SIMPELEEN MATKAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "19.1.2009 SIMPELEEN MATKAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN. Loppuraportti"

Transkriptio

1 SIMPELEEN MATKAILUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Loppuraportti

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Sisäinen tarkistussivu 1 Asiakas Otsikko Projekti Vaihe Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittäminen Työnumero Luokitus Piirustus/arkistointi/sarjanro. Tiedoston nimi Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittäminen FINAL.doc Tiedoston sijainti Järjestelmä Microsoft Word 10.0 Ulkoinen jakelu Sisäinen jakelu Contribution Vastaava yksikkö Revisio Alkuperäinen Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. A Tarkistuspvm Tarkistanut/asema/allekirj. Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. B Tarkistuspvm Tarkistanut/asema/allekirj. Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj. Tarkistuspvm Tarkistanut/asema/allekirj. Muuttunut edellisestä revisiosta

4 1 Esipuhe Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy tilasi hankintakilpailun jälkeen Pöyry Environment Oy:ltä Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittämistyön syksyllä Työ käynnistyi syyskuussa Suunnitelman päätavoitteita ovat: Päätavoitteena on esittää konkreettisesti tulevaisuuden kehitysaskeleet Simpeleen matkailutoiminnan kehittämisessä osana kehittyvää Etelä-Karjalan matkailullista kokonaisuutta Määrittää matkailupalveluiden kehittämistarpeet Liiketoiminnallinen arviointi oheispalvelutoiminnan ja majoitustoiminnan menestymismahdollisuuksista Liiketoiminnan mahdollisuuksia arvioidaan osana Imatran ja Lappeenrannan kehittyvää matkailutarjontaa. Ohikulkevan liikenteen tuomat liiketoimintamahdollisuudet Alueellisen virkistyskäytön mahdollisuudet Esille tulevat maankäytön kehittämistarpeet Simpeleen kylällä käydään läpi yhdessä maankäytön suunnitteluun keskittyvän konsultin kanssa Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittäminen liittyy olennaisesti Änkilänmäen samanaikaisesti käynnissä olevaan kehittämissuunnitelmaan (Airix Ympäristö) sekä taajaman maankäyttösuunnitelmaan (FCG Planeko). Työskentelyn aikana annettujen resurssien puitteissa konsultti on tutustunut alueeseen ja haastatellut ydintoimijoita työkokouksen puitteissa sekä osallistunut yhteiseen kyläiltaan, jossa mukana olivat kaikki kehittämistyössä mukana olevat konsulttitahot. Tässä suunnitelmassa käytetään selvyyden vuoksi nimeä Hiitolanjoki. Paikallinen väestö käyttää myös nimeä Kokkolanjoki. Esille on tullut ehdotuksia käyttää nimeä Kokkolan-Hiitolanjoki tai Hiitolan-Kokkolanjoki. Matkailullisen käytön ja viestinnän kannalta on selkeää käyttää karttanimistössä olevaa nimeä. Samoin käytetään selvyyden vuoksi nimeä Simpele Rautjärven sijasta. Yhteystiedot Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Pöyry Environment Oy Ismo Pöllänen, yrityspalvelujohtaja Jari Laitakari, projektipäällikkö Puh. (05) Puh F.O. Virtasen katu 6 Urheilukatu IMATRA FI Rovaniemi

5 2 Yhteenveto Simpeleen matkailutoiminta säilyy tulevaisuudessakin pienimuotoisena. Suuria suoraan matkailuun tähtääviä investointeja vältetään. Matkailutoiminnan edistyminen perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin, selkeään omaan profiiliin matkailuvieraiden käyntikohteena sekä liittoutumiseen ja verkostoitumiseen Etelä-Karjalan muiden matkailutoimijoiden kanssa. Simpeleellä on mahdollisuus ammentaa runsaasti matkailullisia aineksia kulttuuriperintönsä, historiansa ja nykykulttuurin kautta. Änkilänmäki on valittu matkailun palvelutoiminnan pääkehittämisen kohteeksi suuren liikennevirtansa ja sijaintinsa vuoksi. Änkilänmäki tarvitsee kylläkin kehityshyppäyksen liikenneasemasta houkuttelevampaan suuntaan. Änkilänmäen alueen tulisi olla muutakin kuin Teboil. Simpeleen taajama on palvelutaajama, joka tukee matkailutoimintaa mutta ei muodostu matkailukohteeksi sinänsä. Vaikka Änkilänmäki on matkailupalveluiden myynnin keskittymä, niin se ei poista kuitenkaan paikkakunnan muiden matkailullisesti mielenkiintoisten kohteiden merkitystä. Hiitolanjoen kehitystä matkailukohteena leimaa eräänlainen pysähtyneisyyden tila, mikä on jatkunut jo vuosia. Virkistys- ja matkailukäytön hallittu lisääminen Hiitolanjoen varrella on mahdollisuus laukaista kehittämiseen liittyvä pattitilanne. Sähköntuotanto Hiitolanjoessa ylläpidetään ja lisätään virkistyskäytön ansaintamahdollisuuksia kalastuksen, opastetun retkeilytoiminnan, oheismyynnin ja tapahtumien myötä. Lisääntyvän ansainnan myötä joen moninaiskäyttöön varauksella suhtautuvat tahot huomaavat, että mikään taho ei lopulta menetäkään tuloja jokialueen hyödyntämisen myötä. Kehittämisvastuu Simpeleen matkailuvalmiuksen kehittämisessä on monella taholla, kuten Rautjärven kunnalla ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöllä. Kehittämisvastuun tulee kuitenkin selvästi nykyistä enemmän siirtyä yrityssektorille. Matkailupalveluihin liittyviä yritystoiminnan edellytyksiä tulee kuitenkin maakunnankin yhteisvoimin kehittää. Kun toimintaympäristö yrityksille on kunnossa, on mahdollisuus saada Simpeleelle uusiakin toimijoita, jotka näkevät matkailutoiminnassa elämisen mahdollisuuksia. Matkailupalvelutoiminnasta ei Simpeleellä monelle muodostu pääelinkeinoa. Eräs toimintamalli osa-aikaiseen yrittäjyyteen on osuuskunta.

6 Sisältö 1 Esipuhe Yhteenveto 1 SIMPELEEN MATKAILUN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Sijainti ja saavutettavuus Simpeleen matkailunähtävyyksiä ja palvelutarjontaa Matkailu lähialueella Matkailutulo 6 2 SIMPELEEN MATKAILUN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN SWOT analyysi Visio Vision edellytyksiä 8 3 SIMPELEEN MATKAILUN TOIMINNALLISET KEHITTÄMISTARPEET Änkilänmäen Kauppakartano portti Simpeleelle Kalastusmatkailukohde Retkeily- ja luontoaktiviteettikohde Historia- ja kulttuuriperintökohde 16 4 MATKAILUPOTENTIAALIN ARVIOINTIA Änkilänmäki Matkailupalvelut Matkailun kehittymisnäkymiä 22 5 MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISTARPEITA 23 6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Organisointi Kehittämisaskeleet ja vastuutahot 25 Liitteet Piirustukset

7 1 SIMPELEEN MATKAILUN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Sijainti ja saavutettavuus Rautjärven kunnan kuntakeskus Simpele sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Etelä-Karjalassa. Tärkeimmät liikenneyhteydet ovat valtatie 6 ja rautatie välillä Helsinki Joensuu. Lähin lentokenttä sijaitsee Lappeenrannassa. 300 kilometrin vaikutusalueella asuu Suomen puolella noin 3 miljoonaa asukasta ja Venäjän puolella n. 10 miljoonaa asukasta. Rautjärven kunnan nykyiset alueet ovat vuosisatoja olleet rajaseutua. Vanhoja rajamerkkejä on nähtävissä Torsansalon tien varressa, Torsavuorella ja Haukkavuorella toteutetussa Rautjärven ja Simpeleen kuntaliitoksessa syntyi nykyinen Rautjärven kunta. Kunnassa on n asukasta, joista yli puolet asuu kuntakeskuksessa Simpeleellä. Toisessa taajamassa Rautjärven Asemanseudulla asukkaita on n Toimivia kyläyhdistyksiä on 3 ja kylätoimikuntia 6. Kuva 1 Rautjärven kunnan sijainti kartalla 1.2 Simpeleen matkailunähtävyyksiä ja palvelutarjontaa Rautjärvellä on monia upeiden maisemien ja historiallisen kytkennän omaavia nähtävyyskohteita, joihin on myös tarjolla paikallista opastusta. Näistä merkittävimpiä nähtävyyskohteita ja vetovoimatekijöitä ovat: Haukkavuori Suosittu retkeilykohde Rautjärven ja Ruokolahden rajalla kauniine näköaloineen. Haukkavuori on suosittu retkeilykohde. Lähimaasto on hyvin retkeilyyn sopivaa ja sinne onkin vedetty patikkapolkuja retkeilijöitä varten. Lisäksi retkeilijöille on tarjolla luontopolku sekä laavu, jonka yhteydessä nuotiomahdollisuus. Haukkavuoren jylhät rinteet soveltuvat mainiosti vuoristokiipeilijöiden harjoittelupaikaksi. Haukkavuorella on myös näkyvissä Uudenkaupungin rauhan (1721) rajamerkki vuodelta Hiitolanjoki - Vanhat voimalaitokset koskineen (Ritakoski, Lahnanen ja Kangaskoski) ja joen varrella kulkeva maisemapolku (n. 2 km) ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia. Lisäksi Laatokan lohen kalastuksesta joella ollaan hamuamassa alueen merkittävää vetovoimaa.

8 Junkkarikämppä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Koantaus-järven rantatöyräällä. Junkkarikämppä on paikkakunnalla toimivien maanpuolustusyhdistysten toiminnan keskuspaikka, joka on vuokrattavissa myös muille tahoille. 3 Iivanansaari - Jääkärivääpeli Erik Johan (Jussi) Reinikaisen hautakammio Koantaus-järven Iivanansaaressa on täydellinen kopio Spalernajan vankisellistä, jossa Reinikainen vapaussodan vuosina odotti kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa. Saareen pääsee soutuveneellä. Laikon lähde - Suomen suurimpiin kuuluva Laikon eli Ylimmäisen lähde sijaitsee Laikossa entisen Elisenvaaran radan lähistöllä. Leirimaja - Nurmijärven rannalla sijaitseva leirimaja on kunnan nuorisotoimen sekä eri hallintokuntien kokoontumis- ja virkistyspaikka. Sitä myös vuokrataan yhdistyksille ja järjestöille. Kollaa-huoneet Miettilän historiallinen reservikasarmialue näyttelyineen. Museotie, joka kiertää kauniissa maalaismaisemassa kolmen kunnan (Rautjärvi, Ruokolahti, Imatra) alueella, n. 20 km. Opastus 6-tieltä. Pirunkirkko - Isonvihan aikainen piiloluola Torsansalon Linnavuoressa. Viime vuosisadalla seudulla eläneen "Pohu-Matiksi" kutsutun kansanparantaja Matti Hinkkasen kerrotaan keitelleen Pirunkirkossa rohtojaan ja kastaneen läheisessä Linnalammessa vaivoistaan irti pyrkiviä. Rautjärven kirkko - Rautjärven rantatöyräällä, vehreässä maisemassa sijaitseva kaunis puukirkko. Nykyinen kirkko on rakennettu v (kolmas puukirkko samalla paikalla). Simpeleen kirkko - Kivijärven rantatöyräällä, Simpeleen taajamassa sijaitseva kivikirkko. Rakennettu v Maakunnallinen maisema-alue Kivijärven maisemissa. Kivijärven etelä- ja pohjoisrannoilla sijaitsevat peltoalueet muodostavat yhdessä Kivijärven kanssa keskeisen Simpeleen taajamaa hahmottavan maisematilan. Erityisesti pohjoisesta, Kaljusenkylään johtavalta tieltä avautuu laajoja näkymiä vesistölle Revonrannan rinnepeltojen yli. Änkilän kulttuurimaisema - Valtatie 6:n kahden puolen sijaitseva kyläyhteisö on muodostunut harjualueelle. Peltoalueet sijaitsevat pääasiassa kauaksi näkyvillä rinteillä ja talot harjuja pitkin kulkevien teiden varressa nauhamaisena muodostelmana. Kylä on vanhaa asuttua aluetta ja siellä sijaitsee kalmisto. Majoituspalvelu- ja ravintolapalvelutarjonta on suhteellisen vähäistä Simpeleen matkailun kannalta. Suurin matkailuvirtojen pysäyttäjä on Änkilänmäen Teboil.

9 4 1.3 Matkailu lähialueella Etelä-Karjalan maakunnan matkailustrategian mukainen vuoden 2015 tulevaisuuden kuva on. Etelä-Karjala on Saimaan alueen merkittävin matkailualue, jonka vetovoima perustuu vesistöjen monipuoliseen matkailukäyttöön, rajan, Venäjän ja Pietarin läheisyyteen sekä iloiseen ja vieraanvaraiseen karjalaiseen kulttuuriin. Profiloituneet ja kiinnostavat matkailukeskittymät ja tuotteet, tapahtumat sekä tasokas ja monipuolinen vapaa-asuntojen tarjonta houkuttelevat alueelle runsaasti koti- ja ulkomaisia matkailijoita ympäri vuoden. Imatran Kylpylän ja vapaa-aikakeskuksen, Lappeenrannan sataman ja linnoituksen alue sekä Rauha-Tiurun alue muodostavat suuren kokonaisuuden, jotka tuovat koko seudulle runsaasti matkailijavolyymia. Kokonaisuudessaan Etelä-Karjalassa yöpymiset vuonna 2007 olivat yhteensä Yöpymiset painottuvat pääosin kesä-elokuun väliseen aikaan. Ulkomaisten matkailijoiden osuus oli yöpymistä ja kotimaisten yöpymistä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu TOTAL Kotimaiset Ulkomaiset Kuva 2 Rekisteröidyt yöpymiset kuukausittain Etelä-Karjalassa v (Tilastokeskus)

10 Taulukko 1. Kesämökit Etelä-Karjalassa 2000, 2005, 2007 (Tilastokeskus) 5 Kesämökit (lkm) Etelä-Karjalassa Imatra Joutseno Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa YHTEENSÄ Etelä-Karjala on vahvaa kesämökkialuetta. Etenkin Ruokolahti Rautjärven kunnan naapurissa on vahvaa kesämökkialuetta. Kesämökkien määrällinen kehitys on ollut vuodesta 2000 vähäistä kaikissa kunnissa (ja kaupungeissa). Määrä on säilynyt likimain samana. Taulukko 2. Ulkokuntalaisten mökkien ja kesäasukkaiden osuus sekä kokonaisyöpymisvuorokaudet (TAK Oy, 2005). Rautjärven mökkikannasta vuonna 2004 oli 64 % ulkopaikkakuntalaisten. Ulkopaikkakuntalaisten kesäasukkaiden määrä oli 1648 kesäasukasta. TAK Oy:n tekemän selvityksen mukaan Rautjärven kunnassa kirjattiin yöpymisiä vuonna 2004 yhteensä kun lasketaan mukaan kaikki maakunnan ulkopuolisten matkailijoiden yöpymiset kotitalouksissa, mökeillä ja majoitusliikkeissä. Vuonna 2007 mökkien määrä on säilynyt liki samana, joten voidaan olettaa volyymin olevan samaa luokkaa kuin vuonna Selvitys ei erittele kaupallista osuutta kaikista yöpymisvuorokausista, mutta on oletettavaa että on vähäinen Rautjärven kunnan majoitusliikkeiden vähäisyyden ja ulkopaikkakuntalaisten mökkien osuuden vuoksi.

11 6 1.4 Matkailutulo TAK Oy:n tekemän matkailun tulo- ja työllisyysselvityksen mukaan Etelä-Karjalassa välitön matkailutulo oli yhteensä 101,1 miljoonaa euroa matkailulle tyypillisten palveluiden osalta. Etelä-Karjalan osalta matkailutulosta reilu puolet (yhteensä 53 %) tuli tavaratalo- ja elintarvikekaupasta, huoltoasemista sekä muusta vähittäiskaupasta. Majoitus- ja ravitsemusliikkeiden osuus oli 39 % ja muiden palveluiden 8 %. Vuonna 2004 Rautjärven kunnan välitön matkailutulo oli noin 2,5 miljoonaa euroa ja osuus koko Etelä-Karjalan matkailutulosta 2,5 prosenttia. Rautjärven kunnan osalta ei ole saatavilla matkailutulon jakaantumista toimialoittain. Majoitus- ja ravitsemisala saa eri tutkimusten mukaan (Kauppila et. all) prosenttia alueiden välittömästä matkailutulosta, ja vähittäiskaupan osuus on likipitäen sama. Vähittäiskaupan osalta matkailutulot kertyvät alueilta, jotka ovat ostomatkailun kohteita (kaupungit), mökkikuntia tai niiden välittömässä läheisyydessä olevia kaupunkeja Järvi-Suomessa. Huoltamoille ohjautuu 5-10 prosenttia alueiden saamasta välittömästä tuloinjektiosta. Muiden toimialojen osuus vaihtelee suuresti, koska luokka koostuu hyvin erilaisista toimialoista. Taulukko 3. Välitön matkailutulo Etelä-Karjalassa kunnittain ja toimialoittain (TAK Oy)

12 7 2 SIMPELEEN MATKAILUN TOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN 2.1 SWOT analyysi VAHVUUDET saavutettavuus 6-tien liikenne, ohikulkevat matkailijat historia, perinteet, kulttuuri raja, Venäjän läheisyys, venäläiset asiakkaat kehitysmyönteisyys paikallisosaaminen (kunta, lähialue) luonto, reitistöt, vesistöt kalastus MAHDOLLISUUDET Venäjä ja venäläiset asiakkaat, ad-hoc kysyntää valmiista tuotteista ja palveluista elämys-, luonto- ja kalastusmatkailun kehitysnäkymät Suomessa kulttuurikysynnän kasvaminen yhteistyö alueellisesti Etelä- Karjalassa kalastuksen harrastaja- ja retkeilypiirit profiloituminen omaleimaiseksi matkakohteeksi Etelä-Karjalassa osana kysyntää (tuotteistaminen) päiväkäyntikohde osuuskuntapohjainen verkosto helppo palveluiden saatavuus HEIKKOUDET elohopeapitoinen pohjasedimentti opastus 6-tieltä yhteisen näkemyksen ja tahtotilan puuttuminen majoitus- ja ruokailutilojen puute toimijatahojen erilaiset intressit matkailutoiminta harrastemaista, osaaikaisuus omistussuhteet yksityisten maanomistajien erilaiset intressit UHAT lohen nousun turvaamisen epävarmuus Hiitolanjoen kehittämisen hidas päätöksenteko paikallinen ja alueellinen yhteistyö (Lähde: mukaillen Arffman Consulting Oy)

13 8 2.2 Visio 2015 Simpele tarjoaa asiakkailleen kalastukseen, retkeilyyn ja luontoliikuntaan sekä paikallishistoriaan ja perinteisiin perustuvia matkailupalveluita ympärivuotisesti ohikulkumatkailijoille sekä lähialueen matkailukeskusten matkailijoille. Simpele on ensisijaisesti tunnettu osana Etelä-Karjalan matkailupalvelutarjontaa. Simpeleen matkailullisen vision toteuttamiseksi kehitetään palvelutarjonta: Retkeily- ja luontoliikunta Kalastus Änkilän Kauppakartano Historia- ja kulttuuriperintö Kuva 3 Simpeleen matkailun kärkiteemat Simpeleen matkailullisen profiilin ydin on kalastusmatkailuun, historiaperinteeseen (teollisuus, voimalaitokset) sekä lähiruokaan tai luomuruokaan perustuva kokonaisuus, joka toimii pienimuotoisena, ympäristöystävällisenä ja innovatiivisena luonto-, kalastusja kulttuurikohteena osana Etelä-Karjalan matkailupalvelutarjontaa. Asiakkaat ovat pääosin päiväkävijöitä, jotka ovat ohikulkumatkalla tai yöpyvät lähiseudun merkittävissä matkailukeskuksissa Imatralla, Lappeenrannassa sekä Joutsenon HC Saimaa Gardens asiakkaat. L Simpele tuo näin ollen lisän koko alueen matkailutarjontaan vapaa-ajan palveluihin sekä erilaisiin kokous- ja yritysryhmäpalveluihin. Samoin muut eri perustein kasaantuvat ryhmät ovat Simpeleen matkailullista kohdejoukkoa. Tärkeänä yhteistyösuuntana Imatran ja Lappeenrannan lisäksi toimii myös Parikkala. 2.3 Vision edellytyksiä Simpeleen matkailuvalmiuksien edellytyksenä on, että toimijat ovat verkostoituneet keskenään. Lisäksi kalastusmatkailun osalta profiloituminen vaatii Hiitolanjoen kehittämistä ja lohennousun varmistumista. Yksi mahdollisuus on organisoida toimijat osuuskunta- tai osayrittäjyysperiaatteella toimiviksi verkostoiksi palvelemaan tavoiteltuja asiakkaita. Verkoston toimintaan kytketään taho, joka toiminnan loppuasiakkaalle organisoi. Matkailuvalmiuksien kehittämiseksi vaaditaan valmiita tuotekokonaisuuksia, joita alueen jälleenmyyjät voivat helposti myydä eteenpäin. Muita matkailutoiminnan kannalta merkittävimpiä edellytyksiä Hiitolanjoella ovat: pienvoimalamuseon avaaminen toimivan voimalan yhteyteen voimalaitostilojen saaminen matkailukäyttöön vuokrausperiaatteella voimantuotannon siitä häiriintymättä lähiruokatuotannon käynnistäminen maataloustuottajien ja palvelutuottajien verkostona, mahdollisuutena luomuruokatuotanto kalastuksen käytännön toteutuksen helpottaminen lohennousun varmistaminen kalaportailla Hiitolanjoella Kangaskosken rajavartioaseman saaminen matkailukäyttöön

14 9 Ihannetilana Hiitolajoen osalta olisi, että joen rannat olisivat virkistys- ja retkeilykäytössä aina Ritakoskelta Kangaskoskelle saakka ja välille on osoitettu laiturirakentein levähdys-/kalastuspaikkoja. 3 SIMPELEEN MATKAILUN TOIMINNALLISET KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Änkilänmäen Kauppakartano portti Simpeleelle Änkilän pitkänomainen 300 asukkaan kylä Simpeleen eteläpuolella on merkittävä pysähdyspaikka valtatie 6 varressa. Noin 300 asukkaan kylässä on huoltoasema, josta saa tällä hetkellä tärkeimmät peruspalvelut. Muut palvelut haetaan 3-5 km:n päästä Simpeleen keskustasta. Maatalousyrittäjien lisäksi kylällä on paljon pienyrittäjiä, mm. linja-autoyrittäjä, puusepänliike, mökkivalmistusta, ratsastustalli, puutavaraliike, soraja betonituotantoa sekä kuljetuspalvelua. Vireä kylätoimikunta järjestää tapahtumia kuukausittain. Harrastusmahdollisuudet liittyvät lähinnä omaehtoiseen liikkumiseen ja kalastukseen. Kalastusmahdollisuudet ovat hyvät, sillä järvien (mm. Silamus, Koantaus ja Pitkäjärvi) ja lampien lisäksi, kylän läpi virtaavat Hiitolanjoki, Silamusjoki ja Torsanjoki. Nykyisestä Änkilänmäen Teboilista työnimeä Änkilänmäen Kauppakartano. Änkilänmäkeen liittyy erillinen vuonna 2009 valmistuva konsulttiselvitys, jonka laatii Airix Ympäristö Oy. Keskeisimmät kehittämistoimenpiteet 1) Änkilänmäen profilointi Änkilänmäen Teboilille ehdotetaan kantavaksi teemaksi kala- ja retkeilyteemaa, jonka tulisi näkyä kautta linjan. Kauppakartanotyyppinen ajatus sopii hyvin matkailulliseksikin imagoksi perinteisen ostoskeskittymän sijaan. Mahdollisesti kehittyvän ammattiliikenteen osalta toiminnot järjestellään toimivaksi kokonaisuudeksi. 2) Matkailuneuvonnan ja -tarjonnan keskittäminen Hiitolanjoki ja Änkilänmäki muodostavat keskenään toimivan matkailullisten palveluiden kokonaisuuden. Kaupan ja liike-elämän palvelut ovat kehittymässä Änkilänmäelle, joka tukee matkailun kehittymistä. Osa Simpeleen matkailutarjonnasta keskitetään Änkilänmäelle, joka toimii myös keskeisen sijaintinsa ja kävijämäärien vuoksi opastus- ja palvelupisteenä, josta ohikulkevat matkailijat saavat lisätietoja alueen palvelutarjonnasta. Lisäksi matkailijoille tarjotaan kalastuslupia ja vuokravälineitä kalastukseen ja retkeilyyn. Tarjolla voi olla polkupyöriä, kävelysauvoja, talvella suksia ja lumikenkiä, jne. Simpeleen alueen harrastusreitistö tulee suunnitella siten, että Änkilänmäki toimii sen ytimenä, josta tarvittavat kartat ja välineet saa mukaansa. 3) Vetovoiman ja muiden palveluiden keskittäminen Änkilänmäen vetovoimaa ja palvelutarjontaa parannetaan. Änkilänmäki tulisi olemaan monen yrityksen yhteinen liiketila- ja toimintaympäristöratkaisu. Se ei ole kuitenkaan mikään varsinainen kauppakeskus eikä kauppiastavaratalo. Tavoitteena on saada Änkilänmäelle myös erikoisliikkeitä (esim. Alko, apteekki, käsityöt, retkeily- ja

15 kalastustarvikkeet, elintarvikkeet). Yksityiset yrittäjät voivat vuokrata tiloja toimintaansa varten. Änkilänmäen tulisi palvella niin ohikulkevia matkailijoita kuin Simpeleen asukkaita. Tarjonnan lisääminen vaatii rakennuksen laajentamista, tilojen uusimista sekä sisäisesti toimintojen selkeyttämistä. Piha-alueelle on tarpeena laatia maisemasuunnitelma. 4) Opastuksen ja liikenteen kehittäminen Valtatie 6:n varrella opastusta parannetaan Tiehallinnon virallisilla liikenneopasteilla, joista Rautjärven kunnan ja Tiehallinnon tulee laatia erillinen suunnitelma. Virallisten liikenneopasteiden lisäksi Änkilänmäen Kauppakartanoon ohjataan valtatie 6: varteen sijoitettavilla luvallisilla ulkomainostauluilla. Tieliikenteen ajonopeus tulisi pudottaa Änkilänmäen kohdalla 60 km/h. Muita liikennejärjestelyjä ei tarvita. Opasteiden kehittämiseksi luodaan Änkilänmäelle valitun teeman mukainen mainostaulu. Änkilänmäelle voisi sijoittua myös näköalatorni, joka samalla toimisi Änkilänmäen maamerkkinä. Kauppakartanon pihaan sijoittuva näkötorni mahdollistaisi näköyhteyden Hiitolanjoelle. 5) Viipymän ja matkailutulon kasvattaminen Viipymän pidentämiseksi ostoskeskittymässä tulisi sijaita myös kotieläinpihatoimintaa. Änkilän hevostallien kanssa yhteistyössä voidaan järjestää hevoskyytejä Hiitolanjoelle kalastamaan tai tutustumaan voimalaitoshistoriaan nykyistä tietä pitkin. Nykyisen hiekkakuopan käyttötarkoitusta tulisi miettiä myös vapaa-ajan käyttöön (esim. mönkijäajoa, kala-allas, tms.). Änkilänmäen alueelle halutaan kehittää caravan matkailupalvelutoimintaa. Asiakkaat varaavat paikat Änkilänmäen info- ja palvelupisteestä. Erillistä huolto- ja palvelurakennusta ei tarvita vaan Änkilänmäen Kauppakartano palvelee asiakkaita. Caravan palveluiden kehittämisen edellytyksenä on piha-alueen maisemointi viihtyisyyden parantamiseksi. Lisäksi ostospalvelukeskittymään voisi tulla pienimuotoista majoitustoimintaa. Yleiset suihku- ja saunatilat palvelevat niin retkeilijöitä, raskasta liikennettä kuin karavaanareitakin. Toiminnallisesti Änkilänmäkeen liittyvinä lisäpalveluina on esitetty valtatien ja junaradan eteläpuolelle, reilun kilometrin päähän Änkilänmäen huoltamoalueelta erillistä kala-allasta ja caravan-aluetta. Konsultti ei tässä raportissa ota vielä tarkempaa kantaa suunnitelmiin, koska esim. kala-altaiden osalta on tehtävä ympäristöllisiä ja teknisiä selvityksiä sekä liiketoiminnallisia laskelmia tarkemmin kuin tämän raportin laatimisaikataulu ja resurssit antavat myöten. Caravanalueen sijoittumisesta on tehtävä esim. käyttäjäkyselyyn perustuvaa markkina-analyysiä ennen idean toteutusta. Palvelukeskittymässä voidaan järjestää myös erilaisia teema- ja markkinatapahtumia. Esimerkiksi kalastusvälineiden testauspalveluita yhteistyössä alan yritysten kanssa Hiitolanjoella. 6) Muutostarpeiden huomioiminen Änkilänmäen kehittämisen kaavallisia muutostarpeita, maanomistajuus- sekä liikennejärjestelyitä tarkastellaan erikseen Änkilänmäen alueen kehittämissuunnitelmassa (Airix Ympäristö Oy). 10

16 Keskeisimmät Änkilänmäen toiminnot tiivistetysti: 1) Ravintola- ja polttoainemyynti (ml. catering) 2) Elintarvikkeet 3) Erikoisliikkeet (käsityöt, luomuruoka, kalastus- ja retkeilyvälineet) 4) Raskaan liikenteen levähdyspalvelut 5) Tilausbussien kuljettaja- ja matkanjohtajapalvelut, bussien WC-tankkien tyhjennys 6) Opastus- ja palvelupiste (info, vuokravälineet, kartat, opasvaraukset, audioopastuslaitteet, kalastusluvat, yms.) 7) Karavaani-alue ja muu majoitustoiminta 8) Kotieläinpiha ja muu toiminta 9) Näköalatorni (maksuton) Kalastusmatkailukohde Hiitolanjoen varhaishistoriaan liittyy asutuksen vähittäinen leviäminen Laatokan luoteisrannikolta ulomman Salpausselän tuntumaan ja kauemmaksikin sisämaahan. Merkittäviä sysäyksiä tähän kehitykseen lienevät antaneet pyyntikulttuuriin liittyvä lohenkalastus ja hedelmällisen jokivarsimaan tarjoamat viljelymahdollisuudet. Hiitolanjoki oli myös ensimmäinen etappi pitkää ja laajaa vaihtoehtoisten vesireittien verkostoa, jonka kautta päästiin Laatokalta Simpele- ja Torsanjärville, edelleen Saimaalle ja Savon vesille, jopa Ouluun ja Vienan Karjalaan saakka. Keskeisimmät kehittämistoimenpiteet 1) Kalastuslupakäytäntöjen sopiminen, keskittäminen ja helpottaminen Kalastuslupien saanti tulee tehdä kalastajille mahdollisimman helpoksi. Kalastuslupakäytännöt käydään läpi alueen kalastusosakaskuntien kanssa ja kalastuslupien myynti keskitetään tiiviisti Änkilänmäen Kauppakartanoon. Rautjärvelle kehitetään myös oma kalapaikkaopas, jossa määritellään parhaat kalapaikat saavutettavuustietoineen (reitit, kulkuvälineet), kalakämpät ja kalastukseen liittyvä muu tieto kaikissa lähialueen vesistöissä. 2) Kalastusmatkailun kehittäminen Hiitolanjoella ja muissa vesistöissä Hiitolanjoesta tehdään kalastusmatkailun valtti. Kalastajat odottavat että kalastus tulisi helpommaksi ja että Laatokan lohi nousisi takaisin alkuperäisille kutupaikoille. Kosken ennallistaminen parantaisi huomattavasti Hiitolanjoen parhaimpia kalastusmahdollisuuksia ja tuottaisi samalla Suomen puolelle tärkeän Laatokan lohen poikastuotantoalueen. Tulevaisuuden tavoitteena on saada myös kalatiet Hiitolajoen ylempiin rakennettuihin koskiin Lahnasenkoskelle ja Ritakoskelle. Tämä mahdollistaisi lohen ja muiden vaelluskalojen nousun voimalaitosaikaa edeltävälle entiselle reitilleen yläjuoksun vapaille virtavesille, Silamus- ja Torsanjoelle. Edellytyksenä on myös, että voimalaitosyrittäjät mahdollistavat lohiportaiden rakentamisen ja osakaskunnat yhteisesti sitoutuvat jokikalastuksen kehittämiseen. Kalaportaiden rakentaminen on nykyisellään etenemässä kalatievelvoitehakemuksena Kaakkois-Suomen TEkeskuksessa tämän raportin kirjoittamisajankohtana. Kalatie ajatus on ollut vireillä noin 20 vuoden ajan ja aivan lähivuosina siihen ei ole odotettavissa ratkaisuja. Hiitolanjoki voi toimia catch & release periaatteen mukaisena kalastuskohteena pyydä ja päästä. Saalista ei siis kuljeteta kotiin, vaan päästetään takaisin jokeen. Sama

17 periaate voi toimia sekä voimalaitosten yläpuolella ja alapuolella. Periaatetta voidaan noudattaa myös huolimatta siitä tuleeko jokeen koskaan kalateitä. Silamusjoen ja Torsanjoen sekä ns. Uudensillankosken osalta kalastusmahdollisuuksia tuodaan myös nykyistä selkeämmin esille. Luontaisesti lisääntyvä taimenkanta nykyisellään on kilpailuvaltti, joka tulee hyödyntää. Joen varsille osoitetaan selkeästi kalastuspolut ja kalastuspaikat (laitureineen) eroosion välttämiseksi. 3) Kangaskosken rajavartioaseman valjastaminen matkailukäyttöön Kangaskosken rajavalvontatoimien siirto pois Simpeleeltä mahdollistaa rajavartioaseman ottamisen matkailukäyttöön. Ritakoski, Lahnasenkoski sekä Kangaskoski voimalaitoksineen, virkistys- ja kalastusmahdollisuuksineen muodostavat parhaimmillaan toimivan ja persoonallisen kokonaisuuden. Kangaskosken rajavartioasema voi toimia ohjelmapalvelutukikohtana sekä kalastusmatkailutukikohtana. Nykyisen rajavartioaseman tiloissa on mahdollisuus järjestää majoituspalveluita sekä ruokailuja. Rajavartioasemaan tuo eksotiikka sen sijainti aivan rajavyöhykkeen tuntumassa. Rajavartioaseman kiinteistön pitäisi olla yksityisen yrittäjän vuokrauksessa tai omistuksessa. Rajavartioaseman kiinteistö ei saisi olla esim. yhden perheen tai käyttäjäryhmän kesäasuntona. 4) Kalastuksen tuotteistaminen Kalastuksesta kiinnostuneille yksittäisille matkailijoille sekä ryhmille suunnataan opastettuja kalastusretkiä eri teemoilla, kuten perhokalastus, uistelukalastus, iltakalastus syyshämärässä värikkäässä valaistuksessa Hiitolanjoella, kalastuskoulut ja kurssit pienryhmille, päivän perhekalastuskurssi, kalankäsittelytaidot ja ruuan valmistus, jne. Omatoimisille kalastajille pyritään myymään lupien lisäksi välineitä, veneitä vuokralle ja muuta oheistarjontaa Änkilänmäen Kauppakartanolta. Opastettu ohjelmapalvelutoiminta vaatii toimiakseen osaajaverkoston ja operoijan joka hoitaa ryhmän kaikki palveluvaraukset ja tarpeet. Kalastuksen tuotteistaminen tulisi tapahtua ryhmätuotteina, yksittäismatkailijoiden pakettituotteina sekä aikaan sidottuina tapahtumina Retkeily- ja luontoaktiviteettikohde Rautjärven kunnan eri kylissä on historiallisesti merkittäviä käyntikohteita, joita ei sovi unohtaa Simpeleenkään palvelutarjonnassa. Kuten jo mainittu Änkilänmäen yhteyteen keskittyvä selkeä informaatiopiste antaa lisätietoja myös pysähtyville matkailijoille alueen retkeily- ja liikuntamahdollisuuksista. Simpeleen profiili voi korostua myös päiväretkeily-, vaellus- sekä retkipyöräilykohteena. Keskeisimmät kehittämistoimenpiteet 1) Reittisuunnittelu ja yhteystarpeet Reittien suunnittelussa toiminnan alku- ja lähtöpisteenä tulisi olla Änkilänmäki. Lisäksi suunnittelussa tulee huomioida lyhyitä mieluiten ympyräreittejä patikointiin, kävelyyn, sekä maasto- ja retkipyöräilyyn. Reittiyhteystarpeena tulee huomioida Änkilänmäen ja Konkalammen välinen osuus kävely- ja pyöräilyreittinä, jotta saadaan yhteys jo olemassa olevalle Rautjärven retkeilyreitille (E10) sekä Änkilänmäen luontopolulta Hiitolanjoen maisemapolkuun ja aina Kangaskoskelle saakka. Hiitolanjoen

18 maisemapolun jatkuminen Kangaskoskelle saakka vaatii maanomistajien kanssa käytäviä neuvotteluja ja virallisen reittitoimituksen. Reittisuunnittelun vetovoimatekijöinä toimivat Simpeleen lähialueen vetovoimaiset käyntikohteet ja niihin liittyvät tarinat sekä reittien varrella sijaitsevat palvelut. Parikkalan Lintuinmaa teema tulisi ulottua myös Hiitolanjoelle asti. Omatoimisille retkeilijöille voidaan tarjota audioopastusta henkilökohtaisen opastuksen sijaan. Audio-opastuksesta lyhyesti jäljempänä kappaleessa 4.4. Simpeleen maastot mahdollistavat myös sauvakävelyn ja alueelle voisi sijoittua sauvakävelypuisto. Osittain sauvakävelyreitit ovat myös luontopolkuihin ja patikointireitteihin yhteydessä olevia reittejä, mutta niille voidaan osoittaa myös omia osuuksia tarvittaessa. Reittejä tulisi olla eripituisia eri kohderyhmille sopivina ja vaikeusasteina. International Nordic Walking Associationin (INWA) eli Kansainvälisen sauvakävelyliiton edustajana Suomessa toimii Suomen Latu ry, joka koordinoi, suunnittelee ja järjestää sauvakävelykouluttajien (Master Trainer) ja ohjaajien (Master Instructor) kursseja sekä tuottaa materiaalia. Valmiita konsepteja sauvakävelypuistoihin ovat tällä hetkellä Nature.Fitness.Park sekä Nordic Fitness Sport Park. Melontaa varten kehitetään Hiitolanjoen lisäksi reittikuvaukset Silamus- ja Torsanjoelle rantautumis- ja taukopaikkoineen. Yhteys Simpeleeltä Kivijärvelle ja sitä kautta jo olemassa oleville melontareiteille Simpelejärvelle on myös reittikuvauksena kehitettävä kokonaisuus. Mönkijöitä varten kartoitetaan soveltuvat turvalliset metsäautotiet reiteiksi. Käytettävillä mönkijäurilla tai reiteillä tulee olla maanomistajien myöntämät maankäyttöluvat. Opastetut retket tuotteistetaan porrastetusti erikokoisille ryhmille (2-50) valmiiksi paketeiksi. Paketit jaetaan lyhyisiin 1-3 tunnin retkiin sekä pidempiin yli 3 tuntia kestäviin päivä- ja yövaelluksiin. Pakettien tulee sisältää oppaan, ruokailut, varusteet sekä tarvittaessa kuljetuspalvelut erillismaksusta. Keskeisimpiä tuoteaihioita ovat esimerkiksi: Hiitolanjoen maisemapolku (sis. retkieväät) Änkilä Haukkavuori patikka (sis. lounas maastossa, mahdollinen maastoyöpyminen, kuljetukset) Maisemapatikka Haukkavuori Pirunkirkko Junkkarinkämppä (sis. retkieväät, mahdollinen yöpymispaketti catering palveluineen) Hiitolanjoen linturetki (sis. retkieväät) Melontaretket Lahnasenkoski Kangaskoski / Silamusjoki / Torsanjoki / Kivijärvi / Simpelejärvi (sis. retkieväät tai lounas maastossa) Kumiveneretki Lahnasenkoski Kangaskoski Maastopyöräretki Änkilä Kangaskoski / Änkilä Konkalampi Pyöräretket (mm. Haukkavuori, Hiitolanjoki voimalaitoksineen, sotahistorialliset kohteet) Erätaitoleirit pienryhmille (yhdistelminä edellisistä) Ohjattu seikkailukiipeily Haukkavuorella 13

19 14 Kuva 4 Haukkavuoren maisemaa (Kuva: Rautjärven kunta) 2) Retkeilykämpät ja laavumajoitus Simpeleen matkailutarjontaan nostetaan mukaan retkeilykämpät ja laavukohteet. Retkeilykämppien ja laavujen tarjoaminen mahdollistaa myös kalastusmatkailun kehittämisen Simpeleen alueen vesistöissä. Nykyisistä rakennuksista Junkkarin kämppä, Leirimaja, B&B Uniaitta, Simpeleen Teboilin Taukotupa, Pitkäjärven koulu sekä Kangaskosken vartioasema sopivat tähän kategoriaan hyvin. Lisäksi kunnan ja Etelä- Karjalan virkistysaluesäätiön tulee inventoida muut mahdolliset retki- ja kalastuskämppäkohteet Rautjärven retkeilyreitin (E10) varrella ja sen läheisyydessä sijaitsevat kesämökit mahdolliseen vuokrauskäyttöön. Kämppien avain- ja varauspalvelu retkeilykämppiin tulisi keskittää Änkilänmäelle. Lisäksi Änkilänmäen Kauppakartano voi tarjota laavumajoittujille eräretkeilypakettia täydellä varustuksella (teltta, retkikeittimet ja muonat, retkeily- ja kalastusvälineet, kartat). Kuva 5 Junkkarinkämppä 3) Konkalammen urheilukeskus Konkalammen urheilukeskus hyödynnetään ympärivuotisesti. Kesätoimintaan ehdotetaan toteutettavan rinneautoilurata. Rinneauto on väline, jolla lasketaan alas laskettelurinnettä lumettomana aikana. Ylösmenoon käytetään hissiä. Ulosajojen varalta rata on reunustettu rengasvalleilla. Suomessa MCC Action rinneautoiluun keskittyviä kohteita on Meri-Teijossa, Jyväskylässä, Turussa, Mielakassa, Serenassa ja Påminnessa. Kuva 6 Rinneautot (MCC Action) Talvitoiminnan osalta talviurheilukeskuksen tulee pysyä kehityksessä mukana. Alueelle voisi kehitysideana toteuttaa hiihtoliiton suosituksiin perustuvan Hiihtomaan. Hiihtomaa ei itsessään vaadi suuria rakenteita tai investointeja ja se toimii myös ohjelmapalvelutuotteena kaikenikäisille. Hiihtomaan latujen pohjat ovat valmiiksi tehtyjä uria maastoon. Erilaisia ratoja voivat olla tasatyöntö ja hiihtotekniikan perusteet,

20 mäen nouseminen, pujottelulaskut, taito- ja tarkkuusrata, pitkät ja lyhyet perheladut yms. Hiihtomaan markkinoinnissa voi hyödyntää Marja-Liisa Kirvesniemeä esimerkiksi tapahtumien yhteydessä. Kesällä hiihtomaa toimii myös leikkimielisenä liikunta- ja leikkipaikkana. Erilaiset ulkoliikuntavälineet ja telineet sekä valmiit ratapohjat mahdollistavat erilaisten leikkimielisten toimintojen järjestämisen. Toimintaa voi suunnata niin paikallisille kuin matkailijoillekin. 15 Kuva 7 Hiihtomaa kesällä ja talvella (Suomen Hiihtoliitto: Maastohiihdon suorituspaikat) 4) Hevosmatkailun kehittäminen Simpeleen taajaman läheisyydessä toimii kolme hevostilaa, jotka nykyisellään tarjoavat mm. maasto- ja vaellusratsastusta. Retkeilyteemaan soveltuu erinomaisesti hevosmatkailun kehittäminen myös lyhyinä hevosretkinä ja vaelluksina (päivä, yön yli) luontoon. Hevosmatkailu voi olla myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaan matkailullinen profiilituote Simpeleelle. Hevosmatkailun kehittymiseksi vaaditaan ammattitaitoista opastusta ja hevosille tarkoitettuja reittejä/reittiehdotuksia luonnossa polkuina tai metsätieosuuksina. Keskeisimmät tuotteistettavat hevosmatkailupalvelut olisivat ainakin Änkilä - Hiitolajoki, Kangaskoski Änkilä Haukkavuori sekä lisäksi selvittää mahdollisuus reittiä pitkin pitkään hevosvaellukseen aina Joutsenosta ja Imatralta saakka. Hevosvaellus voi olla yön yli vaellus, jossa ruokailut järjestetään luonnossa erätulen äärellä. Hevosohjelmiin voidaan liittää mukaan kalastus- ja erätaidot. Hevosmatkailun yhteyteen kehitetään myös tapahtumia ja Kuva 8 Hevosretkellä (kuva: Pöyry) ratsastusleirejä esimerkiksi perheille (Isä- Poika leirit, erätaitoleirit yms.).

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen

Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen MARKKU KAUKORANTA, RKTL & MATTI VAITTINEN, KAS LUOTEIS-VENÄJÄN KALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSISEMINAARI 2009 10. 11.11.2009 Lomakeskus Huhmari р.волхов Условные

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki Vuohimäen alue Savonlinnan kaupunki Uimaranta Ryhmäpuutarha Vuohimäki Leirintäalue Kahvila-ravintola Ratsastustalli Page 2 Vuohimäki Page 3 Vuohimäen nykytilanne Alueen etäisyys Savonlinnan Kauppatorilta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen Matkailutulon triplaus Kemin kaupungin ja YIT:n yhteistyö SARIUS Palvelut 600 m Keskussairaala Kirkko Koulut, oppilaitokset Päiväkoti Kulttuurikeskus Kauppatori Terveyspysäkki

Lisätiedot

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Vahva, monipuolinen teollinen historia (1868-1932), pitkä hiipumisen ja hiljaiselon aika sekä uudelleen syntyminen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Tytyrin Elämyskaivos

Tytyrin Elämyskaivos Tytyrin Elämyskaivos Mikä on Tytyrin Elämyskaivos? Tytyrin Elämyskaivos Lohjalla on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostava matkailukohde. Toimivassa kalkkikivikaivoksessa, syvällä maan uumenissa,

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Hankkeen kohderyhmänä ovat hevosyrittäjät, matkailuyrittäjät sekä hevosharrastajat.

Hankkeen kohderyhmänä ovat hevosyrittäjät, matkailuyrittäjät sekä hevosharrastajat. MAASEUTUMATKAILU Parikkalan ratsastusreitit Hankkeessa tehdään yksityistiekuntien ja maanomistajien kanssa sopimukset 60 km:n pituisesta ratsastusreitistä, se merkitään maastoon ja tehdään tarvittavat

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Isto Vanhamäki ja Mika Lehtolainen Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Imatra 23.5.2007

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Muistio suunnittelutilaisuuksista Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Suunnittelun tuotoksia kansallispuiston ulkopuolisiin alueisiin Rautalampi o Majoituskapasiteetin lisääminen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa Rajahaastattelututkimus Tammi-elokuu 2012 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30000 Venäläisten tax-free-ostokset kuukausittain Suomessa 2011

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa)

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Lapuan elinkeinostrategian 2014 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Kaikissa hallintokunnissa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointilomakkeet, punaisella tärkeimmiksi arvioidut

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011 1 OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN Pirjo Räsänen 2011 Liite Outdoors Finland Melontareittien suunnitteluoppaaseen (MEK 2011, Karttunen) Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012)

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) Cursor Oy Jouko Luode 1.10.2012 1 E18-infotilaisuus 13.6.2012 E18-kasvukäytävä ohittamaton mahdollisuus yrittäjälle! Infotilaisuus yrittäjille

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT

NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT 22 Korkealaatutien tavoitetila ympäristölle 1. Suurmaiseman ja eri maisemajaksojen ominaispiirteet tulevat esille 2. Tie soveltuu luontevasti maastoon ja topografiaan 3. Tienvarren kulttuuriympäristöjen

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot