Jokilaakson kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jokilaakson kaupunki"

Transkriptio

1 Jokilaakson kaupunki Harjavallan, Nakkilan, Kokemäen ja Ulvilan kuntaliitosselvitys Loppuraportti Selvitysmies Jarkko Majava, FCG Efeko Oy

2 Sisältö Yhteenveto Kuntien yhdistymisen lähtökohdat Kuntarakennemuutos osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Kuntien väestökehitysnäkymät Palvelut ja asiakkaat Kehitysnäkymät ja tavoitteet Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajan palvelut Yhdyskuntien toimintakyky ja turvallisuus Hallinto- ja talouspalvelut Ravitsemuspalvelut Yhdistymisen etuja ja haittoja palveluiden järjestämiseksi Talous Henkilöstö Demokratia ja johtaminen Elinkeinot ja työllisyys Yhdyskunta ja ympäristö Liitteet Liite 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilan kuvaus Liite 2. Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajan palvelujen nykytilakuvaus Liite 3. Yhdyskuntien toimintakyky ja turvallisuus nykytilakuvaus Liite 4. Maankäytön suunnittelun nykytilakuvaus Liite 5. Kuntien yhtiöt, osakkuudet, jäsenyydet Liite 6. Kuntien taloustilanne Liite 7. Palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi Liite 8. Kuntien henkilöstö Liite 9. Kuntaliitosselvityksen työryhmien jäsenet 2

3 Yhteenveto Harjavallan kaupunki, Kokemäen kaupunki, Nakkilan kunta ja Ulvilan kaupunki päättivät huhtikuussa 2008 tehdä kuntaliitosselvityksen, jonka tuloksena valtuuston voivat päättää mahdollisen uuden yhdistetyn kunnan perustamisesta joulukuussa Uusi kunta käynnistyisi vuoden 2011 alusta lähtien. Uuden asukkaan kunnan nimeksi on esitetty Ulvilaa ja se ottaisi käyttöönsä kaupunki nimityksen ja suunnittelisi itselleen uuden vaakunan. Kaupungin hallinnollista keskustaa ei tässä vaiheessa ole haluttu määritellä, vaan se ratkaistaan vuosien aikana tehtävien tarkennettujen hallinnon- ja palvelujen suunnittelun yhteydessä. Kuntien yhdistymisen keskeiseksi tavoitteeksi on määritelty täyttää PARAS-lain vaatimukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen vähintään asukkaan asukaspohjalle. Tavoite täytetään järjestämässä palvelut yhdistetysti oman itsenäisen kuntayksikön toimesta eli palvelujen järjestäminen olisi oman kunnan vastuulla kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden sijaan. Valtuuston aseman vahvistaminen voidaankin nähdä mahdollisen kuntaliitoksen suurimpina hyötyinä. Selvityksen yhteydessä on asetettu tavoitteeksi, että koko uuden kunnan asukkaita palvellaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti ja palvelut järjestetään taloudellisesti, tehokkaasti, tuottavasti ja joustavasti. Yhdistymissopimuksessa ja -suunnitelmassa on määritelty palvelujen järjestämisen tavoitteita ja muun muassa lähipalvelut. Yksityiskohtaisesti jokaisen palvelun toteuttamistapaa ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole päätetty, vaan päätökset halutaan tehdä uuden kunnan näkökulmasta tarkempien selvitysten pohjalta vuosien aikana. Tämä on selkeästi hyvä asia, sillä palvelurakenteiden betonoiminen nyt, yli kaksi vuotta ennen mahdollista liitosta, ei antaisi uudelle kunnalle hyviä mahdollisuuksia järjestellä palveluitansa ja talouttaan parhaalla mahdollisella tavalla. Taloudelliset haasteet ovat tälläkin seudulla tulevina vuosina suuret. Tähän vaikuttavat muun muassa kuntalaisten ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen, kuntalaisten palvelutarpeiden kasvaminen erityisesti vanhustenhoidossa ja terveydenhoidossa sekä tällä hetkellä hyvin ajankohtainen talouden taantuma. Tällä hetkellä uuden kunnan taloudellisia lähtökohtia ja näkymiä voidaan pitää kohtuullisen hyvinä. Kuntien yhteenlaskettu ylijäämä on tällä hetkellä 11,3 milj. ja yhdistymisavustusta saadaan 7,56 milj.. Tärkeintä on kuitenkin, että selvitysten perusteella palvelurakenteita muuttamalla uudella kunnalla on mahdollisuus parantaa taloudellista tehokkuutta ja tuottavuutta. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi palveluprosessien kehittäminen sujuvimmiksi, terveydenhuollon laitospaikkojen muuttaminen avopalveluiksi, perus- ja lukio-opetuksen kouluverkkoratkaisut sekä hallinnon päällekkäisyyksien purkaminen. Näiden hyötyjen realisoituminen vaatii kuitenkin päätöksiä valtuustoilta ja muutosvalmiutta kuntien henkilöstöltä ja johdolta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisesti kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Työssäkäyntialue kuntaliitosten perustana nähdään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteissa olevan se pohja, joka ratkaisee useita yhdyskunta- ja palvelurakenteellisia ongelmia kaupunkiseuduilla. Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan mahdollisen kuntaliitoksen tuloksena syntyvä uusi kunta ei muodostu työssäkäyntialueesta. Kokemäkeä lukuun ottamatta muut kunnat kuuluvat Porin työssäkäyntialueeseen. On selvää, että mahdollinen uusi kunta tulee kaikilla yhteiskunnan ja ihmisten elämän alueilla olemaan hyvin tiiviissä vuorovaikutuksessa Porin kaupungin kans- 3

4 sa. Kuntaliitosselvityksen alkumetreistä asti yhdeksi tavoitteeksi on asetettu Satakunnan elinvoimaisuuden lisääminen ja niin Porin seutukunnan kuin koko maakunnan vahvistaminen. Mahdollinen uusi kunta on siis lähtökohtaisesti valmis laajaan yhteistyöhön kaikkiin suuntiin maakunnan sisällä ja sen ulkopuolella, ja tässä yhteistyössä onnistuminen on erittäin tärkeää. Negatiivisella kilpailulla ja vastakkainasettelulla olisi todennäköisesti suuria haittoja koko maakunnalle. Erityisesti Ulvilan asema on puhututtanut koko selvityksen ajan. Vaihtoehtoina Ulvilan tulevaisuudelle ovat esillä olleet kuntaliitokset Jokilaaksoon tai Poriin päin sekä itsenäisyys ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue yhdessä Porin ja sen naapurikuntien kanssa. Liitoksesta Poriin ei kuitenkaan ole tehty selvitystä, joten siihen vaihtoehtoon on vaikea Jokilaakson kaupunkia verrata. Yhteistoimintaalueen keskeisenä haasteena on puolestaan välillisen demokratian lisääntyminen. Usein epäilläänkin yhteistoiminta-alueiden olevan esiaste kuntaliitoksille. Yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena voidaan kuitenkin pitää koko Porin seudun kattavaa kuntaa. Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan kuntaliitoksessa lähtökohtana ei ole työssäkäyntialue vaan muu sellainen toiminnallinen kokonaisuus, jolla on voimavarat vastata palveluiden järjestämisestä. Uudella asukkaan kunnalla onkin tavoitteena järjestää palvelunsa joustavasti ja asiakaslähtöisesti, mutta toisaalta myös taloudellisesti ja tuottavasti. Kuntien yhdistymistä säätelevän lain mukaan kuntien yhdistyminen voidaankin toteuttaa, jos sen katsotaan edistävän palvelujen järjestämistä ja taloudellisuutta sekä asukkaiden elinolosuhteita. Näin ollen katson, että mahdollinen neljän kunnan yhdistyminen täyttää kuntaliitoksille kuntajakolaissa asetetut edellytykset. Selvitysmies Jarkko Majava, FCG Efeko Oy 4

5 1. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat 1.1. Kuntarakennemuutos osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen on jatkuva haaste kuntasektorilla. Kuntarakennemuutoksia tapahtuu tällä hetkellä runsaasti: vuoden 2009 alusta kuntien määrä putoaa 67 kunnalla. Tällöin Suomessa on yhteensä 348 kuntaa. Uudistamisella tavoitteena on turvata kuntien ja seutujen elinvoimaisuus eri puolella Suomea sekä menestyä kilpailussa työpaikoista ja väestöstä. Tämä edellyttää kunnilta ja niiden palveluyhteistyöltä entistä tehokkaampia ja taloudellisempia palvelujen tuottamistapoja. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata kansalaisille palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta kohtuullisin kustannuksin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennemuutoksia sekä palvelutarjontamuotojen ja -prosessien kehittämistä, uuden teknologian hyödyntämistä sekä osaamisen vahvistamista. Toinen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen tavoite on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Uudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta edistämällä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset palveluiden järjestämiseen ja rahoitukseen (Kuntajakolaki 1 ). Selvää on, että Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan mahdollisen kuntaliitoksen tuloksena syntyvä uusi kunta ei muodostu työssäkäyntialueesta eikä näin ollen tässä vaiheessa tue tavoitetta muodostaa kuntia työssäkäyntialueiden pohjalta. Kokemäkeä lukuun ottamatta muut kunnat kuuluvat Porin työssäkäyntialueeseen. On myös selvä, että mahdollinen uusi kunta tulee kaikilla yhteiskunnan ja ihmisten elämän alueilla olemaan hyvin tiiviissä vuorovaikutuksessa Porin kaupungin kanssa. Työssäkäyntialue kuntaliitosten perustana nähdään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteissa olevan se pohja, joka ratkaisee useita yhdyskunta- ja palvelurakenteellisia ongelmia kaupunkiseuduilla. Tässä vaiheessa, ilman sen syvällisempiä selvityksiä tai kannanottoja, tulevaisuudessa yhtenä mahdollisuutena on koko Porin seudun yhteinen kunta. Samoin tässä selvityksessä olevien yksittäisten kuntien, erityisesti Ulvilan, asemaan ja suuntautumiseen on suoraan vaikea ottaa kantaa vaihtoehtoisten selvitysten puuttuessa. Tässä kuntaliitoshankkeessa lähtökohtana onkin muu sellainen toiminnallinen kokonaisuus, jolla on voimavarat vastata palveluiden järjestämisestä. Uudella asukkaan kunnalla on tavoitteena järjestää palvelunsa joustavasti ja asiakaslähtöisesti, mutta toisaalta myös taloudellisesti ja tuottavasti. Kuntien yhdistymistä säätelevän lain mukaan kuntien yhdistyminen voidaankin toteuttaa, jos sen katsotaan edistävän palvelujen järjestämistä ja taloudellisuutta. Kuntajakolain lähtökohtana on, että kuntajaon muutoksen yhteydessä kehitetään palvelujen tuotantorakenteita ja kuntien yhdistymisellä vaikutetaan palvelurakenteeseen sekä alueen elinolosuhteiden parantamiseen. Kuntajakolain kolmannen pykälän mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos: 1) edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille; 2) parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita; 3) parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Kuntien yhdistyminen on strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä on turvata yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmankin alueen elinvoimaisuus ja toimintakyky sekä palvelujen järjestäminen. Tarve rakenteiden ja toimintatapojen uudistamiselle nou- 5

6 see toimintaympäristön muutoksesta ja globalisaatiosta sekä väestörakenteessa tapahtuvista muutoksista. Muutoksilla on vaikutuksia palvelujen turvaamisen ja tuottavuuden, kuntien talouden, kunta-alan työvoiman saannin ja kustannuskehityksen kannalta. Rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisen tarve on lähtöisin kuntien toimintaympäristön muutoksesta. Muutokset ovat laaja-alaisia aina globalisaatiosta väestörakenteessa tapahtuviin muutoksiin sekä näiden paikallisia seurauksia palvelujen turvaamisen ja tuottavuuden, kuntien talouskehityksen eriytymisen, kunta-alan työvoiman saannin vaikeutumisen ja kustannuskehityksen kannalta. Kuntien ja alueiden kehittämis- ja kehittymisedellytyksiin on vaikuttanut voimakkaasti kuntien toimintaympäristön globalisoituminen. Yritykset muuttavat toimintapaikkojaan sekä organisoivat tuotantoa, jakelua ja markkinointia entistä laajemmille maantieteellisille alueille. Nopeat muutokset aiheuttavat kunnille muutospaineita, kun perinteisten teollisten työpaikkojen vähenemistä tulisi voida kompensoida uusille toimialoille syntyvillä työpaikoilla tai kehittämällä vakiintuneiden toimialojen jalostusastetta ja paikallista alihankintaa. Tällöin erityinen toimintaedellytysten luominen kohdistuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä kasvuyrityksiin ja -toimialoihin, mutta suurilla kaupunkialueilla myös kansainvälisten yritysten toimintaedellytyksiin. Kuntatalous on riippuvainen toimintaympäristön muutoksesta. Kunnan omien verotulojen osuus menojen rahoittamisessa kasvaa ja ajan tasaisen elinkeinopolitiikan rooli korostuu. Tähän vaikuttaa myös luonnollisesti valtionosuuksien määrä. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuonna Kuntaliitosten edistämisen osoitus on se, että avustusmäärät erityisesti monikuntaliitoksiin ovat kasvaneet. Linjaukseen liittyy myös se, että liitosavustukset lopetetaan 2013 jälkeen. Itsehallintonsa perusteella kunta vastaa asukkaille tarjottavien palveluiden lisäksi myös yhdyskunnan kehittymisestä, elinkeinojen edellytysten luomisesta ja ympäristön viihtyvyydestä. Suomen Kuntaliitto ja FCG Efeko Oy ovat vuosia työstäneet elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan arviointimallia sekä sen näkökulmia ja kriteereitä (kuva 1). Kuten todettu myös kunta- ja palvelurakenneuudistamiseen tähtäävä puitelaki tavoittelee elinvoimaista ja toimintakykyistä kuntarakennetta. Tällöin tarkastelussa on huomioitava esimerkiksi millaisella väestöpohjalla, taloudellisilla voimavaroilla, ammatillisen ja poliittisen johtamisen järjestelmillä sekä henkilöstövoimavaroilla kunnat pystyvät turvaamaan uuden kunnan elinvoimaisuuden ja toimintakykyisyyden. Kunnan vastuulla olevat laajat kokonaisuudet voidaankin ryhmitellä seuraavaan viiteen keskeiseen näkökulmaan: 1. Palvelut ja asiakkaat 2. Henkilöstö ja talous 3. Yhdyskunta ja ympäristö 4. Elinkeinot ja työllisyys 5. Demokratia ja johtaminen 6

7 Demokratia ja johtaminen Elinkeinot ja työllisyys Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Palvelut ja asiakkaat Henkilöst stö ja talous Yhdyskunta ja ympärist ristö Kuva 1. Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmat Nämä itsehallinnollisuuden näkökulmat ja kriteerit mahdollistavat kuntarakenteen toimivuuden kokonaisvaltaisen ja monipuolisen arvioinnin. Tässä selvityksessä käytetään näitä näkökulmia ja kriteereitä arvioitaessa yhdistymisen vaikutuksia. Kuntien yhdistymistä selvitettäessä keskeisessä asemassa ovat lisäksi sopimukset uuden kunnan strategisista tavoitteista sekä hallinto- ja palvelurakenteista, muutoksen johtamisesta, kuntalaisten osallisuuden turvaamisesta ja henkilöstön asemasta muutoksesta. 7

8 1.2. Kuntien väestökehitysnäkymät Kuntaliitosselvityksessä olevien Harjavallan, Nakkilan, Kokemäen ja Ulvilan väestö on yhteensä noin (kuva 2). Selvityksessä olevat kunnat ovat samaa koko luokkaa eli kyseessä on tasavertaisten kuntien mahdollinen kuntaliitos. Ulvila Nakkila 5750 Harjavalta 7650 Kokemäki 8200 Yhteensä väestöä Pohjakartta Genimap Oy, lupa L6655/06 Kuva 2. Kuntaliitosselvityksen kunnat ja väestömäärät Harjavalta Harjavallassa väestökehitys pysyy tulevaisuudessa suunnilleen samalla tasolla kuin se on nyt; vuoteen 2020 mennessä väestömäärän ennakoidaan kasvavan noin 2 % vuoden 2005 tasosta. Tämän jälkeen väestömäärä kääntyy hitaaseen laskuun ja vuonna 2025 väestömäärän ennakoidaan olevan 1 % suurempi kuin se on vuonna

9 Kuva 3. Harjavallan väestökehitys ikäluokittain. Lähde: FCG Efeko Oy:n ennakointimalli Pienten lasten (1 6 v.) määrä kasvaa Harjavallassa lähivuosien aikana: vuonna 2010 pieniä lapsia on alueella 3 % enemmän kuin vuonna 2005 (kuva 3). Tämän jälkeen pienten lasten määrä kääntyy laskuun ja vuonna 2020 pienten lasten määrä on samalla tasolla kuin vuonna 2005 ja vuonna 2025 pienten lasten määrä on 2 % pienempi kuin se oli vuonna Kouluikäisten (7 18 v.) määrä laskee Harjavallassa lähivuosina: vuoteen 2010 mennessä kouluikäisiä on 4 % vähemmän kuin vuonna Tämän jälkeen kouluikäisten määrä lähtee nousuun ja kouluikäisten määrä pysyttelee vuoteen 2025 saakka lähes vuoden 2005 tasolla. Työikäisten määrä vähenee Harjavallassa vuoteen 2010 mennessä 4 %. Työikäisten määrän lasku jatkuu tasaisesti vuoden 2010 jälkeen ja vuonna 2025 työikäisten määrä on pudonnut 18 %:lla. Nuorten eläkeläisten (65 74-vuotiaat) määrä kasvaa Harjavallassa tulevaisuudessa rajusti: jo vuoteen 2015 mennessä nuorten eläkeläisten määrä kasvaa 45 % vuoden 2005 tasosta. Vuonna 2020 nuorten eläkeläisten määrä on jo 57 % vuoden 2005 määrää suurempi. Vuoden 2020 jälkeen nuorten eläkeläisten määrän kasvu kääntyy laskuun. Vanhusten (yli 74 v) määrä kasvaa Harjavallassa tulevaisuudessa rajusti: vuoteen 2020 tultaessa vanhusten määrä on noin 52 % suurempi kuin vuonna 2005 ja vuoteen 2025 mennessä vanhusten määrä on noin 93 % suurempi kuin vuonna Kokemäki Kokemäellä väestömäärä laskee tulevaisuudessa: vuoteen 2010 mennessä väestömäärän ennakoidaan laskevan noin 3 % vuoden 2005 tasosta. Tämän jälkeen väestömäärän lasku jatkuu ja vuonna 2025 väestömäärän ennakoidaan olevan 5 % pienempi kuin se on vuonna

10 Kuva 4. Kokemäen väestökehitys ikäluokittain. Lähde: FCG Efeko Oy:n ennakointimalli Pienten lasten (1 6 v.) määrä kasvaa Kokemäellä lähivuosien aikana: vuonna 2010 pieniä lapsia on alueella 8 % enemmän kuin vuonna 2005 (kuva 4). Tämän jälkeen pienten lasten määrä kääntyy laskuun ja vuonna 2025 pienten lasten määrä on 5 % suurempi kuin vuonna Kouluikäisten (7 18 v.) määrä laskee Kokemäellä lähivuosina: vuoteen 2010 mennessä kouluikäisiä on 14 % vähemmän kuin vuonna Tämän jälkeen kouluikäisten määrän lasku jatkuu: vuonna 2015 kouluikäisten määrä on 18 % pienempi kuin vuonna Tämän jälkeen kouluikäisten määrä kääntyy nousuun: vuonna 2025 kouluikäisten määrä on 14 % pienempi kuin vuonna Työikäisten määrä vähenee Kokemäellä vuoteen 2010 mennessä 4 % vuoden 2005 tasosta. Työikäisten määrän lasku jatkuu tasaisesti vuoden 2010 jälkeen ja vuonna 2025 työikäisten määrä on pudonnut 25 %:lla vuoden 2005 tasosta. Nuorten eläkeläisten (65 74-vuotiaat) määrä kasvaa Kokemäellä vuoteen 2020 mennessä rajusti: tällöin nuorten eläkeläisten määrä on 43 % suurempi kuin vuonna Tämän jälkeen nuorten eläkeläisten määrä kääntyy laskuun. Vanhusten (yli 74 v) määrä kasvaa Kokemäellä tulevaisuudessa: vuoteen 2020 tultaessa vanhusten määrä on noin 20 % suurempi kuin vuonna 2005 ja vuoteen 2025 mennessä vanhusten määrä on noin 47 % suurempi kuin vuonna Nakkila Nakkilassa väestömäärä laskee tulevaisuudessa rajusti; vuoteen 2010 mennessä väestömäärän ennakoidaan laskevan noin 5 % vuoden 2005 tasosta. Tämän jälkeen väestömäärän lasku jatkuu voimakkaana ja vuonna 2020 väestömäärän ennakoidaan olevan 11 % pienempi kuin se on vuonna

11 Kuva 5. Nakkilan väestökehitys ikäluokittain. Lähde: FCG Efeko Oy:n ennakointimalli. Pienten lasten (1 6 v.) määrä kasvaa Nakkilassa vuoteen 2010 mennessä 2 % vuoden 2005 tasosta (kuva 5). Tämän jälkeen pienten lasten määrä kääntyy laskuun ja vuonna 2025 pienten lasten määrä on 9 % pienempi kuin vuonna Kouluikäisten (7 18 v.) määrä laskee Nakkilassa tulevaisuudessa: vuoteen 2010 mennessä kouluikäisiä on 10 % vähemmän kuin vuonna Tämän jälkeen kouluikäisten määrän lasku jatkuu: vuonna 2015 kouluikäisten määrä on 18 % pienempi kuin vuonna 2005 ja vuonna 2025 kouluikäisten määrä on 22 % pienempi kuin vuonna Työikäisten määrä vähenee Nakkilassa vuoteen 2010 mennessä 9 %. Työikäisten määrän lasku jatkuu tasaisesti vuoden 2010 jälkeen ja vuonna 2025 työikäisten määrä on pudonnut 28 %:lla verrattuna vuoden 2005 tasoon. Nuorten eläkeläisten (65 74-vuotiaat) määrä kasvaa Nakkilassa vuoteen 2015 mennessä rajusti: tällöin nuorten eläkeläisten määrä on 31 % suurempi kuin vuonna Tämän jälkeen nuorten eläkeläisten määrä kääntyy laskuun. Vanhusten (yli 74 v) määrä kasvaa Nakkilassa tulevaisuudessa nopeasti: vuoteen 2020 tultaessa vanhusten määrä on noin 42 % suurempi kuin vuonna 2005 ja vuoteen 2025 mennessä vanhusten määrä on noin 70 % suurempi kuin vuonna Ulvila Ulvilassa väestömäärä pysyy lähivuosina suunnilleen samalla tasolla kuin se on nyt: vuoteen 2010 mennessä väestömäärä laskee 1 % vuoden 2005 tasoon verrattuna. Tämän jälkeen väestömäärän lasku kiihtyy ja vuoteen 2020 mennessä väestömäärän ennakoidaan laskevan noin 5 % vuoden 2005 tasosta. Vuoteen 2025 mennessä väestömäärä laskee 7 % vuoden 2005 tasosta. 11

12 Kuva 6. Ulvilan väestökehitys ikäluokittain. Lähde: FCG Efeko Oy:n ennakointimalli. Pienten lasten (1 6 v.) määrä kasvaa Ulvilassa vuoteen 2010 mennessä 2 % vuoden 2005 tasosta (kuva 6). Tämän jälkeen pienten lasten määrä kääntyy laskuun ja vuonna 2025 pienten lasten määrä on 9 % pienempi kuin vuonna Kouluikäisten (7 18 v.) määrä laskee Ulvilassa tulevaisuudessa: vuoteen 2010 mennessä kouluikäisiä on 6 % vähemmän kuin vuonna Tämän jälkeen kouluikäisten määrän lasku jatkuu: vuonna 2015 kouluikäisten määrä on 13 % pienempi kuin vuonna 2005 ja vuonna 2025 kouluikäisten määrä on 14 % pienempi kuin vuonna Työikäisten määrä vähenee Ulvilassa vuoteen 2010 mennessä 5 %. Työikäisten määrän lasku jatkuu tasaisesti vuoden 2010 jälkeen ja vuonna 2025 työikäisten määrä on pudonnut 22 % vuoden 2005 tasoon verrattuna. Nuorten eläkeläisten (65 74-vuotiaat) määrä kasvaa Ulvilassa vuoteen 2020 mennessä: tällöin nuorten eläkeläisten määrä on 44 % suurempi kuin vuonna Tämän jälkeen nuorten eläkeläisten määrä kääntyy laskuun. Vanhusten (yli 74 v) määrä kasvaa Ulvilassa tulevaisuudessa rajusti: vuoteen 2020 tultaessa vanhusten määrä on noin 76 % suurempi kuin vuonna 2005 ja vuoteen 2025 mennessä vanhusten määrä on noin 124 % suurempi kuin vuonna

13 2. Palvelut ja asiakkaat 2.1. Kehitysnäkymät ja tavoitteet Kansalaisten tasa-arvoisuuden ja kuntalaisasiakkaiden näkökulmasta palvelujen saatavuus ja laatu ovat erittäin tärkeitä. Tapahtuvilla väestömuutoksilla on merkittävä vaikutus palvelutarpeen muutoksiin ja palvelujen turvaamiseen. Keskeisenä tavoitteena tulee olla palvelurakenteen kokonaiskehittäminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen. Olennaista on kattava, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen palvelurakenne yhdistettynä voimavarojen tehokkaaseen käyttöön. Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen eri keinoin on haastavaa mutta mahdollista ja peräti välttämätöntä. Tulevaisuudessa kunnalta edellytetään entistä enemmän yhteistyöverkostoissa toimimista sekä osaamista toimia uskottavana palvelujen ostajana. Uusien tuotantotapojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen edesauttaa hyvien ratkaisumallien löytämistä. Oman tuotannon jatkuvan kehittämisen rinnalla hyvät tulokset saavutetaan myös parantamalla yhteistyötä yritysten, yhdistysten ja muiden kuntien kanssa. Kuntien yhdistymisen tavoitteena on palveluiden osalta erityisesti: - Muodostaa kooltaan ja rakenteiltaan sopivan kokoinen kunta, jossa kuntalaisille palvelut voidaan järjestää taloudellisesti, tehokkaasti, tuottavasti ja joustavasti - Palvelut kuntalaisille järjestetään järkevästi, asiakaslähtöisesti ja kysyntää vastaavasti lähipalveluina, keskitettyinä palveluina ja ylikunnallisessa yhteistyössä - Kuntaliitoksen yhteydessä arvioidaan koko palveluverkko uuden kunnan ja kuntalaisten näkökulmasta (palveluverkkoselvitykset laaditaan vuosien aikana) - Palvelujen järjestämisessä tavoitellaan uusia toiminta- ja järjestämistapoja ja kumppanuuksia, mm. tilaaja-tuottaja- ja elinkaarimallin mahdollisuudet selvitetään - Uuden kunnan palveluprosessit ja -kokonaisuudet ovat tarkoituksenmukaiset - Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Ulvilan kuntien nykyiset hyvät ja toimivat käytännöt omaksutaan myös uuden kunnan käytännöiksi Tulevaisuuden palvelutarpeen kehitykseen ja muutokseen palvelujen järjestämisessä vaikuttavat eniten alueella tapahtuvat väestömuutokset. Mahdollisessa Jokilaakson kaupungissa päivähoidon ja esiopetuksen palvelutarve pysyy tulevaisuudessa lähes nykyisellä tasollaan (kuva 7). Perusopetuksen ja lukion osalta palvelutarve sen sijaan tippuu noin 10 % vuoteen 2015 mennessä vuoden 2005 tasosta ja pysyy tällä tasolla vuoteen 2025 saakka. Vanhusten hoidon osalta palvelutarve kasvaa tulevaisuudessa huomattavasti: vuoteen 2015 mennessä palvelutarve kasvaa 24 % vuoden 2005 tasoon verrattuna ja vuoteen 2025 mennessä palvelutarve kasvaa 77 % vuoden 2005 tasoon verrattuna. Perusterveydenhuollon osalta palvelutarve ei juuri muutu tulevaisuudessa nykytasoon verrattuna. Sen sijaan erikoissairaanhoidon osalta palvelutarve kasvaa 12 % vuoteen 2025 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. 13

14 Jokilaakson kaupunki Palvelutarpeiden kehitys, 2007= Päivähoito ja esiopetus Perusopetus ja lukio Vanhusten hoito Perusterveydenhuolto, avo Erikoissairaanhoito Muut tehtävät Palvelutarpeet on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella. 'Muut tehtävät' kattavat kaikki muut kuin nimetyt tehtävät, esim. yleishallinnon ja kulttuuripalvelut. 'Muut tehtävät' luokan palvelutarpeet muuttuvat kuten väestön kokonaismäärä. Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen hoito ja kotisairaanhoito Kuva 7. Jokilaakson kaupungin palvelutarpeiden kehitys. Lähde: FCG Efeko Oy:n ennakointimalli 2.2. Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus Yhteenveto sosiaali- ja terveyspalveluista Jokilaakson kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarpeeseen tulee vuoteen 2025 mennessä vaikuttamaan eniten muutokset väestörakenteessa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestömäärä laskee 5 %:lla niin, että alle 7 - vuotiaiden määrä laskee vain vähän (4 %). Eniten, 22 %, laskee työikäisten määrä. Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti, eniten palveluja tarvitsevien yli 74 - vuotiaiden osuus peräti 85 %. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee vuoden ,63:sta 0,98:aan. Suuri tulevaisuuden haaste on vanhustenhuollon laajenevaan palvelutarpeeseen vastaaminen. Jokilaakson kaupungissa on suosituksiin verrattuna 2,5 -kertaisesti vanhustenhuollon laitospaikkoja. Kotihoidon peittävyys on lähellä suosituksia mutta tehostetun palveluasumisen paikkoja on liian vähän. Suositusten mukaiseen palvelurakenteeseen siirtymällä voitaisiin parantaa vanhustenhoidon laatua ja palvella 30 % suurempaa asiakasmäärää nykyisillä henkilöstöresursseilla. Terveydenhuollossa päivystysvastaanotolle päätyneiden henkilöiden kotiutus tulee ottaa tavoitteeksi saman tien. Lisäksi kotipalvelun ja kotisairaanhoidon, jatkossa kotihoidon, on sitouduttava toteuttamaan ilman viivettä tarvittava apu kotiin, jotta osastolle otto vältetään, kun siihen ei ole lääketieteellistä tarvetta. Myös erikoissairaanhoidon sairaalaan tai terveyskeskussairaalaan joutuneen potilaan kotiutusta tulee suunnitella aiempaa aiemmin. Tätä varten perustetaan vähintään yksi kotiutustiimi, johon kuuluvat ainakin sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti ja asunnonmuutostyön ammattilainen. 14

15 Sosiaalityöntekijöiden määrä on riittävä mutta erityisosaamisen turvaamiseksi rakenteita on uudistettava. Sosiaalityössä perustetaan tiimejä, joilla varmistetaan työntekijöiden erityisosaaminen ja lisätään työn houkuttelevuutta mahdollistamalla erikoistuminen. Uudessa kaupungissa lähipalvelut tuotetaan täysimittaisesti vähintään kaikissa nykyisissä kuntakeskuksissa perustamalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä toimipisteitä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutarve ja ongelmat / vajeet Palvelutarpeiden ennustetaan muuttuvan eniten juuri vanhustenhoidossa, jossa kasvua vuoteen 2025 mennessä olisi 85 %. Perusterveydenhuollon muutokset ovat pieniä, laskua 2 %. Erikoissairaanhoidon tarpeen ennustetaan kasvavan 12 % ja muiden tehtävien tarpeen vähenevän 5 %. Samaan aikaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee vuoden ,63:sta 0,98:aan. Tällä hetkellä Jokilaakson kuntien koko sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vaihtelevat melko runsaasti. Halvimmat kokonaiskustannukset ovat Ulvilassa ja kalleimmat Kokemäellä. Kuva 8. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Perusterveydenhuollon osalta kustannukset vaihtelevat voimakkaasti. Mielenkiintoista on, että samassa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä Harjavallan ja Kokemäen kustannukset ovat selvästi yli valtakunnan keskiarvon kun Nakkilan kustannukset ovat selvästi pienemmät. Ero selittyy erityisesti terveyskeskuksen vuodeosaston korkealla käytöllä Harjavallan ja Kokemäen osalta. Toinen selittävä tekijä on avohoidon lääkärikäyntien määrä, joka Harjavallassa on n. 40 % yli valtakunnan keskiarvon. Lääkärikäyntien määrä on tosin kaikissa Jokilaakson kunnissa koholla. Ikävakioitu sairastavuusindeksi on symmetriassa kustannusten kanssa. Sairastavuusindeksi ovat: o Harjavalta 102 o Kokemäki 105 o Nakkila 94 o Ulvila 89 15

16 Kuva 9. Perusterveydenhuollon kustannukset / as Erikoissairaanhoidon somaattisten hoitopäivien osalta Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan käyttö on melko tasaista ja lähellä valtakunnan keskiarvoa. Ulvilan em. palveluiden käyttö on vähäisempää. Kuva 10. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1000 asukasta. Kokemäki käyttää psykiatrista laitoshoitoa selvästi muita kuntia ja valtakunnan keskiarvoa enemmän. 16

17 Kuva 11. Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Tämänhetkinen vanhustenhuollon palvelurakenne on raskas. Jokilaakson kaupungissa on suosituksiin verrattuna huomattavasti liikaa sekä sosiaali- että terveydenhuollon laitospaikkoja. Kotihoidon peittävyys on lähellä suosituksia mutta tehostetun palveluasumisen paikkoja on liian vähän. Sosiaalityössä kunnat ovat lisänneet voimavaroja työttömyyden ehkäisyyn sen jälkeen, kun työttömyysaikaisen työmarkkinatuen korvauksista puolet tuli kuntien maksettavaksi. Harjavallassa työllistämistoimintaan on palkattu työnohjaaja, Kokemäellä ja Ulvilassa on työpajatoimintaa. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin kaikissa kunnissa yli valtakunnan keskiarvon ja huonoin tilanne on Nakkilassa. Kokemäellä on laajat yhteistyö- ja toiminnan kehittämishankkeet ja yksityisten palveluntuottajien runsaan käytön. Ulvilalla on puolestaan toimivat ostopalvelusopimukset Porin kaupungin tai porilaisten yksityisten palveluntuottajien kanssa. Kuva vuotiaiden nuorisotyöttömyys 17

18 Lastensuojelussa työntekijä- ja resurssitarve on kasvamassa kaikissa kunnissa. Yhteistyötä tehdään yli kuntarajojen jo tällä hetkellä mutta tarve tiiviimpään yhteistyöhön on olemassa kaikkialla. Kokemäellä on paljon kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia. Nakkila ja Ulvila ovat panostaneet avohuollon tukitoimiin voimakkaasti. Kuva 13. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Heikkouksina tai palveluvajeina kaikki kunnat ilmoittivat sosiaalityön osalta erityisosaamisen ja työparien puutteen palvelumääriltään marginaalisissa mutta osaamista vaativissa palveluissa kuten lastenvalvonta, lastensuojelu, vammaispalvelut ja päihdehuolto. Ulvilan ongelma on haavoittuvuus lääkäri-, hammaslääkäri- ja psykologipalveluiden saannissa sekä sosiaalityön ja puheterapian kasvavat tarpeet. Tehostetun palveluasumisen vähäisyys on ongelmana Harjavallassa, Kokemäellä ja Nakkilassa. Myös Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ilmoitti, että rakenteita on mahdoton uudistaa ennen kuin jäsenkuntien asumispalvelut ovat vaadittavalla tasolla. Kuntayhtymän mukaan tarvitaan lisää erikoislääkärivakansseja. Nykytilan selvitystaulukko kokonaisuudessaan liitteessä 1. Strategiset painopisteet Kuntien strategiat ovat sosiaali- ja terveydenhuollossa monin osin yhteneväisiä. Kaikissa strategioissa painotetaan varhaista puuttumista, terveyden edistämistä, lastensuojelutoiminnan kehittämistä, tehostetun palveluasumisen lisäämistä ja kotona asumisen tukemista. Kaikilla neljällä kunnalla on tavoitteena laitospaikkojen väheneminen. Strategisia vivahde-erojakin löytyy. Harjavalta on päättänyt käyttää palveluseteliä muita voimakkaammin osana vanhustenhuollon laajenevaa palveluntarvetta, Kokemäki panostaa muita enemmän kehitysvammahuoltoon, Nakkilassa kuntouttava työote on painopisteenä myös toimeentuloturvassa, Ulvilan Pori- 18

19 suuntautuneisuus on muita selvästi voimakkaampi ja Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän painopisteenä on valtimotautien ehkäisy. Jokilaakson kaupungin henkilöstömääriä sosiaali- ja terveyspalveluissa selvitettiin tarkemmin voimakkaasti laajenevassa vanhustenhuollossa ja sosiaalityön palveluissa. Henkilöstömitoituksessa ei sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa (pois lukien päivähoito) ole velvoittavia normeja. Erilaisia suosituksia henkilöstömääristä asiakasta tai asukasta kohden tai tietyn asiakasryhmän palveluiden peittävyydestä sen sijaan on. Tärkeimmät suositukset ovat: minimi hyvä Ympärivuorokautinen hoito (tt/as) 0,5-0,6 0,7-0,8 TK:n vuodeosaston pitkäaikaishoito 0,6-0,7 0,8 Kotona asuvien osuus % yli 75 v 91-92% Säännöllistä kotihoitoa saavat % yli 75 v 13-14% Tehostetussa palveluas. asuvien osuus % yli 75 v 5-6% Pitkäaikaisessa laitoshoidossa % yli 75 v 3% Omaishoidon tukea saavien osuus % yli 75 v 5-6% Sosiaalityöntekijöiden määrä Lapsiperhetyö Aikuistyö Etuuskäsittely Sosiaaliohjaaja Polikliininen päihdetyö 1 sos.tt / alkava 2000 asukasta 1 sos.tt / 20 as. perhettä 1 sos.tt / 40 asiakasta 1 etuuskäs. / 100 asiakasta 1 sos.ohj. / 60 asiakasta 3 hlö.työvuotta / as. Suosituksiin perustuen Jokilaaksossa on vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa liikaa asiakkaita. Henkilökuntamäärä asiakasta kohden täyttää minimitavoitteen mutta ei ole hyvä yhdessäkään kunnassa. Kotona asuvia on Jokilaaksossa hieman alle tavoitteen mutta säännöllisen kotihoidon peittävyys on Harjavallassa, Kokemäellä ja Ulvilassa tavoitteen mukainen. Nakkilassa kotihoidon peittävyys on poikkeuksellisen suuri. 19

20 Kuva 14. Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet % vastaavanikäisestä väestöstä Tehostettua palveluasumista on liian vähän ja laitoshoitoa 2,5 kertaa yli suositusten. Myös omaishoidontukea saavia on selvästi alle suositusten. Jokilaakson vanhustenhoidon laatusuositusten toteuma, ennuste ja henkilöstötarpeet ovat liitteissä 1. Sosiaalityöntekijöiden kokonaismäärä Jokilaakson kunnissa on nyt 16 ja sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavien sosiaalisihteerien, sosiaalijohtajien tai perusturvajohtajien 7. Yhteensä on siis 23 sosiaalityöntekijän pätevyyden omaavaa henkilöä. Uuden kunnan sosiaalityöntekijöiden, pois lukien johtotehtävissä olevat, määrän tulisi olla vähintään 18, joten virkajärjestelyjenkin jälkeen nykyinen määrä olisi riittävä. Delegointisäännöt Delegointisääntöjen osalta yleisperiaatteet ovat melko samanlaisia Harjavallassa ja Ulvilassa, jossa delegointi on viety pitkälle, sekä toisaalta Nakkilassa, Kokemäellä ja kuntayhtymässä, joissa luottamuselimet ovat säilyttäneet itsellään suuremman roolin henkilöstövalinnoissa. Delegointisäännöt ovat tarkemmin liitteessä 1. Harjavallassa lautakunta valitsee laitosten johtajat yms. Sosiaalijohtaja valitsee kaikki yksiköiden johtajia alemmat vakituiset. Ulvilassa lautakunta valitsee toimintayksiköiden johtajat. Tehtäväalueen johtaja valitsee alaisensa vakituiset, toimintayksikön johtaja tilapäiset henkilöt. Kokemäellä, Nakkilassa ja kuntayhtymässä lautakunta / yhtymähallitus valitsee muut vakituiset paitsi sosiaalijohtajan / johtajan / ylilääkärin. Viranhaltijoilla on oikeus valita vain tilapäisiä ja määräaikaisia henkilöitä. Tietojärjestelmät Harjavalta on vuonna 2008 aloittanut sosiaalitoimen ohjelmissa yhteistyön Porin kanssa. Sosiaalityön Effica ohjelmat ovat Porin palvelimella. Vanhustenhuollon ohjelma on Pro Consona ja talouden ohjausjärjestelmä nykyaikainen Raindance sekä Web-tallennus. 20

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013)

Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Väestöennuste 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2005 2010 2015 2020 2025 2000 1000

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Palvelutyöryhmien työn sisältö

Palvelutyöryhmien työn sisältö Palvelutyöryhmien työn sisältö 1. Nykytilakuvaus 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot