Jyväskylän kaupunki RANTAVÄYLÄN OSAYLEISKAAVA OIKEUSVAIKUTTEINEN Kaavatunnus: y1:035 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 17.5.

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki RANTAVÄYLÄN OSAYLEISKAAVA OIKEUSVAIKUTTEINEN Kaavatunnus: y1:035 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Työn tausta ja lähtökohdat Rantaväylä ja laajimmillaan 13 raideparin levyinen järjestelyratapiha rajaavat Jyväskylän kaupungin keskustaa ja muodostavat fyysisen esteen keskustan ja Lutakon sekä Jyväsjärven suuntaan. Alue on kaupunkikuvallisesti ikävä, pölyinen, meluisa ja käytännössä ihmisiltä suljettu. Koska vt9, vt4 ja ratapiha sekä Kangas ja Aholaita yhdessä Kehä Vihreän kanssa muodostavat liikenteellistä, kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittämistä vaativan kokonaisuuden, on se luonteva osayleiskaavan suunnittelualue. Vuonna 2015 laaditun Rantaväylä Jyväskylän liikennejärjestelmässä selvityksessä arvioidaan, että liikennemäärät Rantaväylällä kasvavat nykymenolla pitkällä tähtäimellä sellaisiksi, että liikenneturvallisuus siellä ja muualla liikenneverkossa heikkenee ajoittain vaarallisesti. Siksi Rantaväylän liikenteen sujuvuus ja turvallisuus on varmistettava tilanteen niin vaatiessa rakenteellisilla ratkaisuilla, eli Mattilanniemen ja Satamakadun risteyksien eritasoliittymillä. Eritasoliittymät kaupungin ydinkeskustassa voivat olla ratapihan tapaan kaupunkikuvan kannalta ikäviä ja liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen kannalta ongelmallisia. Ne ovat kalliita ja hankalia rakentaa. Eritasoratkaisut vaativat kahden raideparin poistamista ratapihalta. Vuoden 2016 alussa laaditun Ratapihaselvityksen (Sito) mukaan ratapihalta ei ratapihan ja raideliikenteen toimivuuden varmistamiseksi voida poistaa yhtään raideparia. Kumpi joustaa ja kuka maksaa? Rantaväylän liikenteestä merkittävä osa on kaupungin ja seudun sisäistä liikennettä, mikä liikenteen sujuvuuden kannalta on ilta- ja aamuruuhka-aikoina ratkaiseva tekijä. Henkilöautoliikennettä Rantaväylällä ja muualla on mahdollista vähentää kaupungin ja seudun omin toimin. Liikenteen vähenemistä voi tapahtua myös liikenteen yleisen kehittymisen myötä (kevytliikenne, joukkoliikenne). Tästä on erilaisia näkemyksiä, sillä autojen ja moottorien kehittymisen sekä väestön ikääntymisen uskotaan jopa lisäävän henkilöautoliikenteen määrää. Kuinka liikenteen ja ratapihan ratkaisut pitkällä tähtäimellä järjestetään, kun vaakakupissa on myös asukkaan kaupungin keskustan kaupunkikuvallinen, toiminnallinen ja taloudellinen kehittyminen? Tätä tutkitaan osayleiskaavan ja yhteydessä järjestettävän vuorovaikutuksen avulla. 2. Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavaprosessin aikana laaditaan selvityksiä, uusia ideoita, vaihtoehtoja ja arvioidaan niiden vaikutuksia. Erityisen tärkeää on viranomaisten välinen yhteistyö ja keskustelu, jota käydään paikallisesti ja kansallisesti. Lisäksi käydään laajaa keskustelua kaupunkilaisten kanssa. Näin luodaan pohja osayleiskaavalle. Osayleiskaavan yhteydessä laadittavat selvitykset toimivat vaikutusten arviointina maantielain mukaisille Kankaan eritasoliittymää varten tehtäville suunnitelmille. Osayleiskaava ohjaa aikanaan laadittavia asemakaavamuutoksia. Osayleiskaavatyön päätavoitteet Jyväskylän strategisen keskusta-alueen viihtyisyyden ja kaupunkikuvan parantaminen Maankäytön ja liikenteen taloudellinen yhteensovittaminen Rantaväylän ja ratapiha-alueen kaupunkirakenteen eheyttäminen Kaikkien liikennemuotojen sujuvuuden ja olosuhteiden turvaaminen ja parantaminen Valtakunnallisten liikenneväylien toimivuuden varmistaminen keskusta-alueella

2 2 Suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin sekä tavoitteiden asetteluun vaikuttavia selvitettäviä tekijöitä työn alkuvaiheessa ovat: 1) Äänekosken radan sähköistämisen ja Tampereen suunnan kaksoisraiteen vaikutukset ratapihan toimintoihin ja tilantarpeeseen (Ratapihaselvitys, Sito Oy), 2) liikennemuotojen ja -määrien paikallinen, seudullinen ja yleinen kehittyminen (tutkimus ja skenaariotarkastelu, WSP Finland Oy), 3) Keskustan, Lutakon, Kankaan, Seppälän ja Mattilanniemen alueiden liikenteen ja maankäytön kehittyminen tulevaisuudessa ja tavoitteet (skenaariotarkastelu, WSP Finland Oy). Osayleiskaavan suunnittelualueen voi jakaa kahteen vyöhykkeeseen. Maankäytön ja liikenteen ohjauksen kysymykset ja tavoitteet ovat kullakin vyöhykkeellä erilaisia mutta yhdessä ne muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden ja niillä tehtävät ratkaisut vaikuttavat toisiinsa ja kokonaisuuteen. Suunnittelualue koskee aluetta joka ulottuu Mattilanniemen liittymästä Lohikosken liittymään saakka. Alueet ja niitä koskevat kysymykset: Pohjoinen osa eli valtatie keskustasta (Heikinkadusta) pohjoiseen 1) Valtatie 4 ja 9:n liittyminen toisiinsa sekä Tourulan ja Kankaan eritasoliittymien ramppien uudelleen järjestelyt 2) Kankaan ja Seppälän alueiden liikenneverkko 3) joukkoliikennepohjainen kaupunkirakenteen laajeneminen keskustan tuntumassa 4) Pohjoisrannan maankäyttö, aluevaraus ja liikennejärjestelyt 5) Jyväsjärven rantaraitin ja viherverkon kehittäminen pohjoisrannan kohdalla 6) Kankaan ja Seppälän eritasoliittymän erityiskysymykset (Baana) 7) Aholaidan eritasoliittymän painotus. Kumpi on pääväylä: nelostie vai ysitie? 8) Täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja kaupunkikuva kaupungin sisääntulo/ohikulkuväylällä 9) Ratasillan uudistaminen Tourujoen kohdalla (Kehä Vihreä) 10) Melusuojaus Keskustan kohta eli Mattilanniemi- Keskusta-Lutakko (Heikinkatu) A) kaupunkirakenne- ja liikenneratkaisut. Ratapihakäytöstä mahdollisesti vapautuva alue B) viherverkon eheyden ja viheralueiden saavutettavuuden kehittäminen, maiseman, näkymien ja pohjavesien suojelu C) uusien ratkaisujen kytkeminen muuhun kaupunkirakenteeseen D) kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteystarpeet E) täydennysrakentamisen mahdollisuudet F) Melusuojaus SKENAARIOMENETELMÄ Kokonaisuutta, ratkaistavia tekijöitä ja niiden vaikutuksia tutkitaan osayleiskaavatyön alkuvaiheessa skenaarioiden avulla. Menetelmällä tutkittavia tulevaisuuden kehityspolkuja on kaksi, joista toinen eli trendiskenaario kuvaa tulevaisuutta, jossa liikennemäärät kasvavat edelleen voimakkaasti ja liikenneratkaisut reagoivat tähän. Trendiskenaariossa kuvataan tämän hetken tiedossa olevia suunnitelmia ja ratkaisuja, joissa kaupunkikuva keskustan lähialueella muuttuu yhä enemmän liikennepainotteiseksi. Toisessa eli Xenaariossa liikennemäärien kuvitellaan vähenevän ja ratapiha-alueesta saadaan suuri osa muuhun käyttöön. Lutakon ja keskustan yhteyttä voimistetaan uusilla ratkaisuilla. Paikallinen liikenne pyritään erottamaan valtatien liikenteestä. Uudet väyläratkaisut antavat mahdollisuuden Jyväsjärven Pohjoisrannan rakentamiseen.

3 3 1) Trendiskenaarion lähtöasetuksia: - Liikenne: seudun sisäinen ja muukin henkilöautoliikenne kasvaa - Ratapiha: alue on varattu melkein kokonaan raideliikenteen oletettuja tarpeita varten. - Kaupunkirakenne: säilyy nykyisenä mutta rantaväyläselvityksen maksimiliikennemääriin pohjautuvat rakenteelliset toimenpiteet toteutetaan esitetyssä aikataulussa. 2) Xenaarion lähtöasetuksia: - Liikenne: seudun sisäinen henkilöautoliikenne kasvaa, säilyy ennallaan tai vähenee. - Ratapiha: tavararaideliikenteen tarvitsemaa aluetta vapautuu merkittävästi muuhun käyttöön. Paikallinen ja Rantaväylän liikenne erotetaan toisistaan linjaamalla Rantaväylä kulkemaan keskustan kohdalla lännempänä. - Kaupunkirakenne: ratapiha-aluetta kavennetaan huomattavasti ja kaupunkirakennetta eheytetään rakentamisella ja uusilla kevyenliikenteen yhteyksillä. 3. Suunnittelutilanne Liikennepolitiikan ja -järjestelmän kehys Valtakunnallisissa ja alueellisissa suunnitelmissa sekä strategioissa on asetettu tavoitteita yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja täydentämisestä, viisaan liikkumisen edistämisestä ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä liikenneturvallisuuden paranemisesta. Rantaväyläselvityksen mukaan Rantaväylän palvelutasotavoitteet perustuvat näihin yleisiin tavoitteisiin. Kaikille Rantaväylän käyttäjille tärkein tavoitteista on liikenneturvallisuus. Työmatkaliikenteelle seuraavaksi tärkeimmät tavoitteet ovat liikenteen sujuvuus, matka-ajan ennakointi ja matkan hallittavuus. Nämä tekijät nousevat esiin myös kuljetusten kannalta väylän kehittämisessä. Kuljetusten tavoitteena on myös hyvä häiriötilanteiden hallinta ja toimivat varareitit. Kävelijöillä ja pyöräilijöillä tavoitteet kohdistuvat toimiviin ja viihtyisiin yhteyksiin. Joukkoliikenteen käyttäjien kannalta tavoitellaan muun muassa laadukkaita ja sujuvia pysäkkiyhteyksiä. Liikkumisen ohjauksella pyritään vaikuttamaan liikkumistarpeeseen ja henkilöautoliikenteen kysyntään sekä ohjaamaan liikkumista viisaampaan suuntaan tai muuttamaan kysynnän ajankohtaa. Älyliikenteen avulla voidaan parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti valtioneuvoston antamia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) tulee edistää niin maakuntien suunnittelussa kuin kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat Jyväskylän seutua seuraavilta osin - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Kaavatasot Maakuntakaava: Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Tämän jälkeen maakuntakaavoitus on edennyt Keski-Suomessa vaihekaavoin toteutettavalla varsinaisen kokonaisvaltaisen maakuntakaavan täydennystyönä. Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat vahvistuttuaan toimivat ohjeena laadittaessa yleiskaavaa ja osaltaan myös niiden laatimisen aikana. Vaihemaakuntakaavoista vahvistuspäätöksen saanut 4. vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kokonaismaakuntakaavan päivitys on käynnistynyt keväällä Yleiskaava: Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutukseton Jyväskylän yleiskaava 1982, Keljon keskuksen yleiskaavanmuutos 1990, Lutakon yleiskaavamuutos 1997 ja oikeusvaikutteinen Seppälän yleiskaavamuutos Suunnittelua ohjaa kaupunginvaltuuston syksyllä 2014 hyväksymä Jyväskylän kaupungin yleiskaava, joka voimaan tullessaan korvaa edellä mainitut yleiskaavat. Yleiskaavan hyväksymispäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asemakaavat: Suunnittelualueella, joka ulottuu neljän kaupunginosan alueelle, on voimassa useita eri asemakaavoja. Useimmat niistä sisältävät pääosin tie-, viher-, katu- ja rautatiealueita, joille ei ole merkitty rakennusoikeutta. Kankaan alueen ja 9-tien välissä on rakentamaton KL-2 -tontti, jolla on käyttämätöntä rakennusoikeutta n k-m 2.

4 4 4. Aluetta koskevat muut suunnitelmat ja selvitykset Suunnittelualueelle tehdään kaavan sisältöön vaikuttavia suunnitelmia ja selvityksiä ennen yleiskaavaprosessin alkua ja prosessin aikana. Tehdyt ja tekeillä olevat selvitykset luetellaan ja niiden sisältöä selostetaan kaavaprosessin aikana viimeistään luonnosvaiheessa laadittavassa osayleiskaavan selostuksessa. Tärkeimmät laaditut suunnitelmat ja selvitykset Jyväskylän kaupungin yleiskaavan selvitykset (v ) Kankaan osayleiskaavan selvitykset (v ) Rantaväylä (valtatiet 4 ja 9) Jyväskylän liikennejärjestelmässä. Liikennevirasto, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Jyväskylän kaupunki. Raportteja Ramboll Osayleiskaavan aikana laadittavat suunnitelmat ja selvitykset Selvitysten ja vaikutusten arviointia auttavien suunnitelmien määrä tarkentuu raamivaiheessa. Alustavasti ovat tiedossa: Jyväskylän ratapiha-alueen toiminnot ja tilantarve selvitys (Ratapihaselvitys); Skenaariomenetelmä: liikenne, liikenneverkko ja spatiaalinen kaupunkirakenne, Rantaväylän virtuaalinen suunnittelumalli; Jyväskylän meluselvitys (koko kaupunki) käynnistyy v. 2016; Vt 4 välillä Aholaita-Tourula-Kangas- Lohikoski; liikenteen ja maankäytön aluevarausselvitys, voi olla osa skenaariomenetelmää; Mattilanniemen liittymäympäristön toimivuusselvitys (kaikki liikennemuodot) 5. Vaikutusten arviointi Osayleiskaavan raamivaiheessa laaditaan tarvittaessa tarkempi vaikutusten arvioinnin ohjelmointi. Vaikutusten arviointi kohdistuu ainakin seuraaviin: liikennejärjestelmän toimivuus, sujuvuus ja turvallisuus; liikenne ja sen aiheuttama melu, tärinä ja päästöt; yhdyskuntatalous; yhdyskuntarakenne; maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriympäristö; ihmiset (sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen) ja yritysvaikutukset Vaikutusten arvioinnit pohjautuvat olemassa oleviin sekä kaavaprosessin kuluessa laadittaviin selvityksiin. Osayleiskaavassa sovelletaan yritysvaikutusten arviointimenettelyä (YRVA). Arviointityön tekee asiantuntijakonsultti yhteistyössä osayleiskaavan projektiryhmän, suunnittelijoiden ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Osallisilla ja muilla asiantuntijoilla on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia kaikissa kaavan vaiheissa. Arviointien vaikutusalue vaihtelee riippuen tarkasteltavista vaikutuksista. 6. Prosessikuvaus, aikataulu ja vuorovaikutus Osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Selvitykset, vaikutusten arviointi ja suunnittelu ohjelmoidaan ja kustannetaan yhdessä Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen ELYkeskuksen Liikennevastuualueen ja Liikenneviraston kesken. Osayleiskaavatyön koordinoimiseksi muodostetaan edellä mainittujen osapuolten yhteinen projektiryhmä. Osayleiskaavatyö alkaa raamivaiheella, joka ajoittuu vuosille Raamivaiheessa luodaan suunnittelun tavoitteet ja vaihtoehdot eli reunaehdot, jotka ohjaavat kaavan laatimista. Myöhemmin ne voivat vielä tarkentua. Raamivaiheessa kaupunkilaiset ja muut osalliset voivat osallistua kaavan tavoitteiden asetteluun. Raamivaiheen aikana laaditaan vaikutusten arvioinnin ohjelmointi, tiedostetaan ja laaditaan tarvittavat selvitykset. Raamivaiheen päättyessä prosessin osa-alueet tavoitteet ja ratkaistavat kysymykset ovat selkiintyneet, suunnittelun oleelliset reunaehdot ovat selvillä. Kaavan luonnosvaihe ajoittuu vuosille Tällöin asetetaan nähtäville kaavaluonnos ja muu tarpeellinen aineisto. Luonnos sisältää selvitysmateriaalin, skenaariotarkastelun, tarvittavat osa-alueita koskevat vaihtoehtoiset ratkaisukuvaukset, vaihtoehtojen alustavan vaikutusten arvioinnin sekä osayleiskaavaselostusluonnoksen. Tässä vaiheessa kaavaratkaisua voidaan tarvittaessa muuttaa paljonkin, jopa niin, että luonnosvaihe uusitaan. Ehdotusvaihe ajoittunee vuoteen Ehdotus sisältää kaavakartan tai kaavakarttoja, kaavaselostuksen, vaikutusten arvioinnin tuloksia ja olennaisia suunnitteluratkaisuja havainnollistavan tiivistelmän sekä mahdollisen virtuaalimallin. Kaavaratkaisun täytyy olla lähellä lopullista, vain pieniä teknisiä muutoksia voidaan enää tehdä. Tavoitteena on, että Rantaväylän osayleiskaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa vuoden 2018 aikana.

5 5 VAIHE SUUNNITTELU KÄSITTELY OSALLISTUMINEN TIEDOTTAMINEN Syksy-talvi Osayleiskaavan käynnistäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinta. OAS :aa päivitetään koko kaavaprosessin ajan. Selvitysten ja lähtötietojen kokoaminen. Tämä jatkuu koko kaavaprosessin ajan. Vaikutusten arvioinnin alustava ohjelmointi. Kaupungin sisäinen aloituskokous. Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Vireille tulosta ilmoittaminen sanomalehti Keskisuomalaisessa ja Jyväskylän kaupungin www-sivuilla Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja riittävyyden arviointi. Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja Keskisuomalaisessa ja kunnan www-sivuilla osoitteessa: tus. OAS lähetetään viranomaisille ja laitetaan nettisivuille. Projektiryhmän kokouksia. Vuosi Raamivaihe Vuosi Luonnosvaihe Vuosi Ehdotusvaihe Raamien kartoittaminen ja aineiston laatiminen Skenaarioiden kuvaaminen, vaikutusten arvioinnin käynnistäminen Skenaarioiden arviointi Muut suunnitteluvaihtoehdot Vaikutusten arviointi Projektiryhmän kokouksia Yleiskaavaluonnos ja liiteaineisto nähtävänä xx.xx. xx.xx Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen työstetään kaavaehdotus. Projektiryhmän kokouksia. Projektiryhmä hyväksyy oleelliset suunnitteluratkaisut kaavaehdotuksen pohjaksi. Yleiskaavaehdotus on julkisesti nähtävänä xx.xx.- xx.xx.2018 Rakentajantalon Hannikaisenkatu 17, 1.krs, Jyväskylä ja kaavoituksen www-sivuilla: Projektiryhmän kokouksia.raamitustyöpaja (Jyväskylän kaupunki, K-S ELY-keskus, LVM, Liikennevirasto). Kaavaluonnosaineiston valmistelu. Kaupunkirakennelautakunnalle pidetään tarvittaessa esittely työn lähtökohdista ja reunaehdoista. Valmistunut aineisto nähtäville ja siihen liittyvät yleisötilaisuudet järjestetään. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaluonnoksen nähtäville pantavaksi MRL 30 :n mukaisesti kokouksessaan xx.xx Kaava asetetaan nähtäville ja esitellään yleisötilaisuuksissa sekä pyydetään mielipiteet viranomaisilta, maanomistajilta ja muilta osallisilta. Luonnoksesta annetuista mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineista tehdään kooste, joka tulee kaavaselostuksen osaksi. Kaupunginhallitus päättää kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta xx.xx Osayleiskaavaehdotus on nähtävänä 30 päivän ajan. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausuntopyynnöt. Muistutuksista ja niiden vastineista tehdään kooste, joka tulee kaavaselostuksen osaksi. Kunnan perusteltu kannanotto lähetetään muistutuksen tehneille. Nettikysely , suorat yhteydenotot kaavoittajaan. Tiedotteet, kuulutus KSML. Yläkaupungin yössä klo esitellään osayleiskaavatyötä ja skenaariomalleja. Kaava-aineisto nähtävänä Hannikaisenkatu 17. Mielipiteen esittäminen aineistosta kirjallisesti kaupunkirakennepalveluiden kirjaamoon. E-palautetta voi antaa yleiskaavan nettisivuilta. Vuorovaikutus yleisötilaisuuksissa. Yleisötilaisuus Mahdolliset muistutukset kirjallisesti kaupunginkansliaan. Kaava-aineisto nähtävänä Hannikaisenkatu 17. Mahdollinen yleisötilaisuus Mahdolliset muistutukset kirjallisesti kaupunginkansliaan. Kaava-aineisto nähtävillä Hannikaisenkatu 17 Paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa on esittelyitä työn lähtökohdista ja tarkentuvista tavoitteista. - KSML - YLE Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta mielipiteiden esittämiseen ilmoitetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa xx.xx.2017, kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan sekä kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistuttamiseen ilmoitetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa xx.xx.2018, kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan sekä kaavoituksen internet-sivuilla. Vuosi Hyväksymisvaihe Päätöksenteko kunnassa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. Kaava lähetetään tiedoksi viranomaisille.

6 6 7. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Maanomistajat Asukkaat ja yritykset Asukasyhdistykset, asukkaat, yritykset Toimialat, osastot ja vastaavat Kaupunkirakenteen toimiala (KRT)/Liikenne- ja viheralueet -palvelualue KRT/Kaupunkisuunnittelu ja Maankäyttö/Tontit ja maanhallinta KRT /Rakennusvalvonta KRT /Ympäristötoimi Liikuntatoimi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy / sähköverkko Jyväskylän Energia Oy / vesiliiketoiminta Viranomaiset Museovirasto Keski-Suomen ELY -keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Muut asianosaiset Jyväskylän Pyöräilyseura (JYPS) SKAL Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän kaupunki/ympäristöterveysjaos Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään saadun palautteen pohjalta tarvittaessa. Merkittävistä muutoksista tiedotetaan osallisille kaavan nähtävillä olojen yhteydessä. Osayleiskaavan www-sivut ovat osoitteessa Yhteystiedot Jyväskylän kaupunki (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@jkl.fi) Yleiskaavapäällikkö Leena Rossi puh. (014) tai Liikenneinsinööri Timo Vuoriainen puh. (014) Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho puh. (014) Kaupunkirakennepalvelut / Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo) Postiosoite PL 233, Jyväskylä puh. (014) Keski-Suomen ELY-keskus (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi) Pasi Pirtala, Kari Komi, Hannu Onkila Keski-Suomen liitto (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi) Pekka Kokki Liikennevirasto (sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi) Tiet: Jukka Peura Rata: Jouni Juuti