SIMPELEEN MATKAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "19.1.2009 SIMPELEEN MATKAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN. Loppuraportti"

Transkriptio

1 SIMPELEEN MATKAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Loppuraportti

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Sisäinen tarkistussivu 1 Asiakas Otsikko Projekti Vaihe Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittäminen Työnumero Luokitus Piirustus/arkistointi/sarjanro. Tiedoston nimi Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittäminen FINAL.doc Tiedoston sijainti Järjestelmä Microsoft Word 10.0 Ulkoinen jakelu Sisäinen jakelu Contribution Vastaava yksikkö Revisio Alkuperäinen Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. A Tarkistuspvm Tarkistanut/asema/allekirj. Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. B Tarkistuspvm Tarkistanut/asema/allekirj. Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. Tarkistuspvm Tarkistanut/asema/allekirj. Muuttunut edellisestä revisiosta

4 1 Esipuhe Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy tilasi hankintakilpailun jälkeen Pöyry Environment Oy:ltä Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittämistyön syksyllä Työ käynnistyi syyskuussa Suunnitelman päätavoitteita ovat: Päätavoitteena on esittää konkreettisesti tulevaisuuden kehitysaskeleet Simpeleen matkailutoiminnan kehittämisessä osana kehittyvää Etelä-Karjalan matkailullista kokonaisuutta Määrittää matkailupalveluiden kehittämistarpeet Liiketoiminnallinen arviointi oheispalvelutoiminnan ja majoitustoiminnan menestymismahdollisuuksista Liiketoiminnan mahdollisuuksia arvioidaan osana Imatran ja Lappeenrannan kehittyvää matkailutarjontaa. Ohikulkevan liikenteen tuomat liiketoimintamahdollisuudet Alueellisen virkistyskäytön mahdollisuudet Esille tulevat maankäytön kehittämistarpeet Simpeleen kylällä käydään läpi yhdessä maankäytön suunnitteluun keskittyvän konsultin kanssa Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittäminen liittyy olennaisesti Änkilänmäen samanaikaisesti käynnissä olevaan kehittämissuunnitelmaan (Airix Ympäristö) sekä taajaman maankäyttösuunnitelmaan (FCG Planeko). Työskentelyn aikana annettujen resurssien puitteissa konsultti on tutustunut alueeseen ja haastatellut ydintoimijoita työkokouksen puitteissa sekä osallistunut yhteiseen kyläiltaan, jossa mukana olivat kaikki kehittämistyössä mukana olevat konsulttitahot. Tässä suunnitelmassa käytetään selvyyden vuoksi nimeä Hiitolanjoki. Paikallinen väestö käyttää myös nimeä Kokkolanjoki. Esille on tullut ehdotuksia käyttää nimeä Kokkolan-Hiitolanjoki tai Hiitolan-Kokkolanjoki. Matkailullisen käytön ja viestinnän kannalta on selkeää käyttää karttanimistössä olevaa nimeä. Samoin käytetään selvyyden vuoksi nimeä Simpele Rautjärven sijasta. Yhteystiedot Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Pöyry Environment Oy Ismo Pöllänen, yrityspalvelujohtaja Jari Laitakari, projektipäällikkö Puh. (05) Puh F.O. Virtasen katu 6 Urheilukatu IMATRA FI Rovaniemi

5 2 Yhteenveto Simpeleen matkailutoiminta säilyy tulevaisuudessakin pienimuotoisena. Suuria suoraan matkailuun tähtääviä investointeja vältetään. Matkailutoiminnan edistyminen perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin, selkeään omaan profiiliin matkailuvieraiden käyntikohteena sekä liittoutumiseen ja verkostoitumiseen Etelä-Karjalan muiden matkailutoimijoiden kanssa. Simpeleellä on mahdollisuus ammentaa runsaasti matkailullisia aineksia kulttuuriperintönsä, historiansa ja nykykulttuurin kautta. Änkilänmäki on valittu matkailun palvelutoiminnan pääkehittämisen kohteeksi suuren liikennevirtansa ja sijaintinsa vuoksi. Änkilänmäki tarvitsee kylläkin kehityshyppäyksen liikenneasemasta houkuttelevampaan suuntaan. Änkilänmäen alueen tulisi olla muutakin kuin Teboil. Simpeleen taajama on palvelutaajama, joka tukee matkailutoimintaa mutta ei muodostu matkailukohteeksi sinänsä. Vaikka Änkilänmäki on matkailupalveluiden myynnin keskittymä, niin se ei poista kuitenkaan paikkakunnan muiden matkailullisesti mielenkiintoisten kohteiden merkitystä. Hiitolanjoen kehitystä matkailukohteena leimaa eräänlainen pysähtyneisyyden tila, mikä on jatkunut jo vuosia. Virkistys- ja matkailukäytön hallittu lisääminen Hiitolanjoen varrella on mahdollisuus laukaista kehittämiseen liittyvä pattitilanne. Sähköntuotanto Hiitolanjoessa ylläpidetään ja lisätään virkistyskäytön ansaintamahdollisuuksia kalastuksen, opastetun retkeilytoiminnan, oheismyynnin ja tapahtumien myötä. Lisääntyvän ansainnan myötä joen moninaiskäyttöön varauksella suhtautuvat tahot huomaavat, että mikään taho ei lopulta menetäkään tuloja jokialueen hyödyntämisen myötä. Kehittämisvastuu Simpeleen matkailuvalmiuksen kehittämisessä on monella taholla, kuten Rautjärven kunnalla ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöllä. Kehittämisvastuun tulee kuitenkin selvästi nykyistä enemmän siirtyä yrityssektorille. Matkailupalveluihin liittyviä yritystoiminnan edellytyksiä tulee kuitenkin maakunnankin yhteisvoimin kehittää. Kun toimintaympäristö yrityksille on kunnossa, on mahdollisuus saada Simpeleelle uusiakin toimijoita, jotka näkevät matkailutoiminnassa elämisen mahdollisuuksia. Matkailupalvelutoiminnasta ei Simpeleellä monelle muodostu pääelinkeinoa. Eräs toimintamalli osa-aikaiseen yrittäjyyteen on osuuskunta.

6 Sisältö 1 Esipuhe Yhteenveto 1 SIMPELEEN MATKAILUN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Sijainti ja saavutettavuus Simpeleen matkailunähtävyyksiä ja palvelutarjontaa Matkailu lähialueella Matkailutulo 6 2 SIMPELEEN MATKAILUN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN SWOT analyysi Visio Vision edellytyksiä 8 3 SIMPELEEN MATKAILUN TOIMINNALLISET KEHITTÄMISTARPEET Änkilänmäen Kauppakartano portti Simpeleelle Kalastusmatkailukohde Retkeily- ja luontoaktiviteettikohde Historia- ja kulttuuriperintökohde 16 4 MATKAILUPOTENTIAALIN ARVIOINTIA Änkilänmäki Matkailupalvelut Matkailun kehittymisnäkymiä 22 5 MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISTARPEITA 23 6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Organisointi Kehittämisaskeleet ja vastuutahot 25 Liitteet Piirustukset

7 1 SIMPELEEN MATKAILUN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Sijainti ja saavutettavuus Rautjärven kunnan kuntakeskus Simpele sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Etelä-Karjalassa. Tärkeimmät liikenneyhteydet ovat valtatie 6 ja rautatie välillä Helsinki Joensuu. Lähin lentokenttä sijaitsee Lappeenrannassa. 300 kilometrin vaikutusalueella asuu Suomen puolella noin 3 miljoonaa asukasta ja Venäjän puolella n. 10 miljoonaa asukasta. Rautjärven kunnan nykyiset alueet ovat vuosisatoja olleet rajaseutua. Vanhoja rajamerkkejä on nähtävissä Torsansalon tien varressa, Torsavuorella ja Haukkavuorella toteutetussa Rautjärven ja Simpeleen kuntaliitoksessa syntyi nykyinen Rautjärven kunta. Kunnassa on n asukasta, joista yli puolet asuu kuntakeskuksessa Simpeleellä. Toisessa taajamassa Rautjärven Asemanseudulla asukkaita on n Toimivia kyläyhdistyksiä on 3 ja kylätoimikuntia 6. Kuva 1 Rautjärven kunnan sijainti kartalla 1.2 Simpeleen matkailunähtävyyksiä ja palvelutarjontaa Rautjärvellä on monia upeiden maisemien ja historiallisen kytkennän omaavia nähtävyyskohteita, joihin on myös tarjolla paikallista opastusta. Näistä merkittävimpiä nähtävyyskohteita ja vetovoimatekijöitä ovat: Haukkavuori Suosittu retkeilykohde Rautjärven ja Ruokolahden rajalla kauniine näköaloineen. Haukkavuori on suosittu retkeilykohde. Lähimaasto on hyvin retkeilyyn sopivaa ja sinne onkin vedetty patikkapolkuja retkeilijöitä varten. Lisäksi retkeilijöille on tarjolla luontopolku sekä laavu, jonka yhteydessä nuotiomahdollisuus. Haukkavuoren jylhät rinteet soveltuvat mainiosti vuoristokiipeilijöiden harjoittelupaikaksi. Haukkavuorella on myös näkyvissä Uudenkaupungin rauhan (1721) rajamerkki vuodelta Hiitolanjoki - Vanhat voimalaitokset koskineen (Ritakoski, Lahnanen ja Kangaskoski) ja joen varrella kulkeva maisemapolku (n. 2 km) ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia. Lisäksi Laatokan lohen kalastuksesta joella ollaan hamuamassa alueen merkittävää vetovoimaa.

8 Junkkarikämppä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Koantaus-järven rantatöyräällä. Junkkarikämppä on paikkakunnalla toimivien maanpuolustusyhdistysten toiminnan keskuspaikka, joka on vuokrattavissa myös muille tahoille. 3 Iivanansaari - Jääkärivääpeli Erik Johan (Jussi) Reinikaisen hautakammio Koantaus-järven Iivanansaaressa on täydellinen kopio Spalernajan vankisellistä, jossa Reinikainen vapaussodan vuosina odotti kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa. Saareen pääsee soutuveneellä. Laikon lähde - Suomen suurimpiin kuuluva Laikon eli Ylimmäisen lähde sijaitsee Laikossa entisen Elisenvaaran radan lähistöllä. Leirimaja - Nurmijärven rannalla sijaitseva leirimaja on kunnan nuorisotoimen sekä eri hallintokuntien kokoontumis- ja virkistyspaikka. Sitä myös vuokrataan yhdistyksille ja järjestöille. Kollaa-huoneet Miettilän historiallinen reservikasarmialue näyttelyineen. Museotie, joka kiertää kauniissa maalaismaisemassa kolmen kunnan (Rautjärvi, Ruokolahti, Imatra) alueella, n. 20 km. Opastus 6-tieltä. Pirunkirkko - Isonvihan aikainen piiloluola Torsansalon Linnavuoressa. Viime vuosisadalla seudulla eläneen "Pohu-Matiksi" kutsutun kansanparantaja Matti Hinkkasen kerrotaan keitelleen Pirunkirkossa rohtojaan ja kastaneen läheisessä Linnalammessa vaivoistaan irti pyrkiviä. Rautjärven kirkko - Rautjärven rantatöyräällä, vehreässä maisemassa sijaitseva kaunis puukirkko. Nykyinen kirkko on rakennettu v (kolmas puukirkko samalla paikalla). Simpeleen kirkko - Kivijärven rantatöyräällä, Simpeleen taajamassa sijaitseva kivikirkko. Rakennettu v Maakunnallinen maisema-alue Kivijärven maisemissa. Kivijärven etelä- ja pohjoisrannoilla sijaitsevat peltoalueet muodostavat yhdessä Kivijärven kanssa keskeisen Simpeleen taajamaa hahmottavan maisematilan. Erityisesti pohjoisesta, Kaljusenkylään johtavalta tieltä avautuu laajoja näkymiä vesistölle Revonrannan rinnepeltojen yli. Änkilän kulttuurimaisema - Valtatie 6:n kahden puolen sijaitseva kyläyhteisö on muodostunut harjualueelle. Peltoalueet sijaitsevat pääasiassa kauaksi näkyvillä rinteillä ja talot harjuja pitkin kulkevien teiden varressa nauhamaisena muodostelmana. Kylä on vanhaa asuttua aluetta ja siellä sijaitsee kalmisto. Majoituspalvelu- ja ravintolapalvelutarjonta on suhteellisen vähäistä Simpeleen matkailun kannalta. Suurin matkailuvirtojen pysäyttäjä on Änkilänmäen Teboil.

9 4 1.3 Matkailu lähialueella Etelä-Karjalan maakunnan matkailustrategian mukainen vuoden 2015 tulevaisuuden kuva on. Etelä-Karjala on Saimaan alueen merkittävin matkailualue, jonka vetovoima perustuu vesistöjen monipuoliseen matkailukäyttöön, rajan, Venäjän ja Pietarin läheisyyteen sekä iloiseen ja vieraanvaraiseen karjalaiseen kulttuuriin. Profiloituneet ja kiinnostavat matkailukeskittymät ja tuotteet, tapahtumat sekä tasokas ja monipuolinen vapaa-asuntojen tarjonta houkuttelevat alueelle runsaasti koti- ja ulkomaisia matkailijoita ympäri vuoden. Imatran Kylpylän ja vapaa-aikakeskuksen, Lappeenrannan sataman ja linnoituksen alue sekä Rauha-Tiurun alue muodostavat suuren kokonaisuuden, jotka tuovat koko seudulle runsaasti matkailijavolyymia. Kokonaisuudessaan Etelä-Karjalassa yöpymiset vuonna 2007 olivat yhteensä Yöpymiset painottuvat pääosin kesä-elokuun väliseen aikaan. Ulkomaisten matkailijoiden osuus oli yöpymistä ja kotimaisten yöpymistä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu TOTAL Kotimaiset Ulkomaiset Kuva 2 Rekisteröidyt yöpymiset kuukausittain Etelä-Karjalassa v (Tilastokeskus)

10 Taulukko 1. Kesämökit Etelä-Karjalassa 2000, 2005, 2007 (Tilastokeskus) 5 Kesämökit (lkm) Etelä-Karjalassa Imatra Joutseno Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa YHTEENSÄ Etelä-Karjala on vahvaa kesämökkialuetta. Etenkin Ruokolahti Rautjärven kunnan naapurissa on vahvaa kesämökkialuetta. Kesämökkien määrällinen kehitys on ollut vuodesta 2000 vähäistä kaikissa kunnissa (ja kaupungeissa). Määrä on säilynyt likimain samana. Taulukko 2. Ulkokuntalaisten mökkien ja kesäasukkaiden osuus sekä kokonaisyöpymisvuorokaudet (TAK Oy, 2005). Rautjärven mökkikannasta vuonna 2004 oli 64 % ulkopaikkakuntalaisten. Ulkopaikkakuntalaisten kesäasukkaiden määrä oli 1648 kesäasukasta. TAK Oy:n tekemän selvityksen mukaan Rautjärven kunnassa kirjattiin yöpymisiä vuonna 2004 yhteensä kun lasketaan mukaan kaikki maakunnan ulkopuolisten matkailijoiden yöpymiset kotitalouksissa, mökeillä ja majoitusliikkeissä. Vuonna 2007 mökkien määrä on säilynyt liki samana, joten voidaan olettaa volyymin olevan samaa luokkaa kuin vuonna Selvitys ei erittele kaupallista osuutta kaikista yöpymisvuorokausista, mutta on oletettavaa että on vähäinen Rautjärven kunnan majoitusliikkeiden vähäisyyden ja ulkopaikkakuntalaisten mökkien osuuden vuoksi.

11 6 1.4 Matkailutulo TAK Oy:n tekemän matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen mukaan Etelä-Karjalassa välitön matkailutulo oli yhteensä 101,1 miljoonaa euroa matkailulle tyypillisten palveluiden osalta. Etelä-Karjalan osalta matkailutulosta reilu puolet (yhteensä 53 %) tuli tavaratalo- ja elintarvikekaupasta, huoltoasemista sekä muusta vähittäiskaupasta. Majoitus- ja ravitsemusliikkeiden osuus oli 39 % ja muiden palveluiden 8 %. Vuonna 2004 Rautjärven kunnan välitön matkailutulo oli noin 2,5 miljoonaa euroa ja osuus koko Etelä-Karjalan matkailutulosta 2,5 prosenttia. Rautjärven kunnan osalta ei ole saatavilla matkailutulon jakaantumista toimialoittain. Majoitus- ja ravitsemisala saa eri tutkimusten mukaan (Kauppila et. all) prosenttia alueiden välittömästä matkailutulosta, ja vähittäiskaupan osuus on likipitäen sama. Vähittäiskaupan osalta matkailutulot kertyvät alueilta, jotka ovat ostomatkailun kohteita (kaupungit), mökkikuntia tai niiden välittömässä läheisyydessä olevia kaupunkeja Järvi-Suomessa. Huoltamoille ohjautuu 5-10 prosenttia alueiden saamasta välittömästä tuloinjektiosta. Muiden toimialojen osuus vaihtelee suuresti, koska luokka koostuu hyvin erilaisista toimialoista. Taulukko 3. Välitön matkailutulo Etelä-Karjalassa kunnittain ja toimialoittain (TAK Oy)

12 7 2 SIMPELEEN MATKAILUN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN 2.1 SWOT analyysi VAHVUUDET saavutettavuus 6-tien liikenne, ohikulkevat matkailijat historia, perinteet, kulttuuri raja, Venäjän läheisyys, venäläiset asiakkaat kehitysmyönteisyys paikallisosaaminen (kunta, lähialue) luonto, reitistöt, vesistöt kalastus MAHDOLLISUUDET Venäjä ja venäläiset asiakkaat, ad-hoc kysyntää valmiista tuotteista ja palveluista elämys-, luonto- ja kalastusmatkailun kehitysnäkymät Suomessa kulttuurikysynnän kasvaminen yhteistyö alueellisesti Etelä- Karjalassa kalastuksen harrastaja- ja retkeilypiirit profiloituminen omaleimaiseksi matkakohteeksi Etelä-Karjalassa osana kysyntää (tuotteistaminen) päiväkäyntikohde osuuskuntapohjainen verkosto helppo palveluiden saatavuus HEIKKOUDET elohopeapitoinen pohjasedimentti opastus 6-tieltä yhteisen näkemyksen ja tahtotilan puuttuminen majoitus- ja ruokailutilojen puute toimijatahojen erilaiset intressit matkailutoiminta harrastemaista, osaaikaisuus omistussuhteet yksityisten maanomistajien erilaiset intressit UHAT lohen nousun turvaamisen epävarmuus Hiitolanjoen kehittämisen hidas päätöksenteko paikallinen ja alueellinen yhteistyö (Lähde: mukaillen Arffman Consulting Oy)

13 8 2.2 Visio 2015 Simpele tarjoaa asiakkailleen kalastukseen, retkeilyyn ja luontoliikuntaan sekä paikallishistoriaan ja perinteisiin perustuvia matkailupalveluita ympärivuotisesti ohikulkumatkailijoille sekä lähialueen matkailukeskusten matkailijoille. Simpele on ensisijaisesti tunnettu osana Etelä-Karjalan matkailupalvelutarjontaa. Simpeleen matkailullisen vision toteuttamiseksi kehitetään palvelutarjonta: Retkeily- ja luontoliikunta Kalastus Änkilän Kauppakartano Historia- ja kulttuuriperintö Kuva 3 Simpeleen matkailun kärkiteemat Simpeleen matkailullisen profiilin ydin on kalastusmatkailuun, historiaperinteeseen (teollisuus, voimalaitokset) sekä lähiruokaan tai luomuruokaan perustuva kokonaisuus, joka toimii pienimuotoisena, ympäristöystävällisenä ja innovatiivisena luonto-, kalastusja kulttuurikohteena osana Etelä-Karjalan matkailupalvelutarjontaa. Asiakkaat ovat pääosin päiväkävijöitä, jotka ovat ohikulkumatkalla tai yöpyvät lähiseudun merkittävissä matkailukeskuksissa Imatralla, Lappeenrannassa sekä Joutsenon HC Saimaa Gardens asiakkaat. L Simpele tuo näin ollen lisän koko alueen matkailutarjontaan vapaa-ajan palveluihin sekä erilaisiin kokous- ja yritysryhmäpalveluihin. Samoin muut eri perustein kasaantuvat ryhmät ovat Simpeleen matkailullista kohdejoukkoa. Tärkeänä yhteistyösuuntana Imatran ja Lappeenrannan lisäksi toimii myös Parikkala. 2.3 Vision edellytyksiä Simpeleen matkailuvalmiuksien edellytyksenä on, että toimijat ovat verkostoituneet keskenään. Lisäksi kalastusmatkailun osalta profiloituminen vaatii Hiitolanjoen kehittämistä ja lohennousun varmistumista. Yksi mahdollisuus on organisoida toimijat osuuskunta- tai osayrittäjyysperiaatteella toimiviksi verkostoiksi palvelemaan tavoiteltuja asiakkaita. Verkoston toimintaan kytketään taho, joka toiminnan loppuasiakkaalle organisoi. Matkailuvalmiuksien kehittämiseksi vaaditaan valmiita tuotekokonaisuuksia, joita alueen jälleenmyyjät voivat helposti myydä eteenpäin. Muita matkailutoiminnan kannalta merkittävimpiä edellytyksiä Hiitolanjoella ovat: pienvoimalamuseon avaaminen toimivan voimalan yhteyteen voimalaitostilojen saaminen matkailukäyttöön vuokrausperiaatteella voimantuotannon siitä häiriintymättä lähiruokatuotannon käynnistäminen maataloustuottajien ja palvelutuottajien verkostona, mahdollisuutena luomuruokatuotanto kalastuksen käytännön toteutuksen helpottaminen lohennousun varmistaminen kalaportailla Hiitolanjoella Kangaskosken rajavartioaseman saaminen matkailukäyttöön

14 9 Ihannetilana Hiitolajoen osalta olisi, että joen rannat olisivat virkistys- ja retkeilykäytössä aina Ritakoskelta Kangaskoskelle saakka ja välille on osoitettu laiturirakentein levähdys-/kalastuspaikkoja. 3 SIMPELEEN MATKAILUN TOIMINNALLISET KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Änkilänmäen Kauppakartano portti Simpeleelle Änkilän pitkänomainen 300 asukkaan kylä Simpeleen eteläpuolella on merkittävä pysähdyspaikka valtatie 6 varressa. Noin 300 asukkaan kylässä on huoltoasema, josta saa tällä hetkellä tärkeimmät peruspalvelut. Muut palvelut haetaan 3-5 km:n päästä Simpeleen keskustasta. Maatalousyrittäjien lisäksi kylällä on paljon pienyrittäjiä, mm. linja-autoyrittäjä, puusepänliike, mökkivalmistusta, ratsastustalli, puutavaraliike, soraja betonituotantoa sekä kuljetuspalvelua. Vireä kylätoimikunta järjestää tapahtumia kuukausittain. Harrastusmahdollisuudet liittyvät lähinnä omaehtoiseen liikkumiseen ja kalastukseen. Kalastusmahdollisuudet ovat hyvät, sillä järvien (mm. Silamus, Koantaus ja Pitkäjärvi) ja lampien lisäksi, kylän läpi virtaavat Hiitolanjoki, Silamusjoki ja Torsanjoki. Nykyisestä Änkilänmäen Teboilista työnimeä Änkilänmäen Kauppakartano. Änkilänmäkeen liittyy erillinen vuonna 2009 valmistuva konsulttiselvitys, jonka laatii Airix Ympäristö Oy. Keskeisimmät kehittämistoimenpiteet 1) Änkilänmäen profilointi Änkilänmäen Teboilille ehdotetaan kantavaksi teemaksi kala- ja retkeilyteemaa, jonka tulisi näkyä kautta linjan. Kauppakartanotyyppinen ajatus sopii hyvin matkailulliseksikin imagoksi perinteisen ostoskeskittymän sijaan. Mahdollisesti kehittyvän ammattiliikenteen osalta toiminnot järjestellään toimivaksi kokonaisuudeksi. 2) Matkailuneuvonnan ja -tarjonnan keskittäminen Hiitolanjoki ja Änkilänmäki muodostavat keskenään toimivan matkailullisten palveluiden kokonaisuuden. Kaupan ja liike-elämän palvelut ovat kehittymässä Änkilänmäelle, joka tukee matkailun kehittymistä. Osa Simpeleen matkailutarjonnasta keskitetään Änkilänmäelle, joka toimii myös keskeisen sijaintinsa ja kävijämäärien vuoksi opastus- ja palvelupisteenä, josta ohikulkevat matkailijat saavat lisätietoja alueen palvelutarjonnasta. Lisäksi matkailijoille tarjotaan kalastuslupia ja vuokravälineitä kalastukseen ja retkeilyyn. Tarjolla voi olla polkupyöriä, kävelysauvoja, talvella suksia ja lumikenkiä, jne. Simpeleen alueen harrastusreitistö tulee suunnitella siten, että Änkilänmäki toimii sen ytimenä, josta tarvittavat kartat ja välineet saa mukaansa. 3) Vetovoiman ja muiden palveluiden keskittäminen Änkilänmäen vetovoimaa ja palvelutarjontaa parannetaan. Änkilänmäki tulisi olemaan monen yrityksen yhteinen liiketila- ja toimintaympäristöratkaisu. Se ei ole kuitenkaan mikään varsinainen kauppakeskus eikä kauppiastavaratalo. Tavoitteena on saada Änkilänmäelle myös erikoisliikkeitä (esim. Alko, apteekki, käsityöt, retkeily- ja

15 kalastustarvikkeet, elintarvikkeet). Yksityiset yrittäjät voivat vuokrata tiloja toimintaansa varten. Änkilänmäen tulisi palvella niin ohikulkevia matkailijoita kuin Simpeleen asukkaita. Tarjonnan lisääminen vaatii rakennuksen laajentamista, tilojen uusimista sekä sisäisesti toimintojen selkeyttämistä. Piha-alueelle on tarpeena laatia maisemasuunnitelma. 4) Opastuksen ja liikenteen kehittäminen Valtatie 6:n varrella opastusta parannetaan Tiehallinnon virallisilla liikenneopasteilla, joista Rautjärven kunnan ja Tiehallinnon tulee laatia erillinen suunnitelma. Virallisten liikenneopasteiden lisäksi Änkilänmäen Kauppakartanoon ohjataan valtatie 6: varteen sijoitettavilla luvallisilla ulkomainostauluilla. Tieliikenteen ajonopeus tulisi pudottaa Änkilänmäen kohdalla 60 km/h. Muita liikennejärjestelyjä ei tarvita. Opasteiden kehittämiseksi luodaan Änkilänmäelle valitun teeman mukainen mainostaulu. Änkilänmäelle voisi sijoittua myös näköalatorni, joka samalla toimisi Änkilänmäen maamerkkinä. Kauppakartanon pihaan sijoittuva näkötorni mahdollistaisi näköyhteyden Hiitolanjoelle. 5) Viipymän ja matkailutulon kasvattaminen Viipymän pidentämiseksi ostoskeskittymässä tulisi sijaita myös kotieläinpihatoimintaa. Änkilän hevostallien kanssa yhteistyössä voidaan järjestää hevoskyytejä Hiitolanjoelle kalastamaan tai tutustumaan voimalaitoshistoriaan nykyistä tietä pitkin. Nykyisen hiekkakuopan käyttötarkoitusta tulisi miettiä myös vapaa-ajan käyttöön (esim. mönkijäajoa, kala-allas, tms.). Änkilänmäen alueelle halutaan kehittää caravan matkailupalvelutoimintaa. Asiakkaat varaavat paikat Änkilänmäen info- ja palvelupisteestä. Erillistä huolto- ja palvelurakennusta ei tarvita vaan Änkilänmäen Kauppakartano palvelee asiakkaita. Caravan palveluiden kehittämisen edellytyksenä on piha-alueen maisemointi viihtyisyyden parantamiseksi. Lisäksi ostospalvelukeskittymään voisi tulla pienimuotoista majoitustoimintaa. Yleiset suihku- ja saunatilat palvelevat niin retkeilijöitä, raskasta liikennettä kuin karavaanareitakin. Toiminnallisesti Änkilänmäkeen liittyvinä lisäpalveluina on esitetty valtatien ja junaradan eteläpuolelle, reilun kilometrin päähän Änkilänmäen huoltamoalueelta erillistä kala-allasta ja caravan-aluetta. Konsultti ei tässä raportissa ota vielä tarkempaa kantaa suunnitelmiin, koska esim. kala-altaiden osalta on tehtävä ympäristöllisiä ja teknisiä selvityksiä sekä liiketoiminnallisia laskelmia tarkemmin kuin tämän raportin laatimisaikataulu ja resurssit antavat myöten. Caravanalueen sijoittumisesta on tehtävä esim. käyttäjäkyselyyn perustuvaa markkina-analyysiä ennen idean toteutusta. Palvelukeskittymässä voidaan järjestää myös erilaisia teema- ja markkinatapahtumia. Esimerkiksi kalastusvälineiden testauspalveluita yhteistyössä alan yritysten kanssa Hiitolanjoella. 6) Muutostarpeiden huomioiminen Änkilänmäen kehittämisen kaavallisia muutostarpeita, maanomistajuus- sekä liikennejärjestelyitä tarkastellaan erikseen Änkilänmäen alueen kehittämissuunnitelmassa (Airix Ympäristö Oy). 10

16 Keskeisimmät Änkilänmäen toiminnot tiivistetysti: 1) Ravintola- ja polttoainemyynti (ml. catering) 2) Elintarvikkeet 3) Erikoisliikkeet (käsityöt, luomuruoka, kalastus- ja retkeilyvälineet) 4) Raskaan liikenteen levähdyspalvelut 5) Tilausbussien kuljettaja- ja matkanjohtajapalvelut, bussien WC-tankkien tyhjennys 6) Opastus- ja palvelupiste (info, vuokravälineet, kartat, opasvaraukset, audioopastuslaitteet, kalastusluvat, yms.) 7) Karavaani-alue ja muu majoitustoiminta 8) Kotieläinpiha ja muu toiminta 9) Näköalatorni (maksuton) Kalastusmatkailukohde Hiitolanjoen varhaishistoriaan liittyy asutuksen vähittäinen leviäminen Laatokan luoteisrannikolta ulomman Salpausselän tuntumaan ja kauemmaksikin sisämaahan. Merkittäviä sysäyksiä tähän kehitykseen lienevät antaneet pyyntikulttuuriin liittyvä lohenkalastus ja hedelmällisen jokivarsimaan tarjoamat viljelymahdollisuudet. Hiitolanjoki oli myös ensimmäinen etappi pitkää ja laajaa vaihtoehtoisten vesireittien verkostoa, jonka kautta päästiin Laatokalta Simpele- ja Torsanjärville, edelleen Saimaalle ja Savon vesille, jopa Ouluun ja Vienan Karjalaan saakka. Keskeisimmät kehittämistoimenpiteet 1) Kalastuslupakäytäntöjen sopiminen, keskittäminen ja helpottaminen Kalastuslupien saanti tulee tehdä kalastajille mahdollisimman helpoksi. Kalastuslupakäytännöt käydään läpi alueen kalastusosakaskuntien kanssa ja kalastuslupien myynti keskitetään tiiviisti Änkilänmäen Kauppakartanoon. Rautjärvelle kehitetään myös oma kalapaikkaopas, jossa määritellään parhaat kalapaikat saavutettavuustietoineen (reitit, kulkuvälineet), kalakämpät ja kalastukseen liittyvä muu tieto kaikissa lähialueen vesistöissä. 2) Kalastusmatkailun kehittäminen Hiitolanjoella ja muissa vesistöissä Hiitolanjoesta tehdään kalastusmatkailun valtti. Kalastajat odottavat että kalastus tulisi helpommaksi ja että Laatokan lohi nousisi takaisin alkuperäisille kutupaikoille. Kosken ennallistaminen parantaisi huomattavasti Hiitolanjoen parhaimpia kalastusmahdollisuuksia ja tuottaisi samalla Suomen puolelle tärkeän Laatokan lohen poikastuotantoalueen. Tulevaisuuden tavoitteena on saada myös kalatiet Hiitolajoen ylempiin rakennettuihin koskiin Lahnasenkoskelle ja Ritakoskelle. Tämä mahdollistaisi lohen ja muiden vaelluskalojen nousun voimalaitosaikaa edeltävälle entiselle reitilleen yläjuoksun vapaille virtavesille, Silamus- ja Torsanjoelle. Edellytyksenä on myös, että voimalaitosyrittäjät mahdollistavat lohiportaiden rakentamisen ja osakaskunnat yhteisesti sitoutuvat jokikalastuksen kehittämiseen. Kalaportaiden rakentaminen on nykyisellään etenemässä kalatievelvoitehakemuksena Kaakkois-Suomen TEkeskuksessa tämän raportin kirjoittamisajankohtana. Kalatie ajatus on ollut vireillä noin 20 vuoden ajan ja aivan lähivuosina siihen ei ole odotettavissa ratkaisuja. Hiitolanjoki voi toimia catch & release periaatteen mukaisena kalastuskohteena pyydä ja päästä. Saalista ei siis kuljeteta kotiin, vaan päästetään takaisin jokeen. Sama

17 periaate voi toimia sekä voimalaitosten yläpuolella ja alapuolella. Periaatetta voidaan noudattaa myös huolimatta siitä tuleeko jokeen koskaan kalateitä. Silamusjoen ja Torsanjoen sekä ns. Uudensillankosken osalta kalastusmahdollisuuksia tuodaan myös nykyistä selkeämmin esille. Luontaisesti lisääntyvä taimenkanta nykyisellään on kilpailuvaltti, joka tulee hyödyntää. Joen varsille osoitetaan selkeästi kalastuspolut ja kalastuspaikat (laitureineen) eroosion välttämiseksi. 3) Kangaskosken rajavartioaseman valjastaminen matkailukäyttöön Kangaskosken rajavalvontatoimien siirto pois Simpeleeltä mahdollistaa rajavartioaseman ottamisen matkailukäyttöön. Ritakoski, Lahnasenkoski sekä Kangaskoski voimalaitoksineen, virkistys- ja kalastusmahdollisuuksineen muodostavat parhaimmillaan toimivan ja persoonallisen kokonaisuuden. Kangaskosken rajavartioasema voi toimia ohjelmapalvelutukikohtana sekä kalastusmatkailutukikohtana. Nykyisen rajavartioaseman tiloissa on mahdollisuus järjestää majoituspalveluita sekä ruokailuja. Rajavartioasemaan tuo eksotiikka sen sijainti aivan rajavyöhykkeen tuntumassa. Rajavartioaseman kiinteistön pitäisi olla yksityisen yrittäjän vuokrauksessa tai omistuksessa. Rajavartioaseman kiinteistö ei saisi olla esim. yhden perheen tai käyttäjäryhmän kesäasuntona. 4) Kalastuksen tuotteistaminen Kalastuksesta kiinnostuneille yksittäisille matkailijoille sekä ryhmille suunnataan opastettuja kalastusretkiä eri teemoilla, kuten perhokalastus, uistelukalastus, iltakalastus syyshämärässä värikkäässä valaistuksessa Hiitolanjoella, kalastuskoulut ja kurssit pienryhmille, päivän perhekalastuskurssi, kalankäsittelytaidot ja ruuan valmistus, jne. Omatoimisille kalastajille pyritään myymään lupien lisäksi välineitä, veneitä vuokralle ja muuta oheistarjontaa Änkilänmäen Kauppakartanolta. Opastettu ohjelmapalvelutoiminta vaatii toimiakseen osaajaverkoston ja operoijan joka hoitaa ryhmän kaikki palveluvaraukset ja tarpeet. Kalastuksen tuotteistaminen tulisi tapahtua ryhmätuotteina, yksittäismatkailijoiden pakettituotteina sekä aikaan sidottuina tapahtumina Retkeily- ja luontoaktiviteettikohde Rautjärven kunnan eri kylissä on historiallisesti merkittäviä käyntikohteita, joita ei sovi unohtaa Simpeleenkään palvelutarjonnassa. Kuten jo mainittu Änkilänmäen yhteyteen keskittyvä selkeä informaatiopiste antaa lisätietoja myös pysähtyville matkailijoille alueen retkeily- ja liikuntamahdollisuuksista. Simpeleen profiili voi korostua myös päiväretkeily-, vaellus- sekä retkipyöräilykohteena. Keskeisimmät kehittämistoimenpiteet 1) Reittisuunnittelu ja yhteystarpeet Reittien suunnittelussa toiminnan alku- ja lähtöpisteenä tulisi olla Änkilänmäki. Lisäksi suunnittelussa tulee huomioida lyhyitä mieluiten ympyräreittejä patikointiin, kävelyyn, sekä maasto- ja retkipyöräilyyn. Reittiyhteystarpeena tulee huomioida Änkilänmäen ja Konkalammen välinen osuus kävely- ja pyöräilyreittinä, jotta saadaan yhteys jo olemassa olevalle Rautjärven retkeilyreitille (E10) sekä Änkilänmäen luontopolulta Hiitolanjoen maisemapolkuun ja aina Kangaskoskelle saakka. Hiitolanjoen

18 maisemapolun jatkuminen Kangaskoskelle saakka vaatii maanomistajien kanssa käytäviä neuvotteluja ja virallisen reittitoimituksen. Reittisuunnittelun vetovoimatekijöinä toimivat Simpeleen lähialueen vetovoimaiset käyntikohteet ja niihin liittyvät tarinat sekä reittien varrella sijaitsevat palvelut. Parikkalan Lintuinmaa teema tulisi ulottua myös Hiitolanjoelle asti. Omatoimisille retkeilijöille voidaan tarjota audioopastusta henkilökohtaisen opastuksen sijaan. Audio-opastuksesta lyhyesti jäljempänä kappaleessa 4.4. Simpeleen maastot mahdollistavat myös sauvakävelyn ja alueelle voisi sijoittua sauvakävelypuisto. Osittain sauvakävelyreitit ovat myös luontopolkuihin ja patikointireitteihin yhteydessä olevia reittejä, mutta niille voidaan osoittaa myös omia osuuksia tarvittaessa. Reittejä tulisi olla eripituisia eri kohderyhmille sopivina ja vaikeusasteina. International Nordic Walking Associationin (INWA) eli Kansainvälisen sauvakävelyliiton edustajana Suomessa toimii Suomen Latu ry, joka koordinoi, suunnittelee ja järjestää sauvakävelykouluttajien (Master Trainer) ja ohjaajien (Master Instructor) kursseja sekä tuottaa materiaalia. Valmiita konsepteja sauvakävelypuistoihin ovat tällä hetkellä Nature.Fitness.Park sekä Nordic Fitness Sport Park. Melontaa varten kehitetään Hiitolanjoen lisäksi reittikuvaukset Silamus- ja Torsanjoelle rantautumis- ja taukopaikkoineen. Yhteys Simpeleeltä Kivijärvelle ja sitä kautta jo olemassa oleville melontareiteille Simpelejärvelle on myös reittikuvauksena kehitettävä kokonaisuus. Mönkijöitä varten kartoitetaan soveltuvat turvalliset metsäautotiet reiteiksi. Käytettävillä mönkijäurilla tai reiteillä tulee olla maanomistajien myöntämät maankäyttöluvat. Opastetut retket tuotteistetaan porrastetusti erikokoisille ryhmille (2-50) valmiiksi paketeiksi. Paketit jaetaan lyhyisiin 1-3 tunnin retkiin sekä pidempiin yli 3 tuntia kestäviin päivä- ja yövaelluksiin. Pakettien tulee sisältää oppaan, ruokailut, varusteet sekä tarvittaessa kuljetuspalvelut erillismaksusta. Keskeisimpiä tuoteaihioita ovat esimerkiksi: Hiitolanjoen maisemapolku (sis. retkieväät) Änkilä Haukkavuori patikka (sis. lounas maastossa, mahdollinen maastoyöpyminen, kuljetukset) Maisemapatikka Haukkavuori Pirunkirkko Junkkarinkämppä (sis. retkieväät, mahdollinen yöpymispaketti catering palveluineen) Hiitolanjoen linturetki (sis. retkieväät) Melontaretket Lahnasenkoski Kangaskoski / Silamusjoki / Torsanjoki / Kivijärvi / Simpelejärvi (sis. retkieväät tai lounas maastossa) Kumiveneretki Lahnasenkoski Kangaskoski Maastopyöräretki Änkilä Kangaskoski / Änkilä Konkalampi Pyöräretket (mm. Haukkavuori, Hiitolanjoki voimalaitoksineen, sotahistorialliset kohteet) Erätaitoleirit pienryhmille (yhdistelminä edellisistä) Ohjattu seikkailukiipeily Haukkavuorella 13

19 14 Kuva 4 Haukkavuoren maisemaa (Kuva: Rautjärven kunta) 2) Retkeilykämpät ja laavumajoitus Simpeleen matkailutarjontaan nostetaan mukaan retkeilykämpät ja laavukohteet. Retkeilykämppien ja laavujen tarjoaminen mahdollistaa myös kalastusmatkailun kehittämisen Simpeleen alueen vesistöissä. Nykyisistä rakennuksista Junkkarin kämppä, Leirimaja, B&B Uniaitta, Simpeleen Teboilin Taukotupa, Pitkäjärven koulu sekä Kangaskosken vartioasema sopivat tähän kategoriaan hyvin. Lisäksi kunnan ja Etelä- Karjalan virkistysaluesäätiön tulee inventoida muut mahdolliset retki- ja kalastuskämppäkohteet Rautjärven retkeilyreitin (E10) varrella ja sen läheisyydessä sijaitsevat kesämökit mahdolliseen vuokrauskäyttöön. Kämppien avain- ja varauspalvelu retkeilykämppiin tulisi keskittää Änkilänmäelle. Lisäksi Änkilänmäen Kauppakartano voi tarjota laavumajoittujille eräretkeilypakettia täydellä varustuksella (teltta, retkikeittimet ja muonat, retkeily- ja kalastusvälineet, kartat). Kuva 5 Junkkarinkämppä 3) Konkalammen urheilukeskus Konkalammen urheilukeskus hyödynnetään ympärivuotisesti. Kesätoimintaan ehdotetaan toteutettavan rinneautoilurata. Rinneauto on väline, jolla lasketaan alas laskettelurinnettä lumettomana aikana. Ylösmenoon käytetään hissiä. Ulosajojen varalta rata on reunustettu rengasvalleilla. Suomessa MCC Action rinneautoiluun keskittyviä kohteita on Meri-Teijossa, Jyväskylässä, Turussa, Mielakassa, Serenassa ja Påminnessa. Kuva 6 Rinneautot (MCC Action) Talvitoiminnan osalta talviurheilukeskuksen tulee pysyä kehityksessä mukana. Alueelle voisi kehitysideana toteuttaa hiihtoliiton suosituksiin perustuvan Hiihtomaan. Hiihtomaa ei itsessään vaadi suuria rakenteita tai investointeja ja se toimii myös ohjelmapalvelutuotteena kaikenikäisille. Hiihtomaan latujen pohjat ovat valmiiksi tehtyjä uria maastoon. Erilaisia ratoja voivat olla tasatyöntö ja hiihtotekniikan perusteet,

20 mäen nouseminen, pujottelulaskut, taito- ja tarkkuusrata, pitkät ja lyhyet perheladut yms. Hiihtomaan markkinoinnissa voi hyödyntää Marja-Liisa Kirvesniemeä esimerkiksi tapahtumien yhteydessä. Kesällä hiihtomaa toimii myös leikkimielisenä liikunta- ja leikkipaikkana. Erilaiset ulkoliikuntavälineet ja telineet sekä valmiit ratapohjat mahdollistavat erilaisten leikkimielisten toimintojen järjestämisen. Toimintaa voi suunnata niin paikallisille kuin matkailijoillekin. 15 Kuva 7 Hiihtomaa kesällä ja talvella (Suomen Hiihtoliitto: Maastohiihdon suorituspaikat) 4) Hevosmatkailun kehittäminen Simpeleen taajaman läheisyydessä toimii kolme hevostilaa, jotka nykyisellään tarjoavat mm. maasto- ja vaellusratsastusta. Retkeilyteemaan soveltuu erinomaisesti hevosmatkailun kehittäminen myös lyhyinä hevosretkinä ja vaelluksina (päivä, yön yli) luontoon. Hevosmatkailu voi olla myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaan matkailullinen profiilituote Simpeleelle. Hevosmatkailun kehittymiseksi vaaditaan ammattitaitoista opastusta ja hevosille tarkoitettuja reittejä/reittiehdotuksia luonnossa polkuina tai metsätieosuuksina. Keskeisimmät tuotteistettavat hevosmatkailupalvelut olisivat ainakin Änkilä - Hiitolajoki, Kangaskoski Änkilä Haukkavuori sekä lisäksi selvittää mahdollisuus reittiä pitkin pitkään hevosvaellukseen aina Joutsenosta ja Imatralta saakka. Hevosvaellus voi olla yön yli vaellus, jossa ruokailut järjestetään luonnossa erätulen äärellä. Hevosohjelmiin voidaan liittää mukaan kalastus- ja erätaidot. Hevosmatkailun yhteyteen kehitetään myös tapahtumia ja Kuva 8 Hevosretkellä (kuva: Pöyry) ratsastusleirejä esimerkiksi perheille (Isä- Poika leirit, erätaitoleirit yms.).

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen

Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen MARKKU KAUKORANTA, RKTL & MATTI VAITTINEN, KAS LUOTEIS-VENÄJÄN KALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSISEMINAARI 2009 10. 11.11.2009 Lomakeskus Huhmari р.волхов Условные

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Isto Vanhamäki ja Mika Lehtolainen Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Imatra 23.5.2007

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012 2011 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2012 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä -5,7-6,4-6,7-5,7-5,7-4,5-4,3-4,5-4,0-3,9-2,9-2,6-0,6 1,1 2,5 2,9 3,0 3,2 4,0 NÄKYMIÄ

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti

Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma hanke Ruokolahti LCA Consulting Oy Ruokolahdella 11.2.2016 Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma - Vaihe 2 - Koko hanke Kuntien omien ympäristöohjelmien viimeistely

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Rautjärvi ja Simpele antavat rajan suojaa ihmisille ja yrittämiselle.

Rautjärvi ja Simpele antavat rajan suojaa ihmisille ja yrittämiselle. ja antavat rajan suojaa ihmisille ja yrittämiselle. Rautjärven kuntastrategia 1 Rakenne Strateginen nelikenttä 2-6 Strategiaa ohjaavat vastaukset 7-8 Strategiset teemat 9-10 Visio 2025 11 Päästrategia

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki 22.11.2016 Geopark on UNESCOn myöntämä status alueille, joilla on kansainvälisesti merkittävä geologinen perintö 120

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014 Raportointi jäsenkunnille Tammi-syyskuu 2014 Eksoten tulos Tammi-syyskuu 2014 Muutos 2014 Tammi-syyskuu 2014 Koko vuosi TP 2013 EKSOTE YHTEENSÄ 1000 EUR E2014 vs. TP 2013 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena

Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena Kaupunginhallitus 108 14.03.2016 Virpi Junttilan ym. valtuustoaloite Rauha-Tiurun alueen käytöstä luontomatkailun pilottihankkeena 515/00.02.04.00/2014 KH 108 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Maailman suurin havusellutehdas

Maailman suurin havusellutehdas Maailman suurin havusellutehdas Mallinnus tulevasta näkymästä Puijontornista Finnpulpin uusi biotuotetehdas Savon Sellun nykyinen tehdas Hankkeen eteneminen 04/2016 Ympäristölupahakemus toimitettu AVI:lle

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Case Lappeenranta Mirka Rahman, Markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö

Case Lappeenranta Mirka Rahman, Markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Case Lappeenranta Mirka Rahman, Markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Matkailuneuvonta osa kaupungin asiakaspalvelua 2 Matkailutoiminta ja markkinointi on yhteistyötä VisitLappeenranta sivut & i-näytöt

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Pohjois-Savossa 2013 Hilkka Lassila, Savonia-amk Oy Hankkeen tuloksista Matkailun taloudelliset vaikutukset merkittäviä Vaikututuksia pyrittiin arvioimaan eri menetelmillä

Lisätiedot