Liikennekaaren Tieto-alaryhmän ensimmäinen keskustelutilaisuus pienryhmäkeskusteluiden koontia

Transkriptio

1 Liikennekaaren Tiet-alaryhmän ensimmäinen keskustelutilaisuus pienryhmäkeskusteluiden kntia Markkiniden timivuus - miten tieta markkiniden timivuudesta vidaan saada? Mitä tieta n lemassa? Mitä tieta tarvitaan? Miten viranmainen vi tieta kerätä? - Tärkeinä pintteina keskustelussa nusi esiin asiakkaan näkökulma ja mahdllisuus hyödyntää tieta - Liikenneinfrastruktuurin timivuutta pidettiin tärkeänä seikkana myös markkiniden timivuuden kannalta - Keskustelussa nähtiin tärkeänä, että liikennepalveluista ja uusista innvaatiista kertyvä raha jää Sumeen, eikä suuryritykset vie sitä ulkmaille - Julkisen sektrin rli nähtiin liikenteen salta erilaisena kuin esimerkiksi tietyhteiskuntakaaren pulella palvelun rajakustannukset hyvin erilaiset - Kysynnän tunnistaminen tärkeä elementti markkiniden timivuuden kautta mistä palveluntarjavat saavat tieta liikkumistarpeesta? - Miten saadaan tieta markkinapuutteista? js jssain ei le liikennepalvelua saatavilla, mutta lisi kysyntää => miten tästä saadaan tiet? siellä missä palvelua n tarjlla, saadaan infrmaati kysynnästä palveluiden käytön phjalta - Tärkeinä tietina pidettiin Timijiden lukumäärää (ns. metadata) Vasteaikaa (matkustusaika paikasta A paikkaan B) Kulkutapasuuksia Asiakkaan liikenteeseen käyttämää rahamäärää Laatumittareita ja lippuhintja Tiet rahavirrista - Tiedn keräämisestä ja jakamisesta vi tehdä myös bisnestä? - Kaikille timijille yhtenäistä sääntelyä pidettiin tärkeänä - Tärkeää tarkastella kk markkinaa, ei vain yksittäisen yrityksen asemaa - Tiivistettynä: Js haluaa saada, n pakk antaa Tietsuja, yksityisyydensuja ja henkilötiedt: mikä liikennejärjestelmän timijita kskevaa tieta n tarvitaan? Mitä liikennejärjestelmän käyttäjiä kskevaa tieta tarvitaan? Kuka tarvitsee tietja? - Nykyinen lainsäädäntö ei välttämättä estä MaaS-palveluiden syntymistä, vaan palveluita lisi mahdllista tuttaa j nykyjärjestelmässä - Timijat (palveluntarjajat) tarvitsevat tieta liikennevirrista ja käyttäjät (asiakkaat) yhteystarjnnasta Sillä kuka tiedt tarjaa, ei le asiakkaan näkökulmasta merkitystä Tavitteena n saada aikaan sujuva liikenteen raming lisäämällä yhteentimivuutta eri liikennemutjen ja eri palvelututtajien välillä Tähän tarvitaan lisää tiednkeruuta, jka pitää tteuttaa asiakaslähtöisesti Eri yhteystarpeet pitää tunnistaa ja tteuttaa

2 Tavaraliikenteessä tulee sujuvittaa tavaravirtaa ja näin lisätä tehkkuutta Muun muassa satamien yhteispalvelut tulee lla kaikkien timijiden käytettävissä, mutta silti markkinavetisia Viranmaisen rlia tulee tarkastella enemmänkin sääntelijänä, eikä tuttajana Mahdllistajan rli Esimerkkinä paremmasta liikennepalvelusta: reaaliaikainen liikenneinf matkustajille Onnettmuudet, säätiet, ruuhkat ja pysäköintipaikat Lgistiikassa tieta varastpaikista mm. satamat - Big data ja my data Paremmin hyödynnettävä tiet vi auttaa liikennöitsijää uusien ja tehkkaampien yhteyksien lumiseen Tilasttiedn avulla vidaan lisätä vurja lmahuippuihin ja mitittaa liikennöintikalust tarpeen mukaan Tilastinnissa n tarpeen jakaa asiakkaat 1) satunnaiskäyttäjiin 2) vakituisiin asiakkaisiin Phdittiin myös, tulisik palveluntuttajat velvittaa jakamaan liikkumistietja keskenään jpa lainsäädännön tarkastelulla Tähän ei kuitenkaan saatu yhteistä mielipidettä, sillä liikesalaisuuksia ei haluta jakaa kilpailijille ja näin menettää mahdllista kilpailuetua Tiednkeruussa tulee hyödyntää myös laajja tietkantja, kuten hakukneiden keräämää dataa ja selvittää hakutulksista yhteystarpeita Asiakkailla tulee kuitenkin lla ikeus mien tietjen tarkasteluun (ns. my data) ja ikeus lla luvuttamatta niitä Datan avulla vi suunnitella maa liikkumistaan paremmin esim. masta liikkumisesta kerätyn kuukausitteen avulla - Datan tulee lla annyymia eli yksittäisen matkustajan tietja ei tule paljastaa ilman hänen sustumustaan On myös palveluntuttajien intresseissä säilyttää asiakaskunnan luttamus Sustumuksella vidaan asiakkaalle räätälöidä parempia kanta-asiakastarjuksia ja tarjta edullisempia matkja kysyntäpiikin ulkpulelta - Liikkumistieta ei le kaupallistettu Esim. Kutsuplussan annyymit käyttötiedt vitaisiin jakaa avimena - Yksityisen peraattrin rli n lla krdinija, jka yhdistää eri timijita Vertaa Airbnb, jka n maailman suurin majituksenvälittäjä, vaikkei mista itse llenkaan majitustilaa Uber ei myöskään mista itse taksiautja Tiedn hyödyntäminen n taitlaji, jssa markkinat päättävät timivimman ratkaisun Yhteentimivat järjestelyt/järjestelmät: mikä estää tällä hetkellä yhteen timivat lippu- ja maksujärjestelmät? Vidaank palveluntarjajat pakttaa "avaamaan" lippujärjestelmänsä? miten yhteiskunnan tuet khdistetaan asiakkaalle? - Tarvitaank yhteiskäyttöisyyttä ja tunnistephjaisuutta ylipäätään? Eikö markkiniden visi antaa tarjta vapaasti kaupallisia palveluja?

3 - Yhteiskäyttöisyyttä ja pakettihinnittelua n vaikea rakentaa mm. datan saatavuuden vuksi Jtta peraattrit visivat rakentaa pakettitarjuksia, tarvitsevat ne dataa liikkumistarpeista Dataa ei ehkä le riittävästi saatavilla yksityisyydensujan vuksi Js kuitenkin tulevaisuudessa asiakkaille tarjtaan niin santtuja liikkumispaketteja, tulisi lla mahdllista staa matkja myös perinteisellä tavalla eli pay as yu g menetelmällä Jtta yhteiskäyttöisyys tteutuisi, tietphjan n ltava ensin kunnssa Tieta tarvitaan matkaketjun suunnitteluun sekä liikennejärjestelmän suunnittelua varten tteutuneiden matkjen perusteella Markkiniden seurantaa sekä datavarantja tarvitaan kk valtakunnan taslla. - Viranmaisen rlina tulisi lla standardin rakentaminen yhteiskäyttöisyyttä varten. - Ei le sutavaa rakentaa valtakunnallista lippujärjestelmää yhden matkakrtin varaan Pikemmin lisi syytä säilyttää mahdllisuus ylläpitää erillisiä lippujärjestelmiä ja keskittyä niiden yhteiskäyttöisyyteen Tärkeää n, että matkustusikeus vitaisiin tdistaa helpsti Validinti n keskeistä lipun väärinkäytösten estämisessä - Kun matkaketjuja rakennetaan useiden eri timijiden yhteistyönä, n määritettävä myös se, kuka takaa maksajan lutettavuuden Tässä yhteydessä puhutaan usein valkisesta ja mustasta listasta Asiakas saa liikkua niin kauan, kuin hän n white listillä ja riittää, kun matkaketjussa yksi timija takaa asiakkaan maksukyvyn - Liikenteenharjittajia tulisi kannustaa yhteistyöhön yhteiskäyttöisyyden edistämiseksi Suuret timijat vat avainrlissa, jten niistä kannattaa alittaa Uudenlaisia matkaketjuja ja liikennepalveluita vidaan luda esimerkiksi pilttien avulla Työpajassa esitettiin erilaisia näkemyksiä siitä, tuleek viranmaisten rahittaa näitä piltteja vai pysyä pissa stkemasta markkiniden timintaa - Olennaista yhteiskäyttöisyydessä n mbiililippu Asiakkuuteen liittyviä tietja pulestaan visi hallinnida malla asiakastilillään Työpajassa esitettiin, ettei asiakastietja tarvitse hallita valtakunnan taslla, vaan yritykset vivat tehdä sen itse Tästä ilmenee hyvin se, kuinka tärkeää asiakkuuden hallinta n yrityksille - Haluavatk ihmiset ylipäätään, että heidän liikkumisestaan kerätään nykyistä enemmän tieta ja että tätä tieta käytetään palveluiden rakentamiseen? - Tunnistephjaisen lippujärjestelmän avulla n helpmpi rakentaa kansainvälistä yhteiskäyttöisyyttä kuin krttiphjaisella lippujärjestelmällä

4 Palvelujen tarjnta: reitit, aikataulut, käytettävyys, häiriöt liikennejärjestelmässä - Miten tieta jaetaan nyt? Mitä tieta tarvitaan jatkssa? - Häiriötiedn saanti kettiin tärkeäksi, tiedn keruuta tehstettava Liikkujien/käyttäjien rlia krstettiin, he synnyttävät tarvittavaa tieta - Yksityisten timijiden tietvarannt herättivät keskustelua kuka sitä saa ja millä hinnalla? - Standardeista keskusteltiin - Palveluiden laadusta ja sen kntrllinnista saatava tiet n tärkeää pitäisikö viranmaisen kstaa? - Tiet latauspisteistä ja tankkausasemista tärkeää ja ltava saatavilla myös plttaineiden laatu lisi hyvä lla tiedssa - Matkailun näkökulmaa krstettiin Kun turisti saapuu lentäen Helsinkiin, n hänen päästävä helpsti myös sieltä eteenpäin, muuten liikkumista ei tapahdu - Kysynnän ennustaminen ja siihen liittyvä saatavilla leva tiet herätti paljn keskustelua Erilaisten tapahtumien, muun liikenteen, ssiaalisesta mediasta saatavan tiedn perusteella vidaan kysyntäpiikkejä ennustaa ja pyrkiä khdentamaan tarjntaa Yksittäiset timijat tekevät tätä j, mutta miten saadaan timimaan laajemmassa mittakaavassa? rganisaatit panttaavat sellaista tieta, jsta muut visivat hyötyä Vitaisik tämänkaltaisen tiedn tuttaminen nähdä bisneksenä? - Raming nusi myös näissä keskusteluissa esiin Nähtiin, että aluksi vitaisi hitaa isjen timijiden välisillä spimuksilla, myöhemmin myös pienemmät mukaan - Keskustelussa tutiin myös esiin, ettei tarkastelua saa rajata vain henkilöliikenteeseen, vaan myös lgistiikka vi hyötyä avimesta tiedsta Vapaa kapasiteetti => miten tästä saa tieta? Avin Tiet; viranmaisen hallussa levan tiedn jakaminen, mitä/miten tieta viranmaisen pitäisi kerätä? Keskustelua käytiin kahdella taslla: 1. Minkälaista / mistä /mihin tarkitukseen tieta lisi hyvä saada? - Avinta tieta tulisi ensinnäkin lla enemmän. - Staattista tieta, esim. millin n tarkitus ajaa, sekä myös dynaamista tieta, millin tdellisuudessa ajetaan, eli kaikenlainen reaaliaikainen tiet. - APS-paikannus ja ajneuvista kerättävä tiet. - Eri timijiden tiet kerättynä ja yhdistettynä; esim. ilmatieteenlaitksen tiet ja maanmittauslaitksen tiedt bussipysäkeillä ja linjilla. - Yksityisillä timijilla leva tiet, esim. parkkihallit tai muut vastaavat. Tieta n eri tekijöillä, mutta se pitäisi saada jakn. Sitä ei helpsti jaeta. - Liikennevalihin ja pasteihin liittyvä tiet, syvälle menevää tieta, auttaisi käyttäjää ptimimaan reitit, tienylitykset, liikennevalt jne. Esim. merellä ei minkäänlaista vielä.

5 - Talustiet: auttaisi haistamaan markkinamahdllisuuksia, ptimimaan timintaa, suunnittelemaan. Vrt. nykyään lakisääteinen yrityksistä saatava talustiet n vusittainen tilinpäätös jälkijättöisesti. Visik saada enemmän ja reaaliaikaista tieta taludellisesta timinnasta? Tietäisi missä rahavirrat menevät, missä n menestymisen mahdllisuus, missä ei. 2. Miten tällaista tieta saataisiin, miten sitä hallinnitaisiin, mitä tiedlle tehtäisiin? - Herätti paljn ideita sekä lisäkysymyksiä - Ajattelun muuts: halusta varjella arvkasta tieta siihen, että halu jakaa tieta, jtta saa vastavurisesti itselleen myös enemmän ja sitä kautta vi parantaa kilpailukykyään. - Kilpailuikeudelliset seuraamukset eli kartellisyytösten pelk esteenä tiedn jakamiselle. Ratkaisuna visi lla neutraalin tahn hallinnima tietpankki. - Tiethubit tai plit kuka hallinni, rganisi? Vik lla yksityinen(set) tah(t) vai nk ltava viranmainen esim. tilastkeskus vai esim. Amerikan malli, jssa ylipistt tieta keräävinä tahina yksityisyyden suja haasteena tai humiitavana Tiedn annymisinti, tulisi lla jku kein, esim. jku tieta käsittelevä yritys, jka tekisi tiedsta annyymiä, ettei yrityksillä menisi resursseja tiedn annymisintiin Tiet tulisi kerätä mahdllisimman autmaattisesti, matalalla kynnyksellä ja helpsti (esim. ettei tarvitsisi jka kerta hyväksyä tiedn luvuttamista tai tehdä mitään timenpiteitä) Haasteena liikesalaisuudet tai kilpailuetu Mikä tiet n hyödyllistä, millä taslla? Kerättäisiinkö big data, kaikki tiet, mistä kukin timija pimisi itselleen tärkeän? Tulisik määrittää tast, mitä tieta eri ryhmät saavat? Vrt. Tutkijat, yritykset, kuluttajat. Tulisik yksityiset timijat lainsäädännöllä velvittaa jakamaan tietnsa? Vai tulisik tiedsta käydä kauppaa? Tulisik alalle pääsyn ehdksi asettaa tiedn luvutus? Tieta vastaan tiedn saaminen? Kansallinen tietpankki vai alueellinen? Sumessa ehkä kansallinen, mutta miten ylikansallinen? Eurppalainen? -