URPOLANKATU 22 SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli Tuija Mustonen puh , fax. (015) , etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0954 URPOLANKATU 22 SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI NÄHTÄVILLÄ KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN

2 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen... 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelun oloista Alueen yleiskuvaus Ympäristön tila, luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 8 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Kaavamerkinnät- ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 11

3 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava-alueen muutos koskee Mikkelin kaupungin 11. kaupunginosan (Urpolan), korttelin 6, tonttia 1 ja korttelin 11, tonttia 1 sekä lähiympäristöä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Mikkelin Urpolan kaupunginosassa. Suunnittelualue muodostuu kahdesta kiinteistöstä (Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22) risteysalueen eteläpuolella sekä kiinteistöjen välisestä puistoalueesta. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan työnimenä on Urpolankatu 22 Selännekatu 31. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Urpolankatu 22 osalta ratkaista yksityisen kiinteistön kautta kulkevan yleisen kevyenliikenteenväylän maapohjan siirtäminen kaupungin omistukseen. Tavoitteena on myös muuttaa kevyenliikenteenväylä turvallisemmaksi ja parantaa tonttien liikennöitävyyttä. Samalla tarkennetaan kiinteistöjen rakennusoikeudet ja muutetaan merkinnät vastaamaan nykyaikaisia kaavamerkintöjä. Yksityisten kiinteistönomistajien ja kaupungin välille laaditaan maankäyttösopimukset ennen kaavan vahvistamista valtuustossa. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ote ajantasa-asemakaavasta 3. Asemakaavan muutosehdotuskartta 4. Tilastolomake

4 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan muutoksen luonnos on lähetetty tiedoksi osallisille Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan nykyinen kevyen liikenteenreitti virkistysalueelle ja vastaavasti virkistysaluetta muuttuu tonttimaaksi. Tonttien rakennusoikeus lisääntyy hieman, kuitenkin siten, että katutilan massoittelu säilyy nykyisen kaltaisena. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan mukaiset tontit pystytään muodostamaan kaavan vahvistuttua. Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia kaavan toteuttamiseksi. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelun oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee keskellä pääosin 1940 ja -50 luvuilla rakentunutta asuinaluetta Otto-Iivari Meurmannin laatiman asemakaavan mukaan. Alueella on tyypillisiä jälleenrakennuskauden rapattuja asuinrakennuksia ja pari liiketaloa, jotka on muutettu asuinkäyttöön. Pihapiirit ovat reheviä ja niitä ympäröivät aikakaudelle ominaiset pensasaidat Ympäristön tila, luonnonympäristö Selännekadun vastakkaisella puolella on Urpolan kartano ja Urpolankatu 22:n kiinteistön kautta menee kevyenliikenteen reitti Urpolajoen laaksoon ja Urpolan myllylle. Kiinteistöjen välissä on puistokaistale, joka oli alkuperäisessä Urpolan alueen kaavassa tiealuetta. Nyt siinä kasvaa suuria kuusia Rakennettu ympäristö Urpolankadun ja Selännekadun rakennukset muodostavat kaupunkikuvaltaan yhtenäisen kokonaisuuden. Puiston puolen puolitoistakerroksiset asuintalot, yhtenevine räystäslinjoineen ja kattokaltevuuksineen edustavat hyvänä esimerkkinä 1940 ja -50 lukujen rakentamista. Lähimpään elintarvikemyymälään on matkaa vain noin 200 metriä. Erikoiskauppaa on myös samalla etäisyydellä. Mikkelin keskustan palveluihin ja työpaikkoihin on matkaa noin kilometri. Mikkelin ammattikorkeakoulun kampusalue, Vanha kasarmialue Nuijamiehessä, on kävellen ja pyöräillen vain noin puolen kilometrin päässä ja Yliopistokeskukseenkin tulee matkaa vain noin kilometrin verran. Urpolan urheilukentät ja ulkoilureitistöt ovat aivan äärellä. Lisäksi viereinen Urpolanjoki luonnonsuojelualueineen tuo alueelle erityistä luonnetta asuinalueena. Kaava-alue on osa Urpolan vanhaa pientaloaluetta. Alueella on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja ja se on maakunnallisesti merkittävä. Urpolankatu 22 on inventoitu Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma hankkeessa vuonna Rakennuksen arvoa ei ole kuitenkaan tuossa yhteydessä määritetty. Rakennus on rakennusmestari Matti Vihosen suunnittelema Osuuskauppa Suur-Savon käyttöön. Kiinteistö myytiin asunto-osakeyhtiöksi vuonna 1982 ja samana vuonna myös liiketilaan perustettiin baari.

5 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Vesi, viemäri ja sadevesi putkistot alueella on esitetty yllä olevassa kartassa. Urpolankatu 22:n viemäri- ja vesijohdot on liitetty verkostoon Selännekadun puolelle ja puistokaistaletta pitkin menee suuri 300 mm halkaisijaltaan oleva vesijohto Maanomistus Alueen tontit ovat yksityisten omistuksessa. Puistot sekä lähivirkistys- ja katualueet omistaa Mikkelin kaupunki. Maanomistus kaava-alueella. Sinisellä kaupungin maat ja vihreällä kaupungilta vuokratut alueet.

6 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Suunnittelutilanne Alue on asemakaavoitettu Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja rakennuslainmukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. VAT tavoitteiden kokonaisuuksista tässä kaavatyössä erityisesti huomioitavia ovat toimivaa aluerakennetta, eheyttävää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä kulttuuriperintöä koskevat tavoitteet. Maakuntakaavassa (vahvistettu ) alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Lisäksi alue on pohjavesialuetta (pv). (Ks. kuva 1). Alue kuuluu myös kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävään alueeseen, Urpolan vanha pientaloalue. Ote maakuntakaavasta. Oikeusvaikutuksettomassa Mikkelin Yleiskaavassa (kaupungin valtuusto ) suunnittelualue on pientalovaltaista asuinaluetta (AP) ja virkistysaluetta (V),

7 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Ote yleiskaavasta Suunnittelualueen merkinnät hyväksytyissä asemakaavoissa ( ja ) ovat Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22 asuintontteja niiden välissä kulkee puistokaistale. Ote ajantasa-asemakaavasta.

8 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Urpolankatu 22 osalta ratkaista yksityisen kiinteistön kautta kulkevan yleisen kevyenliikenteenväylän maapohjan siirtäminen kaupungin omistukseen. Tavoitteena on myös muuttaa kevyenliikenteenväylä turvallisemmaksi ja parantaa tonttien liikennöitävyyttä. Samalla tarkennetaan kiinteistöjen rakennusoikeudet ja muutetaan merkinnät vastaamaan nykyaikaisia kaavamerkintöjä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on tullut vireille Mikkelin kaupungin ja kiinteistönomistajien aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työtekoon tai mihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osalliset selviävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite Vireilletulo Kaavan muuttamisen vireille tulosta on ilmoitettu osallisille lähetetyllä kirjeellä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla ja kaupungin www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. Oasiin saatiin kolme lausuntoa; Etelä-Savon ELY-keskukselta, Etelä-Savon maakuntaliitolta sekä Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Kenelläkään edellä mainituista ei ollut huomautettavaa OAS:n johdosta. OAS:ia on täydennetty teknisin korjauksin yhteystietojen ja maakuntakaavan merkintöjen osalta Osallistumien ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan eteneminen päätöksenteko elimissä sekä nähtävillä oloajat ovat luettavissa tämän selostuksen kannessa. Koosteet eri vaiheissa saaduista mielipiteistä, huomautuksista ja lausunnoista ovat luettavissa liitteessä Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei nähty liittyvän sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi MRA 66 :n mukainen viranomaisneuvottelulle olisi ollut tarvetta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan

9 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Olemassa olevien rakenteiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen vaikuttaa keskeisesti myös aluerakenteen taloudellisuuteen. Elinympäristön terveellisyydellä, turvallisuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys niin asukkaille kuin elinkeinotoiminnalle. Kaupungin asettamat tavoitteet Lähtökohtana on ollut kevyenliikenteen väylän saaminen kaupungin omistukseen sekä liikennejärjestelyjen selkeyttäminen kiinteistöjen osalta. Kiinteistöjen omistajien tavoitteet Urpolankatu 22:n omistajan ensisijaisena tavoitteena oli luopua kiinteistönsä kautta kulkevan kevyenliikenteenväylän omistamisesta. Myös rakennuksen ja rakennetun kadun välistä viherkaistaa toivottiin kavennettavan. Kiinteistön omistajan hoitovelvoite ulottuu kolmen metrin päähän rajasta ja tässä kohden nurmikaistaa oli noin 4,7 metriä, joka aiheutti epäsiistin lopputuloksen vastuiden vaihtuessa keskellä kaistaa. Toiveena oli myös, että vanha huonokuntoinen ja tiloiltaan epäkäytännöllinen rakennus voitaisiin purkaa ja tilalle rakentaa uusi rakennus. Myös Selännekatu 31:n omistajien toiveena oli rakennusoikeuden vähäinen lisääntyminen niin, että olemassa olevaa kiinteistöä voitaisiin laajentaa ottamalla ullakkoa asuinkäyttöön. Liikennejärjestelyt molemmilla tonteilla ovat olleet haastavat mm. jätekuljetuksen osalta ja siihen toivottiin ratkaisua. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä toimitettiin luonnos kaavasta. Siinä tontit oli osoitettu kiinteistöjen omistajien kanssa pidettyjen keskustelujen mukaisesti. Molemmille tonteille oli esitetty yhteinen ajoliittymä Selännekadun puolelta. Väliin jäävä puistokaistale, pieni osa takana olevaa puistoa sekä Urpolankadun puolelta katualuetta oli liitetty tontteihin. Tonttien käyttötarkoitusmerkintä oli AK, asuinkerrostalojen korttelialue. Tonttien tehokkuudeksi oli osoitettu e=0,60 ja kerrosluvuksi ½k II u½. Kadun puolelle oli osoitettu korkeus n Tontin takaosaan oli osoitettu talousrakennusten rakennusala. Tonteilla kulki johtorasite. Asemakaavaluonnos Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Kaavatyön edetessä luonnosvaiheesta eteenpäin tonttitehokkuutta todettiin tarkennettavan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kerrosalan laskentatapa poikkeaa nykyisten

10 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus rakennusten rakennusajankohdasta. Jotta rakennusoikeus olisi vanhan kaavan kanssa yhdenvertainen, tulee uuden kaavan tehokkuuden olla luonnoksia suurempi. Havainnekuva kaava-alueesta. Kaupunkisuunnittelu / JK ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava on laadittu siten, että alueen arvokas kaupunkikuva säilyisi. Rakennuksille on siksi annettu tarkempia määräyksiä katujulkisivun puolelle. Vaikka nykyiset asuinrakennukset korvattaisiin uusilla, tulee ne rakentaa nykyisille paikoilleen lähes samankokoisina kuin nykyiset rakennukset ovat. Kaavassa on huomioitu alueen ensimmäisen kaavan ajatus, että näissä katuaukion rakennuksissa voisi olla myös muuta käyttöä kuin asumista. Siksi niissä edelleen mahdollistetaan vähäisessä määrin myymälä-, liike, ja toimistotilat Mitoitus Asuntojen määrä tulee lisääntymään, ollen molemmat tontit huomioiden noin asuntoa. (nykyään 9 + liikehuoneisto). Todennäköisesti asunnot tulevat olemaan pieniä ja asukkaiden määrän lisäys nykyisestä jää vähäiseksi. Tonttien koot kasvavat yhteensä 382 m 2. Samalla myös molempien tonttien rakennusoikeuden määrä kasvaa (yhteensä noin 458 m 2 ). Kerrosalan laskentatapa on kuitenkin muuttunut nykyisten rakennusten valmistumisajasta. Senpä vuoksi Selännekatu 31:ssä on nyt käytetty rakennusoikeutta yli eli tällä asemakaavalla rakennusoikeus lisääntyy todellisuudessa vain 118 m Aluevaraukset Korttelialueet Molemmat tontit ovat käyttötarkoitukseltaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Päärakennusten rakennusalalle on kuitenkin lisätty merkintä: m 10%, joka mahdollistaa rakennusoikeudesta 10% käytettäväksi myymälä-, liike- tai toimistotiloiksi. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on ½k II u½. Kellarikerroksessa voi käyttää puolet suurimman kerroksen kerrosalasta kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi, samoin ullakkokerroksessa, jossa rakentaminen tulee sijoittaa puiston puolelle. Tonttitehokkuus e=0,70.

11 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus Havainnekuva Petäjistönkadulta päin. Kaupunkisuunnittelu / JK Muut alueet Lähivirkistysalue muodostuu Urpolankatu 22 ja 20 rakennusten väliin, nykyisen kevyenliikenteen reitin kohdalle. Reitti tulee pysymään lähes nykyisellä paikallaan. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamääräyksillä pyritään siihen, että uudisrakentaminen loisi hyvin samanoloista, kaksikerroksista rakentamista, kuin nykyiset rakennukset. Rakennusten kattokaltevuus on määrätty noudattamaan naapurirakennuksia. Kolmannen kerroksen rakentaminen on ohjattu puiston puolelle, jolloin sen vaikutus katukuvaan on vähäinen. Kevyen liikenteen väylän liikenteen turvallisuus paranee oleellisesti nykyisestä, kun kiinteistön ajoneuvoliikenne poistuu väylältä. Tontti 11 on rajattava tähän suuntaan katoksilla, rakennuksilla tai aidalla Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ei vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön tai ne ovat hyvin vähäisiä Vaikutukset liikenteeseen Kevyenliikenteenväylä on kulkenut kiinteistön kautta. Samalla se on ollut osa piha-aluetta sekä kiinteistön ajoliittymä katuverkkoon on ollut kevyenliikenteenväylää pitkin. Kaavamuutoksella ajoneuvoliikenne kevyenliikenteenväylältä poistuu. Samalla kaavassa on määrätty, että kiinteistö tulee rajata kevyenliikenteenväylän suuntaan. Siten liikenneolot muuttuvat turvallisemmiksi. Kiinteistöille tulee yhteinen tonttiliittymä Selännekadun puolelle. 5.4 Kaavamerkinnät- ja määräykset Liite 3 näyttää asemakaavaehdotuksen. Merkinnät noudattavat pääosin ympäristöministeriön ohjeita. 5.5 Nimistö Ei muutoksia olemassa olevaan nimistöön.

12 Asemakaavamuutoksen selostus / ehdotus ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutusta seurataan yhteistyössä Mikkelin kaupungin yksiköiden kanssa. Mikkelissä Tuija Mustonen asemakaava-arkkitehti Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö LIITTEET

13 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli Tuija Mustonen puh , fax. (015) , etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , täydennetty

14 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , täydennetty TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE Asemakaavan muuttaminen. Suunnittelualue muodostuu kahdesta kiinteistöstä (Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22) risteysalueen eteläpuolella sekä kiinteistöjen välisestä puistoalueesta. Asemakaavan muutos koskee Mikkelin kaupungin 11. kaupunginosan (Urpolan), korttelin 6, tonttia 1 ja korttelin 11, tonttia 1 sekä lähiympäristöä. Asemakaavan muutos on tullut vireille Mikkelin kaupungin ja kiinteistönomistajien aloitteesta. Kaavasta ei peritä kaavoitusmaksua. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Urpolankatu 22 osalta ratkaista yksityisen kiinteistön kautta kulkevan yleisen kevyenliikenteenväylän maapohjan siirtäminen kaupungin omistukseen. Tavoitteena on myös muuttaa kevyenliikenteenväylä turvallisemmaksi ja parantaa tonttien liikennöitävyyttä. Samalla tarkennetaan kiinteistöjen rakennusoikeudet ja muutetaan merkinnät vastaamaan nykyaikaisia kaavamerkintöjä. Tavoitteen toteuttamiseksi tehdään maankäyttösopimuksia kiinteistönomistajien kanssa. LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja rakennuslainmukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. VAT tavoitteiden kokonaisuuksista tässä kaavatyössä erityisesti huomioitavia ovat toimivaa aluerakennetta, eheyttävää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä kulttuuriperintöä koskevat tavoitteet. Maakuntakaavassa (vahvistettu ) alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Lisäksi alue on pohjavesialuetta (pv). (Ks. kuva 1). Alue kuuluu myös kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävään alueeseen, Urpolan vanha pientaloalue. Oikeusvaikutuksettomassa Mikkelin Yleiskaavassa (kaupungin valtuusto ) suunnittelualue on pientalovaltaista asuinaluetta (AP) ja virkistysaluetta (V), 2 (7)

15 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , täydennetty Suunnittelualueen merkinnät hyväksytyissä asemakaavoissa ovat Selännekatu 31 ja Urpolankatu 22 asuintontteja niiden välissä kulkee puistokaistale. Risteysalue on katualuetta. Kuva 1: Ote maakuntakaavasta. Kuva 2: Ote yleiskaavasta Nykytilanne Urpolankatu 22 kiinteistön halki kulkee yleisessä käytössä oleva kevyenliikenteenväylä. Väylän käytöstä on tehty sopimus edellisen omistajan aikana, mutta väylä hankaloittaa huomattavasti tontin käyttöä ja autoliikenne väylällä on turvallisuusriski. Urpolankadun ja Selännekadun risteyksessä, katualueella on paikoitusalue. 3 (7)

16 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , täydennetty Kuva 3:Ote ajantasa-asemakaavasta. MAANOMISTUS Alueen tontit ovat yksityisten omistuksessa. Puistot sekä lähivirkistysja katualueet omistaa Mikkelin kaupunki. Kuva 4: Maanomistus kaava-alueella. Sinisellä kaupungin maat ja vihreällä kaupungilta vuokratut alueet. ARVIOINTITIEDOT Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia mm. asumiseen, kaupunkikuvaan, luonnonarvoihin, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin sekä pysäköinti- ja liikennejärjestelyihin. Vaikutukset 4 (7)

17 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , täydennetty raportoidaan kaavaselostuksessa ja tarvittaessa erillisliitteinä olevissa muissa selvityksissä. Lähtökohtaisesti alueen olot ja ympäristöarvot eivät tule olennaisesti muuttumaan. Mikäli työn aikana tulee esille selvitystarpeita (esim. liitoorava), laaditaan tarvittavat selvitykset. OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat - hakijat - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, Vuokralaiset ja asukkaat (naapurit) - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - kaupungin viranomaiset - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY, Liikennevirasto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oyj, Mikkelin Vesiliikelaitos, teleoperaattorit - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Lisäksi kaavahankkeen osallisia ovat kaikki, jotka täyttävät edellä olevan osallisuudenmääritelmän. Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisille kirjeellä. Isännöitsijää pyydetään välittämään tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelu osastolla (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen, elleivät muut viranomaiset sitä esitä. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. 5 (7)

18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , täydennetty Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. KÄSITTELYAIKATAULU Tavoiteaikataulu: ehdotus teknisessä lautakunnassa 09/2015, kaupunginhallituksessa ja nähtävillä 10-11/2015, valtuustossa alkuvuodesta VALMISTELUSTA VASTAA Asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen puh sähköposti Kirjallinen palaute Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluun. os PL 278, MIKKELI tai sähköpostitse toimistosihteeri Kirsi Avelin, puh PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Mikkeli Tuija Mustonen asemakaava-arkkitehti LIITE: Luonnos asemakaavamuutoksesta 6 (7)

19 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma , täydennetty LIITE: Luonnos asemakaavamuutoksesta (ei mittakaavassa) 7 (7)

20

21

22

23

24

25 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 491 Mikkeli Täyttämispvm Kaavan nimi Urpolankatu 22 - Selännekatu 31 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 954 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1974 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1974 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,76 0, A yhteensä 0, , ,19 0, P yhteensä -0,0471 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,7 0,0216 R yhteensä L yhteensä -0,0134 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

26 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,76 0, A yhteensä 0, , ,19 0, AK 0, , ,70 0, ALK -0, , ,56-0, P yhteensä -0,0471 PA -0,0471 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,7 0,0216 VL 0, ,0 0,0216 R yhteensä L yhteensä -0,0134 Kadut -0,0134 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä