ERITYISPALVELUT VAMMAISPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERITYISPALVELUT VAMMAISPALVELUT"

Transkriptio

1 85 ERITYISPALVELUT Erityispalveluihin kuuluvat vammaispalvelut, mielenterveyspalvelut, perheneuvolapalvelut, muut psykologipalvelut, elatusturvapalvelut ja nettobudjetoidut ulkomaalaispalvelut. VAMMAISPALVELUT Tampereella oli vaikeavammaisia henkilöitä noin 4 000, kun arviointiperusteena käytettiin 2 %:n väestöosuutta. Vammaispalvelutoimistoon saatiin uusi sosiaalityöntekijä, jolloin henkilökuntamäärä nousi 14 henkilöön. Subjektiiviset oikeudet turvattiin Vaikeavammaisten subjektiiviset oikeudet turvattiin. Tarkoitukseen varatut määrärahat ylittyivät. Vammaispalvelulaki määrittelee vaikeavammaisten subjektiiviset oikeudet, joita ovat taloudellinen tuki asunnon muutostöihin, asunnon välineet ja laitteet, palveluasuminen, kuljetuspalvelut saattajapalveluineen sekä tulkkipalvelut. Tulkkipalveluihin varattu määräraha ylittyi eurolla, mikä osittain johtui lisääntyneestä tulkkipalveluiden käytön kasvusta ja tulkkauskustannusten noususta. Tulkkipalveluja myönnettiin vammaispalveluasetuksen edellyttämä vähimmäismäärä, joka on vaikeasti kuulovammaiselle ja puhevammaiselle 120 tuntia vuodessa ja kuulonäkövammaiselle 240 tuntia vuodessa. Opiskelutulkkausta myönnettiin tarvetta vastaavasti. Tulkkipalvelut hankittiin sekä Tampereen Kuurojenyhdistyksen tulkkikeskuksesta että freelancer-asioimistulkeilta. Dysfasia-lasten perheille annettiin ryhmämuotoista ja kotona järjestettävää viittomaopetusta. Tulkkipalvelun kysyntä lisääntyi ja tulkkien saatavuus vaikeutui. Tulkkipalvelutilauksista pystyttiin hoitamaan noin 87 %. Vaikeavammaisten kotona asumista tuettiin asunnon muutostöinä ja myöntämällä tarpeelliset asunnon välineet ja laitteet. Asunnon muutostöiden määräraha ylittyi eurolla kustannustason nousun ja asiakasmäärän lisääntymisen vuoksi. Asunnon välineisiin ja laitteisiin varattu määräraha ylittyi eurolla, vastaavasti investointeihin varattua määrärahaa hissien ja nostolaitteiden hankintaan jäi käyttämättä. Taloudellista tukea henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen ei voitu myöntää täysin tarvetta vastaavasti määrärahojen riittämättömyyden vuoksi. Palveluasumista järjestettiin Invalidiliiton palvelutaloissa, Anni-kodissa ja Palvelukeskus Åvikissa ja palveluasumisyksiköissä sekä kuurosokeiden toimintakeskuksessa. Palveluasumista järjestettiin myös asiakkaiden omaan kotiin. Tarkoituksenmukaisia palveluasumispaikkoja ei ollut tarjota tarvetta vastaavasti ja myös asumiskokeiluun oli jonoa. Palveluasumisen piirissä oli yhteensä 89 vammaista. Palveluasumiseen varattu määräraha ylitettiin lähes eurolla kustannustason nousun ja asiakkaiden määrän lisääntymisen vuoksi. Lisäksi palveluasumista toteutettiin entistä enemmän yksityisiltä kotipalvelun tuottajilta hankituilla palveluilla. Kuljetuspalvelumatkoja myönnettiin vammaispalveluasetuksen edellyttämä vähimmäismäärä eli 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Asiakkailla oli myös mahdollisuus käyttää liikennelaitoksen matalalattiabusseja maksutta vaihtamalla osa myönnetyistä kuljetuspalvelumatkoista liikennelaitoksen matkakorttiin. Vaihto-oikeutta käytti 163 asiakasta. Kuljetuspalveluihin varattu määräraha ylittyi eurolla. Kustannukset jäivät kuitenkin alle edellisen vuoden tason matkojenyhdistelyn ansiosta. Kuljetuspalvelupäätös oli voimassa vuoden lopussa asiakkaalla. Heistä noin

2 :lla oli oikeus käyttää invataksia. Asiakasmäärä kasvoi edellisvuodesta 315:lla. Asiakkaat käyttivät keskimäärin 8 matkaa kuukaudessa. Osa kuljetuspalvelun käyttäjistä hyödynsi palvelubusseja lähiasioinnissaan. Matkojenyhdistelykokeilu jatkui koko vuoden. Vammaispalvelutoimiston yhteistyö palvelulinjaliikenne-työryhmän kanssa jatkui tiiviinä tavoitteena kehittää edelleen palvelulinjaliikennettä ja palvelubusseja myös vammaisten kuntalaisten tarpeisiin. Kehitysvammahuollon painopiste avohuollossa Kehitysvammaisia oli avohuollon palvelujen piirissä 715 ja heistä kotihoidossa 422. Laitoshoidossa oli 139, joista Ylisen palvelukeskuksessa pitkäaikaishoidossa 128. Yhteensä kehitysvammaisia oli palvelujen piirissä 854. Kehitysvammahuollon painopisteenä oli avohuollon palvelut, joilla tuettiin kehitysvammaperheitä ja itsenäisesti asuvia kehitysvammaisia. Palveluohjausta tehostamalla ohjattiin kehitysvammaisia entistä tarkoituksenmukaisemmin eri palvelujen piiriin. Tampereen kaupunki oli pilottikuntana mukana Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä 3-vuotisessa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja nuorten palveluohjausprojektissa. Kaupungin kehitysvammahuollon kuntoutusohjauksessa oli alle kouluikäisiä kehitysvammaisia yhteensä 52 ja aikuisia kehitysvammaisia 10. Kuntoutusohjauksen käyntejä kertyi yhteensä 924. Asumispalveluja hankittiin Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän lisäksi myös Tampereen Kaupunkilähetykseltä. Kaupunkilähetyksen Rongankoti, Puistokoti ja Onkiniemenkodit järjestävät ohjatun asumisen palveluja ja Mirkunkoti on iäkkäiden kehitysvammaisten ympärivuorokautista hoitoa antava asumisyksikkö. Kehitysvammaisten asumispalveluja ei ollut riittävästi. Sekä ohjattua että autettua, ympärivuorokautista hoitoa antavaan vakituiseen asumispalveluun oli jono. Kehitysvammaisille lapsille ja aikuisille hankittiin tilapäishoitoa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Tulppaanikodista. Tilapäishoitoa voitiin järjestää tarvetta vastaavasti. Kehitysvammaisten kurssi- ja vapaa-ajantoiminnan palveluja kaupunki hankki Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:ltä, Kehitysvammaisten Tukiliitolta, Tampereen Kaupunkilähetykseltä ja Lomakoti Ilonpisaralta. Vapaa-ajan toiminnan palvelujen kysyntä oli huomattavasti suurempi kuin mihin määrärahat riittivät. Tuetun työtoiminnan palveluja hankittiin Tampereen Kaupunkilähetykseltä 37 kehitysvammaiselle vuoden aikana. Toiminta on muodostunut tärkeäksi vaihtoehdoksi toimintakeskusten rinnalle, eikä kaikkia halukkaita voitu ottaa tuettuun työtoimintaan. Epilän toimintakeskuksen päivätoimintapalveluja hankittiin ostopalveluna evankelisluterilaiselta seurakunnalta. Kaikki peruskoulun lopettaneet työtoimintaa tarvitsevat kehitysvammaiset pääsivät työ- ja päivätoiminnan piiriin. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Sinikellon päiväkeskus tarjosi elämyksellistä päivätoimintaa vaikeasti kehitysvammaisille nuorille. Omapolku ry:n kehitysvammaisten nuorten päivätoimintakeskus aloitti toimintansa elokuussa neljällä paikalla. Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä hankittiin edelleen kehitysvammaisten työja päivätoimintaa, asumispalveluja, kuntoutusneuvolan palveluja, perhehoitoa ja laitoshoitoa. Kuntayhtymä tuotti erityisesti vaikeavammaisten palveluja. Kuntayhtymään varattua määrärahaa lisättiin 1 miljoonalla eurolla, minkä ansiosta määräraha oli riittävä.

3 87 Kuvio 15 KEHITYSVAMMAHUOLTO, KUNTYHTYMÄ, HOITOPÄIVÄT JA AUTETTU/OHJATTU ASUMINEN, ASUMISPÄIVÄT Laitoshoito, hoitopäiviä Autettu/ohjattu asuminen, asumispäiviä Kalevanpuiston päivähoitoyksikkö Vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksesta on vuodesta 1997 lähtien vastannut Kalevanpuiston koulu. Opetuksessa oleville lapsille järjestettiin päivähoitoa erityishuoltona perheiden tarpeiden mukaan koulupäivinä ja koulujen loma-aikoina. Päivähoidontarve on siirtynyt aamu- ja iltapäivähoitoon koulupäivinä ja loma-aikojen hoitotarve on vähentynyt. Loma-aikojen hoitopäiviä kertyi 193 ja aamu- ja iltapäivähoidon päiviä

4 88 MIELENTERVEYSPALVELUT Erikoislääkärijohtoisen aikuispsykiatrisen avohoidon palvelujärjestelmä muodostui seitsemästä väestövastuullisesta aluetyöryhmästä, tehostetun psykiatrisen kotisairaanhoidon työryhmästä, kuntoutustyöryhmästä maahanmuuttajille, kriisityöryhmästä ja kolmen päiväsairaalan toiminnasta sekä vuonna 2003 avatusta nuorisopsykiatrian poliklinikasta. Lisäksi palvelukokonaisuuteen sisältyvät psykiatriset kuntoutuspalvelut. Sopimusvuori ry:ltä ostettiin palveluita ostopalvelusopimuksella, Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry ja Osviitta saivat tuen avustuksina. Psykiatrinen avohoito tuottaa ja kehittää väestön psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä edistäviä korkeatasoisia ja riittäviä erikoissairaanhoidon hoitoja, muita palveluja sekä harjoittaa opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Mielenterveyspalvelujen toiminta perustuu laadukkaaseen erityisosaamiseen, hyvään palveluun, laajaan verkottumiseen ja hyvään yhteistyöhön sekä ennaltaehkäisevään toimintaan ja tiedottamiseen. Mielenterveyspalvelujen kehittämisohjelman Ammattitaidolla silta tulevaan silta parempaan mukaisesti toimittiin vuoden aikana. Ehkäisevä mielenterveystyö, varhainen puuttuminen ja mielenterveysosaaminen, hoito ja kuntoutus, ovat olleet keskeisiä asioita mielenterveyspalvelujen kehittämisessä. Mielenterveyden edistäminen vaatii laajaa sitoutumista, verkostoitumista ja yhteistyötä sekä mielenterveyskysymysten huomioon ottamista mielenterveyspoliittisessa päätöksenteossa. Varhainen puuttuminen mielenterveysongelmiin tuottaa inhimillisesti ja taloudellisesti mitattuna merkittäviä tuloksia. Mielenterveystyön onnistumiseen vaikuttavat toimivat palveluketjut, palvelujen monipuolisuus, saatavuus, hyvä laatu ja asiakaslähtöisyys. Toimintaa kehitettiin Valtionavustuksella toiminut nuorten mielenterveys- ja psykiatristen palveluiden edistämisprojekti Uudet tuulet mielenterveystyössä nuorille näköaloja elämään jatkui vuoden alusta kaupungin omana toimintana. Nuorisopsykiatrian työryhmään perustettiin nuorisopsykiatrin, psykologin, sosiaalityöntekijän, sairaanhoitajan ja toimistosihteerin virat tai toimet. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja neljännes nuorista kärsii jossain vaiheessa mielenterveyden häiriöistä. Ongelmat altistavat syrjäytymiselle ja myöhemmille mielenterveyden häiriöille. Nuorisopsykiatrisen työryhmän toiminta lisäsi hoidon saatavuutta ja työryhmä antoi myöskin koulutusta ja konsultaatioapua. Nuorisopsykiatrian sairaalan hoitopäivät ovat siitä lähtien pysyneet ennallaan, kun kaupungin omaa nuorisopsykiatriaa on kehitetty. Psykiatrian tulosalueella TAYS:issa avohoitokäyntejä toteutui Hoitopäiviä TAYS:issa oli Omaa toimintaa haittasi se, että helmikuun lopusta elokuun alkuun työryhmään ei saatu nuorisopsykiatria. Projekteja Vuoden aikana osallistuttiin ALMA-projektiin. Tässä projektissa toteutetaan ja kehitetään mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien kuntoutujien tehostettua asumista Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry:n, Tampereen kaupungin mielenterveyspalvelujen ja Tampereen Vuokratalosäätiön kanssa. Tavoitteena on järjestää mielenterveyspäihdekuntoutujille tarvittavat asunnot ja tehostetut tukipalvelut sekä kuntouttavaa toimintaa. Tukipalveluista on vastannut Muotialan asuin- ja toimintakeskus ja kuntoutujien psykiatrisesta hoidosta Tampereen mielenterveyspalvelut. Tampereen Vuokratalosäätiö on osoittanut kuntoutujille asunnot. Projektia on tukenut Raha-automaattiyhdistys. Erikoissairaanhoidon sairaansijoilla tapahtuva varsinainen psykiatrinen kuntoutus on lopetettu ja se on siirtynyt avohoidon kehitettäväksi. Tämä on luonut tarvetta lisääntyvässä määrin perustaa erilaisia kuntouttavia ja muita valvottuja ympärivuorokautisia asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille. Asumiskuntoutuspalvelujen järjestämiseen on liittynyt useita pulmia ja kuntouttavien

5 89 asumispalvelujen tuotteistusta eikä laatujärjestelmää ole toistaiseksi luotu. Tämän toiminnan kehittämiseksi haettiin lääninhallitukselta rahaa ja aloitettiin yhdessä Valkeakosken kaupungin seutukunnan kanssa yhteistyöprojekti Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut; asiakas ohjausprosessimallin seutukunnallinen selkiinnyttäminen ja palvelujen tuotteistaminen-hanke. Projektin toteutus osaltaan on ostettu Sosiaalikehitys ry:ltä. Hoitoketjujen parantamiseksi osallistuttiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Pitkäniemen akuuttipsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian poliklinikan, Hatanpään päivystysaseman ja mielenterveyspalvelujen yhteiseen kehitysprojektiin. Tuloksena saatiin hoitokortti, jonka avulla tiedonkulku paranee potilaan siirtyessä sairaalasta eri avohoidon yksikköihin. Projektin aikana kartoitettiin kokemukset hoitokortista potilaalta ja työntekijöiltä. Hoitokortista saadut kokemukset kerätään syksyllä 2004 potilas- ja työtekijäkyselyllä. Valtiolta saatiin erityisvaltionosuutta euroa poliklinikkaprojektille Pilvestä paisteeseen. Tämän projektin tarkoituksena on luoda uudenlainen, tehokas hoitomuoto vaikeaa psyykkistä sairautta ja huumeongelmasta kärsiville nuorille, lisätä tietoa huumepotilaiden hoidosta koko mielenterveystyön henkilöstölle ja parantaa huumenuorten palveluketjua ja lisätä yhdessä toimimista eri toimijoiden kanssa. Samalla tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen pääsy helpottuu. Osallistuttiin Linnainmaan perheen hyvinvointineuvola -hankkeeseen ja myöskin Linnainmaan alueen omaneuvojamallin kehittämiseen. Merkittävää toiminnan kannalta oli, että siirryttiin Aho-järjestelmästä uuteen Pegasos-järjestelmään. Laadun kehittäminen Laadun hallintaa tehostettiin ja oma laatutyöryhmä toimi aktiivisesti koko vuoden ajan. Laatutyöryhmä sai valmiiksi mielenterveyspalvelujen esitetuotannon. Asiakaskyselytutkimus tehtiin mielenterveysviikolla 47. Kahden päivän aikana olleeseen kyselyyn vastasi 239 potilasta. Potilaat arvioivat saamansa avun erinomaiseksi tai hyväksi 66 %:ssa ja keskinkertaisen avun koki saaneensa 28 % potilaista. 75 % potilaista koki mielenterveysongelmiensa hoidon aikana helpottuneen. Omaisten mukaanotto hoitoon on ollut yksi onnistumisalueistamme. Tässä on kohtuullisen hyvin onnistuttu, kun kyselyssä ainoastaan 15 % vastanneista ilmoitti, ettei heille tarjottu sitä mahdollisuutta. Psykiatrisen hoidon tarve lisääntynyt Mielenterveyspalvelujen kysyntä ylitti tarjonnan. Akuutin ja kriisihoidon tarpeeseen pystyttiin kohtuullisen hyvin vastaamaan, mutta sitä seuraavat ajat mielenterveyspalvelujen vastaanotolle usealla väestövastuualueella ajoittain ovat hyvinkin pitkät. Hoitojonot olivat kolmesta viikosta jopa kolmeen kuukauteen. Psykiatripula on ollut koko vuoden toimintaa haittaava useilla eri väestövastuualueilla, lähes kolmasosa viroista on ollut ilman lääkäriä. Kuntouttavat asumispalvelut Kuntouttavien asumispalvelujen kysyntä oli erittäin runsasta. Psykiatrian avohoidon ensisijaisuutta painottava palvelurakenteen tavoitteellinen muutos on vaikuttanut myös sairaalahoidon luonteeseen. Yksityisistä kuntoutuskodeista jouduttiin lisääntyvässä määrin ostamaan palveluja maksusitoumuksella sairaalasta uloskirjoitetuille potilaille. Vuoden lopussa yksityisissä kuntoutuskodeissa oli 54 kuntoutujaa. Sopimusvuori ry:n tuottamia päiväkuntoutuspalveluja ostettiin 340 asiakkaalle ja asumiskuntoutuspalveluja 178 kuntoutujalle ja tehostetun asumiskuntoutuksen palveluja 55 kuntoutujalle. Muotialan asuin- ja toimintakeskuksessa pajantoiminnassa oli 116 tamperelaista ja työkokeilussa ja työvalmennuksessa 12 kuntoutujaa ja Mielekäs-lehden tekoon osallistui 13 henkilöä. Toimintakeskuksissa oli ohjatussa työtoiminnassa yhteensä 28 kuntoutujaa. Muotialan tukiasunnoissa asui 44 tamperelaista ja lisäksi Nääsville teki tukityötä 60 perheen kanssa

6 90 ja Iita-projekti tuki 57 yksin asuvaa henkilöä. Tukihenkilötoiminnassa tuettiin yhteensä 60 tukea tarvitsevaa. Psykiatriset sairaalahoitopäivät Psykiatrian tulosalueen akuuttipsykiatrian hoitopäiviä toteutui Näiden kustannus oli 8,7 milj.. Akuuttipsykiatrian avohoitopäiviä oli ja ne maksoivat Toiminnalliset tavoitteet Päiväsairaala I:n toimintaa hankaloitti pitkäaikainen putkiremontti taloyhtiössä. Normaalin kesäsulun jälkeen osasto oli vielä suljettuna 23.9 saakka. Syyskuussa päiväsairaalan henkilökunta piti polikliinistä vastaanottoa. Mielenterveystoimistojen käyntimääriä vähensi Pegasos-järjestelmän käyttöönottoon liittyvä pitkä koulutus koko henkilökunnalle. Samoin kesällä lääkäripulan takia jouduttiin kaikissa aluetoimistoissa menemään kahden viikon sulkuun. Uuden järjestelmän alkukankeuden takia käyntejä diagnoosiryhmittäin ei ole saatu. Merkittävä toimintakulujen ylitys oli asumis- ja kuntoutuspalveluissa, koska yksityisiin hoito- ja kuntoutuskoteihin jouduttiin sijoittamaan kuntoutujia lisääntyvässä määrin psykiatrisista sairaaloista. Kuvio 16 MIELENTERVEYSTOIMISTON VASTAANOTTOKÄYNNIT

7 91 PERHENEUVOLAPALVELUT Perheneuvolan tehtävänä on sosiaalihuoltolain mukaisesti huolehtia kasvatus- ja perheneuvonnasta ja avioliittolain mukaisesta perheasioiden sovittelutyöstä lapsiperheiden osalta. Yleistä toimintavuodesta Perheneuvola vietti kertomusvuonna 60-vuotisen toimintansa juhlavuotta. Tämä huomioitiin toiminnassa monin tavoin. Kutsuvieraille järjestettiin juhlaseminaari, yhteistyökumppaneille oli oma seminaarinsa, asiakkaiden keskelle jalkauduttiin menemällä Koskikeskuksen aulaan esittelemään perheneuvolatyötä, eläkkeelle siirtyneitä kutsuttiin omaan tapaamiseen ja tunnettujen tamperelaisten leluja koottiin näyttelyksi. Perheneuvolatyö oli esillä myös lehdistössä ja radiohaastatteluissa. Työn sisällöllinen kehittämisprosessi Perheneuvolassa saatettiin loppuun vuoden 2001 alussa aloitettu työnkehittämisprosessi muuttamalla työn rakenteita ja toimintatapaa. Helmikuun alusta 2003 perheneuvolassa siirryttiin kahteen työlinjaan: tutkimus- ja hoitolinjoihin. Tutkimuslinjoja on kaksi, toinen Koulukadun ja toinen Hervannan toimistossa. Koulukadun tutkimustiimi palvelee asiakkaita Länsi-Tampereelta ja Pirkkalasta. Hervannan tutkimustiimiin ohjautuvat asiakkaat, jotka asuvat Itä- tai Kaakkois-Tampereen alueella. Tutkimustiimit vastaavat asiakkaiden tutkimuksista, ja jatkohoitoon ohjataan hoitotiimille, joka palvelee kaikkia tamperelaisia ja pirkkalalaisia. Myös puhelinpäivystyskäytäntöjä muutettiin siten että ilmoittautuminen ja puhelinneuvonta toimii kahtena päivänä viikossa kahden tunnin ajan kolmesta vaihtoehtoisesta numerosta. Uudistustyön tavoitteena on ollut parempi asiakaspalvelu ja työtapojen selkiinnyttäminen ja työssä viihtyvyyden ja jaksamisen lisääminen. Näiden tavoitteiden saavuttamisen arvioiminen on mahdollista vasta seuraavan toimintavuoden jälkeen. Asiakastyö Työtavoissa toteutetut uudistukset ja juhlavuoden tapahtumien järjestäminen ovat vieneet suunnitteluineen työaikaa, mutta samalla myös antaneet uusia voimavaroja työhön. Työn kehittämiseen ja juhlavuoden järjestelyihin käytetty aika on vaikuttanut myös asiakastyön määriin. Perheneuvolassa kävi vuoden aikana 980 perhettä ja näillä perheillä oli asiakassuoritetta. Asiakasperheiden määrässä päästiin lähes tavoitteeseen. Perheneuvolasuoritteiden määrään vaikuttaa lasten yksilötutkimusten vähentyminen ja asiakkaiden monimutkaistuneet elämäntilanteet, jotka edellyttävät usein laajoja viranomaisverkostojen ja yhteistyön organisoimista. Tämä työ ei suoraan näy suoritetilastoissa. Perheistunnoissa tarvitaan kahden työntekijän työpanosta, jotta työskentely olisi laadukasta. Perheneuvolassa toteutettiin myös erilaista ryhmätoimintaa. Avioeron kohdanneiden lasten ryhmä toimi syksyn aikana ja sen rinnalla toimi myös vanhempien ryhmä. Vanhemmille järjestettiin kaksi eri Vahvemmaksi vanhempana-ryhmää. Nk. Käsikynkkäryhmiä oli neljä, kaksi perheneuvolan asiakkaille suunnattua ja kaksi yhteistyössä lastenneuvolan ja perheryhmän kanssa toteutettuna. Käsikynkkä-ryhmätoiminnalla vahvistetaan lapsen ja vanhemman välistä myönteistä vuorovaikutusta. Perheneuvola järjesti Käsikynkkä-ryhmien vetämisestä myös koulutusta ja työnohjausta lasten kanssa työskenteleville viranomaisille.

8 92 Puhelinpalvelu Perheneuvolan puhelinpäivystys antaa ohjausta ja neuvontaa sekä asiakkaille että yhteiskumppaneille. Puhelinpalvelu on tärkeä osa perheneuvolanpalveluissa, sillä osa asiakkaista tulee autetuksi jo puhelimessa, osa ohjataan muihin palveluihin. Päivystyspuhelut ovat kestoltaan usein pitkiä ja sisällöltään kriisiluonteisia. Yhteistyö Perheneuvola tekee laaja-alaisesti yhteistyötä muiden lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tampereen sosiaali- ja terveysalanopiston ja lastensuojelun kanssa jatkettiin edelleen tukihenkilö-yhteistyötä. Opiskelijat toimivat perheneuvolan asiakasperheissä lasten tukihenkilöinä. Rientolan setlementti ry:n Torkku -projektissa toteutetaan varhaisnuorille suunnattua kuntouttavaa ryhmätoimintaa. Tähän projektiin osallistuvat nuoret ovat perheneuvolan asiakkaita ja heidän perheidensä hoito jatkuu ryhmätoiminnan ajan edelleen perheneuvolassa. Yhteistyötä on tehty MLL:n Tampereen osaston kanssa. MLL:n Eron jälkeen -projektin ohjausryhmässä on mukana perheneuvolan edustaja samoin kuin Kriisikeskus Osviitan Kriisistä kotouttamiseen -projektin, lapsilähtöinen maahanmuuttajatyö, ohjausryhmässä. Setlementti Naapurin kanssa yhteistyö on myös ollut tiivistä. Perheneuvola on mukana myös Linnainmaalla toteutettavassa perheiden hyvinvointi-neuvolakokeilussa. Yhteistyössä TAYS:n lastenpsykiatrian klinikan kanssa on edelleen toteutettu perheneuvolan ostopalvelumäärärahoista kotisairaanhoitoa. Kotisairaanhoitotyöryhmä on hoitanut toimintavuonna 20 perheneuvolan asiakasperhettä. Asiantuntijatyö Perheneuvolan työnohjauksellinen ja konsultatiivinen työ on suunnattu lapsiperheiden ja lasten kanssa työskenteleville yhteistyökumppaneille. Työnohjauksen painopisteenä ovat olleet päiväkotien erityisryhmien työntekijät, perhetyöntekijät ja lastensuojelutyöntekijät. Työnohjauksen tarvetta on enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan. Erilaisia asiantuntija- ja työnohjausryhmiä perheneuvolassa toimi vuoden aikana 80. Kokeilu Perheneuvolassa aloitti elokuussa 2003 toimintansa erityisvaltionavulla lastenpsykiatrinen arviointi-tiimi -projekti. Kokeilussa työskentelee puolipäiväinen lastenpsykiatri ja psykologi. Kokeilu jatkuu vuoden 2004 loppuun. Tämän uuden työmuodon avulla tuetaan peruspalveluissa työskenteleviä arvioimaan lapsen ja perheen hoidon tarvetta, hoitamaan lievempiä lasten mielenterveysongelmia ja ohjaamaan tarvittaessa oikeaan hoitomuotoon. Projekti työmuotoina ovat puhelinkonsultaatiot, työntekijäneuvottelut ja hoidolliset selvittelyt. TERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIT Psykologien työ on keskitetty äitiys- ja lastenneuvoloihin (neuvolapsykologit), opiskelijaterveydenhuoltoon ja nuorisoneuvolaan sekä aikuisneuropsykologiseen työhön ja työterveyshuoltoon. Alueellinen lääkäriasematyö neuropsykologista toimintaa lukuun ottamatta on resurssien niukkuudesta johtuen pitänyt lopettaa kokonaan, jolloin omalääkärit ovat joutuneet ohjaamaan kaikki aikuispotilaat jo ennestään kuormittuneen Mielenterveyskeskuksen jonoon. Psykologien työ on painottunut erittäin runsaasti kysyttyyn asiakastyöhön. Psykologisten tutkimusten kuten lasten kehitystason ja erityisvaikeuksien, kutsuntavelvollisten toimintakyvyn ja aikuisten työ- ja toimintakyvyn sekä erotusdiagnostiset tutkimukset ovat olleet olennainen osa psykologien työtä. Tutkimusten lisäksi asiakastyöhön ovat sisältyneet lyhytaikaiset hoidot. Pitempiaikaista terapiaa tarvitsevien, etenkin nuorten, määrä on lisääntynyt ja KELAn psykoterapiamäärärahojen (koskien uusia terapiapäätöksiä) loppuminen jo kesäkuussa toi painetta lisätä hoidoissa pitempien terapioiden osuutta. Em. tarpeeseen ei ole nykyisillä resursseilla pystytty vastaamaan. Terapiaryhmät paniikkihäiriöisille sekä vaikea-

9 93 asteisesta jännittämisestä kärsiville nuorille ja opiskelijoille on pidetty sekä kevään että syksyn aikana. Uutena ryhmätoimintana on aloitettu voimavarakurssi masennuksesta tai uupumuksesta kärsiville nuorille. Aikuisneuropsykologisessa työssä neuropsykologisten tutkimusten kysyntä on ollut runsasta. Polikliinisesti neuropsykologista kuntoutusta on annettu rajoitetusti ja vuodeosastoille on voitu tarjota vain orientoivaa neuropsykologista kuntoutusta ja tilanneseurantaa. Neuropsykologiseen kuntoutustarpeeseen nähden yhden psykologin resurssit ovat riittämättömät. Kehittämistä ja yhteistoimintaa Palvelujen kehittämistyössä psykologit ovat edelleen osallistuneet sosiaali- ja terveystoimen moniammatilliseen yhteistyöhön. Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen - projektiin liittyvää työnohjausta on annettu edelleen äitiysneuvoloiden terveydenhoitajille. Psykologit ovat osallistuneet Pirkanmaan mielenterveystyön strategia- ja osaamiskeskushankkeisiin kuuluvan Perheen hyvinvointineuvolan suunnittelutyöryhmään ja käytännön kokeilutoimintaan. Nuorisoneuvolan psykologi on osallistunut Nuorten yksikön suunnitteluun. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kriisitoiminnan kehittämistyössä psykologit ovat olleet edelleen mukana. Psykologit ovat antaneet sekä yksilö- että ryhmätyönohjausta sosiaali- ja terveystoimen sisällä eri ammattikunnille (perhetyöntekijät, terveydenhoitajat, osastonhoitajat, päiväkotityöntekijät). Kaikkeen työnohjauskysyntään ei ole pystytty vastaamaan. Psykologit ovat siirtyneet käyttämään Pegasos-potilastietojärjestelmää helmikuussa. Yksi psykologi on toiminut järjestelmän kouluttajana ja vastuukäyttäjänä oto. kuluneen vuoden ajan. Psykologit ovat osallistuneet erityispalveluiden strategiaprosessin työstämiseen sekä jatkaneet terveydenhuollon psykologien omaa strategiatyötä. Yksi psykologi on ollut erityispalveluiden edustajana sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallintatyöryhmässä. Psykologiyksikön oman toiminnan arviointi on suoritettu itsearviointina ITE-menetelmää käyttäen. Psykologien asiantuntemusta on käytetty laajasti eri tahoilla. Projekteihin, neuvotteluihin ja työryhmiin osallistuminen sekä koulutuksen antaminen on sitonut erittäin paljon työaikaa. Debriefing-palvelut on ostettu edelleen Setlementti Naapurilta. Debriefing-istuntoja on ollut 68, näistä ensimmäisiä 51 ja jatkoistuntoja 17. Määrä on laskenut edellisvuodesta, jolloin istuntoja oli 102 (ensimmäisiä 76 ja jatkoistuntoja 26). Kaksi psykologia on kuulunut sosiaali- ja terveystoimen Psykososiaalisen tuen johtoryhmään, joka on laatinut valmiussuunnitelman psykososiaalisen tuen järjestämisestä suuronnettomuustilanteissa. ULKOMAALAISPALVELUT Palvelut ja niiden järjestäminen Vuonna 2003 ulkomaalaistoimisto järjesti vastaanoton 115 pakolaiselle ja 32 paluumuuttajalle. Asiakkaita oli kaikkiaan 414 henkilöä ja he edustivat 25 eri kansalaisuutta. Henkilö- ja perhekohtaiset kotouttamissuunnitelmat laadittiin kaikille ja seuranta oli aktiivista. Tulkkikeskus Tulkkaustunteja kertyi kaikkiaan tuntia, joista 529 tuntia oli etätulkkauksia. Freelancer -tulkkien osuus oli tuntia. Tulkkikeskuksessa jatkui työministeriön kokeilu alueellisten asioimistulkkikeskusten korvausjärjestelmän muuttamiseksi. Tulkkikeskus toimi edelleen pilottina tulkkikeskusten valtakunnallisessa Timmi laskutusohjelman käyttöönotossa. Tulkkien oppisopimuskoulutus asioimistulkiksi alkoi ja jatkuu asti.

10 94 Vastaanottokeskus Vuonna 2003 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus toimi 250-paikkaisena kahdessa yksikössä: Pohjolankadun kiinteistössä, missä majoituskapasiteetti on 150 paikkaa, sekä Peltolammin 100-paikkaisesssa itsenäisen asumisen yksikössä. Vastaanottokeskuksen keskimääräinen käyttöaste oli 82.2 % (koko Suomen keskiarvo 80,1 %). Rekisteröityjä asukkaita vastaanottokeskuksessa majoitettiin yhteensä 562. Uusia turvapaikanhakijoita saapui 251 henkilöä ja vuoden aikana vastaanottokeskuksesta poistui 254 turvapaikanhakijaa. Vastaanottokeskuksen Pohjolankadun tilojen siirtymisestä uuteen sijaintiin samassa kiinteistössä sovittiin Työministeriön, TE-keskuksen, Tilakeskuksen ja ulkomaalaispalvelujen välisissä neuvotteluissa. ELATUSTURVA Elatustukihakemukset ja kunnan takautumissaatavan perimättä jättämistä koskevat hakemukset käsiteltiin viivytyksettä. Elatusapujen perintä tuotti arvioitua enemmän. Toukokuussa ja marraskuussa kerättiin asiakaspalautetta antamalla toimistossa käyneille asiakkaille kyselylomake. Palaute oli hyvää. Laatuprosessina aloitettiin elatusapujen maksatuksen kartoittaminen ja kehittäminen. Vakituisen 10 työntekijän lisäksi elatusturvassa oli alkaen perintälakimies hoitamassa elatusturvalain siirtymäsäännösten päättyessä vanhenevien elatusapusaatavien perintää. Lisäksi ruuhkatilanteita on purettu työllistetyn avulla.

11 95 TERVEYDEN EDISTÄMISEN TYÖRYHMÄ Terveyden edistämisen työryhmä toteuttaa, kehittää ja arvioi eri-ikäisten terveyden, elämänhallinnan ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä erilaisia toimintamuotoja sekä välittää tietoa terveyden edistämisen mahdollisuuksista ja keinoista yhteistyössä eri kumppanuustahojen kanssa. Tarkoituksena on konkreettisilla toiminnoilla edistää sosiaali- ja terveystoimen strategisten päämäärien Tamperelaisten hyvä terveys ja sosiaalinen turvallisuus ja Omatoimisuus ja elämänhallinta toteutumista. Lisäksi toiminta liittyy kiinteästi Terve Kunta-verkoston toiminnan painoalueiden toteuttamiseen käytännön tasolla. Terve Kunta verkostoon kuulumisen kriteerien mukaan kunnassa tulee olla terveyden edistämisen johtoryhmä / ohjausryhmä, joka koostuu eri hallinnon alojen edustajista. Terveys kansanterveysohjelma toimii laajana kehyksenä yhteiskunnan eri osaalueilla kehitettävälle terveyden edistämiselle. Työryhmämme on esittänyt toiveensa johtoryhmän perustamisesta ja kertomusvuoden lopulla poikkihallinnollinen terveyden edistämisen ryhmä perustettiin. Työryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa ja käsitteli kokouksissaan terveyden edistämistä eri-ikäisten asiakkaiden näkökulmasta vauvasta vaariin sekä terveyttä edistävää asiakaslähtöistä toimintatapaa eri toimintaympäristöissä. Kokouksissa käsiteltiin mm. TEUVO -projektia sekä terveysneuvontaan liittyviä kirjallisia ohjeita ja niiden tuottamista sähköiseen muotoon. Valtakunnallisiin terveyttä edistäviin tapahtumiin kuten, Sydänviikko, Ehkäisevän päihdetyön viikko ja Valtakunnallinen tapaturmapäivä liittyvää tietoa ja materiaalia jaettiin. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöpoliittiseen suunnitelmaan ja siihen liittyvään työhyvinvoinnin TYHY -projektiin tutustuttiin ja Terveyden edistämisen työryhmä valmisteli ja toteutti näyttelyn tammikuussa pidettävään Tyhy-iltapäivään UKKinstituutissa. Työryhmä järjesti syyskuussa Terveyden edistämisen iltapäivän sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille Koukkuniemen vanhainkodin juhlatalossa. Tavoitteena oli herättää ajatus siitä, että terveyden edistäminen on laaja-alaista toimintaa ja se toiminta kuuluu kaikille, myös oman terveyden edistäminen on tärkeää. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 101 henkilöä.

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Heikkonen, Iho -06-06 %:a Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 459 453 485 107 % asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen hankintailta

Hyvinvointipalvelujen hankintailta Hyvinvointipalvelujen hankintailta Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä sosiaalisen tuen palveluiden hankinnat 2015 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tuetun asumisen hankinta - puitekilpailutus -

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

TP 2014 TP 2015 TA 2016 Huhtikuu

TP 2014 TP 2015 TA 2016 Huhtikuu JOENSUU Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 35 565 35 043 39 740 18 570 KV kk kumulatiivinen lääkäriasiakkaat 24 341 26 548 12 112 kk kumulatiivinen hoitaja-asiakkaat 29 164 28

Lisätiedot

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä 7.6.2012 Sisältö Palvelujärjestelmän kehittyminen ja tämän hetken tilanne ja haasteet Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus Sosiaali- ja terveydenhuolto - työpaja II Aika: torstai 27.8.2015 klo 10.00 15.00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Sali 405 Asialista 10.00 10.15 Luokitustyön

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , , Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto Mäntyharjun kunta Sivu 1 004110 Perusturvan hallinto TOIMINTAKULUT -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 004111 Seutu-sote TOIMINTAKULUT -32 000-10

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT RUSKON KUNTA PL 69 21291 RUSKO ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen taustaa Ruskon ja Vahdon kuntien valtuustot päättivät syksyllä 2008 tehdä yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine Sosiaali- ja perhepalvelut, koko linja 14.10.2015 2 Sosiaali- ja perhepalvelut, tulosyksiköt 14.10.2015 3 Sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinja

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke

Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke 1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Hallitus 15.12.2010 Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuden kehittämishanke 2011-2013 1. Hankkeen tarkoitus Keski-Suomen kuntien ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi

Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi Sosiaali- ja terveyslautakunta 24 24.05.2016 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle klubitalotoiminnan käynnistämiseksi SOSTER 24 Nurmijärven tuki Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot