SIMPELEEN MATKAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN. Loppuraportti

Transkriptio

1 SIMPELEEN MATKAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Loppuraportti

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Sisäinen tarkistussivu 1 Asiakas Otsikko Projekti Vaihe Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittäminen Työnumero Luokitus Piirustus/arkistointi/sarjanro. Tiedoston nimi Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittäminen FINAL.doc Tiedoston sijainti Järjestelmä Microsoft Word 10.0 Ulkoinen jakelu Sisäinen jakelu Contribution Vastaava yksikkö Revisio Alkuperäinen Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. A Tarkistuspvm Tarkistanut/asema/allekirj. Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. B Tarkistuspvm Tarkistanut/asema/allekirj. Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. Tarkistuspvm Tarkistanut/asema/allekirj. Muuttunut edellisestä revisiosta

4 1 Esipuhe Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy tilasi hankintakilpailun jälkeen Pöyry Environment Oy:ltä Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittämistyön syksyllä Työ käynnistyi syyskuussa Suunnitelman päätavoitteita ovat: Päätavoitteena on esittää konkreettisesti tulevaisuuden kehitysaskeleet Simpeleen matkailutoiminnan kehittämisessä osana kehittyvää Etelä-Karjalan matkailullista kokonaisuutta Määrittää matkailupalveluiden kehittämistarpeet Liiketoiminnallinen arviointi oheispalvelutoiminnan ja majoitustoiminnan menestymismahdollisuuksista Liiketoiminnan mahdollisuuksia arvioidaan osana Imatran ja Lappeenrannan kehittyvää matkailutarjontaa. Ohikulkevan liikenteen tuomat liiketoimintamahdollisuudet Alueellisen virkistyskäytön mahdollisuudet Esille tulevat maankäytön kehittämistarpeet Simpeleen kylällä käydään läpi yhdessä maankäytön suunnitteluun keskittyvän konsultin kanssa Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittäminen liittyy olennaisesti Änkilänmäen samanaikaisesti käynnissä olevaan kehittämissuunnitelmaan (Airix Ympäristö) sekä taajaman maankäyttösuunnitelmaan (FCG Planeko). Työskentelyn aikana annettujen resurssien puitteissa konsultti on tutustunut alueeseen ja haastatellut ydintoimijoita työkokouksen puitteissa sekä osallistunut yhteiseen kyläiltaan, jossa mukana olivat kaikki kehittämistyössä mukana olevat konsulttitahot. Tässä suunnitelmassa käytetään selvyyden vuoksi nimeä Hiitolanjoki. Paikallinen väestö käyttää myös nimeä Kokkolanjoki. Esille on tullut ehdotuksia käyttää nimeä Kokkolan-Hiitolanjoki tai Hiitolan-Kokkolanjoki. Matkailullisen käytön ja viestinnän kannalta on selkeää käyttää karttanimistössä olevaa nimeä. Samoin käytetään selvyyden vuoksi nimeä Simpele Rautjärven sijasta. Yhteystiedot Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Pöyry Environment Oy Ismo Pöllänen, yrityspalvelujohtaja Jari Laitakari, projektipäällikkö Puh. (05) Puh F.O. Virtasen katu 6 Urheilukatu IMATRA FI Rovaniemi

5 2 Yhteenveto Simpeleen matkailutoiminta säilyy tulevaisuudessakin pienimuotoisena. Suuria suoraan matkailuun tähtääviä investointeja vältetään. Matkailutoiminnan edistyminen perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin, selkeään omaan profiiliin matkailuvieraiden käyntikohteena sekä liittoutumiseen ja verkostoitumiseen Etelä-Karjalan muiden matkailutoimijoiden kanssa. Simpeleellä on mahdollisuus ammentaa runsaasti matkailullisia aineksia kulttuuriperintönsä, historiansa ja nykykulttuurin kautta. Änkilänmäki on valittu matkailun palvelutoiminnan pääkehittämisen kohteeksi suuren liikennevirtansa ja sijaintinsa vuoksi. Änkilänmäki tarvitsee kylläkin kehityshyppäyksen liikenneasemasta houkuttelevampaan suuntaan. Änkilänmäen alueen tulisi olla muutakin kuin Teboil. Simpeleen taajama on palvelutaajama, joka tukee matkailutoimintaa mutta ei muodostu matkailukohteeksi sinänsä. Vaikka Änkilänmäki on matkailupalveluiden myynnin keskittymä, niin se ei poista kuitenkaan paikkakunnan muiden matkailullisesti mielenkiintoisten kohteiden merkitystä. Hiitolanjoen kehitystä matkailukohteena leimaa eräänlainen pysähtyneisyyden tila, mikä on jatkunut jo vuosia. Virkistys- ja matkailukäytön hallittu lisääminen Hiitolanjoen varrella on mahdollisuus laukaista kehittämiseen liittyvä pattitilanne. Sähköntuotanto Hiitolanjoessa ylläpidetään ja lisätään virkistyskäytön ansaintamahdollisuuksia kalastuksen, opastetun retkeilytoiminnan, oheismyynnin ja tapahtumien myötä. Lisääntyvän ansainnan myötä joen moninaiskäyttöön varauksella suhtautuvat tahot huomaavat, että mikään taho ei lopulta menetäkään tuloja jokialueen hyödyntämisen myötä. Kehittämisvastuu Simpeleen matkailuvalmiuksen kehittämisessä on monella taholla, kuten Rautjärven kunnalla ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöllä. Kehittämisvastuun tulee kuitenkin selvästi nykyistä enemmän siirtyä yrityssektorille. Matkailupalveluihin liittyviä yritystoiminnan edellytyksiä tulee kuitenkin maakunnankin yhteisvoimin kehittää. Kun toimintaympäristö yrityksille on kunnossa, on mahdollisuus saada Simpeleelle uusiakin toimijoita, jotka näkevät matkailutoiminnassa elämisen mahdollisuuksia. Matkailupalvelutoiminnasta ei Simpeleellä monelle muodostu pääelinkeinoa. Eräs toimintamalli osa-aikaiseen yrittäjyyteen on osuuskunta.

6 Sisältö 1 Esipuhe Yhteenveto 1 SIMPELEEN MATKAILUN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Sijainti ja saavutettavuus Simpeleen matkailunähtävyyksiä ja palvelutarjontaa Matkailu lähialueella Matkailutulo 6 2 SIMPELEEN MATKAILUN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN SWOT analyysi Visio Vision edellytyksiä 8 3 SIMPELEEN MATKAILUN TOIMINNALLISET KEHITTÄMISTARPEET Änkilänmäen Kauppakartano portti Simpeleelle Kalastusmatkailukohde Retkeily- ja luontoaktiviteettikohde Historia- ja kulttuuriperintökohde 16 4 MATKAILUPOTENTIAALIN ARVIOINTIA Änkilänmäki Matkailupalvelut Matkailun kehittymisnäkymiä 22 5 MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISTARPEITA 23 6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Organisointi Kehittämisaskeleet ja vastuutahot 25 Liitteet Piirustukset

7 1 SIMPELEEN MATKAILUN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Sijainti ja saavutettavuus Rautjärven kunnan kuntakeskus Simpele sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Etelä-Karjalassa. Tärkeimmät liikenneyhteydet ovat valtatie 6 ja rautatie välillä Helsinki Joensuu. Lähin lentokenttä sijaitsee Lappeenrannassa. 300 kilometrin vaikutusalueella asuu Suomen puolella noin 3 miljoonaa asukasta ja Venäjän puolella n. 10 miljoonaa asukasta. Rautjärven kunnan nykyiset alueet ovat vuosisatoja olleet rajaseutua. Vanhoja rajamerkkejä on nähtävissä Torsansalon tien varressa, Torsavuorella ja Haukkavuorella toteutetussa Rautjärven ja Simpeleen kuntaliitoksessa syntyi nykyinen Rautjärven kunta. Kunnassa on n asukasta, joista yli puolet asuu kuntakeskuksessa Simpeleellä. Toisessa taajamassa Rautjärven Asemanseudulla asukkaita on n Toimivia kyläyhdistyksiä on 3 ja kylätoimikuntia 6. Kuva 1 Rautjärven kunnan sijainti kartalla 1.2 Simpeleen matkailunähtävyyksiä ja palvelutarjontaa Rautjärvellä on monia upeiden maisemien ja historiallisen kytkennän omaavia nähtävyyskohteita, joihin on myös tarjolla paikallista opastusta. Näistä merkittävimpiä nähtävyyskohteita ja vetovoimatekijöitä ovat: Haukkavuori Suosittu retkeilykohde Rautjärven ja Ruokolahden rajalla kauniine näköaloineen. Haukkavuori on suosittu retkeilykohde. Lähimaasto on hyvin retkeilyyn sopivaa ja sinne onkin vedetty patikkapolkuja retkeilijöitä varten. Lisäksi retkeilijöille on tarjolla luontopolku sekä laavu, jonka yhteydessä nuotiomahdollisuus. Haukkavuoren jylhät rinteet soveltuvat mainiosti vuoristokiipeilijöiden harjoittelupaikaksi. Haukkavuorella on myös näkyvissä Uudenkaupungin rauhan (1721) rajamerkki vuodelta Hiitolanjoki - Vanhat voimalaitokset koskineen (Ritakoski, Lahnanen ja Kangaskoski) ja joen varrella kulkeva maisemapolku (n. 2 km) ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia. Lisäksi Laatokan lohen kalastuksesta joella ollaan hamuamassa alueen merkittävää vetovoimaa.

8 Junkkarikämppä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Koantaus-järven rantatöyräällä. Junkkarikämppä on paikkakunnalla toimivien maanpuolustusyhdistysten toiminnan keskuspaikka, joka on vuokrattavissa myös muille tahoille. 3 Iivanansaari - Jääkärivääpeli Erik Johan (Jussi) Reinikaisen hautakammio Koantaus-järven Iivanansaaressa on täydellinen kopio Spalernajan vankisellistä, jossa Reinikainen vapaussodan vuosina odotti kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa. Saareen pääsee soutuveneellä. Laikon lähde - Suomen suurimpiin kuuluva Laikon eli Ylimmäisen lähde sijaitsee Laikossa entisen Elisenvaaran radan lähistöllä. Leirimaja - Nurmijärven rannalla sijaitseva leirimaja on kunnan nuorisotoimen sekä eri hallintokuntien kokoontumis- ja virkistyspaikka. Sitä myös vuokrataan yhdistyksille ja järjestöille. Kollaa-huoneet Miettilän historiallinen reservikasarmialue näyttelyineen. Museotie, joka kiertää kauniissa maalaismaisemassa kolmen kunnan (Rautjärvi, Ruokolahti, Imatra) alueella, n. 20 km. Opastus 6-tieltä. Pirunkirkko - Isonvihan aikainen piiloluola Torsansalon Linnavuoressa. Viime vuosisadalla seudulla eläneen "Pohu-Matiksi" kutsutun kansanparantaja Matti Hinkkasen kerrotaan keitelleen Pirunkirkossa rohtojaan ja kastaneen läheisessä Linnalammessa vaivoistaan irti pyrkiviä. Rautjärven kirkko - Rautjärven rantatöyräällä, vehreässä maisemassa sijaitseva kaunis puukirkko. Nykyinen kirkko on rakennettu v (kolmas puukirkko samalla paikalla). Simpeleen kirkko - Kivijärven rantatöyräällä, Simpeleen taajamassa sijaitseva kivikirkko. Rakennettu v Maakunnallinen maisema-alue Kivijärven maisemissa. Kivijärven etelä- ja pohjoisrannoilla sijaitsevat peltoalueet muodostavat yhdessä Kivijärven kanssa keskeisen Simpeleen taajamaa hahmottavan maisematilan. Erityisesti pohjoisesta, Kaljusenkylään johtavalta tieltä avautuu laajoja näkymiä vesistölle Revonrannan rinnepeltojen yli. Änkilän kulttuurimaisema - Valtatie 6:n kahden puolen sijaitseva kyläyhteisö on muodostunut harjualueelle. Peltoalueet sijaitsevat pääasiassa kauaksi näkyvillä rinteillä ja talot harjuja pitkin kulkevien teiden varressa nauhamaisena muodostelmana. Kylä on vanhaa asuttua aluetta ja siellä sijaitsee kalmisto. Majoituspalvelu- ja ravintolapalvelutarjonta on suhteellisen vähäistä Simpeleen matkailun kannalta. Suurin matkailuvirtojen pysäyttäjä on Änkilänmäen Teboil.

9 4 1.3 Matkailu lähialueella Etelä-Karjalan maakunnan matkailustrategian mukainen vuoden 2015 tulevaisuuden kuva on. Etelä-Karjala on Saimaan alueen merkittävin matkailualue, jonka vetovoima perustuu vesistöjen monipuoliseen matkailukäyttöön, rajan, Venäjän ja Pietarin läheisyyteen sekä iloiseen ja vieraanvaraiseen karjalaiseen kulttuuriin. Profiloituneet ja kiinnostavat matkailukeskittymät ja tuotteet, tapahtumat sekä tasokas ja monipuolinen vapaa-asuntojen tarjonta houkuttelevat alueelle runsaasti koti- ja ulkomaisia matkailijoita ympäri vuoden. Imatran Kylpylän ja vapaa-aikakeskuksen, Lappeenrannan sataman ja linnoituksen alue sekä Rauha-Tiurun alue muodostavat suuren kokonaisuuden, jotka tuovat koko seudulle runsaasti matkailijavolyymia. Kokonaisuudessaan Etelä-Karjalassa yöpymiset vuonna 2007 olivat yhteensä Yöpymiset painottuvat pääosin kesä-elokuun väliseen aikaan. Ulkomaisten matkailijoiden osuus oli yöpymistä ja kotimaisten yöpymistä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu TOTAL Kotimaiset Ulkomaiset Kuva 2 Rekisteröidyt yöpymiset kuukausittain Etelä-Karjalassa v (Tilastokeskus)

10 Taulukko 1. Kesämökit Etelä-Karjalassa 2000, 2005, 2007 (Tilastokeskus) 5 Kesämökit (lkm) Etelä-Karjalassa Imatra Joutseno Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa YHTEENSÄ Etelä-Karjala on vahvaa kesämökkialuetta. Etenkin Ruokolahti Rautjärven kunnan naapurissa on vahvaa kesämökkialuetta. Kesämökkien määrällinen kehitys on ollut vuodesta 2000 vähäistä kaikissa kunnissa (ja kaupungeissa). Määrä on säilynyt likimain samana. Taulukko 2. Ulkokuntalaisten mökkien ja kesäasukkaiden osuus sekä kokonaisyöpymisvuorokaudet (TAK Oy, 2005). Rautjärven mökkikannasta vuonna 2004 oli 64 % ulkopaikkakuntalaisten. Ulkopaikkakuntalaisten kesäasukkaiden määrä oli 1648 kesäasukasta. TAK Oy:n tekemän selvityksen mukaan Rautjärven kunnassa kirjattiin yöpymisiä vuonna 2004 yhteensä kun lasketaan mukaan kaikki maakunnan ulkopuolisten matkailijoiden yöpymiset kotitalouksissa, mökeillä ja majoitusliikkeissä. Vuonna 2007 mökkien määrä on säilynyt liki samana, joten voidaan olettaa volyymin olevan samaa luokkaa kuin vuonna Selvitys ei erittele kaupallista osuutta kaikista yöpymisvuorokausista, mutta on oletettavaa että on vähäinen Rautjärven kunnan majoitusliikkeiden vähäisyyden ja ulkopaikkakuntalaisten mökkien osuuden vuoksi.

11 6 1.4 Matkailutulo TAK Oy:n tekemän matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen mukaan Etelä-Karjalassa välitön matkailutulo oli yhteensä 101,1 miljoonaa euroa matkailulle tyypillisten palveluiden osalta. Etelä-Karjalan osalta matkailutulosta reilu puolet (yhteensä 53 %) tuli tavaratalo- ja elintarvikekaupasta, huoltoasemista sekä muusta vähittäiskaupasta. Majoitus- ja ravitsemusliikkeiden osuus oli 39 % ja muiden palveluiden 8 %. Vuonna 2004 Rautjärven kunnan välitön matkailutulo oli noin 2,5 miljoonaa euroa ja osuus koko Etelä-Karjalan matkailutulosta 2,5 prosenttia. Rautjärven kunnan osalta ei ole saatavilla matkailutulon jakaantumista toimialoittain. Majoitus- ja ravitsemisala saa eri tutkimusten mukaan (Kauppila et. all) prosenttia alueiden välittömästä matkailutulosta, ja vähittäiskaupan osuus on likipitäen sama. Vähittäiskaupan osalta matkailutulot kertyvät alueilta, jotka ovat ostomatkailun kohteita (kaupungit), mökkikuntia tai niiden välittömässä läheisyydessä olevia kaupunkeja Järvi-Suomessa. Huoltamoille ohjautuu 5-10 prosenttia alueiden saamasta välittömästä tuloinjektiosta. Muiden toimialojen osuus vaihtelee suuresti, koska luokka koostuu hyvin erilaisista toimialoista. Taulukko 3. Välitön matkailutulo Etelä-Karjalassa kunnittain ja toimialoittain (TAK Oy)

12 7 2 SIMPELEEN MATKAILUN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN 2.1 SWOT analyysi VAHVUUDET saavutettavuus 6-tien liikenne, ohikulkevat matkailijat historia, perinteet, kulttuuri raja, Venäjän läheisyys, venäläiset asiakkaat kehitysmyönteisyys paikallisosaaminen (kunta, lähialue) luonto, reitistöt, vesistöt kalastus MAHDOLLISUUDET Venäjä ja venäläiset asiakkaat, ad-hoc kysyntää valmiista tuotteista ja palveluista elämys-, luonto- ja kalastusmatkailun kehitysnäkymät Suomessa kulttuurikysynnän kasvaminen yhteistyö alueellisesti Etelä- Karjalassa kalastuksen harrastaja- ja retkeilypiirit profiloituminen omaleimaiseksi matkakohteeksi Etelä-Karjalassa osana kysyntää (tuotteistaminen) päiväkäyntikohde osuuskuntapohjainen verkosto helppo palveluiden saatavuus HEIKKOUDET elohopeapitoinen pohjasedimentti opastus 6-tieltä yhteisen näkemyksen ja tahtotilan puuttuminen majoitus- ja ruokailutilojen puute toimijatahojen erilaiset intressit matkailutoiminta harrastemaista, osaaikaisuus omistussuhteet yksityisten maanomistajien erilaiset intressit UHAT lohen nousun turvaamisen epävarmuus Hiitolanjoen kehittämisen hidas päätöksenteko paikallinen ja alueellinen yhteistyö (Lähde: mukaillen Arffman Consulting Oy)

13 8 2.2 Visio 2015 Simpele tarjoaa asiakkailleen kalastukseen, retkeilyyn ja luontoliikuntaan sekä paikallishistoriaan ja perinteisiin perustuvia matkailupalveluita ympärivuotisesti ohikulkumatkailijoille sekä lähialueen matkailukeskusten matkailijoille. Simpele on ensisijaisesti tunnettu osana Etelä-Karjalan matkailupalvelutarjontaa. Simpeleen matkailullisen vision toteuttamiseksi kehitetään palvelutarjonta: Retkeily- ja luontoliikunta Kalastus Änkilän Kauppakartano Historia- ja kulttuuriperintö Kuva 3 Simpeleen matkailun kärkiteemat Simpeleen matkailullisen profiilin ydin on kalastusmatkailuun, historiaperinteeseen (teollisuus, voimalaitokset) sekä lähiruokaan tai luomuruokaan perustuva kokonaisuus, joka toimii pienimuotoisena, ympäristöystävällisenä ja innovatiivisena luonto-, kalastusja kulttuurikohteena osana Etelä-Karjalan matkailupalvelutarjontaa. Asiakkaat ovat pääosin päiväkävijöitä, jotka ovat ohikulkumatkalla tai yöpyvät lähiseudun merkittävissä matkailukeskuksissa Imatralla, Lappeenrannassa sekä Joutsenon HC Saimaa Gardens asiakkaat. L Simpele tuo näin ollen lisän koko alueen matkailutarjontaan vapaa-ajan palveluihin sekä erilaisiin kokous- ja yritysryhmäpalveluihin. Samoin muut eri perustein kasaantuvat ryhmät ovat Simpeleen matkailullista kohdejoukkoa. Tärkeänä yhteistyösuuntana Imatran ja Lappeenrannan lisäksi toimii myös Parikkala. 2.3 Vision edellytyksiä Simpeleen matkailuvalmiuksien edellytyksenä on, että toimijat ovat verkostoituneet keskenään. Lisäksi kalastusmatkailun osalta profiloituminen vaatii Hiitolanjoen kehittämistä ja lohennousun varmistumista. Yksi mahdollisuus on organisoida toimijat osuuskunta- tai osayrittäjyysperiaatteella toimiviksi verkostoiksi palvelemaan tavoiteltuja asiakkaita. Verkoston toimintaan kytketään taho, joka toiminnan loppuasiakkaalle organisoi. Matkailuvalmiuksien kehittämiseksi vaaditaan valmiita tuotekokonaisuuksia, joita alueen jälleenmyyjät voivat helposti myydä eteenpäin. Muita matkailutoiminnan kannalta merkittävimpiä edellytyksiä Hiitolanjoella ovat: pienvoimalamuseon avaaminen toimivan voimalan yhteyteen voimalaitostilojen saaminen matkailukäyttöön vuokrausperiaatteella voimantuotannon siitä häiriintymättä lähiruokatuotannon käynnistäminen maataloustuottajien ja palvelutuottajien verkostona, mahdollisuutena luomuruokatuotanto kalastuksen käytännön toteutuksen helpottaminen lohennousun varmistaminen kalaportailla Hiitolanjoella Kangaskosken rajavartioaseman saaminen matkailukäyttöön

14 9 Ihannetilana Hiitolajoen osalta olisi, että joen rannat olisivat virkistys- ja retkeilykäytössä aina Ritakoskelta Kangaskoskelle saakka ja välille on osoitettu laiturirakentein levähdys-/kalastuspaikkoja. 3 SIMPELEEN MATKAILUN TOIMINNALLISET KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Änkilänmäen Kauppakartano portti Simpeleelle Änkilän pitkänomainen 300 asukkaan kylä Simpeleen eteläpuolella on merkittävä pysähdyspaikka valtatie 6 varressa. Noin 300 asukkaan kylässä on huoltoasema, josta saa tällä hetkellä tärkeimmät peruspalvelut. Muut palvelut haetaan 3-5 km:n päästä Simpeleen keskustasta. Maatalousyrittäjien lisäksi kylällä on paljon pienyrittäjiä, mm. linja-autoyrittäjä, puusepänliike, mökkivalmistusta, ratsastustalli, puutavaraliike, soraja betonituotantoa sekä kuljetuspalvelua. Vireä kylätoimikunta järjestää tapahtumia kuukausittain. Harrastusmahdollisuudet liittyvät lähinnä omaehtoiseen liikkumiseen ja kalastukseen. Kalastusmahdollisuudet ovat hyvät, sillä järvien (mm. Silamus, Koantaus ja Pitkäjärvi) ja lampien lisäksi, kylän läpi virtaavat Hiitolanjoki, Silamusjoki ja Torsanjoki. Nykyisestä Änkilänmäen Teboilista työnimeä Änkilänmäen Kauppakartano. Änkilänmäkeen liittyy erillinen vuonna 2009 valmistuva konsulttiselvitys, jonka laatii Airix Ympäristö Oy. Keskeisimmät kehittämistoimenpiteet 1) Änkilänmäen profilointi Änkilänmäen Teboilille ehdotetaan kantavaksi teemaksi kala- ja retkeilyteemaa, jonka tulisi näkyä kautta linjan. Kauppakartanotyyppinen ajatus sopii hyvin matkailulliseksikin imagoksi perinteisen ostoskeskittymän sijaan. Mahdollisesti kehittyvän ammattiliikenteen osalta toiminnot järjestellään toimivaksi kokonaisuudeksi. 2) Matkailuneuvonnan ja -tarjonnan keskittäminen Hiitolanjoki ja Änkilänmäki muodostavat keskenään toimivan matkailullisten palveluiden kokonaisuuden. Kaupan ja liike-elämän palvelut ovat kehittymässä Änkilänmäelle, joka tukee matkailun kehittymistä. Osa Simpeleen matkailutarjonnasta keskitetään Änkilänmäelle, joka toimii myös keskeisen sijaintinsa ja kävijämäärien vuoksi opastus- ja palvelupisteenä, josta ohikulkevat matkailijat saavat lisätietoja alueen palvelutarjonnasta. Lisäksi matkailijoille tarjotaan kalastuslupia ja vuokravälineitä kalastukseen ja retkeilyyn. Tarjolla voi olla polkupyöriä, kävelysauvoja, talvella suksia ja lumikenkiä, jne. Simpeleen alueen harrastusreitistö tulee suunnitella siten, että Änkilänmäki toimii sen ytimenä, josta tarvittavat kartat ja välineet saa mukaansa. 3) Vetovoiman ja muiden palveluiden keskittäminen Änkilänmäen vetovoimaa ja palvelutarjontaa parannetaan. Änkilänmäki tulisi olemaan monen yrityksen yhteinen liiketila- ja toimintaympäristöratkaisu. Se ei ole kuitenkaan mikään varsinainen kauppakeskus eikä kauppiastavaratalo. Tavoitteena on saada Änkilänmäelle myös erikoisliikkeitä (esim. Alko, apteekki, käsityöt, retkeily- ja

15 kalastustarvikkeet, elintarvikkeet). Yksityiset yrittäjät voivat vuokrata tiloja toimintaansa varten. Änkilänmäen tulisi palvella niin ohikulkevia matkailijoita kuin Simpeleen asukkaita. Tarjonnan lisääminen vaatii rakennuksen laajentamista, tilojen uusimista sekä sisäisesti toimintojen selkeyttämistä. Piha-alueelle on tarpeena laatia maisemasuunnitelma. 4) Opastuksen ja liikenteen kehittäminen Valtatie 6:n varrella opastusta parannetaan Tiehallinnon virallisilla liikenneopasteilla, joista Rautjärven kunnan ja Tiehallinnon tulee laatia erillinen suunnitelma. Virallisten liikenneopasteiden lisäksi Änkilänmäen Kauppakartanoon ohjataan valtatie 6: varteen sijoitettavilla luvallisilla ulkomainostauluilla. Tieliikenteen ajonopeus tulisi pudottaa Änkilänmäen kohdalla 60 km/h. Muita liikennejärjestelyjä ei tarvita. Opasteiden kehittämiseksi luodaan Änkilänmäelle valitun teeman mukainen mainostaulu. Änkilänmäelle voisi sijoittua myös näköalatorni, joka samalla toimisi Änkilänmäen maamerkkinä. Kauppakartanon pihaan sijoittuva näkötorni mahdollistaisi näköyhteyden Hiitolanjoelle. 5) Viipymän ja matkailutulon kasvattaminen Viipymän pidentämiseksi ostoskeskittymässä tulisi sijaita myös kotieläinpihatoimintaa. Änkilän hevostallien kanssa yhteistyössä voidaan järjestää hevoskyytejä Hiitolanjoelle kalastamaan tai tutustumaan voimalaitoshistoriaan nykyistä tietä pitkin. Nykyisen hiekkakuopan käyttötarkoitusta tulisi miettiä myös vapaa-ajan käyttöön (esim. mönkijäajoa, kala-allas, tms.). Änkilänmäen alueelle halutaan kehittää caravan matkailupalvelutoimintaa. Asiakkaat varaavat paikat Änkilänmäen info- ja palvelupisteestä. Erillistä huolto- ja palvelurakennusta ei tarvita vaan Änkilänmäen Kauppakartano palvelee asiakkaita. Caravan palveluiden kehittämisen edellytyksenä on piha-alueen maisemointi viihtyisyyden parantamiseksi. Lisäksi ostospalvelukeskittymään voisi tulla pienimuotoista majoitustoimintaa. Yleiset suihku- ja saunatilat palvelevat niin retkeilijöitä, raskasta liikennettä kuin karavaanareitakin. Toiminnallisesti Änkilänmäkeen liittyvinä lisäpalveluina on esitetty valtatien ja junaradan eteläpuolelle, reilun kilometrin päähän Änkilänmäen huoltamoalueelta erillistä kala-allasta ja caravan-aluetta. Konsultti ei tässä raportissa ota vielä tarkempaa kantaa suunnitelmiin, koska esim. kala-altaiden osalta on tehtävä ympäristöllisiä ja teknisiä selvityksiä sekä liiketoiminnallisia laskelmia tarkemmin kuin tämän raportin laatimisaikataulu ja resurssit antavat myöten. Caravanalueen sijoittumisesta on tehtävä esim. käyttäjäkyselyyn perustuvaa markkina-analyysiä ennen idean toteutusta. Palvelukeskittymässä voidaan järjestää myös erilaisia teema- ja markkinatapahtumia. Esimerkiksi kalastusvälineiden testauspalveluita yhteistyössä alan yritysten kanssa Hiitolanjoella. 6) Muutostarpeiden huomioiminen Änkilänmäen kehittämisen kaavallisia muutostarpeita, maanomistajuus- sekä liikennejärjestelyitä tarkastellaan erikseen Änkilänmäen alueen kehittämissuunnitelmassa (Airix Ympäristö Oy). 10

16 Keskeisimmät Änkilänmäen toiminnot tiivistetysti: 1) Ravintola- ja polttoainemyynti (ml. catering) 2) Elintarvikkeet 3) Erikoisliikkeet (käsityöt, luomuruoka, kalastus- ja retkeilyvälineet) 4) Raskaan liikenteen levähdyspalvelut 5) Tilausbussien kuljettaja- ja matkanjohtajapalvelut, bussien WC-tankkien tyhjennys 6) Opastus- ja palvelupiste (info, vuokravälineet, kartat, opasvaraukset, audioopastuslaitteet, kalastusluvat, yms.) 7) Karavaani-alue ja muu majoitustoiminta 8) Kotieläinpiha ja muu toiminta 9) Näköalatorni (maksuton) Kalastusmatkailukohde Hiitolanjoen varhaishistoriaan liittyy asutuksen vähittäinen leviäminen Laatokan luoteisrannikolta ulomman Salpausselän tuntumaan ja kauemmaksikin sisämaahan. Merkittäviä sysäyksiä tähän kehitykseen lienevät antaneet pyyntikulttuuriin liittyvä lohenkalastus ja hedelmällisen jokivarsimaan tarjoamat viljelymahdollisuudet. Hiitolanjoki oli myös ensimmäinen etappi pitkää ja laajaa vaihtoehtoisten vesireittien verkostoa, jonka kautta päästiin Laatokalta Simpele- ja Torsanjärville, edelleen Saimaalle ja Savon vesille, jopa Ouluun ja Vienan Karjalaan saakka. Keskeisimmät kehittämistoimenpiteet 1) Kalastuslupakäytäntöjen sopiminen, keskittäminen ja helpottaminen Kalastuslupien saanti tulee tehdä kalastajille mahdollisimman helpoksi. Kalastuslupakäytännöt käydään läpi alueen kalastusosakaskuntien kanssa ja kalastuslupien myynti keskitetään tiiviisti Änkilänmäen Kauppakartanoon. Rautjärvelle kehitetään myös oma kalapaikkaopas, jossa määritellään parhaat kalapaikat saavutettavuustietoineen (reitit, kulkuvälineet), kalakämpät ja kalastukseen liittyvä muu tieto kaikissa lähialueen vesistöissä. 2) Kalastusmatkailun kehittäminen Hiitolanjoella ja muissa vesistöissä Hiitolanjoesta tehdään kalastusmatkailun valtti. Kalastajat odottavat että kalastus tulisi helpommaksi ja että Laatokan lohi nousisi takaisin alkuperäisille kutupaikoille. Kosken ennallistaminen parantaisi huomattavasti Hiitolanjoen parhaimpia kalastusmahdollisuuksia ja tuottaisi samalla Suomen puolelle tärkeän Laatokan lohen poikastuotantoalueen. Tulevaisuuden tavoitteena on saada myös kalatiet Hiitolajoen ylempiin rakennettuihin koskiin Lahnasenkoskelle ja Ritakoskelle. Tämä mahdollistaisi lohen ja muiden vaelluskalojen nousun voimalaitosaikaa edeltävälle entiselle reitilleen yläjuoksun vapaille virtavesille, Silamus- ja Torsanjoelle. Edellytyksenä on myös, että voimalaitosyrittäjät mahdollistavat lohiportaiden rakentamisen ja osakaskunnat yhteisesti sitoutuvat jokikalastuksen kehittämiseen. Kalaportaiden rakentaminen on nykyisellään etenemässä kalatievelvoitehakemuksena Kaakkois-Suomen TEkeskuksessa tämän raportin kirjoittamisajankohtana. Kalatie ajatus on ollut vireillä noin 20 vuoden ajan ja aivan lähivuosina siihen ei ole odotettavissa ratkaisuja. Hiitolanjoki voi toimia catch & release periaatteen mukaisena kalastuskohteena pyydä ja päästä. Saalista ei siis kuljeteta kotiin, vaan päästetään takaisin jokeen. Sama

17 periaate voi toimia sekä voimalaitosten yläpuolella ja alapuolella. Periaatetta voidaan noudattaa myös huolimatta siitä tuleeko jokeen koskaan kalateitä. Silamusjoen ja Torsanjoen sekä ns. Uudensillankosken osalta kalastusmahdollisuuksia tuodaan myös nykyistä selkeämmin esille. Luontaisesti lisääntyvä taimenkanta nykyisellään on kilpailuvaltti, joka tulee hyödyntää. Joen varsille osoitetaan selkeästi kalastuspolut ja kalastuspaikat (laitureineen) eroosion välttämiseksi. 3) Kangaskosken rajavartioaseman valjastaminen matkailukäyttöön Kangaskosken rajavalvontatoimien siirto pois Simpeleeltä mahdollistaa rajavartioaseman ottamisen matkailukäyttöön. Ritakoski, Lahnasenkoski sekä Kangaskoski voimalaitoksineen, virkistys- ja kalastusmahdollisuuksineen muodostavat parhaimmillaan toimivan ja persoonallisen kokonaisuuden. Kangaskosken rajavartioasema voi toimia ohjelmapalvelutukikohtana sekä kalastusmatkailutukikohtana. Nykyisen rajavartioaseman tiloissa on mahdollisuus järjestää majoituspalveluita sekä ruokailuja. Rajavartioasemaan tuo eksotiikka sen sijainti aivan rajavyöhykkeen tuntumassa. Rajavartioaseman kiinteistön pitäisi olla yksityisen yrittäjän vuokrauksessa tai omistuksessa. Rajavartioaseman kiinteistö ei saisi olla esim. yhden perheen tai käyttäjäryhmän kesäasuntona. 4) Kalastuksen tuotteistaminen Kalastuksesta kiinnostuneille yksittäisille matkailijoille sekä ryhmille suunnataan opastettuja kalastusretkiä eri teemoilla, kuten perhokalastus, uistelukalastus, iltakalastus syyshämärässä värikkäässä valaistuksessa Hiitolanjoella, kalastuskoulut ja kurssit pienryhmille, päivän perhekalastuskurssi, kalankäsittelytaidot ja ruuan valmistus, jne. Omatoimisille kalastajille pyritään myymään lupien lisäksi välineitä, veneitä vuokralle ja muuta oheistarjontaa Änkilänmäen Kauppakartanolta. Opastettu ohjelmapalvelutoiminta vaatii toimiakseen osaajaverkoston ja operoijan joka hoitaa ryhmän kaikki palveluvaraukset ja tarpeet. Kalastuksen tuotteistaminen tulisi tapahtua ryhmätuotteina, yksittäismatkailijoiden pakettituotteina sekä aikaan sidottuina tapahtumina Retkeily- ja luontoaktiviteettikohde Rautjärven kunnan eri kylissä on historiallisesti merkittäviä käyntikohteita, joita ei sovi unohtaa Simpeleenkään palvelutarjonnassa. Kuten jo mainittu Änkilänmäen yhteyteen keskittyvä selkeä informaatiopiste antaa lisätietoja myös pysähtyville matkailijoille alueen retkeily- ja liikuntamahdollisuuksista. Simpeleen profiili voi korostua myös päiväretkeily-, vaellus- sekä retkipyöräilykohteena. Keskeisimmät kehittämistoimenpiteet 1) Reittisuunnittelu ja yhteystarpeet Reittien suunnittelussa toiminnan alku- ja lähtöpisteenä tulisi olla Änkilänmäki. Lisäksi suunnittelussa tulee huomioida lyhyitä mieluiten ympyräreittejä patikointiin, kävelyyn, sekä maasto- ja retkipyöräilyyn. Reittiyhteystarpeena tulee huomioida Änkilänmäen ja Konkalammen välinen osuus kävely- ja pyöräilyreittinä, jotta saadaan yhteys jo olemassa olevalle Rautjärven retkeilyreitille (E10) sekä Änkilänmäen luontopolulta Hiitolanjoen maisemapolkuun ja aina Kangaskoskelle saakka. Hiitolanjoen

18 maisemapolun jatkuminen Kangaskoskelle saakka vaatii maanomistajien kanssa käytäviä neuvotteluja ja virallisen reittitoimituksen. Reittisuunnittelun vetovoimatekijöinä toimivat Simpeleen lähialueen vetovoimaiset käyntikohteet ja niihin liittyvät tarinat sekä reittien varrella sijaitsevat palvelut. Parikkalan Lintuinmaa teema tulisi ulottua myös Hiitolanjoelle asti. Omatoimisille retkeilijöille voidaan tarjota audioopastusta henkilökohtaisen opastuksen sijaan. Audio-opastuksesta lyhyesti jäljempänä kappaleessa 4.4. Simpeleen maastot mahdollistavat myös sauvakävelyn ja alueelle voisi sijoittua sauvakävelypuisto. Osittain sauvakävelyreitit ovat myös luontopolkuihin ja patikointireitteihin yhteydessä olevia reittejä, mutta niille voidaan osoittaa myös omia osuuksia tarvittaessa. Reittejä tulisi olla eripituisia eri kohderyhmille sopivina ja vaikeusasteina. International Nordic Walking Associationin (INWA) eli Kansainvälisen sauvakävelyliiton edustajana Suomessa toimii Suomen Latu ry, joka koordinoi, suunnittelee ja järjestää sauvakävelykouluttajien (Master Trainer) ja ohjaajien (Master Instructor) kursseja sekä tuottaa materiaalia. Valmiita konsepteja sauvakävelypuistoihin ovat tällä hetkellä Nature.Fitness.Park sekä Nordic Fitness Sport Park. Melontaa varten kehitetään Hiitolanjoen lisäksi reittikuvaukset Silamus- ja Torsanjoelle rantautumis- ja taukopaikkoineen. Yhteys Simpeleeltä Kivijärvelle ja sitä kautta jo olemassa oleville melontareiteille Simpelejärvelle on myös reittikuvauksena kehitettävä kokonaisuus. Mönkijöitä varten kartoitetaan soveltuvat turvalliset metsäautotiet reiteiksi. Käytettävillä mönkijäurilla tai reiteillä tulee olla maanomistajien myöntämät maankäyttöluvat. Opastetut retket tuotteistetaan porrastetusti erikokoisille ryhmille (2-50) valmiiksi paketeiksi. Paketit jaetaan lyhyisiin 1-3 tunnin retkiin sekä pidempiin yli 3 tuntia kestäviin päivä- ja yövaelluksiin. Pakettien tulee sisältää oppaan, ruokailut, varusteet sekä tarvittaessa kuljetuspalvelut erillismaksusta. Keskeisimpiä tuoteaihioita ovat esimerkiksi: Hiitolanjoen maisemapolku (sis. retkieväät) Änkilä Haukkavuori patikka (sis. lounas maastossa, mahdollinen maastoyöpyminen, kuljetukset) Maisemapatikka Haukkavuori Pirunkirkko Junkkarinkämppä (sis. retkieväät, mahdollinen yöpymispaketti catering palveluineen) Hiitolanjoen linturetki (sis. retkieväät) Melontaretket Lahnasenkoski Kangaskoski / Silamusjoki / Torsanjoki / Kivijärvi / Simpelejärvi (sis. retkieväät tai lounas maastossa) Kumiveneretki Lahnasenkoski Kangaskoski Maastopyöräretki Änkilä Kangaskoski / Änkilä Konkalampi Pyöräretket (mm. Haukkavuori, Hiitolanjoki voimalaitoksineen, sotahistorialliset kohteet) Erätaitoleirit pienryhmille (yhdistelminä edellisistä) Ohjattu seikkailukiipeily Haukkavuorella 13

19 14 Kuva 4 Haukkavuoren maisemaa (Kuva: Rautjärven kunta) 2) Retkeilykämpät ja laavumajoitus Simpeleen matkailutarjontaan nostetaan mukaan retkeilykämpät ja laavukohteet. Retkeilykämppien ja laavujen tarjoaminen mahdollistaa myös kalastusmatkailun kehittämisen Simpeleen alueen vesistöissä. Nykyisistä rakennuksista Junkkarin kämppä, Leirimaja, B&B Uniaitta, Simpeleen Teboilin Taukotupa, Pitkäjärven koulu sekä Kangaskosken vartioasema sopivat tähän kategoriaan hyvin. Lisäksi kunnan ja Etelä- Karjalan virkistysaluesäätiön tulee inventoida muut mahdolliset retki- ja kalastuskämppäkohteet Rautjärven retkeilyreitin (E10) varrella ja sen läheisyydessä sijaitsevat kesämökit mahdolliseen vuokrauskäyttöön. Kämppien avain- ja varauspalvelu retkeilykämppiin tulisi keskittää Änkilänmäelle. Lisäksi Änkilänmäen Kauppakartano voi tarjota laavumajoittujille eräretkeilypakettia täydellä varustuksella (teltta, retkikeittimet ja muonat, retkeily- ja kalastusvälineet, kartat). Kuva 5 Junkkarinkämppä 3) Konkalammen urheilukeskus Konkalammen urheilukeskus hyödynnetään ympärivuotisesti. Kesätoimintaan ehdotetaan toteutettavan rinneautoilurata. Rinneauto on väline, jolla lasketaan alas laskettelurinnettä lumettomana aikana. Ylösmenoon käytetään hissiä. Ulosajojen varalta rata on reunustettu rengasvalleilla. Suomessa MCC Action rinneautoiluun keskittyviä kohteita on Meri-Teijossa, Jyväskylässä, Turussa, Mielakassa, Serenassa ja Påminnessa. Kuva 6 Rinneautot (MCC Action) Talvitoiminnan osalta talviurheilukeskuksen tulee pysyä kehityksessä mukana. Alueelle voisi kehitysideana toteuttaa hiihtoliiton suosituksiin perustuvan Hiihtomaan. Hiihtomaa ei itsessään vaadi suuria rakenteita tai investointeja ja se toimii myös ohjelmapalvelutuotteena kaikenikäisille. Hiihtomaan latujen pohjat ovat valmiiksi tehtyjä uria maastoon. Erilaisia ratoja voivat olla tasatyöntö ja hiihtotekniikan perusteet,

20 mäen nouseminen, pujottelulaskut, taito- ja tarkkuusrata, pitkät ja lyhyet perheladut yms. Hiihtomaan markkinoinnissa voi hyödyntää Marja-Liisa Kirvesniemeä esimerkiksi tapahtumien yhteydessä. Kesällä hiihtomaa toimii myös leikkimielisenä liikunta- ja leikkipaikkana. Erilaiset ulkoliikuntavälineet ja telineet sekä valmiit ratapohjat mahdollistavat erilaisten leikkimielisten toimintojen järjestämisen. Toimintaa voi suunnata niin paikallisille kuin matkailijoillekin. 15 Kuva 7 Hiihtomaa kesällä ja talvella (Suomen Hiihtoliitto: Maastohiihdon suorituspaikat) 4) Hevosmatkailun kehittäminen Simpeleen taajaman läheisyydessä toimii kolme hevostilaa, jotka nykyisellään tarjoavat mm. maasto- ja vaellusratsastusta. Retkeilyteemaan soveltuu erinomaisesti hevosmatkailun kehittäminen myös lyhyinä hevosretkinä ja vaelluksina (päivä, yön yli) luontoon. Hevosmatkailu voi olla myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaan matkailullinen profiilituote Simpeleelle. Hevosmatkailun kehittymiseksi vaaditaan ammattitaitoista opastusta ja hevosille tarkoitettuja reittejä/reittiehdotuksia luonnossa polkuina tai metsätieosuuksina. Keskeisimmät tuotteistettavat hevosmatkailupalvelut olisivat ainakin Änkilä - Hiitolajoki, Kangaskoski Änkilä Haukkavuori sekä lisäksi selvittää mahdollisuus reittiä pitkin pitkään hevosvaellukseen aina Joutsenosta ja Imatralta saakka. Hevosvaellus voi olla yön yli vaellus, jossa ruokailut järjestetään luonnossa erätulen äärellä. Hevosohjelmiin voidaan liittää mukaan kalastus- ja erätaidot. Hevosmatkailun yhteyteen kehitetään myös tapahtumia ja Kuva 8 Hevosretkellä (kuva: Pöyry) ratsastusleirejä esimerkiksi perheille (Isä- Poika leirit, erätaitoleirit yms.).