SIMON KUNTA LASTENSUOJELU- / HYVINVOINTISUUNNITELMA. Hyväksytty: Kvalt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIMON KUNTA LASTENSUOJELU- / HYVINVOINTISUUNNITELMA. Hyväksytty: Kvalt 14.9.2009 75"

Transkriptio

1 SIMON KUNTA LASTENSUOJELU- / HYVINVOINTISUUNNITELMA Hyväksytty: Kvalt

2 SISÄLTÖ JOHDANTO 1 I NYKYTILA JA TULEVAN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 1. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Väestörakenne Asuminen ja elinympäristö Työllisyystilanne Perheiden rikkinäisyys/vanhempien ero Kuntalaisten terveys Lähisuhdeväkivalta ja perheväkivalta Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Koulutustaso kunnassa LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT / ONGELMIA EH- KÄISEVÄT PALVELUT Neuvola, kouluterveydenhuolto ja muut terveydenhuollon palvelut Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Oppilashuolto Perheneuvola sekä lasten ja nuorten psykiatrian palvelut Mielenterveyspalvelut Päivähoito Päiväkoti ja esikoulu Perhepäivähoito Kerhotoiminta Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Lasten kotihoidontuki Koulupalvelut Perusopetus Erityisopetus Koulukuraattoripalvelut Oppilashuolto Opinto-ohjaajapalvelut Lukio Liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelut Liikuntatoimi Nuorisotoimi Kulttuuritoimi Kirjastopalvelut 13

3 Kansalaisopisto Seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Kotipalvelu Sosiaalityö Erityispalvelut Puhe- ja toimintaterapia Perheneuvolapalvelut Psykologin ja psykiatrin palvelut Kriisityö Turvakotitoiminta Sovittelutoiminta Päihdehuollon palvelut Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta Vammais- ja kehitysvammapalvelut Erikoissairaanhoito Terveyden edistämisen työryhmä Kolmas sektori H Mannerheimin lastensuojeluliitto Urheiluseurojen toiminta Simon VPK Muut toimijat LASTENSUOJELUN TARVE KUNNASSA Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuolto Sijaishuolto Jälkihuolto Huolto- ja tapaamissopimukset Ottolapsineuvonta 19 II LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEEN VARATTAVAT VOIMAVARAT Neuvola, kouluterveydenhuolto ja muut terveydenhuollon palvelut Päivähoito Koulupalvelut Opetusjärjestelyt Oppilashuolto Oppilaskuntatoiminta Kodin ja koulun yhteistyö Koulun aamu- ja iltapäivätoiminta Koulun kerhotoiminta Nuorten keskuudessa koululla tehtävä kriisityö 21

4 4.4. Nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelut Vapaa-aikatoimen palvelut Nuorisotilat Nuorten kuuleminen Erityisnuorisotyö Nuorten työpaja Leiritoiminta Liikunta Kulttuuri Sosiaalipalvelut Kotipalvelu Perhetyö Lastensuojelun sosiaalityö Erityispalvelut Seurakunnan ja järjestöjen lapsi-, nuoriso- ja perhetyö YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN ERI VIRANOMAISTEN SEKÄ LAPSILLE PALVELUJA TUOTTAVAIEN YHTEISÖJEN VÄLILLÄ.. 25 III PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA LASTENSUOJELUN TAVOITETILA VUOTEEN SUUNNITELMAN TOTEUTUS JA SEURANTA YHTEENVETO LIITE 1 Yhteenveto kylätoimikunnille, eri yhdistyksille ja nuorisovaltuustolle tehdyn kyselyn vastauksista LIITE 2 Lapsille ja nuorille suunnattua vapaa-ajan toimintaa kylittäin

5 JOHDANTO 1 Tulevaisuus on lasten - lapsissa on tulevaisuus. Vuosikymmenten ajan Suomessa on iloittu entistä terveemmistä ja paremmin voivista lapsista. Myönteinen kehitys on kääntynyt 1990-luvulla huonommaksi. Monet perhe-elämän muutokset ovat olleet epäedullisia lapsille. Perheiden arvot ovat muuttuneet. Rakkaus, rajat ja aito välittäminen ovat usein kadoksissa. Eri tavoin oirehtivien lasten määrä on kasvussa. Lasten ja nuorten psyykkiset oireet ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet. Perheiden hajoamisen myötä lasten ja nuorten turvattomuus on lisääntynyt. Jokaisella ajalla on omat kasvatusnäkemyksensä ja jokaisella ajalla on omat tyypilliset sosiaaliset ongelmansa. Vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Kuntien jo aikaisemmin laatimista lapsipoliittisista ja lastensuojelua koskevista suunnitelmista on tullut lakisääteisiä. Simon kunta laati edellisen lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian vuonna 2005 edelliselle valtuustokaudelle. Sen suunnitelman tavoitteet ovat hyvin toteutuneet. Suunnitelmassa on tärkeää poikkihallinnollisuus ja kaikkien osapuolten sitoutuminen asiaan. Uuden lain mukainen suunnitelma on tarkoitus tarkistaa valtuustokausittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa KASTE-ohjelmassa vuosille korostetaan ja keinoina työskentelyyn esitetään ennalta ehkäisyä ja varhaista puuttumista. Ohjelma korostaa myös lasten ja nuorten kehityksen tukemista kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa sekä tunne-elämän, käyttäytymisen ja opillisten ongelmien ehkäisyä, varhaista tukea ja hyvää hoitoa. Nämä muodostavat kokonaisuuden, varmistavat hyvän lapsuuden ja samalla ehkäisevät aikuisuuden psykososiaalisia ongelmia ja laajamittaista syrjäytymistä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaa varten sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi työryhmän, johon tulivat jäseniksi sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Lauri Niskala, sosiaalityöntekijä Kaisu Viippola, vt. sosiaalikuraattori Nina Matinlassi, perhepäivähoidonohjaaja Sirpa Soikko, erityisluokanopettaja Paula Jakunaho, terveydenhoitaja Arja Miettunen, vapaa-aikasihteeri Soile Vakkala, vanhustyönjohtaja Pirjo Miettunen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Virpi Rajaniemi ja sosiaalijohtaja Helena Huhtala. Tavoitteena oli tarpeen mukaan kuulla myös muita asiantuntijoita. Suunnitelmaan liittyen on toimitettu kysely kunnassa toimiville kylätoimikunnille, nuorisoneuvostolle, MLL:n Simon paikallisyhdistykselle ja perhekerholle. Suunnitelman tulee lain mukaan sisältää kunnan määrittelemältä suunnittelukaudelta tiedot 1. lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta, 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista, 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä

6 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. 2 Suunnitelma laaditaan valtuustokaudelle Suunnitelmassa paneudutaan pääasiassa lastensuojelulain tarkoittamaan ikäryhmään. Lastensuojelulaissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena vuotiasta. I. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 1.1. Väestörakenne Simon kunnan väkimäärä vuoden 2009 alussa oli 3550 henkilöä. Väkiluku on ollut aleneva viimeiset vuosikymmenet. Väestön ennustetaan alenevan ja olevan vuonna 2020 yhteensä asukasta. Väestöstä 0-6-vuotiaita vuoden 2007 lopussa oli 282, 7-15-vuotiaita oli 409 ja vuotiaita oli 322. Alle 24-vuotiaita oli kaikkiaan 1013 henkilöä, mikä on 28 % kunnan väkiluvusta. Ikäluokkien koko vaihteli 22:sta 58:aan (Tilastokeskus). Lapsiperheitä väestöstä vuonna oli ,8 %, kun se koko Lapin läänissä oli 39,3 % ja koko maassa 40,9 %. Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä Simossa oli 13,8 %, Lapin läänissä 20,5 % ja koko maassa 20 %. Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan yli 20 %:lla simolaisten 8. ja 9. luokan oppilaiden perherakenteena jokin muu kuin ydinperhe. Alle 14-vuotiaiden osuus väestöstä Simossa oli vuonna ,7 %, Lapin läänissä keskimäärin 16 % ja koko maassa 16,9 %. Yli 75-vuotiaiden osuus Simossa oli 8,4 %, Lapin läänissä 8,1 % ja koko maassa 7,8 %. Kunnan muuttotase on ollut viime vuosina tappiollinen Asuminen ja elinympäristö Simon kunnassa on varsinaisen kuntakeskuksen, Asemakylän, lisäksi toinen taajama Maksniemi. Näillä kylillä on asukkaita lähes saman verran. Merenrannan läheisyydessä sijaitsevat Simoniemi, Simonkylä ja Viantie. Kuntaa halkoo kaksi jokea; Simojoki ja Viantiejoki. Simojokivarressa sijaistevat Ylikärpän, Sankalan, Alaniemen ja Alajoen kylät sekä Viantiejokivarressa Pömiön kylä. Kunnan läpi kulkee liikenteellisesti vilkas nelostie. Kouluaikoina linja-autoyhteyksiä kunnan keskustaan on kohtuullisesti. Simojokivarren ja Simonkylä/Simoniemi-alueen liikenteeseen on lisätty kerran viikossa liikennöivä kutsubussi. Kunnan pääasiallinen asumismuoto on omakotitaloasutus. Rivitaloasuntoja noin 160. Kunnan kautta vuokrattavia asuntoja on yhteensä 116. Asuntopulaa kunnassa ei ole. Kunnan kautta vuokrattavia rivitaloasuntoja oli lokakuussa 2008 tyhjänä 27. Hyvä asuntotilanne tuokin kuntaan muuttajina myös lapsiperheitä myös usein muuttavia, joilla ei ole tapahtunut kiinnittymistä asuinalueeseen. Varsinaisia kerrostaloja ei alueella ole. Lapsiperheet asuvat mukavuuksin varustetuissa asunnoissa. Kunnassa on ollut koulujen yhteydessä hyvin lähiliikuntapaikkoja. Koulujen lakkauttamisen jälkeenkin esim. keväällä 2009 pidetään luistelukenttiä Ylikärpässä, Alaniemellä, Asemalla, Simoniemessä ja Maksniemessä. Valaistuja hiihtolatuja on Ylikärpässä, Alaniemellä, Asemalla, Malinissa, Palokankaalla ja Maksniemessä. Leikkipuistoja on Asemalla ja Maksniemessä omakoti- ja rivitaloalueilla. Haja-asuntoalueilla lasten ulkoliikuntamahdollisuudet ovat paremmat ilman rakennettuja leikkipaikkoja isojen pihojen ja väljän ympäristön ansiosta.

7 Terveyden edistämisen työryhmä kiersi toukokuussa 2009 läpi kaikki kunnan leikkipuistot ja koulujen piha-alueet tarkastaen alueiden ja välineiden kunnon tarvittavia korjauksia ja rikkinäisten välineiden poistoa varten Työllisyystilanne Simossa työllisyystilanne on ollut kohtuullinen seutukuntaan verrattuna. Vuoden 2009 aikana työttömyys on lisääntynyt laman seurauksena. Maaliskuussa 2009 työttömyysaste oli Simossa 14,6 %. Tällöin työttömiä työnhakijoita oli 216. Työttömyysaste on noussut viime vuoden vastaavasta ajasta 20 %. Vuonna 2008 työttömiä oli kuukaudessa keskimäärin 168 henkilöä. Maaliskuussa 2009 yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli 20 henkilöä, mikä on 28,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alle 25-vuotiaita työttömistä oli 16, mikä on 14,3 % enemmän kuin vuonna Työllistettyjä maaliskuussa 2009 oli 31, joista kunta työllisti 14, yksityiset 17 ja valtio ei yhtään. Maaliskuussa 2009 alle 25-vuotiaita työmarkkinatuen saajia oli kahdeksan. Yli 500 päivää työttömänä olleita työmarkkinatuen saajia on Simossa kuukausittain keskimäärin 14 henkilöä. Heidän joukossaan ei ole alle 25-vuotiaita. Koulutuksella ja henkilön omalla aktiivisuudella on selkeästi merkitystä työn saannissa. Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan simolaisten 8. ja 9. luokan oppilaiden vanhemmista noin 30 %:lla ainakin yksi vanhemmista oli työttömänä vuoden aikana. Nuorten vastauksissa voi olla mukana myös muuten kotona olevia; esim.äitiyslomalla/vanhempainvapaalla, lapsenhoitovapaalla, sairauspäivärahalla tai eläkkeellä olevia. Muuten luku on suuri verrattuna todelliseen työttömyyslukuun. Vuoden 2007 lopussa Simossa sai työttömyysturvaa yhteensä 216 henkilöä. Se oli 10,1 % kaikista vuotiaista. Ansiopäivärahalla heistä oli 133 henkilöä, peruspäivärahalla 14 ja työmarkkinatuella 58 henkilöä. Vuorotteluvapaalla oli yksi, työvoimapoliittisessa koulutuksessa viisi ja koulutuspäivärahalla viisi henkilöä. Kunnassa on työskennelty aktiivisesti pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi. Työttömyyden vaikutus toimeentulotukimenoihin on muihin kuntiin verrattuna alhainen. Työttömien terveydenhuolto on järjestetty ja siitä on ilmoitettu myös Simolainen-lehdessä. Kemi-Tornio talousalueen bruttokansantuotteen taso ja lisäys on ollut hyvä valtakunnalliseen tasoon verrattuna. Seudun kuntien taloustilanne on jatkunut vaikeana heikentäen kykyä työllistää. Tilastokeskuksen väestölaskennan mukaan työllisen työvoiman lukumääräinen osuus on laskenut luvulla selvästi. Kun luku vuonna 1990 oli 1723, oli se vuonna henkeä. Työpaikkojen määrä Simon kunnan alueella on vähentynyt vuoden 1990 luvusta 1136 vuoden 2005 lukuun 710. Suuri osa työssä käyvistä työskentelee mm. Kemissä tai Torniossa sijaitsevilla työpaikoilla. Vuonna 2005 Simossa työpaikat jakaantuivat toimialoittain seuraavasti: alkutuotanto 16,9 %, jalostus 11,3 %, palvelut 67,6 % ja tuntemattomat 4,2 %. Simon kunta on palkannut vuosittain 30 opiskelijaa kesätöihin. Vuoden 2009 keväällä hakijoita oli 38 ja kunta päätti järjestää heille kaikille kesätyötä. Aktiivisimmat opiskelijat löytävät yleensä kohtuudella kesätyöpaikan, joskin vuonna 2009 laman seurauksena on on ollut vaikeampaa. Sosiaalitoimi on joinakin kesinä järjestänyt ns. mittatilaustyönä kesätyötä lastensuojelun piirissä olevalle nuorelle, joka ei ole saanut työtä muuten. Toimeentulotuen hakijana on muutamia lapsiperheitä, joissa vanhempi/vanhemmat ovat työttömänä. 3

8 Yleensä näissä tapauksissa näkyy koulutuksen ja ammattitaidon vajaus. Kesäaikana toimeentulotuen hakijana on ollut myös muutama 18 vuotta täyttänyt opiskelija, joka ei ole saanut kesätyöpaikkaa Perheiden rikkinäisyys ja vanhempien ero Vuonna 2006 avioeroja vuotiailla 1000 asukasta kohti oli Simossa 7,9, Lapin läänissä 14,5 ja koko maassa 15,9. Vuonna 2008 erosi 11 avioparia. Sopimuksia lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta tehtiin 22 kpl. Avioliiton ulkopuolella syntyi vuonna lasta. Yli puolet lapsista syntyy jo avioliiton ulkopuolella. Huoltoriitoja on vuosittain muutamia. Ne tietysti osaltaan heijastuvat myös lapsiin. Lastensuojelun asiakkaana on joitakin perheitä, joissa vanhempien välit ovat hyvin riitaisat. Tällaisessa tilanteessa yleensä lapset oirehtivat jo päivähoidossa tai viimeistään koulussa. Mikäli vanhemmilla ei ole halua ja/tai voimia korjata suhdettaan tasaisemmaksi, ulkopuolisen on siihen vaikea vaikuttaa. Mikäli mukana on alkoholinkäyttöä tai mielenterveysongelmia, tilanne on lasten kannalta kestämätön. Tilanne johtaa usein lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle. Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan lähes 10 %:lla 8. ja 9. luokan oppilaista oli keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa. Pojilla vaikeuksia oli huomattavasti enemmän kuin tytöillä. Noin 27 %:lla pojista ei ollut yhtään läheistä ystävää. Tytöillä osuus oli vain 3 % Kuntalaisten terveys Simossa sairausvakuutuspäivärahalla ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suhteellinen osuus verrattuna muihin Lapin läänin kuntiin on korkea. Sama tilanne on Kelan lääkekorvausten kohdalla. Kuntalaisten terveyteen vaikuttavat samat tekijät kuin muuallakin maassa; ravinnon ja liikunnan merkitys korostuu entisestään. Oikealla ravinnolla ja riittävällä liikunnalla on todettu voitavan ehkäistä erityisesti sydän- ja verisuonisairauksia, diabetesta, useita syöpiä, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, hammasterveyttä ja masennusta. (STM 2008:10; Terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista). Lasten ja nuorten ylipainoisuus on yhä lisääntyvä ongelma. Taustalla on perheen ruokailutottumukset ja liikkumattomuus. Alkoholisairaudet aiheuttavat jo eniten miesten ennenaikaista kuolemaa. Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9. luokan oppilaista noin 16 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. 12 %:lla oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus. Ylipaino oli 23 %:lla. Väsymystä lähes päivittäin koki 18 %. Niska- ja hartiakipuja viikottain oli 42 %:lla ja päänsärkyä 43 %:lla. Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta koki 10 % ja koulu-uupumusta 20 %. 8. ja 9. luokan oppilaista 71 % ilmoitti, ettei syö kaikkia aterianosia kouluruokailussa. Epäterveellisiä välipaloja koulussa söi vähintään kaksi kertaa viikossa 25 %. Hampaita harjasi harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä 69 %. Liian vähän liikuntaa harrasti 56 %. Nukkumaan meni myöhemmin kuin klo % oppilaista. Päivittäin tupakoi 24 % ja tosi humalassa oli vähintään kerran kuukaudessa 28 %. Laittomia huumeita oli kokeillut ainakin kerran 8 %. Kouluterveyskyselyn mukaan terveystiedon aiheet eivät kiinnostaneet 30 % 8. ja 9. luokkalaisista ja 35 %:n mielestä terveystiedon aiheet eivät lisänneet valmiuksia huolehtia terveydestään. 29 % ilmoitti, että hänellä on huonot tiedot seksuaaliterveydestä ja 19 % ilmoitti hänellä olevan huonot tiedot päihteistä. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa koki 16 % oppilaista. 17 %:n mielestä oli vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ja 47 %:n mielestä oli vaikea päästä koululääkärin

9 vastaanotolle. Tyytymättömyyttä kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa koki 31 % vastaajista. 8. ja 9. luokan oppilaista 59 % ilmoitti, että koulun fyysisissä työoloissa on puutteita. 26 %:lla oli ollut koulutapaturma vuoden aikana. Koulun työilmapiirissä koki ongelmia 21 %. 36 % ei koe tulevansa kuulluksi koulussa. 45 %:n mielestä koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa oli 30 %:lla ja 9 % koki tarvitsevansa enemmän apua. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa koki olevansa 9 %. Vähintään kaksi päivää kuukaudessa ilmoitti lintsanneensa 13 % ja 10 % ilmoitti, ettei pidä laisinkaan koulunkäynnistä. Kun katsoo kyselyn tuloksia aterioinnin, liikunnan, nukkumisen, tupakoinnin ja alkoholinkäytön osalta, ei ole ihme, että suurella osalla oppilaista on väsymystä, masennusta, huono terveys, tapaturmia, koulu ei kiinnosta, on avun tarvetta jne. Kun pohtii sitä, miksi lapsilla on puutteita aterioinnissa, liikkumattomuutta, tupakointia, alkoholinkäyttöä jne., tulee kodin rooli, kasvatus, ohjaus ja kodin antama malli keskeisimmäksi. Miten puuttua asiaan, jos vanhemmat eivät halua tai kykene toimimaan lastensa edun mukaisesti ja näyttävät itse huonoa mallia lapsilleen? 1.6. Lähisuhde- ja perheväkivalta Vuonna 2007 poliisille tuli Simosta perheväkivaltaa koskevia hälytystehtäviä asukasta kohti 33. Lapin läänissä vastaava luku oli 40 ja koko maassa 35,1. Poliisin tilaston mukaan Simosta tuli vuonna hälytystä perheväkivallasta. Näissä viidessä tapauksessa oli kysymyksessä lapsiperhe, joskin kahdessa tapauksessa lapsi oli 18 vuotta täyttänyt nuori. Vuonna 2008 perheväkivaltahälytyksiä tuli yhdeksän. Näistä yhdessä perheessä oli lapsia. Vuonna 2007 henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia /1000 asukasta kohti tapahtui Simossa kaksi, mikä on Lapin läänin kunnista toiseksi alhaisin. Vuosittain tulee esim. sosiaalipäivystyksen kautta tieto perheessä tapahtuneesta väkivallasta. Yleensä näissä tilanteissa on mukana alkoholi. Jos perheessä on lapsia, vaatii asia aina sosiaalityön työskentelyä. Tilanne voi vaatia myös lasten sijoittamisen hoitoon kodin ulkopuolelle. Edelleen on ongelmana naisten kohdalla se, että he salaavat kotona tapahtuvaa väkivaltaa. Perheväkivaltaan liittyvää asiaa käsitellään erilaisissa palavereissa. Simo on ollut mukana Länsi-Pohjan alueella olleessa seudullisessa, Ray:n rahoittamassa perheväkivallan interventioprojektissa vuosina Hankkeessa laadittiin työskentelymalli perheväkivaltatyöhön. Jatkorahoitusta ei saatu, mutta yhteistyötä jatketaan yhteistyöpalaverein. Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan oppilaista 25 % ilmoitti kokeneensa fyysistä uhkaa vuoden aikana Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen ja tehdyt rikokset Lasten ja nuorten häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt vuosien myötä. Tapaukset käyvät entistä vaikeammiksi. Häriökäyttäytyminen tulee esille pääasiassa päivähoidossa, esiopetuksessa ja koulussa. Olisi lapsen ja perheen kannalta parempi ennaltaehkäisevässä mielessä, että jo neuvola puuttuisi näihin asioihin ja ohjaisi perheitä kasvatuskysymyksissä. Lasten ja nuorten palvelujen suuri haaste onkin siinä, miten puuttua oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ennalta ehkäisevästi tilanteissa, joissa lapsi/nuori oirehtii, kun on nähtävissä - vanhemman kyvyttömyys olla huolehtivaisia, rakkautta, tukea ja rajoja asettavia aikuisia 5

10 - vanhempien alkoholinkäyttö ja mielenterveysongelmat / lasten liian varhainen vastuunotto omista ja perheen asioista - lasten rajattomuus ja kasvatuksen puute - lasten ja nuorten eläminen videoiden, netin, TV:n ja väkivaltapelien maailmassa ja mallien saaminen sieltä - päihde- ja muut riippuvuusongelmat - lasten/nuorten aggressiivinen käyttäytyminen, väkivaltaisuus, ikään ja kehitysvaiheeseen kuulumattomat teot ja kielenkäyttö - kaverivanhemmuuden seuraukset Vuonna 2008 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 44 % yläkoulun oppilaiden vanhemmista ei tiennyt aina nuorten viikonloppuiltojen viettopaikkaa, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 39 %. Vuonna 2007 alle 18-vuotiailla poliisin tilaston mukaan ei ollut rikoksia liikennerikkomuksia lukuun ottamatta vuotiailla oli samana vuonna yksi huumerikos ja yksi lievä petos. Vuonna 2008 alle 15-vuotiailla kirjattiin kaksi näpistystapausta, joissa oli mukana viisi eri henkilöä vuotiaille kirjattiin yksi varkausyritys, jossa tekijöinä oli kaksi 18-vuotiasta ja yksi 16-vuotias henkilö. Lisäksi yksi alaikäinen tuomittiin rattijuopumuksesta vuotiailla kirjattiin yksi näpistys ja yksi kuolemantuottamus Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Vuonna 2008 oli toimeentulotuen hakijoina 22 lapsiperhettä. Se oli 27 % kaikista toimeentulotukea saavista perheistä. Pitkäaikaisena toimeentulotuen saajana oli muutama lapsiperhe. Lapsiperheiden osuus pitkäaikaisena toimeentulotuen saajina ei näyttele suurta osaa Koulutustaso kunnassa Keskiasteen koulutuksen saaneita oli Simossa vuonna % 15 vuotta täyttäneistä. Lapin lääniin verrattuna se oli seitsemänneksi alhaisin. Koko maassa vastaava prosentti oli 38,4 % ja Lapin läänissä 41,9 %. Simossa on kolme alakoulua; Asemalla, Maksniemessä ja Ylikärpässä. Lisäksi on lukio ja Lappia Ammattiopiston kalatalouskoulu. Vuonna 2008 ei yksikään oppilas jäänyt ilman päästötodistusta. Kaikki peruskoulun päättäneet saivat jatko-opiskelupaikan. Ammattitutkinnon suorittaminen vaatii opiskelua kunnan ulkopuolella. Monipuoliset opiskelumahdollisuudet löytyvät naapurikunnasta Kemistä. Yliopistotutkinnon suorittaminen vaatii usein myös muuttoa opiskelupaikkakunnalle. 6

11 2. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT / ONGELMIA EHKÄISEVÄT PALVELUT 2.1. Neuvola, kouluterveydenhuolto ja muut terveydenhuollon palvelut Kunnassa on viisi terveydenhoitajaa. Heistä yksi on avopuolen osastonhoitaja ja työterveyshoitaja. Neljä muuta terveydenhoitajaa huolehtivat äitiys- ja lastenneuvolatyöstä, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja muista terveydenhoitajalle kuuluvista tehtävistä. Vuoden 2009 alkupuolella on kotisairaanhoitoon perustettu sairaanhoitajan toimi. Sairaanhoitaja ja kotisairaanhoidon perushoitaja siirtyvät kotipalvelun kanssa tiimityöhön huolehtimaan koko kunnan kotihoidosta. Alueellinen väestövastuu terveydenhoitajan työssä jatkuu ainoastaan Maksniemen alueella. Terveydenhoitajat käyttävät kotisairaanhoidosta säästyvän ajan ennaltaehkäisevään työhön. Yli 70- vuotiaitten ja 40-vuotiaitten terveystarkastukset aloitetaan. Toimintakeskuksen kehitysvammaisille järjestetään terveystarkastus säännöllisesti. Koulu - ja opiskeluterveyden huoltoon jää enemmän aikaa., samoin erityistehtäviin kuten verenpaine- ja diabetesasiakkaitten hoitoon ja neuvontaan, reuma- ja sydänhoitajan työhön. Varhaista puuttumista lasten ja perheitten ongelmiin on mahdollisuus lisätä Äitiys- ja lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvolatyö jakaantuu kahdelle terveydenhoitajalle. Lapsia syntyy kunnassa noin 40 vuosittain. Vauvan syntymän jälkeen terveydenhoitaja käy kotona yhden- ja kahden viikon ikäistä vauvaa katsomassa. Tarvittaessa voidaan tehdä kotikäyntejä jo raskausaikana, mutta se ei ole yleinen käytäntö. Neuvolakäynnit tapahtuvat seuraavasti: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, ja 10 kuukauden iässä sekä 1v, 1,5v, 2v, 3v, 4v, 5v, 6v ja 7vuoden iässä. Lääkärinneuvolat ovat 3kk, 8 kk, 1,5v sekä 5-vuotiaille lapsille. Neuvolatarkastuksiin varataan riittävästi aikaa. Neuvolatarkastuksissa on käytössä Lene-leikki-ikäisen lapsen arviointimenetelmä 3, 4, 5 ja 6-vuotiaille lapsille. Pyritään välttämään kiireen tuntua, jotta olisi hyvät olosuhteet keskustella. Neuvolassa lasta käyttää yleisimmin äiti, mutta enenevässä määrin myös isiä on mukana. Lasta odottavat nuoret vanhemmat käyvät nykyään useasti yhdessä neuvolavastaanotolla.uuden neuvolaohjeen mukaan neuvoloihin pitäisi terveydenhoitajan työpariksi saada perhetyöhön koulutettu henkilö. Pienissä terveyskeskuksissa ei aivan omaan työntekijään ole tarvetta. Varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen vauvan ja vanhemman välillä on yksi terveydenhoitaja saanut koulutuksen ja tällaista koulutusta haluttaisiin lisää. Terveydenhoitajilla on päiväkodin kanssa yhteisiä palavereja keväällä ja syksyllä ja lisäksi ollaan puhelimitse yhteydessä tarvittaessa. 5-vuotiailla lapsilla on käytössä yhteinen kyselykaavake päiväkodin, perhepäivähoidon, vanhempien ja neuvolan kanssa. Muutama kerran vuodessa kokoontuu moniammatillinen työryhmä, jossa käsitellään lapsia ja perheitä, joista jollakin on huoli ja sovitaan jatkotoimista. Neuvolassa on käytössä perheväkivalta- ja päihteidenkäytön seula Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Maksniemen koulun 1-6 luokkien terveydenhoidosta vastaa alueen terveydenhoitaja. Aseman koulun 7

12 1-9 luokkien, lukion ja koulutuskuntayhtymä Lappian kalakoulun terveydenhoidosta vastaa yksi terveydenhoitaja. Ylikärpän koulun terveydenhoidosta vastaa terveydenhoitaja, joka pitää aikuisvastaanottoja Alaniemessä ja Ylikärpässä. Koulussa terveydenhoitaja pyrkii tapaamaan kaikki oppilaat vuosittain terveystarkastuksessa. Ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaitten vanhemmat voivat varata ajan ja tulla lapsen tarkastukseen mukaan. 8-9 luokkalaisten vanhempia ei ole kutsuttu lääkärin ajanpuutteen takia, vaikka laajennettua terveystarkastusta suositellaan uudessa kouluterveydenhuollon ohjeessa tällekin ikäryhmälle. Lääkärintarkastukset koululaisille ovat tällä hetkellä 5. ja 8-9 luokkalaisille sekä lukion 2. luokan tytöille. Pojat käyvät lukion 2. luokalla kutsuntatarkastuksessa. 8-9 luokkalaiset saavat lääkärintarkastuksessa nuorison terveystodistuksen. Lasten rokotusohjelmassa tapahtuu koko ajan muutoksia. Vuonna alkoivat ilmaiset influenssarokotukset 6-35 kk:n ikäisille lapsille ja vuonna 2009 käynnistyy pneumokokki-rokotustutkimus. Länsi-pohjan alueella on käytössä kouluikäisen lapsen ylipainon hoitoketju. Yhteydenpito koululta kotiin hoituu usein puhelimitse. Terveydenhoitaja soittaa ja vanhemmat soittavat myös paljon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskysely tehdään kunnassa joka toinen vuosi 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukion 1. ja 2. luokkalaisille Oppilashuolto Oppilashuoltotyö toimii yläkoulussa säännöllisesti ja se on käynnistymässä myös lukiossa. Alakoulun puolella ei ole säännöllistä oppilashuoltotyötä, vaikka ongelmien lisääntymisen takia se voisi olla tarpeellista. Kunnassa on oma puheterapeutti ja oma toimintaterapeutti aloittaa työnsä keväällä Kouluikäisten vanhempainiltoihin osallistutaan pyydettäessä ja valistustunteja pidetään eri luokka-asteille Perheneuvola sekä lasten ja nuorten psykiatrian palvelut Perheneuvolapalvelut ostetaan Kemin perheneuvolasta. Lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelut ostetaan L-PKS:sta ja vaikeimmissa tapauksissa osastohoitoa OYS:sta. Perheneuvola, lasten ja nuorten psykiatrian poliklinikka, opettajat, erityisopettaja, vanhemmat, oman kunnan sosiaalityöntekijä/koulukuraattori ja terveyskeskuksen omat psykiatrian sairaanhoitajat ovat luontevia yhteistyökumppaneita, kun käsitellään lasten ja nuorten ongelmia Mielenterveyspalvelut Simon terveyskeskuksen avohuollossa työskentelee yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen psykiatrian sairaanhoitaja. He hoitavat yläasteikäisistä alkaen kaiken ikäisiä henkilöitä. Varttuneemmille nuorille ja aikuisille osastohoitoa järjestetään L-PKS:n alaisessa Keroputaan sairaalassa. 8

13 2.2. Päivähoito 9 Simon kunnan päivähoito on ollut sivistystoimen alaisuudessa alkaen. Päivähoidon tavoitteena on tarjota lapselle pysyvät, lämpimät ja turvalliset ihmissuhteet, monipuolisesti kehitystä tukevaa toimintaa ja suotuisa kasvuympäristö, joka huomioi lapsen ja perheen lähtökohdat toimintaa toteutettaessa. Päivähoidossa on mahdollisuus havaita lasten kotitaustasta, oppimisvaikeuksista tai muista lasten hyvinvointia vaarantavista tekijöistä johtuvia haittatekijöitä. Päivähoidossa ohjataan lasta omaksumaan terveelliset elämäntavat, tuetaan myönteisten kaverisuhteiden kehittymistä ja onnistumisen kokemuksia. Kasvatuskumppanuutta vahvistetaan. Pienen kunnan vahvuus on tuttu toimintaympäristö, pitkäaikaiset asiakassuhteet, kokenut henkilöstö ja pitkä työkokemus. Päivähoidon laatua seurataan vanhemmille suunnattujen kyselyjen ja henkilöstön kanssa käytyjen kehittämiskeskustelujen avulla. Yhteistyövälineinä lasten ja vanhempien kanssa ovat keskustelut ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, lisäksi 5-vuotisseurantalomake tukee neuvolan kanssa tehtävää yhteistyötä. Erityistä hoitoa tarvitsevalle lapselle tehdään henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Yhteistyötä tehdään myös koulun, neuvolan, seurakunnan, sosiaalitoimen, kunnan eri palvelupisteiden ja naapurikuntien päivähoidon kanssa. Seudullisesti järjestetään päivähoidon henkilöstölle suunnattua koulutusta. Päivähoidossa voidaan reagoida nopeasti perheen tilanteisiin ja järjestää hoitopaikka tarpeen mukaan. Näin toteutetaan varhaisen puuttumisen periaatetta esimerkiksi tukemalla vanhempien jaksamista. Tilannearviointia voidaan tehdä mm. tekemällä kotikäyntejä päivähoidon ja sosiaalitoimen kanssa yhdessä Päiväkoti ja esikoulu Simon kunnassa on kaksi 20 -paikkaista päiväkotia 3-6-vuotiaille lapsille, Simon päiväkoti asemalla ja Maksniemen päiväkoti. Päiväkodeissa toimivat myös esikouluryhmät ja tarpeen mukaan perustetaan erilliset esikouluryhmät. Päiväkodeissa työskentelevät päiväkodinjohtaja, lastentarhanopettaja ja päivähoitaja, lisäksi laitosapulainen ja lapsen henkilökohtainen avustaja tai ryhmäavustaja tarpeen mukaan. Asemalla ja Maksniemellä toimivat lukuvuonna erilliset esikouluryhmät. Päivähoidossa tammikuussa -09 on yhteensä 115 lasta. Esikoululaisia on yhteensä 54. Useilla lapsilla on sopimus hoitopäivistä 6-15 pv/kk, joten päivittäinen lapsimäärä eri toimipisteissä vaihtelee. Lukuvuoden alusta lukien koulujen yhteydessä järjestettävää esiopetusta sai Ylikärpässä yksi oppilas Perhepäivähoito Tammikuussa 2009 perhepäivähoitajia kunnassa on yhteensä 15. Lapsia perhepäivähoidon piirissä on noin 70. Omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on kahdeksan. Heistä Asemalla toimii kuusi, Simoniemessä yksi ja Maksniemessä yksi hoitaja. Ryhmäperhepäivähoidossa työskentelee 7seitsemän hoitajaa. Ryhmäperhepäivähoitokoti on Simoniemessä. Lapsia on kirjoilla 11. Maksniemessä toimii vuoroperhepäivähoitokoti, joka sijaitsee samassa talossa Maksniemen päiväkodin kanssa. Lapsia on kirjoilla 19. Lisäksi molemmista päiväkodeista tulee vuorohoitoon lapsia. Maksniemen päiväkoti ja vuoroperhepäivähoitokoti tekevät tiivistä yhteistyötä lasten hoitojärjestelyissä ja henkilöstön käytössä. Perhepäivähoidon henkilöstöä voidaan joustavasti liikutella eri yksiköiden välillä. Alle 3-vuotiaat lapset ovat hoidossa perhepäivähoidossa, koska päiväkodeissa ei ole osastoa heitä varten Kerhotoiminta Simossa järjestetään leikkikerhotoimintaa 4-5-vuotiaille lapsille. Toiminta-aika on syyskuun alusta toukokuun loppuun. Toimintakaudella kerhotoimintaa järjestetään Simoniemessä koulun

14 tiloissa. Simoniemessä kerhoa on 3 tuntia viikossa ja siellä käy 13 lasta. Kerho on maksuton ja kuljetuksista huolehtivat vanhemmat. Leikkikerhon tarkoituksena on tarjota lapsille mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin ikätovereiden kanssa sekä mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaa. Kerhon tavoitteena on päivähoidon tavoin tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa ja tukea heitä lastensa kasvatustehtävässä. Toiminnassa korostuu vastuullisena ryhmän jäsenenä toimiminen, leikki sekä onnistumisen ja tekemisen ilo. Ensisijaisesti kerhoihin pääsevät kotihoidossa olevat lapset. 5-vuotisseurantalomaketta käytetään myös kerhotoiminnassa Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Lasten vanhempien ja hoitajan keskustelut ja havainnot sekä yhteistyö neuvolan ym. tahojen kanssa ovat lähtökohtana lapsen erityistuen tarpeen arvioinnissa. Tuen tarve voi johtua myös lapsen kasvuolosuhteista, jolloin lapsen kehitys ja terveys vaarantuvat. Tuen varhainen aloittaminen on erittäin tärkeää. Erityishoidon tarpeessa olevalle lapselle järjestetään hänen tarpeitaan vastaava hoitopaikka ja tuki päiväkodista tai perhepäivähoidosta. Tarpeen mukaan lapselle järjestetään avustaja, ryhmään avustaja tai ryhmäkokoa pienennetään. Lapselle laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma. Puheterapeutti ja fysioterapeutin palvelut järjestetään tarvittaessa ja käynnit voidaan toteuttaa hoitopaikassa. Erityislastentarhanopettajan palveluita/konsultaatiota voidaan käyttää tarpeen mukaan Lasten kotihoidontuki Alle 3-vuotiaan lapsen vanhempi voi jäädä kotiin hoitamaan lasta, kun vanhempainrahakausi on päättynyt tai sen jälkeinen isäkuukausi pidetty. Hoitovapaan ajalta vanhemmat voivat saada Kelasta kotihoidon tukea. Kotihoidon tuen ehtona on, ettei lapsi ole kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoidon tuen piirissä oli joulukuussa lasta. Osittaista tukea sai viisi lasta. 2.3 Koulupalvelut Perusopetus Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee myös edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä tukea oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen sekä muuten kehittää itseään. Lukuvuoden alusta lukien kunnassa on kolme perusopetuksen 1-6 luokkien opetusta antavaa koulua; Asemalla, Maksniemessä ja Ylikärpässä. Aseman vuosiluokilla 1-6 oli vuoden 2009 alussa 121 oppilasta, Maksniemessä 123 oppilasta ja Ylikärpässä 18 oppilasta. Vuosiluokilla 7-9 oli 133 oppilasta Erityisopetus Perusopetuksen vuosiluokilla 0-6 on yhteinen laaja-alainen erityisopettaja. Simon koulun 1-6 luokilla on pienryhmä ja 7-9 luokilla on erityisopetuksen pientyhmä (EMU). Harjaantumisopetuksen piirissä olevat käyvät koulua Kemin harjaantumisryhmässä. Erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään HOJKS (henkilökohtainen opetussuunnitelma). 10

15 Koulukuraattoripalvelut 11 Vuoden 2003 alusta lukien kunnassa on ollut sosiaalikuraattorin virka. Hän työskentelee työajastaan 20 % koulukuraattorin tehtävissä ja 80 % sosiaalityöntekijänä. Kuraattori on maanantaisin tavattavissa Simon koululla ja tarpeen mukaan myös muilla kouluilla. Muina aikoina hänen toimipaikkanaan on sosiaalitoimisto Oppilashuolto Oppilashuolto paneutuu oppilaan hyvinvointiin edistäen oppimista sekä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Oppilashuolto koostuu moniammatillisista palveluista. Oppilashuollolla tuetaan koko kouluaikaista oppimista tavoitteena ennaltaehkäistä psykososiaalisten ongelmien syntymistä ja syrjäytymistä. Oppilashuollossa ovat edustettuina koulu-, terveys- ja sosiaalitoimi. Oppilaan ja huoltajan mukanaolo on tärkeää. Oppilashuoltotyössä tiedon kululla on tärkeä osuus. Näin syntyneeseen huoleen voidaan puuttua nopeasti. Usein esim. oppilaan epäsäännöllinen koulunkäynti ja poissaolot ovat tärkeä viesti nuoren ongelmista. Simon koululla toimii oppilashuoltoryhmä, jonka palveluja tarjotaan myös muiden koulujen käyttöön Opinto-ohjaajan palvelut Vuosiluokilla 7-9 ja lukiossa opinto-ohjaaja tukee oppilaita ja opiskelijoita opiskelutaitojen kehittämisessä ja itsetuntemuksen vahvistamisessa sekä auttaa ja tukee jatkokoulutuspaikan etsinnässä ja ammatinvalinnan kysymyksissä Lukio Simossa toimii oma lukio. Opiskelijat ovat pääasiassa simolaisia ja iiläisiä. Lukiossa oli vuoden 2009 alussa 72 oppilasta Liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen palvelut 2.4. Vapaa-aikatoimen palvelut Simon kunnassa vapaa-aikasihteeri ja toimistosihteeri hoitavat liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimelle kuuluvat asiat. Vapaa-aikatoimen järjestämä toiminta lapsille ja nuorille on monipuolista. Vapaaaikatoimen kautta järjestetään nuorille myös kesätyö- ja työharjoittelupaikkoja Liikuntatoimi Liikuntatoimen tavoitteena on Hyvinvointia liikunnasta liikuntaa kaikille. Edistetään yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin luomalla liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan mahdollistavia kuntalaisten odotuksia ja tarpeita vastaavia liikuntapalveluja. Liikuntatoimi tukee kuntalaisten liikuntaharrastuksia järjestämällä erilaisia liikuntatapahtumia ja kuntokampanjoita. Painopistealueina ovat lasten ja nuorten liikuntakasvatus ja liikuntapaikkojen ylläpito. Liikuntapaikkojen kunnossapito on siirtynyt v.2006 teknisen lautakunnan alaisuuteen. Kuntaan on perustettu kunnossapitotiimi, joka huolehtii liikuntapaikoista. Kuntaan on perustettu kunnossapitotiimi, joka huolehtii liikuntapaikoista. Liikuntapaikkoja on kylittäin seuraavasti. Urheilukentät: Simon Asemakylä, Maksniemi ja Parpalan maneesi. Valaistut ladut/kuntoradat: Malininkangas, Maksniemi, Palokangas, Alaniemi, Ylikärppä ja yhdyslatu Simon koulun pihasta. Kaukalot: Simon Asemakylä,

16 Maksniemi, Ylikärpän koulu. Luistelukentät: Simon koulun pihakenttä, Simoniemi, Alaniemi, Viantie ja Maksniemen koulun pihakenttä. Simon kunnassa eri urheiluseurat, järjestöt, kansalaisopisto ja kunta tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuksia harrastaa. Lajeina ovat hiihto, pesäpallo, kaukalopallo, jalkapallo, salibandy, ampumahiihto, kuntoliikunta ja yleisurheilu. Osaavat ohjaajat ja vetäjät kannustavat lapsia ja nuoria heidän omalla tasollaan, liikkuvatpa he sitten kilpaurheilumaisesti tai vaikkapa kävellen lähikirjastoon. Maliinin toimintakeskusta ja Aseman urheilukentän tiloja käyttävät pääasiallisesti liikuntaseurat, järjestöt ja koululaiset. Maksniemen urheilutalon tilalle on suunnitteilla uusi huoltorakennus, jonka toteutumisajankohta on Vapaa-aikatoimen sählykerhot ovat maanantaisin Ylikärpässä ja keskiviikkoisin Simon koulun isossa salissa. Liikuntatoimi tukee liikuntaseurojen toimintaa jakamalla vuosiavustuksia sekä palkitsee stipendeillä SM tasolla menestyneitä nuoria urheilijoita. Vapaa-ajanlautakunta osallistuu erilaisten tapahtumien järjestelyihin yhdessä eri liikuntaseurojen kanssa. Lisäksi vapaa-aikasihteeri kuuluu kunnassa toimivaan terveyden edistämisen työryhmään Nuorisotoimi Nuorisotoimen tavoitteena on tuottaa elämänsisältöä ja elämänhallintaa, jolla turvataan kunnan tulevaisuus ja jatkuvuus sekä rakentaa kunnan tulevaisuutta kiinnittämällä nuoret kotikuntaan vapaaaikapalvelujen ja elinmahdollisuuksien kautta. Vapaa-aikatoimen järjestämänä kunnassa toimii kaksi nuorisotilaa, Aseman kylällä ja Maksniemen kylällä. Aseman kylällä nuorisotilat ovat avoinna tiistaisin ja torstaisin. Maksniemessä nuorisotilat ovat avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin. Tiloilla käy nuorta/ilta/nuorisotila. Asemalla ja Maksniemessä toimii koulupäivinä koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot. Iltapäiväkerhojen ohjaajina toimivat työllistämisvaroin palkatut ohjaajat. Iltapäiväkerhoissa käy yhteensä n.30 lasta. Nuorisotoimi järjestää edellä mainittujen lisäksi lapsille ja nuorille teatteriesityksiä, bänditapahtumia, discoja ja kesäisin leirejä. Näihin lapset ja nuoret osallistuvat innokkaasti. Nuorisojärjestöjen toimintaa tuetaan vuosiavustuksin. Vapaa-aikatoimi osallistuu erilaisten lasten ja nuorten tapahtumien järjestelyihin yhdessä eri järjestöjen kanssa. Nuorisotoimen alaisuudessa toimii nuorten työpaja. Työpajalla on töissä kerrallaan 4 6 työllisyysvaroin palkattua henkilöä. Työntekijöiden ikäjakauma on v. Työpajalla voi lisäksi suorittaa työharjoittelua tai toimia kuntouttavassa työtoiminnassa. Työpajan päätyömuotona ovat erilaiset puualan työt mutta vuotuisten kehittämissuunnitelmien mukaan on lisäksi tullut asiakaspalvelu, myyntityö ja matkailuneuvonta. Työpajalla toimii vakituinen ohjaaja sekä OPM:n myöntämällä hankerahoituksella on palkattu työpajan ohjaaja/kehittäjä. Nuorisotoimeen kuuluvat lisäksi ehkäisevä päihdetyö ja lasten/nuorten liikennekasvatus yhdessä kunnan muiden hallintokuntien kanssa. 12

17 Nuorten kuulemisjärjestelmää toteutetaan kunnassa nuorisoneuvoston kautta. Nuorisoneuvostossa on tällä hetkellä 10 varsinaista jäsentä. Muut kuulemisjärjestelmään liittyvät palvelut nuorille ovat netissä LaNutin ja Aloitekanavan sivustot Kulttuuritoimi Kulttuuritoimi tukee kuntalaisten henkisiä harrastuksia ja tarjoaa monipuolisia kulttuuritapahtumia simolaisille. Kotiseutuhistoriallisesti vaalitaan kulttuurimiljöötä ja rakennusperinnettä sekä ylläpidetään museotoimintaa. Kulttuuritoimi järjestää konsertteja, teatteriesityksiä, konsertteja ja pitäjäjuhlia. Lisäksi tuetaan yhteisöjen ja yksityisten taideharrastuksia ja matkailun kehittämistä. Kulttuuritoimen ylläpitämään museotoimintaa kuuluvat Pahnilan museo Simonkylällä sekä kotiseutumuseo Simoniemessä. Päivähoito- ja koululaisryhmät vierailevat vuosittain museoilla. Kulttuuritoimi avustaa eri järjestöjä ja seuroja vuosiavustuksilla Kirjastopalvelut Kirjastopalveluja Simon kunnassa tarjoaa Asemalla pääkirjasto ja Maksniemessä viikottain käyvä kirjastoauto. Kaikki lainausasemat lakkautettiin kesällä Osa lapsista ja nuorista on ahkeria kirjaston käyttäjiä Kansalaisopisto Kunnan oma kansalaisopisto lakkasi syksyllä 2008 ja toiminta siirtyi Keminmaan, Tervolan ja Simon kanssa yhteiselle Kivalojen seutuopistolle. Lapsille ja nuorille järjestetään mm. kuvataiteeseen ja erilaisten instrumenttien soittoon liittyviä kursseja. Kursseilla on ollut hyvin osallistujia. Seutuopisto ottaa mielellään vastaan toivomuksia kursseista Seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyön tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kristilliseen uskoon perustuvaa elämää, kasvatusta ja opetusta. Lapsi- ja nuorisotyöstä vastaa nuorisotyönohjaaja ja perhetyöstä diakoniatyöntekijä vuotiaille lapsille järjestetään päiväkerhotoimintaa, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kristillistä kasvatusta alle kouluikäisille. Päiväkerhoryhmiä oli seurakunnassa kevään 2009 aikana yhteensä neljä. Päiväkerhot toimivat kerran viikossa Simoniemessä, Asemalla ja Maksniemessä. Yhteensä seurakunnan päiväkerhoissa oli kirjoilla noin 65 lasta. Nuorisotyönohjaaja toimii kerhojen vetäjänä, apunaan hänellä on avustaja. Varhaisnuorisotyön tehtävänä on tukea kotien kristillistä kasvatustyötä. Toiminnan tavoitteena on varhaisnuorten kohtaaminen, positiivisen seurakuntakuvan antaminen sekä nuoruudessa tukeminen. Ala-asteikäisille suunnattuja varhaisnuorten kerhoja toimi kevään 2009 aikana kolme. Varhaisnuortenkerhot kokoontuivat Asemalla ja Simoniemessä. Kerhonohjaajina toimivat seurakunnan isois- ja kerhonohjaajakoulutuksen käyneet nuoret. Varhaisnuortenkerhoissa leikitään, askarrellaan, leivotaan ja liikutaan kerhonohjaajien johdolla. Kesällä 2008 seurakunnan leirikeskuksessa Montajan saaressa järjestettiin vuotiaille ja vuotiaille suunnatut kesäleirit. 13

18 14 Nuorisotyö seurakunnassa rajoittuu lähinnä kerhonohjaajien palavereihin, isois- ja kerhonohjaajakoulutukseen sekä rippikouluun, nuorteniltoihin, retkiin ja yökahvilatoimintaan. Isois- ja kerhonohjaajakoulutuksen suoritti keväällä 2008 seitsemän nuorta. Yläasteikäisille suunnattuja K-14 Nuorten iltoja järjestettiin keväällä 2008 Asemalla ja Simoniemessä. Diakoniatyö on kristilliseen lähimmäisen rakkauteen perustuvaa pyyteetöntä palvelua ja avun viemistä sinne, minne muu apu ei ylety. Diakoniatyöhön sisältyvä perhetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa seurakuntayhteyttä sekä perheen keskinäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perhetyö Simon seurakunnassa rajoittuu diakoniatyöntekijän perhekahvilavierailuihin ja kotikäynteihin Kotipalvelu Simossa kotipalvelun tilanne on sikäli hyvä, että sen avulla on kyetty tukemaan lastensuojelun piirissä olevia lapsiperheitä tai muuten väsyneitä huoltajia. Tuella on ennalta ehkäisty isompia lastensuojelun tarpeita. Säännöllisen tuen piirissä on ollut tarpeen mukaan 3-5 perhettä. Varsinaista lastensuojeluun kouluttautunutta ja perehtynyttä perhetyöntekijää ei kunnassa toistaiseksi ole Sosiaalityö Kunnassa on sosiaalityöntekijän ja sosiaalikuraattorin virat. Sosiaalikuraattori toimii 80 % työajasta sosiaalityöntekijänä ja 20 % koulukuraattorina. Sosiaalijohtaja on työskennellyt myös tarpeen mukaan lastensuojelutyössä. Valtakunnallisten tutkimusten mukaan lapsista 2/3 voi hyvin tai tyydyttävästi ja kolmasosalle kasautuu erilaisia ongelmia, kuten pitkäaikainen sairaus, vaikeahko oppimisvaikeus tai mielenterveysongelma. Nämä lapset saavat yleensä jatkuvaa tukea ja hoitoa ja heidän ennusteensa on hyvä alkaen on työnsä aloittanut seudullinen erityissosiaalityöntekijä. Hän käy kuukausittain Simossa. Häntä voi konsultoida ja käyttää myös tarvittaessa työparina. Sosiaalipäivystys hoidetaan seudullisena yhteistyönä. Simossakin lastensuojelun tarpeessa olevien lasten lukumäärä on huolestuttavasti lisääntynyt ja tapaukset ovat vaikeutuneet ja monimutkaistuneet Erityispalvelut Puhe- ja toimintaterapia Simossa on oma puheterapeutti. Hänen työaikansa on 25 tuntia viikossa. Kokoaikainen toimintaterapeutin toimi on perustettu keväästä 2009 alkaen. Keminmaa ostaa palveluista 50 %. Työntekijä aloittaa työn elokuussa Perheneuvolapalvelut Simon kunta ostaa perheneuvolapalvelut Kemin perheneuvolasta. Vanhemmat tai nuori itse voi varata ajan perheneuvolaan suoraan ilman kunnan erillistä lähetettä tai maksusitoumusta. Vuonna 2008 Kemin perheneuvolassa simolaisilla oli yhteensä 36 lapsen tai perheen tutkimuskäyntiä ja 17 lapsen yksilöterapiakäyntiä. Muita tutkimuskäyntejä oli seuraavasti: 64 kouluvalmius-, 50 oppimisvaikeus- ja 15 koulunkäyntivaikeustutkimuskäyntiä.

19 Psykologin ja psykiatrin palvelut Kunnassa ei ole omaa psykologia. Psykologin palveluita saadaan lapsille ja nuorille Kemin perheneuvolan kautta. Psykiatrin palveluita on saatu hyvin L-PKS:n lasten- ja nuorisopsykiatrisen poliklinikan palveluina, jossa työskentelee myös psykologeja Kriisityö Kunnassa on olemassa kriisiryhmä, jonka suunnitelmaa on päivitetty kevään 2009 aikana. Akuuteissa kriisitilanteissa on auttamistoimiin saatu mukaan mielenterveyspuolen lisäksi kunnan sosiaalityö, kotipalvelu ja erikoissairaanhoidosta lasten-/nuorisopsykiatrian poliklinikan työntekijöitä Turvakotitoiminta Simon kunta ostaa turvakotipalvelut Kemissä sijaitsevalta Kriisikeskus Turvapoijulta Sovittelutoiminta Sovittelun tarkoituksena on tarjota rikoksen osapuolille mahdollisuuksia toistensa kohtaamiseen ja rikoksesta aiheutuneiden fyysisten, psyykkisten ja aineellisten vahinkojen korvaamiseen. Sovittelun toteutuminen edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta sovitteluun. Alaikäisen kohdalla edellytetään myös huoltajan suostumusta. Osapuolilla on oikeus peruuttaa suostumus milloin tahansa sovittelun aikana. Sovittelu on puolueetonta, luottamuksellista, vapaaehtoista ja maksutonta. Sovittelua säätelee laki rikosja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005). Sovitella voidaan mm. vahingonteot, pahoinpitelyt, varkaudet, kotirauhanrikkomiset, riita-asiat, alle 15-vuotiaiden tekemät rikkomukset ja lähisuhdeväkivaltatapaukset. Sovittelualoitteen voi tehdä kumpi tahansa rikoksen tai riidan osapuolista, alaikäisen vanhemmat, poliisi, syyttäjä, sosiaalityöntekijä tai muu viranomainen. Yleensä sovitteluun tullaan poliisin rikostutkinnan kautta, mutta on myös mahdollista ottaa itse yhteyttä sovittelutoimistoon. Vapaaehtoiset, tehtävään koulutetut sovittelijat toimivat sovittelutoimiston ohjauksessa yhdessä sovittelutoimiston työntekijöiden kanssa. Sovittelussa Rikoksen tai riidan osapuolet voivat kohdata toisensa turvallisesti Osapuolet pääsevät itse osallistumaan asian ratkaisuun Mahdollisuus saada aikaan sopimus molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla Saavutettu sovinto voidaan huomioida syyteharkinnassa tai rangaistusta tuomittaessa Asianomistajarikoksissa asian käsittely päättyy saavutettuun sovintoon Lähin sovittelutoimisto sijaitsee Kemissä.

20 Päihdehuollon palvelut Simon kunta ostaa A-klinikkapalvelut Kemin A-klinikalta. Päihdehuollon laitospalveluita ostetaan Tornionlaakson Suojapirtiltä ja tarpeen mukaan Lapin päihdeklinikalta ja mittatilauksena tarpeen mukaan myös muualta. Keroputaan sairaalassa hoidetaan jossakin määrin myös huumeiden käyttäjiä. Terveyskeskuksen mielenterveysyksikön asiakkaina on myös päihdeongelmaisia henkilöitä. Katkaisuhoitoa järjestetään terveyskeskuksen vuodeosastolla ja tarpeen mukaan Suojapirtillä Tukihenkilö-/tukiperhetoiminta Lastensuojelutyön tukena voidaan käyttää tukihenkilöä tai tukiperhettä. Tarpeeseen vastataan ns. mittatilaustyönä. Lapsi tai nuori voi käydä perheessä sovittuna aikana esim. tiettyinä viikonloppuina tai kesälomalla. Tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren kasvua ja kehitystä ja ehkäistä isompaa lastensuojelun tarvetta. Tukihenkilöistä ja -perheistä on pulaa. Perheitä etsitään muun muassa Pelastakaa lapset ry:n kautta on aloittanut työnsä seudulliseen yhteistyöhankkeeseen liittyen sijais- ja tukiperhetyöntekijä. Hän käy kuukausittain Simossa. Häntä voi konsultoida tai käyttää työparina Vammais- ja kehitysvammapalvelut Simossa asuu muutama vammainen lapsi. He saavat tarpeen mukaan vammaispalvelulain mukaisia palveluita, mikäli heillä on siihen lain mukaan oikeus ja normaalit palvelut eivät ole riittäviä. Simossa toimii kehitysvammaisten toimintakeskus, jossa käy kaikkiaan 19 asiakasta. Tällä hetkellä toiminnassa ei ole alle 21-vuotiaita. Toimintakeskuksessa järjestetään monenlaista työ- ja viriketoimintaa. Toimintakeskuksen ohjaaja tekee myös tarpeen mukaan kotikäyntejä, joiden tarkoituksena on tukea kehitysvammaisesta omaisestaan huolehtivia perheitä. Kehitysvammaisia lapsia Simossa on vähän. Vaikeasti kehitysvammaiselle ostetaan koulupalveluita Kemistä. Lomituspalveluita ostetaan yhteistoiminnassa naapurikuntien kanssa Kehitysvammaisten tukiliitolta. Toiminta järjestetään Peiponpesässä Kemissä Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palveluita saadaan lähinnä L-PKS:sta ja Oys:stä. Lähin lastenpsykiatrian osasto toimii Oys:ssä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka on L-PKS:ssa. Sen palveluiden käyttäjinä on useita simolaisia perheitä Terveyden edistämisen työryhmä Simossa on aloittanut vuonna 2007 toimintansa Terve-Lappi-hankkeen yhteydessä terveyden edistämisen työryhmä. Ryhmä on poikkihallinnollinen ja se kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Työryhmän tavoitteena on erityisesti terveyden ylläpito ja sairauksien ennaltaehkäisy. Työryhmän tarkoituksena on kiinnittää huomiota asioihin, jotka huonontavat kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Työryhmä tekee konkreettisia ehdotuksia ja järjestää erilaisia tempauksia ja tilaisuuksia,

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA

KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYS 1. Yhteisöllinen oppilashuolto.....1 1.1 Yksikkökohtainen oppilashuolto....1 - Kalliorinteen vuosikello 2014-2015.....2 1.2 Laajennettu

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus 9.12.2016 Kauhava Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO, VARHAISKASVATUS - ESIOPETUS Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilö/taho Tammikuu Helmikuu Tiedotetaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot