Vuonna 2015 Vihdissä ostettiin ympärivuorokautista hoivaa hoitopäivää ja Karkkilassa hoitopäivää.

Transkriptio

1 IKÄIHMISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN VALVONNAN PERIAATTEET JA TOTEUTUS VUONNA 2015 Sosiaalihuoltolain mukainen yksityisen toiminnan valvonta ja seuranta Hankittaessa palveluja yksityiseltä tuottajalta kunnan on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toimijalta. Ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja antavan liike- ja ammattitoimintana harjoittavan yksityisen palveluntuottajan on haettava jokaiselle toimintayksikölle Aluehallintovirastosta tai Valvirasta lupa ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista. Lupahakemuksen liitteenä on aina palveluntuottajan sijaintikunnan lausunto, jossa otetaan kantaa toimintaedellytysten asianmukaisuuteen Ptky Karviainen on kilpailuttanut vanhusten hoiva-asumisen eli tehostetun palveluasumisen yhdessä Kirkkonummen, Espoon ja Kauniaisten kanssa. Kilpailutuksen pohjalta tuottajien kanssa on tehty sopimukset. Kilpailutuksessa tuottajat sitoutuivat tarjouspyyntöön, hankinnan kuvaukseen, palvelukonseptiin, hinnoitteluperiaatteisiin ja hintaliitteen tietoihin sekä sovittuun henkilöstöön, tiloihin ja sopimusehtoihin. Vuonna 2015 Vihdissä ostettiin ympärivuorokautista hoivaa hoitopäivää ja Karkkilassa hoitopäivää. Hoiva-asumisen palvelutuotteille asetetut lait ja viranomaismääräykset/suositukset Tarjottavan palvelun tulee täyttää lakien ja viranomaismääräysten asettamat vaatimukset, joihin palveluntuottaja on velvoitettu perehtymään. Luettelossa on keskeiset toimintaa ohjaavat lait ja säädökset: Sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja -asetus (607/1983) ja alkaen Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Kansanterveyslaki (66/1972) ja -asetus (802/1992) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yksityisistä sosiaalipalveluista (1053/2011) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Henkilötietolaki (523/1999) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/ ) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (1268/2005) Pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) Elintarvikelaki (23/2006 ja 1137/2008) Työsopimuslaki (55/2001) Työaikalaki (605/1996)

2 Vuosilomalaki (162/2005) Työturvallisuuslaki (738/2002) Kielilaki ( /423) Arkistolaki (831/1994) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Valtion ravitsemusneuvottelukunta Suomalaiset ravitsemussuositukset. Valtion ravitsemusneuvottelukunta Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden jakelusta (1363/2011) Apuvälinepalveluiden laatusuositus (STM oppaita 2003:7) Lääkehoitosuunnitelma (Turvallinen lääkehoito, STM:n opas 2005:32), Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä (Valviran ohje 7/2013) Jätelaki (646/2011) Omavalvontasuunnitelma (Valvira, Dnro 7018/ /2012, ) Asukkaan hyvää hoitoa ja hyvinvointia edistävä kannustinmalli Kilpailutuksen yhteydessä laadittiin yhteistyössä kannustinmalli, jossa tilaajat haluavat edistää ja parantaa kilpailutuksessa valittujen sopimuskumppanien asumispalveluyksiköiden asukkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä sekä parantaa vanhusten mahdollisuutta jatkaa omannäköistä hyvää elämää asumispalveluun siirtymisen jälkeenkin. Huomiota kiinnitetään muun muassa asukkaan arvokkaaseen kohtaamiseen, itsemääräämisoikeuteen ja elämänlaadun kohentamiseen. Asukkaalla tulee olla mahdollisuus osallistua täysimääräisesti yksikön toimintaan myös silloin, kun hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Henkilöstön ominaisuuksista tärkeiksi nousevat ystävällisyys ja lämminhenkisyys. Hoiva-asumisen tulisi tarjota hyvän hoivan ja huolenpidon lisäksi aktiivista kulttuuritoimintaa, juhla- ja merkkipäivien asianmukaista juhlimista sekä vanhuksille mielekästä ja asukaslähtöistä harrastustoimintaa. Riittävästi virikkeitä ja aktiviteettejä tulisi olla saatavilla. Asukkaan ja omaisten palautteet asumispalveluyksikön tunnelmasta ja hoidosta koetaan tärkeäksi mittariksi, kun arvioidaan asukkaiden viihtyvyyttä yksikössä. Hoivakoteja halutaan kannustaa kehittämään asukkailleen hyvää oloa tuovia ja hyvinvointia edistäviä toimintoja. Kannustinmalli palkitsee hyvästä hoivasta, asukkaiden viihtyvyydestä, asiakaslähtöisyydestä, elämänlaadusta, liikunnasta, virikkeistä ja kulttuuritarjonnasta. Malli kannustaa tuottamaan asukkaille arvoa ja tyytyväisyyttä elämään. Kannustinmallin tavoitteena on kannustaa hyvien käytäntöjen kehittämiseen ja jakamiseen. Kun laadusta ja positiivisista vaikutuksista palkitaan, se lisää asiakkaiden, työntekijöiden ja koko asumispalveluyksikön hyvän olon tunnetta. Kannustinmallissa on kaksi osaa, joiden molempien painoarvo on 50 % ja joista muodostuu kannustinmallin kokonaisuus. Toinen puolikas koostuu kerran vuodessa tehtävästä asiakastyytyväisyysmittauksesta ja toinen puolikas palvelukonseptiin liittyvistä asukkaiden hyvinvointiin ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvistä asioista eli yksikön kehittämä käytössä oleva uusi käytänne. Asiakastyytyväisyyttä mitataan vuosittain. Vuoden 2015 asiakastyytyväisyyskysely oli lokakuu. Kyselyyn vastasi asiakas itsenäisesti, omaisen avustamana tai omainen asiakkaan puolesta.

3 Ympärivuorokautisen hoivan asiakastyytyväisyyskyselyn vastaajia oli kokonaisuudessa 771, joista Karviaisen asiakkailta 114 vastausta. Kaikkien vastausten keskiarvo 3,07 asteikon ollessa 1-4. Vastausjakauma kunnittain: Espoo 77,8% 597 Kauniainen 2,0% 15 Karviainen 14,9% 114 Kirkkonummi 4,3% 33 EI KOODIA 1,0% 8 Vesankoti (Nummelan Kaarikeskussäätiö) 3,26 Valkama (Atmos Oy) 3,18 Vanha Seppä (Attendo) 3,13 Hiidenpelto (MainioVire) 3,09 Katajakoti (Yrjö & Hanna) 3,07 Hopearinne (Vihdin 2,91 Vanhainkotisäätiö) Maariankoti (Mehiläinen) 2,90 Jokela (Betesda säätiö) 2,80 Kaarikeskus/Pisteenkaari 2,61 (Nummelan Kaarikeskusäätiö) Valvonnan toteutus Valvonnan kohteena on toiminnan organisointi, toiminta-edellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne. Lisaksi valvonnan piiriin kuuluvat henkilöstö (kelpoisuusvaatimukset, täydennyskoulutus, mitoitus ja rakenne sekä työhyvinvointi), toimitilat, asiakkaan asema ja oikeudet sekä asiakkaan perustarpeista huolehtiminen. Dokumentointi, asiakirjahallinta ja tietosuoja kuuluvat myös valvonnan piiriin. Sopimusvalvonta perustuu yleisen valvonnan lisäksi sopimuksen mukaisten ehtojen noudattamiseen. Valvonta on ennalta suunniteltua ja sisältää aina yhden ennalta ilmoitetun tarkastuskäynnin tuottajan tiloihin kerran vuodessa. Toinen valvontakäynti on ennalta ilmoittamaton, jolloin valvonnan kärki kohdistuu henkilöstöön, asiakkaiden hoitoon ja hoivaan sekä aistinvaraiseen arviointiin tiloista. Paikalla olevien asiakkaiden, omaisten ja työntekijöiden näkemyksiä kuunnellaan. Toteutunutta henkilöstömitoista seurataan 1-2 kertaa vuodessa tai tarvittaessa useammin ennalta ilmoittamattomana ajankohtana. Kesällä 2015 tehtiin ennalta sovitut tarkastuskäynnit (valvonta- ja sopimustarkastus) seuraavien tuottajien luokse: Atmos (hoitokoti Valkama), Mehiläinen (Maariankoti), Nummelan Kaarikeskussäätiö (Pisteenkaari, Viljonkoti ja Vesankoti), Vakkuri & Aalto (Syyviiru), Vihdin Vanhainkotisäätiö (Hopearinteen palvelutalo) ja Yrjö & Hanna (Katajakoti). Käynneistä tehtiin valvontakäyntiraportit. Raportista ilmenee myös mahdolliset korjausvaatimukset tai suositukset. Palveluntuottajien sijaintikunnat hoitavat tarkastukset seuraavilla paikkakunnilla; Lohja/Hoivakoti Jokela, Kaavi/ GP-hoiva ja Sipoo/Hoivakoti Linda. Lisäksi Ptky Karviaisen sopimusvalvonta toteutuu Hoivakoti

4 Jokelan ja Mainiovire Hiidenpellon osalta. Yksittäisistä sijoitetuista asiakkaista pyydetään hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä toimintakykyarvioinnit (Rava tai Rai) vuosittain. Uusien tuottajien toiminnan aloittaminen Ptky Karvaisen alueella käynnistää aina tiiviin yhteistyön. Valvontakäynti uusiin taloihin tehdään suunnitellusti noin puolen vuoden kuluttua alkutarkastuksesta ja ensimmäisten asiakkaiden sijoituksesta. Mehiläisen Maariankoti avattiin loppuvuonna Vuoden 2015 aikana Maariankodin toiminta vakiintui. Attendo Vanha Seppä alkutarkastettiin kesäkuussa 2015 sekä annettiin sijaintikunnan lausunto Aluehallintovirastolle ja Valviraan. Yksikkö avattiin Valvonta- ja tarkastuskäynti tehtiin helmikuussa Vanhan Sepän ja Maariankodin kaikki asumispalvelupaikat olivat käytössä vuoden 2015 lopussa. Omaisten tai asiakkaiden puolelta tuleva palaute käsitellään yksitellen. Palaute välitetään palveluntuottajalle ja pyydetään asiaan selvitys, sekä epäkohtien kohdalla määritellään ajankohta johon mennessä asia tulee korjata. Asiakaspalautteet perustuivat usein tiedon puutteeseen asiakaan hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa ja tämä onkin yksi palveluntuottajien kehittämisen kohde. Asiakaspalautteet koskivat myös hoivayksikön kalustusta, ruokailua, korvauksetta jaettavia hoitotarvikkeita ja lääkäripalveluja sekä henkilöstön riittävyyttä. Mikäli henkilöstön riittävyydestä tulee palautetta pyytää Ptky Karviainen tilaajan ominaisuudessa toteutuneen henkilöstömitoituksen ja tarkistaa asian sitä kautta. Maariankodin osalta omaisreklamaatiota tuli vuoden aikana muutama hoidettavien hoitoon, kalustukseen ja ruokailuun liittyen, kuten myös asiakastyytyväisyyskyselyjen koonnista. Vanhan Sepän osalta omaisreklamaatioita on selvitetty yhteensä neljän eri hoidettavan hoitoon liittyen. Palautteet ovat koskeneet hoitajamitoitusta, kalustoa ja ruokailua sekä hoidon laatua. Maariankodin ja Vanhan Sepän henkilöstömitoitus on tarkistettu normaalin tarkistuksen lisäksi pistokokein kaksi kertaa vuodessa. Vajeista on reklamoitu palveluntuottajille. Palvelukonseptissa määritellään mm. henkilöstömitoitus, johon tuottajat ovat sitoutuneet. Palvelukonsepti on tilaajan ja palveluntuottajan työväline. Kaikki palveluntuottajat ovat osallistuneet palvelutalojen yhteistyöryhmään, joka kokoontui keväällä ja syksyllä. Ryhmässä tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja sovitaan niistä yhteistyöhön liittyvistä käytännön asioista, jotka koskevat kaikkia tuottajia. Palveluntuottajien kanssa tehdään yhteistyötä viikoittain. Esille tulevat mm asiakaspalautteet, yleinen tiedottaminen ja laskutuksen tarkastukset. Palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan välittömästi vakavat tapaturmat ja vaaratilanteet valvonnasta vastaavalle sijaintikunnalle sekä asukkaiden kotikuntien valvontaviranomaisille. Vakavia vaaratilanteita oli vuoden aikana kaksi. Laskutusohjeita tuottajille tarkennettiin vuoden alusta voimaan tulleen uuden sopimuksen vuoksi. Kuukausittaisen laskutuksen yhteydessä Ptky Karviainen tarkistaa, myös asiakkailta perittävien vuokrien ja aterioiden hinnat. Ateriahintojen virheellisestä perinnästä huomautettiin kolmelle tuottajalle, jotka korjasivat laskutuksensa oikeaksi. Jokaisessa asumispalveluyksikössä Ptky Karviaisen alueella tehdään asiakkaille toimintakykymittaus keväällä ja syksyllä. Mittauksen arvot kuvaavat asiakkaan ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarvetta. Hinnat Tarjoushinnat ovat kiinteänä voimassa vähintään asti. Tämän jälkeen hintoja voidaan tarkistaa kirjallisen ehdotuksen pohjalta vuosittain sosiaalialan palveluyksiköitä koskevassa työehtosopimuksessa tulevan muutoksen ja elinkustannusindeksin muutoksen johdosta.

5 Raportin laati: Ikäkeskuspäällikkö Raija Salmi Kyh , liite