ERITYISPALVELUT VAMMAISPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERITYISPALVELUT VAMMAISPALVELUT"

Transkriptio

1 85 ERITYISPALVELUT Erityispalveluihin kuuluvat vammaispalvelut, mielenterveyspalvelut, perheneuvolapalvelut, muut psykologipalvelut, elatusturvapalvelut ja nettobudjetoidut ulkomaalaispalvelut. VAMMAISPALVELUT Tampereella oli vaikeavammaisia henkilöitä noin 4 000, kun arviointiperusteena käytettiin 2 %:n väestöosuutta. Vammaispalvelutoimistoon saatiin uusi sosiaalityöntekijä, jolloin henkilökuntamäärä nousi 14 henkilöön. Subjektiiviset oikeudet turvattiin Vaikeavammaisten subjektiiviset oikeudet turvattiin. Tarkoitukseen varatut määrärahat ylittyivät. Vammaispalvelulaki määrittelee vaikeavammaisten subjektiiviset oikeudet, joita ovat taloudellinen tuki asunnon muutostöihin, asunnon välineet ja laitteet, palveluasuminen, kuljetuspalvelut saattajapalveluineen sekä tulkkipalvelut. Tulkkipalveluihin varattu määräraha ylittyi eurolla, mikä osittain johtui lisääntyneestä tulkkipalveluiden käytön kasvusta ja tulkkauskustannusten noususta. Tulkkipalveluja myönnettiin vammaispalveluasetuksen edellyttämä vähimmäismäärä, joka on vaikeasti kuulovammaiselle ja puhevammaiselle 120 tuntia vuodessa ja kuulonäkövammaiselle 240 tuntia vuodessa. Opiskelutulkkausta myönnettiin tarvetta vastaavasti. Tulkkipalvelut hankittiin sekä Tampereen Kuurojenyhdistyksen tulkkikeskuksesta että freelancer-asioimistulkeilta. Dysfasia-lasten perheille annettiin ryhmämuotoista ja kotona järjestettävää viittomaopetusta. Tulkkipalvelun kysyntä lisääntyi ja tulkkien saatavuus vaikeutui. Tulkkipalvelutilauksista pystyttiin hoitamaan noin 87 %. Vaikeavammaisten kotona asumista tuettiin asunnon muutostöinä ja myöntämällä tarpeelliset asunnon välineet ja laitteet. Asunnon muutostöiden määräraha ylittyi eurolla kustannustason nousun ja asiakasmäärän lisääntymisen vuoksi. Asunnon välineisiin ja laitteisiin varattu määräraha ylittyi eurolla, vastaavasti investointeihin varattua määrärahaa hissien ja nostolaitteiden hankintaan jäi käyttämättä. Taloudellista tukea henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen ei voitu myöntää täysin tarvetta vastaavasti määrärahojen riittämättömyyden vuoksi. Palveluasumista järjestettiin Invalidiliiton palvelutaloissa, Anni-kodissa ja Palvelukeskus Åvikissa ja palveluasumisyksiköissä sekä kuurosokeiden toimintakeskuksessa. Palveluasumista järjestettiin myös asiakkaiden omaan kotiin. Tarkoituksenmukaisia palveluasumispaikkoja ei ollut tarjota tarvetta vastaavasti ja myös asumiskokeiluun oli jonoa. Palveluasumisen piirissä oli yhteensä 89 vammaista. Palveluasumiseen varattu määräraha ylitettiin lähes eurolla kustannustason nousun ja asiakkaiden määrän lisääntymisen vuoksi. Lisäksi palveluasumista toteutettiin entistä enemmän yksityisiltä kotipalvelun tuottajilta hankituilla palveluilla. Kuljetuspalvelumatkoja myönnettiin vammaispalveluasetuksen edellyttämä vähimmäismäärä eli 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Asiakkailla oli myös mahdollisuus käyttää liikennelaitoksen matalalattiabusseja maksutta vaihtamalla osa myönnetyistä kuljetuspalvelumatkoista liikennelaitoksen matkakorttiin. Vaihto-oikeutta käytti 163 asiakasta. Kuljetuspalveluihin varattu määräraha ylittyi eurolla. Kustannukset jäivät kuitenkin alle edellisen vuoden tason matkojenyhdistelyn ansiosta. Kuljetuspalvelupäätös oli voimassa vuoden lopussa asiakkaalla. Heistä noin

2 :lla oli oikeus käyttää invataksia. Asiakasmäärä kasvoi edellisvuodesta 315:lla. Asiakkaat käyttivät keskimäärin 8 matkaa kuukaudessa. Osa kuljetuspalvelun käyttäjistä hyödynsi palvelubusseja lähiasioinnissaan. Matkojenyhdistelykokeilu jatkui koko vuoden. Vammaispalvelutoimiston yhteistyö palvelulinjaliikenne-työryhmän kanssa jatkui tiiviinä tavoitteena kehittää edelleen palvelulinjaliikennettä ja palvelubusseja myös vammaisten kuntalaisten tarpeisiin. Kehitysvammahuollon painopiste avohuollossa Kehitysvammaisia oli avohuollon palvelujen piirissä 715 ja heistä kotihoidossa 422. Laitoshoidossa oli 139, joista Ylisen palvelukeskuksessa pitkäaikaishoidossa 128. Yhteensä kehitysvammaisia oli palvelujen piirissä 854. Kehitysvammahuollon painopisteenä oli avohuollon palvelut, joilla tuettiin kehitysvammaperheitä ja itsenäisesti asuvia kehitysvammaisia. Palveluohjausta tehostamalla ohjattiin kehitysvammaisia entistä tarkoituksenmukaisemmin eri palvelujen piiriin. Tampereen kaupunki oli pilottikuntana mukana Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä 3-vuotisessa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja nuorten palveluohjausprojektissa. Kaupungin kehitysvammahuollon kuntoutusohjauksessa oli alle kouluikäisiä kehitysvammaisia yhteensä 52 ja aikuisia kehitysvammaisia 10. Kuntoutusohjauksen käyntejä kertyi yhteensä 924. Asumispalveluja hankittiin Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän lisäksi myös Tampereen Kaupunkilähetykseltä. Kaupunkilähetyksen Rongankoti, Puistokoti ja Onkiniemenkodit järjestävät ohjatun asumisen palveluja ja Mirkunkoti on iäkkäiden kehitysvammaisten ympärivuorokautista hoitoa antava asumisyksikkö. Kehitysvammaisten asumispalveluja ei ollut riittävästi. Sekä ohjattua että autettua, ympärivuorokautista hoitoa antavaan vakituiseen asumispalveluun oli jono. Kehitysvammaisille lapsille ja aikuisille hankittiin tilapäishoitoa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Tulppaanikodista. Tilapäishoitoa voitiin järjestää tarvetta vastaavasti. Kehitysvammaisten kurssi- ja vapaa-ajantoiminnan palveluja kaupunki hankki Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:ltä, Kehitysvammaisten Tukiliitolta, Tampereen Kaupunkilähetykseltä ja Lomakoti Ilonpisaralta. Vapaa-ajan toiminnan palvelujen kysyntä oli huomattavasti suurempi kuin mihin määrärahat riittivät. Tuetun työtoiminnan palveluja hankittiin Tampereen Kaupunkilähetykseltä 37 kehitysvammaiselle vuoden aikana. Toiminta on muodostunut tärkeäksi vaihtoehdoksi toimintakeskusten rinnalle, eikä kaikkia halukkaita voitu ottaa tuettuun työtoimintaan. Epilän toimintakeskuksen päivätoimintapalveluja hankittiin ostopalveluna evankelisluterilaiselta seurakunnalta. Kaikki peruskoulun lopettaneet työtoimintaa tarvitsevat kehitysvammaiset pääsivät työ- ja päivätoiminnan piiriin. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Sinikellon päiväkeskus tarjosi elämyksellistä päivätoimintaa vaikeasti kehitysvammaisille nuorille. Omapolku ry:n kehitysvammaisten nuorten päivätoimintakeskus aloitti toimintansa elokuussa neljällä paikalla. Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä hankittiin edelleen kehitysvammaisten työja päivätoimintaa, asumispalveluja, kuntoutusneuvolan palveluja, perhehoitoa ja laitoshoitoa. Kuntayhtymä tuotti erityisesti vaikeavammaisten palveluja. Kuntayhtymään varattua määrärahaa lisättiin 1 miljoonalla eurolla, minkä ansiosta määräraha oli riittävä.

3 87 Kuvio 15 KEHITYSVAMMAHUOLTO, KUNTYHTYMÄ, HOITOPÄIVÄT JA AUTETTU/OHJATTU ASUMINEN, ASUMISPÄIVÄT Laitoshoito, hoitopäiviä Autettu/ohjattu asuminen, asumispäiviä Kalevanpuiston päivähoitoyksikkö Vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksesta on vuodesta 1997 lähtien vastannut Kalevanpuiston koulu. Opetuksessa oleville lapsille järjestettiin päivähoitoa erityishuoltona perheiden tarpeiden mukaan koulupäivinä ja koulujen loma-aikoina. Päivähoidontarve on siirtynyt aamu- ja iltapäivähoitoon koulupäivinä ja loma-aikojen hoitotarve on vähentynyt. Loma-aikojen hoitopäiviä kertyi 193 ja aamu- ja iltapäivähoidon päiviä

4 88 MIELENTERVEYSPALVELUT Erikoislääkärijohtoisen aikuispsykiatrisen avohoidon palvelujärjestelmä muodostui seitsemästä väestövastuullisesta aluetyöryhmästä, tehostetun psykiatrisen kotisairaanhoidon työryhmästä, kuntoutustyöryhmästä maahanmuuttajille, kriisityöryhmästä ja kolmen päiväsairaalan toiminnasta sekä vuonna 2003 avatusta nuorisopsykiatrian poliklinikasta. Lisäksi palvelukokonaisuuteen sisältyvät psykiatriset kuntoutuspalvelut. Sopimusvuori ry:ltä ostettiin palveluita ostopalvelusopimuksella, Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry ja Osviitta saivat tuen avustuksina. Psykiatrinen avohoito tuottaa ja kehittää väestön psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä edistäviä korkeatasoisia ja riittäviä erikoissairaanhoidon hoitoja, muita palveluja sekä harjoittaa opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Mielenterveyspalvelujen toiminta perustuu laadukkaaseen erityisosaamiseen, hyvään palveluun, laajaan verkottumiseen ja hyvään yhteistyöhön sekä ennaltaehkäisevään toimintaan ja tiedottamiseen. Mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelman Ammattitaidolla silta tulevaan silta parempaan mukaisesti toimittiin vuoden aikana. Ehkäisevä mielenterveystyö, varhainen puuttuminen ja mielenterveysosaaminen, hoito ja kuntoutus, ovat olleet keskeisiä asioita mielenterveyspalvelujen kehittämisessä. Mielenterveyden edistäminen vaatii laajaa sitoutumista, verkostoitumista ja yhteistyötä sekä mielenterveyskysymysten huomioon ottamista mielenterveyspoliittisessa päätöksenteossa. Varhainen puuttuminen mielenterveysongelmiin tuottaa inhimillisesti ja taloudellisesti mitattuna merkittäviä tuloksia. Mielenterveystyön onnistumiseen vaikuttavat toimivat palveluketjut, palvelujen monipuolisuus, saatavuus, hyvä laatu ja asiakaslähtöisyys. Toimintaa kehitettiin Valtionavustuksella toiminut nuorten mielenterveys- ja psykiatristen palveluiden edistämisprojekti Uudet tuulet mielenterveystyössä nuorille näköaloja elämään jatkui vuoden alusta kaupungin omana toimintana. Nuorisopsykiatrian työryhmään perustettiin nuorisopsykiatrin, psykologin, sosiaalityöntekijän, sairaanhoitajan ja toimistosihteerin virat tai toimet. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja neljännes nuorista kärsii jossain vaiheessa mielenterveyden häiriöistä. Ongelmat altistavat syrjäytymiselle ja myöhemmille mielenterveyden häiriöille. Nuorisopsykiatrisen työryhmän toiminta lisäsi hoidon saatavuutta ja työryhmä antoi myöskin koulutusta ja konsultaatioapua. Nuorisopsykiatrian sairaalan hoitopäivät ovat siitä lähtien pysyneet ennallaan, kun kaupungin omaa nuorisopsykiatriaa on kehitetty. Psykiatrian tulosalueella TAYS:issa avohoitokäyntejä toteutui Hoitopäiviä TAYS:issa oli Omaa toimintaa haittasi se, että helmikuun lopusta elokuun alkuun työryhmään ei saatu nuorisopsykiatria. Projekteja Vuoden aikana osallistuttiin ALMA-projektiin. Tässä projektissa toteutetaan ja kehitetään mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kuntoutujien tehostettua asumista Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry:n, Tampereen kaupungin mielenterveyspalvelujen ja Tampereen Vuokratalosäätiön kanssa. Tavoitteena on järjestää mielenterveyspäihdekuntoutujille tarvittavat asunnot ja tehostetut tukipalvelut sekä kuntouttavaa toimintaa. Tukipalveluista on vastannut Muotialan asuin- ja toimintakeskus ja kuntoutujien psykiatrisesta hoidosta Tampereen mielenterveyspalvelut. Tampereen Vuokratalosäätiö on osoittanut kuntoutujille asunnot. Projektia on tukenut Raha-automaattiyhdistys. Erikoissairaanhoidon sairaansijoilla tapahtuva varsinainen psykiatrinen kuntoutus on lopetettu ja se on siirtynyt avohoidon kehitettäväksi. Tämä on luonut tarvetta lisääntyvässä määrin perustaa erilaisia kuntouttavia ja muita valvottuja ympärivuorokautisia asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille. Asumiskuntoutuspalvelujen järjestämiseen on liittynyt useita pulmia ja kuntouttavien

5 89 asumispalvelujen tuotteistusta eikä laatujärjestelmää ole toistaiseksi luotu. Tämän toiminnan kehittämiseksi haettiin lääninhallitukselta rahaa ja aloitettiin yhdessä Valkeakosken kaupungin seutukunnan kanssa yhteistyöprojekti Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut; asiakas ohjausprosessimallin seutukunnallinen selkiinnyttäminen ja palvelujen tuotteistaminen-hanke. Projektin toteutus osaltaan on ostettu Sosiaalikehitys ry:ltä. Hoitoketjujen parantamiseksi osallistuttiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Pitkäniemen akuuttipsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian poliklinikan, Hatanpään päivystysaseman ja mielenterveyspalvelujen yhteiseen kehitysprojektiin. Tuloksena saatiin hoitokortti, jonka avulla tiedonkulku paranee potilaan siirtyessä sairaalasta eri avohoidon yksikköihin. Projektin aikana kartoitettiin kokemukset hoitokortista potilaalta ja työntekijöiltä. Hoitokortista saadut kokemukset kerätään syksyllä 2004 potilas- ja työtekijäkyselyllä. Valtiolta saatiin erityisvaltionosuutta euroa poliklinikkaprojektille Pilvestä paisteeseen. Tämän projektin tarkoituksena on luoda uudenlainen, tehokas hoitomuoto vaikeaa psyykkistä sairautta ja huumeongelmasta kärsiville nuorille, lisätä tietoa huumepotilaiden hoidosta koko mielenterveystyön henkilöstölle ja parantaa huumenuorten palveluketjua ja lisätä yhdessä toimimista eri toimijoiden kanssa. Samalla tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen pääsy helpottuu. Osallistuttiin Linnainmaan perheen hyvinvointineuvola -hankkeeseen ja myöskin Linnainmaan alueen omaneuvojamallin kehittämiseen. Merkittävää toiminnan kannalta oli, että siirryttiin Aho-järjestelmästä uuteen Pegasos-järjestelmään. Laadun kehittäminen Laadun hallintaa tehostettiin ja oma laatutyöryhmä toimi aktiivisesti koko vuoden ajan. Laatutyöryhmä sai valmiiksi mielenterveyspalvelujen esitetuotannon. Asiakaskyselytutkimus tehtiin mielenterveysviikolla 47. Kahden päivän aikana olleeseen kyselyyn vastasi 239 potilasta. Potilaat arvioivat saamansa avun erinomaiseksi tai hyväksi 66 %:ssa ja keskinkertaisen avun koki saaneensa 28 % potilaista. 75 % potilaista koki mielenterveysongelmiensa hoidon aikana helpottuneen. Omaisten mukaanotto hoitoon on ollut yksi onnistumisalueistamme. Tässä on kohtuullisen hyvin onnistuttu, kun kyselyssä ainoastaan 15 % vastanneista ilmoitti, ettei heille tarjottu sitä mahdollisuutta. Psykiatrisen hoidon tarve lisääntynyt Mielenterveyspalvelujen kysyntä ylitti tarjonnan. Akuutin ja kriisihoidon tarpeeseen pystyttiin kohtuullisen hyvin vastaamaan, mutta sitä seuraavat ajat mielenterveyspalvelujen vastaanotolle usealla väestövastuualueella ajoittain ovat hyvinkin pitkät. Hoitojonot olivat kolmesta viikosta jopa kolmeen kuukauteen. Psykiatripula on ollut koko vuoden toimintaa haittaava useilla eri väestövastuualueilla, lähes kolmasosa viroista on ollut ilman lääkäriä. Kuntouttavat asumispalvelut Kuntouttavien asumispalvelujen kysyntä oli erittäin runsasta. Psykiatrian avohoidon ensisijaisuutta painottava palvelurakenteen tavoitteellinen muutos on vaikuttanut myös sairaalahoidon luonteeseen. Yksityisistä kuntoutuskodeista jouduttiin lisääntyvässä määrin ostamaan palveluja maksusitoumuksella sairaalasta uloskirjoitetuille potilaille. Vuoden lopussa yksityisissä kuntoutuskodeissa oli 54 kuntoutujaa. Sopimusvuori ry:n tuottamia päiväkuntoutuspalveluja ostettiin 340 asiakkaalle ja asumiskuntoutuspalveluja 178 kuntoutujalle ja tehostetun asumiskuntoutuksen palveluja 55 kuntoutujalle. Muotialan asuin- ja toimintakeskuksessa pajantoiminnassa oli 116 tamperelaista ja työkokeilussa ja työvalmennuksessa 12 kuntoutujaa ja Mielekäs-lehden tekoon osallistui 13 henkilöä. Toimintakeskuksissa oli ohjatussa työtoiminnassa yhteensä 28 kuntoutujaa. Muotialan tukiasunnoissa asui 44 tamperelaista ja lisäksi Nääsville teki tukityötä 60 perheen kanssa

6 90 ja Iita-projekti tuki 57 yksin asuvaa henkilöä. Tukihenkilötoiminnassa tuettiin yhteensä 60 tukea tarvitsevaa. Psykiatriset sairaalahoitopäivät Psykiatrian tulosalueen akuuttipsykiatrian hoitopäiviä toteutui Näiden kustannus oli 8,7 milj.. Akuuttipsykiatrian avohoitopäiviä oli ja ne maksoivat Toiminnalliset tavoitteet Päiväsairaala I:n toimintaa hankaloitti pitkäaikainen putkiremontti taloyhtiössä. Normaalin kesäsulun jälkeen osasto oli vielä suljettuna 23.9 saakka. Syyskuussa päiväsairaalan henkilökunta piti polikliinistä vastaanottoa. Mielenterveystoimistojen käyntimääriä vähensi Pegasos-järjestelmän käyttöönottoon liittyvä pitkä koulutus koko henkilökunnalle. Samoin kesällä lääkäripulan takia jouduttiin kaikissa aluetoimistoissa menemään kahden viikon sulkuun. Uuden järjestelmän alkukankeuden takia käyntejä diagnoosiryhmittäin ei ole saatu. Merkittävä toimintakulujen ylitys oli asumis- ja kuntoutuspalveluissa, koska yksityisiin hoito- ja kuntoutuskoteihin jouduttiin sijoittamaan kuntoutujia lisääntyvässä määrin psykiatrisista sairaaloista. Kuvio 16 MIELENTERVEYSTOIMISTON VASTAANOTTOKÄYNNIT

7 91 PERHENEUVOLAPALVELUT Perheneuvolan tehtävänä on sosiaalihuoltolain mukaisesti huolehtia kasvatus- ja perheneuvonnasta ja avioliittolain mukaisesta perheasioiden sovittelutyöstä lapsiperheiden osalta. Yleistä toimintavuodesta Perheneuvola vietti kertomusvuonna 60-vuotisen toimintansa juhlavuotta. Tämä huomioitiin toiminnassa monin tavoin. Kutsuvieraille järjestettiin juhlaseminaari, yhteistyökumppaneille oli oma seminaarinsa, asiakkaiden keskelle jalkauduttiin menemällä Koskikeskuksen aulaan esittelemään perheneuvolatyötä, eläkkeelle siirtyneitä kutsuttiin omaan tapaamiseen ja tunnettujen tamperelaisten leluja koottiin näyttelyksi. Perheneuvolatyö oli esillä myös lehdistössä ja radiohaastatteluissa. Työn sisällöllinen kehittämisprosessi Perheneuvolassa saatettiin loppuun vuoden 2001 alussa aloitettu työnkehittämisprosessi muuttamalla työn rakenteita ja toimintatapaa. Helmikuun alusta 2003 perheneuvolassa siirryttiin kahteen työlinjaan: tutkimus- ja hoitolinjoihin. Tutkimuslinjoja on kaksi, toinen Koulukadun ja toinen Hervannan toimistossa. Koulukadun tutkimustiimi palvelee asiakkaita Länsi-Tampereelta ja Pirkkalasta. Hervannan tutkimustiimiin ohjautuvat asiakkaat, jotka asuvat Itä- tai Kaakkois-Tampereen alueella. Tutkimustiimit vastaavat asiakkaiden tutkimuksista, ja jatkohoitoon ohjataan hoitotiimille, joka palvelee kaikkia tamperelaisia ja pirkkalalaisia. Myös puhelinpäivystyskäytäntöjä muutettiin siten että ilmoittautuminen ja puhelinneuvonta toimii kahtena päivänä viikossa kahden tunnin ajan kolmesta vaihtoehtoisesta numerosta. Uudistustyön tavoitteena on ollut parempi asiakaspalvelu ja työtapojen selkiinnyttäminen ja työssä viihtyvyyden ja jaksamisen lisääminen. Näiden tavoitteiden saavuttamisen arvioiminen on mahdollista vasta seuraavan toimintavuoden jälkeen. Asiakastyö Työtavoissa toteutetut uudistukset ja juhlavuoden tapahtumien järjestäminen ovat vieneet suunnitteluineen työaikaa, mutta samalla myös antaneet uusia voimavaroja työhön. Työn kehittämiseen ja juhlavuoden järjestelyihin käytetty aika on vaikuttanut myös asiakastyön määriin. Perheneuvolassa kävi vuoden aikana 980 perhettä ja näillä perheillä oli asiakassuoritetta. Asiakasperheiden määrässä päästiin lähes tavoitteeseen. Perheneuvolasuoritteiden määrään vaikuttaa lasten yksilötutkimusten vähentyminen ja asiakkaiden monimutkaistuneet elämäntilanteet, jotka edellyttävät usein laajoja viranomaisverkostojen ja yhteistyön organisoimista. Tämä työ ei suoraan näy suoritetilastoissa. Perheistunnoissa tarvitaan kahden työntekijän työpanosta, jotta työskentely olisi laadukasta. Perheneuvolassa toteutettiin myös erilaista ryhmätoimintaa. Avioeron kohdanneiden lasten ryhmä toimi syksyn aikana ja sen rinnalla toimi myös vanhempien ryhmä. Vanhemmille järjestettiin kaksi eri Vahvemmaksi vanhempana-ryhmää. Nk. Käsikynkkäryhmiä oli neljä, kaksi perheneuvolan asiakkaille suunnattua ja kaksi yhteistyössä lastenneuvolan ja perheryhmän kanssa toteutettuna. Käsikynkkä-ryhmätoiminnalla vahvistetaan lapsen ja vanhemman välistä myönteistä vuorovaikutusta. Perheneuvola järjesti Käsikynkkä-ryhmien vetämisestä myös koulutusta ja työnohjausta lasten kanssa työskenteleville viranomaisille.

8 92 Puhelinpalvelu Perheneuvolan puhelinpäivystys antaa ohjausta ja neuvontaa sekä asiakkaille että yhteiskumppaneille. Puhelinpalvelu on tärkeä osa perheneuvolanpalveluissa, sillä osa asiakkaista tulee autetuksi jo puhelimessa, osa ohjataan muihin palveluihin. Päivystyspuhelut ovat kestoltaan usein pitkiä ja sisällöltään kriisiluonteisia. Yhteistyö Perheneuvola tekee laaja-alaisesti yhteistyötä muiden lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tampereen sosiaali- ja terveysalanopiston ja lastensuojelun kanssa jatkettiin edelleen tukihenkilö-yhteistyötä. Opiskelijat toimivat perheneuvolan asiakasperheissä lasten tukihenkilöinä. Rientolan setlementti ry:n Torkku -projektissa toteutetaan varhaisnuorille suunnattua kuntouttavaa ryhmätoimintaa. Tähän projektiin osallistuvat nuoret ovat perheneuvolan asiakkaita ja heidän perheidensä hoito jatkuu ryhmätoiminnan ajan edelleen perheneuvolassa. Yhteistyötä on tehty MLL:n Tampereen osaston kanssa. MLL:n Eron jälkeen -projektin ohjausryhmässä on mukana perheneuvolan edustaja samoin kuin Kriisikeskus Osviitan Kriisistä kotouttamiseen -projektin, lapsilähtöinen maahanmuuttajatyö, ohjausryhmässä. Setlementti Naapurin kanssa yhteistyö on myös ollut tiivistä. Perheneuvola on mukana myös Linnainmaalla toteutettavassa perheiden hyvinvointi-neuvolakokeilussa. Yhteistyössä TAYS:n lastenpsykiatrian klinikan kanssa on edelleen toteutettu perheneuvolan ostopalvelumäärärahoista kotisairaanhoitoa. Kotisairaanhoitotyöryhmä on hoitanut toimintavuonna 20 perheneuvolan asiakasperhettä. Asiantuntijatyö Perheneuvolan työnohjauksellinen ja konsultatiivinen työ on suunnattu lapsiperheiden ja lasten kanssa työskenteleville yhteistyökumppaneille. Työnohjauksen painopisteenä ovat olleet päiväkotien erityisryhmien työntekijät, perhetyöntekijät ja lastensuojelutyöntekijät. Työnohjauksen tarvetta on enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan. Erilaisia asiantuntija- ja työnohjausryhmiä perheneuvolassa toimi vuoden aikana 80. Kokeilu Perheneuvolassa aloitti elokuussa 2003 toimintansa erityisvaltionavulla lastenpsykiatrinen arviointi-tiimi -projekti. Kokeilussa työskentelee puolipäiväinen lastenpsykiatri ja psykologi. Kokeilu jatkuu vuoden 2004 loppuun. Tämän uuden työmuodon avulla tuetaan peruspalveluissa työskenteleviä arvioimaan lapsen ja perheen hoidon tarvetta, hoitamaan lievempiä lasten mielenterveysongelmia ja ohjaamaan tarvittaessa oikeaan hoitomuotoon. Projekti työmuotoina ovat puhelinkonsultaatiot, työntekijäneuvottelut ja hoidolliset selvittelyt. TERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIT Psykologien työ on keskitetty äitiys- ja lastenneuvoloihin (neuvolapsykologit), opiskelijaterveydenhuoltoon ja nuorisoneuvolaan sekä aikuisneuropsykologiseen työhön ja työterveyshuoltoon. Alueellinen lääkäriasematyö neuropsykologista toimintaa lukuun ottamatta on resurssien niukkuudesta johtuen pitänyt lopettaa kokonaan, jolloin omalääkärit ovat joutuneet ohjaamaan kaikki aikuispotilaat jo ennestään kuormittuneen Mielenterveyskeskuksen jonoon. Psykologien työ on painottunut erittäin runsaasti kysyttyyn asiakastyöhön. Psykologisten tutkimusten kuten lasten kehitystason ja erityisvaikeuksien, kutsuntavelvollisten toimintakyvyn ja aikuisten työ- ja toimintakyvyn sekä erotusdiagnostiset tutkimukset ovat olleet olennainen osa psykologien työtä. Tutkimusten lisäksi asiakastyöhön ovat sisältyneet lyhytaikaiset hoidot. Pitempiaikaista terapiaa tarvitsevien, etenkin nuorten, määrä on lisääntynyt ja KELAn psykoterapiamäärärahojen (koskien uusia terapiapäätöksiä) loppuminen jo kesäkuussa toi painetta lisätä hoidoissa pitempien terapioiden osuutta. Em. tarpeeseen ei ole nykyisillä resursseilla pystytty vastaamaan. Terapiaryhmät paniikkihäiriöisille sekä vaikea-

9 93 asteisesta jännittämisestä kärsiville nuorille ja opiskelijoille on pidetty sekä kevään että syksyn aikana. Uutena ryhmätoimintana on aloitettu voimavarakurssi masennuksesta tai uupumuksesta kärsiville nuorille. Aikuisneuropsykologisessa työssä neuropsykologisten tutkimusten kysyntä on ollut runsasta. Polikliinisesti neuropsykologista kuntoutusta on annettu rajoitetusti ja vuodeosastoille on voitu tarjota vain orientoivaa neuropsykologista kuntoutusta ja tilanneseurantaa. Neuropsykologiseen kuntoutustarpeeseen nähden yhden psykologin resurssit ovat riittämättömät. Kehittämistä ja yhteistoimintaa Palvelujen kehittämistyössä psykologit ovat edelleen osallistuneet sosiaali- ja terveystoimen moniammatilliseen yhteistyöhön. Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen - projektiin liittyvää työnohjausta on annettu edelleen äitiysneuvoloiden terveydenhoitajille. Psykologit ovat osallistuneet Pirkanmaan mielenterveystyön strategia- ja osaamiskeskushankkeisiin kuuluvan Perheen hyvinvointineuvolan suunnittelutyöryhmään ja käytännön kokeilutoimintaan. Nuorisoneuvolan psykologi on osallistunut Nuorten yksikön suunnitteluun. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kriisitoiminnan kehittämistyössä psykologit ovat olleet edelleen mukana. Psykologit ovat antaneet sekä yksilö- että ryhmätyönohjausta sosiaali- ja terveystoimen sisällä eri ammattikunnille (perhetyöntekijät, terveydenhoitajat, osastonhoitajat, päiväkotityöntekijät). Kaikkeen työnohjauskysyntään ei ole pystytty vastaamaan. Psykologit ovat siirtyneet käyttämään Pegasos-potilastietojärjestelmää helmikuussa. Yksi psykologi on toiminut järjestelmän kouluttajana ja vastuukäyttäjänä oto. kuluneen vuoden ajan. Psykologit ovat osallistuneet erityispalveluiden strategiaprosessin työstämiseen sekä jatkaneet terveydenhuollon psykologien omaa strategiatyötä. Yksi psykologi on ollut erityispalveluiden edustajana sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallintatyöryhmässä. Psykologiyksikön oman toiminnan arviointi on suoritettu itsearviointina ITE-menetelmää käyttäen. Psykologien asiantuntemusta on käytetty laajasti eri tahoilla. Projekteihin, neuvotteluihin ja työryhmiin osallistuminen sekä koulutuksen antaminen on sitonut erittäin paljon työaikaa. Debriefing-palvelut on ostettu edelleen Setlementti Naapurilta. Debriefing-istuntoja on ollut 68, näistä ensimmäisiä 51 ja jatkoistuntoja 17. Määrä on laskenut edellisvuodesta, jolloin istuntoja oli 102 (ensimmäisiä 76 ja jatkoistuntoja 26). Kaksi psykologia on kuulunut sosiaali- ja terveystoimen Psykososiaalisen tuen johtoryhmään, joka on laatinut valmiussuunnitelman psykososiaalisen tuen järjestämisestä suuronnettomuustilanteissa. ULKOMAALAISPALVELUT Palvelut ja niiden järjestäminen Vuonna 2003 ulkomaalaistoimisto järjesti vastaanoton 115 pakolaiselle ja 32 paluumuuttajalle. Asiakkaita oli kaikkiaan 414 henkilöä ja he edustivat 25 eri kansalaisuutta. Henkilö- ja perhekohtaiset kotouttamissuunnitelmat laadittiin kaikille ja seuranta oli aktiivista. Tulkkikeskus Tulkkaustunteja kertyi kaikkiaan tuntia, joista 529 tuntia oli etätulkkauksia. Freelancer -tulkkien osuus oli tuntia. Tulkkikeskuksessa jatkui työministeriön kokeilu alueellisten asioimistulkkikeskusten korvausjärjestelmän muuttamiseksi. Tulkkikeskus toimi edelleen pilottina tulkkikeskusten valtakunnallisessa Timmi laskutusohjelman käyttöönotossa. Tulkkien oppisopimuskoulutus asioimistulkiksi alkoi ja jatkuu asti.

10 94 Vastaanottokeskus Vuonna 2003 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus toimi 250-paikkaisena kahdessa yksikössä: Pohjolankadun kiinteistössä, missä majoituskapasiteetti on 150 paikkaa, sekä Peltolammin 100-paikkaisesssa itsenäisen asumisen yksikössä. Vastaanottokeskuksen keskimääräinen käyttöaste oli 82.2 % (koko Suomen keskiarvo 80,1 %). Rekisteröityjä asukkaita vastaanottokeskuksessa majoitettiin yhteensä 562. Uusia turvapaikanhakijoita saapui 251 henkilöä ja vuoden aikana vastaanottokeskuksesta poistui 254 turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskuksen Pohjolankadun tilojen siirtymisestä uuteen sijaintiin samassa kiinteistössä sovittiin Työministeriön, TE-keskuksen, Tilakeskuksen ja ulkomaalaispalvelujen välisissä neuvotteluissa. ELATUSTURVA Elatustukihakemukset ja kunnan takautumissaatavan perimättä jättämistä koskevat hakemukset käsiteltiin viivytyksettä. Elatusapujen perintä tuotti arvioitua enemmän. Toukokuussa ja marraskuussa kerättiin asiakaspalautetta antamalla toimistossa käyneille asiakkaille kyselylomake. Palaute oli hyvää. Laatuprosessina aloitettiin elatusapujen maksatuksen kartoittaminen ja kehittäminen. Vakituisen 10 työntekijän lisäksi elatusturvassa oli alkaen perintälakimies hoitamassa elatusturvalain siirtymäsäännösten päättyessä vanhenevien elatusapusaatavien perintää. Lisäksi ruuhkatilanteita on purettu työllistetyn avulla.

11 95 TERVEYDEN EDISTÄMISEN TYÖRYHMÄ Terveyden edistämisen työryhmä toteuttaa, kehittää ja arvioi eri-ikäisten terveyden, elämänhallinnan ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä erilaisia toimintamuotoja sekä välittää tietoa terveyden edistämisen mahdollisuuksista ja keinoista yhteistyössä eri kumppanuustahojen kanssa. Tarkoituksena on konkreettisilla toiminnoilla edistää sosiaali- ja terveystoimen strategisten päämäärien Tamperelaisten hyvä terveys ja sosiaalinen turvallisuus ja Omatoimisuus ja elämänhallinta toteutumista. Lisäksi toiminta liittyy kiinteästi Terve Kunta-verkoston toiminnan painoalueiden toteuttamiseen käytännön tasolla. Terve Kunta verkostoon kuulumisen kriteerien mukaan kunnassa tulee olla terveyden edistämisen johtoryhmä / ohjausryhmä, joka koostuu eri hallinnon alojen edustajista. Terveys kansanterveysohjelma toimii laajana kehyksenä yhteiskunnan eri osaalueilla kehitettävälle terveyden edistämiselle. Työryhmämme on esittänyt toiveensa johtoryhmän perustamisesta ja kertomusvuoden lopulla poikkihallinnollinen terveyden edistämisen ryhmä perustettiin. Työryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa ja käsitteli kokouksissaan terveyden edistämistä eri-ikäisten asiakkaiden näkökulmasta vauvasta vaariin sekä terveyttä edistävää asiakaslähtöistä toimintatapaa eri toimintaympäristöissä. Kokouksissa käsiteltiin mm. TEUVO -projektia sekä terveysneuvontaan liittyviä kirjallisia ohjeita ja niiden tuottamista sähköiseen muotoon. Valtakunnallisiin terveyttä edistäviin tapahtumiin kuten, Sydänviikko, Ehkäisevän päihdetyön viikko ja Valtakunnallinen tapaturmapäivä liittyvää tietoa ja materiaalia jaettiin. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöpoliittiseen suunnitelmaan ja siihen liittyvään työhyvinvoinnin TYHY -projektiin tutustuttiin ja Terveyden edistämisen työryhmä valmisteli ja toteutti näyttelyn tammikuussa pidettävään Tyhy-iltapäivään UKKinstituutissa. Työryhmä järjesti syyskuussa Terveyden edistämisen iltapäivän sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille Koukkuniemen vanhainkodin juhlatalossa. Tavoitteena oli herättää ajatus siitä, että terveyden edistäminen on laaja-alaista toimintaa ja se toiminta kuuluu kaikille, myös oman terveyden edistäminen on tärkeää. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 101 henkilöä.

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli

Sosiaalilautakunta. Tehtäväalue. 210 Perusturvakuntayhtymä Akseli Sosiaalilautakunta Tehtäväalue Vanhustenhuolto ja kotipalvelut Tilivelvollinen Sosiaalijohtaja ja avopalveluohjaaja Vanhustenhuolto ja kotipalvelut -vastuualue siirtyy Perusturvakuntayhtymä Akseliin 1.1.2011

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus Sosiaali- ja terveydenhuolto - työpaja II Aika: torstai 27.8.2015 klo 10.00 15.00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Sali 405 Asialista 10.00 10.15 Luokitustyön

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAAJAN ESITYS 2015 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 4 700 5 200 5 923 26 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 243 242 242-1

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut Palvelutehtävä sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut työikäisten peruspalvelut iäkkäiden peruspalvelut Sosiaaliapalvelu kasvatus- ja perheneuvonta perhetyö siivouspalvelu ateriapalvelu

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015 Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.2015 46 Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue järjestää

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot