Kipukampanjalla laatua potilashoitoon

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Työhyvinvointia parannettiin työtapoja muuttamalla LUE LISÄÄ SIVULTA»4 Kipukampanjalla laatua potilashoitoon LUE LISÄÄ SIVULTA»15 Mirja Hovirinta eläkkeelle LUE LISÄÄ SIVULTA»20

2 2 Hospitaali SISÄLTÖ KUUKAUDEN KIRJOITUS Neurotoimialue vuonna 2014 miten onnistumme?...2 MÅNADENS SKRIVELSE Verksamhetsområdet Neuro hur når vi framgång?...2 Sairaanhoitopiirin strategia lausuntokierroksella...3 TYKS-säätiön talohanke etenee...3 Merkkipäivälahjansa hyväntekeväisyyteen lahjoittaneet...3 Sisätautien klinikan historiikista toinen painos...3 Lahjoitus SAS:n synnytysja naistentautiosastolle...3 Työhyvinvointia parannettiin työtapoja muuttamalla...4 Kehittämissuunnitelmalla kohti parempaa työhyvinvointia...5 Sanna Forss...6 Puhu hyvää selän takana - Myönteisyys tarttuu...6 Aivot, universumin mahtavin tietokone....7 Lomautuksen aikaan töissä toisella osastolla...8 Reipasta palautetta lomautuksista ja talkoovapaista...8 Syksyllä säästettiin....9 Potilasturvallisuus keskeinen arvo omassa työssä, Turvallisuuskulttuurikyselyn tulokset Rehabiliteringen håller sina positioner i Pemar...11 Toimistotyö vaatii luovaa vastapainoa...12 VSSHP:n ammattilaiset nyt YouTubessa Perheterapiakoulutuksella suoraa vaikutusta työn laatuun...14 Vuoden oppimisympäristö 2013: PET-osasto...15 Kipukampanjalla laatua potilashoitoon...15 TUORE KASVO Hyvä meininki hyvät työntekijät..16 MULTASORMELLA ON ASIAA Vahingosta viisastuu.... Sairaanhoitaja lääkehoidon ohjaajana (MONI-lääke) -hankkeen tuloksia...17 Sarvesta härkää Uusi vuosi uudet rahat...18 Sukkia pikkujaloille...18 Clostridium difficile -sairaalainfektiolta suojaavaa rokotetta tutkitaan...18 VSSHP:n Tehyn koordinoiva pääluottamusmies Mirja Hovirinta eläkkeelle...20 Personalen ställer upp för konvalescenten. Harri Holmström har föresatt sig att sätta ihop en bild av Venedig, och rehabiliteringsavdelningens personal bidrar med sina pusselbitar. Från vänster Anne Kuparinen, Arja Varjonen, Holmström, Kati Peltomäki, Katja Utriainen, Taina Kiuru och Petteri Jokinen. (Bild: Mathias Luther) KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE Risto O. Roine Toimialuejohtaja, professori Tyks, Neurotoimialue Ledare för verksamhetsområdet, professor Åucs, Verksamhetsområdet Neuro Neurotoimialue vuonna 2014 miten onnistumme? Vuonna 2013 juhlistettiin neurokirurgian avajaisia juhlasymposiumeineen. Muutos oli hyvin suuri, jonkun mielestä miltei hyppy tuntemattomaan, vaikka osa meistä oli sitä itse suunnittelemassa. Toimintaa ja taloutta oli vaikea ennustaa, kun vertailukohtaakaan ei oikein ollut. Jos unohdetaan säästötoimiin liittyvät tuotannon notkahdukset, voimme olla melko tyytyväisiä siihen, että teimme tuotannossa ja potilashoidossa sen minkä lupasimme, ei-jäsenkuntatuotannon osalta enemmänkin. Kiitos tästä kuuluu tietenkin osaavalle henkilökunnallemme, ennakkoluuloton ja innovatiivinen vastuualuejohtomme mukaan lukien. Aivan kaikkeen emme osanneet varautua, esimerkkeinä vastuualuetasoisen budjetoinnin haasteet, hallinnollisten tehtävien vaatima aika, päivystyksen haasteet, vähenevä leikkaussaliresurssi, prosessien tehottomuus ja operatiivisten toimenpiteiden tarpeeton sijoittuminen päivystysaikaan. Moni asia on myös yllättänyt positiivisesti, kuten toimi- ja palvelualueiden välinen hyvä yhteishenki ja helppo neuvotteluyhteys hankalissakin tilanteissa. Henkilökohtaisten suhteiden vaivattomuuden merkitystä ei voi kyllin korostaa. Missään muussa yliopistosairaalapiirissä ei Neurotoimialuetta ole käsitteenä viety yhtä pitkälle kuin meillä, silti emme ole saaneet kaikkia synergiaetuja vielä täysimääräisinä käyttöön. Miten alkanut vuosi sitten poikkeaa edeltäjästään? Taloustilanne ei ole parantunut, joten kaikkia toiveitamme ei Verksamhetsområdet Neuro hur når vi framgång? År 2013 firades invigningen av neurokirurgin 23.8 med tillhörande festsymposium. Förändringen var mycket stor, vissa ansåg att det nästan var ett hopp ut i det okända, trots att en del av oss själva deltagit i planeringen. Det var svårt att förutsäga verksamheten och ekonomin, då det egentligen inte riktigt fanns något att jämföra med. Ifall vi bortser från produktionssvackorna i samband med sparåtgärderna, så kan vi vara ganska nöjda med att vi inom produktionen och patientvården gjorde det vi lovat, även mer beträffande produktionen för icke-medlemskommuner. Tacken för detta går givetvis till vår kunniga personal, för att inte förglömma vår fördomsfria och innovativa ledning inom ansvarsområdet. Riktigt allt kunde vi inte förbereda oss på, exempelvis på utmaningen i att budgetera på ansvarområdesnivå, tiden som administrativa uppgifter kräver, utmaningarna inom jouren, den minskande operationssalsresursen, processernas ineffektivitet och på att kirurgiska åtgärder i onödan genomförs på jourtid. Många saker har även överraskat positivt, såsom gemenskapskänslan mellan verksamhets- och serviceområdena och hur väl diskussionskontakten fungerat även i besvärliga situationer. Vikten av goda personkontakter kan inte betonas nog. Man har inte inom något annat universitetssjukhusdistrikt fört verksamhetsområdet Neuro lika långt som hos oss, trots det har vi ännu inte fått alla synergiförmåner i fullt bruk. Hur skiljer sig då detta år från det föregående? Den ekonomiska situationen har inte förbättrats, så alla våra önskemål täytetä tänäkään vuonna. Meillä on uudenlaisia haasteita, joiden vaikutuksista kellään ei ole varmaa tietoa. Sote-uudistus toivottavasti vaikuttaa potilaiden hoitoon mahdollisimman vähän. Entä mitä potilaiden valinnanvapaus käytännössä tarkoittaa? Meillä on kaikki edellytykset selvitä tästä vuodesta paremmin kuin edellisestä, jos voimme keskittyä perustehtäväämme. Alkuvaikeuksista on osin selvitty, mutta lähes neljännes toimialueen sairaansijoista on yhä avaamatta henkilöstövajeen ja toimialueen ulkopuolisten hoitoketjun puutteiden takia. Päätavoitteemme on edelleen tuottaa terveyttä jäsenkuntiemme väestölle. Lisäksi meillä on nyt koko erva vastattavanamme, ja haluamme joissain kohdin profiloitua myös valtakunnallisesti. Haluamme palvella länsirannikon väestöä mahdollisimman hyvin ja omalla äidinkielellä. Mietimme missä olemme niin hyviä, että palvelujamme käyttävät muutkin kuin jäsenkunnat. Neurotoimialueen erityisosaamisalueita ovat neurokirurgia, erityisesti uudet hoitomuodot kuten syväaivostimulaatio, aivovamman koko hoitopolku akuuttihoidosta kuntoutukseen, aivoinfarktin liuotushoito, valtimonsisäiset ja neuroimmunologiset hoidot sekä jatkossa ehkä liikennelääketiede yhdessä muiden toimialueiden kanssa. Resurssien rajallisuus ei saa muodostua esteeksi uudessa kilpailutilanteessa pärjäämiselle, sillä toista tilaisuutta ei välttämättä tule, jos potilasvirrat nyt suuntautuvat toisaalle. kommer inte att uppfyllas i år heller. Vi möter nya slags utmaningar, ingen vet något säkert om vilka verkningar de kommer att ha. Social- och hälsovårdsreformen kommer förhoppningsvis att påverka vården av patienterna så lite som möjligt. Vad betyder då patienternas fria val i praktiken? Vi har alla förutsättningar att klara av detta år bättre än det förra, ifall vi kan koncentrera oss på vår grunduppgift. Vi har delvis kommit igenom startsvårigheterna, men nästan en fjärdedel av verksamhetsområdets vårdplatser har ännu inte öppnats på grund av personalbrist och bristerna i vårdkedjan utanför verksamhetsområdet. Vårt huvudmål är att fortsättningsvis producera hälsa åt befolkningen i våra medlemskommuner. Därtill har vi nu även hela specialupptagningsområdet på vårt ansvar, och vi vill i något skede även profilera oss landsomfattande. Vi vill betjäna västkustens befolkning så väl som möjligt och på eget modersmål. Vi funderade på vad vi är så bra på att även andra än medlemskommunerna vill använda våra tjänster. Specialkunskapsområden inom verksamhetsområdet Neuro är neurokirurgi, särskilt nya behandlingsformer såsom djup hjärnstimulering, hela vårdstigen för hjärnskada från akutvård till rehabilitering, trombolysbehandling vid stroke, intraarteriella och neuroimmunologiska behandlingar samt i fortsättningen eventuellt trafikmedicin tillsammans med andra verksamhetsområden. Knappa resurser får inte utgöra ett hinder för framgång i en ny konkurrenssituation, för vi får kanske inte en andra chans, ifall patientflödena nu går i annan riktning. HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 8. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh , esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh , markku.naveri@tyks.fi. Toimituskunta (suluissa varajäsenet): Esa Halsinaho, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä), Markku Näveri, Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Marja-Leena Veijola (Päivi Huhtala). Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) Taitto: Letterhead Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tiedotus@tyks.fi tai puh Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 6 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy 14.4., aineistopäivä Mediatiedot: julkaisut/lehdet2013

3 Sairaanhoitopiirin strategia lausuntokierroksella Teksti» Esa Halsinaho Uudistettavana oleva strategiamme on parhaillaan lausuntokierroksella. Hallituksemme tammikuun lopussa tekemän päätöksen mukaan siihen on pyydetty lausuntoja jäsenkunniltamme ja Turun yliopistolta. Hallitus päätti antaa lausuntomahdollisuuden myös muille julkisyhteisöille, kuten terveyskeskuskuntayhtymille, sekä sairaanhoitopiirin muille toimielimille. Lausuntopyynnössä kysytään myös lausunnonantajien näkemyksiä sairaanhoitopiirin vakauttamisohjelmaan sisältyvistä muista toimenpiteistä talousarviossa pysymiseksi. Lausunnot pitää antaa mennessä. Hallituksen puheenjohtaja Piia Elo piti tärkeänä saada myös vaihtoehtoisia näkemyksiä strategian tueksi. Hän toivoi hallituksen saavan uusia konkreettisia ehdotuksia, miten sairaanhoitopiiri voisi paremmin hallita kulujaan ja muuttaa palvelurakennettaan tehokkaammaksi. Viranhaltijajohtomme ja hallituksen puheenjohtajisto velvoitettiin huolehtimaan tarvittavasta strategian esittelystä jäsenkunnissa. Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtosen mukaan johto on pitänyt kuusi henkilökunnan kuulemistilaisuutta, ja Hospitaalin painoon menon aikoihin oli jäsenkunnissa menossa viiden kuulemistilaisuuden sarja. Lausunnot käsitellään siten, että niistä saatu kooste saadaan hallituksen listalle Valtuusto saanee asian käsiteltäväkseen huhtikuun lopussa, Lehtonen kertoo. Aikataulusyistä viime syksynä strategiasta kertominen sekoittui kaikissa muutoksissa tavattavaan epävarmuuden ja uhan tunteeseen. Nyt on ollut enemmän aikaa keskustella. Teemme sairaanhoitopiiristä yhden sairaalan, joka turvaa yhtäläisen erikoissairaanhoidon saatavuuden koko maakunnan alueella. Pyrimme siihen, että potilas pääsee suoraan oikealle hoidon tasolle ja että hoidon laatu on yhtenäinen koko maakunnassa. Tähän toki tarvitsemme muutoksia keskinäiseen työnjakoomme ja henkilökunnan liikkuvuuteen, Lehtonen toteaa. TYKS-säätiön talohanke etenee Turun yliopistollisen keskussairaalan koulutus- ja tutkimussäätiön uudisrakennushanke, asunto-osakeyhtiö Kiinamylly etenee. Hankkeeseen on tullut mukaan myös Turun yliopisto. Rakennushanke käsittää kaksi kerrostaloa Kiinamyllyn- ja Vähä-Hämeenkadun kulmaan, ja siihen tulee 130 vuokrattavaa asuntoa, 4 toimisto- ja liiketilaa sekä kellariin parkkihalli 72 autolle. Taloista TYKS-säätiö omistaa 25 %, yliopisto 25 % ja Turun Yliopistosäätiö 50 % TYKS-säätiön myytyä yliopistolle puolet omistamistaan As Oy Kiinamyllyn osakkeista. TYKS-säätiö jakaa nettovuokratulot terveystieteelliseen ja lääketieteelliseen tutkimukseen. Yliopisto saa uudiskohteesta käyttöönsä asuntoja vierailevien tutkijoiden ja opettajien käyttöön Purkutyöt tontilla on tarkoitus aloittaa kevään aikana, ja uudisrakennus valmistuu vuonna TYKS-säätiön ja Turun yliopiston välinen kauppakirja allekirjoitettiin Allekirjoitustilaisuuteen osallistuivat vas: Yliopistosäätiön asiamies Pekka Kanervisto, TYKS-säätiön toiminnanjohtaja Olli Ruuskanen, rehtori Kalervo Väänänen, talousjohtaja Siru Helminen, asianajaja Jarkko Ruohola ja TYKS-säätiön hallituksen puheenjohtaja Risto Laalo. (Kuva: Jussi Matikainen) Merkkipäivälahjansa hyväntekeväisyyteen lahjoittaneet VSSHP:n työntekijöillä on ollut viime vuodesta lähtien mahdollisuus lahjoittaa merkkipäivälahjansa hyväntekeväisyyteen 50- tai 60-vuotismerkkipäivänsä tai eläkkeelle lähdön yhteydessä. Työnantajan lahjan vastaanottamisen sijaan hyväntekeväisyyteen lahjoitetaan 100 euroa. Sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunta valitsee hyväntekeväisyyskohteen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosien hyväntekeväisyyskohteeksi on valittu Suomen Mielenterveysseura ry. Vuonna 2013 seuraavat henkilöt lahjoittivat merkkipäivälahjansa hyväntekeväisyyteen: laitoshuoltaja Marja-Leena Auvinen ylihammaslääkäri Yrsa Le Bell osastonylilääkäri Heli Forssell toimistosihteeri Soile Hammarberg Hospitaali 3 Sisätautien klinikan historiikista toinen painos Tyksin sisätautien klinikka on historiaa, mutta klinikan historia on kirjoissa ja kansissa. Toimituskunta, johon kuuluivat Jorma Viikari, Ilkka Kantola, Taina Mertamo, Liisa Iire, Auli Toivanen ja Tiia Bergman, on toimittanut toisen, uudistetun painoksen sisätautien klinikan historiikista. Se kattaa ajan Ensimmäinen painos päättyi vuoteen 2008, jolloin klinikka täytti 75 vuotta. Kuten historiikin päätoimittanut sisätautien klinikan viimeinen ylilääkäri Jorma Viikari sanoo jo ensimmäisen painoksen esipuheessa, kirja ei pyri olemaan kattava kuvaus kaikesta tapahtuneesta. Se on pikemminkin subjektiivinen kertomus, jota olemme pyrkineet kuvittamaan runsaasti vanhoilla valokuvilla, joiden uskomme palauttavan monen mieleen mukavia muistoja menneistä ajoista. Toisessa painoksessa valokuvia on vielä enemmän. Historiikki julkistettiin klinikan eläkeläisten tilaisuudessa Saviruukussa. Lahjoitus SAS:n synnytys- ja naistentautiosastolle Lauantaina 18. tammikuuta järjestettiin Salon Astrumkeskuksessa Elvis-show, jonka lipputulojen tuotosta puolet lahjoitettiin Salon aluesairaalan synnytys- ja naistentautiosastolle. Tämän vuoksi perjantaina 24. tammikuuta järjestettiin synnytysosastolla sekinluovutustilaisuus. Astrum-keskuksesta paikalla olivat sekkiä luovuttamassa Tony Hellström sekä Jarmo Seppälä. Synnytysosastolta lahjoitusta oli vastaanottamassa osastonhoitaja Eila Lahti sekä osaston henkilökuntaa. Synnytysosasto on kiitollinen saamastaan huomionosoituksesta ja lahjoituksesta. Varoja tullaan käyttämään synnytys- ja naistentautiosaston markkinointiin.

4 4 Hospitaali Työhyvinvointia parannettiin työtapoja muuttamalla Kirurgisen sairaalan välinehuollossa puhaltavat välinehuoltaja Päivi Aron (vas.) ja osastonhoitaja Tarja Ruuskasen mukaan uudet tuulet työtapojen suhteen. Kirurgisesta sairaalasta on tullut se ortopedisen osaamisen keskus, mikä oli suunnitelmana, kun sairaala fuusioitiin Tyksiin. Sairaalassa tehdään vain ortopedisiä leikkauksia. Leikkausten määrä on keskittämisten myötä noussut ja välineistö, jota huolletaan, on raskasta, mutta työmäärän ja työtaakan ei koeta lisääntyneen. Tämä on erittäin todennäköisesti seurausta parantuneista toimintatavoista, Ruuskanen sanoo. Muitakin parannuksia on saatu. Olemme saaneet esimerkiksi fyysisen kuormittavuuden vähentämiseksi kaksi nosturia, joita käytetään lähinnä kuorman purkamisessa ja pakkaamoamme on saatu uudelleenjärjestettyä tilavammaksi ja turvallisemmaksi kulkea, välinehuoltaja Päivi Aro kertoo. Ylivoimaisesti suurin asiakas Kirurgisen sairaalan välinehuollolla on saman sairaalan leikkausosasto, jonne 80 prosenttia huolletuista välineistä menee suorilla hissikuljetuksilla ja välineet tulevat myös huoltoon suoraan hisseillä. Loput 20 prosenttia välineistä menevät Turun hyvinvointitoimialalle. Leikkausosaston kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja esimerkiksi ohjeistuksia ja suunnitelmia laaditaan yhdessä. Yhteistyömme toimii ja leikkausosastolta tullaan vaikka tänne paikanpäälle tarvittaessa. Teemme välillistä hoitotyötä ja asiakas on meille tärkein. Sekä asiakkaiden että työntekijöiden toivomuksia kuunnellaan. Tiedonkulku onkin yksi tärkeä tekijä työhyvinvoinnissa. Ongelmat kyllä käydään aina läpi, mutta esimiesten pitäisi muistaa myös positiivisen palautteen anto, osastonhoitaja Tarja Ruuskanen muistuttaa. Teksti ja kuvat» Marjo Peltoniemi Kirurgisen sairaalan välinehuollossa saatiin rohkeasti uutta kokeilemalla ja työtapoja muuttamalla työhyvinvointi kasvamaan. Toimintatapojen muutos Kirurgisen sairaalan välinehuollossa tarjoaa positiivisen esimerkin siitä, että hyvinvointia voidaan parantaa asioihin tarttumalla. Varsinais-Suomen välinehuollossa on vähän yli sata välinehuoltajaa. Kirurgisessa sairaalassa työskentelee vastuuvälinehuoltaja ja 14 välinehuoltajaa. Syksyllä 2011 työhyvinvointitutkimuksen tulokset olivat huonoja monilta osin Kirurgisen sairaalan välinehuollon osalta. Tuloksia avaamassa oli apuna työterveyshoitaja ja työterveyspsykologi. Tuloksien parantamiseksi haluttiin tehdä yhdessä jotain. Vastausten analysoinnin myötä heräsi ajatus siitä, että työtä voisi organisoida kokonaan eri tavalla. Töiden organisointi on ollut suunnitteluvaiheessa toimivaa, mutta ajan myötä vanhentunut. Rohkeasti uudistamaan Meillä oli kahdeksan työpistettä, joihin työt oli työpistekohtaisesti suunniteltu ja ihmiset oli jaettu niihin. Toisessa työpisteessä saattoi olla tosi paljon työtä ja toisessa vähemmän. Osa työntekijöistä oli ylityöllistettyjä. Kun kokonaisvastuullisuutta ei ollut, jokainen vastasi vain omasta työpisteestään ja syntyi raja-aitoja, hallinnollinen osastonhoitaja Tarja Ruuskanen, välinehuoltaja Päivi Aro ja Kirurgisen sairaalan leikkausosaston osastohoitaja Mervi Haukila kertovat taustoista. Mervi Haukila toimi Kirurgisen sairaalan esimiehenä silloin kun uudistukset aloitettiin. Työpisteajattelu päätettiin poistaa ja tehdä kaikista töistä yhteisiä. Tulokset olivat toiveiden mukaisia ja positiiviset vaikutukset ulottuvat moneen asiaan. Kun työ on yhteistä, sitä ei koeta henkisesti niin raskaaksi ja yhteisvastuu on kasvanut. Toisten auttaminen ja huomaavaisuus ovat uusien työhyvinvointitutkimuksen tulosten mukaan lisääntyneet ja osaaminen laajentunut. Ammatillinen kasvu on lisääntynyt ja samoin työnhallinnan tunne parantunut. Työntekijöiden into työn kehittämiseen on lisääntynyt kasvaneen hyvinvoinnin myötä ja sosiaalinen pääoma kasvanut parantuneen yhteistyön myötä. Töitä ei tule murehdittua enää kotona, jolloin vapaa-aika on oikeasti vapaa-aikaa, Ruuskanen ja Aro iloitsevat. Systeemiä kehitetään koko ajan. Yksi ihminen esimerkiksi iltavuorossa, vastaa sahoista ja porista, mutta työkierron myötä sekin vastuu on vaihtuva. Työkierron toteuttamisen myötä kaikki osaavat kaiken. Työntekoon on tullut lisää ammatillista itsevarmuutta ja joka päivä voi oppia jotain uutta. Raja-aidat ovat madaltuneet ja työntekijät uskaltavat entistä paremmin kysyä toisilta neuvoa. Kun ihminen osaa työnsä, hän ei ahdistu, vaikka välillä olisi kiire, Tarja Ruuskanen toteaa. Paremmat toimintatavat ja yhteisvastuu Työtä tehdään kahdessa vuorossa eli aamu- ja iltavuorossa. Työntekijöille on tullut vähän lisää iltavuoroja, mutta toisina päivinä he pääsevät aikaisemmin pois. Työvuoroja on helppo vaihtaa ja niiden suhteen ollaan joustavia. Joustoa on myös työajoissa, sillä osa työntekijöistä tekee esimerkiksi 50-prosenttista työaikaa. Hakijoita ja tekijöitä välinehuollossa riittääkin hyvin. Uudet nosturit helpottavat työn fyysistä kuormittavuutta. Kuvassa nosturia käyttää välinehuoltaja Hanna Enberg. Kuva alla: Välinehuoltaja Seija Järvinen kokoaa välinekoria

5 Hospitaali 5 Kehittämissuunnitelmalla kohti parempaa työhyvinvointia Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Osa VSSHP:n yksiköiden työhyvinvoinninkehittämissuunnitelmista on jo palautettu ja loppujen osalta laadinta on toivottavasti käynnissä. Nyt on aika siirtyä suunnittelusta itse kehittämiseen. Kehittämistyön seuranta tehdään sovituissa kohdissa ja viimeistään vuoden lopulla. Osastonhoitaja Merja Koivu Sydänkeskuksen Sydänvalvonnasta kertoo millaisia kehityskohtia työhyvinvointikyselyssä heidän yksiköstään löytyi ja miten niitä lähdetään valmiin kehittämissuunnitelman avulla parantamaan. Sydänkeskukseen kuuluvat Sydänosastot 1 ja 2, Sydäntoimenpideosasto, Sydänosasto 3 ja Sydänvalvonta sekä Sydänpoliklinikka. Työtä tehdään paljon koko ajan, potilaat ovat kovin sairaita ja henkilökuntaa on niukasti, Sydänkeskuksen ylihoitaja Heidi Laine ja Sydänvalvonnan osastonhoitaja Merja Koivu kertovat. Sydänkeskus avautui keväällä 2013, kun sisätautien klinikan ja kirurgian klinikan sydänpotilaiden hoito keskitettiin. Kardiologia ja sydänkirurgia muuttivat samoihin tiloihin T-sairaalaan. Työyhteisö, joka koostuu muun muassa kardiologeista ja sydän- ja rintaelinkirurgeista ja sydänhoitajista, on uusi ja henkilökunta koottu usealta eri osastolta. Muutto ja iso organisaatiomuutos vuosi sitten sekä yt-neuvottelut viime syksynä heijastuvat työhyvinvointitutkimuksessa löytyneistä kehityskohdistamme. Työyhteisömme ei ole päässyt vielä hitsautumaan yhteen parhaalla mahdollisella tavalla ja uusi kulttuuri hakee vielä muotoaan, Merja Koivu toteaa. Sydänkeskuksen vuoden 2013 tavoitteena oli muuttaa uusiin tiloihin ja sopeutua organisaatiomuutoksen myötä kahden erikoisalan ja hoitokulttuurin yhdistymiseen. Muutokset ovat olleet mittavia, uusia työkavereita on paljon ja uusien tehtävien hallinta on vielä osin epävarmaa, Koivu lisää. Yhteisöllisyyden vahvistamista ja koulutusta Merja Koivu kertoo, että Sydänkeskuksen työhyvinvointitutkimuksen vastauksia tutkitaan kokonaisuutena, sillä tuloksia ei ole saatu eriteltyä yksiköittäin Sydänkeskuksen neljän eri yksikön osalta. Vertailutuloksia aiempaan ei luonnollisesti ole, koska Sydänkeskus on ollut vasta vuoden olemassa. Jokainen yksikkö on laatinut omat työhyvinvoinninkehityssuunnitelmansa. Hyviä tuloksia Sydänkeskuksessa saatiin työhyvinvointikyselyssä työtyytyväisyydessä, työn palkitsevuudessa, esimieheltä saadussa ammatillisessa tuessa sekä ammatillisessa kasvussa. Halu jatkaa omassa työssä ja motivaatio oli työntekijöillä niin ikään hyvällä tasolla suhteessa koko organisaation tuloksiin. Työn kuormittavuus ja työmäärän lisääntyminen sekä keskeytykset työssä ja väkivallan kohtaaminen oli arvioitu sen sijaan sh-piirin keskitasoon verraten korkeammaksi. Sydänkeskuksen muutoksen määrä oli arvioitu suureksi suhteessa sairaanhoitopiirin tuloksiin, mutta onneksi muutoksen laatu oli arvioitu positiiviseksi vastaajien mielestä. Kehitettävää meillä on tulosten mukaan toistemme auttamisessa ja huomaavaisuudessa. Toisen auttaminen, kunnioittaminen ja yhteisöllisyys syntyvät pienistä teoista, jotka eivät vaadi taloudellisia panostuksia, ylihoitaja Heidi Laine sanoo. Merja Koivun mukaan säännölliset Sydänkeskuksen yhteiset ja yksikkökohtaiset koulutukset ovat tärkeässä roolissa. Koulutuksen myötä työnhallinta paranee ja sitä myötä paranee myös työntekijöiden hyvinvointi. Hyvinvoivat työntekijät tekevät laadukasta työtä ja asiakastyytyväisyys paranee. Sairaanhoitaja Riitta Nikula ja kardiologiaan erikoistuva lääkäri Riikka Lautamäki hoitavat potilasta Sydänvalvontaosastolla. OTE SYDÄNVALVONNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA KEHITTÄMISKOHDE asia Yhteisöllisyyden vahvistaminen Osaamisen kehittäminen TAVOITTEET hyödyt Toimiva työyhteisö Vuorovaikutus on avointa ja tiedonkulku sujuvaa Yhteiset pelisäännöt sovittu Työyhteisön perustehtävä kaikilla selvillä Myönteinen ilmapiiri ja hyvä yhteishenki Säännölliset koulutukset osastolla ja Sydänkeskuksessa TOIMENPITEET konkreettiset tehtävät ja TYHY-rahan käyttö Annamme ja otamme vastaan rakentavaa ja korjaavaa palautetta, ilmaisemme mielipiteet asioiden eteenpäinviemiseksi ja tuomme ongelmat esiin ratkaisukeskeisesti. Pidämme toisemme myös ajan tasalla työasioista ja pidämme huolta siitä, että kaikki saavat tiedon yhteisistä sovituista asioista. Yhteisiä pelisääntöjä voidaan määritellä esimerkiksi arvolähtöisillä toimintaohjeilla. Jokainen työntekijä vastaa osaltaan perustehtävän hoitamisesta vastuullisesti ja omasta osaamisestaan. Huolehdimme myönteisestä ilmapiiristä: reiluus, kohteliaisuus, tervehtiminen, jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty. Osastokokoukset tiistaisin, Sydänkeskuksen koulutukset torstaisin ja osastotunnit perjantaisin

6 6 Hospitaali Puhu hyvää selän takana - Myönteisyys tarttuu Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Työhyvinvointiviikolla Johan Haartman -salissa työnilosta teemalla Yhteistyöstä iloa ja voimaa luennoinut professori Marja-Liisa Manka toivoo, että jokaisella työpaikalla kysyttäisiin ja pohdittaisiin yhdessä mikä lisää työniloa ja yhteisöllisyyttä. Hymy on herkässä Sanna Forssilla. Nauha kaulassa kertoo, mikä on Sannalle yksi tärkeimmistä ilon lähteistä. Vuoden positiivinen Sanna Forss Teksti ja kuva» Markku Näveri Positiivinen ilopilleri, joka jakaa energiaansa muille, auttavainen, kannustava, mukava, päivänsäde, piristysruiske, aina iloinen ja hymyilevä, positiivisuuden perikuva. Tätä kaikkea on äänestäneiden mukaan sairaanhoitopiirin Vuoden 2014 positiivinen henkilö. Hän on röntgenhoitaja Sanna Forss, joka työskentelee nykyisin päivystysröntgenissä. Valinta julkistettiin ja Sanna kukitettiin työhyvinvointiviikolla tiistaina 28. tammikuuta. Valintaan oli mahdollisuus netin kautta osallistua kaikilla sh-piirin työntekijöillä. Kunniakirjan Sannalle ojensi suojelupäällikkö Henrik Jalo ja kukat työsuojeluvaltuutettu Helena Haapalehto-Gaebler. Jalo kertoi äänimääriä pyrittävän suhteuttamaan yksiköiden henkilökuntamäärään, joskaan nyt siihen ei ollut tarvetta, sillä Sannan voitto oli niin selvä. Sairaanhoitopiirin positiivisen henkilön valinnan tarkoitus on kaiken epävarmuuden, kriisien ja haasteiden keskellä herättää ihmiset näkemään ympärillään elämän myönteiset asiat. Positiivisuus parantaa elämän laatua, samoin se tukee niin yksilöiden kuin työyhteisöjen työhyvinvointia. Ja positiivinen palaute sekä antaa energiaa että kannustaa. Valinnastaan Sanna kertoo hämmästyneensä. Aikamoinen yllätys se oli, keksin itse monta paljon parempaa ehdokasta. Vuoden mittaan saan varmasti kuulla vielä paljon tästä valinnasta. Myönteisiä laatusanoja kertyi äänestäjiltä roppakaupalla. Mutta mistä Sanna Forss ammentaa iloisuutensa ja positiivisuutensa: Ihanat työkaverit, ja ehkä geeneilläkin on jotain vaikutusta asiaan, hän valaisee. Sannalla on tarjota vielä yksi oivallinen resepti: Hyvän jalkapalloseuran kannattaminen pitää mielen iloisena. Sannalle tuo seura on FC Barcelona. Sen menestys piristää häntä aina. Barca ja futismatkat Barcelonaan tuovat minulle paljon iloa elämään! Ne voivat olla pieniä, arjessa tärkeitä asioita, vaikka kiireen helpottamista, Manka toteaa. Myönteisyys tarttuu ja sitä voi siirtää työkavereihin, potilaisiin ja esimiehiin tai esimieheltä työntekijöille. Pienet asiat kuten tervehtiminen, kiittäminen, kehuminen ja palautteen antaminen luovat myönteisyyden ilmapiiriä. Sen sijaan, että puhuisimme jostakusta pahaa selän takana, voimmekin puhua hyvää ja antaa kehuja myös tuntemattomille. Työpaikalla saa viihtyä Manka on kiertänyt monissa sairaaloissa luennoimassa. Sairaalamaailmassa on hänen mielestään tärkeää, ettei muodostuisi liian voimakasta hierarkiaa ja että työntekijöillä olisi vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Perusongelma kaikilla työpaikoilla on puhumattomuus eli asioita ei oteta heti ajallaan puheeksi ja tilanteisiin ei tartuta tapahtumahetkellä, jolloin ne jäävät vaivaamaan. Itsensä ilmaisua voi opetella. Ehkä nuoret sukupolvet tuovat uuden, virkistävän näkökulman aktiivisempaan osallistumiseen ja aloitteellisuuteen, Manka pohtii. Luterilainen työmoraali ja mentaliteetti, että leipä on tienattava otsa hiessä, on Mankan mielestä pohjoismainen virhetulkinta luterilaisuudesta. Se on selitettävissä osittain sillä, että suomalaiset ovat kansakuntana ehkä selvinneet sillä. Ajat ovat kuitenkin toiset ja nyt on sallittua, että töissä voi olla myös hauskaa ja työpaikalla voi viihtyä ja silti tai etenkin siksi työt sujuvat. Hyvään keskittyminen lisää energiaa Myönteisyysharjoituksissa on havaittu, että myönteisyys vaikuttaa jopa sairastuvuuteen ja infektiosairaudet vähenevät, mikä on iso asia työnantajalle. Se, mihin kiin- nitämme huomiomme, kasvaa. Kielteisiäkin asioita voi tuoda esille, mutta rakentavasti. Negatiivisuuteen menee voimia hukkaan, kun taas myönteisyys lisää energiaa. Jos meillä on koko ajan stressi päällä, voimat ehtyvät. Stressi panee liikkeelle, mutta ylikuormitus on tunnistettava loppuun palamisen ehkäisemiseksi. Tarvitsemme myös aikaa pysähtyä ja nauttia työn tuloksista. Realistinen optimismi on tapa elää ja ehdottaa asioita. Toiveikkuus on johtajille ja päättäjille erityisen tarpeellista, sillä henki, jolla työtä tehdään ja johdetaan, vaikuttaa hyvinvointiin. Vuorovaikutteinen johtaminen synnyttää työyhteisötaitoja. Hyvässä työyhteisössä jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty. Esimiehiltä vaaditaan myös tunneälyä, kykyä lukea tunteita. Valittamisen henkeä esiintyy paljon. Sen sijaan voisimme keskittyä siihen mitä hyvää meille kuuluu. Pelkästään eläkkeelle jäämisen odottaminen on työntekijälle raskasta. Esimerkiksi terveydenhoitoalalla voitaisiin iloita siitä, että meillä on työpaikka ja tekijöiden tarve vain kasvaa. Vaikutatte monen ihmisen elämään hoitamalla ja jaksamalla tätä työtä, Marja-Liisa Manka muistutti. Tuottavuus ja hyvinvointi käsi kädessä Sekä henkinen että fyysinen kuormittuvuus on tutkimusten mukaan julkisella sektorilla kasvanut. Kiire suoristaa pinnaa ja vaikuttaa ilmapiiriin. Parempaan ilmapiiriin voi vaikuttaa jokainen kehittämällä itseään ja asennettaan. Työpaikkakiusaamisen suhteen työpaikoille tulisi saada nollatoleranssi eli kiusaamista ei sallita ja se otetaan puheeksi. Suomi sijoittuu hyvin kansainvälisesti vertaillen kilpailukyvyssä ja elinolosuhteissa, joten meillä on kaikki edellytykset työhyvinvointiin. Pelkkä ahkeruus tai älykkyys ei tämän päivän työelämässä riitä, tarvitaan myös innostuneisuutta, sitoutuneisuutta ja oppimiskykyä. Tuottavuus kulkee käsi kädessä hyvinvoinnin kanssa. Tämä on työnantajalle haaste. Ideointikyky on parempi hyvinvoivilla työntekijöillä kuin turhautuneilla ja kyynisillä työntekijöillä, professori totesi. Esimerkiksi sydänkohtauksen saaneilla on tutkittu optimismin ja pessimismin vaikutusta. Optimistit elivät todistetusti pidempään. Myönteisiä tunteita tarvitaan enemmän kuin kielteisiä, sillä ne suojaavat meitä. Mitä parempi on työntekijöiden hyvinvointi, sen parempi asiakaskokemus eli tässä tapauksessa potilaan kokemus. Hyvien uutisten ja tähtihetkien jakaminen lisää positiivista yhteisöllisyyttä. Työpaikoilla voitaisiin kerätä vaikka ilonaiheita ilmoitustaululle tai palautelaatikkoon. Toisen ihmisen kuuntelemisen taito on tärkeää. Optimismin lietsominen on sallittua ja suotavaa. Aina voi löytää uutta iloa. Tapaamani Kaisa värjäsi tukkansa ensimmäistä kertaa 95-vuotiaana ja iloitsi punaisena leiskuvasta lopputuloksessa, Manka kertoo. FT, YTM Marja-Liisa Manka on professori Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Hän kertoi tyksiläisille myönteisyydestä ja positiivisen palautteen tärkeydestä hyvinvoinnin kannalta.

7 Hospitaali 7 Aivot, universumin mahtavin tietokone Kuvassa vasemmalta fysioterapeutit Pia Mikkonen, Pirjo Nieminen, Marja- Leena Kapilo, Janina Vahalahti sekä teho-osastolla neurologisiin potilaisiin erikoistunut sairaanhoitaja Patricia Bertenyi (oik.). Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksin teho-osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Patricia Bertenyi puhui Tyksin Työhyvinvointiviikolla Johan Haartman -salissa aivoista ja aivovammojen ehkäisystä. Hän on erikoistunut työssään hoitamaan neurologisia aivovammapotilaita, joten hän tietää mistä puhuu kiertäessään luennoimassa pyöräilykypärän käytöstä aivovammojen ehkäisyssä. Huonoihin selityksiin siitä, miksi ei käytä pyöräilykypärää kuuluvat esimerkiksi, että hiukset menevät sekaisin tai kuvitellaan, että minä osaan kaatua ja minä ehdin väistää. Syö suklaata ja käytä aivojasi älä tuhoa niitä, Patricia kehotti lopuksi. Toimiessaan aivot mahdollistavat, että lukemattomat ihmisen toiminnot ovat itsestäänselvyyksiä. Kaikki mitä olemme ja teemme, tulee aivoista. Jos ei aivoja ole, ei ole meitäkään, Bertenyi kiteytti. Japanilaiset tutkijat ovat rakentaneet supertietokoneen simuloimaan aivojen toimintaa. Tietokoneessa oli 1,4 miljoonaa gigaa muistia ja 705,024 prosessoria, mutta siltä vei silti 40 minuuttia käsitellä yhdessä sekunnissa aivoissa tapahtuvaa aktiviteettia. Terveelliset elämäntavat suojaavat Aivot tuottavat tietoista ajatusta päivässä ja 1000 miljardia toimintoa sekunnissa. Jokaisen ihmisen aivoilla on yhteinen perusanatomia, mutta kukin muokkautuu jo ennen syntymää yksilölliseksi saamiensa ärsykkeiden mukaan. Esimerkiksi identtisillä kaksosilla on erilaiset aivot jo syntyessään. Kehityksen määrä ja tietotulva on nykyisin kiihtynyt siinä määrin, että aivot eivät pysy mukana. Aivoja voidaan kuitenkin myös treenata ja kokemus sekä oppiminen muokkaavat niitä. Terve sielu terveessä ruumiissa pitää paikkansa eli terveet elämäntavat edesauttavat myös aivojen hyvinvointia. Aivot tarvitsevat lepoa, säännöllistä rikkoutumatonta unta vähintään kuusi tuntia yössä sekä treeniä, haasteita, viihdykkeitä ja täsmäravinteita. Kypäränkäyttö voi pelastaa Patricia Bertenyi on ottanut erityiseksi sydämen asiakseen kiertää kertomassa ihmisille pyöräilykypärän käytön merkityksestä. Hän on nähnyt työssään pyöräilyonnettomuuksien aiheuttamia aivovammoja ja ollut myös itse onnettomuudessa, jossa pyöräilykypärä suojasi häntä. Hän käy puhumassa aiheesta muun muassa kouluissa lapsille ja nuorille. Viesti kypäränkäytöstä on mennyt suomalaisille perille, sillä kypärän käyttö on kasvanut vuoden 1990 neljästä prosentista viime vuoteen mennessä 44 prosenttiin ja sen myötä kuolemat pyöräilyonnettomuuksissa vähentyneet. Pyöräilykypäränkäyttö vähentää kuolemanriskiä 73 % ja aivovammojen riskiä %. Nykyisin Suomessa kuolee noin 14 ihmistä vuodessa pyöräilyonnettomuuksissa. Ilman kypäränkäyttöä luvut olisivat toisenlaisia. Käytä, älä tuhoa aivoja Ymmärtääkseen aivovaurioiden vaikutuksia potilaan kokonaiselämään, on ymmärrettävä aivojen rakennetta, tapaa toimia ja tehtäväjakoa. Keskushermosto vastaa elimistön kaikkien prosessien koordinoinnista. Aivovamman seuraukset ovat usein elinikäiset. Vammoja on monenasteisia ja eri aivoalueiden vaurioitumiset aiheuttavat erilaisia oireita. Ne voivat olla invalidisoivia elämänlaadun kannalta. Kroonisesta traumanjälkeisestä päänsärystä kärsii % aivovammapotilaista. Lista muista oireista on todella pitkä: esimerkiksi huimausta, tasapaino-ongelmia, epilepsiaa, hormonaalisia häiriöitä ja autonomisen hermoston häiriöitä esiintyy sekä muutoksia aisteissa, hahmottamisessa, muistamisessa ja nopeudessa. Persoona voi myös muuttua. Pahan aivovamman saanut voi olla sen jälkeen esimerkiksi mentaaliselta iältään 4-vuotiaan tasolla ja joutuu käyttämään vaippoja loppuelämän. Bertenyi esitteli pyöräilyonnettomuuksista ja niistä seuranneista aivovammoista todellisiin tapahtumiin perustuvia videoita, joista näki kypäränkäytön merkityksen vammojen lieventäjänä tai hengen pelastajana. Näin hoidat ja suojaat aivoja Aivoystävällisiä ruokia ovat esimerkiksi täysjyvät, marjat (erityisesti mustikka), kala (omega), porkkana, vihreä tee, kananmunat ja tomaatti. Eikä tumma suklaa ja lasillinen punaviiniä silloin tällöin tai pari kuppia kahvia päivässä ole myöskään huono juttu. Liikunta puoli tuntia päivässä (kestävyyttä ja voimaa) ja hiljentyminen tarpeen mukaan ovat myös aivoystävällistä toimintaa. Kokeile ja opi uutta. Tapaa, tutustu, kutsu, vaali ystävyyssuhteita, perhettä. Treenaa aivoja, sosialisoidu, unohda päihteet, syö hyvin, mutta järkevästi, lepää, meditoi, mene luontoon, hiljene. Käytä pyöräilykypärää.

8 8 Hospitaali Sini Heinon mukaan teki hyvää poistua omalta mukavuusalueelta ja tutustua toisen osaston toimintaan ja erilaisiin toimintatapoihin. meidän osastoltamme oli hoitajia lomautuksen aikana lisäksi esimerkiksi Tyksin keuhko-osastolla ja hekin antoivat hyvää palautetta kokemuksestaan. Itse asun Paimiossa, joten työmatka Saloon ja Turkuun on yhtä pitkä. Salon aluesairaalan sisätautiosastolta ei ollut kokemusta, mutta olen työskennellyt 2000-luvun alussa kätilönä heillä. Saloon voi kyllä lähettää terveisiä, että sinne oli mukavaa mennä töihin, kun henkilökunta otti hyvin vastaan, Sini Heino kiittelee. Lomautuksen aikaan töissä toisella osastolla Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksin sisätautiosasto 2:lta lähti hoitajia työskentelemään lomautuksen ajaksi toisille osastoille, mikä muodostuikin apulaisosastonhoitaja Sini Heinon mukaan positiiviseksi kokemukseksi ja mahdollisuudeksi tutustua toisenlaisiin toimintatapoihin. Kuten monella muullakin osastolla, sisätautiosasto 2:n koko henkilökunta lomautettiin viime vuoden joulukuussa yt-neuvotteluiden myötä. Osasto suljettiin perjantaina 20. päivä joulukuuta ja avattiin maanantaina Lomautusjaksoon henkilöstöllä sisältyi seitsemän lomautuspäivää ja kaksi vapaapäivää. Joidenkin työntekijöiden suhteen lomautus tosin peruttiin erityisosaamisen varmistamiseksi. Osastolle jääneiltä vaadittiin joustoa, sillä lomautuksen aikaan ei saa ottaa ulkopuolisia sijaisia. Lomautetuilla taas tuli lovi tuloihin. Sini Heino työskentelee osastolla apulaisosastonhoitajana. Hän lähti monen muun osastonsa hoitajan tapaan työskentelemään lomautuksen ajaksi toiselle osastolle. Työskentelin Salon aluesairaalan sisätautiyksikössä. Kyseisen osaston lisäksi Uusia eväitä omaan toimintaan Heino uskoo, että monelle työskentely toisessa yksikössä muodostui positiiviseksi kokemukseksi, josta sai uusia eväitä omaankin toimintaan. Ylimääräisiä askelia kertyi, kun ei tiennyt missä tavarat ovat, mutta toisaalta meiltä ei odotettu, että pitäisi osata ja hallita kaikki. Toimin kiertävän varahenkilöstön esimiehenä Medisiinisellä toimialueella ja olen itsekin toiminut varahenkilönä, mikä teki osastolta toiselle siirtymisen varmasti osaltaan helpommaksi. Parkkipaikkojakin Salossa oli tarjolla hienosti. Voin suositella kokemuksena muillekin. Osastorutiinit ja toimintatavat ovat jokaisella osastolla erilaisia. Salossa esimerkiksi potilaskierrot, jolloin mitataan muun muassa verenpaine ja kuume, ovat iltapäivisin, kun taas omalla osastolla ne tehdään aamupäivisin. Potilastietojärjestelmä on sama (Miranda) kuin meillä, mikä helpotti kirjaamista. Osastoilla on tosin siinäkin erilaisia kirjaamistapoja, mutta otsikot ovat samat. Reipasta palautetta lomautuksista ja talkoo Teksti» Markku Näveri Työsuojelu pyysi loppuvuodesta Santrassa henkilöstöä ilmoittamaan talkoovapaisiin ja lomautuksiin yhdistettävistä poikkeuksellisista tilanteista ja tehtävistä, kohonneesta työkuormituksesta, aikojen peruuttamisista, osaamisen puutteista, potilasturvallisuuden vaarantumisesta yms. Palautetta saatiin runsaasti. Viestejä kertyi organisaatiosta laajalti kaikilta tasoilta ja ne kertovat laveasti henkilökunnan tuntemuksista. Oheen on koottu näytteeksi niistä vain murto-osa. Hoitaja hoitaa talkoovapaiden ja lomautusten seurauksena yksin aamupesut, lääkkeet, haavojen hoidot, lääkärinkierrot, määräysten toteuttamisen ym. ja vastaa samalla kelloihin ja puhelimeen. Tunneli-potilaskuljetuksissa huomattavia paineita, parhaimpina päivinä kolmen potilaskuljettajan vajaus. Potilaat myöhästelevät tutkimuksista ja toimenpiteistä, vaikka työssä olevat kuljettajat toimivat äärirajoilla, potilaskuljetus ei enää ole turvallista ja siihen ei anneta riittävästi aikaa, potilaita ei voi siirtää paikasta toiseen kuin pahvilaatikoita. Kyllähän se niin on, että mikäli talkoovapaita pidetään tai lomautetaan, se nimenomaan näkyy hoidon laadussa ja palveluiden saannissa. On kohtuutonta joutua sanomaan syöpään sairastuneelle, että hoitonne viivästyy, sillä henkilökuntaa ei ole tekemään esim. kuvauksia, joita tarvitaan hoidon suunnittelussa talkoovapaiden ja lomautusten takia. Kiire, aikapaine ja psyykkinen kuormitus. Talkoovapaiden alettua erikoislääkärin työkuva muuttui oleellisesti. Aiemmin työnkuva sisälsi toimenpidepäiviä. Nyt päivät kuluvat poissaolijoiden poliklinikoiden paikkaamiseen. Tämän lisäksi työhön kuuluva osastovastuu on muuttunut paikkojen vahtimiseksi, kun supistetun toiminnan aikana potilaspaikat eivät riitä ja jokaiselle paikalle olisi tulijoita. Potilaiden hoito on valitettavasti muuttunut toissijaiseksi asiaksi. Työnkuvan muutos huonompaan suuntaan aiheuttaa työmotivaation laskun. Kirjauksia on jäänyt kiireessä tekemättä. Jatkohoidon sopiminen viivästyy, kun ei ehditä päivän aikana tehdä. Ei ehdi laittamaan potilaita ajoissa leikkausohjelmaan, eli leikkaussali ei tiedä, mitä ensi viikolla tehdään. Henkilökunnan työmotivaatio todella laskenut. Arvostus työnantajaa kohtaan kärsinyt huomattavan kolauksen. Negatiivista palautetta tullut koko ajan sekä potilailta että lähettäviltä yksiköiltä joten voi sanoa että työnkuormitus on ollut äärirajoilla ja seurauksena on ollut sairaspoissaolojen määrän kasvu. Syömään ei ehdi, wc:ssä juuri ja juuri ehtii käymään. Stressitaso on jatkuvasti todella korkea, koko työpäivä täytyy painaa aivan täysillä ja kovalla paineella. Todella tuntuu, että meistä imetään viimeisetkin mehut, saa nähdä kuinka kauan tässä kukin jaksaa. Aivan liian suuri työtaakka töissä oleville. Hoitajien määrä on aivan liian vähäinen työmäärään. Koemme että työnantaja vähättelee tilannetta. Kohtuuttomasti on aikaa mennyt aikojen siirtoihin, lääkäreiden talkoovapaiden vekslaamiseen ja jälleen potilaiden aikojen siirtämiseen useampaan kertaan. Potilaita

9 Hospitaali 9 Salon sisätaudeilla oli käytössä jo OPCqmittari, jonka avulla voidaan määritellä potilaiden hoitoisuutta ja terveystarpeita päivittäin sekä suunnitella henkilökunnan voimavarojen ja resurssien oikein kohdistumista. Järjestelmästä saadun tiedon avulla voidaan kehittää potilashoitoa, suunnitella koulutuksia hoitohenkilökunnalle, lisätä tarvittaessa henkilöstöresursseja ja yhtenäistää toimivia hoitokäytäntöjä eri yksiköiden välillä. Olemme siirtymässä samaan luokittelujärjestelmään ja pääsin nyt Salossa jo etukäteen tutustumaan miten se heillä toimii, Sini Heino sanoo. Unohtuuko kokonaisuus säästöissä? Lomautuksissa ajankohta oli Heinon mielestä huono, sillä se tarkoitti, että jouluksi ei ollut rahaa. Lomautukset työllistivät esimiehiä paljon. Säästöissä tulisi hänen mielestään muistaa katsoa kokonaisuutta ja organisaatiomuutoksen jälkeen kaivattaisiin parempaa muutosjohtamista. Sijaismäärärahojen tulisi olla realistisia. Omalla toimialueellani ei sijaismäärärahoja budjetoitu tälle vuodelle olleenkaan. Jos joku jää äitiyslomalle, se tarkoittaa automaattisesti budjetin ylitystä. Jouduimme myös osastollamme viime kesänä luopumaan pari päivää viikossa työskennelleestä farmaseutista, joka pelkästään varastonhallinnalla säästää oman palkkansa. Siinä on haettu ilmeisesti säästöä lääkebudjetissa, mutta kyse on myös potilasturvallisuudesta, sillä farmaseutti muun muassa vastasi lääkevaraston ajantasaisuudesta ja pystyi antamaan ohjausta ja neuvoja lääkehoidossa. vapaista yritetään kiinni päivän varoitusajalla, ja se aiheuttaa tyytymättömyyttä kaikissa. Päivystysrasitus on selkeästi lisääntynyt iltapäivystyksissä. Päivystykseen tulee nyt selvästi aikaisempaa enemmän kontrollipotilaita, joita ei ehditä katsomaan päiväaikaan ja tätä kautta myös päivystyspotilaiden ajat siirtyvät ja päivystäjän kuormitus kasvaa. Ymmärrämme, että säästää pitää vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tämä toteutettiin työntekijöiden ja lähiesimiehen selkänahasta ottamalla. Potilasturvallisuus vaarantuu todella paljon ja hoidon laatu laskee roimasti, vaikka kaikki tekevät parhaansa. Pakollisten talkoovapaiden seurauksena päivystyspotilaiden tutkimuksiin on poikkeuksellisen pitkä odotusaika. Mihin on unohtunut työhyvinvointi. Syksyllä säästettiin Teksti ja kuva» Markku Näveri Viime loppuvuoden sopeutustoimien taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia tarkasteltiin sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnan kokouksessa 20. helmikuuta, jolloin tämä lehti oli jo ennättänyt painoon. Lomautuksista ja talkoovapaista ennustettiin kertyvän säästöä palkka- ja sosiaalikuluissa yhteensä 2,6 milj. euroa. Ennuste osui hyvin kohdalleen, sillä toteumaprosentti oli 96 ja loppusumma vain euroa ennustettua pienempi. Mutta koska pidettyjen vuosilomien määrä väheni, karvaana takaiskuna ns. lomapalkkavelka kasvoi eurolla, joka söi mainittuja henkilöstökulujen säästöä. Avohoitokäyntejä oli joulukuussa edellisvuotta enemmän. Osin tätä selittää EPLL:n toiminnan laajentuminen, mutta silti tietoa tervehditään positiivisena yllätyksenä. Elektiivinen vuodeosastohoito ja leikkaustoiminta supistuivat joulukuussa. Palveluja saaneiden henkilöiden määrä kasvoi syksyllä ja käänsi koko vuoden muutoksen positiiviseksi. Syksyn toiminta oli odotettua vilkkaampi supistuksista huolimatta. Niinpä toiminnan tulot ja menot olivat ehkä yllätyksellisestikin normaalilla tasolla. Töitä tehtiin, jotta säästöjen vaikutus toimintaan jäisi mahdollisimman pieneksi. Osa supistuksistahan oli päätetty jo ennen sopeutussuunnitelmia. Pitkään jonottaneiden potilaiden määrä ei loppuvuonna oleellisesti kasvanut. Vuoden 2013 viimeisten kuukausien sairauspoissaolotilastot kertovat sairauspoissaolojen jopa vähentyneen vuoden 2012 vastaavaan aikaan verrattuna. Luvuissa pitää myös huomioida U-sairaalan huonon kunnon vaikutus sairastavuuteen. Työtapaturmatkaan eivät kiireenkään keskellä lisääntyneet, eikä ole viitteitä siitä, että sattuneet tapaturmat olisivat juontuneet supistustoimista. Myöskään rekrytointiin sopeuttamisella ei ole ollut vaikutusta. Kun tammi-syyskuussa 2013 oli keskimäärin 12 hakijaa työpaikkaa kohden, on heitä kirjattu tänä vuonna helmikuun puoleenväliin mennessä 17 per työpaikka. Näin lomautukset ja niistä uutisointi eivät näyttäisi vaikuttaneen negatiivisesti työnhakuun. Kiire näkyi ja tuntui HaiPro-ilmoitusten määrä lisääntyi: vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana henkilöstö teki niitä % enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Muutos kohdistui tapahtui potilaalle -ilmoituksiin. Myös tiedonkulkuongelmat, tiedonhallinta, epävarmuus, ihmisten poissaolo ja yleinen kiire näkyivät. Yleinen havainto oli, että viestintää pitää tehostaa. Tammikuussa 2014 ilmoitusten määrä Töitä tehtiin lomautuksista ja talkoovapaista huolimatta. nousi jyrkästi, eikä tätä ole vielä analysoitu. Lukuja tulkittaessa pitää muistaa, että HaiPro on vapaaehtoinen ilmoitusmenettely, jossa ilmoittajaa tai potilasta ei identifioida. Ilmoitusten määrää ei voi käyttää haittatapahtumien todellisen määrän suorana mittarina. Korkea HaiPro-ilmoitusaktiivisuus heijastaa hyvää potilasturvallisuuskulttuuria. Työsuojelun kyselyn mukaan väsymys, kiire ja työuupumus olivat työntekijöiden omien kokemusten mukaan lisääntyneet. Myös yhteydenotoissa potilasasiamiehille välittyi henkilöstön kiire, tai henkilöstö vetosi kiireeseen hoitotilanteissa. Potilasvahinkokeskuksessa ei ole vireille laitettuja potilasvahinkoja, joskin usein nämä tulevat vireille viiveellä. Talkoovapaiden ja lomautusten aikana siirryttiin jossain määrin työhön vieraille osastoille. Tästä on positiivisia ja voimaannuttavia kokemuksia: kehittämisideoita saatiin puolin ja toisin ja vierastyöläiset otettiin osastoilla hyvin vastaan, vaikka perehdytykseen jäi vähän aikaa. Vierastyöläiset ovat rohkaisseet myös oman osaston väkeä tutustumaan muihin työpisteisiin, jos siihen tulee tilaisuus. Työkierto onkin saanut kannatusta, mutta sen pitäisi pohjautua vapaaehtoisuuteen. Toisin sanoen ajankohta työkierron kokeiluun ei ollut paras mahdollinen lomautusten ja talkoovapaiden vuoksi, mutta toiminnan kehittämistä kannattaa jatkaa ja löytää yhteiset toimintamallit.

10 10 Hospitaali Potilasturvallisuus keskeinen arvo omassa työssä Turvallisuuskulttuurikyselyn tulokset 2013 TUKU-turvallisuuskulttuurikysely on työkalu, jonka avulla arvioidaan organisaation potilasturvallisuuskulttuuria. Kysely koostuu 1) henkilöstön omaa työtä ja 2) organisaation toimintaa koskevista väittämistä. Vastaajat arvioivat väittämien paikkansapitävyyttä asteikolla 1 (ei lainkaan) 6 (erittäin hyvin). Lisäksi kysely sisältää avoimen kysymyksen, johon vastaajalla on mahdollisuus lisätä mielestään tärkeimmät kehityskohteet. Turvallisuuskulttuurin kehittymistä on arvioitu VSSHP:ssä joka toinen vuosi: 2009 (n = 1707), 2011 (n = 1596) sekä 2013 (n = 1723). Trendikäyrien perusteella (vrt ja 2011) potilasturvallisuuskulttuuri on kehittynyt positiivisesti. Henkilöstö kokee potilasturvallisuuden tärkeäksi ja keskeiseksi omaa työtä ohjaavaksi arvoksi. Työn lomassa mietitään ja arvioidaan vaaratilanteita/-tekijöitä, ja työtapojen turvallisuusvaikutuksista kannetaan henkilökohtaista vastuuta. Muutostilanteet ja muutosjohtamiseen liittyvät asiat nousivat tärkeimmäksi kehittämisalueeksi, mikä ei ole yllättävää organisaation nykytilanteessa. Avoimen vastauksen pohjalta nousseet tärkeimmät kehityskohteet (n = 646) Potilastietojärjestelmät, tiedon ja informaation kulku eri yksiköiden välillä Yhteistyö eri yksiköiden välillä ja organisaatioiden välillä Henkilökunnan työhyvinvointi ja jaksaminen Terveelliset työtilat huomioiden potilaat Talouden hallinta Potilaslähtöisyys esimerkiksi syöpäpotilaiden oikeaaikainen hoitoon pääsy. Miten tästä eteenpäin? Jokaiselle tulos ja toimi-/palvelualueelle on lähetetty omat TUKU-kyselyn vastaukset, joita kannattaa hyödyntää kehittämissuunnitelmien laatimisessa. Jatkossa tehdään sisäistä ja ulkoista benchmarkkausta turvallisuuskulttuurin tilasta. Potilasturvallisuusviikolla ti järjestetään koulutusta mm. potilasturvallisuuskulttuurin arvioinnista ja kehittämisestä (DISCmalli). Esimiehet ja johto vastaavat potilasturvallisuudesta. Johdon näkyvä sitoutuminen turvallisuuden edistämiseen vaikuttaa siihen, millaiseksi organisaation potilasturvallisuuden tila koetaan. Suositeltavaa on, että jokaisen alueen johtoryhmissä käydään läpi HaiPro-raportit ja kehittämiskohteet sekä muut ajankohtaiset asiat potilasturvallisuudesta säännöllisesti vuosikellon mukaisesti. Potilasturvallisuuskoordinaattorit ja yhdyshenkilöt tukevat toimintayksiköissä tehtävää potilasturvallisuuden seurantaa, arviointia ja kehittämistä. Potilasturvallisuus on kaikkien yhteinen asia, myös potilaiden ja omaisten sekä niiden työntekijöiden, jotka eivät osallistu suoraan potilastyöhön. Jokaisen on hyödyllistä suorittaa potilasturvallisuuden verkkokoulutus! Mahdollisuus siihen on tämän vuoden loppuun asti. Lisätietoja: Mari Viljanen-Peuraniemi, vs. potilasturvallisuuspäällikkö Missä ollaan hyviä TOP 5 1 Potilasturvallisuus on minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia 5,4 2 Mielestäni on tärkeää, että potilasturvallisuutta korostetaan työpaikalla näkyvästi 3 Koen, että työni on tärkeää 5,5 4 Kannan vastuuta työni vaikutuksista potilaisiin 5,5 5 Koen henkilökohtaista vastuuta työni kokonaislaadusta 5,6 Missä on kehitettävää TOP 5 1 Johto pyrkii varmistamaan, että organisaatiolla on riittävästi taloudellisia resursseja tehdä kaikki turvallisuuden kannalta tärkeät toimenpiteet 2,8 2 Kun organisaatiossamme tehdään muutoksia ne suunnitellaan hyvin 2,6 3 Sairaalassamme muutokset toteutetaan hyvin 2,6 4 Työntekijöiden mielipiteet huomioidaan muutostilanteissa 2,6 5 Sairaalan johto on realistinen sen suhteen, kuinka paljon muutoksia 2,3 organisaatio kestää turvallisen organisaation kriteerit ja funktiot DISC-malli kuvaa turvallisen organisaation kriteerit ja funktiot, joiden avulla organisaatio voi lähestyä ideaalitilaa (Reiman ym. 2012). Ulkopuolisten toimijoiden hallinta Esimiestuki turvalliselle toiminnalle Muutoksen hallinta Osaamisen hallinta Vastuu kannetaan koko organisaation toiminnasta Organisaatio on tietoinen toiminnan epävarmuuksista ja valpas riskejä kohtaan Vahva turvallisuuskulttuuri Turvallisuusjohtaminen Turvallisuus on organisaatiossa arvo, joka otetaan huomioon päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa Toiminta on organisoitu hallittavalla tavalla Työn edellytysten hallinta 5, Vaarojen hallinta Vaarat ja perustehtävän vaatimukset ymmärretään hyvin Turvallisuus ymmärretään monimutkaiseksi ja systeemiseksi ilmiöksi Työprosessien hallinta Strateginen johtaminen Turvallisuuden ennakoiva kehittäminen

11 Hospitaali 11 Sanastoa Belöning palkkio Ergoterapeut toimintaterapeutti Hen hän Jämförelseobjekt vertailukohde Konvalescent toipilas tai kuntoutuja (jolle ei ruotsin kielessä täysin vastaavaa sanaa ole) Märklig ihmeellinen Rehabiliteringsavdelning kuntoutusosasto Sammansättning kokoonpano Stödtjänst tukipalvelu Tvärprofessionell poikki- ta moniammatillinen Fysiatern Petteri Jokinen, biträdande avdelningssköterskan Anne Kuparinen, fysioterapeuten Kati Peltomäki, psykologen Katja Utriainen, avdelningssköterskan Arja Varjonen och socialarbetare Taina Kiuru hör till rehabiliteringsavdelningens mångprofessionella team. Rehabiliteringen håller sina positioner i Pemar Text och bild» Mathias Luther Efter en stund kring runda bordet i avdelningssköterska Arja Varjonens rum på femte våningen i Pemar sjukhus är diskussionen i full gång. Vi kunde sitta här hela kvällen och tala om det här, utbrister fysioterapeut Kati Peltomäki glatt. Personalen på rehabiliteringsavdelningen på Pemar sjukhus berättar gärna om hur de har det. För de har märkt att många tror att de inte alls mera finns. För ett år sedan firades den märkliga sjukhusbyggnadens 80-årsjubileum och i festtalen konstaterades att sjukhusdistriktet är på väg att lämna Pemar och överföra de flesta funktioner till Åbo. Men det finns ÅUCS-folk kvar i Pemar. Distriktets fullmäktige har skjutit upp den definitiva utflyttningen från 2014 till åtminstone Det har sina sidor att fungera på en liten enhet i periferin, ute i skogen faktiskt, men det verkar som om de sex personer som bänkat sig runt bordet i avdelningssköterskans rum hittar flera goda sidor än dåliga. Det är inget problem med att hitta parkeringsplatser här, säger Kati Peltomäki. Och då jämförelseobjektet är ÅUCS-backen så är det givet att Pemar vinner alla gånger. Några av dem som jobbar på avdelningen, bland annat Arja Varjonen och biträdande avdelningssköterska Anne Kuparinen, bor i närheten. Fem minuters väg, konstaterar Kuparinen. Så de röstar för Pemar. Men det gör också t ex Taina Kiuru, socialarbetare. Jag bor 50 kilometer härifrån på andra sidan Åbo. Men jag visste var jag sökte jobb. Det tar mig 45 minuter att köra hit, det skulle antagligen ta precis lika länge att köra in till Åbo och sitta i bilköer där. Aaltos tanke Det finns faktiskt goda sidor för vården också. Alvar Aaltos ganska låga trappsteg är bra för rörelsehindrade att träna i. Terrängen och stigarna kring sjukhuset är ganska slät fast den ligger högt, så det går bra att gå ut med konvalescenterna också. Och fönstren här i korridoren är högt uppe. Vilken belöning för den som reser sig ur rullstolen att kunna se ut över det fina landskapet, säger Taina Kiuru. Korridorerna är långa, påpekar fysiatern Petteri Jokinen. Tyvärr ganska smala men ändå en bra plats att traska av och an. Kultur och kontakter Som arbetsplats är ett hus som diskuterats som en del av världens kulturarv speciellt på många sätt. Man möter turister som ensamma eller i grupp strövar omkring inne och ute. Anne Kuparinen har också själv fungerat som guide för avdelningens konvalescenter. Kulturdosen är omväxling och fräscht för konvalescenterna konstaterar psykologen Katja Utriainen: Något helt annat än sjukdom och handikapp. Alvar Aalto, tänka sig... Förstås är estetiken i arkitekturen och omgivningarna en inspiration också för personalen. Det som gör dem fundersamma är att så många stödtjänster försvunnit och att kontakterna till största delen finns trettio kilometer bort, i Åbo. I Pemar kan man få röntgen och laboratorietjänster bara under kontorstid och apoteket har krympt ihop till ett medicinskåp. Läkare finns också på plats bara dagtid. Men husets terapibassäng har inte försvunnit, inte heller motionssalen. De används fortfarande, tillsammans med reumavårdens bäddavdelning och ibland jämsides med husets nya hyresgäst, Mannerheims barnskyddsförbund. Individuella mål I praktiken fungerar personalen på två våningar i huset och mycket tvärprofessionellt. Vid återkommande möten i olika sammansättningar går man igenom konvalescenternas behov och möjligheterna att tillgodose dem. Av de 20 patientplatserna är 10 för neurologiska konvalescenter och 10 för fysiatriska. Konvalescenternas skador och handikapp är väldigt olika. Rehabiliteringsperiodernas längd varierar från en vecka till två månader, med genomsnittet på knappt 19 dagar. Först är det rehabiliteringsarbetsgruppen, konvalescenten och de närmaste terapeuterna som gör planer och sätter mål för vården. Pusselbitar Det är som att lägga ett pussel, säger personalen. Många av bitarna levererar konvalescenten själv, men inte alltid dit där de behövs. Därför är det viktigt att personalen samarbetar. Konvalescenten kan till exempel säga åt psykologen att allt är bra och det inte finns några problem att tala om, medan hen åt en annan kan berätta om levnadsomständigheter som säkert är en psykisk belastning också, säger Taina Kiuru. Personalens insatser kan bli mera än summan av delarna, säger hon. Man kan inte bara köra med sin lilla specialistplan. När man diskuterar helheten kan man märka att det är något annat som behövs. Också de anhöriga engageras i vården då det går. Dessutom kallas hemkommunens handikappansvariga till det avslutande vårdmötet då man försöker staka ut vägen hemåt och framåt för konvalescenten. Fira och jobba Rehabiliteringsavdelningens personal är bortåt 40 personer. Det finns tre läkare, fjorton sjukskötare (förutom avdelningssköterska och biträdande avdelningssköterska), två närvårdare, kanslipersonal, fyra lokalvårdare och flera andra proffs som fem fysioterapeuter, socialarbetare, talterapeut, ergoterapeut, två rehabiliteringshandledare och två psykologer. Den skara som finns kvar håller ihop. Några fester om året håller man gemensamt med reumaavdelningen, några håller rehabiliteringsavdelningen för sig själv. Vi firar folks bemärkelsedagar. Sedan ordnar vi en eller två andra personalfester årligen, beroende på hur intresserade folk är. På sommaren åker man till distriktets rekreationsgård Metsä-Venla i Nådendal, tar med mat, kockar och badar bastu. Det är viktigt att man lär känna folk också personligen, då går samarbetet i jobbet smidigare, säger Arja Varjonen.

12 12 Hospitaali Itsevärjättyjä lankoja. Toimistotyö vaatii luovaa vastapainoa Teksti ja kuvat» Marjo Peltoniemi Tyks Vakka-Suomen sairaalan henkilöstösihteeri Tiina Värjösen työ on pitkälti palkanlaskua ja numeroiden kanssa työskentelyä. Vastapainoksi ja vaihteluksi toimistotyöhön hänellä on paljon luovuutta, kädentaitoja, värisilmää ja sorminäppäryyttä vaativia käsityöharrastuksia. harrastuksena Olen kirjansidontakurssilla kansalaisopistossa ja kotoa löytyy kahdet kangaspuut, joilla kudon mitä milloinkin. Teen lisäksi esimerkiksi vetimistä vetoketjukoruja, joita olen vähän joskus myynytkin. Neulominen on edelleen suosikkilajini, sillä sitä pystyy tekemään rennosti sohvalla ja siinä saa purettua stressin ja unohtuu kaikki muu, ellei sitten huomaa villakoiria lattialla, Tiina Värjönen vitsailee. Alkukipinä luovaan tekemiseen syntyi ehkä jo lapsuudessa, sillä Tiinan äiti oli kuvaamataidon opettaja, mutta rakkaimmaksi harrastukseksi käsityöt nousivat lukion jälkeen. Neuleita ja villapaitoja syntyi peräjälkeen. Mietin aina jo etukäteen mitä seuraavaksi teen ja hain sitten vain uudet langat. Haaveilin myös omasta lankakaupasta. Värjönen on asunut vasta kaksi vuotta Uudessakaupungissa, kun työpaikka siirtyi Loimaan aluesairaalasta Vakka-Suomen sairaalaan. Sitä ennen hän on työskennellyt myös Turussa. Käsityöharrastus on auttanut uusiin ihmisiin tutustumisessa kokonaan uudella paikkakunnalla. Käyn toista vuotta kansalaisopiston kirjansidonnassa, jossa on tutustunut samalla mukavasti uusiin ihmisiin. Meillä on esimerkiksi kaksi palkanlaskijaa, liekö sattumaa. Kirjansidonnassa on syntynyt kirjojen lisäksi esimerkiksi albumeita ja uusin villitys on, että vanhoista kirjoista voidaan kovertaa sisällys pois, jolloin niistä saa kätevästi säilytysrasioita. Edesmenneiden äitini ja isäni saamat adressit tuli myös sidottua siististi yksiin kansiin kaapin pohjalta. Kangaspuilla syntyy kaikkea matoista ja seinävaatteista huiveihin ja pöytäliinoihin. Tiina Värjönen löysi mallin sanomalehtiaiheiseen paitaan neulelehdestä. Harrastuksesta tutkinto Automatkatkaan kyydissä istuen eivät mene Tiinalla hukkaan, kun niillä voi tehdä käsitöitä. Aina on hattua, huivia, huopaa, tossuja tai villapaitaa menossa. Se on joka kerta iloa, kun näkee jotain valmistuvan ja välillä niillä voi ilahduttaa muitakin. Kangaspuilla Värjönen on melkoinen mestari, sillä uniikkeja tuotteita syntyy laidasta laitaan, esimerkiksi mattoja, seinävaatteita, pöytäliinoja ja huiveja. Hän on ollut lukuisilla käsityökursseilla kudonnasta keramiikkaan ja nypläykseen ja testannut muun muassa kaislanpunontaa, pajunpunontaa ja huovutusta. Hulmuavat huivit taisi olla viimeisin kurssi, jota katselin kiinnostuneena. Tuotteisiini mallit tulevat aika paljon omasta päästä. Minulle saattaa tulla ideoita ja jos en heti pistä niitä ylös, ne unohtuvat. Minulle tulee myös kaikki mahdolliset käsityölehdet ja ammennan ideoita niistäkin. Kierrän myös jonkin verran alan tapahtumia. Yksi suosikkitapahtumistani on maaliskuun tienoilla pidettävät Käsityömessut Turussa. Ompelukoneella Tiina lähinnä viimeistelee tuotteitaan. Hän myös värjää itse lankoja kasveilla ja kemiallisilla väreillä ja langoista syntyy sen jälkeen muun muassa villapaitoja. Viisi vuotta sitten Värjönen toteutti unelmansa. Hän oli kaksi ja puoli vuotta opintovapaalla töistä ja valmistui artesaaniksi Loimaan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kudontalinjalta. Värikkäitä vetoketjukoruja.

13 Hospitaali 13 VSSHP:n ammattilaiset nyt YouTubessa Kuvaus, kamera, käy! Erikoistuva lääkäri Jonni Unga, Iiris Silander ja Mikko Salminen videonteossa. (Kuva Sanna-Mari Heinonen) Teksti» Markku Näveri Jos työ sairaalassa kiinnostaa, kannattaa käydä YouTubessa katsomassa, mitä yksitoista eri alojen ammattilaista kertovat työstään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Pyöreästi kolmesta neljään minuuttiin kestävät videot ovat olleet koko maailman katsottavissa helmikuun toiselta viikolta alkaen. Rekrytointisuunnittelija Sanna-Mari Heinonen henkilöstöpalveluista kertoo videoita tehdyn viime loppuvuoden aikana, ja tekijöinä olivat Turun AMK:n Taideakatemian opiskelijat. Opiskelijat tutustuivat ennakolta esiintyjiin ja kuvauspaikkoihin. Jokaisen videon on käsikirjoittanut ja toteuttanut eri opiskelija. Siksi ne eivät ole samalla sapluunalla tehtyjä, ja painopiste vaihtelee. Videoiden näkökulma on lähinnä dokumentaarinen. Me emme sanelleet niiden sisältöä, kerroimme vain, millaisia rajoituksia sairaalassa kuvaamiselle on. Esiintyjiksi etsittiin positiivisesti ammatistaan ajattelevia, PR-henkisiä henkilöitä, jotka haluavat tällä tavoin markkinoida työtään ja työpaikkaansa. Pahitteeksi ei ollut, ettei liikoja jännitä kameran edessä. Sanna-Mari Heinonen kertoo mitat täyttävien henkilöiden löytyneen yllättävän helposti ja nopeasti. Osan hän löysi itse, osa tuli yksiköiden esimiesten avulla. Yksi tavoitteista oli, että videoiden ammattikirjo on monipuolinen. Valmiista videoista tekijät saivat palautetta rekrytointisuunnittelijalta sekä viestintäpäällikkö Esa Halsinaholta. Videoita hiottiin ja viimeisteltiin ja joitain teknisiä puutteita korjattiin. Lisää tarvitaan Loppu hyvin, kaikki hyvin pätee tässäkin. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä sairaanhoitopiirin heille tarjoamaan tilaisuuteen. Esiintyjät ovat nauttineet filmitähteydestään ja kuvaustyöstä opiskelijoiden kanssa. Ketään ei ole kaduttanut mukaan lähtö. Esiintyjät olivat aivan loistavia, tosi hienoja: he esittävät mainiosti työnsä hyvät puolet haasteitakaan kaihtamatta, Sanna-Mari Heinonen ylistää. Ja kunnia niille, joille se kuuluu: mukana olivat seuraavat pioneerit: sairaanhoitaja Eljas Honka-Hallila, Totek, sairaanhoitaja Jarno Kaukola, Sydänkeskus, osastonsihteeri Elina Laiho, Operatiivinen toiminta, lääkintävahtimestari Kirsi Leivo, Neuro, ammattimies Mikko Lindqvist, Tekniikan palvelut, dieettikokki Mirkka Lundman, Arkea (Huollon palvelut), laitoshuoltaja Kyllikki Punkkinen, Huollon palvelut, perushoitaja Katri Rantala, Medisiininen, erikoistuva lääkäri Soile Salomäki, Medisiininen, laboratoriohoitaja Ville Suomi, Tyks-Sapa, erikoistuva lääkäri Jonni Unga, EPLL. Tällaisia rekrytoinnin tueksi tarkoitettuja videoita ja vastaavia pitäisi Sanna-Mari Heinosen mukaan tehdä lisää. Ne ovat tätä päivää. Nuoret haluavat kurkistaa netistä, millaista työ on ja mitä on tarjolla. Videoihin löytyy linkki: tai suoraan YouTubesta: ja hakusanaksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

14 14 Hospitaali Perheterapiakoulutuksella suoraa vaikutusta työn laatuun VSSHP:n Psykiatrian tulosalueelta valmistui joulukuussa erityistason perheterapeuttia. Teksti ja kuvat» Marjo Peltoniemi Muuttuvassa sairaanhoidon kentässä henkilökunnan kouluttautuminen on entistä tärkeämpää. Ammattitaidon kehittyminen tuo hyötyä kaikille osapuolille: työntekijälle, työnantajalle ja potilaalle. Psykiatrian tulosalueella on tuoretta kokemusta onnistuneesta pitkäkestoisesta perheterapeuttikoulutuksesta. 3-vuotiseen erityistason perheterapiakoulutukseen osallistui VSSHP:n Psykiatrian tulosalueelta 24 työntekijää niin lasten- ja nuorten psykiatrialta kuin aikuispsykiatrialtakin. Valmistumisjuhlia vietettiin Koulutettavissa oli mukana sairaanhoitajia, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja lääkäreitä. Koulutus oli Valviran vahvistama psykoterapiakoulutus, jonka myötä valmistuneet saivat psykoterapiapätevyyden. Kustannuksista vastasi työnantaja. Kannattava satsaus Koulutusta organisoimassa olleen ylihoitaja Anita Birstolinin mukaan kilpailutetulla koulutuspaketilla saavutettiin huomattavaa säästöä. Koulutus oli hänen mielestään työnantajalta kannattava satsaus, jota koulutettavat ovat osanneet arvostaa ja joka näkyy suoraan työn tekemisessä ja laadussa. Anita Birstolinin mielestä työnantajan kannattaa satsata yksittäisten koulutuspäivien sijasta pidempiin koulutuksiin. Lähipäiviä koulutukseen sisältyi noin parikymmentä vuodessa. Laajuus oli 69 opintopistettä ja 1863 oppituntia. Koulutukseen osallistuneiden tuli täyttää Valviran kelpoisuusehdot. Vakinaiset työntekijät olivat etusijalla koulutettavien valinnassa samoin kuin sellaiset työntekijät, joilla ei ollut aiempaa psykoterapiakoulutusta. Koulutus jakaantui kolmeen osioon: teoriaan, omaan terapiaosuuteen ja työnohjaukseen. Teoriakoulutuksesta vastasi yksi opettaja läpi koulutuksen. Terapiaosuus ja työnohjaus toteutettiin pienryhmissä psykoterapeuttien ohjauksessa. Omassa psykoterapeuttisessa työskentelyssä koulutettavat tutustuivat lähtöperheeseensä ja haastattelivat omia vanhempiaan käyttäen videointia apuna. Työnohjauksessa työskenneltiin koulutettavan asiakasperheen kanssa yhdessä paikan päällä tai videoituja perhetapaamisia katsellen. Koulutettava sai palautetta ryhmältä ja kokeneilta työnohjaajilta, jotka olivat vaativan erityistason psykoterapeutteja. Psykiatrialla entistä enemmän perhe- ja verkostotyöskentelyä Erikoissairaanhoidon psykiatrialla ei ole resursseja pitkiin yksilöterapiatyöskentelyihin, joten pääsääntöisesti työskennellään entistä enemmän perheiden ja verkostojen kanssa. Lisäksi on käytössä muita työmuotoja. Lasten ja nuorten puolella perheterapiaa käytetään paljon ja aikuispuolellakin sitä pitäisi käyttää enemmän. Jos jompikumpi lapsen vanhemmista on hoidossa, pitäisi huomioida kokonaisuus ja myös toisinpäin eli jos lapsi tai nuori on hoidossa, huomioidaan myös vanhempien tilanne, Anita Birstolin kertoo. Tuloksia seurataan Meillä on ajatuksena, että jollakin tavalla seuraamme miten valmistuneet pystyvät käyttämään koulutuksessa saamiaan työkaluja omassa työssään eli miten osaamisen lisääntyminen siirtyy käytäntöön. Koulutuspalautteen perusteella toiveet koulutuksen suhteen ovat täyttyneet ja jopa ylittyneet. Joistakin yksiköistä on ollut mukana useampi koulutettava ja tämä edistää sitä, että uudet käytännöt saadaan juurrutettua vieläkin tehokkaammin työyhteisön käyttöön. Koulutus myös yhdisti ihmisiä ja teki kollegoita tutummaksi. Työntekijät tietävät nyt paljon enemmän eri tulosyksiköiden toiminnasta Psykiatrian tulosalueen sisällä. Pidemmistä prosessikoulutuksista hyöty on huomattavasti suurempi kuin yksittäisistä koulutuspäivistä. Tällainen koulutus on pidemmän ajan prosessi, jonka myötä muutokset asenteiden tasolla ovat pysyvämpiä. Asennemuutoksia seuraa työkäytäntöjen kehittyminen. Kannatan lämpimästi, että meillä olisi vastaavia koulutuksia jatkossakin sairaanhoitopiirissä, Birstolin suosittelee. Koulutuspalautteista poimittua Koulutuksen myötä aloin eri tavalla arvostaa perhetyötä ja panostaa siihen. Opin näkemään entistä paremmin perheen kokonaisuuden ja lapsen, nuoren tai aikuisen omassa kontekstissaan ja yhteisössään. Kriittisyys omaan työntekoon lisääntyi. Sen myötä alkoi miettiä työn vaikuttavuutta enemmän ja ovatko tehtävät asiat sellaisia, jotka vievät asioita eteenpäin ja auttavat hoidossa. Avarakatseisuus lisääntyi siten, että pystyy rauhassa kuuntelemaan ihmisten tarinoita eikä ole kiire diagnosoida tai tehdä päätelmiä. Oma asenne muuttui. Asiakkaiden ongelmat ovat tulleet inhimillisemmiksi ja lähemmäs ja työntekijänä pystyy parempaan vuorovaikutteisuuteen. Työtapa on muuttunut ja asiakkaat pitävät uudesta tavasta. Asiakkaiden monimuotoisten ongelmien kohtaamiseen tuli roh keutta ja varmuutta. * Kyselyyn vastasi 10 sairaanhoitajaa, kolme lääkäriä, kolme sosiaalityöntekijää ja psykologi. Tärkein oivallus, mitä itse koulutuksesta sain, liittyy siihen asennemuutokseen, että tarkoitus ei ole hoitaa perheitä, vaan saada perheet itse hoitamaan itseään. Sairaanhoitajana on tottunut ajattelemaan, että hoitaja hoitaa ihmisiä, ohjeistaa ja antaa neuvoja. Perheet opettavat minulle tilanteestaan ja minun roolini on herätellä huomaamaan uusia ajattelu- ja käyttäytymistapoja. Kuuntelemisen roolia ei voi koskaan vähätellä. Itsensä ja persoonansa on uskallettava itsensä likoon. Asenne on siirtynyt myös yksilötapaamisiin nuoren kanssa. Perheterapeuttikoulutus oli vaativa suoritettava työn ohella, mutta olen kiitollinen sairaanhoitopiirille tästä mahdollisuudesta, sairaanhoitaja ja tuore perheterapeutti Hanna Sirkiä Kaarinan nuorisopsykiatrian poliklinikalta kertoo.

15 Hospitaali 15 Vuoden oppimisympäristö 2013: PET-osasto Vuoden oppimisympäristö -tunnustus myönnetään sairaanhoitopiirissämme vuosittain. Huomionosoituksen tavoitteena on tuoda esille laadukasta terveysalan opiskelijaohjausta ja antaa tunnustusta yksiköille ja ohjaajille heidän työstään opiskelijoiden ohjaajina, kannustajina ja ammatillisen identiteetin kehittäjinä sekä oppimisen arvioijina. Hyvä oppimisympäristö on työyhteisö, joka on kokonaisuudessaan sitoutunut opiskelijaohjaukseen. Positiivisen oppimisympäristön luominen vaatii henkilökunnalta toimivia vuorovaikutussuhteita sekä selkeitä haasteellisia päämääriä oppimiselle. Ilmapiiri vaikuttaa merkittävästi opiskelijan oppimiseen. Kaiken palautteen perusteella opiskelijat kokevat oppimisympäristöt VSSHP:ssä turvallisiksi ja vastaanottaviksi sekä itsenä osaksi työyhteisöä. Myönteisessä oppimis- ympäristössä korostuvat ohjaussuhde, vastuu ja luottamus sekä kokemusten reflektointi. Merkittävin opiskelijoiden oppimiseen liittyvä tekijä on yksilöllisen ohjaussuhteen laatu, jonka opiskelijat arvioivat erinomaiseksi. Ohjaajat osaavat ottaa opiskelijan aktiivisesti mukaan oppimistilanteisiin, ovat aidosti kiinnostuneita opiskelijan oppimisesta sekä helposti lähestyttäviä. Palautteen perusteella henkilökunta on onnistunut loistavasti ohjaustyössä haastavan vuoden 2013 aikana. Palautteen avulla PET-osastolla opiskelijat saavat ensiluokkaista ohjausta. Ansaitut kakkukahvit ovat paikallaan. voimme jatkaa ohjauskäytäntöjen kehittämistä ja niiden keinojen löytämistä, joilla opiskelijoiden oppimisprosessia harjoittelussa parhaiten tuetaan. Palautetta kerättiin sähköisesti CLES+ T-mittarilla ja vastaajia oli Kaikille osastoille, joilla vähintään viisi opiskelijaa oli vastannut oppimisympäristön laatua mittaavaan kyselyyn, laskettiin tunnusluku kuvaamaan oppimisympäristön laatua. Tunnustuksen saaneen PET-osaston tunnusluku oli 9,83 asteikolla Esimerkki palautteesta PET-osastolle: PET-osastolla kaikilla henkilöillä on harvinaisen positiivinen suhtautumistapa opiskelijoita kohtaan ja opiskelija otetaan todella lämpimästi työyhteisöön mukaan. Kiitos! Tiina Tarr, TtM, opetuskoordinaattori Arvostus lämmittää Osastonhoitaja Anne Helminen kertoo Vuoden oppimisympäristö -palkinnon ilahduttaneen PET-osaston hoitohenkilökuntaa suuresti. On hienoa nähdä, että opiskelijat arvostavat sitä työtä, mitä heidän kanssaan teemme ammattitaitoa edistävillä harjoittelujaksoilla. PET-keskus on moniammatillinen työyhteisö. Potilaan hoitoprosessi vaatii monta eri ammattiosaajaa radiolääkkeen tuotannosta tutkimuksen lausuntoon tai tieteelliseen julkaisuun. Olemme tottuneet työyhteisössämme siihen, että kokonaisuus vaatii monta eri osa-aluetta ja opiskelijat kuuluvat yhtenä osana tähän kokonaisuuteen. Moniammatillisuutta meillä on opiskelijoissakin, sillä meillä käy sekä röntgenhoitaja- että bioanalyytikko-opiskelijoita. Opiskelijat osallistuvat osaston jokapäiväiseen toimintaan, vaikka tavoitteiden osalta pääpaino onkin diagnostisten tutkimusten tekemisessä. PET-toiminta vaatii hoitohenkilökunnalta erityisosaamista, jota on vain siellä. Osastolla koetaan, että on ilo opastaa opiskelijoita tähän erityiseen työhön. Ohjaajana myös omaa ammattitaitoa on pidettävä korkealla tasolla. Myös yhteistyö TuAMK:n kanssa on toiminut erittäin hyvin. Hoitajat antavat hyvää palautetta opiskelijoille, sillä osastolla on ollut ilo saada hyvin motivoituneita opiskelijoita, jotka ovat olleet kiinnostuneita osaston erikoisalasta ja työstä, jota siellä tehdään. Tärkeintä on kuitenkin, että opiskelijoissa näemme mahdolliset tulevat uudet työyhteisömme jäsenet, Anne Helminen tähdentää. Kipukampanjalla laatua potilashoitoon Aikuispotilaiden kirurgiset toimenpiteet ovat lisääntyneet erityisesti tuki-, liikunta- ja ruuansulatuselimistön sekä silmän alueen toimenpiteiden osalta. Ne tehdään yhä useammin päiväkirurgisesti, jolloin laadukas ja kokonaisvaltainen potilaan kivun hoidon toteutus voi prosessien nopeuden vuoksi jäädä toteutumatta. Hoitotyön tutkimussäätiön (HOTUS) helmikuussa 2013 julkaisema aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen hoitotyön suositus painottaa kahdeksaa kohtaa, joiden avulla potilaan akuuttia kipua voidaan hoitaa sekä yhtenäisesti että oikea-aikaisesti yhdessä potilaan kanssa. Suosituksen mukainen laadukas kivunhoito rakentuu: 1) potilaan ohjauksesta 2) kivun tunnistamisesta 3) kivun arvioinnista 4) kivun lääkehoidon toteutuksesta 5) muiden kivun hoitomenetelmien käytöstä 6) potilaan voinnin seurannasta 7) kivun hoitotyön kirjaamisesta sekä 8) kivun hoitotyön laadun varmistamisesta. Hotus /Kivunhoito_suositus.pdf Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä akuutin kivun suosituksen sisältöä tarkastellaan vuoden 2014 aikana yhteistyössä potilaiden kanssa kampanjoimalla laadukkaan kivun hoitotyön puolesta. Kipukampanjan aikana suosituksen käyttöönottoa sairaanhoitopiirissä tuetaan yhteistyössä toimenpide-, teho- ja kivunhoitopalvelujen palvelualueen (Totek) sekä VSSHP:n hoitotyön toimiston kanssa. Suosituksen käyttöönottotoimet ovat luonnollinen jatke vuoden 2012 Atek- klinikan kivun hoitotyön laadunvarmennusprojektille, jonka myötä organisoitiin akuutin kivun hoidon koordinointiryhmän toimintaa (APS) päivittämällä muun muassa kipuvastuuhoitajaverkosto, kivun hoidon ohjeistus ja koulutussuunnittelu sekä auditoitiin kipuvastuuhoitajien tiedot ja asenteet kivun hoidon suhteen. Herättelyä Kipukampanja tulee vuoden aikana sisältämään kaksi hoitotyön iltapäiväkokonaisuutta, joissa teemana on kivun suositustasolle siirtyminen. Suositukset ovat esillä myös potilasturvallisuusviikolla maaliskuussa, kipuvastuuhoitajaverkoston tilaisuuksissa sekä alueellisissa koulutuksissa. Samanaikaisesti tehdään auditointeja liittyen muun muassa kivun kirjaamiseen yhteistyössä Tules-toimialueen kanssa. Kipuvastuulääkäri sekä kipuhoitaja kiertävät toimialueita vahvistaen vastuuanestesialääkäreiden sekä kipuvastuuhoitajien osaamista suositusten suhteen. Kipuvastuuhoitajille jaetaan yhtenevää koulutusmateriaalia, jonka avulla he rakentavat yksiköissään annettavan suositusperusteisen kipukoulutuksen. T- sairaalan Tietolähteeseen kootaan myös spontaani kipukysely potilaille ja heidän läheisilleen. Palautetta kerätään koko vuoden 2014 ajan. Näkyvin osa kipukampanjaa ovat seinille ilmestyvät lehtiset, joilla herätellään sekä hoitajan velvollisuutta arvioida potilaansa kipua että samalla potilaan oikeutta mittauttaa kipunsa hoitojaksonsa aikana. Vuoden 2014 kipukampanjalla pyritään nostamaan kivun hoitotyötä tasalaatuisemmaksi koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Akuutin kivun suosituksen kahdeksan kohtaa ohjeistavat tästä eteenpäin jokaisen hoidettavan potilaamme kivunhoitoa. Tervetuloa mukaan kampanjoimaan. Kipumittarin hymynaama on yhteinen tavoitteemme! Minna Ervast, kliinisen hoitotyön asiantuntija / Totek-palvelualue Päivi Kuusisto, kipuhoitaja APS, Totek-palvelualue Heljä Lundgren-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP hoitotyön toimisto Pirkka Rautakorpi, vastuulääkäri APS, Totek-palvelualue

16 16 Hospitaali Hyvä meininki hyvät työntekijät Teksti ja kuva» Markku Näveri Länsirannikon Työterveys Oy sai Petri Niemisestä, 49, todellisen pitkän linjan ammattilaisen. Vuodenvaihteessa johtavan työterveyslääkärin pestin ottanut Nieminen toimi aiemmin neljätoista vuotta Mehiläisen Turun toimipisteen työterveyslääkärinä ja sitä ennen kymmenen vuotta samassa tehtävässä Kaarinan kaupungin palveluksessa. Mikä sai miehen hakeutumaan Länsirannikon Työterveyteen? Katsoin, että oli tullut aika vaihtaa ja etsiä uusia ammatillisia haasteita. Ja kun työuraani tutkailee, eipä minua voine ainakaan hötkyilystä syyttää. Pitkään Petri Niemisellä on vakaat aikeet viihtyä myös uudessa tehtävässään ja tehdä pitkäjänteistä työtä. On tärkeää, että meillä on uusi yksikkö. Se tarjoaa hyvän mahdollisuuden luoda uusia toimintatapoja ja kehittää yhteistyötä. Yhteistyökumppaneiksi Nieminen mainitsee erityisesti sairaanhoitopiirin henkilöstöhallinnon, työsuojeluorganisaation sekä kaikki yksiköt. Tuore kasvo Alkaneen vuoden kuviot näyttävät työterveyshuollon näkökulmasta hyviltä. Veres vetojuhta nostaa esiin varsinkin aiemmin vaivanneet, nyt kaikonneet resurssiongelmat: lääkäreitä on Niemisen lisäksi kuusi ja seitsemäs tulee toukokuussa. Mistä moinen vetovoima? Liiketoimintamalli on houkutellut. Meillä on mahdollisuus paitsi kehittyä ammatillisesti, kehittää myös aivan omanlainen toimintatapa, ja kun pää rekrytoinnissa on saatu auki, on seurauksena ollut ketjureaktio. Yhtiöittäminen on ollut oikea ratkaisu, Petri Nieminen todistaa. Kun resurssit on saatu kuntoon, Länsirannikon Työterveys pääsee toteuttamaan tavoitettaan: tarjoamaan ydintoimintoihin kuuluvat työterveyspalvelut omin voimin. Tämän on tarkoitus tapahtua kuluvan vuoden aikana Saman katon alle Suurena toiveena työterveysyhtiöllä on päästä yhden ja saman katon alle. Nyt Turussa on kaksi toimipistettä: Hämeenkadulla ja Lemminkäisenkadulla. Se olisi toiminnallisesti sekä järkevää että hyödyllistä. Sama tila näkyisi kontaktien pysyvyydessä, samat hoitotahot tulisivat tutuiksi niin yksittäisille henkilöille kuin yksiköille. Yhdessä tilassa voisimme saumattomammin rakentaa toimintaam- Johtava työterveyslääkäri Petri Nieminen sanoo tulleensa jäädäkseen. Länsirannikon Työterveys Oy on myötätuulessa. me vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita, räätälöidä palvelujamme. Viime loppuvuoden puhuttaneen ytajan vaikutuksista ei työterveydenhuollossa ole dataa, mutta johtava työterveyslääkäri toteaa, että yleisellä tasolla negatiivisten kokemusten tiedetään vaikuttavan työssä jaksamiseen ja terveyteen Länsirannikon Työterveyden vahvuutena on moniammatillinen erityisosaaminen, jota tarvitaan, onhan asiakkaina terveydenhuollon henkilöstö, Petri Nieminen muistuttaa. Hänen puheessaan korostuvat asiakaspalvelu ja yhteistyö. Länsirannikon Työterveys Oy:ssä on hänen mukaansa hyvä meininki ja hyvät tekijät, joilla on aito halu rakentaa hyvin toimivaa työterveyshuoltoa. Hiihtomiehiä Turussa syntynyt, koulunsa käynyt ja opiskellut Petri Nieminen yrittää siviilissä elää niin kuin opettaa. Tämä tarkoittaa viihtymistä kuntosalissa ja juoksulenkeillä. Helmikuun alkupuolella hän harjoitteli Finlandia-hiihtoa varten, ja hiihtokilometrejä jää vuosittain taakse Myös rullasuksihiihto kuuluu repertuaariin. Kaarinassa sijaitsevan omakotitalon pihamaalla on pieni kasvihuone, jonka mullassa Nieminen möyrii. Harrastuksiin kuuluu myös valokuvaus sekä veneily Turun saaristossa. Perheen neljä lasta ovat jo maailmalla, mutta tilalla on kaksi koiraa, joita Petri Nieminen vaimonsa kanssa hoivailee. Vahingosta viisastuu MULTASORMELLA ON ASIAA Kirjoituksen piti olla valmis, mutta kohtalo puuttui peliin. Tuli ilmoitus kaatumisesta T-sairaalan pääsisäänkäynnin lähellä. Kun lämpötila vaihtelee nopeasti, on koko alueen liukkauden torjunta todella haastavaa. Sepeli uppoaa pehmeään jäähän, 15 minuutin päästä hiekoituksesta saattaa taas olla liukasta. Edusta oli kuitenkin hyvässä kunnossa, ja kävin vahtimestarin luona selvittelemässä tapahtunutta. Ilmeni, että jalankulkuväylällä on rakennusvirheestä johtuvia pullistumia ja samassa paikassa on vuosien varrella kaatunut ja loukkaantunut useita ihmisiä. Asiasta on laitettu tietoa ylöspäin. Pullistumat olisi pitänyt korjata vuosia sitten, ja tiedon olisi pitänyt välittyä ylhäältä meille työn suorittajille. Valitettavasti noiden pullistumien poisto ei kuitenkaan riitä, käytävä on myös levennettävä, jotta työ voidaan suorittaa koneellisesti. Tänäänkin tuosta ongelmapaikasta kulkee noin 1000 ihmistä. Nyt aloitimme käytävän suolauksen käsityönä. Tuokin kaatuminen tapahtui aamulla ennen seitsemää, ja lapiopelillä olemme tulevaisuudessakin myöhässä. Pelkästään jalankulkuväyliä on alueella usea kilometri. Pian on taas se aika vuodesta, kun pääsee ns. tositoimiin. Tämän lehden ilmestyessä saavat omenapuitten oksat tuntea leikkuusaksien voiman. Eipä tuo puutarhurin perustyö puistopuolella hirveästi vuosien saatossa ole muuttunut. Viljelypuoli onkin eri juttu. Vesiviljely, keinovalokasvatukset jne. Olosuhteet muuten tuon työn ympärillä ovatkin sitten aika myllerryksessä. Ensimmäisenä tietysti ilmasto. Jo neljäs vuosi peräkkäin tavanomaisesta poikkeavia kelejä. No, ammatti-ihmisenä niihin pi- tää sopeutua. Organisaatiomuutokset, yhteiskunnan työn yksityistäminen ym. Nuo ovatkin jo vaikeampia ymmärtää. Niittenkin kanssa pitäisi pärjätä taatakseen oman ja työntekijöiden tulevaisuuden. Tyksistä tulee tavallaan Pariisi mieleen. Kesäisin siellä käy muistaakseni kaksi miljoonaa turistia päivittäin. Melkoista vilinää. Liikennekaaoksia, jonottamista ja tietenkin hirveä määrä roskia, tupakantumppeja. Ilmankos iso osa vakioasukkaista pyrkii muuttamaan kesäksi pois. Tylsän tuntuinen sana toimivuus on tuleva strategiani. Kasvien suhteen olen tuossa aika pitkällä. Altakastelujärjestemät kukkalaatikoissa, helppohoitoiset, mutta näyttävät perennat. Valitettavasti tämän alueen laajeneminen alkaa rajoittaa ajankäyttöäni kasvien kanssa. Alueen siisteys, turvallisuus, polkupyöräkaaos, kaatuilevat liikennemerkit jne. Pitäisi pystyä kehittämään piha-alueen toimivuutta. Ajankäytöstähän tässä on kyse. Työntekijöiltäni saan selville, millainen on toimiva roskis tai polkupyöräteline. No, itse asiassa tiedämme jo. On opittu kantapään kautta. Ongelmana on, ettei hyvin toimiva ole välttämättä kaikkein kaunein. Tosin kaikkiin näihin pihan hyötyesineisiin saa valita värin. Aina olen valitellut liiasta betonista. No, nyt sitä tuli reunakivien muodossa. Jospa niitten taakse jääneet nurmikaistat olisivat Stigamme (päältäajettava, 110 cm) levyisiä tai muutamassa kohtaa olisi matalampi reunakivi, ei tarvitsisi käyttää käsintyönnettävää konetta. Tosin melko samanlaisella koneella olen puistohommiin tutustunut 16-vuotiaana harjoittelijana Halikossa. Jotkut asiat tosiaan saisivat muuttua. En jatka listaa enempää, koska tarkoitus ei ole valittaa vaan päästä kehittämään askel askeleelta toimivampaa ulkoympäristöä. Päästäkseni eteenpäin on pakko alkaa tutustua tähän organisaatioon paremmin. Toivottavasti löydän tavan siirtää näitä ruohonjuuritason asioita oikeille ihmisille ja toimivuus paranisi. Kipupiste, johon kirjoituksessa viitataan: talvikunnossapidolle hankala kalteva, kapea väylä, jota liikennemerkki vielä kaventaa. Rakennusvirheen nostamat pullistumat ovat kuvan jalankulkijoiden kohdalla.

17 Hyvät valmiudet lääkehoidon ohjaukseen Hospitaali 17 Sairaanhoitaja lääkehoidon ohjaajana (MONI-lääke) -hankkeen tuloksia Potilaan lääkehoitoon sitoutuminen on merkittävä haaste terveydenhuollon ammattilaisille lääkehoidon optimaalisen tuloksen saavuttamiseksi. Moniammatillisessa yhteistyössä toteutetulla, näyttöön perustuvalla lääkehoidon ohjauksella voidaan vaikuttaa lääkehoitoon sitoutumisen edistämiseen ja lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen (STM 2011). Sairaanhoitajilla on tärkeä rooli työryhmässä potilaan lääkehoidon ohjauksen toteuttamisessa ja lääkehoitoon sitoutumisen edistämisessä. VSSHP osallistui yhdessä Turun hyvinvointitoimialan kanssa Turun ammattikorkeakoulun ja Lääketietokeskuksen yhteistyöhankkeeseen Moniammatillisessa yhteistyössä rationaaliseen lääkehoitoon (MONI-lääke). Tavoitteena oli kehittää lääkehoidon ohjausta, lääkehoitoon sitoutumista ja lääketiedon tehokasta käyttöä tuottamalla tietoa sairaanhoitajien toteuttamasta lääkehoidon ohjauksesta ja sairaanhoitajien käyttämistä lääketiedon lähteistä. Hankkeesta saatuja tuloksia hyödynnetään Lääketietokeskuksen yhteistyössä toteutettavassa SHOK-tutkimushankkeessa Kansalaisen ja ammattilaisen väliset uudet yhteistyömallit. Farmakologiassa kehitettävää Hankkeessa tehdyn kyselyn mukaan sairaanhoitajilla oli hyvät valmiudet toteuttaa lääkehoidon ohjausta. Sairaanhoitajat käyttivät eniten suullisia ja kirjallisia menetelmiä lääkehoidon ohjauksessa. Sähköisten menetelmien käyttö oli vähäisempää (mm. sähköiset neuvontapalvelut, ohjausvideot). Farmakologinen tietoperusta oli heikoin ohjausosaamisen alue, ja sitä tulisikin jatkossa kehittää. Ohjaustilanteissa lääkehoidon peruste, lääkehoidon tyyppi, annos, antoreitti ja lääkkeenottotapa käytiin hyvin läpi. Lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset, lääkehoidon kustannukset ja luotettavat lääketiedon lähteet jäivät vähemmälle huomiolle. Lääkehoidon sitoutumisen edistämisessä keskeistä oli lääkehoidon ohjaaminen, tiedon antaminen ja motivointi. Sairaanhoitajat käyttävät varsin monipuolisesti eri lääketiedon lähteitä. Vastaajien eniten käyttämät lääketiedon lähteet olivat kollegat, lääkärit ja Pharmaca Fennica. Sairaanhoitajat toivoivat heille kohdennettuja, helposti saatavilla olevia ja helppokäyttöisiä lääketiedon lähteitä. Uusi tarkistuslista Osana hanketta kehitettiin YAMK-opinnäytetyössä (Härkönen 2013) sairaanhoitajien apuvälineeksi potilaan kotiutustilanteeseen lääkehoidon ohjauksen tarkistuslista, joka on nyt saatavilla taskukokoisena Lääketietokeskuksen kautta. Tarkistuslistan tarkoituksena on turvallisuuden lisääminen, toiminnan yhdenmukaistaminen ja laadun parantaminen lääkehoidossa. Lista sisältää ne asiat, joita lääkkeenkäyttäjän tulee tietää omasta lääkityksestään, kuten käyttötarkoitus, haitta- ja yhteisvaikutukset ja niiden estäminen sekä informaatio luotettavista lääketiedon lähteistä. Lista sisältää myös ohjaustilanteessa huomioitavia asioita. Tarkistuslista laadittiin kehittämisprojektia varten perustetussa projektiryhmässä, johon kuului sairaanhoitajia, osastofarmaseutti ja kliinisen hoitotyön asiantuntija korvaklinikalta. Lista pilotoitiin yhdellä klinikan vuodeosastolla ja päiväkirurgisessa yksikössä marraskuussa Pilotin jälkeen listaa käyttäneille sairaanhoitajille Sari Härkösellä on kädessään tuore lääkehoidon ohjauksen tarkistuslista. Taustalla on Octopus-näkökenttätutkimuslaite. (Kuva: Markku Näveri) tehtiin kysely tarkistuslistan käytettävyydestä ja soveltuvuudesta lääkehoidon ohjaustilanteeseen. Sairaanhoitajat arvioivat ohjaustilanteiden sisällön, potilaiden tiedonsaannin ja oman lääketiedon tuntemuksensa parantuneen. Kirjallisen ohjausmateriaalin käyttö lisääntyi, ja potilailla oli parempi mahdollisuus kysymysten esittämiseen ohjaustilanteissa. Lista toimi muistin tukena, mutta sen käytön ei koettu nopeuttavan ohjausta. Tarkistuslista oli ulkoasultaan selkeä, mutta sen toivottiin olevan kooltaan pienempi. Pilotin tuloksia hyödyntäen Lääketietokeskus on tehnyt painetun version Lääkehoidon tarkistuslistasta potilaan kotiutukseen. Tarkistuslistan käyttö aloitettiin korvavuodeosastolla tämän vuoden alussa, ja tarkoitus on ottaa se vähitellen käyttöön koko toimialueella. Listasta kiinnostuneet yksiköt voivat olla yhteydessä Sari Härköseen (sari.harkonen@tyks.fi). Arja Pekonen, suunnittelija Sari Härkönen, sairaanhoitaja Virpi Sulosaari, lehtori Lisätietoa: Härkönen S Tarkistuslista sairaanhoitajan työkalu potilaan kotiutustilanteen lääkehoidon ohjauksen kehittämisessä. Opinnäytetyö (YAMK). Turun ammattikorkeakoulu. Saatavilla: Theseus-tietokanta. Sulosaari V, Teuri R, Soini T, Pekonen A, Ojanperä K, Alanko H, Juuti H, Tuderman P & Leppä E Sairaanhoitaja lääkehoidon ohjaajana ja lääketiedon käyttäjänä MONI-lääke-hankkeen tuloksia. Turun AMK:n julkaisusarja. Raportteja 168. Tutkimuksia. Saatavilla: LOKI - Turun ammattikorkeakoulun julkaisutoiminnan verkkopalvelu (ilmainen verkkojulkaisu).

18 18 Hospitaali Uusi vuosi uudet rahat Janne Sjölund» JHL:n koordinoiva pääluottamusmies Vai lähdetäänkö sittenkään puhtaalta pöydältä? Sairaanhoitopiirin talous ei ole korjaantunut taikaiskusta, eikä yllättävää jättiperintöä ole saatu. Perintönämme on aiemmilta vuosilta kertynyt alijäämä, ja haasteita riittää talousarviossa pysymisessä kuluvanakin vuonna. Tämän vuoden talousarviossa on jo valmiina mittava kohdentamaton vaje, ja erilaiset toiminnan muutokset ja säästösuunnitelmat ovat edelleen arkea. Valmistelussa ovat mm. laitoshuollon toimintamalli, kuljetusten selvittely, tekstinkäsittelyn selvittely, laboratorion yhdistäminen ja laajemminkin sairaanhoidollisten palveluiden tuottaminen länsirannikon alueella. Elämme siis jatkuvan muutoksen keskellä, mikä on samalla sekä uhka että mahdollisuus! Tulevaisuuttamme ja sairaanhoitopiirin asemaa tulevaisuuden sote-kentässä pyritään luotaamaan sairaanhoitopiirin valmisteilla olevan strategian Terveempänä kotiin avulla. Mielestäni luonnoksessa korostuu tavoite saada hallittua koko sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta yhtenäisen palveluketjun avulla, jossa erikoissairaanhoidon rooli on jatkossakin keskeinen. Strategiaesitys on aiheuttanut voimakasta huolta ja keskustelua siitä, säilyvätkö aluesairaalamme jatkossakin elinvoimaisina palveluketjun osina tarjoten alueiden väestön tarvitsemia palveluita paikallisesti. Muutoksia niin aluesairaaloiden toimintaan kuin myös Tyksin toimintatapoihin on väistämättä edessä. O-P Lehtonenkin toteaa blogissaan, ettei tiedä, minkä osan sairaanhoitopiiristä voisi jättää muutosten ulkopuolelle. Henkilöstön kannalta on mielestäni ensiarvoista saada riittävästi tietoa tulevista muutoksista jatkossakin ja olla mukana vaikuttamassa niiden sisältöön. Työsuhteiden pysyvyys, työn suorituspaikka ja muut työsuhteen ehtoihin liittyvät asiat mietityttävät. Hyvätkin suunnitelmat väärin toteutettuna aiheuttavat helposti epäonnistumisia. Koko henkilökunnan osaamisen valjastaminen muutosten toteutuksen suunnitteluun ja sitoutuminen niihin on keskeistä onnistumiselle. Viime syksyn henkilöstöön kohdistuneet, kohtuuttomiksi koetut lomautukset ja osin pakolliset talkoovapaat ovat jättäneet jälkeensä luottamusvajeen, jonka korjaamisessa työnantajalla on nyt näytön paikka. Toimenpiteiden vaikutuksista talouteen ja toimintaan on valmistumassa selvitys, joka valmistunee helmikuun loppupuolella ja tuodaan yhteistyötoimikunnan kautta sairaanhoitopiirin hallitukselle. Etukäteistuntumani on, että merkittäviä säästöjä ei saatu aikaan, jos tulojen menetykset huomioidaan. Henkilöstön työhyvinvointiin ja hoidon saatavuuteen vaikutukset olivat negatiivisia. Selvitys toivottavasti osoittaa toisin, mutta antaa toivottavasti myös arvokasta tietoa siitä, mitä virheitä ei tule toistaa. Sukkia pikkujaloille SuPerin jäsenilta Eläkkeellä oleva paraislainen Raili tekee mielellään käsitöitä katsoessaan iltaisin tv:tä. Mieluisa käsityö on neulominen ja erityisesti villasukkien tekeminen. Sukkia hän lahjoittaa Tyksissä syntyville vauvoille lämmittämään pikkuruisia varpaita. Viime syksyn mittaan hän neuloi myös tonttulakkeja, jotka ilahduttivat joulun aikaan syntyneitä vauvoja. Tarvikkeita käsitöihin Railille hankkii Tyksissä työskentelevä tytär työkavereiden avustuksella. Soili Hautaniemi, kliinisen hoitotyön asiantuntija, T7 Naistenklinikka Clostridium difficile -sairaalainfektiolta suojaavaa rokotetta tutkitaan Clostridium difficile -bakteeri on Suomessa yleisin hengenvaarallisia sairaalainfektioita aiheuttava mikrobi. Infektiolta suojaavaa rokotetta ei vielä ole käytössä, mutta sen tutkimus on käynnistynyt Rokotetutkimuskeskuksessa. Vaiheen III tutkimus toteutetaan yhteistyössä yliopistollisten keskussairaaloiden kanssa, ja siihen voi osallistua rokotetutkimusklinikoilla Turussa, pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Porissa, Kokkolassa, Seinäjoella ja Oulussa. Ihanien villasukkien ja tonttulakkien tekijä taidonnäytteittensä keskellä. Pääsyy C. difficile infektion leviämiseen ovat tartunnan saaneet potilaat, jotka levittävät ympäristöönsä itiöitä, jotka voivat sitten tartuttaa muita potilaita. Hoidosta ja hygieniasta huolimatta C. difficile -infektio uusiutuu helposti. Alkaneeseen monikansalliseen rokotetutkimukseen osallistuu vapaaehtoista 200 tutkimuspaikassa 17 maassa. Suomessa tutkimukseen otetaan mukaan yli 50-vuotiaita vapaaehtoisia henkilöitä, jotka ovat menossa sairaalaan kirurgiseen toimenpiteeseen tai jotka ovat Lisätietoja tutkimuksesta sekä tutkimusklinikoiden yhteystiedot: olleet kuluneen vuoden aikana ainakin kahdesti hoidettavina sairaalassa ja saaneet systeemistä antibioottihoitoa. Turussa tutkimukseen kutsutaan mm. nivel-, polvi- ja lonkkaleikkauksiin tulevia potilaita. Tutkimuksessa annetaan kolme annosta joko C. difficile -toksoidirokotetta tai lumelääkettä. Seuranta kestää 2,5 3 vuotta. Rokotteen toivotaan tulevaisuudessa suojaavan potilaita suoliston kautta leviäviltä C. difficile -sairaalainfektioilta. Tervetuloa kevään jäseniltaan! klo alkaen Radisson Sas Blu Marina Palace Linnankatu 32 Turku Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Paikalla SuPerin toiminnanjohtaja Arja Niittynen sekä uusi järjestöpäällikkö Satu Taiveaho Illan päätteeksi arvotaan perinteisesti liiton lomatuki, arvo 200! Ilmoittautumiset mennessä jaana.dalen@superliitto.fi tai tekstarilla ilmoita myös mahdollinen ruokavaliosi. Tervetuloa!

19 Uusia viran- ja toimenhaltijoita TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Asiantuntijapalvelut Lääketieteellinen fysiikka Niskanen Juha-Pekka, fyysikko TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALA Urologian poliklinikka Salminen Antti, erikoislääkäri TYKSIN SENIORIT Vuosikokous 2.4. kesk klo 14 Tyksin seniorit ry:n vuosikokous pidetään T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa siten, että kahvitus on klo 13 alkaen T-sairaalan kahvion takaosassa. Käyntiosoite Hämeentie 11. Vuosikokouksen aluksi klo kuulemme erikoislääkäri Väinämö Nikkasen esityksen sanoin ja kuvin aiheenaan Egypti lääkärien ja lääketieteen äiti. Vuosikokouksessa käsitellään sille kuuluvat asiat, mm. edellisen vuoden tilinpäätös, määrätään jäsenmaksun suuruus kuluvalle vuodelle ja valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kaksivuotiskaudelle ja hallitukseen erovuoroisten kolmen jäsenen tilalle uudet jäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Ilmoittautuminen vuosikokoukseen viimeistään yhdistyksen sihteerille Taru Luukkala-Viitaselle mieluiten sähköpostilla tai tekstarilla tai soittamalla puh Muuta ohjelmaa keväällä ma klo lähdemme tuomiokirkolta kävelylenkille. Reitin varrelta katsotaan sopiva lounas- tai kahvipaikka. Sään mukaiset asusteet, liukuesteet yms. Pakkasraja on -15 C.. Samalla teemalla ja ohjelmalla kävellään viikoittain maaliskuussa 3.3., 10.3., 17.3., 24.3., 31.3., ja huhtikuussa 7.4., ja to klo 10 kokoonnutaan Kupittaan kuntosalilla. Siellä on sisäliikuntaa hyödyntäen soutulaitteita, kuntosalia ja yleisurheilualuetta. Myös uima-allas on naisten käytössä. Kuntosaliharjoittelu toistuu viikoittain maaliskuussa 6.3., 13.3., 20.3., ja huhtikuussa 3.4., 10.4., ja to on toinen samansisältöinen matka Helsinkiin Sinebrychoffin museoon ja Eduskuntataloon Anne-Mari Virolaisen vieraaksi. TYKS-SAPA-LIIKELAITOS Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus Haapala Amanda, röntgenhoitaja Menna Katja, röntgenhoitaja varahenkilö Valtonen Outi röntgenhoitaja varahenkilö ti hengellinen piiri kokoontuu Tyksin A-pääsisäänkäynnin luona olevassa Hiljaisessa huoneessa. Jatkamme Raamattuun perehtymistä luettavan raamatunkohdan pohjata. Hengellinen piiri kokoontuu maaliskuussa myös ti klo ja huhtikuussa 1.4. ja ti klo 13 käden taitojen jaoston kokoontuminen. Tiedustelut ohjelmasta ja tapaamispaikasta Tuija Taipale, p ti klo 12 menemme tutustumaan Turun taidemuseossa esillä olevaan turkulaislähtöisen kuvanveistäjä Emil Wikströmin veistoksiin teemalla Kiveen kätketty kauneus. Ilmoittaudu viimeistään 24.2 Mari Hautaviidalle sähköpostilla gmail.com tai soittaen tai tekstarilla, p ke klo 19 menemme katsomaan Åbo Svenska Teaterin rockoopperaa Jesus Christ Superstar ke klo 13 lukupiiri kokoontuu kahvila Elvinan kabinetissa, Yliopistonkatu 15. Luettavana ja keskustelun kohteena on Kari Hotakaisen kirja Ihmisen osa ti klo 13 käden taitojen jaoston kokoontuminen ti klo 12 hiljennymme Hiljaisella viikolla Hirvensalon Taidekappelissa (Seiskarinkatu 35) pääsiäisen tekstien äärelle ke klo 13 lukupiiri kokoontuu kahvila Elvinan kabinetissa, Yliopistonkatu 15. Luettavana ja keskustelun kohteena on Khaled Hosseinin kirja Tuhat loistavaa aurinkoa to lähdemme Helsinkiin katsomaan kaupunginteatteriin suurmusikaalia Tohtori Zivago. Ilmoittaudu viimeistään 3.3. mennessä Leenalle sähköpostilla tai soittaen taikka tekstarilla, p Ennakkotietoa tulevasta Elokuun 6. päivä suuntaamme perinteisesti Pyynikin kesäteatteriin katsomaan Pirunpeltoa ja joulukuun 4. päivälle olemme saaneet varattua lippuja Helsingin Svenska Teaterin musikaaliin Mamma mia!. Leo Mikkola puheenjohtaja puh Taru Luukkala-Viitanen sihteeri puh Tehy Tyks ao 200:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS klo 17 Valtion virastotalo, Itsenäisyydenaukio 2, Turku Asialistalla sääntömääräiset asiat: toiminta- ja tilikertomuksen hyväksyminen vuodelta 2013 Lisäksi pääluottamusmiesten ajankohtaiset terveiset! Kokoukseen osallistujien kesken arvotaan matkalahjakortti ja tuotepalkintoja. Kokouksen jälkeen tarjolla kevyt illallinen. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset mennessä osoitteessa ao200.tehy.fi Kiitos Nyt alkoivat minulla eläkepäivät, monen monet työvuodet taakse jo jäivät. Koko työuran (39 v.) töitä lastenklinikalla tein, keskosten hoitoa (33 v.) osaltani eteenpäin vein. Lämpimät kiitokset lastenklinikan ja erityisesti keskolan henkilökunnalle sekä kaikille mukana olleille mieleenpainuvasta eläkejuhlasta. Aoh Maija-Liisa Viitanen Kiitos ihanille työkavereilleni juhlista, lahjoista ja muistamisista jäädessäni eläkkeelle. Katja Dahlqvist leikkausosasto N Vain vuodeksi, toistaiseksi väliaikaiseksi! Vierähtipä yli 30 vuotta. Kiitos kaikille sadoille ja taas sadoille, joihin sain tutustua! Kirranvara Anneli Kallio Lämmin kiitokseni Laitoshuollolle ja JHL:n paikallisyhdistykselle syntymäpäiväni muistamisesta v Anitta Tuomi laitoshuoltaja, Tyks Lämpimät kiitokset kaikille minua muistaneille jäädessäni eläkkeelle. Tuula Ihamäki Kiitokset: Kaikille työkavereille Miksi: Eläke-elämä alkoi Motto: Elämä on ihmisen parasta aikaa Hospitaali tammikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Anna Pärtyn väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Imeväisen koliikki-itku ja gastrointestinaalikanava. Syyt, seuraukset ja hoito. Pärtty toimii erikoistuvana lääkärinä ja tutkijana Tyksin Lasten ja nuorten klinikan toimialueella. Väitös kuuluu lastentautiopin alaan. 17. tammikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa FM Virva Saunavaaran väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Diffuusiosensorikuvaus diagnostisena ja tutkimustyökaluna keskostutkimuksessa. Saunavaara toimii fyysikkona Valtakunnallisessa PET-keskuksessa. Väitös kuuluu solubiologian ja anatomian alaan. 24. tammikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Tiina Viitasen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Imusolmukesiirto rintasyöpähoitojen jälkeisen lymfedeeman hoidossa. Viitanen toimii erikoislääkärinä Tyksin Operatiivisen toiminnan ja syöpätautien toimialueella. Väitös kuuluu kirurgian alaan. 31. tammikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Lauri Tuomisen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Persoonallisuuden neurobiologiset korrelaatit, tutkimus turvallisuushakuisuudesta ja neuroottisuudesta. Tuominen toimii tutkijana Valtakunnallisessa PET-keskuksessa. Väitös kuuluu psykiatrian alaan. 15. helmikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Anna Koskisen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Äidin hyperglykemian vaikutus geenien ilmentymiseen napanuorassa ja syntymän jälkeiseen rotan keuhkojen kehitykseen. Koskinen erikoistuvana lääkärinä Tyksin Lasten ja nuorten klinikan toimialueella. Väitös kuuluu lastentautiopin alaan.

20 20 Hospitaali VSSHP:n Tehyn koordinoiva pääluottamusmies Mirja Hovirinta eläkkeelle: -Tervetuloa kiireetön elämä ja rauhalliset aamut Teksti» Marjo Peltoniemi Näin päin muutokseen eli kiireettömämpään elämään on helppo tottua, 38 vuoden uran kätilönä ja Tehyn pääluottamusmiehenä Tyksissä tehnyt ja Hospitaalin toimituskunnassakin vaikuttanut Mirja Hovirinta hymyilee. Mirja Hovirinta tuli Tyksin mäelle 1971 sairaanhoitajaopiston opiskelijaksi. Koulu kesti kaksi ja puoli vuotta, joista ensimmäiset puolitoista vuotta hän myös asui Tyksin lähellä sairaanhoitajaopiskelijoille tarkoitetussa asuntolassa. Kesätyöt Kuusamossa synnytysosastolla valaisivat, että hän halusi erikoistua naistentautien erikoissairaanhoitajaksi ja kätilöksi. Työskenneltyään valmistumisensa jälkeen vuoden sairaanhoitajana Paimion sairaalassa, hän hakeutui uudestaan Tyksin mäelle kätilökouluun hän sai vakituisen paikan kätilönä Tyksin synnytyssalissa, jossa työskennellessä vierähtikin sen jälkeen parikymmentä vuotta. Lasten syntymät olivat tähtihetkiä. Siihen ei koskaan kyllästynyt, vaan se oli aina yhtä hienoa. Kätilöiden työ oli myös huomattavasti itsenäisempää kuin sairaanhoitajien työ joillakin muilla osastoilla. Me pyysimme lääkäriä paikalle eikä lääkäri meitä. Hoitokulttuurin suuret muutokset Hoitokulttuuri on muuttunut Mirjan mukaan aivan toiseksi siitä, kun hän aloitti uransa - osin lääketieteellisistä syistä ja osin ihan järkevyydestä. Ihmiset tulevat sairaalaan aamulla ja pääsevät illalla toimenpiteen jälkeen kotiin. Ennen esimerkiksi sappileikkaus saattoi edellyttää 2-3 viikkoa sairaalassaoloa. Synnyttäjien kohdalla kehitys nopeudessa on samantyyppinen: moni lähtee samana iltana kotiin. Sairaalabyrokratia on oma lajinsa ja olisin toivonut tänä aikana vielä enemmän muutosta siihen. Esimerkiksi työnjaossa voitaisiin enemmänkin pohtia, mikä on järkevää eikä mennä hierarkian mukaan. Kustannustehokkuusajattelu on varmasti tullut jäädäkseen ja työn nopeampi tahti on suurelta osin seurausta potilaiden nopeasta kierrosta. Töitä varmasti hoitoalalla riittää eikä ihmisiä jätetä hoitamatta, mutta työ muuttuu. Yhteiskunnan varojen jakamisessa kiinnittäisin huomiota priorisointiin enkä laittaisi esimerkiksi lapsia ja vanhuksia vastakkain, sillä meillä täytyy olla varaa hoitaa kaikki ihmiset. Luottamusmiehenä solmuja ja yhteistyötä Varaluottamusmieheksi Mirja Hovirintaa pyydettiin 1980-luvun puolivälissä. Se työ kolahti heti ensimmäisellä kurssilla. Sitä seurasi 16-vuotinen pesti pääluottamusmiehenä. Osaaminen kasvoi tasaisesti ja viihdyin. Se oli näköalapaikka Tyksiin ja koko terveydenhuollon kenttään. Ensin yllätti, että ongelmat olivat niin henkilötason ongelmia. Jaksamisongelmia oli paljon. Niiden suhteen työnjako työsuojelun kanssa oli häilyvä ja niihin kysymyksiin pureuduttiinkin paljon myös yhdessä. Luottamusmiestyö on kuitenkin paljon muutakin kuin ongelmien ratkomista, sillä ei kukaan jaksaisi aukoa pelkkiä solmuja 20 vuotta. Hovirinta sai luottamusmiehenä olla mukana monissa erilaisissa työryhmissä ja kehittämässä työyhteisöä hen- kilöstön edustajana. Hospitaali-lehti on ollut yksi hänen lempilapsistaan samoin kuin kaikenlainen yhteistoiminta ja vapaa-ajantoiminta kaikki, mikä tuo yhteistä hyvää. Tähtihetket eivät luottamusmiestyössä ole niin helposti nimettävissä kuin synnärin työssä, mutta parasta on ollut yhdessä tekeminen niin neuvottelupuolella kuin töissä. Onnistumisen iloa toivat esimerkiksi hyvin hoidetut neuvottelut ja sopimukset tai hyvä koulutustilaisuus ja ennen kaikkea se, että ne kaikki tehtiin porukalla toisiamme kuunnellen. Luksusta nimeltä oma aika Luottamusmieshommissa meni usein illatkin, joten oma aika on Mirjalle suoranaista luksusta ja nyt harrastuksille on aikaa ihan eri tavalla. Sienestys on yksi tuoreen eläkeläisen rakkaimmista harrastuksista. Menen heti sienimetsään, kun mahdollista. Kävin tammikuussa hakemassa tämän vuoden ensimmäiset suppilovahverot, Mirja nauraa. Lukeminen on asia, jolle hän on kiireistä huolimatta aina pyhittänyt aikaa. Eniten kuluu dekkareita. Hän on myös ahkera teatterikävijä. Matkailun suhteen kaukomaavierailukiintiö tuli Mirjan mukaan vähäksi aikaa täyteen, kun tytär asui Malesiassa, mutta reissuja tulee tehtyä Lappiin, Viroon ja Ruotsiin. Hovirinnat viihtyvät myös mökillään Merimaskussa. Nyt aikaa riittää lisäksi paremmin seitsemälle lapsenlapselle. Hospitaalin toimituskunnassa alusta saakka mukana ollut energiapakkaus aikoo lukea Hospitaalia eläkkeelläkin. Henkilöstölehtemme on poikkeuksellisen hyvä lehti, koska se on aidosti nimenomaan henkilöstön näkökulmasta tehty lehti. MIRJAN JUHLAT Teksti ja kuva» Markku Näveri Tyksin Tehyn koordinoivaa pääluottamusmiestä Mirja Hovirintaa juhlittiin eläkkeelle pitkälti yli sadan ystävän ja työtoverin voimin U-sairaalan henkilökunnan ruokasalissa 31. tammikuuta. Eläkkeelleläksiäisjuhlat voivat olla hyvinkin haikeat, vaan eivät tällä kertaa. Siitä pitivät huolen juhlapuhujat. Huumori oli pinnassa useimmilla, ja kuulijoilla hymy herkässä. Varsinkin HUSin toimitusjohtajan Aki Lindénin näyte runoilijankyvyistään sekä juhlakalun muistelu naurattivat yleisöä. Naistenklinikan kuoron lisäksi juhlan musiikillisesta annista vastasi duo Lauri Laurikainen ja Antti Järvensivu esittäen Mirjan suosikin Juha Vainion lauluja. Ja yhtyipä Mirjakin laulamaan duettoa, kun vuorossa oli Käyn ahon laitaa. Juhla päättyi perinteisesti kakkukahveihin. Mirja Hovirinta ja Antti Järvensivu tunnelmoivat Lauri Laurikaisen säestäessä.