädäntö, markkinat ovat aina paikkakuntakohtaisia. Kysyntäpuolen tekijöihin vaikuttavat talousalueen ja kunnan koon lisäksi kotitalouksiin ja yrityksiin liittyvät tekijät, kuten väestökehitys ja muuttoliike, työttömyystilan ne, yritysten toimialarakenne ja koko sekä yritysten määrän kehitys eli kokonaisuutena paikkakunnan taloudellinen aktiivisuus. Laman ja siihen liittyvän työttömyyden seurauksena muuttoliike on lisäänty 10

12 nyt 1990luvulla pieniltä ja keskisuurilta paikkakunnilta suuriin kasvukeskuksiin. Tämä heijastuu erityisesti asuntojen ja toimitilojen kysynnän ja tarjonnan muutoksina myös niiden hintoihin. Tarjontapuolen tekijöihin vaikuttavat rakentamauoman rakennusmaan osalta periaatteessa sijainti, kaavoitus ja kiinteistömuodostustilanne sekä osittain myös omistustilanne. Erityisesti asunto ja teollisuustonttimaan kohdalla on useilla kunnilla keskeinen monopoliasema maan luovuttajana. Tällöin maa kunnan noudattaman maapolitiikan mukaan joko vuokrataan tai myydään rakentajille. Kuntien intressi on tyypillisesti pitää tonttimaan hinnat vakaina, jolloin luovutukset tapahtuvat usein edullisemmilla hinnoilla kuin kotitalouksien ja yritysten luovutukset. Tämä ero korostuu omakotitonttien ja teollisuustonttien markkinoilla myös tämän tutkimuksen selvitysalueilla. Valmiin rakennuskannan eli asuinhuoneistojen, omakotitalojen, erilaisten yrityskäyttöön liittyvien toimitilojen ja julkisten tilojen markkinatilanne kytkeytyy tilojen määrään, laatuun ja sijaintiin suhteessa kysyntään, vapaiden tilojen tarjontaan, uustuotantoon ja vanhan rakennuskannan poistumaan. Asumisen hallintamuodoista omistusasuminen on yleisin. Noin 60 /o kotitalouksista asuu omistusasunnossa. 1990luvulla asunnon hallintamuotoihin on tullut perinteisten vuokraamisen ja omistamisen välille asumisoikeus ja osaomistusasuminen. Yritysten toimitilojen omistustilanne on vaihteleva. Tuotanto ja varastohallien omistus keskittyy erityisesti pienemmillä paikkakunnilla tiloja käyttäville yrityksille, suuremmilla paikkakunnilla puolestaan sijoittajien osuus omistajina on noin puolet. Liike ja toimistotilojen omistajina on tyypillisesti pienillä paikkakunnilla paikalliset sijoittajat, tilojen käyttäjät, pankit tai kaupan keskusliikkeet. Kaupunkien keskustoissa keskeisten liikerakennusten omistajina on pankkien lisäksi usein vakuutusyhtiöitä, jolloin ne omistavat kiinteistön tyypillisesti kokonaan. Toimitilakiinteistöjen omistus on suurimmissa kasvukeskuksissa, etenkin pääkaupunkiseudulla, keskittymässä ammattimaisille sijoittajille, usein eläkeyhtiöille. Samalla omistus on arvopaperistumassa eli suora kiinteistöomistus on muuttumassa yhtiömuotoiseksi omistukseksi. Olennainen hintatekijä rantatonttien markkinoilla on vesistön laajuus rakennusoikeuden ja tontin ominaisuuksien lisäksi. Rantatontin tai kesämökin hintataso voi suuren vesistön rannalla olla kolminkertainen verrattuna lähistöllä sijaitsevan pienen lammen vastaavaan tonttipaikkaan. Saaritontti maksaa yleensä noin 7080 /o vastaavasta mannertontista. Siksi rantatonttien ja rakennettujen mökkien markkinoille on tyypillistä laatuvaihteluun perustuen suuret hintaerot, jolloin myös keskiarvohintoihin usein paikkakunnalla tehdään alle kymmenen kauppaa vuosittain on suhtauduttava kriittisesti. Rantatonttien hinnat kohosivat koko maassa 1980luvulla, erityisesti 1980luvun lopulla, kuten muidenkin kiinteistöjen hinnat. Hinnat laskivat 1990luvun alkupuoliskolla ja ovat viime vuosina pysyneet käytännössä lähes ennallaan. Hintojen eriytyminen on rannan laatuun ja markkinaalueeseen perustuen kuitenkin korostunut 1990luvun aikana. Hinnat ovat nousseet viime vuosina kysytyimmillä alueilla ja laadultaan parhaissa tonteissa, jolloin myös niiden tarjonta on samalla vähentynyt. Ominaisuuksiltaan keskinkertaisten ja heikompien tonttien hinnat ovat pysyneet lähes ennallaan. Maa ja metsätalousmaan eli käytännössä pelto ja metsämaan ostamista rajoitti vuoden 1997 loppuun asti ns. maanhankintaoikeuslaki, jonka mukaan yli 2 hehtaarin maaalueen ostoon tarvittiin erillinen lupa. Peltomaan hinnat kohosivat 1990luvun alkuun asti suhteellisen voimakkaasti etenkin EteläSuomessa. Osaltaan hintakehitykseen vaikuttivat nostavasti maatalouden tukijärjestelmä ja aiempien maatalouselinkeinopiirien soveltama peltomaan enimmäishintaraja korkotuelle. 1990luvun alku 11

13 vuosina peltomaan hinta romahti, ensin laman ja sitten 1990luvun puolivälissä EU:sta aiheutuneiden tukijärjestelmien muutoksen seurauksena. Metsämaan hinta on puolestaan käyttäytynyt suhteellisen vakaasti. Perusteena metsän hinnalle ovat puuston määrä ja kantohintojen kehitys. 4 TUTKIMUSMENETELMIEN KUVAUS Tutkimus perustuu selvityspaikkakuntien toteutuneista kauppahinnoista laskettuihin tilastollisiin tunnuslukuihin erityisesti mediaani ja keskiarvohintojen sekä hintojen vaihtelun vuosittaiseen tarkasteluun. Konginkankaan entisen kunnan alue, joka liitettiin Äänekosken kaupunkiin vuonna 1993, on tutkittu erillisenä kokonaisuutena toimeksiannon mukaisesti. Tarkasteltavana hintayksikkönä on ollut maapohjan neliömetrihinta omakotitonttien, lomatonttien, raakamaaalueiden ja teollisuustonttien osalta. Asuinhuoneistojen osalta on tarkasteltu huoneiston neliöhintaa. Pellon ja metsän osalta tarkasteluyksikkönä on ollut hehtaarihinta. Omakotitalojen hintoja on tarkasteltu kuntakohtaisina tilastollisina kokonaishintojen keskiarvoina. Kuntakohtaisten tietojen lisäksi on selvitetty lääni ja aluekohtaisia kiinteistöjen hinta ja lukumäärätietoja. Läänitarkastelut on tehty vanhan läänijaon mukaan lähdeaineiston saatavuuden perusteella. Kiinteistöjen hinta ja lukumäärätiedot vuosilta (vuoden 1998 osalta tammitoukokuu) on koottu maanmittauslaitoksen atkpohjaisesta kauppahintarekisteristä vuoden 1998 toukoelokuun aikana. Tiedot vuosilta on koottu maanmittauslaitoksen vuosittaisista kiinteistöjen kauppahintatilastoista (keskiarvotilastot), koska maanmittauslaitoksen atkpohjainen yksittäisten kauppojen hintarekisteri on ollut käytössä täydellisenä vasta vuodesta 1985 lähtien. Kuntakohtaisten kiinteistöjen tiedot vuosilta sisältävät rakentamatlomien omakotitonttien ja rakentamattomien sekä rakennettujen lomatonttien hinta ja lukumäärätiedot, mutta eivät metsä, pelto, raakamaaalueiden eivätkä teollisuustonttien kuntakohtaisia tietoja. Omakotitalojen keskimääräiset kokonaishintatiedot ovat olleet maanmittauslaitoksen vuosijulkaisuista käytössä vuosilta Asuntojen hinnat on koottu kuntakohtaisina vuosikeskiarvoina vanhojen kerros ja rivitalohuoneistojen hinnoista. Lähteenä on verottajan leimaveroaineistoon eli kaikkiin kauppoihin perustuva Tilastokeskuksen "Asuntojen hinnat"julkaisu. Aikajaksona ovat vuodet , Loviisan ja Kuhmon osalta ovat mukana myös vuodet Tarkasteluvuosina niin kiinteistö kuin asuntokauppojenkin osalta ovat kaikki em. julkisista tilastoista saatavissa olevat vuodet. Kauppojen tilastolliset tunnusluvut on laskettu yksittäisten kauppojen osalta Maakanta Oy:ssä Exceltaulukkolaskentaohjelman avulla ja graafiset tulosteet on tehty saman ohjelman grafiikkatulosteina. Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen vuosijulkaisujen keskihintatiedot on otettu suoraan sellaisenaan tutkimusaineistoon. Hintatarkastelut on tehty nimellishinnoista. Tällöin inflaatiokorjausta reaalihinnoiksi ei ole tehty, ellei sitä ole mainittu erikseen. 1 Omakotitonttien, lomatonttien ja teollisuustonttien kauppoihin on lisäksi tutustuttu maastokäynneillä Eurajoella, Kuhmossa, Loviisassa ja Äänekoskella. Maastokäyntien tuloksia on käytetty mm. selvityskuntien kiinteistökauppojen alueellisessa tarkastelussa. Kuntien kiinteistöasiantuntijoista on haastateltu mm. seuraavia henkilöitä: Eurajoella kunnansihteeri Asta Uusitalo ja rakennustarkastaja Mikko Kalli, Kuhmossa kaupungininsinööri Hannu Huotari ja maanmittausteknikko Seppo Tikkanen, Lovii 1 Nimellinen hinta ilmoittaa hinnan ko. vuoden hintatasossa. Reaalinen hinta muunnetaan nimellisesta reaaliseksi elinkustannusindeksillä (1951 =1 00). 12

Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä Eurajoen alueella

Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä Eurajoen alueella Työ r a p o r t t i 9 8-8 0 Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä Eurajoen alueella Hannu Ridell Satu Raak Joulukuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä Loviisan alueella

Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä Loviisan alueella Työ ra po rtti-9 7-48 Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä Loviisan alueella Hannu Ridell Satu Raak Maakanta Oy Marraskuu 997 POSI.VA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 MONISTEITA 2 / 2010 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 17.8.2010 1. JOHDANTO...2 2. TAMPEREEN ASUNTOKANTA JA MARKKINATILANNE...3 3. ASUNTOJEN HINTATILASTO

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Maaningalla sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 1. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä koko

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Asuntojen hintakehitys

Asuntojen hintakehitys Kulutuksen ja asumisen hinnat Asuntojen hintakehitys Katsaus 29.10.2004 Tiedustelut Förfrågningar nquiries: sähköposti: asuminen.tilasto@tilastokeskus.fi Mikko Saarnio (09) 174 62 Annika Klimenko (09)

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2012, 4. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Asuntotontin hintaindeksit

Asuntotontin hintaindeksit Asuntotontin hintaindeksit 1985 2009 Maanmittauslaitoksen selvityksiä 1 / 2010 Risto Peltola Juhani Väänänen 1 (27) Julkaisija Kuvailulehti Maanmittauslaitos Julkaisun päivämäärä Kehittämiskeskus 24.5.2010

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat laskeneet Asuntojen hinnat Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 5 2012 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 682 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 806 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 248

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat nousussa Diat 4-7 Vanhojen asuntojen* hinnat nousivat Tampereella vuonna 2012 1,9 prosenttia. Asuntojen hinnat

Lisätiedot

Kiinteistöjen hinnat. Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia. 2013, 1. vuosineljännes

Kiinteistöjen hinnat. Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia. 2013, 1. vuosineljännes Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2013, 1 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 3,3 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 3,3 prosenttia edellisvuodesta Asuminen 2014 Kiinteistöjen hinnat 2014, 1 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 3,3 prosenttia edellisvuodesta Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2014 ensimmäisellä

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta Asuminen 2015 Kiinteistöjen hinnat 2015, 1 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2015 ensimmäisellä

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia Asuminen 2014 Kiinteistöjen hinnat 2013, 4 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia Korjattu 732014 klo 10:30 Korjaus on merkitty punaisella, oli aiemmin vuodessa

Lisätiedot

Loma-asuntojen ja loma-asuntotonttien markkinat ja hintaindeksit Suomessa

Loma-asuntojen ja loma-asuntotonttien markkinat ja hintaindeksit Suomessa 9.12. 2014 Loma-asuntojen ja loma-asuntotonttien markkinat ja hintaindeksit Suomessa Maanmittauslaitoksen selvityksiä 2014/n Yhteenveto... 2 1. Markkinat ja siellä tapahtuneet muutokset... 3 2. Hintamallit...

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Valmistelijat: vs. kaupungingeodeetti Aki Härmä, puh. 0440 555 237 ja tekninen johtaja Ulf Blomberg, puh. 0440 555405

Valmistelijat: vs. kaupungingeodeetti Aki Härmä, puh. 0440 555 237 ja tekninen johtaja Ulf Blomberg, puh. 0440 555405 Kaupunginhallitus 286 03.11.2014 Rantatonttien myynti 698/10.00.02/2014 KH 286 Valmistelijat: vs. kaupungingeodeetti Aki Härmä, puh. 0440 555 237 ja tekninen johtaja Ulf Blomberg, puh. 0440 555405 Taustaa

Lisätiedot

1. ASUINRAKENNUSTONTIT

1. ASUINRAKENNUSTONTIT 1 JOROISTEN KUNTA TONTTIHINNOITTELU VOIMASSA 1.1.2013 ALKAEN (KV 8.10.2012 36) (Muutos KV 16.9.2013 69) Tonttien myyntihinta on esitetty muodossa /m2. Kaikki jäljempänä esitetyt tontit ovat myös vuokrattavissa.

Lisätiedot

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010

Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2000 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 211 Asunnot yhteensä 21 Asuntojen keskihinnat Helsingin postinumeroalueilla vuosina 2 21 /neliö 1 95-2 699 2 7-3 699 3 7-4 699 4 7-6 vähän kauppoja/ tieto epävarma

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002

Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2003 12 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002 Verkkojulkaisu ISBN 952-473-120-7 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Maija Vihavainen, puh. 169 3185,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008

Asuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2009 Kannelmäki Etelä- Haaga Paloheinä Oulunkylä Patola Siltamäki Malmi Pihlajamäki Viikki Keskimääräiset neliöhinnat 2008 1 900-2 499 Suurmetsä 2 500-2 999

Lisätiedot

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016 Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Khall 29.02.2016 50 (Valm. maankäyttöpäällikkö) Kaupungin hallintosäännössä 41 määrätään että Tekninen

Lisätiedot

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA 162 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTOKÄYTTÖÖN

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2009

Metsä sijoituskohteena 1983 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Juuan kunta. Arviokirja (AKA -arvio) Teollisuus- ja yritystontit 26 kpl Rivitalotontit. 5 kpl Paritalotontit

Juuan kunta. Arviokirja (AKA -arvio) Teollisuus- ja yritystontit 26 kpl Rivitalotontit. 5 kpl Paritalotontit An International Associate of Juuan kunta Arviokirja (AKA -arvio) Teollisuus- ja yritystontit 26 kpl Rivitalotontit 5 kpl Paritalotontit 2 kpl Asuinliiketontit 3 kpl Lisämaaksi tuleva tontti 1 kpl Juuan

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Rakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus.

Rakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus. RAKENNUSMAAN LUOVUTUSMENETTELY 2016 A. Yleiset luovutusehdot 1. Asuntorakentamisen rakennuspaikat Asuntorakentamiseen rakennuspaikat luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Vuokrauksessa käytetään

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Kaupunkimaan hintasuhteet

Kaupunkimaan hintasuhteet Kaupunkimaan hintasuhteet Maanmittauslaitoksen selvityksiä 1/2011 Risto Peltola Julkaisija Kuvailulehti Maanmittauslaitos Julkaisun päivämäärä Kehittämiskeskus 17.10.2011 Tekijät Toimeksiantaja ja toimeksiannon

Lisätiedot

MONISTEITA 2 / 2006. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2005

MONISTEITA 2 / 2006. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2005 MONISTEITA 2 / 2006 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2005 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 31.7.2006 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO...3 2. YLEISTÄ...4 A. Asuntojen hintatiedot... 4 B. Asuntojen

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto v. 1.2 11.3.2015 Markku Tahkokorpi 1 JOHDANTO Finsolar-hankkeen osana on marras-joulukuussa 2014 selvitetty aurinkosähkölaitteistojen toteutuneita hintatasoja

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Muistio 1 (5) 8.12.2015. Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa

Muistio 1 (5) 8.12.2015. Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa Muistio 1 (5) 8.12.2015 Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla 1 Toimikunnan tehtävä ja kokoonpano HSY:n hallituksen asettama

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä. vuonna 2003. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja. Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 /m 2

Asuntojen hinnat Helsingissä. vuonna 2003. Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja. Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 /m 2 555555555 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 15 2004 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2003 Vanhojen asuntojen keskineliöhinta 2 425 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 2 468 ja rivitaloasunnoissa

Lisätiedot

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA 1 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTO- KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012

Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2000 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 22 213 Osakeasuntojen keskihinnat 212 Paloheinä Tapanila Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 2 212 Lassila Länsi-Pakila Pihlajamäki Kontula

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh.

tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh. tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh. 169 3955 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosasto Helsinki 14.2.2006

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Valmistelijat: vs. kaupungingeodeetti Aki Härmä, puh. 0440 555 237 ja tekninen johtaja Ulf Blomberg, puh. 0440 555405

Valmistelijat: vs. kaupungingeodeetti Aki Härmä, puh. 0440 555 237 ja tekninen johtaja Ulf Blomberg, puh. 0440 555405 Kaupunginhallitus 286 03.11.2014 Kaupunginvaltuusto 154 10.12.2014 Rantatonttien myynti 698/10.00.02/2014 KH 286 Valmistelijat: vs. kaupungingeodeetti Aki Härmä, puh. 0440 555 237 ja tekninen johtaja Ulf

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Julkaisuvapaa Tekijä: ekonomisti Veera Holappa Lähestymistapa Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot