POP ART / 06 CAROL RAMA / 30. Taiteilijan kosketus Konstnärens beröring / 12. Leikisti, mutta tosissaan Lekfullt, men på allvar / 24

Transkriptio

1 Taiteilijan kosketus Konstnärens beröring / 12 Leikisti, mutta tosissaan Lekfullt, men på allvar / 24 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI / TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 2015 POP ART / 06 CAROL RAMA / 30

2 2 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Sisältö / Innehåll 04 Näkökulma / Synvinkel Nimiä ja ilmiöitä / Namn och fenomen 06 Taiteella ja tuoleilla on tekijänsä / Konsten och stolarna har sina skapare 12 Taiteilijan kosketus / Konstnärens beröring 22 Teos työpaikallani / Konst på arbetsplatsen Taidetta hyvinvointiin / Konst för hälsan Leikisti, mutta tosissaan / Lekfullt, men på allvar 30 Taiteilija nimeltä Carol Rama / En konstnär vid namn Carol Rama 36 EMMA matkusti Barcelonaan / EMMA reste till Barcelona Auringon ja Carol Raman poltetta / Solens och Carol Ramas glöd 38 Tilaisuutesi taiteen keskellä / Evenemang i konstnärlig inramning 40 Vaikuttavaa yritysyhteistyötä / Föredömligt företagssamarbete Uutiset / Nyheter Kansikuva Omslagsbild Eero Aarnio. ARI KARTTUNEN Pauliina Turakka-Purhonen, Mörkö itse kolmantena Spöket själv tredje, yksityiskohta detalj, Carol Rama. PINO DELL AQUILA Studio 65, Leonardo, Vitra Design Museum 06 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM Julkaisija Utgivare EMMA - Espoon modernin taiteen museo EMMA - Esbo moderna konstmuseum / Päätoimittaja Chefredaktör Esa Takala / Toimitusneuvosto Redaktionsråd Pilvi Kalhama, Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Hannele Savelainen, Päivi Talasmaa / Kuvatoimitus Bildredaktör Ari Karttunen / Ulkoasu ja taitto Design och layout Dog Design / Paino Tryck Lönnberg Painot Oy

3 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 3 Näyttelyt / Utställningar Kosketus / Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely / alkaen Beröring / Saastamoinenstiftelsens samlingsutställning / fr.o.m Kosketus-näyttelyn vaihe II avautuu ja vaihe III Fas II av utställningen öppnas och fas III Vesiputoussateenkaari ja muita tapahtumia luonnossa / Händelser i naturen / Nabb+Teeri / mesh/mɛʃ / Pop Art Design / Mia Hamari / Veistoksia / Mia Hamari / Skulpturer / Nubben - Lars Gunnar Nordström In Memoriam / Carol Rama / Polte / Carol Rama / Passion / Alma Heikkilä / Aurora Reinhard, Jackson Pollock on my Nails, Eero Aarnio, Pastilli, Carol Rama, Nonna Carolina, Archivio Carol Rama Lars-Gunnar Nordström 3 PAINOSMÄÄRÄ KPL / PAPERI GALERIE ART VOLUME 150 g/m 2, 115 g/m 2 / SEURAAVA LEHTI ILMESTYY KEVÄÄLLÄ 2016 / OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET (LEHTI ON MAKSUTON) JA PALAUTE: INFO@EMMA.MUSEUM / MUSEON YHTEYSTIEDOT TAKAKANNESSA UPPLAGA ST. / PAPPER GALERIE ART VOLUME 150 g/m 2, 115 g/m 2 / FÖLJANDE NUMMER UTKOMMER VÅREN 2016 / ADRESSÄNDRINGAR, PRE- NUMERATIONER (TIDSKRIFTEN ÄR GRATIS) OCH FEEDBACK: INFO@EMMA.MUSEUM / MUSEETS KONTAKTINFORMATION FINNS PÅ TIDSKRIFTENS BAKSIDA

4 4 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Näkökulma Museonjohtaja Museidirektör / Pilvi Kalhama Kuva ja kuvitus Foto och illustration / Ari Karttunen NIMIÄ JA ILMIÖITÄ EMMA-lehdessä tutustumme kiinnostaviin persooniin, joiden työ näkyy vuoden aikana EMMAssa. Tapasimme suomalaisen popikonin, Eero Aarnion, jonka ihaillut 60-luvun luomukset Pallo-tuoli, Pastilli ja Kupla-tuoli jatkavat yhä kansainvälistä suosiotaan. Sivuilla sukellamme toisenlaisen suurnimen, jazz-entusiasti Lars- Gunnar Nubben Nordströmin maailmaan, joka sykkii urbaaneja, moderneja rytmejä. Lue, minkälainen oman tien kulkija on avantgarde-taiteilija nimeltä Carol Rama. Taiteilijan ensimmäisen laajan kiertueen rantautuessa EMMAan toteamme ehkä, kuten Picasso Ramalle 50-luvulla: Kunpa olisin tuntenut sinut aiemmin. Sivujen matkakertomus raottaa, kuinka kiertue starttasi. Saadakseen jalansijaa taide on aina edellyttänyt näkemyksellisiä taustavaikuttajia: Haastattelimme Espoon sosiaali- ja terveystoimen perusturvajohtaja Juha Metsoa hänen visioistaan Espoon uuden sairaalan mittavassa taidehankkeessa, jossa EMMAkin on mukana. Päivi Karttunen Saastamoisen säätiöstä pohtii, millainen on taiteilijan henkilökohtainen suhde teoksiinsa uudessa kokoelmanäyttelyssä. Vaikuttavien persoonien ja sisältöjen vuotta 2015! PILVI KALHAMA MUSEONJOHTAJA

5 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 5 Synvinkel NAMN OCH FENOMEN I tidskriften EMMA gör vi bekantskap med intressanta personligheter vars alster kommer att visas under året på EMMA. Vi hälsade på hos den finländske popikonen Eero Aarnio, vars fascinerande sextiotalsskapelser stolarna Åskbollen, Pastill och Bubbla fortsätter att göra internationell succé. På sidorna gör vi en djupdykning i en annan legends sfär, nämligen jazzentusiasten Lars-Gunnar Nubben Nordströms värld av urbana och moderna rytmer. Läs om avantgardisten Carol Rama och hennes okonventionella konst. När Ramas första omfattande turné nu kommer till EMMA får vi kanske anledning att säga det som Picasso sa till henne på 1950-talet: Jag önskar jag hade känt dig tidigare. Reseberättelsen på sidorna beskriver hur turnén startade. Konsten har alltid behövt visionära bakgrundskrafter för att få fotfäste: Vi intervjuade omsorgsdirektör Juha Metso, som leder social- och hälsovårdssektorn i Esbo, om hans visioner kring det omfattande konstprojektet för Esbo nya sjukhus, där även EMMA är med. Päivi Karttunen från Saastamoinenstiftelsen funderar kring konstnärens personliga relation till sina konstverk i den nya samlingsutställningen är ett år med stora personligheter och intryck! PILVI KALHAMA MUSEIDIREKTÖR

6 6 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Studio 65, Leonardo, seating unit, prototype Vitra Design Museum TEKSTI TEXT / INKA LAINE TAITEELLA JA TUOLEILLA ON TEKIJÄNSÄ KONSTEN OCH STOLARNA HAR SINA SKAPARE

7 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 7 Populaarikulttuuri näki päivänvalon Yhdys-Populärkulturevalloissa toisen maailmansodan jälkeen. staterna efter andra världskriget. Tids- såg dagens ljus i Förenta Aikakautta leimasivat optimismi ja tulevaisuususko. Ihmisillä oli varaa kuluttaa framtidstro. Människorna hade råd att perioden präglades av optimism och ja teollisuus vastasi heidän tarpeisiinsa. konsumera och industrin svarade på Uudet menetelmät ja raaka-aineet erityisesti muovi mahdollistivat sarjatuo- framför allt plasten möjliggjorde se- deras behov. Nya metoder och material tannon. Pop-taide ammensi mainoksista ja sarjakuvista, rieproduktion. Popkonsten öste ur reklamer och serier, mutta myös kriittisiä äänenpanoja esiintyi. men det förekom också kritiska tonfall. EMMAssa nähdään keväällä 2015 laaja pop-taiteesta Våren 2015 visas i EMMA en omfattande utställning, ja designista kertova näyttely Pop Art Design. Sen on Pop Art Design, som presenterar popkonst och design. tuottanut Vitra Design Museum Weil am Rheinista, Saksasta. Suomalainen pop-taide ja sekä ja 70-lukujen läget i Weil am Rhein i Tyskland. Finländsk popkonst Den är producerad av Vitra Design Museum som är be- muotoilu ovat esillä omana kokonaisuutenaan. Näyttelyn kymmenistä taiteilijoista ja muotoilijoista EMMA- en särskild helhet. Tidningen EMMA presenterar två av och formgivning från och 1970-talen ställs ut som lehti esittelee kaksi. utställningens tio konstnärer och formgivare.

8

9 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 9 Andy Warhol ja amerikkalainen unelma Andy Warhol ( ) toteutti kohdallaan amerikkalaista unelmaa tulla rikkaaksi ja kuuluisaksi. Hän oli lähtöisin Pittsburghista työväenluokkaisesta siirtolaisperheestä ja päätyi New Yorkin jet set -piireihin. Menestys ei tullut ilmaiseksi; ystävät ovat kuvanneet Warholia työnarkomaaniksi. Hän eli kuuluisuuksien ympäröimänä ja kuvasi heitä filmeissään ja värikkäissä muotokuvissaan. Hänen näkemyksensä mm. Maosta, Marilynistä, Elisabeth Taylorista, Jacqueline Kennedystä, Michael Jacksonista ja Mick Jaggerista ovat muodostuneet ikonisiksi. Warhol aloitti uransa 1950-luvulla mainosgraafikkona ja näyteikkunoiden somistajana. Myöhemmin tunnetut tuotemerkit kuten Brillo, Campbell s, Coca-Cola ja Heinz päätyivät hänen teoksiinsa. Vuonna 1962 Warhol perusti tehtaana (The Factory) tunnetun studionsa, joka suolsi hänen taidettaan markkinoille. Warholista Amerikka oli hieno maa, koska köyhät pystyivät ostamaan samoja merkkituotteita kuin rikkaat ja hän onkin verrannut tavarataloja taidemuseoihin. Hän on myös todennut bisneksen olevan parasta taidetta. Tulevaisuudessa jokainen tulee olemaan maailmankuulu viisitoista minuuttia. Tämä Warholin siteeratuin lausahdus kuvaa hyvin aikaamme selfieineen, YouTube -videoineen ja muine internet-ilmiöineen. Warhol itse saavutti tavoitteensa. Hän pelastui täpärästi murhayrityksestä vuonna 1968 kuollakseen lopulta rutiinileikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Google-haku hänen nimellään tuottaa osumaa. Se tekee hänestä yhden maailman tunnetuimmista ihmisistä. Andy Warhol och den amerikanska drömmen Andy Warhol ( ) förverkligade för sin del den amerikanska drömmen om att bli rik och berömd. Han härstammade från en invandrarfamilj ur arbetarklassen och hamnade i New Yorks jet set-kretsar. Framgången var inte gratis; Warhols vänner har beskrivit honom som en arbetsnarkoman. Han levde omringad av berömdheter och avbildade dem i sina filmer och färgstarka porträtt. Hans visioner av bland annat Mao, Marilyn, Elisabeth Taylor, Jaqueline Kennedy, Michael Jackson och Mick Jagger har förvandlats till ikoner. Warhol inledde sin bana på 1950-talet som reklamgrafiker och dekoratör av skyltfönster. Senare upptog han kända varumärken såsom Brillo, Campbell s, Coca- Cola och Heinz i sina verk. År 1962 grundade Warhol sin studio, känd som fabriken (The factory), som förde ut hans konst på marknaden. Enligt Warhol var Amerika ett fint land, eftersom de fattiga kunde köpa samma märkesprodukter som de rika, och han har också jämfört varuhus med konstmuseer. Han konstaterade också att business är den bästa konsten. I framtiden kommer var och en att vara världsberömd i femton minuter. Detta Warhols mest berömda uttalande beskriver utmärkt vår tid med selfies, You Tube-videor och andra internetfenomen. Warhol själv nådde sitt mål. Han klarade sig med nödnäppe undan ett mordförsök år 1968 för att slutligen avlida i komplikationerna efter en rutinoperation. En Googlesökning på hans namn ger träffar. Det gör honom till en av världens mest berömda människor. TULEVAISUUDESSA JOKAINEN TULEE OLEMAAN MAAILMANKUULU VIISITOISTA MINUUTTIA. I FRAMTIDEN KOMMER VAR OCH EN ATT VARA VÄRLDSBERÖMD I FEMTON MINUTER. Andy Warhol. DONALD GETSUG / GETTY IMAGES

10 10 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI ARI KARTTUNEN AARNION SUUNNITTELEMAT TUOTTEET KUVASTAVAT HYVIN POP-DESIGNIN HENKEÄ. PRODUKTERNA SOM AARNIO FORMGIVIT AVSPEGLAR MYCKET VÄL POPDESIGNENS ANDA. Eero Aarnio ja täydellinen muoto Eero Aarnion (s.1932) tavaramerkiksi on muodostunut Pallo-tuoli. Sen prototyyppi syntyi vuonna 1963, kun Aarnioiden uuteen tilavaan Arava-kotiin tarvittiin kookkaampi tuoli. Nykyinen koti Veikkolassa on järjestyksessä 27:s ja siellä kaikki huonekalut olohuoneen italialaista sohvaa lukuun ottamatta ovat isännän käsialaa. Lasikuituinen Pallo-tuoli esiteltiin huonekalumessuilla Kölnissä 1966 ja se myytiin saman tien yli 30 maahan. Sittemmin se on esiintynyt lukuisissa koti- ja ulkomaisissa lehtijutuissa ja kansikuvissa. Tuoli on merkittävä myös teknisenä innovaationa; pyöreä muodon ansiosta saavutetaan maksimaalinen vahvuus minimimäärällä materiaalia. Pallo-tuolin maailmanvalloitus katkesi öljykriisiin 1970-luvun alussa. Sitä, kuten muitakin Aarnion saman aikakauden tuoleja Kuplaa, Pastillia, Tomaattia, Ponia sekä Juttu-jakkaraa valmistetaan edelleen tilaustyönä. Aarnion suunnittelemat tuotteet kuvastavat hyvin pop-designin henkeä. Värit ovat kirkkaita, muodot leikkisiä ja mittakaavat yllättäviä. Helsingin Sanomat kertoi hiljattain Aarnion olevan yksi kopioiduimmista muotoilijoista. Hänen tuotteistaan liikkuu markkinoilla tuhansittain jäljitelmiä. Tätä voi pitää myös tunnustuksena, sillä vain parhaita kopioidaan. Aarnio ei aio uhrata energiaansa piraattien metsästämiseen, mieluummin hän luo uutta. Eero Aarnio och den fullkomliga formen Stolen Åskbollen har blivit ett varumärke för Eero Aarnio ( f. 1932). Prototypen för den uppstod 1963, när man behövde en större stol till familjen Aarnios nya rymliga Aravahem. Det nuvarande hemmet i Veikkola är det tjugosjunde i ordningen och där är alla möbler förutom den italienska soffan i vardagsrummet designade av husbonden. Stolen Åskbollen av glasfiber presenterades på möbelmässan i Köln 1966 och såldes direkt till över 30 länder. Sedermera har den figurerat i ett flertal inhemska och utländska tidningsartiklar och på pärmbilder. Stolen är betydelsefull också i egenskap av teknisk innovation; tack vare den runda formen uppnås en maximal hållbarhet med en minimimängd material. Åskbollens världserövring avbröts i och med oljekrisen i början av 1970-talet. Den tillverkas fortfarande på beställning i likhet med övriga stolar i Aarnios produktion från samma tid, Bubblan, Pastillen, Tomaten och Ponny samt pallen Juttu. Produkterna som Aarnio formgivit avspeglar mycket väl popdesignens anda. Färgerna är klara, formerna lekfulla och dimensionerna överraskande. Helsingin Sanomat berättade nyligen att Aarnio är en av de mest kopierade formgivarna. På marknaden rör sig kopior av hans produkter i tusental. Detta kan också ses som ett erkännande, eftersom bara de bästa kopieras. Aarnio tänker inte offra energi på att jaga piraterna, hellre skapar han nytt. Eero Aarnio (s. 1932) Veikkolan kodissaan Eero Aarnio (f. 1932) i sitt hem i Veikkola 2014.

11 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 11 ARI KARTTUNEN

12

13 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 13 TAITEILIJAN KOSKETUS KONSTNÄRENS BERÖRING TEKSTI TEXT / PÄIVI KARTTUNEN KUVAT FOTON / ARI KARTTUNEN vas. vänst. Pauliina Turakka-Purhonen, Mörkö itse kolmantena Spöket själv tredje, yksityiskohta detalj, Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttelyn Kosketus toinen osa avautuu EMMAssa toukokuussa Se jatkaa ihmisyyden variaatioiden pohdintaa. EMMA-lehti kysyi Saastamoisen säätiön PÄIVI KARTTUSELTA, miten taiteilijapersoonat ilmenevät näyttelyn teoksissa. Päivi vastaa siihen tekstillä muutamasta taiteilijasta, joiden ajatuksia ja teoksia hän pohdiskelee tällä hetkellä. Ääneen pääsee myös kuvataiteilija Pauliina Turakka-Purhonen. Den andra delen av Saastamoinenstiftelsens samlingsutställning Beröring öppnas i EMMA i maj Den fortsätter begrundandet av mänsklighetens olika variationer. Tidningen EMMA frågade PÄIVI KARTTUNEN från Saastamoinenstiftelsen på vilket sätt konstnärspersonligheterna framträder i utställningens verk. Päivi svarar genom att skriva om några av konstnärerna, vars tankar och verk hon för närvarande funderar på. Bildkonstnär Pauliina Turakka-Purhonen kommer också till tals.

14 14 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Tacita Dean THE BOOK END OF TIME Kuvataiteilija Tacita Deanin (1965) På bildkonstnär Tacita Deans (1965) valokuvasta hahmotamme ensin fotografi varseblir man först kanske en ehkä jäätyneen kirjan tai kristallikirjan. Katoavuus, aineettomuus Motivet avspeglar förgänglighet och isbelupen bok eller en bok av kristall. välittyy kuvan kohteesta, tuota et immaterialitet; den där kan man inte voi ottaa käteesi tai se hajoaa ja häviää taivaan tuuliin. försvinner med vinden. gripa tag i utan att den går i kras och Kun tiedät, että teos liittyy Deanin matkoihin Utahin suola-alueille ter sig till Deans resor till saltsjödistrik- När man känner till att verket anslu- ja hänen vuoden 2013 filmiinsä JG, pohdit sitä eri tavoin. Tiedät, että taiteilija on käynyt kirjeenvaihtoa ett annat sätt. Man vet att konstnären har korresponderat tet i Utah och hennes film JG från år 2013, tänker man på brittiläisen tieteiskirjailija J.G. Ballardin ( ) med den brittiska science fiction-författaren J.G. Ballard kanssa muun muassa yhteisestä kiinnostuksen kohteesta Robert Smithsonista ( ) ja tämän vuonna samma intresse Robert Smithson ( ) och hans ( ) bland annat om föremålet för deras gemen Utahin Suurelle Suolajärvelle toteuttamasta teoksesta Spiral Jetty, joka on eräs maataiteen ikoneista. Tari- skapade på Stora Saltsjön i Utah år Det berättas att verk Spiral Jetty, en av ikonerna inom jordkonsten, som han na kertoo, että Dean vei Ballardin novellin Voices of Time Dean förde Ballards novell Voices of time (1960) till Saltsjön (1960) Suolajärvelle ja antoi sen olla viikkoja suolaveden och lämnade den utsatt för saltvattnet i veckor. Den kristalliserades så att den inte längre gick att flytta på, eftersom vaikutuspiirissä. Se kiteytyi niin, ettei sitä voinut enää siirtää, koska se olisi hajonnut. Dean otti kameran käyttöönsä ja pysäytti prosessin valokuvan hetkeen. hejdade processen i fotografiet. den skulle ha smulats sönder. Dean tog till kameran och Teokseen syntyy käsitteellinen ulottuvuus taiteilijoiden keskinäisistä eleistä ja sidoksesta tiettyyn paikkaan. nas ömsesidiga åtgärder och anknytning till en viss plats. Verket får en begreppslig dimension genom konstnärer- Tarina kuvaa Tacita Deanin syvällistä ja moniulotteista Berättelsen avspeglar Tacita Deans djupsinniga och mångfacetterade konstnärspersonlighet. Deans verk ställer för taiteilijapersoonaa. Deanin teos kysyy osaltaan, onko ihmisen ja luonnon suhteessa meneillään peruuttamaton häiriötila. naturen uppstått ett oåterkalleligt sin del frågan om det i förhållandet mellan människan och störningstillstånd.

15 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 15 Tacita Dean, The Book End of Time, 2013.

16 16 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI

17 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 17 Pauliina Turakka-Purhonen MÖRKÖ ITSE KOLMANTENA SPÖKET SJÄLV TREDJE Pauliina Turakka-Purhonen (1971) jät-pauliintää jäljen persoonallisella ilmaisul- lämnar ett spår genom sitt personliga Turakka-Purhonen (1971) laan: Mörkö on jonkinlainen toisinto uttryckssätt: Spöket är en slags variant av motivet Anna själv tredje. Jag aiheesta Anna itse kolmantena. Olen nähnyt keskiaikaisia versioita siitä har sett medeltida versioner av det i kirkoissa Ahvenanmaalla. Mörkö oli åländska kyrkor. Under skapandet var tehdessä masennus: se kyllä näkee hyvin seitsemällä silmällään, mutta kun med sina sju ögon, men då händer, föt- Spöket en depression: den ser nog bra kädet, jalat ja suu puuttuu, vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Kyse oli kai periytyväs- att påverka begränsade. Det var väl fråga om en ärftlig ter och mun saknas är möjligheterna tä masennuksesta, tai edellisten sukupolvien taakasta. depression, eller en börda från tidigare generationer. Tehdessä se musta tuppisuu alkoi näyttää omakuvalta. Under skapandet började den svarta fåordiga likna ett Ei tuntunut mukavalta, ei. Sisältö tietysti liukuu kun elämäntilanteet vaihtuvat. Toivottavasti muillekin. flyter förstås när livssituationerna växlar. Hoppeligen självporträtt. Det kändes inte trevligt, nej. Innehållet Kävin jossain kohtaa piirtämässä kansallismuseolla också för andra. ja huomasin, että aika monelta puupyhimykseltä siellä Ett tag gick jag för att teckna på nationalmuseet och puuttuu kädet ja niinhän oli kirkoissakin. On tullut kädettömiä, jalkapuolia ja jalattomia ukkeleita katsottua der, och likadant var det i kyrkorna. Man har sett både märkte då att ganska många trähelgon där saknar hän- kerran jos toisenkin. en och annan handlös, enbent och benlös gubbe. Puhekuplassa on Johanneksen evankeliumin alku: / I I pratbubblan står inledningen till Johannes evangelium: / I begynnelsen var ordet och ordet var hos / God- begynnelsen var ordet och ordet var hos / Godjumalan karsin pois kun kyse taisi olla enemmän puhumisesta, guden gallrade jag bort då det var mera fråga om prat, om sanoista tapana purkaa mörköjä. Valoina pimeässä. Niin ord som medel att schasa bort spöken. Som ljus i mörkret. siinä kävi sitten kuitenkin että lapsi kannattelee puhetta, Så gick det ändå så att det är barnet som bär upp pratet, vaikka tarkoitus oli päinvastainen: taakan purkaminen. fast avsikten var den motsatta: att lossa på bördan. Pauliina Turakka-Purhonen, Mörkö itse kolmantena Spöket själv tredje, 2011.

18 18 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Sarah Morris ABI (RIO) Sarah Morris (1967) on nykytaiteilija, För nutidskonstnären Sarah Morris jolle maalauksen rakenne on tärkeä. (1967) är målningens struktur viktig. Hän käyttää voimakkaita värejä ja Hon använder starka färger och kontraster och varierar storleken på färgytor och kontrasteja, väripintojen ja rakenteellisten elementtien koon vaihteluita maalauksen sisällä. Morris saa enkla medel bygger Morris upp ett ef- strukturella element i målningen. Med yksinkertaisin keinoin maalauksiinsa voimakkaan tilavaikutelman. Även om Morris i målningarna Bye, fektfullt intryck av rymd i sina målningar. Vaikka Morris käsittelee Bye, Bye Bye Brazil behandlar sitt förhållande till Brazil maalauksissa suhdettaan arkkitehtuuriin, ja nimeää ne jopa Rion rakennusten nimien pohjalta, Mornader i Rio, behandlar Morris konst framför allt hennes arkitekturen, och till och med namnger dem efter byggrisin taiteessa on kyse ennen kaikkea hänen suhteestaan förhållande till modernismen. Morris målar i förhållande modernismiin. Morris maalaa suhteessa modernismiin ja till modernismen och modernismens historia. Man kan modernismin historiaan. Hänen maalauksiaan voi katsoa betrakta hennes målningar utan att känna till vad som ilman, että tietää mistä hän on alkuvirikkeensä saanut. ursprungligen inspirerat henne. Arkitekten Oscar Niemeyer, död år 2012, som satt sin prägel på den bebyggda Vuonna 2012 kuollut, brasilialaiselle rakennetulle ympäristölle leimansa antanut arkkitehti Oscar Niemeyer omgivningen i Brasilien, torde ha varit en betydelsefull lienee yksi tärkeä visuaalinen keskustelukumppani. visuell samtalspartner. Sarah Morris, ABI (RIO), 2013.

19 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 19

20 irtiottoja arjesta tapiolassa! KoKo ohjelmisto myös mobiilissa: m.espoonkulttuurikeskus.fi KulttuuriauKio 2, tapiola Klassisen musiik in huiput Espoon kulttuurikeskuksessa farm.fi liput lippupisteestä. kausikortit alkaen. Jäsenyys vain 25 / vuosi. Osta EMMA SHOPin myymälästä tai verkkokaupasta: shop.emma. museum VUOSILIPPU EMMAAN. LIITY EMMA-KLUBIIN.

21 LATAA EMMAN MOBIILIAPPLIKAATIO JA KOE TAITEEN VAIKUTUS MOBIILISTI / LADDA NED EMMAS MOBILAPP OCH LÅT KONSTEN NÅ DIG VIA MOBILEN / Tietoa näyttelyistä ja kokoelmista / Taidesuunnistus / Ajankohtaiset uutiset / Yllätysteoksia / Lue QR koodeja EMMAssa / Information om utställningarna och samlingarna / Konstorientering / Aktuellt / Överraskningsverk / Läs av QR koder på EMMA /

22 22 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI [ teos työpaikallani ] TAIDETTA HYVINVOINTIIN TEKSTI / HENNA PAUNU KUVA / ARI KARTTUNEN EMMAssa tehdään työtä julkisen taiteen parissa. Käynnissä on poikkeuksellisen suuri taidehanke osana Espoon sairaalan rakentamista. Haastattelimme Espoon sosiaali- ja terveystoimen perusturvajohtaja Juha Metsoa. Millaista sairaalaa nyt rakennetaan? Espoon sairaala tulee Jorvin yliopistollisen sairaalan ja sen hoitopalveluiden viereen. Siitä tulee viihtyisä ja hotellimainen kuntoutus- ja kotiutussairaala, jossa on 270 yksityishuonetta. Luomme uudenlaista ikäihmisten hoitomallia. Ahkeran treenin ja hikoilun jälkeen kuntoutuksesta palaudutaan mahdollisimman nopeasti kotioloihin. Mikä on taiteen rooli tässä sairaalassa? Taide on ollut suunnitelmissa mukana alusta lähtien. Tutkimusten mukaan kulttuuriharrastuksilla on merkitystä ihmisen terveyteen, hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Sairaalassa taide on osa kokonaisvaltaista esteettistä suunnittelua vaikuttaen potilaiden lisäksi omaisiin ja työntekijöihin. Mikä on oma suhteesi kuvataiteeseen? Käyn näyttelyissä usein ystävien kanssa. Kokemukset kuvataiteen parissa ovat myös sosiaalisia tapahtumia. Teokset yllättävät, herättävät keskusteluja ja tunteita. Epämukavuusalueelle joutumistakaan ei pidä pelätä. Taiteen avulla voidaan käsitellä myös vaikeita asioita. Yksi esimerkki tästä on Picasson Guernican pommitusta kuvaava teos Reina Sofia -museossa Madridissa. Taidekokemukset ovat henkilökohtaisia, mutta jaettavissa ystävien ja läheisten kanssa. Juuri tällä on ratkaisevaa merkitystä terveydelle. Juha Metso on koulutukseltaan lääketieteen ja kirurgian tohtori ja toimii Espoon kaupungin perusturvajohtajana. Metso on mukana Espoon sairaalan 150 miljoonan euron rakennushankkeessa, joka valmistuu vuonna EMMA toimii hankkeessa kuvataidehankintojen asiantuntijana.

23 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 23 [ konst på arbetsplatsen ] KONST FÖR HÄLSAN TEXT / HENNA PAUNU FOTO / ARI KARTTUNEN På EMMA arbetar man med offentlig konst. Just nu pågår ett synnerligen stort konstprojekt i anknytning till byggandet av Esbo sjukhus. Vi intervjuade omsorgsdirektör Juha Metso, som leder social- och hälsovårdssektorn i Esbo. Hurdant blir det nya sjukhuset? Esbo sjukhus byggs bredvid HUCS Jorvs sjukhus och de omsorgstjänster som finns där. Det ska bli ett trivsamt och hotelliknande rehabiliterings- och hemflyttningssjukhus med 270 enkelrum. Vi skapar en ny modell för äldrevården: Rehabiliteringen går ut på intensiv träning och sedan får patienterna åka hem så fort som möjligt. Vilken roll ska konsten få i det nya sjukhuset? Konsten har funnits med i planerna från första början. Enligt forskningsrön är kulturaktiviteter viktiga för att människan ska känna sig frisk, kry och lycklig. På sjukhuset ingår konsten i den övergripande estetiska utformningen, som påverkar såväl patienterna och deras anhöriga som de som jobbar på sjukhuset. Vilken är din relation till bildkonst? Jag går ofta på utställningar med mina vänner. Konstupplevelser är nämligen också sociala händelser. Konstverk överraskar, skapar debatt och väcker känslor. Man ska inte vara rädd för att hamna utanför sin bekvämlighetszon. Genom konst kan man hantera även svåra frågor. Ta till exempel Picassos målning om bombningen av staden Guernica, som finns på Museo Reina Sofía i Madrid. Konstupplevelser är personliga men man kan dela dem med sina nära och kära. Det är just det som är så viktigt för hälsan. Juha Metso är medicine och kirurgie doktor och arbetar som omsorgsdirektör på Esbo stad. Han medverkar i byggandet av Esbo sjukhus, som ska stå färdigt Byggprojektets värde är 150 miljoner euro. EMMA bistår projektet med expertis för konstanskaffningarna.

24 24 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI LEIKISTI, MUTTA TOSISSAAN TEKSTI TEXT / OSCAR ORTIZ NIEMINEN KUVAT FOTON / L-G NORDSTRÖMIN SÄÄTIÖ L-G NORDSTRÖMS STIFTELSE

25 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 25 LEKFULLT, MEN PÅ ALLVAR

26 RAKENNAN TAITEEN MATEMAATTISESTI, KUTEN TAPAHTUU MUSIIKISSA, TEEN MUSIIKKIA SILMÄLLE, SIINÄ ON SOINTUA JA RYTMIÄ, JOTKA PERUSTUVAT VÄRIEN OMAAN MEKANIIKKAAN.

27 TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONSTMUSEUM 27 Legendaarisen nahkatorvensa Lars-Gunnar Nubben Nordström ( ) otti esiin aina sopivassa ja hieman piristystä vaativassa tilanteessa. Sellainen sattui kohdalle hyvässä seurassa, vaikkapa näyttelynavajaisten tai taiteilijajuhlien spontaanina ohjelmanumerona. Taiteilijan soitin ei kuitenkaan ollut ihka oikea. Puhaltimensa Nordström muodosti ristimällä kädet suun eteen kaikukopaksi. Torvestaan taiteilija sai muodostettua kumean, mutta korkeahkon trumpetin sointua muistuttavan äänen. Kovana jazzfanaatikkona tunnettu Nubben tapaili nahkatorvellaan antaumuksellisesti tuntemiaan säveliä. Soittosessioita todistaneiden ystävien muistoihin hänen eläytymisensä musiikkiin on painautunut kokonaisvaltaisena. Lystikästä käsipuhallintaan Nordström saattoi intoutua pärisyttelemään minuuttikaupalla. Sin legendariska handtrumpet plockade Lars-Gunnar Nubben Nordström ( ) alltid fram vid lämpliga tillfällen som krävde litet uppiggning. Detta inträffade i gott sällskap, till exempel som en spontan programpunkt på utställningsvernissager eller konstnärsfester. Konstnärens instrument var dock inte helt äkta. Sitt blåsinstrument formade Nordström genom att korsa händerna framför munnen som en resonansbox, ur vilken han lyckades frambringa ett dovt, men ganska högt läte som påminde om trumpetens klang. Nordström var känd som en ivrig jazzfanatiker och tog entusiastiskt ut bekanta melodier på handtrumpeten. De vänner som bevittnade spelsessionerna minns att han levde sig in i musiken helt och fullt. Nordström kunde inspireras till att frusta i sitt lustiga instrument i flera minuter. JAG BYGGER UPP KONSTEN MATEMATISKT, LIKSOM I MUSIKEN, JAG SKAPAR MUSIK FÖR ÖGAT, MED KLANG OCH RYTM SOM GRUNDAR SIG PÅ FÄRGERNAS EGEN MEKANIK.

28 28 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI KUNPA IHMISET JONAIN PÄIVÄNÄ PYSTYISIVÄT NÄKEMÄÄN VÄREJÄ JA MUOTOJA TAITEESSA SAMALLA ITSESTÄÄN SELVÄLLÄ TAVALLA KUIN HE KUUNTELEVAT MUSIIKISSA SÄVELIÄ JA SOINTUJA. Nubbenin taiteilijuudessa risteytyivät itsepintainen idealismi ja leikkimielinen improvisointi luvun alussa hän kehitteli valmiiksi muodon, värin ja viivan vuoropuheluun perustuvan abstraktin kuvamelodian, jonka sävelasteikossa hän pysyi uskollisesti uransa loppuun asti. Taidekäsitykseensä Nordström suhtautui äärimmäisellä vakavuudella: ainoastaan sellainen taide, joka irrottautuu esittävyyden latistavista vaatimuksista, voi kestää ikuisesti. Silti kuvansa ja veistoksensa hän rakensi lapsenomaisella uteliaisuudella ja leikillisellä kokeilunhalulla. Ympäröivä maailma oli täynnä virikkeitä, jotka toimivat konkreettisina lähtökohtina Nubbenin ei-esittäville aiheille. Taitelijan syvällinen paneutumiskyky kuvataiteeseen ja musiikkiin herätti ulkopuolisissa helposti ihastusta. Hänet muistetaan poikkeuksetta välittömänä, hyväntuulisena ja huumorintajuisena hahmona nordströmiläinen charmi puri niin Pariisissa kuin New Yorkissakin. Sammaleenvihreä oli väri, josta Lars-Gunnar Nordström piti sen kaikissa eri sävyissä. Mieltymyksensä heijastui suoraan niin Lallukan kodin sisustuksen detaljeihin kuin hänen omassa pukeutumisessaan. Taiteilijan olemuksen omaleimaisiin tunnuksiin kuului myös kaulaa myötäilevä parta. Se onnistui kohottamaan ihmisten arvostelevia silmäkulmia 1940-luvun loppupuolelta lähtien. Kasvojen karvoitus oli osa Nubbenin tietoisesti rakentamaa ja epäsovinnaisuuteen perustuvaa taiteilijaimagoa. Sillä hän pyrki erottautumaan aikakauden siloposkisesta ja esteettisesti salonkikelpoisesta valtavirrasta. Nordströmin identiteetti nojautui käsitykseen itsestään muista riippumattomana oman tien kulkijana. Kosmopoliittitaiteilija jaksoi muistuttaa jatkuvasti, kuinka hän oli kotimaassaan väärin ymmärretty ja epäsuosiossa, myös ilmeisen menestyksen aikoina. Erikoislaatuisuuttaan Nubben korosti aina leikisti, mutta kuitenkin tosissaan. I Nordströms konstnärsskap blandades obeveklig idealism med lekfull improvisation. I början av 1950-talet utvecklade han den abstrakta bildmelodi som grundade sig på form, färg och linje, och vars tonskala han förblev trogen ända till slutet av sin konstnärsbana. Nordström stod med yttersta allvar fast vid sin konstuppfattning: endast sådan konst, som frigör sig från banaliserande krav på föreställande, kan vara för evigt. Ändå skapade han sina bilder och skulpturer med barnslig nyfikenhet och lekfull experimentlusta. Den omgivande världen var full av impulser, som fungerade som konkreta utgångspunkter för Nordströms ickeföreställande motiv. Konstnärens djupa inlevelseförmåga i bildkonsten och musiken väckte lätt förtjusning hos utomstående. Han ihågkoms allmänt som en omedelbar, gladlynt och humoristisk person den nordströmska charmen bet såväl i Paris som i New York. Mossgrönt var den färg som Nordström föredrog i alla dess nyanser. Denna förkärlek avspeglade sig såväl i inredningsdetaljerna i hemmet i Lallukka som i hans egen klädsel. Det mest särpräglade kännetecknet för konstnärens habitus utgjorde skägget som täckte halsen. Det fick folk att lyfta på kritiska ögonbryn ända från och med slutet av 1940-talet. Det ludna ansiktet var en del av den okonventionella konstnärsimage som Nubben medvetet byggde upp. Med hjälp av det strävade han till att skilja OM MÄNNISKORNA EN DAG KUNDE SE FÄRGER OCH FORMER I KONSTEN PÅ SAMMA SJÄLVKLARA SÄTT SOM NÄR DE LYSSNAR TILL TONER OCH KLANGER I MUSIKEN. sig från den tidens slätkindade och estetiskt salongsfäiga huvudströmningar. Nordströms identitet baserade sig på uppfattningen av sig själv som en som går sin egen väg, oberoende av andra. Kosmopolitkonstnären påminde ständigt om hur missuppfattad och impopulär han var i hemlandet, också under tider av obestridlig framgång. Nubben poängterade sin originalitet alltid lekfullt, men ändå på allvar.