Vastaanottajaa. HSY Vesi. Asiakirjatyyppi Työselostus. Päivämäärä laatija. hyväksyjä. pvm.

Transkriptio

1 Vastaanottajaa Kauniaisten kaupunki Yhdyskuntatoimi, kuntatekniikka PL 52, KAUNIAINEN HSY Vesi Ilmalankuja 2A PL 300, HSY Asiakirjatyyppi Työselostus Päivämäärä HELSINGINTIE KADUN JA VESIHUOLLON SANEERAUS TYÖSELOSTUSS Muutos, sivunumero pvm. laatija hyväksyjä

2 Viite Tarkastus Päivämäärä Laatija Veli-Pekka Niemi Pilvi Lesch Jonna Tuomiranta Minna Koistinen Tarkastaja Teemu Matilainen Jari Laihonen Reino Heikinheimo Hyväksyjä Sune Järvinen/ Kauniaisten kaupunki Laura Aaltonen/ HSY Vesi Ramboll Kirjastokatu KUOPIO P F

3 SISÄLTÖ YLEISTÄ RAKENNUSKOHTEESTA JA TYÖN SUORITUKSESTA RAKENNUSKOHDE TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT NOUDATETTAVAT OHJEET JA MÄÄRÄYKSET Yleiset asiakirjat Rakennustyön yleinen laatutaso, tilaajan toimittama materiaali Luvat ja katselmukset sekä toiminnan järjestely TYÖMAAN TURVALLISUUS MITTAUKSET ALKU- JA LOPPUKATSELMUKSET MAAPERÄTIEDOT Tehdyt tutkimukset Maaperän kuvaus ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ LIIKENNEJÄRJESTELYT JA SUOJAUSTOIMENPITEET MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT POISTETTAVA, SIIRRETTÄVÄ JA SUOJATTAVA KASVILLISUUS Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja muu kasvillisuus POISTETTAVAT, SIIRRETTÄVÄT JA SUOJATTAVAT RAKENTEET POISTETTAVAT JA SIIRRETTÄVÄT MAA- JA PENGERRAKENTEET Poistettavat pintamaat POISTETTAVAT PÄÄLLYSRAKENTEET PILAANTUNEET MAAT JA RAKENTEET PERUSTUSRAKENTEET POHJARAKENTEET SUOJAUKSET JA ERISTYKSET Putkijohtorakenteiden ja rumpujen lämmöneristykset KUIVATUSRAKENTEET Avo-ojat ja uomat MAALEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT Maaleikkaukset, erittelemätön MAAKAIVANNOT Putki- ja johtokaivannot KAIVANNON TUKIRAKENTEET KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA -TUNNELIT KALLIOAVOLEIKKAUKSET Kallioleikkauksen tekemisen ympäristövaikutukset KALLIOKANAALIT, -SYVENNYKSET JA -KUOPAT PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT MAAPENKEREET KAIVANTOJEN TÄYTÖT Asennusalustat Alkutäytöt Lopputäytöt PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT SUODATINRAKENTEET Suodatinkerrokset... 12

4 21200 JAKAVAT KERROKSET, ERISTYS- JA VÄLIKERROKSET Jakavat kerrokset KANTAVAT KERROKSET Sitomattomat kantavat kerrokset Sidotut kantavat kerrokset PÄÄLLYSTEET JA PINTARAKENTEET Asfalttipäällysteet Betoniset pintarakenteet Betonikivi- ja -laattapäällysteet Luonnonkiviset pintarakenteet Noppakiveykset SIIRTYMÄRAKENTEET Siirtymäkiilat REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA MUURIT Reunatuet KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat ja katteet Tuotteistetut kasvualustat Kasvualustojen materiaalit Kasvualustojen alusta Kantavat kasvualustat KATTEET NURMI- JA NIITTYVERHOUKSET ISTUTUKSET Katupuut VIHERALUEIDEN TAKUUAJAN HOITO JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT JÄTEVESIVIEMÄRIT Jätevesiviemäriputket Muoviputket Valurautaputket Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket Kansistot Kuljetus ja varastointi Jätevesiviemärin rakentaminen Asentaminen Tarkastuskaivojen ja putkien asentaminen Viemäriputkien liittäminen kaivoon, yleistä SG-putken liittäminen kaivoon Muovisten tai teräksisen viemäriputken liittäminen kaivoon Liitosten tekeminen olemassa olevaan viemäriin Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Jätevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Jätevesiviemärin sijainnin toteaminen Viettoviemärien tiiviyden toteaminen Jätevesiviemärin tarkastuskuvaus Muut tarkastukset Kelpoisuusasiakirja Jätevesiviemärin saneeraus Jätevesiviemärin saneerauksen valmistelevat toimenpiteet Ohipumppaus HULEVESIVIEMÄRIT... 20

5 Hulevesiputket, tiealue Muoviputket Muoviputket, tiealue Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket Kuljetus ja varastointi Hulevesiviemärin asennusalusta Hulevesiviemärin rakentaminen Hulevesiviemäriputken asentaminen, yleistä Hulevesiviemäriputken asentaminen Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä putkien asentaminen Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä putkien asentaminen, yleistä Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä putkien asentaminen, tiealue Muovisten tai teräksisten viemäriputkien liittäminen kaivoon Valmis hulevesiviemäri Valmis hulevesiviemäriputki Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Hulevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Sijainnin toteaminen Viettoviemärin tiiviyden toteaminen Hulevesiviemärin tarkastuskuvaus Muut tarkastukset Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä putkien vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Kelpoisuusasiakirja Hulevesiviemärin saneeraus Hulevesiviemärin saneerauksen valmistelevat toimenpiteet Ohipumppaus TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT KAITEET, JOHTEET JA TÖRMÄYSSUOJAT Kevyenliikenteen suojakaide OPASTUS- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Liikenne- ja opastusmerkit Tiemerkinnät... 22

6 00000 YLEISTÄ RAKENNUSKOHTEESTA JA TYÖN SUORITUKSESTA Rakennuskohde Kauniaisten 3. kaupunginosan pääkadulle, Helsingintielle, on laadittu Kauniaisten kaupungin toimeksiannosta konsulttityönä katusuunnitelmat välille Tunnelitie Mariantie (plv ). Suunnitelmat koskevat Helsingintien saneerausta, jolla parannetaan ja tehostetaan kadun kuivatusta, liittymäjärjestelyjä sekä liikenneturvallisuutta. Helsingintielle on laadittu HSY:n toimeksiannosta myös vesihuollon saneeraussuunnitelmia kahteen erilliseen kohteeseen. Suunnitelmat on sovitettu yhteen kadun saneeraussuunnitelmien kanssa ja vesihuollolle tehtävät toimenpiteet on esitetty katusuunnitelmissa. Tämä työkohtainen työselostus koskee Kauniaisten Helsingintien kadun ja vesihuollon saneerausta ja rakentamista. Nykyiset vesi- ja viemärilinjat sijaitsevat osin katualueen ulkopuolella. Saneerattava vesihuolto siirretään kokonaisuudessaan katualueelle ja se edellyttää kadun auki kaivamista. Vesijohto ja jätevesiviemäri saneerataan auki kaivamalla. Helsingintiellä saneerataan vesihuoltoa kahdella (2) erillisellä alueella. Eteläisen alueen johdot liitetään rakennettuun vesihuoltoverkostoon välillä Helsingintie 10 ja Helsingintie 5. Pohjoisella alueella johdot liitetään rakennettuun vesihuoltoverkostoon Ingankujan ja Signenkujan risteyksissä. Pohjoisen alueen johdot rakennetaan olemassa olevien johtojen paikalle. Rakennettavien vesihuoltolinjojen pituudet ovat noin 220 m (etelä) ja 95 m (pohjoinen). Rakennettavien vesihuoltolinjojen yhteispituus on noin 315 metriä. Helsingitielle rakennetaan myös hulevesikaivoja ja verkostoa kadun perusparannuksen yhteydessä sekä uusitaan katupuita suunnitelmissa esitetyssä laajuudessa. Rakennuskohteen laajuus ja laatu ilmenevät suunnitelmapiirustuksista. Urakkaan kuluvat kohteet on esitelty tarkemmin urakkaohjelmassa Työstä vastaavat henkilöt Kadun perusparannuksen suunnittelusta vastaavana tilaajan projektipäällikkönä toimii kuntatekniikkapäällikkö Sune Järvinen, puhelin , sune.jarvinen@kauniainen.fi. HSY:n vesihuollon alueinsinöörinä hankkeessa toimii Laura Aaltonen, puhelin , laura.aaltonen@hsy.fi. Kadun perusparannuksen suunnitelmat on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa projektipäällikkönä toimii yksikön päällikkö Teemu Matilainen, puhelin , teemu.matilainen@ramboll.fi. Vesihuollon suunnitelmat HSY:n osuuksilta on laatinut laatinut Ramboll Finland Oy, jossa yhdyshenkilönä toimii projektipäällikkö Jari Laihonen, puhelin , jari.laihonen@ramboll.fi. Työmaalla toimivien eri osapuolten keskinäiset suhteet ja vastuut tulee sopia kirjallisesti Noudatettavat ohjeet ja määräykset Yleiset asiakirjat Rakennustyössä noudatetaan Suomessa voimassa olevia lakeja ja asetuksia, virallisia normeja sekä alalla yleisesti käytettäviä standardeja. Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 ja InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 2. 1

7 Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa Infra 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Tässä hankekohtaisessa työselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään em. julkaisuissa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL 2006 / 2010:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjestys esitetään urakkasopimuksessa. Tässä rakennushankkeessa noudatetaan InraRYL:ssa taajama-alueista annettuja toleransseja, teknisiä vaatimuksia ja ohjeita, jollei ao. asiakohdassa tässä työselostuksessa muuta sanota. Tässä työkohtaisessa työselostuksessa on täydennykset ja korjaukset julkaisuihin Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustöiden yleinen työselitys VSY 95 ja InfraRYL. VSY 95 julkaisussa on viittauksia julkaisuun Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys 90 (KT 90). Viittausten katsotaan tässä urakassa viittaavan InfraRYLliin. Mikäli rakentamisessa tarvittavaa tietoa puuttuu suunnitelmista tai suunnitelmissa havaitaan virheellisyyksiä, tulee urakoitsijan ottaa välittömästi yhteyttä rakennuttajaan Rakennustyön yleinen laatutaso, tilaajan toimittama materiaali Rakennustyössä tulee käyttää ensiluokkaisia ja uusia rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää johtoa ja työntekijöitä siten, että työn tulos on asiakirjoissa esitetyn vaatimustason mukainen. Urakoitsija on velvollinen tilaajan materiaalia käyttäessään huolehtimaan siitä, ettei virheellistä materiaalia käytetä. Virheellisestä materiaalista on ilmoitettava välittömästi valvojalle. Erityistä huolellisuutta tulee kiinnittää suunnitelman maastoon merkitsemisessä sekä korkeustasoissa niin, että suunnitelmien mukaiset kaltevuudet ja korkeustasot toteutuvat Luvat ja katselmukset sekä toiminnan järjestely Ennen rakennustyön aloittamista hankitaan tarvittavat luvat rakennustyöhön. Työn suorituksessa on otettava huomioon olemassa olevien rakenteiden ja laitteiden läheisyydessä työskentelylle tarvittavat luvat. Pääkaupunkiseudulla työskenneltäessä tarvittavat luvat ja ilmoitukset on esitetty ohjeessa Kaivutyöt ja tilapäiset liikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla. ( Työsuunnitelma on laadittava ja työt tehtävä siten, että liikenne voi jatkua lyhyitä katkoksia lukuun ottamatta koko työn ajan. Tarvittaessa tulee työskentelyalueen ohi rakentaa väliaikainen yhteys Työmaan turvallisuus Ennen rakennustöiden aloittamista on työn toteuttajan laadittava työmaan turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään mm. tarvittavien työvaiheiden turvallinen toteutus, koneiden ja ajoneuvojen liikkuminen työmaalla kaivannon vieressä, sekä koneiden ja ajoneuvojen tarkastukset ja työntekijöiden turvallisuusopastus. Turvallisuussuunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet, joilla työmaa-alueilla ja sen läheisyydessä kulkevan liikenteen turvallisuus varmistetaan Mittaukset Päätoteuttaja tekee tarkemittaukset InfraRYL 2010, Kauniaisten kaupungin ohjeiden mukaisesti. Vesihuoltorakenteet merkitään maastoon HSY:n ohjeiden mukaisesti. Suunnitelmat on laadittu VVJ koordinaatistoon. Korkeusjärjestelmä on N60. 2

8 Päätoteuttajan on huolehdittava, että uusien ja siirrettyjen johtojen sijainnin kartoitus tehdään ennen kaivannon peittämistä. Tieto nykyisten hule- ja jätevesiviemäreiden korkeusasemasta perustuu maastomittauksiin ja vanhoihin suunnitelmiin, tiedot on esitetty suunnitelmakartoilla. Nykyisistä kaivoista on mitattava käyttöön jäävien putkien liitoskorkeudet ennen uusien liitosten rakentamista. Jos korkeudet tai sijainnit poikkeavat suunnitelmista, on otettava yhteys suunnittelijaan. Liikenneväylien mittalinjan sijainti on esitetty asemapiirustuksissa ja poikkileikkauksissa. Laskettujen linjojen sijainnit ja tunnukset on esitetty mittapiirustuksissa. Rakennettavien viemärikaivojen sijainnit on määritelty suunnitelmissa. Hulevesikaivojen sijoitus perustuu viereisen reunakivilinjaan ja tämän vuoksi reunakivilinja on merkittävä maastoon ennen kaivon sijainnin määrittämistä. Hulevesikaivojen asennukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta kaivo täyttäisi sille asetetun tehtävän eikä sitä jälkikäteen tarvitse uudelleen asentaa. Asennuksen hienosäädössä on käytettävä suunnitelmista saatavaa reunakiven linjausta mitattuna mittauslaitteistolla tai erikseen asennetun linjalangan avulla Alku- ja loppukatselmukset Alku-, loppukatselmukset sekä tarvittaessa räjäytys- ja tärinäkatselmukset tehdään Infra RYL 2010 mukaisesti Maaperätiedot Tehdyt tutkimukset Alueelle on tehty pohjatutkimuksia vain HSY:n saneerattavien vesihuoltoputkien osalta. Muilta osin pohjatutkimustietoja ei ole ollut käytettävissä. Saneerattavalta katuosuudelta on ollut käytössä myös maastomallimittaukset Maaperän kuvaus Maanpinnan korkeus saneerausalueella vaihtelee noin välillä Rakennetuilla alueilla pinnassa on rakennekerrokset. Rakennekerrosten paksuus vaihtelee pääsääntöisesti 0,8 4,0 metriin kadun pengerkorkeudesta riippuen. Katualueen ulkopuolisilla alueilla pinnassa on pääosin kasvu- tai humuskerros. Em. kerrosten alapuolella maaperä on alueesta riippuen moreenia, savea tai hiekkaa/silttiä. Tutkituilla alueilla maakerrokset vaihtelevat tiiviydeltään löyhästä tiiviiseen ja kerrospaksuudet ovat enimmillään noin 3-4 metriä. Pohjoinen vesihuoltolinja Maan pinnasta lukien ovat ensin kadun täyttökerrokset, joiden alapuolella on 0,8 1,5 m paksu löyhä hiekkakerros. Hiekkakerroksen alapuolelta alkaa tiivis maakerros, joka on näytteiden perusteella soramoreenia. Kalliopinta on varmistettu kahdesta kairauspisteestä, 2,5 4,8 m syvyydellä, tasovälillä Vesihuoltolinja ei kairausten perusteella ulotu kalliopinnan alapuolelle. Pohjaveden pinta mitattiin kairauspisteeseen 18 asennetusta pohjavesiputkesta tasolla , noin 2,7 m maanpinnan alapuolella. Kaivutyöt eivät pohjatutkimusten perusteella ulotu pohjavesipinnan alapuolelle, mutta työn aikaiseen kaivannon kuivana pitämiseen tulee kuitenkin varautua. Eteläinen vesihuoltolinja Paaluvälillä kadun täyttökerrokset ovat 3-4 m paksut ja täyttökerrosten alla on 3,8 5,0 m savea. Savikerroksen ylin osa on kuivakuorta, jonka paksuus vaihtelee 1,5 3 metrin vä- 3

9 lillä. Katualueen ulkopuolella kuivakuorisavi alkaa heti maan pinnassa olevan humuskerroksen alta. Kuivakuoren alapuolinen savi on katualueella selvästi sitkeämpää kuin katualueen ulkopuolella katupenkereen painumisen ja saven tiivistymisen vuoksi. Savikerroksen alla on löyhää/keskitiivistä hiekkaa/silttiä 1,3 2,8 m. Hiekka/silttikerroksen alapuolella on tiivistä moreenia. Pohjavesipinta on havaittu pisteeseen 3 asennetusta pohjavesiputkesta tasolla , joka on kaivannon kohdalla 4,13 m tien pinnan alapuolella. Paaluvälillä katualueella maan pinnassa on 1,2 3 m paksut kadun täyttökerrokset. Täyttökerrosten alapuolella on 0-1,3 m paksu löyhä hiekkakerros, jonka alapuolella on tiivistä moreenia. Varmistettu kalliopinta on paaluvälillä havaittu 1,5 4,8 m syvyydellä maan pinnasta. Paaluvälillä suunniteltu vesihuoltolinja ulottuu havaitun kalliopinnan alapuolelle. Pohjavesipinta on havaittu pisteeseen 12 asennetusta pohjavesiputkesta tasolla , 2,1 m syvyydellä maan pinnasta. Mikäli maaperäolosuhteet poikkeavat suunnitelmissa esitetystä, tulee päätoteuttajan ottaa välittömästi yhteyttä rakennuttajaan (mm. mahdollinen kaivantojen tukemistarve) Erityisiä määräyksiä Ennen työn aloittamista päätoteuttaja laatii alustavan selvityksen työn järjestyksestä; tilapäisjärjestelyt, työjärjestys ja alustava aikataulu. Ennen rakennustöihin ryhtymistä tulee päätoteuttajan varmistua paikanpäällä rakennusalueella olevien nykyisten rakenteiden perustusten, putkijohtojen, kaapeleiden yms. sijainnista pyytämällä sijaintipaikallistukset kunkin rakenteen omistajalta. Suunnitelmissa on esitetty nykyisten kaapeleiden, putkien ja johtojen sijainti rakennuttajan toimittaman lähtömateriaalin perusteella. Mikäli työkohteen läheisyydessä, vaurioitumisalttiina olevan laitteen sijainti on epävarma, on se varmistettava aukikaivaen. Kaivu on suoritettava erityistä varovaisuutta noudattaen laitteen tärkeys ja laatu huomioiden. Kaivu tulee tehdä tarvittaessa käsityönä. Katualue on kaupungin omistuksessa. Päätoteuttaja hankkii kaikki työn toteuttamiseen tarvittavat luvat Infra RYL 2010 mukaisesti. Työn järjestelyssä on huomioitava työalueeseen rajoittuva yksityinen maanomistus. Yksityisellä alueella toimiminen edellyttää aina sopimista ao. maanomistajan kanssa. Työstä vastaavan on huolehdittava, että työmaalla on taulu, josta ilmenee työn suorittajan ja työstä vastaavan yhteystiedot. Yleisille alueille työmaa-alueen ulkopuolelle ei saa varastoida kaivumaita, rakennusmateriaalia tai roskia. Työmaa-alue on pidettävä puhtaana työn aikana sekä saatettava työtä edeltäneeseen kuntoon työn loputtua. Massojen muuntokertoimet Tilavuuskäsitteinä ja massakertoimina käytetään Määrämittausohjeen version 2.1 liitteessä esitettyjä käsitteitä ja massakertoimia. Tilaajan / urakoitsijan materiaali Urakoitsija on velvollinen tilaajan materiaalia käyttäessään huolehtimaan siitä, ettei virheellistä materiaalia käytetä. Virheellisestä materiaalista on heti ilmoitettava valvojalle. Maakostea betoni Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. 4

10 00800 Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Päätoteuttaja vastaa työkohteen työnaikaisesta liikenteen ohjauksesta, kunnossa- ja puhtaanapidosta. Nykyisille kiinteistöille on järjestettävä työnaikainen ajoyhteys. Ajo-yhteydet on oltava selkeästi opastettuja, valaistuja sekä päällystettyjä. Työn aikana on noudatettava viranomaisten antamia liikennemääräyksiä ja työalue on varustettava asianmukaisilla varoitusmerkeillä ja merkkivaloilla sekä tarpeellisilla suoja-laitteilla niin, ettei työstä aiheudu haittaa liikenteelle tai liikenneturvallisuudelle. Siirrettäessä liikennemerkkejä on varmistuttava niiden näkyvyydestä liikennealueella MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat puut ja muu kasvillisuus 5 Raivaustyöt tehdään InfraRYL 2010 mukaisesti. Aloituskatselmuksessa sovitaan mitkä puut suojataan, rajataan työmaa-alue ja sovitaan työmaaliikenne. Työmaa-alue rajataan mahdollisimman pieneksi. Kasvillisuuden suojausluokka on 2 (InfraRYL taulukko 11113:T1 s. 33). Poistettavien puiden vanha kasvualusta poistetaan uusien puiden kasvualustan tieltä Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 2010 luvun mukaiset seuraavin tarkennuksin. Työssä noudatetaan rakenteen omistajan antamia ohjeita. Alueella on HSY:n nykyisiä käytössä olevia sadevesi-, jätevesi- ja vesijohtoputkia sekä niiden kaivoja ja laitteita. Vesihuoltoverkostoon tehtävät toimenpiteet on esitetty suunnitelmissa. Liikennealueiden kuivatusjärjestelmille tehtävät toimenpiteet ja niiden laajuus on esitetty tätä työselostusta koskevissa suunnitelmissa. Käytöstä poistuvat vesijohdot ja viemärit puretaan tarvittavilta osin. Liikennöitävillä alueilla maahan jäävät viemärit täytetään hiekalla HSY:n ohjeiden mukaisesti. Maahan jäävät, käyttämättömät johdot tulpataan betonilla. Käytöstä poistuvista kaivoista poistetaan kartiot ja ne täytetään hiekalla. Palopostit poistetaan tai niistä leikataan yläosa (n. 1 m) pois. Väliaikaiset (tai lopulliset) siirto- ja suojaustoimenpiteet tehdään rakenteen omistavan ao. laitoksen ohjeiden mukaisesti. Suojattavat johto-, putki- ja kaapelirakenteet merkitään maastoon. Tehtäessä kaivutöitä säilytettävien johtojen, putkien ja kaapeleiden sivulla tai alapuolella, ne tuetaan siten, että ne eivät pääse haitallisesti liikkumaan rakennustyön aikana. Rakennettujen putkien, johtojen, laitteiden ja rakenteiden läheisyydessä kaivetaan kunkin putken omistajan ohjeiden ja turvaetäisyyksien mukaan. Työalueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee rakennettuja kiinteistöjä ja niihin liittyviä rakenteita, jotka tulee huomioida työskentelyssä ja työn vaiheistamisessa. Nykyiset katuvalaisimet tuetaan tarvittaessa paikoilleen Poistettavat valaisimet, liikennevalot, kalusteet ja reunakivet jäävät kaupungin omistukseen ja ne toimitetaan tilaajan esittämään paikkaan.

11 Tarvittavat suojaustyöt tehdään InfraRYL kohdan mukaisesti. Seuraavassa on esitetty tarkennuksia poistettavista, siirrettävistä ja suojattavista rakenteista HSY:n vesihuoltolinjojen osalta. Eteläinen saneerausalue (välillä Helsingintie 10 ja Helsingintie 5) Eteläisen saneerausalueen suunnitelmassa esitetty vesijohto ja jätevesiviemäri rakennetaan uuteen paikkaan. Vesijohto ja viemäri sijoitetaan kevyenliikenteen väylän alle, mikä mahdollistaa vanhojen linjojen toiminnan väliaikaisessa vedenjakelussa ja viemäröinnissä rakentamisen aikana. Nykyinen vesijohto ja jätevesiviemäri poistuvat käytöstä. Käytöstä poistuvat vesijohdot ja viemärit puretaan tarvittavilta osin. Maahan jäävien, käyttämättömien johtojen, kaikki avoimet päät tulpataan betonilla. Käytöstä poistuvista kaivoista poistetaan kartiot, kaivoa puretaan noin metrin syvyyteen ja kaivot täytetään hiekalla. Käytöstä poistuvien venttiilien karajatkot poistetaan. Suunnitellun johtokaivannon vierellä sijaitsee valaisinpylvälväitä, joiden siirtämiseen rakennustyön ajaksi tulee varautua, mikäli valopylväät jäävät nykyiselle paikalleen Helsingintien perusparannustöiden yhteydessä. Johtokaivannon vierellä sijaitsee maasähkökaapelilinja ja kaukolämpöjohto ja maasähkökaapelilinja, jotka sijaitsevat kevytliikenneväylän luiskassa ja paikoin kevytliikenneväylän ulkoreunalla. Lähimmillään sähkökaapeli on johtokarttojen mukaan noin 1,0 metrin päässä vesijohdosta. Helsingintien perusparannuksen katusuunnitelmissa on esitetty kadulle rakennettavaksi uusi hulevesiviemäri. Saneerattava vesihuoltolinja sijaitsee samassa kaivannossa hulevesiviemärin kanssa. Rakennettavan vesijohdon kanssa risteää kaapeleita. Kaikkia alueelle rakennettuja kaapeleita ei välttämättä ole kartoitettu. Kaapeliselvitykset tulee tehdä huolellisesti. Rakennettujen johtojen tarkka sijainti ja korkeusasema ei suunnitteluaikana ollut tiedossa. Risteämiskohdat tulee kaivaa esiin erityistä varovaisuutta noudattaen. Pohjoinen saneerausalue (välillä Ingankuja ja Signenkuja) Suunnitelmassa esitetty vesijohto ja jätevesiviemäri rakennetaan entiselle paikalle. Näin ollen nykyiset johdot laitteineen tulee kokonaisuudessaan purkaa pois kaivannosta ennen uusien johtojen asentamista. Suunnitellun johtokaivannon vierellä sijaitsee valaisinpylväitä, joiden siirtämiseen rakennustyön ajaksi tulee varautua. Sähkökaapeli sijaitsee johtokarttojen mukaan alle 0,5 metrin päässä jv-viemäristä Ingankujan risteyksessä. Signenkujan risteyksessä sähkökaapeli sijaitsee noin 1,0 metrin päässä saneerattavasta vesijohdosta. Tietoliikennekaapeli sijaitsee koko linjan varrella sen välittömässä läheisyydessä Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 2010 luvun mukaiset Poistettavat pintamaat 6

12 Rakennettavalta alueelta poistetaan pintamaat InfraRYL 2010 kohdan mukaisesti. Rakenteisiin, maaston muotoiluun ja kasvualustana kelpaamattomat maa-ainekset poistetaan ja kuljetetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Raivaus tehdään InfraR YL 2010 kuvan 1141 O:K 1 mukaisesti. Erityisesti on huomioitava, että kivet poistetaan siirtymäkiilasyvyyteen asti Poistettavat päällysrakenteet Vesihuollon rakentamisen ja kadun saneerauksen yhteydessä liikennealueilta puretaan nykyisiä asfalttikerroksia sekä päällysrakennekerroksia. Materiaali kuljetetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Rakennekerroksia voidaan käyttää soveltuvin osin täyttöihin ja kadun rakennekerrosten uusimiseen/ennallistamiseen. Työt on pyrittävä vaiheistamaan suunnitellun kadun perusparannuksen yhteydessä siten, että päällystettä ei levitetä ja pureta tarpeettomasti useaan kertaan Pilaantuneet maat ja rakenteet Suunnittelun yhteydessä alueella ei ole selvitetty työalueella mahdollisesti sijaitsevia pilaantuneita maita, mutta maaperän mahdollista pilaantuneisuutta tulee seurata. Urakoitsijan tulee tarkkailla leikkausmassoja ja mikäli pilaantuneisuutta havaitaan, tulee siitä informoida rakennuttajaa viipymättä. Huomioiden mahdolliset pilaantumisen aiheuttaneet aineet ja pitoisuudet, on urakoitsijan tarvittaessa estettävä pilaantuneen maa-aineksen aiheuttama työntekijöiden ja ulkopuolisten altistuminen. Pilaantuneiksi epäiltyjä maita ei missään olosuhteissa saa toimittaa pilaantumattomien maiden läjitysalueille, ennen kuin on varmistuttu maan puhtaudesta Perustusrakenteet Suunnitelmissa esitetyt putkilinjat perustetaan maanvaraisesti InfraRYL 2010 vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti. Putket perustetaan 300 mm paksun kiviainesarinan varaan pituusleikkaukseen merkityillä paaluväleillä, sekä VJ200 sivulinjalla paalulta 10 eteenpäin. Arina tehdään InfraRYL 2010 ohjeiden mukaisesti. Arinan ympärille asennetaan suodatinkangas N Pohjarakenteet Suojaukset ja eristykset Putkijohtorakenteiden ja rumpujen lämmöneristykset Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. Putkikaivanto eristetään Helsingintien paaluvälillä olevan hulevesilinjan osalta samoin kuin paaluvälillä oleva hulevesikaivanto tulee eristää. Lämmöneristeenä saa käyttää ainoastaan suulakepuristettua (XPS) eristettä. Eristeen puristuslujuuden tulee olla min. 300 kpa Kuivatusrakenteet Avo-ojat ja uomat Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 2010 luvun mukaiset. Kaivannon kuivana pito kuuluu urakoitsijalle. Pituusleikkaukseen merkityillä paaluväleillä pohjavesipintaa tulee alentaa kaivannon ulkopuolisista imukaivoista pumppaamalla ennen kaivua. Poh- 7

13 javesipinta tulee alentaa vähintään 0,5 m kaivutason alapuolelle kaivannon pohjan häiriintymisen estämiseksi Helsingintien kuivatuksessa nykyisin käytössä olevat rumpuputket, mitkä purkavat tonteille avoojiin, poistetaan käytöstä. Liikennöitävillä alueilla maahan jäävät viemärit täytetään hiekalla HSY:n ohjeiden mukaisesti. Maahan jäävät, käyttämättömät johdot tulpataan betonilla. Käytöstä poistuvista kaivoista poistetaan kartiot ja ne täytetään hiekalla Maaleikkaukset ja -kaivannot Maaleikkaukset, erittelemätön Maaleikkaus tehdään InfraRYL vaatimuksia ja ohjeita noudattaen niin laajana, että suunnitellut rakenteet voidaan rakentaa. Ennen maaleikkaustöitä maanalaisten johtojen ja putkien sijainti on selvitettävä ao. laitteiden omistajilta. Kaikki kaivannot toteutetaan Työsuojeluhallinnon Kapeat kaivannot ohjeen mukaan. Kaivumassoja ei katualueilla saa läjittää työalueelle. Ylijäämämassat kuljetetaan tilaajaan esittämälle maanläjitysalueelle. Maatöiden suorituksessa kuten esim. kaivantojen työnaikaisessa suojauksessa noudatetaan ohjetta "Kaivutyöt ja tilapäiset liikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla". Ohjeen sähköinen versio löytyy internetistä Helsingin kaupungin verkkosivuilta. ( Kaivu tehdään suunnitelma-asiakirjoissa esitetyssä laajuudessa ja luiskakaltevuudessa siten, että edellytetty varmuus sortumista ja pohjannousua vastaan säilyy kaikissa olosuhteissa. Työn aikana tulee tarkkailla tilannetta ja ottaa yhteyttä rakennuttajaan sekä suunnittelijaan, mikäli olosuhteet eivät vastaa suunnitelmia. Avoinna olevan kaivannon luiskien käyttäytymistä on seurattava työn aikana. Mikäli siirtymiä havaitaan, tulee maakaivannon kaivuluiskia loiventaa tai vaihtoehtoisesti maakaivanto on tuettava. Mahdollisesta muutossuunnitelma- ja lisätuentatarpeesta on ilmoitettava välittömästi tarpeen ilmettyä rakennuttajalle ja suunnittelijalle. Kaivannot pidetään kuivana pumppaamalla. Kaivutyöt pyritään ensisijaisesti tekemään avoinna olevan kaivanto-osan päädyistä. Kaivannon pitkältä sivulta suoritettavassa kaivutyössä työkoneita, kuormauskalustoa ja kaivumassoja ei saa sijoittaa alle 10 m etäisyydelle kaivantojen luiskista. Kaikkien kaivantojen yläreunat on suojattava määräysten mukaisin suoja-aidoin. Suunnittelualueelta leikattavat penkereisiin kelpaamattomat maamassat kuljetetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Penger- ja luiskatäyttöihin sekä maapatojen muotoiluun käyttökelpoiset maat voidaan hyödyntää työmaalla Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Kaivu tehdään InfraRYL 2010 ja piirustuksissa esitettyjen mittojen mukaisesti suunniteltujen putkijohtojen edellyttämässä laajuudessa. Kaivumaat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon vaarantaen työturvallisuutta. Ne eivät myöskään saa estää putkiasennuksessa tarvittavien työkoneiden pääsyä kaivannon vierelle. Kaivumaat, joita ei käytetä kaivannon täyttöön, kuljetetaan välittömästi ylijäämämassoille tarkoitetulle alueelle. Maatöihin kuuluvat kaikki työt tukemis-, täyttö-, pohjanvahvistus- ja viimeistelytöineen. Kaivannon kuivanapito kuuluu urakoitsijalle ilman eri korvausta. 8

14 Koko työkohteittainen työsuoritus tulee tehdä yhtämittaisesti ja keskeytyksettä. Kukin vaihe tehdään täyttöjen osalta loppuun asti ennen kuin siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Kaivannot eivät saa olla auki työsuorituksen yhtämittaisen ja keskeytyksettömän toteutuksen vaatimaa aikaa pitempää. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 2010 luvun mukaiset seuraavin tarkennuksin. Pohjoinen vesihuoltolinja: Vesihuoltokaivanto tehdään koko matkaltaan tuentaelementeillä tuettuna kaivantona työselostuksen ja poikkileikkauskuvien mukaisesti. Kaivantoa saa olla kerrallaan auki korkeintaan 8 m pituudelta. Kaivannon puoleinen kaista kadusta tulee olla suljettuna ja liikenne tulee ohjata kaivannon ohi vähintään 2 m etäisyydeltä. Kaivannon kuivatus tehdään tarvittaessa kaivannon sisäpuolelta eroosiosuojatuista pumppauskuopista. Pintavesien pääsy kaivantoon tulee estää. Eteläinen vesihuoltolinja: Vesihuoltokaivanto toteutetaan paalulta 415 eteenpäin tuentaelementeillä tuettuna kaivantona ja paaluvälillä teräsponttiseinillä tuettuna kaivantona tämän työselostuksen ja poikkileikkauskuvien mukaisesti. Paaluvälillä sekä paalulta 600 eteenpäin vesihuoltolinja joudutaan osittain louhimaan kallioon. Paaluvälillä sekä paaluvälillä kaivannossa on pohjanousun tai hydraulisen murtuman riski pohjaveden paineen takia. Paaluvälillä kaivu voidaan tehdä tasolle +22 saakka ennen pohjavesipinnan alennusta. Tämän jälkeen voidaan asentaa imukärjet kaivannon sisäpuolelle hiekkakerrokseen saakka n. 2 m välein ja alentaa pohjavesipintaa vähintään 0,5 m lopullisen kaivutason alapuolelle. Vasta tämän jälkeen kaivua saa jatkaa lopulliseen kaivutasoon saakka. Imukärjet voidaan haluttaessa asentaa myös kaivannon ulkopuolelle jo ennen kaivun aloittamista. Tällöin vaaditaan pidemmät imuputket. Paaluvälillä pohjavesipinnan alennus tulee tehdä kaivannon ulkopuolelta imukärjillä ennen kaivun aloittamista päällysteen poistoa lukuun ottamatta. Kaivantosuunnitelma on esitetty poikkileikkauksissa. Kaivannon luiskien kaltevuudet ja tuentaelementeillä toteutettavat osuudet on esitetty lisäksi pituusleikkauksissa. Niissä kohdissa, missä maaluiskia ei pystytä luiskaamaan riittävän loivasti, tulee luiskat tukea Kaivannon tukirakenteet Tekniset vaatimukset putkikaivantojen tuentaohjeen sekä InfraRYL 2010 luvun mukaiset seuraavin tarkennuksin: Tuentaelementit: Pituusleikkaukseen merkityillä paaluväleillä kaivanto tuetaan käyttämällä tuentaelementtejä. Elementtituennan tekemisessä noudatetaan esim. Espoon kaupungin tuentaohjetta. Elementit tulee asentaa tiiviisti kaivannon seinämiä vasten elementtitoimittajan ohjeiden mukaisesti. Kaivannossa ei saa työskennellä ennen kuin elementit ovat paikoillaan. Louhittavan vesihuoltolinjan kohdalla on huolehdittava, että elementti on riittävän leveä louhittavaan kanaaliin verrattuna niin, ettei elementti pääse putoamaan louhittavaan kanaaliin. Teräsponttiseinät: Eteläisellä vesihuoltolinjalla paaluvälillä kaivannon tuenta tehdään kahdelta tasolta sisäänpäin tuetulla, ponttiin lyödyllä teräsponttiseinällä. Ponttina käytetään Larssen 603 tai vastaavaa. Mitoittava taivutusmomentti pontille on 204 knm/m. Ponttien lyöntisyvyydet, tukien mitoitukset ja tukitasot on esitetty poikkileikkauspiirustuksissa. 9

15 Koska katupenger saneerausalueella on paksu, suositellaan asfaltin poiston jälkeen ponttiseinien lyömisen helpottamiseksi aukikaivua. Aukikaivu voidaan tehdä seuraavasti: Ponttiseinän kohdalle kaivetaan kaivinkoneen kauhan levyinen, 2-3 m syvä ura. Uraa kaivetaan lyhyt, 2-3 m mittainen pätkä. Kaivettuun uraan kaadetaan kivetöntä hiekkaa tai soraa tilalle. Tämän jälkeen kaivetaan seuraava 2-3 m jakso, kunnes on kaivettu kerralla kaivettava 8 m osio. Tämä toistetaan kaivannon toisella reunalla. Tämän jälkeen lyödään pontit uriin. Kun ponttiseinät ovat valmiina, kaivua jatketaan normaaliin tapaan ponttiseinien sisäpuolelta, ja tukitasot asennetaan suunnitelluille korkeuksille. Kaivinkoneen tulee työskennellä kaivannon päästä Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit Eteläisellä vesihuoltolinjalla joudutaan louhimaan kalliokanaali. Myös hulevesilinjoilla jouduttaneen louhimaan kalliokanaaleja (huom. kalliopintaa ei ole näiltä osin tutkittu suunnittelun yhteydessä). Urakoitsijan on laadittava ja esitettävä tilaajalle Valtioneuvoston asetuksen räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta /644 tarkoittama turvallisuussuunnitelma ennen louhintatöiden aloittamista. Lisäksi on laadittava kirjallinen louhintasuunnitelma. Louhintatöiden osalta noudatetaan InfraRYL vaatimuksia ja ohjeita sekä seuraavassa esitettyjä lisäyksiä Kallioavoleikkaukset Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset seuraavin tarkennuksin. Louhitun kallion rikkoutumisvyöhyke on laatuluokan 2 mukaisesti 400 mm (InfraRYL taulukko 17110:T1). Kallioleikkauksen seinäpintojen tarkkuusvaatimus on laatuluokan 2 mukainen mm ja pohjapintojen tarkkuusvaatimus laatuluokan 2 mukainen mm (InfraRYL taulukko 17110:T2 ja T3). Mahdollinen irtilouhinta tehdään InfraRYL vaatimuksia ja ohjeita noudattaen 1.0 m valmiin katupinnan alapuolelle. Irtilouhinta ulotetaan katualueen rajaan asti. Irtilouhittu pinta kiilataan kalliotai soramurskeella mm vähiintään 100 mm paksuuteen. Toteuttajan tulee laatia ja esittää rakennuttajalle louhintasuunnitelma ennen työhön ryhtymistä Kallioleikkauksen tekemisen ympäristövaikutukset Työmaan aloituskokouksessa sovitaan rakenteet, joista katselmukset suoritetaan. Katselmukset tulee suorittaa kaikissa urakan vaikutusalueella olevissa rakennuksissa ja rakenteissa, jotka tulee myös valokuvata. Katselmuksen yhteydessä kartoitetaan ja tarvittaessa eristetään louhinnan vaikutuspiirissä olevat erityisen tärinäherkät rakenteet ja laitteet. Katselmusten ajankohdasta tulee urakoitsijan ilmoittaa tilaajalle. Katselmustoimitusten pöytäkirjoista toimittaa urakoitsija yhden sarjan tilaajalle. Katselmoitavia rakenteita ovat mm. lähialueen kiinteistöt. Katselmuksen yhteydessä määritetään tärinäseurantapisteet ja tärinärajat. Alustavana tärinärajana voidaan käyttää 5 mm/s. Louhinnan aikana tärinää seurataan tärinämittauspisteissä. Räjäytyksistä tiedotetaan asianosaisille ja ilmoitetaan mahdollisesta varautumisesta laitteiden suojaukseen Kalliokanaalit, -syvennykset ja -kuopat Louhinta tehdään InfraRYL 2010 ja suunniteltujen putkijohtojen edellyttämässä laajuudessa. Toteuttajan tulee laatia ja esittää rakennuttajalle louhintasuunnitelma ennen työhön ryhtymistä. 10

16 Louhitun kallion rikkoutumisvyöhyke määritetään räjäytyssuunnitelmassa ja on laatuluokan 2 mukaisesti 400 mm (sovelletaan InfraRYL taulukkoa 17110:T1). Kalliokanaalin seinä- ja pohjapintojen tarkkuusvaatimus on laatuluokan 1 mukainen mm (InfraRYL taulukko 17210:T1). Kaivannon pohja tasataan murskeella ja tiivistetään asennusalustan tiivistämisen yhteydessä. Mikäli kaivannon pohja on louhittu ylisyväksi, pohja kiilataan ja tiivistetään erillisenä työvaiheena Penkereet, maapadot ja täytöt Maapenkereet Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. Pengerrettävillä katuosuuksilla pengertäyttö rakennetaan yhtenäisenä rakenteena rakennekerrosten alapintaan pohjamaan tiivistämiseksi. Penger tehdään työvaiheessa niin leveäksi, että rakenne on tiivistettynä vaadittujen mittojen mukainen. Penger rakennetaan tasalaatuisina kerroksina. Maapenkereellä alusrakenteen pinta tasataan penkereen yläosaan käytetyllä materiaalilla ja muotoillaan suunnitelma-asiakirjojen mukaiseksi. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus riippuu tiivistettävän materiaalin laadusta ja käytettävästä tiivistyskalustosta. Jokainen kerros ja pengertäytteen yläpinta tiivistetään koko leveydeltään käyttäen kerrospaksuuden mukaan kuhunkin tarkoitukseen soveltuvaa tiivistyskalustoa ja tiivistyskertamäärää. Kunkin kerroksen tiivistämistyön yhteydessä on kerroksen pinta muotoiltava ja tasoitettava niin, ettei pinnalle jää vettä kerääviä painanteita Kaivantojen täytöt Liikennealueilla käytetään samoja rakennekerroksia kuin kaivetussa kohteessa esiintyy. Kaivannossa olevia kaivumassoja voidaan käyttää täytöissä, mikäli urakoitsija voi osoittaa, että ne täyttävät asennusalustalle, alkutäytölle ja lopputäytölle jäljempänä esitetyt materiaali ja raekokovaatimukset Asennusalustat Asennusalusta tehdään Infra RYL 2010 luvun mukaisesti hiekasta tai sorasta # 20 mm tai murskeesta # 16 mm. Rakeisuusvaatimuksia noudatetaan myös liikennealueen ulkopuolella. Nykyistä asennusalustaa voidaan käyttää, mikäli se täyttää em. materiaali ja raekokovaatimukset. Asennusalustan paksuus on 150 mm maanvaraisesti perustettaessa, ja 200 mm kalliokanaalissa. Asennusalustojen asennus ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2010 ohjeiden mukaisesti. Asennusalustan materiaalin tulee olla routimatonta. Olemassa olevan kalliokanaalin pohjan liikakaivu täytetään ja pohja tasataan murskeella siten, että asennusalustaa varten jää tilaa mm. Maanvaraisesti perustettaessa asennusalustan alle levitetään vähintään käyttöluokan N3 suodatinkangas. Kalliokanaalissa suodatinkangasta ei tarvita Alkutäytöt Alkutäyttö tehdään Infra RYL 2010 luvun mukaisesti. Liikennealueella alkutäyttö tehdään hiekasta, sorasta tai murskeesta, joka täyttää asennusalustan materiaalille esitetyt vaatimukset. Alkutäyttöjen asennustyö ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2010 ohjeiden mukaisesti. Alkutäytön on ulotuttava 0,3 m putken yläpuolelle tasaisesti läpi koko kaivannon leveyden. 11

17 Putkikaivannon alkutäyttö tehdään sellaisella materiaalilla, joka sopii kaikille kyseisen kaivannon putkille. Täyttömateriaali tulee olla routimatonta ja se ei saa vahingoittaa putkien pinnoitteita eikä sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa putkia tai liitosmateriaalia Lopputäytöt Lopputäyttö tehdään InfraRYL 2010 vaatimuksia ja ohjeita noudattaen. Lopputäytön materiaali ei saa sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa putkia ja liitosmateriaalia. Lopputäyttö tehdään täyttömateriaalilla, joka on tiivistämiskelpoista ja vastaa routimisominaisuuksiltaan kaivannosta poistettua materiaalia. Suurin sallittu kivien tai lohkareiden läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400 mm. Kalliokaivannot ja louhepenkereessä olevat kaivannot täytetään soralla tai vastaavalla routimattomalla murskatulla materiaalilla 0/200. Liikennöitävillä alueilla lopputäyttö tehdään sijainnin mukaan pengermateriaalista, siirtymäkiilatäytteestä tai ympärillä olevan rakennekerroksen materiaalista. Lopputäyttöjen alustan tulee täyttää InfraRYL 2010 luvun vaatimukset PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Päällysrakenteen osat Liikennealueiden rakennekerrokset ja päällysteet rakennetaan suunnitelmissa esitettyyn laajuuteen InfraRYL 2010 vaatimusten ja ohjeiden mukaisesti alla mainituin täydennyksin. Rakennekerrokset ja niiden paksuudet on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. Pääsääntöisesti kadulle rakennetaan poistettavia/uusittavia vastaavat rakennekerrokset. Mikäli suunnitelmissa esitetyissä päällysteen paksuuden ja massamäärän arvoissa on ristiriitaisuutta, noudatetaan päällysteen paksuudelle annettua arvoa Suodatinrakenteet Suodatinkerrokset Suodatinkerros (Hk 0/ mm) rakennetaan suunnitelmapiirustusten ja InfraRYL 2010 mukaisesti. Tiiviysvaatimus on 92 % parannetusta Proctor-tiiviydestä, pienin yksittäinen koetulos saa olla 90 %. Tiiviysaste todetaan 40 m:n välein. Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 21110:K1 mukainen. Suodatinkerros tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan joko yhtenä tai useana kerroksena paksuuden ja tiivistyskaluston mukaan. Kerros tiivistetään koko leveydeltään käyttäen kerrospaksuuteen ja tarkoitukseen soveltuvaa tiivistyskalustoa ja taulukon 18110:T3 (luku 18110) mukaisia ohjeellisia jyräyskertamääriä ja kerrospaksuuksia. Jos suunnitelma-asiakirjoissa ei ole muuta esitetty kadun päällysrakennekerrosten leveydestä ja luiskan kaltevuudesta, on reunatueton asfalttipäällysteisen päällysrakenteen reuna tehtävä kuvan :K2 mukaisesti. Vaihtoehtoisesti suodatinkerros voidaan korvata suodatinkankaalla ja paksuntamalla jakavaa kerrosta, ks. kohta Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset 12

18 Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset Jakavat kerrokset Jakava kerros (KaM 0/ mm) tehdään suunnitelmapiirustusten ja InfraRYL 2010 mukaisesti. Tavoitekantavuutena ajoradalla on E2 >158 MN/m2 E2/E1 <2.2. Jos suodatinkerrosta ei rakenneta ja se korvataan suodatinkankaalla ja jakavaa kerrosta paksuntamalla, toimitaan seuraavien ohjeiden mukaan. Jakavan kerroksen (tukikerroksen) paksuus saadaan laskemalla yhteen ao. katuluokan mitoitustaulukon mukaiset suodatinkerroksen ja jakavan kerroksen paksuudet. Kerroksen alle levitetään käyttöluokan N3 mukainen suodatinkangas maapohjan kantavuusluokissa E, F ja G. Näin tehdyn tukikerroksen tekniset vaatimukset ovat InfraRYL kohdan mukaiset Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomaton kantavakerros rakennetaan kalliomurskeesta tai soramurskeesta suunnitelmaasiakirjoissa esitettyä rakeisuutta käyttäen InfraRYL 2010 mukaisesti. Sitomaton kantava kerros tehdään yhtenä kerroksena. Kantavan kerroksen on oltava suunnitelma-asiakirjoissa osoitettujen mittojen ja InfraRYL 2010 taulukossa :T3 esitettyjen tarkkuusvaatimuksien mukainen. Kantava kerros (KaM 0/ mm) tehdään suunnitelmapiirustusten ja InfraRYL mukaisesti. Kantavan kerroksen kantavuusvaatimuksena on E2 >180 MN/m2. E2/E1 <2.2. Kantavan kerroksen murskeen Los Angeles-luku on < Sidotut kantavat kerrokset Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset seuraavin tarkennuksin. ABK:n tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. Tasaisuusvaatimukset ks. kohta Päällysteet ja pintarakenteet Työssä käytetään suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjä päällystemateriaaleja. Kiveysten materiaalit, värit, ladonnat, istutusalueet ja katukalusteet on esitetty suunnitelmissa Asfalttipäällysteet Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset seuraavin tarkennuksin. Taulukko 2141: Suurin sallittu epätasaisuus pituus- ja poikkisuunnassa 3 m:n oikolaudalla mitattuna (Asfalttinormit) Rakenne Suurin sallittu epätasaisuus (mm) Kadut Erityisalueet Kulutuskerros, kun sen alusta on sidottu ja 4 8 tasattu Kulutuskerros muulloin ja sidekerros sekä 6 12 tasauskerros Kantava kerros, sidottu

19 Kaivon kansien vaadittu korkeussijainti on InfraRYL taulukon 21410:T1 mukainen. Työssä käytetään julkaisun Asfalttinormit vaatimusten mukaisia raaka-aineita. Laatuvaatimuksina esitetyistä raaka-aineen ominaisuuksista toimitetaan tilaajalle joko käytetyn materiaalierän CEmerkintä tai tuoteseloste ja vaadittaessa testaustulokset Betoniset pintarakenteet Betonikivi- ja -laattapäällysteet Liittyminen kansistoon ym. rakenteisiin tehdään kokonaisella tai ½ kivellä, kivien sovitusleikkaukset tehdään seuraavassa kivirivissä. Liityttäessä reunatukeen käsitellään reunatuen tausta karkean pintakäsittelyn mukaisesti syvyyteen päällystekiven paksuus + 10 mm. Betonikivien kulutuskestävyysluokka on 4 (InfraRYL taulukko :T5, s. 354). Betonikiveykset (kivikoko, ladonta, laajuus) on esitetty suunnitelmissa Luonnonkiviset pintarakenteet Noppakiveykset Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset seuraavin tarkennuksin. Kiven puristuslujuuden on oltava vähintään 100 kn. Korotettujen suojateiden yhteydessä olevien ajoradan viisteiden huomioruudutuksen muodostamiseksi käytetään kooltaan 140x140x140 mm olevia mustia ja valkoisia noppakiviä ruutuladontana. Kivet asennetaan maakosteaan betoniin. Kiveysdetaljit on esitetty suunnitelmissa Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Siirtymäkiilat rakennetaan InfraRYL 2010 mukaisesti. Vesihuollon kaivantojen ylettyessä katurakenteisiin, tulee kaivannon täytössä tehdä katuun poikittaiset siirtymä kiilat InfraRYL 2010 kohdan mukaisesti Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit Reunatuet Kaduilla käytetään graniittisia viistereunareunatukia, leveys 22 cm ja väri harmaa (nykyisiä reunatukia vastaava sävy). Reunatuen korkeus asfaltin pinnasta on 12 cm, suojateiden kohdalla reunatuet madalletaan 4 cm korkeiksi sekä kallistetaan siten, että kiven etureuna on asfaltin tasossa. Tonttiliittymien kohdalla reunatuki madalletaan 6 cm korkeaksi ja kallistetaan 10 astetta. Reunatuet asennetaan maakosteaan betoniin. Maakostean betonin sementtimäärä on vähintään 250kg/m3 ja kiviaineksen raekoko on 0/8 mm. 14

20 Reunakiven taivutuslujuuden on oltava vähintään 8 MPa ja murtokuorman vähintään 25 kn. Viiste- ja suorareunakivien mitat on esitetty InfraRYL:n taulukoissa 22111: :T1 ja T2. Vierekkäisten luonnonkivisten reunatukien näkyvässä sivulinjassa ja yläpinnassa sallittu tasoero on luokan 2 mukainen (InfraRYL taulukko 22111:T8, s. 399) Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja katteet Tuotteistetut kasvualustat Kasvualustojen materiaalit Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Kasvualustojen on täytettävä INFRA-Ryl julkaisun Taulukon 23111:T1 (s. 438) suositukset kasvualustaohje-arvoiksi: Puille ja pensaille: Vaateliaat jaa rajoitetut kasvualustat, puut, pensaat ja perennat nurmikoille: Nurmikot A1 A3 Kasvualustojen rakeisuuden on täytettävä INFRA-Ryl 2010 julkaisun kuvan 23111:K11 (nurmi- kasvualustasta. Tuotteistettu kasvualusta tehdään välikaistan osuudelle. o Kantavasta kasvualus- tasta on kerrottu kohdassa Kantavat kasvualustat. Kasvualustojen alusta kot) ja kuvan 23111:K2 (kasvualusta vaateliaat puut ja pensaat) suositukset. Katupuiden kasvualusta koostuu osittain tuotteistetusta kasvualustasta ja osittain kantavasta Istutuskuopista on poistettava maa-ainesten lisäksi roskat, kivet, kannot, juuret yms. Kuopan tulee olla yhteydessä pohjamaahan siten, että kasvin pohjaveden saanti on turvattu Kantavat kasvualustat Tekniset vaatimukset InfraRYL 2010 mukaiset. Helsingintien välikaistalle paaluvälille istutettaville katupuille toteutetaan osittain tuotteis- syvyi- tettu kasvualusta ja osittain kantava kasvualusta. Kantava kasvualusta toteutetaan metrin senä ja noin 1,5 metrin levyisenä yhtenäisenä kaistana kevyen liikenteen väylän alle. Poikkeuk- sena on paaluvälillä 8-42 oleva välikaista, jonka kohdalla kantavan kasvualustan leveys kevyen 15

21 liikenteen väylän alla on vain noin 1 metri. Välikaistalla kasvualusta tehdään tuotteistetusta kasvualustasta. Ympäristösuunnitelmassa piir.nro on esitetty kantavan kasvualustan sijoittuminen kevyen liikenteen väylän alle. Kantavan kasvualustan rakenteessa on karkeampaa kiviainesta 70 % ja kasvualustan hienoainesta/ kasvualustaa on 30%. Kiviaineksen raekoko on mm. Kantavan kasvualustan ravinnepitoisuus määräytyy InfraRYL Taulukon 23111:T1 Kasvualustan suositeltavat ravinnepitoisuudet kohdan Vaateliaat puut, mukaisesti. Kantavana kasvualustana käytetään Kekkilän kantavaa kasvualustaa tai vastaavaa rakennetta. Kantavalla kasvualustalla oleville puille laitetaan kastelua ja ilmastointia helpottavat salaojaputket T8-luokka tai vastaava tuote. Noin 2,5 m mittaisia salaojaputkia laitetaan n. 50 cm etäisyydelle puun rungosta 1 kpl /puu. Salaojaputken toinen pää sijoitetaan maanpinnalle ja toinen pää asennetaan cm:n syvyyteen maanpinnasta. Molemmat putken päät tulpataan. Kasvualustaa tarvitaan puuta kohti vähintään 15 m3. Istutettaessa kasvualustaan kaivetaan juuripaakun kokoinen kuoppa. Juuripaakun ympärys täytetään kasvualustan maa-aineksella. Kantava kasvualusta tiivistetään 300 mm:n kerroksina. Rakentamisessa levitetään ensin kerros tukirakennekiveä, joka tärytetään tiiviiksi. Tämän päälle levitetään maa-ainesta noin 25 mm:n kerroksina ja kastellen veden avulla tukirakenteen sisään. Maa-ainesta levitetään kunnes tukirakenteen huokostila on täynnä maa-ainesta. Ylimpään 600 mm:n maa-aineskerrokseen sekoitetaan TerraCottem 0,5 kg/m3 ennen levitystä Katteet Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset seuraavin tarkennuksin. Katteena käytetään Viherympäristöliiton laatuluokituksen mukaista koristekatetta, eli puunkuorikatetta. Nurmelle istutettaville puille tehdään yksittäiset, halkaisijaltaan 1 metrin kokoiset katealueet. Kevyen liikenteen reunan puolella kate ulotetaan asfaltin reunaan asti Nurmi- ja niittyverhoukset Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. Helsingintien nurmialueet (A2) uusitaan rakentamistöiden vaatimassa laajuudessa. Suunnitelmassa esitetyt nurmikylvöalueet sekä töiden yhteydessä mahdollisesti vaurioituneet muut alueet nurmetetaan Tiehallinnon vakiosiemenseoksella (0,5 kg/a) Istutukset Katupuut Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset seuraavin tarkennuksin. Katupuut istutetaan nykyisten poistettavien katupuiden paikalle ja lähtökohtaisesti niitä istutetaan sama määrä kuin alueelta poistetaan katupuita. Katupuina käytetään suunnitelma-asiakirjojen mukaisia lajikkeita paakkutaimina, joiden latvus, runko ja juuristo on hoidettu taimistolla. Istutettavien puiden tulee olla kotimaista kantaa. Taimet tulee olla runkojohteisia, runkonostettuja ja suorarunkoisia. Lenkous tulee olla alle 50 mm 1,5 m:n matkalla. Taimien tulee täyttää taimiaineistolain (J 205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset. 16