Henkilöstökertomus. Köyliön kunta

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 205 Köyliön kunta

2 SISÄLTÖ HENKILÖSTÖKERTOMUS 205. HENKILÖSTÖRAKENNE Henkilöstön määrä Henkilöstö osastoittain Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön palvelussuhteen kesto Henkilöstön kotikunta HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS VUOSITYÖAJAN KÄYTTÖ Henkilötyövuosikertymä Säännöllinen vuosityöaika Poissaolot HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstö ja palkkakustannukset Koulutus TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työterveyshuolto Työsuojelu Työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön huomioiminen HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN SEURANTA JA ARVIOINTI TASAARVO JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET VUOSINA YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA Liite n:o Kunnan virat ja toimet 3.2. Liite n:o 2 Köyliön kunnan työsuojelutoiminnan perustietoja 205 Liite n:o 3 TYKY toiminta vuonna 205 Lähteet Kunnan henkilöstöhallinnon järjestelmä Kunnan taloushallinnon järjestelmä Yhteistyötoimikunnan pöytäkirjat Työterveyshuollon tilastot KT Kuntatyönantajien henkilöstötilastot Kevan tilastot

3 HENKILÖSTÖKERTOMUS 205 Henkilöstökertomuksessa kuvataan Köyliön kunnan henkilöstövoimavaraa erityisesti tilastoaineistosta saatavien tietojen avulla. Tilastotiedoilla voidaan kuvata esimerkiksi henkilöstön määrää, rakennetta, poissaoloja ja henkilöstökustannuksia. Perustana henkilöstökertomukselle on Suomen Kuntaliiton suositus henkilöstötilinpäätöksestä kuntaalalla. Kunnan henkilöstö on ennen kaikkea tuottamassa palveluita kuntalaisille, mutta henkilöstöä voidaan toisaalta pitää organisaation investointina ja perustavanlaatuisena voimavarana. Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa johdolle, henkilöstöasioista vastaaville ja henkilöstölle tietoa henkilöstövoimavarojen määrän ja rakenteen kehittymisestä, työajan käytöstä, kustannuksista, pätevyydestä ja henkilöstön tilasta. Tietämys henkilöstövoimavaroista ja niiden kehittämisestä tukee parhaimmillaan tulevaisuuden toiminnan suunnittelua, henkilöstöjohtamista ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Tietoja voivat myös kunnan luottamushenkilöt hyödyntää omassa työssään. Valtaosa kuntien henkilöstöstä työskentelee joko sosiaali ja terveysalan tai sivistys/opetustoimen tehtävissä. Köyliössä toimi näissä tehtävissä lähes 90 % kunnan henkilökunnasta. Naisten osuus kunnan palkollisista oli 8,42 prosenttia ja henkilöstön keskiikä 48 v 8 kk. Sairauspoissaolo nousi 4,22 prosenttiin, mikä sekin on huomattavasti julkisen sektorin keskiarvoa pienempi. Selittävänä tekijänä olivat muutamat pitkät sairauslomat. Sairauslomalla olleiden henkilöiden määrä sen sijaan väheni lähes 20 prosenttia.

4 2. HENKILÖSTÖRAKENNE.. Henkilöstön määrä Henkilöstön määrällä tarkoitetaan henkilöstön lukumäärää 3.2. Köyliön kunnan palveluksessa oli vuoden 205 lopussa 3 työntekijää, joista vakinaisia oli 8,4 % eli 92 henkilöä ja määräaikaisia 8,6 % eli 2 henkilöä. Vuoteen 204 verrattuna vakinaisen henkilöstön määrä väheni kolmella henkilöllä. Määräaikaisen henkilöstön määrä väheni kuudella. Kunnan henkilöstöstä oli vuoden 205 päättyessä virkasuhteessa 3,0 % (35) ja työsopimussuhteessa 69,0 % (78). Työllistettyjä oli yksi henkilö. Vuonna 205 toimissa työskentelevien henkilöiden määrä vähentyi kuudella ja viroissa työskentelevien väheni kolmella. Koko henkilöstön muutos vuoteen 204 verrattuna oli 9 henkilöä. Työsuhteen luonne Vakinaiset Määräaikaiset Virkasuhteiset Työsopimussuhteiset Köyliön kunnan henkilöstö on hyvin naisvaltainen kuten kuntasektori yleensäkin. Kunnan henkilöstöstä oli vuoden 205 päättyessä naisia 8,42 % eli 92 henkilöä ja miehiä 8,58 % eli 2 henkilöä. Vuonna 204 kunnan palveluksessa oli miehiä 7,2 % eli 2 henkilöä ja naisia 82,8 % eli 0 henkilöä.

5 3 Henkilöstön määrä sukupuolen mukaan 205 8,6 % 8,4 % 204 7,2 % 82,8 % ,5 % 5,6 % 83,5 % 84,4 % Naisia Miehiä 20 4,9 % 85, % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 00,0 % KT Kuntatyönantajien vuoden 204 tilaston mukaan kunnallisesta henkilöstöstä vakinaisia oli 78,0 %, määräaikaisia 20,5 % ja työllistettyjä,5 %. Henkilöstöstä oli 27 % virkasuhteisia ja 73 % työsuhteisia. Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 80 % ja miesten osuus 20 %. Naisvaltaisella alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Suurin osa kuntien määräaikaisista onkin sijaisia..2. Henkilöstö osastoittain Sivistystoimi työllisti 58,4 % ja sosiaalitoimi 3,0 % kunnan koko henkilöstöstä. Hallinnon osuus henkilöstöstä oli 5,3 % ja teknisen toimen 5,3 %. Henkilöstön määrä osastoittain Vakinaiset ja määräaikaiset Vakinaiset henk. % Määräaikaiset henk. % Yhteensä henk. % Hallinto ja talousosasto 6 5,3 6 5,3 Perusturvaosasto 24 2,2 9,7 35 3,0 Sivistysosasto 57 50,5 9 8, ,4 Tekninen osasto 5 4,4 0,9 6 5,3 Yhteensä 92 8,4 2 8,6 3 00,0

6 4 Virkasuhteiset ja työsuhteiset Virkasuhteiset henk. % Työsuhteiset henk. % Yhteensä henk. % Hallinto ja talousosasto 3 2,7 3 2,7 6 5,3 Perusturvaosasto 4 3,5 3 27,4 35 3,0 Sivistysosasto 27 23, , ,4 Tekninen osasto 0,9 5 4,4 6 5,3 Yhteensä 35 3, ,0 3 00,0 Henkilöstön määrä osastoittain , % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 0,0 % 0,0 % 5,3 % Hallinto ja talousosasto 2,2 % 27,4 % 2,7 % 2,7 % 3,5 % 50,5 % 23,9 % 9,7 % 8,0 % 34,5 % 4,4 % 0,9 % 0,9 % Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Vakinaiset 5,3 % 2,2 % 50,5 % 4,4 % Määräaikaiset 9,7 % 8,0 % 0,9 % Virkasuhteiset 2,7 % 3,5 % 23,9 % 0,9 % Työsuhteiset 2,7 % 27,4 % 34,5 % 4,4 % 4,4 % Valtakunnallisesti yli 80 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja sivistystoimessa..3. Henkilöstön ikärakenne Kunnan henkilöstön ikärakenteessa näkyy yleinen valtakunnallinen suuntaus. Suurin henkilöstömäärä oli ikäryhmässä vuotiaat (2,2 %) ja pienin henkilöstömäärä ikäryhmässä 5 9 vuotiaat ja ikäryhmässä vuotiaat (0,9 %). Alle 30vuotiaita kunnan palveluksessa vuoden 205 päättyessä oli 4 (3,5 %) ja yli 50vuotiaita 58 (5,3 %) henkilöä.

7 Ikäryhmä henkilömäärä Henkilöstön ikäjäkauma vuosilta Henkilöstön ikä ja sukupuolirakenne Ikäryhmä N M yht. N M yht. N M yht. N M yht. N M yht Yht Keskiikä vuonna v 7 kk vuonna v 2 kk vuonna v 7 kk vuonna v 5 kk vuonna v 8 kk Naisten keskiikä vuonna 205 oli 48 v 6 kk ja miesten 49 v 4 kk.

8 6 Keskiikä osastoittain Keskiikä, v, kk Hallinto ja talousosasto 55 v kk 52 v 6 kk 50 v kk 57 v 5 kk 58 v 5 kk Perusturvaosasto 45 v kk 42 v 0 kk 45 v 6 kk 46 v 2 kk 47 v 7 kk Sivistysosasto 42 v kk 44 v 0 kk 45 v 9 kk 46 v kk 47 v kk Tekninen osasto 55 v 0 kk 55 v 9 kk 56 v 2 kk 57 v 8 kk 59 v kk Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vuoden 204 tilaston mukaan koko kuntasektorin työntekijöiden keskiikä oli 45,7 vuotta. Naisten keskiikä oli 45,8 ja miesten 45,6. Henkilöstön keskiikä on kuntaalalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla..4. Henkilöstön palvelussuhteen kesto Palveluvuodet Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö yhteensä Henkilöstön palvelusaika 35 henkeä Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstö vuotta

9 7 Keskimääräinen palvelussuhteen kesto vuonna 20 v 3 kk vuonna v 7 kk vuonna v 0 kk vuonna v kk vuonna v kk Eläkevakuutusmaksut Muutos % Eläkevak.maksut yhteensä ,2 KuELpalkkaperusteinen ,4 KuELeläkeperusteinen ,9 VaEL ,.5. Henkilöstön kotikunta Kunnan koko henkilöstöstä oli köyliöläisiä 64 henkeä eli 56,6 %. Vuonna 204 köyliöläisiä oli 68 eli 55,7 %. Muista kunnista eniten oli säkyläläisiä (6), euralaisia (8), raumalaisia (6), porilaisia (4), kokemäkeläisiä (3) ja huittislaisia (3). Kaikkiaan kunnan palveluksessa oli henkilöstöä 6 eri kunnasta. 2. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE Alla oleva taulukko esittää kunnan henkilöstön koulutusrakenteen vuoden viimeisenä päivänä. Koulutusaste luokitellaan tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Tutkinnon suorittaneita oli vuonna ,6 % henkilöstöstä. 34,5 % on keskiasteen tutkinnon suorittaneita ja 45, % korkeakoulututkinnon suorittaneita. KOULUTUSASTE Miehet % Naiset % Yht. % Miehet % Naiset % Yh. % Tutkijakoulutus Ylempi korkeakoulu 42,8 3,8 8,8 42,9 4,8 26,4 Alempi korkeakoulu 9,6 0,0 9,9 9,5 9,7 9,7 Alin korkeaaste 9,6 0,0 0,0 9,5,8,0 Keskiaste 23,8 4,6 38,5 23,8 42,0 34,5 Tutkinnon suorittaneet yht. 85,8 75,4 77,2 85,7 78,3 8,6 Ylempi perusaste 4,2 3,8 3,9 4,3 4, 2,3 Alempi perusaste 0,8 8,9 7,6 6, Henkilömäärä yhteensä

10 8 Henkilöstön koulutusrakenne ,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 5,0 0,0 5,0 0,0 42,8 4,6 42,9 42,0 23,8 23,8 9,6 4,2 0,0 3,8 9,5 4,3 4,8,8 4, 9,6 3,8 0,0 0,8 9,5 9,7 7,6 miehet naiset miehet naiset Tutkijakoulutus Ylempi korkeakoulu Alempi korkeakoulu Alin korkeaaste Keskiaste Ylempi perusaste Alempi perusaste 3. HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Vuonna 205 Köyliön kunnassa alkoi 80 palvelussuhdetta ja päättyi 300 palvelussuhdetta. Vuonna 205 alkoi 79 hoitajan tai kotiavustajan sijaisuutta, 5 luokanopettajan ja 20 lehtorin viransijaisuutta, 7 ravitsemistyöntekijän sijaisuutta, 0 siivoojan tai laitosapulaisen sijaisuutta, 7 koulunkäyntiohjaajan sijaisuutta ja 6 henkilökohtaista avustajan sijaisuutta. Kunnan palveluksesta erosi irtisanoutumisen kautta 3 henkilöä. Henkilöstön vaihtuvuus oli 7,2 %. Vakinaisen henkilöstön muutokset Vanhuuseläkkeelle 5 2 Työkyvyttömyyseläkkeelle Yksilölliselle varhaiseläkkeelle Toiminta loppunut 2 Irtisanoutunut/muu syy Yhteensä Uudet viran/toimenhaltijat

11 9 4. VUOSITYÖAJAN KÄYTTÖ 4.. Henkilötyövuosikertymä Henkilötyövuosikertymä %osuus henkilöstöön verrattuna Hallinto ja talousosasto 8,386 6,6608 7,0546 6,3960 5,7500 8,53 6,67 6,93 6,59 6,00 Sosiaalityö ja hallinto 2,8630 3,3798 3,486 3,7600 4,252 2,94 3,38 3,43 3,87 4,42 Kotihoito ja palvelutalo 9,7248 2,0499 2, , , ,23 2,07 2,09 2,3 23,02 Esiopetus 2,376 2,434 2,5502 2,094 2,0984 2,43 2,44 2,5 2,08 2,9 Perhepäivähoito 2, ,9838 2,2827 7,870 7,063 2,9 2,0 20,92 8,40 7,84 Sivistystoimi, hallinto ja yhteiset 2,3522 2,2736 2,9634 2,7372 2,0473 2,4 2,28 2,9 2,82 2,4 Kirjastolaitos 2,0466 2,0275 2,0485,983 2,008 2,0 2,03 2,0 2,04 2,09 Nuoriso ja liikuntatoimi 2,699 2,0000 2,0000 2,0000 2,0000 2,23 2,00,97 2,06 2,09 Lallin koulu 9,093 23, ,472 22,7767 2,7742 9,58 23,3 22,09 23,46 22,7 Kepolan koulu 0,2330,0409,2674,824 2,0603 0,49,05,08 2,6 2,58 Vuorenmaan koulu 2,2063 2,26 Tekninen toimi, hallinto,8329,9809 2,0000 2,0000 2,0000,88,98,97 2,06 2,09 Rakennusten henkilöstö,9383,7794 2,438 2,059,7220,99,78 2, 2,2,79 Vesihuoltolaitos,0000,0000,0000,0000,0000,02,00 0,98,03,04 Yhteensä 97,599 99,895 0,797 97,075 95, ,00 00,00 00,00 00,0 00,0 Köyliön kunnan henkilötyövuosikertymä vuonna 205 oli 95,9 kokoaikaista henkilötyövuotta. Henkilötyövuosi tarkoittaa henkilökunnan potentiaalista kokonaistyöpanosta vuodessa. Tästä luvusta ei ole vähennetty palkallisia poissaoloja ja osaaikaiset virat/toimet on yhdistelty kokoaikaisiksi Säännöllinen vuosityöaika Vuosityöaika Ei tehty Tehty kokonais Säännöllinen vuosityöaika vuosityöaika vuosityöaika ,82 (4,6 %) ,98 (85,4 %) ,80 (00,0 %) ,34 (3,5 %) ,89 (86,5 %) ,23 (00,0 %) ,22 (2,8 %) ,68 (87,2 %) ,90 (00,0 %) ,98 (3,7 %) 70 75,79 (86,3 %) ,77 (00,0 %) ,98 (3,5 %) 7 908,35 (86,5 %) ,33 (00,0 %) Palvelujen tehokkaan ja taloudellisen tuottamisen arvioimiseksi seurataan henkilöstön todellista työpanosta eli kuinka kokonaistyöaika jakautuu tehtyyn työaikaan ja poissaoloaikaan. Tehty työaika pitää sisällään säännöllisen työajan, lisä ja ylityöajan sekä koulutukseen käytetyn ajan. Tehdyn työajan seurannan yksikkö on tunti.

12 kpl 0 Kokonaisvuosityöaika on virka ja työehtosopimusten mukainen säännöllinen vuosityöaika (tuntia vuodessa), josta on vähennetty pyhät, mutta ei vuosilomia. Työhön liittyvään työnantajan kustantamaan koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi. Ei tehtyä työaikaa ovat palkalliset poissaoloajat, esim. sairauslomat, äitiysvapaat, vuosilomat Poissaolot Poissaolot vuonna 205 jakaantuivat seuraavasti: Poissaolot Lomautus 3, % Muut palkattomat vapaat,8 % Toisen tehtävän hoito 7,0 % Vuorotteluvapaat 7, % Vuosiloma 4,9 % Muut palkalliset vapaat 5,5 % Äitiys ym. perhevapaat 6, % Sairausloma 6,5 % Koulutus,0 % Vuosilomat Vuosilomapäiviä pidettiin vuonna 205 yhteensä työpäivää. Vuonna 204 vuosilomapäivien määrä oli Opettajat eivät ole mukana vuosilomaseurannassa. Vuosilomajaksojen jakautuminen päivä 23 päivää 40 päivää päivää tai yli

13 kpl Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot säännöllisestä työajasta 4,22 %. Vuonna 205 oli sairauspoissaolopäiviä 20 työpäivää, poissaolotapauksia 20 ja sairauslomalla olleita henkilöitä 74. Edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissaolopäivät lisääntyivät 25,7 %:lla ja poissaolotapaukset vähenivät 5:lla. Sairauslomalla olleiden henkilöiden määrä väheni 8,7 %:lla. Vuonna 204 sairauspoissaolot säännöllisestä työajasta olivat 3,38 %. Sairauslomien kestot työpäivinä päivä 23 päivää 40 päivää 60 päivää yli 6 päivää

14 2 5. HENKILÖSTÖMENOT 5.. Henkilöstö ja palkkakustannukset Henkilöstökustannuksilla tarkoitetaan työnantajan palvelussuhteessa olevalle henkilöstölle maksamaa kokonaispalkkaa tehdystä työajasta ja palkallisesta poissaolosta sekä näihin kohdistettuja sosiaaliturvamaksuja ja muita välillisiä kustannuksia. Henkilöstökustannukset tilinpäätöksen mukaan palkat , , , , ,29 sivukulut , , , , ,87 yhteensä , , , , ,6 muutos % 0,6 +2,8 +4,0 2,2 +2, Ansiokehitys (Lähde: Kuntatyönantajat)

15 3 Kuntasektorin palkansaajien säännöllisen työajan ansio ja lukumäärä sukupuolittain vuonna 204 Sukupuoli Kokoaikaiset Osaaikaiset Säännöllisen työajan ansio, e/kk Ansion muutos, % Miehet ,2 % Naiset ,0 % Yhteensä ,8 % Säännöllisen työajan ansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta peruspalkka tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät työaikalisät toimihenkilöiden tulos ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot luontoisetujen verotusarvo (palkkarakennetilastossa lisäksi ei tehdyltä työajalta maksettu palkka). Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa käytetään kuitenkin myös käsitettä säännöllisen työajan ansio tulospalkkioiden kanssa. Säännöllisen työajan ansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi tuntipalkkatilastoissa säännöllisen työajan ansio sisältää aika, urakka ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat sekä sunnuntai ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia. Lähde: Tilastokeskus OVTES:n alaiset palkat korottuivat ,4 % ja teknisten sopimuksen alaiset palkat 0,29 %. KVTES:n alueella tehtiin alaraja tarkistuksia Köyliössä 9 henkilön alaraja korottui. Kuntaalan virka ja työehtosopimukset ovat voimassa Palkanlaskennan kautta maksettiin palkkoja ja palkkioita seuraavasti: KuEL , , , , ,45 VaEL , , , , ,73 Kokouspalkkiot 3 485, , , , ,00 Omais ja perhehoitajat sekä tukihenkilöt , , , , ,4 Yli 68vuotiaille 3 400,3 Alle 8vuotiaille 3 383,39 57, ,94 643,24 889, Yhteensä , , , , ,43 Ennakkoperintärekisteriin kuulumattomat 29,00

16 Koulutus Työhön liittyvään työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistui 24 henkilöä. Kestoltaan koulutukset olivat lyhyitä osapäivästä 3 päivään kestäviä tilaisuuksia. Koulutuksessa oltiin vuoden 205 aikana yhteensä 7 kalenteripäivää. Henkilöstökoulutuksesta päätti kukin vastuualue itsenäisesti tehtävien asettamien vaatimusten ja käytettävissä olleiden määrärahojen puitteissa. Vuodelle 205 on laadittu koulutussuunnitelma. Koulutuksen kesto päivinä päivä 2 päivää 3 päivää yli 4 päivää Koulutuspäivät henkilöä koulutuspäiviä Henkilöstökoulutuksesta vuosina aiheutuneet kustannukset ovat seuraavat: Yleishallinto 3 700, , , , ,50 Sivistystoimi 254,00 686,65 878,85 463, ,00 Sosiaalitoimi 2 524, , ,0 47,48 257,00 Tekninen toimi 388,60 70,00 24,25 59,00 Yhteensä 6 868, , , , ,50

17 5 6. TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) tuli voimaan Näin kuntien ja kuntayhtymien työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoimintamenettelyn sääntely saatettiin lain tasolle, kun se aikaisemmin perustui Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen kesken sopimaan yleissopimukseen, joka oli oikeusvaikutuksiltaan virka ja työehtosopimus. Kunnanhallitus irtisanoi elokuussa 2007 Köyliön kunnassa lukien voimassa olleen yhteistoimintasopimuksen päättymään työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annetun lain voimaantulon johdosta. Yhteistoiminnan tarkoituksena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöä koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Lain mukaan jokaisessa kunnassa pitää olla yhteistoimintaelin. Sen toimikausi on neljä vuotta ja tarvittaessa voidaan sopia useamman kunnan yhteisestä yhteistoimintaelimestä. Köyliön kunnan edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta. Toimikunnassa on 8 jäsentä, joista 2 on työnantajan edustajaa ja 6 työntekijöiden edustajaa. Työnantajan edustajat vuosina ovat kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Männistö (varajäsen varapuheenjohtaja Riitta Sianoja) työsuojelupäällikkö, perhepäivähoidon ohjaaja Eija Peltonen. Henkilöstöjärjestöt valitsevat keskenään sopimallaan tavalla kuusi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, kuitenkin siten, että henkilöstöjärjestöjen valitsemista jäsenistä yksi on työsuojeluvaltuutettu ja hänen varajäsenensä varavaltuutettuja. Henkilöstön edustajat vuosina ovat (suluissa varajäsen): perhepäivähoitaja Eliisa Raski, työsuojeluvaltuutettu (Merja Jalonen ja Maria Aaltonen) siivooja Sirkka Huhtala (Veikko Jalonen) palvelusihteeri Marita Hyötilä (Marja Viskari) ravitsemistyöntekijä Merja Mikkola (Soile Vähätalo) luokanopettaja Anu Lehtinen (Ari LiukkoSipi) hoitaja Pirjo Virtanen (Marja Hakala) Yhteistyötoimikunta toimii lakisääteisenä ja kunnallisen alan työsuojelusopimuksen mukaisena työsuojelutoimikuntana. Työsuojeluhallinnon valvontahankkeen ( ) tarkastukset eivät koskettaneet Köyliön kuntaa vuonna TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 7. Työterveyshuolto Köyliön kunnan työterveyshuoltopalvelut tuottaa Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymä. Säkylän terveysasemalla työterveyshuollosta vastaavat työterveyslääkäri, kaksi työterveyshoitajaa ja työfysioterapeutti. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työ ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuolto toteutetaan kunnanhallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti ja se sisältää lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi henkilökunnan sairaanhoidon. Lakisääteinen työterveyshuolto käsittää työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja työkykyä ylläpitävän toiminnan, tietojen antamisen ja ohjauksen sekä ensiapuvalmiuden ylläpidon. Työterveyshuoltona annettavaan sairaanhoitoon kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilöiden palvelut sekä yleislääkäritasoiset laboratorio, röntgen ja ultraäänitutkimukset. Tarvittaessa annetaan röntgenlääkärin lausunto tehdyistä tutkimuksista.

18 6 Henkilöstön sairauspoissaolojen seuranta on järjestetty. Tiedot sairauspoissaoloista toimitetaan säännöllisesti työterveyshuoltoon. Kelan järjestämään ammatillisesti syvennettyyn varhaiskuntoutukseen (ASLAKkurssit) on tehty työterveyshuollon aloitteesta hakemuksia eri ammattiryhmille. Vuodesta 200 lukien Köyliön kunnan henkilöstöä on osallistunut ASLAKkursseille 0 2 vuodessa. Kurssit ovat kestäneet 3 4 viikkoa ja ne on toteutettu 2 3 jaksossa. Osa kursseista on toteutettu kuntien yhteiskursseina mm. Ikaalisten Kylpylässä, Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa, Kiipulan Kuntoutuskeskuksessa Turengissa, Kuntoutus Peurungassa Laukaassa ja Reumaliiton Kuntoutumiskeskus Apilassa Kangasalla. Vuonna 205 ei haettu uusia ASLAKkursseja. ASLAKkursseille osallistuminen vuosina : opetushenkilöstö 6 päivähoitohenkilöstö 4 esimiehet 2 kotihoitohenkilöstö 3 toimistotyöntekijät 2 ruokapalveluhenkilöstö hoitohenkilöstö siivoushenkilöstö yhteensä 20 Lisäksi kaksi henkilöä on osallistunut TYKkuntoutukseen (työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus). työterveyshuolto työ työ työ työsai ter sai ter sai ter sai terraan veyshuolto raan veys raan veysraan veyshoito hoito huolto hoito huolto hoito huolto Käynti työterveyslääkärillä Käynti työterveyshoitajalla Käynti fysioterapeutilla Laboratoriokäyntejä Röntgenkäyntejä Työpaikkaselvitykset (h) työterveyslääkäri työterveyshoitaja ,5 9 fysioterapeutti 5,5 2,5 25,5 6 Terveydenhoitaja ohjaus (h) 4 2 Fysioterapeutti: ohjaus (h),5 4,5 7 sairaanhoito Vuonna 205 työterveyshuollon kustannukset olivat 26 97,30 euroa. Näistä korvausluokan I eli lakisääteisen työterveyshuollon menoja oli 6 399,64 euroa ja korvausluokan II eli sairaanhoidon menoja 9 797,66 euroa. Kela korvaa lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista 60 % ja sairaanhoidon kustannuksista 50 %, yhteensä 5 73,98 euroa Työsuojelu Köyliön kunnassa ei ole erillistä työsuojelutoimielintä, vaan yhteistyötoimikunta hoitaa myös työturvallisuuslain nojalla työnantajalle kuuluvat työsuojeluun liittyvät tehtävät Työturvallisuuskeskuksen suostumuksella. Yhteistyötoimikunta on vuoden 205 aikana kokoontunut neljännesvuosittain.

19 7 Työsuojeluorganisaatioon kuuluvat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut ja muut yhteistyötoimikunnan jäsenet (= työsuojeluhenkilöstö). Työsuojelutoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on työsuojelu ja työterveyshuoltohenkilöstön välinen yhteistyö tärkeää. Työsuojelupäällikkönä toimii perhepäivähoidon ohjaaja Eija Peltonen. Työsuojelupäällikkö vastaa työnantajan ja työntekijäin yhteistoiminnasta. Työsuojelupäällikön nimeää työnantaja. Yhteistyötoimikunnan kokoonpano on esitetty henkilöstökertomuksen kohdassa 6 Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta. Työsuojeluasioita hoitaessaan yhteistyötoimikunnan tehtävänä on mm. seurata työolojen sekä turvallisuuden ja terveellisyyden kehitystä, tiedottaa työsuojelusta ja tehdä kehittämisehdotuksia. Työsuojelutoiminnan tavoitteista huolehtivat työnantaja ja työntekijät yhteistyössä. Linjaorganisaatioon kuuluvilla on toimeenpanovalta ja vastuu työsuojeluasioissa. Linjaorganisaatioon kuuluvat kunnanjohtaja, osastopäälliköt ja vastuualueiden esimiehet. Myös työntekijät ovat omalta osaltaan vastuussa omasta työturvallisuudestaan ja turvallisuusohjeiden noudattamisesta. Kunnanhallitus hyväksyi yhteistyötoimikunnan valmisteleman Köyliön kunnan työsuojelun toimintaohjelman. Ohjelma on väline, jonka avulla yhteistyötoimikunta ylläpitää, kehittää ja seuraa kunnan työsuojelua ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Toimintaohjelma päivitetään neljän vuoden välein (päivitetty ). Työsuojelun toimintaohjelmaan liittyvät seuraavat työsuojelua koskevat suunnitelmat ja toimintaohjeet: työterveyshuollon toimintasuunnitelma (khall ) terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta (khall , päivitetty ) Köyliön kunnan päihdeohjelma (khall , päivitetty ) Köyliön kunnan tasaarvosuunnitelma (khall , päivitetty ) asiakasväkivallan hallinnan toimintamalli (yhteistyötmk ) käsin tehtävät nostot ja siirrot (yhteistyötmk ) varhaisen tuen malli (yhteistyötmk ) yhteistoimintaohjeet Köyliön kunnan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta (khall ) Köyliön kunnan toimintaohjeet sisäilman ongelmissa (yhteistyötmk ) turvallisuussuunnitelmat työyksiköissä perehdyttämissuunnitelmat työyksiköissä Köyliön kunnan henkilöstö ja koulutussuunnitelma 205 (khall ) Kunnan sähköpostissa on sisäinen Yleiset kansiot tiedotuskanava. Kaikilla kunnan palveluksessa olevilla henkilöillä on koylio.fi sähköpostiosoite, joten kaikilla on mahdollisuus seurata esim. työsuojelua ja tykytoimintaa koskevaa tiedotusta. Lisäksi kansioissa on esillä mm. kaikki työsuojeluun liittyvät ohjelmat, suunnitelmat ja toimintaohjeet. Köyliön kunnan työsuojelutoiminnan perustietoja 205 on kertomuksen liitteenä n:o Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on henkilöstön työ ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja kohentaminen niin, että se säilyisi hyvänä säädettyyn eläkeikään asti ja vielä sen jälkeenkin. Toiminta on yhteistyötä työterveyshenkilöstön, muiden asiantuntijoiden, henkilöstön ja johdon kanssa. Toiminta kohdistuu sekä henkilöstöön että työntekijöiden fyysiseen ja psyykkiseen työympäristöön. Työkykyä arvioidaan suhteuttaen ihmisen voimavarat työn vaatimuksiin. Voimavarat käsittävät terveyden ja toimintakyvyn, koulutuksen ja osaamisen, arvot ja asenteet sekä motivaation ja työtyytyväisyyden. Voimavarojen tarve riippuu työn ruumiillisista ja henkisistä vaatimuksista, työympäristöstä ja työyhteisöstä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan koordinoijana ja edistäjänä Köyliön kunnassa toimii yhteistyötoimikunta, joka hoitaa myös työsuojeluasiat. Yhteistyötoimikunnan kokoonpano on selvitetty edellä kohdassa 6 Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta.

20 8 Kunnan talousarviossa on erillinen määräraha tyky toiminnan järjestämistä varten. Yhteistyötoimikunta on sopinut periaatteesta, että osa määrärahasta kohdennetaan vuosittain kahden henkilöstöryhmän erityistoimintaan ja osa koko henkilöstölle tarkoitettuun tyky toimintaan. Kohdennettua erityistoimintaa varten yhteistyötoimikunta on jakanut kunnan henkilöstön kuuteen eri toimintaryhmään seuraavasti: Ryhmä I Ryhmä II Ryhmä III Ryhmä IV Ryhmä V Ryhmä VI Kunnanvirasto Perhepäivähoitajat Opettajat Muu koulujen henkilöstö Kotihoito ja palvelutalo Muu henkilöstö (kirjasto ja laitosmiehet) Vuonna 205 kohdennetun erityistoiminnan piirissä olivat perhepäivähoitajat ja kunnanviraston henkilöstö. Yksityiskohtainen selvitys vuonna 205 toteutetusta työkykyä ylläpitävästä toiminnasta on henkilöstökertomuksen liitteenä n:o Henkilöstön huomioiminen Kunta huomioi henkilöstöään kunnanhallituksen hyväksymien huomioimisohjeiden mukaisesti. Huomioiminen tapahtuu 50 ja 60 vuotissyntymäpäivinä sekä eläkkeelle siirtymisen tai muuten kunnan palveluksesta eroamisen yhteydessä. Oman kunnan palveluksessaoloaikaan perustuva palkitseminen ei ole käytössä. Suomen Kuntaliiton kultainen tai hopeinen ansiomerkki kunnallisten palvelusvuosien perusteella luovutetaan henkilöstölle pääsääntöisesti eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Kunta anoo myös vuosittain henkilöstölle Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivänä myöntämiä kunniamerkkejä. Itsenäisyyspäivänä sai neljä kunnan palveluksessa olevaa kunnanhallituksen esityksestä kunniamerkin. 8. HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN SEU RANTA JA ARVIOINTI Kaikista perusteellisin tapa seurata henkilöstövoimavaroja on kahdenkeskisten kehityskeskustelujen käyminen säännöllisin väliajoin. Köyliön kunnassa säännöllisiä kehityskeskusteluja on käyty vuodesta 2006 lähtien. Tavoitteena kehityskeskusteluissa on arvioida edellisen kauden toimintaa ja luoda tavoitteita seuraavalle kaudelle. Kehityskeskustelujen tulisi olla mahdollisuus esimiehen ja työntekijän avoimelle, vuorovaikutteiselle ja luottamukselliselle palautekeskustelulle. Periaatteena on, että jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua kehityskeskusteluihin ainakin kerran vuodessa. Yhteistyötoimikunta on hyväksynyt eläkkeelle siirtymistä koskevan toimintaohjeen, jossa eläkkeelle jäävän toivotaan ilmoittavan työnantajalle aikeistaan jäädä eläkkeelle viimeistään edellisen vuoden kehityskeskustelutilanteessa ennen eläkkeelle jäämistään. Ko. ohjeet on päivitetty TASAARVO JA YHDENVERTAISUUS SUUNNITTELU Tasaarvolaki edellyttää, että kaikki sellaiset työnantajat, joiden palveluksessa on 30 työntekijää, ovat velvollisia laatimaan tasaarvosuunnitelman. Tasaarvoisesta, avoimesta, kannustavasta ja oikeudenmukaisesta työyhteisöstä hyötyvät niin työnantaja kuin työntekijät. Tasaarvosuunnitelman tulee sisältää: ) selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista 2) käynnistettäväksi tai toteutettavaksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasaarvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasaarvon saavuttamiseksi 3) arvio tasaarvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteutumisesta ja niiden tuloksista Köyliön kunnassa tasaarvosuunnitelma on laadittu vuonna 2006 ja se on viimeksi päivitetty Tasaarvokysymykset liittyvät oleellisesti myös työsuojelutoimintaan. Työsuojelussa tasaarvoa on edistetty laatimalla toimintaohje epäasiallisen käyttäytymisen ja häirinnän ehkäisemiseksi (viimeinen päivitys ).

21 9 0. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET VUOSINA Muutos % PALKAT JA PALKKIOT Viranhaltijain palkat ,7 Työsuhteisten palkat ,5 Lomapalkkojen jaksotus Luottamushenkilöiden palkkiot ,5 Viranhaltijoiden kokouspalkkiot ,5 Asiantuntijapalkkiot Sijaisten palkat ,0 Tilapäisten palkat , Erilliskorvaukset ,2 Työllisyysvaroin palkatut ,9 Ansionmenetyskorvaukset Yhteensä ,6 ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut ,4 Opettajien VaEL eläkevakuutusmaksut , KuEL/varhe , ,2 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke ja svmaksut , Työttömyysvakuutusmaksut ,0 Tapaturmavakuutusmaksut ,3 Muut sosiaalivakuutusmaksut ,3 Jaksotetut sos. vak. maksut Yhteensä , HENKILÖSTÖKULUT , HENKILÖSTÖKORVAUKSET Sairausvakuutuskorvaukset ,3 Tapaturmavakuutuskorvaukset ,7 Yhteensä ,2 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ , Henkilöstökulujen osuus toimintamenoista (ulk.) 30,3 %

22 20. YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA Yhteenveto henkilöstökertomuksen tunnusluvuista Henkilöstömäärä Vakinaisia Määräaikaisia Oppisopimuskoulutuksessa Työllistettyjä 2 Henkilöstökulut, Henkilöstökulujen muutos edell. vuoteen verrattuna, % 0,6 +2,8 +4,0 2,2 +, Henkilöstökulut/työntekijä (koko henkilöstö), Henkilöstökulut/asukas, Asukkaat/vakinainen henkilöstö 28,9 28, 27,7 27,9 28,6 Asukkaat/koko henkilöstö 24,6 22,5 22,2 2,7 23,3 Naisten suhteellinen osuus koko henkilöstöstä, % 85, 84,4 83,5 82,8 8,4 Naisten suhteellinen osuus vakinaisesta henkilöstöstä, % 82,5 82,7 8,4 82, 79,3 Suurin ikäryhmä v v v v v. koko henkilöstöstä (2, %) (2,3 %) (20,7 %) (20,5 %) (2,2 %) Yli 50vuotiaiden osuus koko henkilöstöstä, % 36,8 33,6 % 42, % 49,2 % 5,3 % Yli 50vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä, % 4,2 37,8 % 47,4 % 53,7 % 55,8 % Yli 0 vuotta palveluksessa olleiden suhteellinen osuus koko henkilöstöstä 39,5 36,5 % 35,5 % 33,6 % 38,9 %

23 KUNNAN VIRAT JA TOIMET 3.2. Liite n:o KUNNANVIRASTO HALLINTO JA TALOUSOSASTO kunnanjohtaja hallintojohtaja pääkirjanpitäjä taloussihteeri palkkasihteeri toimistosihteeri toimistovirkailija palvelusihteeri laskentasihteeri maaseutuasiamies kanslisti hankevastaava 2 0,67 2 PERUSTURVAOSASTO perusturvajohtaja perhepäivähoidon ohjaaja sosiaaliohjaaja sosiaalityöntekijä toimistosihteeri SIVISTYSOSASTO Lallin koulun rehtori perhepäivähoidon ohjaaja vapaaaikasihteeri TEKNINEN OSASTO tekninen johtaja toimistosihteeri 0,4 0,4 0,4 PALVELUTALO JA KOTIHOITO avopalvelun ohjaaja vanhustyön ohjaaja keittäjäemäntä emäntä ravitsemistyöntekijä laitosapulainen laitoshuoltaja hoitaja kotiavustaja sairaanhoitaja ,5, ,

24 VARHAISKASVATUS ESIOPETUS päiväkodinjohtaja lastentarhanopettaja esiopettaja päivähoitaja esikouluavustaja ryhmäavustaja (oppisop.) koulunkäyntiohjaaja siivooja 0,7 0,6,7 0,8 0,7,7 0,8 0,7 0,,7 0,7 0,,7 0,7 0, PERHEPÄIVÄHOITO perhepäivähoitaja RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO perhepäivähoitaja 5 5 4,5 4,5 4,5 OMAISHOITO henkilökohtainen avustaja 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 PERUSKOULUT KEPOLAN KOULU lehtori rehtori luokanopettaja emäntä ravitsemistyöntekijä siivooja koulunkäyntiohjaaja 6 0,7 5,9 5 2,67 5 2,73 5 2,73 LALLIN KOULU rehtori (Lallin koulu) lehtori (Lallin koulu) tuntiopettaja luokanopettaja (alakoulu) erityisopettaja (Lallin koulu) kanslisti (Lallin koulu) talonmiesvahtimestari laitosmies liikuntasalin hoitaja emäntä ravitsemistyöntekijä siivooja koulunkäyntiohjaaja (EURA) koulunkäyntiohjaaja ,6 7 0,7 5 0,5 0,7 2, ,7 5 0,5 0,7 2,5,8 7 0,3 5 0,5 0,7 2,5 3, 0,6 7 0,3 5 0,5 0,7 2,5,7 0,6 7 0,3 4 0,5 0,7 2,5,7

25 KIRJASTOLAITOS kirjastovirkailija siivooja (osaaikaiset ) ,7,7,7,7,8 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 ULKOILUALUEET ulkoilualueiden hoitaja RAKENNUSTEN HENKILÖSTÖ siivooja (2 osaaikaista) siivoojavahtimestari laitosmies ,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,2 VESIHUOLTOLAITOS laitosmies,3,3,3,3, YHTEENSÄ 99,57 05,9 07,37 99,23 97,83

26 Liite n:o 2 KÖYLIÖN KUNNAN TYÖSUOJELUTOIMINNAN PERUSTIETOJA 205 on/lukuarvo kommentteja/arviointia Henkilöstön määrä yhteensä vakinaisia 92 määräaikaisia 9 työllistettyjä 2 naisia/miehiä naisia 92 miehiä 2 8,4 % naisia 8,6 % miehiä Henkilöstön keskiikä 48 v 8 kk naisten 48 v 6 kk miesten 49 v 4 kk Työterveyshuollon kustannukset/työntekijä 92,77 e (26 97, ,98) : 3 Sairauspoissaoloprosentti 4,22 sairauspoissaolopäiviä kalenteripäivinä 489, työpäivinä 20, henkilöitä 74, tapauksia 20 Tapaturmatilastot on 5 tapaturmaa, 4 henkilöä tapaturman takia sairauslomalla yhteensä 27 kalenteripäivää Tapaturmavakuutusmaksupromille 9, ,22 : ,4 Työkyvyttömyyseläkkeet v Osatyökyvyttömyyseläkkeet 0 Terveysprosentti 9,0 4, päätoimisesti 3 vuotta yhtäjaksoisesti työssä, 3 vuotta terveenä (2 hlöä 78 hlöstä) päätoimisesti 3 vuotta yhtäjaksoisesti työssä, 2 vuotta terveenä ( hlöä 78 hlöstä)

27 TYKYTOIMINTA v. 205 Liite n:o 3 Tyky+ kuntosetelit 66 henk. Huovinretken laturetki.3. henk. Tuiskulan Talviteatterin näytös.3. 9 henk. Flikkatte Vitone henk. Huovinretken pyöräretki henk. Tuiskulan kesäteatterin näytös henk. Köyliönjärven pyöräily henk. Huovinretken polkuretki henk. Jääkiekkoottelu 0 henk. Tuiskulan Talviteatteri.0. 6 henk. Tallinnan risteily henk. TEHOSTETTU TYKYTOIMINTA: kunanviraston henkilöstö elokuvailta 2.. hiihtoretki ei toteutunut luisteluretki ei toteutunut keilailu konsertti Lallintalolla 3.4. niskahartiaseudun jumppa ei toteutunut ulkoilua Kaarnikassa ja Metsäjärvellä 0.6. konsertti Tuiskulan Kesäteatterissa 0.7. konserrti Tuiskulan Kesäteatterissa konsertti Lallintalolla keilaamassa ei oltu Osaava Nainen messuilla ei oltu konsertti Säkylän kirkossa 9.2. TEHOSTETTU TYKYTOIMINTA: perhepäivähoitajat rentoutusilta Mantrassa.2. kuntoiluilta naisten ilta.3. teatterimatka suolahuone + kalaspa 6.5. konsertti Tuiskulan Kesäteatterissa 0.7. konsertti Tuiskulan Kesäteatterissa kuntoiluilta 9.9. konsertti Lallintalolla kylpylämatka 28..