Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä ja -markkinoista Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Aänekosken alueilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä ja -markkinoista Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Aänekosken alueilla"

Transkriptio

1 Työraportti Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä ja markkinoista Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Aänekosken alueilla Hannu Ridell Satu Raak Joulukuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Raporttien hyväksymisvahvistus Seuraavat raportit on tarkastettu ja hyväksytty Maakanta Oy:ssä: Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä ja markkinoista Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken alueilla Selvitys kiinteistöjen hintakehityksestä Eurajoen alueella Vantaa ~aakanta ;~? h Hannu Rid~Ct< Toimitusjohtaja

3 SELVITYS KIINTEISTÖJEN HINTAKEHITYKSESTÄ JA MARKKINOISTA EURAJOEN, KUHMON, LOVIISAN JA ÄÄNEKOSKEN ALUEILLA TIIVISTELMÄ Selvityksessä on tarkasteltu käytetyn ydinpolttoaineen vaihtoehtoisten loppusijoituskuntien eli Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken alueiden kiinteistöjen hintakehitystä sekä kiinteistömarkkinoita vuosina (tarkasteluajanjaksona on vuoden 1998 osalta tammitoukokuu). Osittain tarkastelujakso alkaa mm. asuntojen kohdalla vuosista 1985 ja 1987 tietojen saatavuudesta riippuen. Äänekoskelta on eritelty entinen Konginkankaan kunnan alue omaksi tarkastelualueeksi. Vaihtoehtoisten loppusijoituskuntien lisäksi on tarkasteltu myös niiden lähikuntien kiinteistömarkkinoita vuosina Tarkasteltavina kiinteistötyyppeinä ovat olleet rakentamattomat omakotitontit, lomatentit, pelto ja metsäalueet, raakamaaalu~et ja teollisuustentit sekä rakennetut omakotitentit ja lomamökit. Asuntoja on tarkasteltu vanhojen vapaarahoitteisten kerros ja rivitalohuoneistojen osalta. Työ ei sisällä kiinteistö ja asuntomarkkinoihin ja hintakehitykseen liittyviä ennusteita, vaan ainoastaan toteutuneen kehityksen. Maaseutupainotteisessa Eurajoen kunnassa kiinteistökauppa on keskittynyt hajaasutusalueille. Omakotitonttien hintatasot ovat Eurajoella olleet kaavaalueilla suhteellisen edulliset kunnan harjoittaman maapolitiikan ja verrattain runsaan kaavaalueiden tonttitarjonnan vuoksi. Merkittävä osa kunnan omakotitonttien luovutuksista on ollut vuokrauksia. Hajaasutusalueilla omakotitontteja ovat myyneet lähes pelkästään yksityiset. Hajaasutusalueiden omakotitonttien hintataso on ollut keskimäärin noin kaksinkolminkertainen verrattuna kunnan tonttimaan hintoihin kaavaalueilla. Myös tonttikoot ovat olleet hajaasutusalueilla selvästi suurempia. Omakotitalojen sekä myös lomamökkien hinnat ovat verrannollisia lähialueen maaseutupaikkakuntien hintamuutoksiin. Metsä ja peltomaan hintakehitys oli Eurajoella vuosina samansuuntainen kuin vanhan läänijaon mukaisessa Turun ja Porin läänissä sekä Porin maatalouspiirissä Hintamuutokset olivat kuitenkin Eurajoella voimakkaampia. Rantatonttien, raakamaan ja teollisuustonttien kauppoja ei ole riittävästi hintakehityksen tarkasteluun. Kuhmon kaupungissa kiinteistökauppa on keskittynyt Eurajoen tavoin hajaasutusalueille. Kaupungilla on ollut keskeinen asema omakotitonttien luovuttajana etenkin vuokraamalla. Markkinatilanne on Kuhmossa ollut kokonaisuudessaan passiivinen 1990luvulla, mihin syinä ovat olleet muuttotappio ja suuri työttömyys. Kuhmossa sekä omakotitonttien että rantatonttien hinnoissa korostuu etenkin 1990luvulla verrattain suuri vaihtelu, joka johtuu tonttien sijainti ja laatueroista. Kokonaisuutena omakotitonttien ja rantatonttien hintatasot ovat kuitenkin pysyneet viime vuosina lähes ennallaan. Rantatontteja on ollut tarjolla verrattain runsaasti. Niin omakoti kuin rantatonttienkin kysyntä on ollut verrattain vähäistä. Metsämaata on Kuhmosta saanut ostaa hieman edellisemmin kuin keskimäärin vanhan läänijaon mukaisesta Oulun läänistä. Metsämaan hintojen muutokset ovat olleet samansuuntaisia Kuhmossa ja koko läänissä. Peltokauppoja on Kuhmossa tehty ainoastaan yksittäisiä, jolloin hinnoista ei voi tehdä hintatasopäätelmiä Loviisassa kiinteistökauppa on keskittynyt asemakaavaalueille, jossa kaupungilla on ollut lähes monopoliasema omakotitonttien markkinoilla. Kiinteistöjen hinnat ovat Loviisassa kehittyneet lähikuntiin nähden verrannollisesti. Lomakiinteistöjen ja maasekä metsätalousmaan hinnoista ei ole riittävää hintaaineistoa kauppojen vähäisen 2

4 määrän vuoksi. Loviisassa teollisuustonttimaan luovuttajana on lähes yksinomaan ollut kaupunki. Äänekoskella kiinteistökauppa on jakaantunut melko tasan detaljikaavaalueille ja hajaasutusalueilla. Äänekosken kaupungilla on keskeinen asema omakotitonttien markkinoilla. Kaupungin luovutukset ovat olleet pääosin vuokrauksia. Kokonaisuutena omakotitonttien hinnat ovat Äänekoskella pysyneet viime vuosina lähes ennallaan ja vastanneet vastaavankokoisten lähipaikkakuntien hintatasoja. Yksityiset ovat myyneet omakotitontteja ensisijaisesti hajaasutusalueilta. Yksityisten luovuttamien tonttien hintojen muutokset ja hintojen vaihtelut ovat olleet etenkin 1990luvulla suurempia kuin kaupungin myymissä tonteissa. Rantatontti ja lomamökki ovat maksaneet Äänekoskella ja entisen Konginkankaan alueella keskimäärin saman verran kuin lähikunnissa. Maapohjan hintataso on määräytynyt keskeisesti vesistön koon ja rantatonttien ominaisuuksien mukaan. Pelto ja metsä sekä raakamaan hinnoista ei ole koottavissa yhtenäistä aikasarjaa kauppojen vähäisen määrän vuoksi. Äänekoskella teollisuustonttimaan luovuttajana on lähes yksinomaan ollut kaupunki. Asuinhuoneistojen hinnat ovat kehittyneet kaikilla selvityspaikkakunnilla samansuuntaisesti. Muutokset vastaavat koko maan vanhojen osakeasuntojen keskimääräistä hintakehitystä. Koko maan keskitaso on ollut hieman tarkastelupaikkakuntia korkeampi, mikä johtuu suurten kaupunkien korkeammasta hintatasosta. Hinnat nousivat maltillisesti vuosina , jonka jälkeen nousu oli voimakasta lukujen vaihteeseen saakka. Vuosina asuntojen hinnat lähtivät puolestaan voimakkaaseen laskuun. Lasku loiveni vuosina Parin viime vuoden aikana hintatasot ovat kohonneet niin tarkastelupaikkakunnilla kuin koko maassa. Myös hintojen vaihtelu on kasvanut. Kokonaisuudessaan kiinteistöjen ja asuntojen hintojen muutokset ovat tarkastelupaikkakunnilla olleet pääosin samansuuntaisia verrattuna esimerkiksi lähikuntiin ja koko maan keskimääräiseen kehitykseen. Kuntien keskeinen rooli asunto sekä teollisuustonttien markkinoilla on tyypillistä koko maassa, mikä on tasoittanut hintojen muutoksia. AVAINSANAT: Kiinteistömarkkinat, omakotitonttien hinnat, lomatonttien hinnat, pelto ja metsämaan hinnat, asuinhuoneistojen hinnat, hintataso, hintojen kehitys. 3

5 SURVEY OF PROPERTY PRICE DEVELOPMENTS AND MARKETS IN AND AROUND EURAJOKI, KUHMO, LOVIISA AND ÄÄNEKOSKI ABSTRACT The survey focused on the development of property prices and markets in and around the candidate disposal storage sites of spent nuclear fuel, i.e. the municipalities of Eurajoki, Kuhmo, Loviisa and Äänekoski in (in JanuaryMay of 1998). Conserning, dwellings the survey period begins in 1985 or 1987 depending on the availability of data. The former municipality of Konginkangas in Äänekoski w a s made a separate survey area. ln addition to the alternative disposal site municipalities, also neighbouring municipalities' property markets in were studied. The surveyed property types have consisted of unbuilt onefamily home plots, holiday home plots, arable and forest land, undeveloped land and industrial plots as well as built onefamily house plots and holiday homes. ln the case of dwellings, existing nonsubsidized apartment and row house units have been studied. Predictions of the development of property and housing markets and prices are not includedonly actual development. ln Eurajoki, a primarily rural community, real estate business is transacted in the sparsely populated areas. The prices of onefamily home plots in areas covered by a pian have been reasonable due to the municipality's land policy and the relatively large supply of plots in these areas. A significant share of the plots provided by the municipality have been rental plots. ln the sparsely populated areas nearly all plots have been sold by private individuals. The prices have been, on average, two to threefold compared to those charged by the municipality in areas covered by a pian. Plot sizes have also been clearly larger in sparsely populated areas. The prices of onefamily homes and holiday homes have developed in Iine with those of neighbouring rural communities. Forest and arable land prices in Eurajoki followed closely those of the former Turku and Pori Province and the Pori Agricultural District. However, price changes have been more striking in Eurajoki. The number of lakeside site, undeveloped land and industrial site deals has been too small to enable a survey of price developments. ln the town of Kuhmo, main part of real estate business takes place in sparsely populated areas as in Eurajoki. The town has played the key role in providing onefamily home plots, especially as a renter. The overall market situation in Kuhmo has been passive in the 1990s due to task outmigration and high unemployment. Especially in the 1990s, the prices of onefamily home plots and lakeside plots have fluctuated wildly due to differences in location and quality. Yet, on the whole, the price levels of onefamily and lakeside plots have remained almost unchanged for the last few years. The supply of lakeside sites has been relatively large while the demand for both onefamily home and lakeside plots has been quite low. Forest land prices in Kuhmo have been slightly below those of the former Oulu Province. Changes in forest land prices have been parallel in Kuhmo and the entire Province. Only a few deals on arable land have been concluded in Kuhmo which makes it hard to determining price levels. ln Loviisa, real estate business transactions have taken place in areas covered by the town pian, where the town has had something close to a monopoly in the onefamily home plot market. Loviisa's property prices have developed along the same Iines as in neighbouring municipalities. There is insufficient data available on the 4

6 prices af holiday properties and forest and arable land due ta the small number af deals made. ln Loviisa, industrial sites have been provided almost exclusively by the town. ln Äänekoski, real estate transactions are divided almost equally between areas covered by detailed plans and sparsely populated areas. The town af Äänekoski plays a key role in the onefamily home plot market. The town has provided primarily rental plots. Overall, the prices af onefamily home plots have remained almost unchanged in Äänekoski corresponding ta the prices af nearby leealities af equal size. Private individuals have sold plots for onefamily homes primarily in sparsely populated areas. Changes and fluctuations in the prices af plots sold by private parties have been greater than in the case af those sold by the townespecially in the 1990s. On average, a lakeside plot with a holiday home has east as much in Äänekoski and the former Konginkangas as in neighbouring municipalities. The price af the land has primarily depended on the size af the lake and the properties af the lakeside plots. A continuous time series on the prices af arable, forest and undeveloped land cannot be collected due ta the small number af concluded deals. ln Äänekoski, industrial sites have been provided almost exclusively by the town. The prices af apartments have developed alike in all surveyed localities. The changes correspond ta the average price changes for existing apartment in the country as a whole. The national average has been slightly higher than that af the surveyed leealities due ta the higher price levels in large cities. Prices rose moderately in followed by a sharp rise that Iasted until the turn af the 1990s. ln , dwelling prices started ta fall radically. The fall leveled off in ln the last two years prices have increased in the surveyed leealities as well as in the country as a whole. Price fluctuations have also increased. As a rule, changes in property and apartment prices have, for the most part, been parallel in the surveyed leealities compared ta neighbouring municipalities and the national average. The central role played by municipalities in the housing and industrial plots market is typical for the entire country and has stabilized prices. KEY WORDS: Property markets, onefamily plot prices, holiday plot prices, prices af arable and forest land, apartment prices, price level, development af prices. 5

7 SELVITYS KIINTEISTÖJEN HINTAKEHITYKSESTÄ JA MARKKINOISTA EURAJOEN, KUHMON, LOVIISAN JA ÄÄNEKOSKEN ALUEILLA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 4 1 TAUSTA 8 2 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA PERUSTEET 8 3 KIINTEISTÖMARKKINOIDEN OMINAISPIIRTEET JA KUVAUS YLEISESTI 9 4 TUTKIMUSMENETELMIEN KUVAUS 12 5 TOTEUTUNUT HINTAKEHITYS VUOSINA JA KIINTEISTÖMARKKINA TILANNE SELVITYSALUEILLA Eurajoki Kiinteistö ja asuntomarkkinoiden laajuus Eurajoella Eri kiinteistötyyppien ja asuntojen hintakehitys Eurajoella ja lähikunnissa Yhteenveto Eurajoen kiinteistöjen hintakehityksestä ja markkinoista Kuhmo Kiinteistö ja asuntomarkkinoiden laajuus Kuhmossa Eri kiinteistötyyppien ja asuntojen hintakehitys Kuhmossa ja lähikunnissa Yhteenveto Kuhmon kiinteistöjen hintakehityksestä ja markkinoista Loviisa Kiinteistö ja asuntomarkkinoiden laajuus Loviisassa Eri kiinteistötyyppien ja asuntojen hintakehitys Loviisassa ja lähikunnissa Yhteenveto Loviisan kiinteistöjen hintakehityksestä ja markkinoista Äänekoski ja Konginkangas Kiinteistö ja asuntomarkkinoiden laajuus Äänekoskella ja Konginkankaalla Eri kiinteistötyyppien ja asuntojen hintakehitys Äänekoskella, Konginkankaalla ja lähikunnissa Yhteenveto Äänekosken ja Konginkankaan kiinteistöjen hintakehityksestä ja markkinoista 59 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kiinteistö ja asuntomarkkinat selvityspaikkakunnilla Tyypilliset hintatekijät 64 Lähteet 65 6

8 Liitteet: LIITE 1 LIITE 2A LIITE 28 LIITE 3A LIITE 38 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Kaava ja hajaasutusalueiden rakentamattomien omakotitonttikauppojen hinta ja lukumäärätiedot vuosina (vuoden 1998 osalta tammitoukokuu) Rantakaava ja hajaasutusalueiden lomatonttikauppojen hinta ja lukumäärätiedot vuosina (vuoden 1998 osalta tammitoukokuu) Lomamökkien hinta ja lukumäärätiedot vuosina Metsä ja peltokauppojen hinta ja lukumäärätiedot vuosina (vuoden 1998 osalta tammitoukokuu, hintana mklha) Metsä ja peltokauppojen hinta ja lukumäärätiedot vuosina Teollisuustonttien ja raakamaaalueiden hinta ja lukumäärätiedot vuosina (vuoden 1998 osalta tammitoukokuu, hintana mklm2) Asuntohuoneistojen hinta ja lukumäärätiedot vuosina 1985/ Yhteenvedossa esitettyjen kuvioiden tiedot taulukoissa

9 1 TAUSTA Vuonna 1994 voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YV A) ja sitä täydentävän asetuksen perusteella radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn, pysyvään varastointiin ja loppusijoittamiseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointityön piiriin. Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa ydinenergialakiin perustuvaa loppusijoituslaitoksen lupamenettelyä Ympäristövaikutusten arviointiselostus on liitettävä ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemukseen, joka jätetään valtioneuvostolle. Lain mukaisilla ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä luonnonsuojelullisia, sosiaalisia, kulttuurillisia, maisemallisia ja teknisiä vaikutuksia. Ns. sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen aiheuttamia vaikutuksia mm. ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä yhdyskuntarakenteeseen. Tämä Maakanta Oy:ssä tehty kiinteistömarkkinoita ja kiinteistöjen hintoja tutkiva selvitys liittyy osana em. hankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointiin. YV Amenettelyn kohteena oleva hanke on Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen Suomen kallioperään. Hankkeella on neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, jotka ovat ydinvoimalaitosten sijaintipaikat Eurajoen Olkiluoto ja Loviisan Hästholmen sekä näiden lisäksi Kuhmon Remuvaara ja Äänekosken Kivetty. Selvityksen toimeksiantaja Posiva Oy on Teollisuuden Voima Oy:n ja Imatran Voima Oy:n omistama yhtiö. Posiva Oy on lain tarkoittama hankkeesta vastaava toiminnanharjoittaja ja yhteysviranomaisena toimii kauppa ja teollisuusministeriö. Yhtiön tehtävänä on huolehtia Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoituksesta. Pesivan tutkimus ja kehitystyöohjelma perustuu valtioneuvoston vuonna 1983 tekemään periaatepäätökseen. Ohjelmaan kuuluvat loppusijoitusratkaisun kehittämisen ohella sijoituspaikkatutkimukset, joiden tavoitteena on sijoituspaikan valinta vuoden 2000 loppuun mennessä. 2 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA PERUSTEET Tässä selvityksessä on tarkasteltu käytetyn ydinpolttoaineen vaihtoehtoisten loppusijoituskuntien eli Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken alueiden kiinteistöjen hintakehitystä ja kiinteistömarkkinoita vuosina (tarkasteluajanjaksona on vuoden 1998 osalta tammitoukokuu). Em. vaihtoehtoisten loppusijoituskuntien lisäksi on tarkasteltu myös niiden lähikuntien kiinteistömarkkinoita vuosina Selvitys on tehty Maakanta Oy:ssä. Maakanta Oy:ssä on tehty myös erilliset selvitykset ydinvoimalaitospaikkakuntien eli Eurajoen ja Loviisan osalta. Tarkastelujakso on ollut 1960luvun alusta vuoteen 1997, Eurajoella vuoden 1998 alkupuoliskolle. Loviisan selvitys valmistui syksyllä 1997 ja Eurajoen selvitys syksyllä Tehtävänä on ollut tutkia kiinteistöjen ja asuntojen hintojen toteutunutta kehitystä, hintatasoja sekä myös kiinteistömarkkinoiden ominaisuuksia, kuten kaupankäynnin vilkkautta. Tutkimus perustuu todellisiin toteutuneisiin kauppoihin tarkastelualueilla. Hintatietojen perusteet on kuvattu tarkemmin kohdassa tutkimusmenetelmien kuvaus luvussa 4. Työ ei sisällä kiinteistömarkkinoihin ja hintakehitykseen liittyviä ennusteita. 8

10 3 KIINTEISTÖMARKKINOIDEN OMINAISPIIRTEET JA KUVAUS YLEISESTI Tutkimuksessa on tarkasteltu kiinteistöjen sekä asuinhuoneistojen markkinoita, joista on käytetty yhteisnimeä kiinteistömarkkinat Kiinteistökauppoja säätelee Suomessa vuoden 1997 alusta voimaan tullut maakaari ( /540), missä säädetään mm. kiinteistön omistusoikeuden luovuttamisesta. Kiinteistön hallintaoikeus voidaan luovuttaa myös vuokraamalla, jolloin perusteena on maanvuokralaki ( /258). Asuinhuoneiston ja liikehuoneiston kauppa on irtaimen kauppaa, jossa myydään omistusoikeus osakkeisiin, jotka oikeuttavat hallitsemaan tiettyä huoneistoa. Säädökset asunnoista ovat asuntokauppalaissa ( /843) sekä asuntokauppaasetuksessa. Asunnon vuokraamisesta löytyvät säädökset asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa ( /481) sekä liikehuoneiston osalta liikehuoneiston vuokrauksesta annetusta laista ( /482). Lisäksi kiinteistöjä koskevaa lainsäädäntöä on useissa muissa laeissa mm. kiinteistönmuodostamislaissa ( /554), rakennuslaissa ( /370, parhaillaan uusittavana) ja luonnonsuojelulaissa ( /1 096), asuinhuoneistoja koskien asuntoosakeyhtiölaissa ja asetuksessa ( /809 ja 811). Kiinteistömarkkinoiden yhteinen ominaispiirre on sitoutuminen paikkaan ja maahan. Maankäyttöä säädetään rakennuslakiin perustuen eri asteisilla kaavailla yleispiirteisimmästä seutukaavasta kuntakohtaiseen yleiskaavaan ja edelleen tarkkoihin rakentamista ohjaaviin detaljikaavoihin eli asema ja rakennuskaavoihin ja rantaalueiden rantakaavoihin. Asema ja rakennuskaavojen ulkopuolisia alueita nimitetään hajaasutusalueiksi, joita on valtaosa Suomen pintaalasta. Rakentamattomien kiinteistöjen hinnat muodostuvat markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan yleensä suhteessa siihen, miten paljon alueelle saa rakentaa ja mikä on kysyntä alueelle. Pohjahintataso tulee tällöin maa ja metsätalousmaasta. Jos alueella on esimerkiksi kunnan yleiskaavaan perustuen odotusarvoja rakentamiseen, alue on ns. raakamaata. Yksityiskohtaista rakentamista ohjaavat asema ja rakennuskaavat ovat rakennusoikeuden perusteella tärkeimmät arvon muodostajat. Merkittävänä erityispiirteenä kaavoitusjärjestelmässä on kuntien kaavoitusmonopoli. Ainoastaan yksityiskohtaista rantarakentamista ohjaava rantakaava voidaan laatia maanomistajan toimesta. Useilla kunnilla on keskeinen asema asuntotonttien omistajana ja edelleen luovuttajana, joko vuokraamalla tai myymällä. Tämä ohjaa myös hintojen kehitystä, koska kuntien tavoitteena on pitää hintakehitys mahdollisimman vakaana. Erilaisia käyttöön perustuvia kiinteistötyyppejä (omakotitalosta golfkenttään jne.) voidaan eritellä viitisenkymmentä, rajauksista riippuen enemmänkin. Markkinaalue ei ole yksiselitteinen käsite, vaan se kytkeytyy käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi asunnon kohdalla markkinaalueena voi olla sama kaupunginosa, suppeimmillaan katu tai rakennus tai koko kaupunki. Liiketilan kohdalla esimerkiksi ydinkeskustan suppeahko alue ja teollisuushallin tai tontin kohdalla koko talousalue ovat tyypillisiä markkinaalueita. Lähtökohdat kiinteistömarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan aktiivisuuteen määrittää makrotalous. Kansantalouden kehityksen, korkotason ja inflaation muutokset heijastuvat kiinteistömarkkinoille markkinaosapuolten aktiivisuuden kautta. Epävarmat talous ja työllisyysnäkymät heikentävät kotitalouksien kysyntää sekä myös yritysten investointeja. Tämä tilanne korostui erityisesti laman aikana vuosina , jolloin kiinteistöjen ja asuntojen hinnat romahtivat koko maassa karkeasti noin puoleen huippuvuosien hintatasoista. Vastaavasti talouden kasvu yhdessä alhaisen korkotason kanssa, kuten vuosina , on lisännyt kysyntää ja osittain useissa tapauksissa vähentänyt tarjontaa, jolloin seurauksena on ollut lamaa seurannut hintojen ja vuokrien kohoaminen. 9

11 1980luvun alkuvuosina kiinteistömarkkinat viikastuivat ja hinnat kohosivat. Markkinatilanne tasaantui 1980luvun puolivälissä erityisesti rahoitusmarkkinoiden kiristymisen seurauksena. Ratkaiseva muutos tapahtui rahamarkkinoiden vapautuessa vuodesta 1986 alkaen. Luotanoton rajusti lisääntyessä pääomaarvot kohosivat nopeasti vuoden 1987 syksystä alkaen. Vilkkain vuosi asunto ja kiinteistömarkkinoilla oli 1988, jolloin talouden ja luotanoton kasvu vauhdittivat kauppaa ja nostivat hintoja. Vuoden loppupuolella markkinat viikastuivat myös vuoden 1989 alusta voimaan tulleen verouudistuksen vuoksi. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat esimerkiksi Helsingissä kesästä 1986 vuoden 1989 alkuun noin 60 /o, koko maassa nousu oli keskimäärin 35 /o. Käänne kiinteistömarkkinoilla tapahtui ensimmäisenä pääkaupunkiseudun omistusasunnoissa loppukeväästä 1989, jolloin korkojen nousu yhdessä korkean hintatason kanssa hiljensi kysyntää. Hinnat kääntyivät kesälläsyksyllä 1989 selvään laskuun. Muilla paikkakunnilla asuntojen hintojen nousu taittui laskuun vuoden 1989 lopulla ja osittain vasta vuonna Tonttimarkkinoilla käänne tapahtui selvästi hitaammin, tyypillisesti vuonna 1990, useilla alueilla tonttihintojen huipputaso saavutettiin kuitenkin vasta vuoden 1991 alussa. Lama vauhditti hintojen romahdusta vuosina ja hinnat olivat pohjassa vuonna Esimerkiksi vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat laskivat huipputasolta alimmalle tasolle koko maassa keskimäärin noin 35 /o ja Helsingissä noin 45 /o. Sekä asuntojen että erityisesti tonttien ja toimitilojen kaupankäynti hiljeni ja eriasteiset pakkomyynnit yleistyivät. Vuosina asuntojen ja kiinteistöjen hinnoilla oli tyypillistä sahausliike ylös ja alaspäin. Hinnat kaupankäynnin asteittain viikastuessa tavallaan hakivat laman jälkeistä tasoaan. Vuosina korkojen lasku ennätysalhaiselle tasolle ja talouden kasvu yhdessä kotitalouksien vähentyneen työttömyyden ja lisääntyneen optimismin kanssa on lisännyt asuntojen sekä asuntotonttien kysyntää ja nostanut hintoja erityisesti kasvukeskuksissa. Vastaavasti pienemmillä paikkakunnilla ovat muutokset olleet suhteellisesti vähäisempiä. Esimerkiksi Helsingissä vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuodesta 1994 vuoden 1998 toiselle neljännekselle keskimäärin 50 /o ja koko maassa keskimäärin 40 /o. Toimitilamarkkinoilla kehityskulku on yleisesti ottaen ollut samansuuntainen. Lamavuosina yritysten toimitilainvestoinnit olivat vähäisiä ja ovat viime vuosina hiljalleen elpyneet. Toimitilojen vuokrat ovat olleet noususuunnassa vuodesta 1994 lähtien paikkakunnasta riippuen. Kaupankäynti ja yritysten toimitilainvestoinnit vaihtelevat huomattavasti alueesta riippuen. Lainsäädäntö, erilaiset asumiseen ja yritystoimintaan liittyvät tuet, maksut sekä verotustekijät saattavat vaikuttaa huomattavasti kiinteistömarkkinoiden aktiivisuuteen ja muutoksiin koko maan tasolla. Keskeinen lainsäädäntöön liittyvä muutos oli verouudistus vuoden 1989 alussa, mikä vauhditti osaltaan kauppaa ennen voimaantuloaan. 1990luvun alkupuoliskolla asuntojen vuokrasääntely vapautui asteittain ao. lain uudistuttua. Aiemmin säännellyt vuokrat vaihtelevat nyt pääsääntöisesti markkinoiden mukaan. Lisäksi ulkomaalaisten oikeus hankkia kiinteistöjä Suomesta on vapautunut 1990luvulla. Ulkomaalaisten kysyntä kiinteistömarkkinoille on kuitenkin ollut vähäistä, joten hintoihin tällä muutoksella ei ole ollut vaikutusta. Vaikka kiinteistöjen ja asuntojen markkinoita ohjaa osaltaan makrotalous sekä lainsäädäntö, markkinat ovat aina paikkakuntakohtaisia. Kysyntäpuolen tekijöihin vaikuttavat talousalueen ja kunnan koon lisäksi kotitalouksiin ja yrityksiin liittyvät tekijät, kuten väestökehitys ja muuttoliike, työttömyystilan ne, yritysten toimialarakenne ja koko sekä yritysten määrän kehitys eli kokonaisuutena paikkakunnan taloudellinen aktiivisuus. Laman ja siihen liittyvän työttömyyden seurauksena muuttoliike on lisäänty 10

12 nyt 1990luvulla pieniltä ja keskisuurilta paikkakunnilta suuriin kasvukeskuksiin. Tämä heijastuu erityisesti asuntojen ja toimitilojen kysynnän ja tarjonnan muutoksina myös niiden hintoihin. Tarjontapuolen tekijöihin vaikuttavat rakentamauoman rakennusmaan osalta periaatteessa sijainti, kaavoitus ja kiinteistömuodostustilanne sekä osittain myös omistustilanne. Erityisesti asunto ja teollisuustonttimaan kohdalla on useilla kunnilla keskeinen monopoliasema maan luovuttajana. Tällöin maa kunnan noudattaman maapolitiikan mukaan joko vuokrataan tai myydään rakentajille. Kuntien intressi on tyypillisesti pitää tonttimaan hinnat vakaina, jolloin luovutukset tapahtuvat usein edullisemmilla hinnoilla kuin kotitalouksien ja yritysten luovutukset. Tämä ero korostuu omakotitonttien ja teollisuustonttien markkinoilla myös tämän tutkimuksen selvitysalueilla. Valmiin rakennuskannan eli asuinhuoneistojen, omakotitalojen, erilaisten yrityskäyttöön liittyvien toimitilojen ja julkisten tilojen markkinatilanne kytkeytyy tilojen määrään, laatuun ja sijaintiin suhteessa kysyntään, vapaiden tilojen tarjontaan, uustuotantoon ja vanhan rakennuskannan poistumaan. Asumisen hallintamuodoista omistusasuminen on yleisin. Noin 60 /o kotitalouksista asuu omistusasunnossa. 1990luvulla asunnon hallintamuotoihin on tullut perinteisten vuokraamisen ja omistamisen välille asumisoikeus ja osaomistusasuminen. Yritysten toimitilojen omistustilanne on vaihteleva. Tuotanto ja varastohallien omistus keskittyy erityisesti pienemmillä paikkakunnilla tiloja käyttäville yrityksille, suuremmilla paikkakunnilla puolestaan sijoittajien osuus omistajina on noin puolet. Liike ja toimistotilojen omistajina on tyypillisesti pienillä paikkakunnilla paikalliset sijoittajat, tilojen käyttäjät, pankit tai kaupan keskusliikkeet. Kaupunkien keskustoissa keskeisten liikerakennusten omistajina on pankkien lisäksi usein vakuutusyhtiöitä, jolloin ne omistavat kiinteistön tyypillisesti kokonaan. Toimitilakiinteistöjen omistus on suurimmissa kasvukeskuksissa, etenkin pääkaupunkiseudulla, keskittymässä ammattimaisille sijoittajille, usein eläkeyhtiöille. Samalla omistus on arvopaperistumassa eli suora kiinteistöomistus on muuttumassa yhtiömuotoiseksi omistukseksi. Olennainen hintatekijä rantatonttien markkinoilla on vesistön laajuus rakennusoikeuden ja tontin ominaisuuksien lisäksi. Rantatontin tai kesämökin hintataso voi suuren vesistön rannalla olla kolminkertainen verrattuna lähistöllä sijaitsevan pienen lammen vastaavaan tonttipaikkaan. Saaritontti maksaa yleensä noin 7080 /o vastaavasta mannertontista. Siksi rantatonttien ja rakennettujen mökkien markkinoille on tyypillistä laatuvaihteluun perustuen suuret hintaerot, jolloin myös keskiarvohintoihin usein paikkakunnalla tehdään alle kymmenen kauppaa vuosittain on suhtauduttava kriittisesti. Rantatonttien hinnat kohosivat koko maassa 1980luvulla, erityisesti 1980luvun lopulla, kuten muidenkin kiinteistöjen hinnat. Hinnat laskivat 1990luvun alkupuoliskolla ja ovat viime vuosina pysyneet käytännössä lähes ennallaan. Hintojen eriytyminen on rannan laatuun ja markkinaalueeseen perustuen kuitenkin korostunut 1990luvun aikana. Hinnat ovat nousseet viime vuosina kysytyimmillä alueilla ja laadultaan parhaissa tonteissa, jolloin myös niiden tarjonta on samalla vähentynyt. Ominaisuuksiltaan keskinkertaisten ja heikompien tonttien hinnat ovat pysyneet lähes ennallaan. Maa ja metsätalousmaan eli käytännössä pelto ja metsämaan ostamista rajoitti vuoden 1997 loppuun asti ns. maanhankintaoikeuslaki, jonka mukaan yli 2 hehtaarin maaalueen ostoon tarvittiin erillinen lupa. Peltomaan hinnat kohosivat 1990luvun alkuun asti suhteellisen voimakkaasti etenkin EteläSuomessa. Osaltaan hintakehitykseen vaikuttivat nostavasti maatalouden tukijärjestelmä ja aiempien maatalouselinkeinopiirien soveltama peltomaan enimmäishintaraja korkotuelle. 1990luvun alku 11

13 vuosina peltomaan hinta romahti, ensin laman ja sitten 1990luvun puolivälissä EU:sta aiheutuneiden tukijärjestelmien muutoksen seurauksena. Metsämaan hinta on puolestaan käyttäytynyt suhteellisen vakaasti. Perusteena metsän hinnalle ovat puuston määrä ja kantohintojen kehitys. 4 TUTKIMUSMENETELMIEN KUVAUS Tutkimus perustuu selvityspaikkakuntien toteutuneista kauppahinnoista laskettuihin tilastollisiin tunnuslukuihin erityisesti mediaani ja keskiarvohintojen sekä hintojen vaihtelun vuosittaiseen tarkasteluun. Konginkankaan entisen kunnan alue, joka liitettiin Äänekosken kaupunkiin vuonna 1993, on tutkittu erillisenä kokonaisuutena toimeksiannon mukaisesti. Tarkasteltavana hintayksikkönä on ollut maapohjan neliömetrihinta omakotitonttien, lomatonttien, raakamaaalueiden ja teollisuustonttien osalta. Asuinhuoneistojen osalta on tarkasteltu huoneiston neliöhintaa. Pellon ja metsän osalta tarkasteluyksikkönä on ollut hehtaarihinta. Omakotitalojen hintoja on tarkasteltu kuntakohtaisina tilastollisina kokonaishintojen keskiarvoina. Kuntakohtaisten tietojen lisäksi on selvitetty lääni ja aluekohtaisia kiinteistöjen hinta ja lukumäärätietoja. Läänitarkastelut on tehty vanhan läänijaon mukaan lähdeaineiston saatavuuden perusteella. Kiinteistöjen hinta ja lukumäärätiedot vuosilta (vuoden 1998 osalta tammitoukokuu) on koottu maanmittauslaitoksen atkpohjaisesta kauppahintarekisteristä vuoden 1998 toukoelokuun aikana. Tiedot vuosilta on koottu maanmittauslaitoksen vuosittaisista kiinteistöjen kauppahintatilastoista (keskiarvotilastot), koska maanmittauslaitoksen atkpohjainen yksittäisten kauppojen hintarekisteri on ollut käytössä täydellisenä vasta vuodesta 1985 lähtien. Kuntakohtaisten kiinteistöjen tiedot vuosilta sisältävät rakentamatlomien omakotitonttien ja rakentamattomien sekä rakennettujen lomatonttien hinta ja lukumäärätiedot, mutta eivät metsä, pelto, raakamaaalueiden eivätkä teollisuustonttien kuntakohtaisia tietoja. Omakotitalojen keskimääräiset kokonaishintatiedot ovat olleet maanmittauslaitoksen vuosijulkaisuista käytössä vuosilta Asuntojen hinnat on koottu kuntakohtaisina vuosikeskiarvoina vanhojen kerros ja rivitalohuoneistojen hinnoista. Lähteenä on verottajan leimaveroaineistoon eli kaikkiin kauppoihin perustuva Tilastokeskuksen "Asuntojen hinnat"julkaisu. Aikajaksona ovat vuodet , Loviisan ja Kuhmon osalta ovat mukana myös vuodet Tarkasteluvuosina niin kiinteistö kuin asuntokauppojenkin osalta ovat kaikki em. julkisista tilastoista saatavissa olevat vuodet. Kauppojen tilastolliset tunnusluvut on laskettu yksittäisten kauppojen osalta Maakanta Oy:ssä Exceltaulukkolaskentaohjelman avulla ja graafiset tulosteet on tehty saman ohjelman grafiikkatulosteina. Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen vuosijulkaisujen keskihintatiedot on otettu suoraan sellaisenaan tutkimusaineistoon. Hintatarkastelut on tehty nimellishinnoista. Tällöin inflaatiokorjausta reaalihinnoiksi ei ole tehty, ellei sitä ole mainittu erikseen. 1 Omakotitonttien, lomatonttien ja teollisuustonttien kauppoihin on lisäksi tutustuttu maastokäynneillä Eurajoella, Kuhmossa, Loviisassa ja Äänekoskella. Maastokäyntien tuloksia on käytetty mm. selvityskuntien kiinteistökauppojen alueellisessa tarkastelussa. Kuntien kiinteistöasiantuntijoista on haastateltu mm. seuraavia henkilöitä: Eurajoella kunnansihteeri Asta Uusitalo ja rakennustarkastaja Mikko Kalli, Kuhmossa kaupungininsinööri Hannu Huotari ja maanmittausteknikko Seppo Tikkanen, Lovii 1 Nimellinen hinta ilmoittaa hinnan ko. vuoden hintatasossa. Reaalinen hinta muunnetaan nimellisesta reaaliseksi elinkustannusindeksillä (1951 =1 00). 12

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 6 2013 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Asuntojen keskihinta 3 829 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 970 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 336

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 18:2016

TILASTOKATSAUS 18:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 18:2016 1 10.10.2016 OSAKEASUNTOJEN MYYNTIHINTOJA VANTAALLA Vantaalla asunnoista maksettuja neliöhintoja voidaan seurata esimerkiksi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisista

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 21 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 721 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 848 ja rivitaloasunnoissa 3 273 Asuntojen

Lisätiedot

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Lounais-Suomen Rakennuspäivä 10.2.2017 Hanna Kaleva Esityksen sisältö Kiinteistömarkkinat kasvussa: Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden rakenne

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 984 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 5 2012 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 682 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 806 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 248

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 29.10.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Sikomäentie Kuikantie

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 686 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 788 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016 Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Khall 29.02.2016 50 (Valm. maankäyttöpäällikkö) Kaupungin hallintosäännössä 41 määrätään että Tekninen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008

Asuntojen hinnat Helsingissä vuoden 2009 tammi-maaliskuussa ja vuonna 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2009 Kannelmäki Etelä- Haaga Paloheinä Oulunkylä Patola Siltamäki Malmi Pihlajamäki Viikki Keskimääräiset neliöhinnat 2008 1 900-2 499 Suurmetsä 2 500-2 999

Lisätiedot

Rakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus.

Rakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus. RAKENNUSMAAN LUOVUTUSMENETTELY 2016 A. Yleiset luovutusehdot 1. Asuntorakentamisen rakennuspaikat Asuntorakentamiseen rakennuspaikat luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Vuokrauksessa käytetään

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 5,0 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 5,0 prosenttia Asuminen 2011 Kiinteistöjen hinnat 2010, 4. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 5,0 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus

Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntomarkkinakatsaus Asuntojen hinnoista ja varsinkin niiden nousemisesta keskustellaan Suomessa ajoittain vilkkaasti. Asuntojen tilastohintojen nousu herättää välillä epäluuloa

Lisätiedot

TONTTIBAROMETRI Tulokset ja johtopäätökset, sekä vertailu aiempiin barometreihin

TONTTIBAROMETRI Tulokset ja johtopäätökset, sekä vertailu aiempiin barometreihin TONTTIBAROMETRI 2010 Tulokset ja johtopäätökset, sekä vertailu aiempiin barometreihin Newsec-Maakanta Oy 18.6.2010 Vastaajakuntien ryhmittely Tonttibarometria varten lähetettiin syyskuussa 2006 yhteensä

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Muistio 1 (5) 8.12.2015. Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa

Muistio 1 (5) 8.12.2015. Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa Muistio 1 (5) 8.12.2015 Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla 1 Toimikunnan tehtävä ja kokoonpano HSY:n hallituksen asettama

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha)

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) Alavus 1 403 648 Anjalankoski 83,6 2497,7 301,6 Aura 424

Lisätiedot

ORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT

ORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT ORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT Johdanto Oikotie-Orava indeksit ovat asuntojen hintakehitystä kuvaavia indeksejä, jotka lasketaan asuntojen myynti-ilmoitusten velattomista

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston

Lisätiedot

Isännöintipalkkiot 2013

Isännöintipalkkiot 2013 Isännöintipalkkiot 2013 Keskeiset tulokset Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kyselytutkimuksen tavoitteena on koota ajantasaista tietoa isännöintipalkkioista

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Omakotitalojen rakentamisessa rakennettava kerrosala on laskenut viime vuosien aikana merkittävästi.

Omakotitalojen rakentamisessa rakennettava kerrosala on laskenut viime vuosien aikana merkittävästi. Maankäyttölautakunta 124 21.09.2016 Hallintosäännön edellyttämät periaatteet kunnan kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja vuokralle antamisesta / Männikkö II, Taruma sekä kunnan muut asunto-, liike- ja

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisvuodesta Asuminen 2017 Kiinteistöjen hinnat 2016, 4 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisvuodesta Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2016 neljännellä

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola 0400 996 067 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2015 2016 5.1.2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Itä-Immasen I- ja II-alueiden tonttien hinnoittelu

Itä-Immasen I- ja II-alueiden tonttien hinnoittelu KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 34 18.04.2011 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 39 09.05.2011 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 5 23.01.2012 Kaupunginhallitus 50 30.01.2012 Kaupunginvaltuusto 5 13.02.2012 KH

Lisätiedot

Tekninen toimiala sai tietoonsa kaupunginvaltuuston asiaa koskevan pääätöksen vasta noin kolme viikkoa vuoden vaihteen jälkeen.

Tekninen toimiala sai tietoonsa kaupunginvaltuuston asiaa koskevan pääätöksen vasta noin kolme viikkoa vuoden vaihteen jälkeen. Tekninen lautakunta 54 10.02.2015 Kaupunginhallitus 79 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 11 30.03.2015 Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 70/62/620/2015 TL 54 Selostus: Savonlinnan kaupungin valtuusto

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi

Lisätiedot

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group Projektityökurssi 2 Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group No mitä tähän ny sit kantsis laittaa Teepä vähän markkinaanalyysiä! Markkina-analyysi - Kun etsitään kohteelle käyttötarkoitusta Kohteen

Lisätiedot

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017 Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017 Kunta-/aluekohtaisesti päätettävät maksut Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei huomioida asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia,

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin. Myytävät omakotitontit 2008

Karkkilan kaupungin. Myytävät omakotitontit 2008 Karkkilan kaupungin Myytävät omakotitontit 2008 Karkkilan kaupungin vaihde Puhelin (09) 22 5051 Mittaus- ja kiinteistötoimi Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela puh. 044 553 3421 tapio.jokela@karkkila.fi

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Kauppaan ei kuulu osuuksia yhteisiin alueisiin eikä erityisiin etuuksiin.

Kauppaan ei kuulu osuuksia yhteisiin alueisiin eikä erityisiin etuuksiin. 1/6 Asianumero KAUPAN OSAPUOLET KAUPPAKIRJA Myyjä: Ostaja: Suomen valtio, Metsähallitus Kotipaikka Vantaa, Y-tunnus 0116726-7 Osoite: PL 94, 01301 VANTAA Keuruun kaupunki Multiantie 5 42700 Keuruu Y-tunnus

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

FORSSAN OMAKOTITALOTONTIT

FORSSAN OMAKOTITALOTONTIT 1(32) Ojalanmäen pellot copyright Forssan kaupunki FORSSAN OMAKOTITALOTONTIT Tutustu Forssan tonttitarjontaan www.forssa.fi Lisätietoja Forssan tonteista ja ajantasaisesta varaustilanteesta Aki Härmä Tomi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KESKUSTALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN

LAPPEENRANNAN KESKUSTALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN LAPPEENRANNAN KESKUSTALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06)

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Rakentamattomien rakennuspaikkojen ilmoittaminen

Rakentamattomien rakennuspaikkojen ilmoittaminen 1/7 Valtuutussäännös Päivämäärä Kiinteistöverolaki (654/1992) 20 a 25.10.2016 Voimassaolo toistaiseksi Korvaa normin A6/200/2014 Diaarinumero A34/200/2016 Vastaanottaja Kunnat Rakentamattomien rakennuspaikkojen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI / CITYCON FINLAND OYJ MAANKÄYTTÖSOPIMUS- JA ESIKAUPPAKIRJALUONNOS Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1, 53101 Lappeenranta Y-tunnus: 0162193-3 2. Kiinteistö Oy Lappeen Liikekeskus Y-tunnus: 0612151-6 c/o Corbel Oy, Laserkatu

Lisätiedot