Seminaari Sillalla-På Bron 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seminaari 6.-7.2.2014. Sillalla-På Bron 2014"

Transkriptio

1 Seminaari Sillalla-På Bron 2014

2 Sillalla-På Bron -seminaari 2014 Hyvä Sillalla-seminaarin osanottaja! Parhaimmillaan elämä sujuu puhevammasta huolimatta vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Keinoja olla vuorovaikutuksessa on monia, mutta vaikeasti puhevammainen ihminen tarvitsee usein erityistä tukea, jotta vuorovaikutus toimisi. Sillalla - På Bron -seminaarissa keskitytään tällä kertaa erityisesti lähi-ihmisten mahdollisuuksiin tukea ja vahvistaa puhevammaisen ihmisen vuorovaikutusta ja kommunikointia. Lisäksi kuullaan kahden puhevammaisen nuoren kokemuksia oman näköisestä elämästä. Itsenäisen päätöksen tekeminen edellyttää yksilöllistä, toista ihmistä kunnioittavaa ja arvostavaa otetta ja tukea puhevammaiselle henkilölle. Oman äänen kuuleminen voi toteutua käyttämällä perinteisiä kommunikointikeinoja. Silloin kun näitä keinoja ei ole käytössä, voi ääni kuulua myös keskustelumaton tai uudenlaisen tekniikan keinoin. Vaikeasti vammaisen ihmisen kuuleminen haastaa kuulijaa. Video on tehokas keino oppia näkemään jo hyvin pienetkin kommunikoinnin aloitteet, joita voimme vahvistaa. Vastaavasti herkistymistä voi opetella myös pysähtymällä ja antamalla aikaa. Useissa tutkimuksissa on todettu, että puhevammaiset ihmiset kommunikoivat pääosin ammattilaisten kanssa. Tasa-arvoinen yhteistoiminta haastaa meitä, mutta se takaa myös kummallekin toimijalle tyydyttävämmän ja merkityksellisemmän tuloksen. Entä miten vuorovaikutusta voisi tukea puhevammaisten vertaisten kanssa tässä ja nyt tai netissä? Uudet toimintamallit, yksilöllinen ja tarpeisiin suunniteltu kommunikoinnin apuväline, lukemista ja kirjoittamista tukevat ratkaisut ja uusin tietotekniikka auttavat, kun osaamme käyttää ja hyödyntää näitä vuorovaikutuksen tukena. Toivotan kaikille osallistujille ja esityksen pitäjille antoisaa seminaaria. Tehdään vuorovaikutuksesta merkityksellistä meille kaikille! Eija Roisko Tikoteekin johtaja Kehitysvammaliitto ry Sillalla-På Bron 2014

3 2 Sillalla-På Bron 2014

4 Sillalla - På Bron 2014 NÄYTTELYT Torstai 6.2. klo Perjantai 7.2. klo ALAKERRAN AULA: Comp-Aid Oy Oppimateriaalikeskus Opike TOISEN KERROKSEN AULA: Axel Group Oy Evantia Oy KAJO Apuvälineet Oy Näköpiste Polarprint Oy SELMA (2. kerros): Avainsäätiö Datero Ruskis oppimis- ja ohjauskeskus Honkalampi-säätiö, AAC-keskus SOLVEIG (2.kerros): Tikoteekki Talking Mats SANOMA-kommunikointikansiot ALKU-kommunikointikansio POLKU-kommunikointikansio SähköSANOMA-kommunikointiohjelmasovelluksen demoversio Papunet Selkosivut Tableteilla toimivia materiaaleja Kuvakommunikointi-teemasivut Sillalla-På Bron

5 Sisällysluettelo Sillalla Sillalla 2014 NÄYTTELYT...3 Sisällysluettelo...4 Sillalla ohjelma...6 TIIVISTELMÄT: Seminaarin avaus (Petri Kähtävä)...8 Can AAC ever be effective? (Joan Murphy)...9 Supported decision making using Talking Mats (Joan Murphy)...12 Elävä kuva tuo tukea päätöksentekoon (Katja Burakoff)...14 New developments in Talking Mats (Joan Murphy)...16 Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin (Irina Savolainen)...18 Avainkuvat ilmaisun tukena (Annukka Kuutsa)...19 Tää on mun elämää (Elina Ino)...21 Tabletit kommunikoinnin apuvälineenä (Miikka Sinervo)...22 Selkokielinen wiki-palvelu (Paula Jägerhorn)...23 Luovaa arjen tallentamista ipadillä (Riikka Herlin, Annukka Hämäläinen, Mikko Luoma, Rikka Helin )...24 Tabletit - esteetöntä teknologiaa (Hannele Merikoski)...25 The effectiveness of Talking Mats with people with dementia (Joan Murphy)...27 Kun sanat puuttuvat. Miten työyhteisö voi tukea muistisairaan ihmisen vuorovaikutustaitoja? (Camilla Lindholm)...29 Selkoilmaisu kuvassa ja videossa (Hannu Virtanen)...30 Kokemuksia huomioivan yhdessäolon mallista (Kaisa Martikainen) Sillalla-På Bron 2014

6 Monimuotoista kommunikointia luokassa (Suvi Orasuo)...32 Terapeuttinen yhteistoiminta (Toimi Harra)...33 Asiakas ja kuntoutuksen tavoitteet. Talking Mats ja COPM (Satu Railosvuo)...34 Kokemuksia kommunikaatio-opetuksesta (Lea Uljas)...36 Kokemuksia kommunikaatio-opetuksesta suosittelijan näkökulmasta (Maria Rautava)...37 Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Apua muistiinpanoihin ja kirjoittamiseen. (Marja-Sisko Paloneva, Sonja Haga-Erickson)...38 Lääkkeeksi sävelten taikaa (Teppo Särkämö)...40 Osallistujalista...42 Sillalla-På Bron

7 Torstai (Astrid) Yhteinen ohjelma kaikille Sessio I (Astrid) Sessio II (Aleksis) Sessio III (Tage) 8.30 Ilmoittautuminen Tervetulokahvi 9.30 Seminaarin avaus: Ensin puhuin silmilläni, nyt puhun suullani Petri Kähtävä Tanssiesitys: Kaikki kehot puhuvat, KAAOS Company Tuettu päätöksenteko johtaja, PhD Joan Murphy (Skotlanti) (simultaanitulkkaus) Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin puheterapeutti Irina Savolainen Tabletit kommunikoinnin apuvälineenä tekninen ohjaaja Miikka Sinervo Selkokielinen Wiki-palvelu suunnittelija Paula Jägerhorn Voiko AAC olla koskaan vaikuttavaa? johtaja, PhD Joan Murphy (Skotlanti) (simultaanitulkkaus) Elävä kuva tuo tukea päätöksentekoon puheterapeutti Katja Burakoff Avainkuvat ilmaisun tukena puheterapeutti Annukka Kuutsa Luovaa arjen tallentamista ipadillä Riikka Herlin Annukka Hämäläinen Mikko Luoma Riikka Helin Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Talking Mats -uutuuksia johtaja, PhD Joan Murphy, Skotlanti Tää on mun elämää Elina Ino Tabletit esteetöntä teknologiaa puheterapeutti Hannele Merikoski (simultaanitulkkaus) Päivän päätös Päivän päätös Päivän päätös Illanvietto (ilmoittaudutaan erikseen)

8 Perjantai Sessio I (Astrid) Sessio II (Aleksis) Sessio III ( Tage) Yhteinen ohjelma kaikille (Astrid) Effectiveness of TalkingMats with People with Dementia johtaja, PhD Joan Murphy (Skotlanti) Kun sanat puuttuvat. Miten työyhteisö voi tukea muistisairaan ihmisen vuorovaikutustaitoja? tutkija, FT Camilla Lindholm Kokemuksia huomioivan yhdessäolon mallista puheterapeutti Kaisa Martikainen Monimuotoista kommunikointia luokassa erityisluokanopettaja Suvi Orasuo Kokemuksia kommunikaatio-opetuksesta puhevammaisten tulkki Lea Uljas Kokemuksia kommunikaatio-opetuksesta suosittelijan näkökulmasta puheterapeutti Maria Rautava Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa pääsihteeri, ylilääkäri Ritva Halila Lääkkeeksi sävelten taikaa psykologi, tutkija, PsT Teppo Särkämö Rolling Apples laittaa ipadit soimaan Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen Selkoilmaisu kuvassa ja videossa projektipäällikkö Hannu Virtanen Terapeuttinen yhteistoiminta yliopettaja, FL Toini Harra Lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineet apuvälineasiantuntija, erityisopettaja Marja-Sisko Paloneva Seminaarin päätös Tikoteekin johtaja Eija Roisko Asiakas ja kuntoutuksen tavoitteet - TalkingMats ja COPM erikoistoimintaterapeutti Satu Railosvuo Apua muistiinpanoihin ja kirjoittamiseen puheterapeutti Sonja Haga-Erickson Seminaari päättyy Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

9 Ensin puhuin silmilläni, nyt puhun suullani 6.2. Astrid Petri Kähtävä Olen Petri Kähtävä Vaasasta ja puhun teille puhevammaisuudesta. Kerron teille myös kuinka sairastuin, jonka myötä tuli kyseessä oleva puheongelma. Lisäksi kerron, mitä tietokoneen kommunikaation apuvälineitä käytin kouluaikoina. Ja mitä haasteita se tuo mukanaan arkipäivän tilanteisiin, kun joutuu käyttämään tulkkia apunaan. Mitä kaikkea teen nyt, kertoo nykytilanteestani. 8 Sillalla-På Bron 2014

10 Can AAC ever be effective? 6.2. Astrid Dr Joan Murphy Johtaja, Talking Mats Centre Stirling, Skotlanti This was one of the questions given to me at my PhD defence. In this presentation I would like to consider some of the issues which I believe are pertinent to it and hopefully may trigger some thoughts and provoke discussion. The magic of AAC I will begin by looking at the origins of AAC in the 1980 s and how those of us who were around at the time had great expectations of the magic of AAC advances and the promises of technology. For someone who is unable to speak.to place words on a computer screen is not only improbable, it is magical. Beukelman 1991 Why were our expectations not fulfilled? In 1996 I wrote a paper titled: AAC Systems: Obstacles to Effective Use. Some of the barriers to effective use of AAC which were identified then were issues of accessibility, cost, reliability, cognitive load and training both for users and for professionals. Despite its early promise, AAC did not appear to be meeting the needs of the people with communication difficulties that I worked with and I began to consider wider issues than just the technical obstacles. Learning something new like this is too hard but don t tell my speech and language therapist. Person with MND What are the purposes of human communication? In order to think about effectiveness I first considered the purpose of communication and found the model suggested by Janice Light in She described 4 main purposes of human communication which were: for needs and wants; for information transfer; for social closeness and for social etiquette. I will compare these with Locke s model proposed in 1998 which suggested 2 main purposes: propositional speech and intimate talking. I will illustrate these with reference to communication situations and also link these to a study I carried out with people with MND. This investigated how adults with acquired communication difficulties use AAC and what is important to them. Small talk may sound like cotton-candy of human language but it among its most important applications. Locke 1998 What do we mean by effectiveness? After considering the purposes of communication I looked for definitions of effectiveness of AAC systems in the literature. However I found that there are no agreed definitions for key terms; there is little empirical data to support conclusions; studies of effectiveness focus of different types of AAC users and different types of AAC systems; some measurements analyse features such as word intelligibility, types of syntax or number of words produced. I concluded that we need more robust evidence and that linguistic counts alone are not sufficient. By looking at the key components of inter- jatkuu seuraavalla sivulla Sillalla-På Bron

11 action between people in relation to the purposes of human communication we might begin to be able to unravel what makes human communication effective. References Murphy et al (1996) AAC Systems: Obstacles to Effective Use. European Journal of Disorders of Communication, 31, Beukelman, D. (1991) Magic and cost of communicative competence, AAC, 7, Murphy (2004) I prefer contact this close AAC,20,4, Locke, J. L. (1998) Where did all the gossip go? Casual conversation in the Information Age, American Speech Language Hearing Association, 40, 3, Light, J. (1988) Interaction involving individuals using augmentative and alternative communication systems: state of the art and future directions, AAC, 4, 2, Voiko AAC* olla koskaan vaikuttavaa? Tämä otsikon kysymys esitettiin minulle väitöstilaisuudessani. Esityksessäni pohdin joitain siihen liittyviä, mielestäni asiaankuuluvia seikkoja. Toivottavasti esitykseni antaa ajattelunaihetta ja saa aikaan keskustelua. AAC:n taikaa Aloitan tarkastelemalla AAC:n lähtökohtia 1980-luvulla ja niitä suuria odotuksia, joita meillä kaikilla silloin oli AAC:n taianomaisista edistysaskeleista ja teknologian tuottamista lupauksista. Ihmiselle, joka ei pysty puhumaan sanojen asettaminen tietokoneen näytölle ei ole vain epätodennäköistä, se on taikuutta. Beukelman 1991 Miksi odotuksemme eivät ole täyttyneet? Vuonna 1991 kirjoitin tutkielman otsikolla AAC-menetelmät: Esteet tehokkaaseen käyttöön. Tuolloin esitin AAC:n tehokkaan käytön esteiksi mm. saatavuuden, hinnan, käyttövarmuuden, kognitiivisen kuormituksen sekä käyttäjien ja ammattilaisten ohjauksen. Lupaavasta alusta huolimatta AAC ei näyttänytkään kohtaavan niiden puhevammaisten ihmisten tarpeita, joiden kanssa itse työskentelin. Teknisten esteiden sijaan aloin tarkastella laajempia kysymyksiä. Tällaisen uuden asian oppiminen on liian raskasta mutta älä kerro tätä puheterapeutilleni. Henkilö, jolla on etenevä neurologinen sairaus. Mikä on inhimillisen vuorovaikutuksen tarkoitus? AAC:n vaikuttavuuden tarkastelun aloitin pohtimalla kommunikoinnin tarkoitusta ja löysin Janet Lightin vuonna 1988 esittämän mallin. Sen mukaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on neljä päätarkoitusta: tarpeiden ja tahtomisen ilmaiseminen, tiedon välittäminen, sosiaalisen läheisyyden ilmaiseminen ja sosiaalisten sääntöjen noudattaminen. Vertaan näitä Locken vuonna 1998 ehdottamaan malliin, jossa hän esitti kaksi päätarkoitusta: esittävä puhe (propositional speech) ja läheisempi jutustelu (intimate talking). Havainnollistan malleja viittaamalla erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja linkittämällä niitä omaan tutkimukseeni, jonka toteutin etenevää neurologista tautia sairastavien ihmisten kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten aikuiset puhekykynsä menettäneet ihmiset käyttävät AAC:tä ja mikä on heille tärkeää. Small talk saattaa tuntua ihmiskielen hattaralta, vaikka se kuuluu kielen tärkeimpiin käyttömuotoihin. Locke Sillalla-På Bron 2014

12 Mitä tarkoitamme vaikuttavuudella? Tarkasteltuani vuorovaikutuksen tarkoituksia aloin etsiä kirjallisuudesta määritelmiä puhetta korvaavien kommunikointimenetelmien vaikuttavuudelle. Huomasin kuitenkin, että avainkäsitteille ei löytynyt yleisesti hyväksyttyjä määritelmiä, ja että on olemassa vain vähän empiiristä, johtopäätöksiä tukevaa tutkimustietoa. Vaikuttavuustutkimukset keskittyvät erityyppisiin AAC-käyttäjiin ja erilaisiin AAC-menetelmiin. Jotkut mittaukset analysoivat lisäksi piirteitä kuten sanojen ymmärrettävyyttä (word intelligibility), lauserakennetyyppejä tai tuotettujen sanojen lukumäärää. Tein johtopäätöksen, että tarvitsemme vankempaa näyttöä ja että kielitieteelliset luvut eivät yksin riitä. Tarkastelemalla vuorovaikutuksen perusperiaatteita suhteessa siihen, mihin tarkoitukseen ihmiset käyttävät kommunikointia, kykenemme ehkä vähitellen selvittämään, miksi inhimillinen kommunikointi on niin vaikuttavaa. *AAC= Augmentative and Alternative Communication (puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi) Sillalla-På Bron

13 Supported decision making using Talking Mats 6.2. Astrid Dr Joan Murphy Johtaja, Talking Mats Centre Stirling, Skotlanti Background Making decisions about daily living can be difficult at times for most of us but is even harder for people with communication difficulties. Too often family members or carers speak and make decisions on their behalf. This presentation will describe two projects which used the Talking Mats framework in different ways to help people with communication difficulties express their views while at the same time taking into account their partner s perspective. They will be illustrated with video clips. Project A The first project was carried out with people with aphasia after stroke and used the Interpersonal Perception Method (Laing, Phillipson, and Lee, 1966) in conjunction with Talking Mats to systematically examine the perspectives of both the person with aphasia and the care giver, including what each thinks the other thinks. Twenty dyads are involved, including participants with varying degrees and types of aphasia and each member of the dyad did their own Talking Mat then shared their separate views with each other. The findings showed that there are discrepancies between the perceptions of people with aphasia and their partners about not only their communication abilities (e.g. being spoken for) but also their identity (e.g. independence) and that both partners may need support. The results will be illustrated with video data. Project B The second project examined whether the Talking Mats framework can help people with dementia and their family carers feel more involved in decisions about managing their daily living than usual communication methods. Eighteen people with early/moderate stage dementia and their family carers are involved in the study. Eighteen dyads (person with dementia and their family carers) were asked to discuss how the person with dementia was managing their daily living activities using the Talking Mats framework (Condition A), and their usual way of communicating (Condition B). Each dyad was then interviewed separately using the Freedom of Choice Schedule 5 to quantify how both felt about their involvement in these discussions about managing daily living activities. Results showed that both the person with dementia and their family carer felt more involved in discussions about managing daily living using the Talking Mats framework, when compared to their usual communication method. An unexpected but interesting finding was that the greatest increase in feelings of involvement in discussions occurred for family carers, who reported that the Talking Mats framework made them feel that their view was listened to by the person with dementia that they cared for. Conclusion: Both studies contribute in a practical way to the current debate on how to meaningfully support people with communication difficulties and their family in decision making. 12 Sillalla-På Bron 2014

14 References: Laing, R. D., Phillipson, H., & Lee, A. R. (1966). Interpersonal perception: A theory and method of research. London: Tavistock Publications. Gillespie A, Murphy J & Place M (2010) Divergences of Perspective Between People With Aphasia and their Family Caregivers. Aphasiology 24(12) Oliver, T.M., Murphy, J., & Cox, S.(2011) She can see how much I actually do! Talking Mats : helping people with dementia and family carers to discuss managing daily living. Journal of Housing Care and Support 13(3) Talking Mats -menetelmän käyttö tuetussa päätöksenteossa Taustaa Päivittäiseen elämään liittyvä päätöksenteko voi olla meille ajoittain vaikeaa, mutta puhevammaisille ihmisille se on vieläkin haastavampaa. Liian usein perheenjäsenet tai työntekijät puhuvat ja tekevät päätöksiä heidän puolestaan. Esityksessäni kerron kahdesta hankkeesta, joissa eri tavoilla käytettiin TalkingMats -menetelmää puhevammaisten ihmisten mielipiteen ilmaisun helpottamiseen huomioiden samalla myös heidän vuorovaikutuskumppaninsa näkökulmaa. Asian havainnollistamiseksi näytän lyhyitä videoita. Projekti A Ensimmäinen hanke toteutettiin afasiaan sairastuneiden ihmisten kanssa. Hankkeessa käytettiin IPM-menetelmää (Interpersonal Perception Method, Laing, Phillipson, ja Lee, 1966) yhdessä Talking Matsin kanssa. Tarkoituksena oli järjestelmällisesti tutkia sekä afaattisen ihmisen että työntekijän näkökulmia ja sitä, mitä toinen ajatteli kumppaninsa ajattelevan. Hankkeessa oli mukana kaksikymmentä paria. Puhevammaisten osallistujien afasian tyyppi ja vaikeusaste vaihtelivat. Parista kumpikin osapuoli teki oman maton mielipiteistään ja kertoi niistä vuorovaikutuskumppanilleen. Tulokset osoittivat, että afaattisten ihmisten ja heidän kommunikointikumppaniensa välillä oli eroja liittyen kommunikointitaitoihin (esimerkiksi puolesta puhuminen) ja identiteettiin (esimerkiksi itsenäisyys). Tulokset osoittivat myös, että kumpikin osapuoli saattaa tarvita tukea. Tutkimuksen tuloksia havainnollistetaan videoiden avulla. Projekti B Toinen hanke selvitti voiko Talking Mats tavanomaisia menetelmiä paremmin tukea muistisairaiden ja heidän omaishoitajiensa osallisuuden tunnetta päivittäiseen elämään liittyvässä päätöksenteossa. Tutkimukseen osallistui kahdeksantoista lievässä tai keskivaikeassa vaiheessa olevaa muistisairasta henkilöä ja heidän perheenjäsentään. Näitä kahdeksaatoista paria (muistisairas ja omaishoitaja) pyydettiin keskustelemaan siitä, miten muistisairautta sairastava henkilö selviää päivittäisistä toiminnoistaan. Keskustelut toteutettiin sekä 1) käyttämällä TalkingMats-menetelmää että 2) käyttämällä heidän tavanomaista kommunikointitapaansa. Tämän jälkeen osapuolet haastateltiin erikseen käyttämällä valinnanvapautta mittaavaa asteikkoa (Freedom of Choice Schedule 5), jolla mitattiin osallistujien kokemuksia omasta osallisuudestaan keskustelussa, joka koski päivittäisistä toiminnoista selviämistä. Tulokset osoittivat, että sekä muistisairas henkilö että hänen omaisensa kokivat pystyneensä osallistumaan paremmin keskusteluun käyttämällä Talking Mats -menetelmää kuin heidän tavanomaista kommunikointitapaansa. Odottamaton, mutta kiinnostava tulos oli, että suurin kasvu osallisuuden kokemisessa oli niillä läheisillä, jotka kertoivat Talking Mats -menetelmän saavan heidät tuntemaan, että muistisairas perheenjäsen kuunteli heidän näkemyksiään. Johtopäätös: Molemmat tutkimukset liittyvät käytännöllisellä tavalla ajankohtaiseen keskusteluun siitä, miten mielekkäällä tavalla voidaan tukea puhevammaisia ihmisiä ja heidän perheitään päätöksenteossa. Sillalla-På Bron

15 Elävä kuva tuo tukea päätöksentekoon 6.2. Astrid Katja Burakoff, suunnittelija, puheterapeutti Tikoteekki, Kehitysvammaliitto ry Viljatie B, Helsinki puh Kehitysvammaisella ihmisellä on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä Suomen nykyisen ja valmisteilla olevan sosiaalihuollon asiakkuutta ja vammaispalveluja koskevan lainsäädännön mukaan oikeus osallistua ja päättää itseään koskevista asioista sekä saada läheisiltään ja ammattilaisilta päätöksentekoon tarvitsemaansa tukea. Tuetun päätöksenteon tarkoituksena on kannustaa, opettaa, rohkaista ja tukea henkilöä tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja (Sivula 2012). Kehitysvammaiselle ihmiselle oman elämän ja omien toiveiden miettiminen ja asioista päättäminen ei ole välttämättä helppoa. Päätösten tekeminen voi vaatia pitkäjänteistä harjoittelua erityisesti silloin, jos henkilö on tottunut siihen, että toiset ihmiset päättävät ja tekevät asiat hänen puolestaan. Vaikeimmin kehitysvammaiset ihmiset ovat kaikilla elämän alueillaan riippuvaisia toisista ihmisistä ja siitä, miten toiset ymmärtävät, tukevat ja osaavat tulkita heidän viestejään mikä heille on tärkeää ja mitä asioita he toivovat elämältään ja tulevaisuudeltaan (Watson 2011). Eleiden, ilmeiden ja äänensävyjen tulkitseminen ei ole henkilön hyvin tuntevillekaan ihmisille aina helppoa. Usein voi myös olla vaarana, että lähi-ihmiset tulkitsevat viestit omista toiveistaan, unelmistaan ja peloistaan käsin, jolloin henkilön oma toive ei tule aidosti kuulluksi. Virhetulkintojen välttämiseksi lähi-ihmiset voivat muodostaa tukiringin (engl. circle of support), joka kokoontuu säännöllisesti vaihtamaan kokemuksiaan ja miettimään, miten he voivat tukea heille tärkeää ihmistä elämään oman näköistään elämää. Englannissa, Itä-Lontoon yliopistossa sijaitseva The Rix Centre kouluttaa lähiyhteisöjä ja tukihenkilöitä hyödyntämään yksilökeskeisen elämänsuunnittelun periaatteita (YKS; engl. person centered planning) ja kehitysvammaisen henkilön arjessa taltioitua videokuvaa, valokuvaa, puhetta ja tekstiä päätöksenteon tukemisen välineinä (ks. tarkemmin Multimedia Advocacy toimintamallin tavoitteena on ottaa vaikeavammaiset ihmiset aktiivisesti mukaan materiaalin kokoamiseen ja antaa heille itselleen uusia välineitä kertoa elämästään ja itselleen tärkeistä asioista. Materiaalista kootaan verkkopohjainen portfolio tarkoitusta varten kehitettyyn helppokäyttöiseen, salasanalla suojattuun Klikin-sivustopohjaan. Tukiverkostoon kuuluvat omaiset ja ammattilaiset, kuten kuntouttajat voivat sivuston kautta jakaa tietoa keskenään ja täydentää sitä tarpeen mukaan. Materiaalin avulla myös uudet ihmiset voivat helposti tutustua ihmiseen ja hänen tuen tarpeisiinsa. Esityksessäni kerron Kehitysvammaliiton Onnistuneita valintoja -hankkeen aikana, yhteistyössä Turun kehitysvammaisten palveluista vastaavan Paletin kanssa toteuttamastani tuetun päätöksenteon kokeilujaksosta, jonka tavoitteena oli selvittää, miten Multimedia Advocacy -toimintamalli ja työkalut soveltuvat Suomen oloihin. Paletin sosiaalityöntekijöiden toiveena oli, että kokeilu kohdistetaan vaikeimmin kehitysvammaisiin, puhumattomiin asiakkaisiin, koska tämän kohderyhmän mieli- 14 Sillalla-På Bron 2014

16 pidettä on usein vaikea saada selville palveluita suunniteltaessa. Jakson aikana yhden asumispalveluyksikön työntekijätiimi valokuvasi, videoi ja työsti materiaalia yhdessä valitsemansa vaikeasti puhevammaisen kumppaninsa kanssa. Näytän esityksessäni myös, miten Opikkeen ylläpitämää, suomenkielistä Klikin-palvelua voi hyödyntää tiedon kokoamiseen ja jakamiseen. Lisätietoa: Watson, J. (2011). Supported decision-making for people with severe and profound intellectual disability: We re all in this tugether, aren t we?. Bigby, C. & Fyffe, C. (toim.) Services and families working together to support adults with intellectual disability. Proceedings of the sixth annual roundtable on intellectual disability policy. La Trobe University: Department of Social Work and Social Policy, Sivula, S. (2012). Henkilökohtaista apua päätöksenteon tueksi. Teoksessa Konola, Kirsi; Kukkaniemi, Petri; Tiihonen, Petra Aktiivinen tuki: näkymiä tukea tarvitsevan henkilön osallisuuteen. Tampere: Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Sillalla-På Bron

17 New Developments in Talking Mats: Bespoke Symbols, Digital Talking Mats and New resources 6.2. Astrid Dr Joan Murphy Johtaja, Talking Mats Centre Stirling, Skotlanti This session will present the new Talking Mats resources which have been developed in the past year. 1. The development of bespoke symbols: a 3 way partnership between a leading comic artist, speech and language therapists and people with communication disability. The symbols take account of language and conceptual issues. 2. The Digital Talking Mat: this exciting app is a resource which will work on ipad, Android or computer and can be purchased at various levels of complexity. 3. Health and Wellbeing Resource: Thirteen topics based on the World Health Organisation International Classification of Function Disability and Health (WHO-ICF). This resource provides a comprehensive and engaging framework to explore key life issues with individuals and supports involvement in all aspects of life planning. 4. Children and Young People Resource: Nine topics based on WHO ICF-CY and GIRFEC (Getting it Right for Every Child), a Scottish education framework. It is designed to be relevant to children of all ages and covers a wide range of aspects of children s lives. The session will also explore potential uses and advantages of these developments and describe how they fit into the existing range of Talking Mats resources, training, consultancy and research. See 16 Sillalla-På Bron 2014

18 Talking Mats -uutuuksia: räätälöidyt symbolikuvat, digitaalinen keskustelumatto ja uudet materiaalipankit Esityksessä kerrotaan, mitä uutuuksia Talking Mats - keskuksessa on kehitetty kuluneen vuoden aikana. 1. Räätälöidyt symbolikuvat: Talking Mats -keskuksen omien symbolikuvien kehittämistyöhön ovat osallistuneet graafinen suunnittelija, puheterapeutteja ja puhevammaisia ihmisiä. Symbolikuvia suunniteltaessa on otettu huomioon kuvien käyttäjien erilaiset kielelliset ja käsitteelliset taidot. 2. Digitaalinen keskustelumatto: sovellukseen kuuluvaa materiaalipankkia voi käyttää ipad- ja Android-tableteilla tai tietokoneella. Valittavissa on laajuudeltaan ja sisällöiltään eritasoisia sovelluksia. 3. Terveyden ja hyvinvoinnin materiaalipankki: materiaalipankissa on symbolikuvat WHO:n Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen ICF- luokituksen kolmeentoista aihealueeseen. Materiaalipankin symbolikuvien avulla voi käydä kattavaa keskustelua elämän tärkeistä asioista, tuen tarpeista ja tulevaisuudensuunnitelmista. 4. Lasten ja nuorten materiaalipankki: materiaalipankin symbolikuvasto sisältää yhdeksän aihealuetta. Ne perustuvat WHO:n lasten ja nuorten ICF-luokitukseen (ICF-CY) ja skotlantilaiseen GIRFECmalliin (Getting it Right for Every Child), jonka tarkoituksena on turvata lapsille ja nuorille yhdenmukaiset palvelut. Materiaalipankki on suunniteltu vastaamaan kaikenikäisten lasten tarpeisiin ja sen symbolikuvien avulla lasten kanssa voi keskustella monista heidän elämäänsä liittyvistä aiheista. Esityksessä pohditaan myös, mitä hyötyä ja lisäarvoa edellä kuvatuilla uutuuksilla voidaan saavuttaa. Lisäksi pohditaan, miten uutuuksia voidaan kytkeä olemassa oleviin, vanhoihin Talking Mats -materiaalipankkeihin sekä miten niitä voidaan hyödyntää koulutuksissa, konsultaatioissa ja tutkimuksessa. Lisätietoa: Sillalla-På Bron

19 Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin 6.2. Aleksis Irina Savolainen, puheterapeutti Ruskis oppimis- ja ohjauskeskus, Ruskeasuon koulu Tenholantie 15, Helsinki p Puhevammaisten ihmisten kuntoutus ja kommunikoinnin harjoittelu painottuu usein toimiin, joilla vahvistetaan heidän suoriutumistaan käytössä olevien kommunikointikeinojen kanssa. Nykyään trendikäs osallistumisen tai osallistamisen näkökulma näkyy vielä vähän kommunikoinnin tutkimuksessa tai käytännön työssä. Koulumaailmassa kuntoutusta toteutetaan yksilö- ja ryhmätapaamisissa tai oppitunneilla, joissa roolijako ja tilanteen kulku on usein ennalta määrätty. Todelliset oppilaista lähtevät keskustelut ovat harvinaisia ja puhevammaisten oppilaiden mahdollisuudet osallistua kaverikeskusteluihin ovat heikot. Keskustelussa, jossa on mukana puhetta tukevaa tai korvaavaa kommunikointikeinoa käyttävä oppilas, on kumppanin toiminnalla iso merkitys vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta. Työssäni Ruskeasuon koulussa olen aloittanut vapaamuotoisia Jutellaan -ryhmiä, joihin osallistuu sekä puhuvia että puhevammaisia oppilaita. Ryhmien tavoitteena on ollut vahvistaa kaikkien oppilaiden tietoisuutta keskustelun lainalaisuuksista esim. aiheen eteenpäinviemisestä, herkistää huomaamaan kaverien aloitteita, tunnistaa yhteisiä keskustelunaiheita ja ratkaista kommunikointikatkoksia. Oma roolini on ollut ohjaava, enkä ole osallistunut aktiivisesti keskustelun eteenpäin viemiseen. Tässä esityksessä puhun siitä, miksi kaverikeskustelujen tukeminen on tärkeää ja kerron omista kokemuksistani, niin riemun tunteista kuin epävarmuuden hetkistä, joita Jutellaan ryhmien ohjaaminen on antanut. 18 Sillalla-På Bron 2014

20 Avainkuvat ilmaisun tukena - avainkuvakansion ensittely casen kautta 6.2. Aleksis Annukka Kuutsa, FM, puheterapeutti, työnohjaaja annukkakuutsa.fi puh TARVE Meille sanottiin, että me tarvitaan kuvia/viittomia/lightwriteria/kommunikointikansiota/ muu, mikä Jotta voisi odottaa AAC-keinon ottamista osaksi arkea, tulee asiakkaan kokea tarvitsevansa sitä. Tarve on ensin, keino vastata siihen tulee vasta toisena. AAC-keinon tulee sopia asiakkaan mielestä hänelle. Tarjoa, kokeile useita vaihtoehtoja. Jos ei nyt, ehkä syksyllä. Jos ei syksyllä, ehkä ensi vuonna. Jonain vuonna. Odota, ole kärsivällinen, ruoki tarvetta ja vastaa siihen. MITÄ OMINAISUUKSIA POJALLA ON? Vahva kommunikoinnin tarve. Haluaa kuittauksen, että kommunikointikumppani ymmärtää PÄÄASIAN siitä, mitä hänellä on mielessä. Sinnikäs! Ymmärtää kuvasymboleja. Löytää joukosta tarvitsemansa kuvan. Täydentää kommunikointia muutamilla sanoilla, erityisesti joo/ei, elehtimällä. Itsenäinen motorinen toiminta kansion selaamiseen ja kuvien osoittamiseen. KEHITTÄÄ Kommunikointia eri tarkoituksiin: toive, kertominen, kommentointi ja tilanteisiin: kahden, pienryhmässä kuten perheessä, luokassa Yksisanaisten lauseiden ketjutusta Luokittelua: esim. ihmiset, paikat, terveys, leikit Laajentaa yksittäistä käsitettä Laajentaa sana- ja käsitevarastoa UUDEN KIELEN OMAKSUMINEN TERAPIATAVOITTEENA AAC-keino on uusi kieli koko ympäristölle. Uuden kielen omaksumiseen menee aikaa 1-2v. Tue, anna mallia, kaiva kieli esiin yhä uudestaan. Asiakkaana on paitsi ihminen itse myös hänen lähi-ihmisensä. Dilemma: kuinka paljon voi käyttää terapia-aikaa yhteen asiaan? Onko tavoitteiden asettelu suhteessa terapiamäärään realistinen? Keneltä tulee tai tuleeko saada siunaus painopisteiden valintaan? Asiakkaalta/omaiselta? Kuntoutuksesta vastaavalta taholta? Kuntoutuksen maksavalta taholta? Puheterapiaa vai kommunikointiopetusta? Kenen tavoitteesta on kyse? jatkuu seuraavalla sivulla Sillalla-På Bron

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05. Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.2014 Annemari Merilainen-Ottridge, Principal MacIntryre Charity, UK Kun

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen

ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen ILOA JA LAATUA vaikeavammaisen ihmisen kohtaamiseen Kuka määrää? Kehitysvammaliiton opintopäivät 5.11.2015 Katja Burakoff Asiantuntija, puheterapeutti Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa

Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa Tukea oppilaiden välisiin keskusteluihin Ei me kyllä yleensä jutella koulussa Sillalla-seminaari 6. 2. 2014 Irina Savolainen 2014 ICF = kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Miksi mobiilioppiminen?

Miksi mobiilioppiminen? we mobilize change Miksi mobiilioppiminen? Pääsy Metodi Tulos Työryhmät Rajallinen Intensiiviset 1-2 päivää, sitten unohdus Vaihteleva Kasvokkain tapahtuva ohjaaminen Rajallinen Henkilökohtainen kouluttaja

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta. Satu Nurmela www.satujatarina.com

Digitaalinen tarinankerronta. Satu Nurmela www.satujatarina.com + Digitaalinen tarinankerronta Satu Nurmela www.satujatarina.com + "Digital Stories are short, personal, multimedia tales, told from the heart. Anyone can make them and publish them on screens anywhere.

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry

Kehitysvammaliitto ry Kehitysvammaliitto ry Edunvalvontatilaisuus 10.3.2015 Marianna Ohtonen Toiminnanjohtaja Esityksen sisältö Yleistä Kehitysvammaliitosta Ajankohtaisia asioita vammaislainsäädännöstä Kehitysvammaliiton palvelut

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Suunnittelen omaa elämääni

Suunnittelen omaa elämääni Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

Päivi Topo Suomen Akatemia Ikääntymisen foorumi 12.11.2008

Päivi Topo Suomen Akatemia Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Päivi Topo Suomen Akatemia Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Tilanne, jolloin ikääntyneen ihmisen toimintakyky on heikko ja monilla on yksi tai useita pitkäaikaissairauksia Riippuvuus muista ihmisistä saa

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Vates-päivät 2016 Torstai 12.5.2016, klo 9-11

Vates-päivät 2016 Torstai 12.5.2016, klo 9-11 Vates-päivät 2016 Torstai, klo 9-11 Verkon ja pilvipalveluiden hyödyt puhevammaisille ihmisille nyt ja tulevaisuudessa Kehitysvammaliitto ry Saavutettavuusyksikkö Tikoteekki Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

indexhan wen Club Ambulant -play together

indexhan wen Club Ambulant -play together Club Ambulant -play together Tänä vuonna näyttelyn teema on Tulevaisuuden oppimisympäristö. Kurssin tavoite oli löytää persoonallisia, joustavia ja inspiroivia ratkaisuja koulumaailmaan. indexhan wen Suunnitellessamme

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot

Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki 17.11.2015 Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi Kansainvälinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden päätelaitteet

Tulevaisuuden päätelaitteet Tulevaisuuden päätelaitteet Kuka ne omistaa? Miten niitä hallitaan? Aki Antman Sulava Oy 2.11.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Erilaiset päätteet ja sähköinen työpöytä Kuka omistaa päätelaitteet?

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät

Twitter #vvop2012. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaiset opettajat pitävät Messukeskuksen langaton verkko " Congress" Osallistu tekstiviestillä tai www.viestiseina.fi/ oph Twitter #vvop2012 AVAUS Aulis Pitkälä, pääjohtaja OPH Euroopan laajuinen ESSIE-tutkimus, 27 Euroopan maata

Lisätiedot

WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE

WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE Päivi Helakallio Coordinator Suvanto ry Edinburgh 6-9.9.2015 SUVANTO RYHMÄ (GROUP) Suvanto group started operating in April 2009. Workers of Kinapori

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot