SELVITYS SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ

Transkriptio

1 Kunnanhallitus hyväksynyt Muutettu kv SELVITYS SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. MITÄ SISÄINEN VALVONTA ON Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla pyritään Toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseen (taloudellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus), Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, Kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen Erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen riskien hallitsemiseen sekä Varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseen. Sisäinen valvonta on johdon väline varmistua asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Sisäiseen valvontaan kuuluu myös, että organisaation eri tasoja informoidaan kunnan toiminnan tarkoituksesta ja asetetuista tulostavoitteista ja että asetettujen tulostavoitteiden toteutumista seurataan. Sisäisen valvonnan avulla tulee varmistaa organisaation eri tasojen välisen yhteistyön riittävyys ja toimivuus. 2. SISÄISEN VALVONNAN OSA-ALUEET Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaan liittyvien työvaiheiden tai erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sisäinen tarkkailu edellyttää täsmällisiä valtuuksien ja vastuiden määrityksiä sekä kattavia laskenta- ja raportointijärjestelmiä. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan suunnitellulla ja hyväksytyllä tavalla sekä tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Kukin esimies vastaa johtamansa toiminnan sisäisestä tarkkailusta.

2 Seuranta on ennen muuta luottamushenkilöille kuuluva osa sisäistä valvontaa. Seurannan keskeisiä tehtäviä ovat raportointivelvoitteiden asettaminen, raportoinnin toteutuksen valvonta ja tehtyjen päätösten ja raporteissa kuvattujen tulosten vertailu. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa. Se on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa, jossa tarkastuksen kohde tietää suorituksen olevan arvioinnin kohteena. Sisäinen tarkastus suoritetaan toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Siten sisäisen valvonnan kokonaisuudesta sisäinen tarkastus on vasta toissijaista. 3. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISVASTUU JA TOIMINNAN TAVOITTEET Kunnanvaltuusto hyväksyy sisäisen valvonnan ohjeet. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja ohjeistavat sisäisen valvonnan järjestämisen ja toimeenpanon. Lautakunnat valvovat alaisensa tehtäväalueen sisäisen valvonnan toimeenpanoa. Johtavat viranhaltijat toimeenpanevat sisäisen valvonnan vastuualueillaan. Sisäisen valvonnan rakenne on organisaation sisäinen suunnitelma, joka sisältää menetelmät, menettelytavat ja muut toimenpiteet, jotka antavat kohtuullisen varmuuden siitä, että seuraavat yleiset tavoitteet saavutetaan: Edistetään organisaation tehtävien suorittamisen säännönmukaisuutta, taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä tuotteiden ja palvelujen laatua Estetään resurssien menetykset, jotka aiheutuvat tuhlauksesta, väärinkäytöstä, asioiden huonosta hoidosta, virheistä, petoksista ja muista epäsäännönmukaisuuksista Noudatetaan lakeja, säännöksiä ja johdon ohjeita Kehitetään ja ylläpidetään luotettavia tietoja taloudesta ja hallinnosta ja esitetään ne rehellisesti määräaikaisissa raporteissa. Jokainen esimies vastaa oman yksikkönsä sisäisen valvonnan järjestämisestä etenkin yksikölle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen seurannan, toiminta- ja työketjujen toimivuuden varmistamisen, henkilöriskien, tietoturvallisuuden ja omaisuuden vahinkoriskien osalta.

3 4. TILIVELVOLLISUUS Tilintarkastuksen yhteydessä kunnan tilintarkastajan on selvitettävä, onko kunnan sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielinten tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisten määrittely kuntakohtaisesti on tarpeen muistutus- ja vastuuvapausmenettelyn vuoksi. Eurajoen kunnan kuntalain 75 :n 1 momentissa tarkoitettuja tilivelvollisia ovat Kunnan toimielinten jäsenet valtuustoa lukuun ottamatta Toimielinten esittelijät Kunnanjohtaja Toimistopäälliköt Ne vastuuhenkilöt, jotka kunnanhallitus/lautakunta/johtokunta talousarvioon perustuvassa käyttösuunnitelmassa määrää käyttötalousosan yksikön tai investointiosan kohteen vastuuhenkilöiksi. Tilivelvollisella johtavalla viranhaltijalla on erityinen vastuu sisäisen valvonnan rakenteiden luomisesta ja valvonnan jatkuvasta ylläpidosta johtamallaan toimialalla. 5. EURAJOEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN OHJEET Sisäisen valvonnan ohjeistamisen lähtökohtana ovat seuraavat periaatteet: 1. Tulostietoisuus Toiminnan tavoitteet pyritään asettamaan mitattavina tuloksina, ja tulosten mittaamisen ohella korostetaan tulosten saavuttamiseen kohdistuvaa valvontaa. 2. Keskittyminen oleelliseen Ohjeistamisessa keskitytään toiminnan tuloksellisuuden kannalta oleellisimpiin seikkoihin eli ns. avainalueisiin ja avaintehtäviin. 5.1 HALLINTO-ORGANISAATIO Kunnan hallinto on jaettu päävastuualueisiin ja vastuualueisiin siten kuin kunnan hallintosäännössä säädetään.

4 5.1.1 Vastuujako Päävastuualueiden välisestä vastuunjaosta säädetään hallintosäännössä ja kunkin toimielimen johtosäännössä Toimivallan siirtäminen Toimielinten yleinen toimivalta määritellään hallintosäännössä. Hallintosäännössä annetaan määräykset kunnan organisaation perusrakenteesta, johtamisen järjestämisestä, päätöksentekomenettelystä ja taloudenhoidosta. Toimielinten tehtäväalueet sekä toimielimen/viranhaltijan ratkaisuvalta tehtäväalueen sisällä on määritelty johtosäännöissä. Hallintosäännössä on myös määritelty toimielinten ja esimiesten keskeinen toimivalta ja työnjako henkilöstöasioissa ja talousarvion toteuttamisessa. Henkilötasolla vastuunjakoa täsmennetään kunkin henkilön toimenkuvassa, jonka lähin esimies hyväksyy ja jossa määritellään henkilön asema organisaatiossa. Toimenkuvauksessa todetaan myös, kuka hoitaa viran-/toimenhaltijan tehtäviä silloin, kun hän on estynyt tai esteellinen. Työsopimussuhteeseen palkatun henkilön työtehtävien hoitoon liittyvä vastuu tulee sisällyttää työsopimukseen. Kunnanhallitus voi johtosääntönsä perusteella siirtää sille kuuluvaa toimivaltaa muille toimielimille ja viranhaltijoille. Lautakunnalla ja johtokunnalla on vastaava delegointioikeus. Toimivallan siirtoa koskeva päätös on annettava tiedoksi samalla tavalla kuin ne valtuuston päätökset, joihin toimivallan siirto perustuu. Toimivallan siirtoa koskevista päätöksistä pitää päätöksentekijä erillistä luetteloa Viranhaltijapäätökset ja niiden seuranta Niiden viranhaltijoiden, joille on hallintosäännössä tai johtosäännöissä määrätty ratkaisuvaltaa tai joille hallintosäännön tai johtosäännön perusteella on siirretty päätösvaltaa, on pidettävä pöytäkirjaa sellaisista päätöksistä, joista voidaan tehdä oikaisuvaatimus tai valitus. Päätökset, joissa voidaan käyttää otto-oikeutta, on saatettava tiedoksi ylemmälle toimielimelle tai kunnanhallitukselle tai lautakunnalle hallintosäännössä säädetyllä tavalla.

5 5.1.4 Otto-oikeuden käyttö ja toimivuus Otto-oikeuden käyttäminen edellyttää, että lautakunnat ja kunnanhallitus saavat ajoissa tietoonsa ne päätökset, joissa ottooikeutta voi käyttää. Kunnan hallintosäännön 34 :n mukaan kunnan viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava kunnanhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäviksi. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta Toimielinten päätökset ja viranhaltijapäätökset Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Julkisuusperiaatteen toteuttamien Lautakuntien on toimitettava pöytäkirjansa kunnanhallitukselle välittömästi pöytäkirjan valmistumisen jälkeen. Pöytäkirjat lähetetään tarkastuslautakunnalle sen päättämällä tavalla. Toimikuntien pöytäkirjat toimitetaan kunnanhallitukselle sekä tarkastuslautakunnalle. Lautakunta päättää, miten sen alaisten viranhaltijoiden päätökset toimitetaan lautakunnalle. Asioiden käsittelyä on pyritty nopeuttamaan delegoimalla johtosäännöllä päätöksentekoa viranhaltijoille, jolloin kokousten koolle kutsumiseen ei mene aikaa. Viranhaltijoiden velvollisuus on pitää päätöksistään pöytäkirjaa, joka tulee esitellä kunnanhallitukselle tai ao. lautakunnalle seuraavassa kokouksessa, jolloin luottamushenkilötoimielimellä on vielä mahdollisuus käyttää otto-oikeuttaan. Viranhaltijapäätösten osalta tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: - mitä asioita on delegoitu - onko päätökset tehty toimivallan puitteissa ja riittävästi perusteltu - onko päätökset annettu tiedoksi asianosaisille ja ao. toimielimelle - onko päätöksentekijän esteellisyys varmistettu Kunnan hallinnon valvonta toteutuu suurelta osin julkisuusperiaatteen kautta. Julkisuus liittyy hallintoprosessin kaikkiin vaiheisiin asian vireille tulosta päätöksen valmisteluun, asian esittelyyn, varsinaiseen päätöksentekoon, toimeenpanoon ja toimeenpanon valvontaan.

6 Julkisuus antaa kuntalaisille mahdollisuuden seurata ja valvoa kunnan päätöksentekoa. Avoimella, nopealla ja tasapuolisella tiedottamisella luodaan kuntalaisille edellytykset vaikuttaa yhteisiin asioihin. Oikeus saada tietoa kunnan toiminnasta ja kunnan toiminnan valvonta toteutuvat lähinnä neljällä eri tavalla: käsittelyn julkisuuden, tiedottamisen, asiakirjan julkisuuden ja hyvän tiedonhallintatavan kautta Asioiden hyvä valmistelu. 1. Käsittelyn julkisuus Hallintosäännössä sekä kunnanvaltuuston työjärjestyksessä ovat keskeiset ohjeet kokousmenettelystä. Kuntalain 57 :ssä säädetään kokousten julkisuudesta. 2. Tiedottaminen Kuntalain 29 :ssä säädetään kunnan velvollisuudesta tiedottaa kuntalaisille kunnallishallinnossa vireillä olevista asioista. 3. Asiakirja julkisuus Kunnallishallinnon tuottamat ja käsittelemät asiakirjat luokitellaan julkisiksi, harkinnanvaraisesti julkisiksi ja salassa pidettäväksi. Asiakirja on julkinen, ellei erikseen julkisuuslaissa tai jossakin muussa laissa toisin määrätä. Käsite viranomaisen asiakirja määritellään julkisuuslain 5 :ssä. Julkisuuslain 6 ja 7 :issä määritellään, milloin jokin asiakirja tulee julkiseksi. 4. Hyvä tiedonhallintatapa Julkisuuslain 18 :ssä säädetään viranomaisen hyvää tiedonhallintotapaa koskevista velvoitteista. Viranomaisen tulee järjestää asiakirjahallintansa niin, että se täyttää tämänkin lainkohdan vaatimukset. Päätökset on valmisteltava hyvin. Pelkkä asiakirjojen kokoaminen ei riitä, vaan asiakirjojen tietosisältö on analysoitava ja ratkaisun kannalta olennainen tietoaines seulottava ja yhdistettävä. Hyvä esitys sisältää tasapuolisesti valmisteltuja vaihtoehtoja sekä myös ehdotukset täytäntöönpanotoimenpiteiksi.

7 5.2. SUUNNITTELU- JA RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ Suunnittelu- ja raportointijärjestelmä on johdon sisäisen valvonnan väline, jonka avulla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen. Suunnittelujärjestelmällä varmistetaan, että tavoitteet tulevat asetetuksi, että niiden saavuttamiseksi osoitetaan tarvittavat resurssit ja että toteuttamistoimenpiteet tulevat suunnitelluiksi. Seurannalla varmistetaan, että toiminta on tavoitteiden mukaista. Kunnallisten palvelujen tuottamisen lähtökohtana ovat kuntalaisten palvelutarpeet. Kunnan on palveltava voimavarojensa puitteissa ja lakien ja määräysten edellyttämällä tavalla tasapuolisesti kaikkia asukkaitaan. Palvelutuotannon laatua on tarkasteltava useasta eri näkökulmasta. Tuloksellisuuden arvioinnin avulla voidaan arvioida kunnan menestymistä palvelujen tuottajana. Tuloksellisuudessa on kyse rajallisten resurssien optimaalisesta käytöstä kuntalaisten tarpeiden tyydyttämisessä. Vaikuttavuudella tarkoitetaan palveluprosessien tai kokonaisten palvelujärjestelmien kykyä saada aikaan haluttuja vaikutuksia. Asiakasvaikuttavuudella tarkoitetaan muutosta asiakkaan tilanteessa. Tuottavuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi on helpointa toimialoilla, joissa tuotetaan markkinoilla hinnoiteltavia palveluja liiketaloudellisin perustein. Peruspalvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden arviointi on sen sijaan vaikeampaa, koska tuote on usein prosessi, jossa asiakas osallistuu palvelun aikaansaamiseen. Arviointi on sanallista tai kuvallista selostusta, jota voidaan tehdä Suhteessa asetettuun tavoitteeseen Poikittaisvertailuna (benchmarking, vertailukehittäminen) tai Pitkittäisvertailuna eli aikasarjan kehityksen tarkasteluna. Kunnan raportointijärjestelmää kehitettäessä tulee ottaa huomioon myös arvioinnin edellyttämien tietojen kerääminen. Johtamisjärjestelmä on keskeinen tuloksellisuuden osatekijä. Johtamistoiminnot on järjestettävä siten, että ne tukevat toimintayksikön tavoitteiden saavuttamista. Johdon on tuettava toiminnallaan taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

8 5.2.1 Talousarvion valmistelu Eurajoen kunnan taloussuunnittelujärjestelmä perustuu Suomen Kuntaliiton suositukseen "Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja - suunnitelma" vuodelta Toimielimet valmistelevat talousarvio- ja suunnitelmaehdotuksensa kunnanhallituksen hyväksymän talousarvion laadintaohjeiden pohjalta sekä toimittavat ne kunnanhallitukselle talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelua varten. Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ja kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Eurajoen kunnan talousarviossa noudatetaan bruttoperiaatetta, jolloin talousarvion määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia bruttomääräisinä. Kunnanhallitus hyväksyy vuosittain talousarvion tarkemmat täytäntöönpano-ohjeet Toiminnalliset tavoitteet, määrärahat, käyttösuunnitelmat Talousarvion muuttaminen Talousarvion sitovuusohjeiden mukaisesti kunnanhallitus ja lautakunnat vahvistavat tilivuoden alkaessa omalta osaltaan talousarvion käyttösuunnitelmat eli jakavat määrärahansa ja tuloarvionsa tehtäväalueille. Kunnanhallituksella ja lautakunnilla on talousarviovuoden aikana oikeus päättää ko. tehtävän sisällä määrärahojen tai tuloarvioiden siirroista tehtäväalueitten välillä, kuitenkin siten, ettei tehtävälle myönnetty määräraha ylity. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion hallintokunnat tarkistavat käyttösuunnitelmansa vastaamaan valtuuston tekemää päätöstä. Talousarvion valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tavoitteita koskevista muutoksista päättää valtuusto. Muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on aina selvitettävä muutoksen vaikutus tavoitteisiin ja rahoitukseen. Jos talousarvion muutostarve johtuu tavoitetason muuttamisesta, on selvitettävä, mitä vaikutusta muutoksella on määrärahoihin ja rahoitukseen. Kukin toimielin päättää käyttösuunnitelmansa muutoksesta.

9 5.2.4 Raportointijärjestelmä Tilinpäätös Kustannusten seuranta/vertailu Hallintokuntien on talousarvion toteutumisen seurantaan kiinnitettävä erityistä huomiota kaikilla toiminnan tasoilla. Lisäksi todetaan, että talousarvion sitovuus koskee valtuuston hyväksymiä määrärahoja ja tuloarviota sekä toiminnallisia tavoitteita. Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle kolme kertaa vuodessa. Ensimmäiseen ( ) ja toiseen ( ) osavuosikatsaukseen sisällytetään talousarvion toteutumisvertailu, arvio tulos- ja rahoituslaskelman toteutumisesta koko vuoden osalta sekä selvitys tavoitteiden toteutumasta. Toteutumavertailun merkittävistä poikkeamista on osavuosikatsauksessa esitettävä selvitys. Taloushallinto laatii joka toinen kuukausi kunnanhallitukselle katsauksen taloudellisesta kehityksestä. Talousarviovuoden aikana ilmenevistä yllättävistä ja kunnan kannalta merkittävistä toiminnallisista ja taloudellisista poikkeamista on toimielinten raportoitava välittömästi kunnanhallitukselle. Tarkemmasta raportoinnista päättää kukin esimies tehtäväalueellaan. Kolmas ( ) osavuosikatsaus on tilinpäätös, joka sisältää kuntalain 68 :n mukaan tuloslaskelman, taseen ja konsernitaseen sekä niiden liitetiedot, talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Rahoituslaskelma ja tase-erittelyt esitetään tilinpäätöksen liitetietoina. Talousarvion toteutumisvertailu esitetään samalla tasolla kuin tavoitteet, määrärahat, tuloarviot ja tunnusluvut on esitetty valtuuston hyväksymässä talousarviossa. Toteutumisvertailun yhteydessä esitetään selvitys määrärahojen ja tuloarvioiden sekä tavoitteiden ja tunnuslukujen poikkeamista. Kunnallisessa laskentatoimessa kustannuslaskenta on sisäistä laskentatointa, jonka keskeisin tehtävä on johtamisen tukeminen. Kustannuslaskentaa tarvitaan mm. seuraaviin tarkoituksiin: toiminnan ohjaus päätöksenteko työprosessien kehittäminen vaihtoehtojen vertailu palvelujen ja tavaroiden hinnoittelu

10 tehokkuuden ja taloudellisuuden selvittäminen kannattavuuden selvittäminen Kunnan talousarviossa/taloussuunnitelmassa ja tilinpäätöksessä esitetään toiminnan tehokkuutta/taloudellisuutta kuvaavat tunnusluvut tehtävätasolla. Palvelutuotannon tuloksellisuus edellyttää, että toimielimet suorittavat kustannuslaskentaa ja vertailua sekä käyttävät saatua tietoa toiminnan arvioinnissa, kehittämisessä ja päätöksenteossa. 5.3 HANKINTOJEN SUORITTAMIEN Hankintojen suorittamisessa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista(348/07). Hankintalain periaatteiden mukaisesti hankinnoissa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintatoiminta on järjestettävä siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Hankintatoimintaan liittyvien hallinnollisten tehtävien vähentämiseksi voidaan käyttää puitejärjestelyjä sekä tehdä yhteishankintoja tai hyödyntää muita yhteistyömahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Jos tarjouskilpailussa ehdokkaana tai tarjoajana on hankintayksikön omistama yhteisö tai laitos taikka toinen hankintayksikkö, sitä on kohdeltava samalla tavoin kuin muita ehdokkaita ja tarjoajia Hankinnoilla tehostetaan julkisten varojen käyttöä, edistetään laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvataan yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Hankinnat suoritetaan pääsääntöisesti tarjouskilpailuna avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen. Neuvottelumenettelyä tai suorahankintaa ilman tarjouskilpailua käytetään ainoastaan erityisistä syistä, joita ovat tavaran tai palvelun toimittajien vähäisyys tai toimituksen pieni määrä. Hankinnasta päättävä viranomainen on oikeutettu kussakin tapauksessa valitsemaan kokonaisvaikutuksiltaan edullisimmaksi harkitsemansa hankintamuodon.

11 Kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta on laadittava ja julkaistava ennakkoilmoitus, hankintailmoitus ja jälki-ilmoitus sen mukaan kuin hankintalaissa ja -asetuksessa on tarkemmin säädetty. Ilmoitukset julkaistaan Suomen virallisen lehden välityksellä Euroopan yhteisön ilmoitusvälineissä sekä Julkiset hankinnat - lehdessä ja tietokannassa. Kynnysarvot ylittävät hankinnat ilmoitetaan myös Eurajoen kunnan kotisivuilla Kynnysarvon alittavat hankinnat suoritetaan pääsääntöisesti tarjouskilpailuna avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen. Tarjousmenettely Tarjouspyyntö lähetetään samanaikaisesti ja samansisältöisenä kaikille ehdokkaille. Tarjousaikana välittömästi ilmenneet lisäykset ja muutokset tarjouspyyntöasiakirjoihin tai tarjousajan pidentämiseen ilmoitetaan kaikille, joilta tarjous on pyydetty. Tarjouspyyntöön sisältyvät tekniset ja kaupalliset vaatimukset on laadittava selviksi, että tarjouksentekijät voivat näiden perusteella tehdä mahdollisimman yksiselitteisen tarjouksen ja että tulokset saadaan keskenään vertailukelpoisiksi. Tarjouspyyntö voidaan lähettää kirjeitse, faksilla, lehtiilmoituksella tai Internetin välityksellä. Tarjouspyyntö voidaan tehdä myös suullisesti, kun kysymyksessä on arvoltaan vähäinen tai kiireellinen hankinta. Tarjouspyyntö on kilpailun aikaansaamiseksi lähetettävä riittävän monelle (viidelle) luotettavaksi ja toimituskykyiseksi tunnetulle myyjälle. Tarjousten vastaanottamisessa, avaamisessa, säilyttämisessä ja käsittelyssä noudatetaan yleisiä hankintaohjeita. tarjoukset on käsiteltävä niin hyvissä ajoin, että tarjouksen hyväksyminen voidaan saada tarjouksentekijän tiedoksi tarjouksen voimassaoloaikana. Myös pyytämättä tarjousaikana jätetty tarjous on otettava huomioon. Tarjouksista on hyväksyttävä se, joka kokonaistaloudellisesti on katsottava kunnalle edullisimmaksi tarjouspyynnössä olevien perusteiden mukaan. Sopimukset Kun päätös tarjouksen hyväksymisestä on tehty ja muutoksen haun määräaika on umpeutunut, hankinnasta laaditaan kirjallinen sopimus tai tilaus. Hankinnan sopimuksenmukaisen täyttämisen varalta on vaadittava vakuus, mikäli kysymyksessä on rahallisesti merkittävä hanke tai toimitus on kriittinen yksikön toiminnalle. Jos myyjä syyllistyy viivytykseen tai muutoin sopimuksen vastaiseen toimitukseen taikka muulla tavoin rikkoo sopimusta, hänelle on viipymättä tehtävä moiteilmoitus ja esitettävä mahdolliset vaateet käyttäen todistettavaa ilmoitustapaa. Ostaja voi vaatia virheen korjaamista, uutta tavaraa virheellisen tilalle, hinnan alentamista tai kaupan purkua. Ostajalla on oikeus saada korvaus aiheutuneesta vahingosta.

12 Hankinnan suorittaminen ilman tarjousmenettelyä(suora hankinta) Poikkeuksellisesti voidaan kynnysarvon alittava hankinta suorittaa suorana hankintana ilman tarjousmenettelyä. Suorassa hankinnassa hankinnasta vastaava viranomainen suorittaa tilauksen ilman tarjouspyyntöä tai tekee hankintapäätöksen tarjouskilpailua järjestämättä vain yhdeltä toimittajalta pyydetyn hintatarjouksen tai aikaisemman sopimuksen perusteella. Hankinnasta vastaavan viranomaisen on hankintapäätöksessään perusteltava, miksi hankinta on suoritettu ilman tarjouskilpailua. Hankinnan suorittaminen ilman tarjouskilpailua on sallittua vain erityisin perustein. Tällaisena erityisenä syynä voidaan pitää mm. hankinnan vähäistä arvoa ja siihen verrattaessa tarjouskilpailun järjestämisestä aiheutuvia kohtuuttoman suuria hallinnollisia kustannuksia, sellaista odottamatonta, muusta kuin hankinnan suorittavan viranomaisen omista toimenpiteistä johtuvaa kiirettä hankinnan tekemisessä, ettei tarjouskilpailua ei ehditä järjestää urakkaa tai muutostyötä. aiemmin kilpailutetun hankinnan lisätilausta, - palvelua tai -tilausta tai muutostyötä. 5.4 MENOJEN JA TULOJEN VALVONTA Talousarvion määrärahat ja tuloarviot ovat kunnanhallitusta ja lautakuntia sitovia siten, kuin kunnanvaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättää Menojen suorittaminen ja hyväksymisvaltuudet Käyttösuunnitelmassaan toimielin määrää ne viranhaltijat, jotka tilivelvollisina vastuuhenkilöinä sen puolesta vastaavat osatavoitteiden saavuttamisesta ja päättävät toimintayksikön hankinnoista ja osamäärärahojen muusta käytöstä ja hyväksyvät tositteet (toimivat ostolaskujen käsittelyjärjestelmässä "hyväksyjinä"), siirtämällä heille käyttösuunnitelman toteuttamiseen liittyvää toimivaltaa mahdollisine rajoituksineen. Toimielimen päätökset käyttösuunnitelman toteuttamiseen liittyvän toimivallan siirtämisestä vastuuhenkilöille tulee tehdä niin selkeästi, että kunkin osamäärärahan kohdalla voidaan vaivatta todeta, kenelle osamäärärahan käyttöoikeus kuuluu. Tavaran, työsuorituksen tai muun palveluksen vastaanottajan on tehtävä vastaanotosta merkintä suorituksen perusteena olevaan tositteeseen sähköisessä ostolaskuohjelmassa. Vastaanottaja on se henkilö, joka toteaa tai voi todeta työn suoritetuksi taikka tavaran tai muun palvelun saaduksi sellaisena kuin se on sovittu ja

13 tarkoitettu. Tämän vuoksi vastaanottomerkinnän voi tehdä vain henkilö, jolla on edellytykset vastaanoton toteamiseen edellä tarkoitetulla tavalla. Vastaanottajan ja hyväksyjän tulee olla eri henkilö. Tositteiden hyväksyjiä ovat ensisijaisesti tilivelvolliset viranhaltijat. Hyväksyjän on tarkastettava, että tosite on muodollisesti ja asiallisesti oikea, tavara, työsuoritus tai muu palvelus on merkitty vastaanotetuksi. tositteeseen on merkittävä tilitiedot. menon suorittamiseen on käytettävissä määräraha Tulojen laskuttaminen ja perintä Tositteiden hyväksyjien tulee toimia niin, ettei viivästyskorkoja aiheudu. Hyväksyjän on toimitettava hyväksymänsä tositteet viipymättä maksettavaksi. Kukin toimielin tai sen alainen tulosalue tai muu toimintayksikkö huolehtii oman tehtäväalueensa palvelujen osalta myyntitulojen, maksujen ja muiden tulojen laskuttamisesta tai laskutustietojen toimittamisesta laskuttajalle. Laskutuksessa käytetään joko laskulajikohtaisia erillislaskutusohjelmia tai yleislaskutusohjelmaa. Laskutusohjelmat on liitetty myyntireskontraan, jossa laskutuksen toteutumista seurataan. Laskutetut tulot kirjataan laskuttajan tulosalueen ja toimintayksikön tuloksi. Kaikki ulkoinen laskutus on hoidettava laskutusjärjestelmillä, jotka on liitetty myyntireskontraan. Laskutus on suoritettava välittömästi palvelutapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluttua palvelutapahtumasta tai laskutuksen kohteena olevan ajanjakson päättymisestä, allekirjoitetun sopimuksen mukaisena ajankohtana tai erikseen päätetyn ja sovitun menettelytavan mukaan. Laskujen maksuaika on pääsääntöisesti 14 vuorokautta. Mikäli laskua ei ole suoritettu eräpäivään mennessä tai eräpäivän jälkeenkään asiakkaalle lähetetään ensimmäinen maksumuistutus kahden viikon kuluttua eräpäivästä. Muistutuslaskusta peritään 5 euron kulut. Mikäli muistutuslaskun jälkeenkään maksusuoritusta ei ole saatu, lähetetään lasku perittäväksi perintätoimistoon. Laskujen perintä jatkuu vanhenemisaikojen puitteissa. Vesi- ja kaukolämpölaskuista lähetetään kaksi kehotuslaskua ja mikäli lasku tämän jälkeen on edelleen suorittamatta, ryhdytään jakelunkeskeytystoimenpiteisiin.

14 5.4.3 Sisäiset kirjaukset Eräpäivän jälkeen maksetuista laskuista peritään viivästyskorkoa korkolain mukaisesti, ellei laissa, asetuksessa tai asiakkaan kanssa tehdyssä sopimuksessa viivästyskoron perimisestä ole muuta säädetty tai sovittu. Laskuttamatta voidaan jättää 5 euroa pienemmät satunnaiset laskut. Myös erikseen laskutettava viivästyskorko voidaan jättää laskuttamatta koron ollessa alle 20 euroa. Jos laskusta jää saamatta 5 euroa tai vähemmän, ei perintätoimenpiteisiin ryhdytä. Laskutussaatava, joka perintätoimenpiteistä huolimatta on tilinpäätöshetkellä saamatta, kirjataan seuraavan vuoden tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä luottotappioksi laskuttajan toimintayksikön muihin kuluihin. Vesi- ja jätevesilaskutuksessa yli 100 euron palautus suoritetaan kuluttajalle ja alle 100 euron palautus huomioidaan seuraavassa laskussa. Saatavien poistamisesta pääsääntöisesti päättää kunnanhallitus. Ulkoiseen kirjanpitoon sisäisiä kirjauksia ei tehdä. Sisäinen kustannuslaskenta hoidetaan toimintolaskennalla Muiden saamisten oikeellisuuden tarkistaminen ja valvonta Merkittävä osa kunnan tuloista kertyy lainsäädäntöön, viranomaisten päätöksiin tai sopimuksiin perustuvina tilityksinä, joista osa suoritetaan hakemusten ja kustannusselvitysten pohjalta ja osa ilma eri hakemusta. Tällaisia tuloja ovat mm. verotulot, valtionosuudet, avustukset, yhteistoimintasopimukset ja tilityksiin perustuvat korvaukset, esim. KELA- ja vakuutuskorvaukset. Tällöin on valvottava, että tilitysten perusteet ovat oikeat ja että suoritus tapahtuu säädettynä ja sovittuna ajankohtana. Näiden saatavien osalta on saatavan kohteena olevasta toiminnasta vastaavan tulosalueen/toimintayksikön varmistuttava siitä, että hakemukset ja tilitykset tehdään ajallaan, saatavan laskennalliset perusteet ovat oikeat ja että suoritus on tullut määräaikana euromäärältään oikean suuruisena. Mikäli perusteissa tai maksatuksessa ilmenee virheellisyyksiä, on tulosalueen/toimintayksikön välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin oikaisun hakemiseksi tai saatavan perimiseksi.

15 5.5 SOPIMUSTEN VALVONTA Sopimusten toteutus- ja seurantavastuu Kunnan puolesta tehtävät sopimukset hyväksyy kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunta, johtokunta tai niiden alainen viranhaltija toimivaltansa puitteissa. Toimivalta on määritelty hallintosäännössä, kunnanhallituksen johtosäännössä tai tehtäväalueen johtosäännössä. Hyväksyttyjen sopimusten valvonta kuuluu sopimuksen hyväksyneen toimielimen alaiselle esimiehelle ja viranhaltijapäätösten osalta sopimuksen hyväksyneelle viranhaltijalle tai heidän määräämilleen viranhaltijoille. 5.6 OMAISUUSREKISTERIEN YLLÄPITO Poistonalainen käyttöomaisuus Kunnan käyttöomaisuusrekisteriä ylläpidetään osana kirjanpitojärjestelmää. Käyttöomaisuusrekisterin raportit ovat samalla luettelo kunnan käyttöomaisuudesta tasetileittäin ryhmiteltynä keskeneräisiä hankintoja lukuun ottamatta. Käyttöomaisuus on kunnan toiminnassa vähintään kolmena tilikautena käytettäväksi tarkoitettu omaisuus, jonka hankintameno on vähintään euroa ja joka on hankittu investointiosan määrärahoilla. Käyttöomaisuus jaetaan poistosuunnitelman mukaisiin käyttöomaisuusluokkiin, joissa noudatetaan valtuuston vahvistamia poistoaikoja ja menetelmiä. Käyttöomaisuusrekisteri tuottaa pääkirjanpitoa varten tiedot käyttöomaisuuden poistamattomasta jäännösarvosta, kertyneistä poistoista sekä käyttöomaisuuden lisäyksistä ja vähennyksistä. Käyttöomaisuus merkitään käyttöomaisuusrekisteriin hankintamenon mukaiseen arvoon. Hankintamenoon luetaan arvonlisäveroton hankintameno, johon lisätään kuljetuksesta, asennuksesta yms. toimenpiteestä aiheutuneet menot. Hankintamenosta vähennetään valtionosuudet, investointiavustukset ja muut vastaavat rahoitusosuudet. Mikäli osa käyttöomaisuuden hankintamenosta katetaan investointivarauksella, poistojen perusteena on tästä huolimatta käyttöomaisuuden koko hankintameno. Vastikkeetta saadun käyttöomaisuuden hankinta-arvo merkitään käyttöomaisuusrekisterissä nollaksi.

16 Rakenteilla ja valmisteilla oleva käyttöomaisuus aktivoidaan keskeneräisiin hankintoihin, joista ne siirretään vuoden lopussa ko. tileille käyttöomaisuuteen. Käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot aloitetaan käyttöönottokuukautta seuraavan kuukauden alusta. Kun käyttöomaisuushyödyke poistetaan käyttöomaisuusrekisteristä kesken sen taloudellisen pitoajan, suoritetaan jäännösarvon mukainen kertapoisto Käyttöomaisuuden poistaminen käytöstä, romutus ja myynti Omaisuuden vakuuttaminen Käyttöomaisuuden myynnistä päättää kunnanhallitus valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti, ellei toimielimen johtosäännössä ole muutoin määrätty. Kukin toimielin päättää tehtäväalueellaan hallinnassaan olevan irtaimen omaisuuden siirtämisestä, käytöstä poistamisesta ja poistetun omaisuuden myynnistä. Kunnanhallitus päättää kunnan omaisuuden vakuuttamisesta. Vastuuhenkilöiden tulee kerran vuodessa tarkistaa hallussaan olevan käyttöomaisuuden vakuutusturvan riittävyys. 5.7 MAKSULIIKENNE Maksuliikenne hoidetaan Basware Maksuliikenne -ohjelmistolla. Ostolaskujen maksatus hoidetaan päivittäin. Tiliotteet ja saapuvat viitteelliset suoritukset noudetaan päivittäin pankeittain koneellisesti. 5.8 HENKILÖSTÖHALLINTO Virka- ja työsuhteen käyttö Kuntalain 44 :n mukaan kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. Virka on perustettava ja henkilö palkattava virkasuhteeseen, jos tehtävässä käytetään julkista valtaa. Julkista valtaa käytetään, jos henkilö on esimiesasemassa tai suorittaa asioiden valmistelua tai esittelyä toimielimelle, käyttää johtosäännön nojalla ratkaisuvaltaa tai suorittaa erityislainsäädäntöön perustuvia viranomaistehtäviä.

17 5.8.2 Henkilöstösuunnittelu Henkilöstöhankinta Muutoin kuin edellä mainittuihin tehtäviin henkilöstö palkataan kunnan palvelukseen työsopimussuhteeseen. Työsuhteesta laaditaan kunnan ja työntekijän välinen työsopimus (aina kirjallinen), jossa käytetään kunnan yhdenmukaista sähköisen järjestelmän sopimuspohjaa. Kun virka tulee avoimeksi, on täyttävän viranomaisen aina selvitettävä, käytetäänkö virassa julkista valtaa. Mikäli tehtäviin sisältyy julkista valtaa, virka täytetään noudattamalla täyttämismenettelyä koskevia hallintosäännön määräyksiä ja muita asiaan liittyviä kunnassa vahvistettuja ohjeita. Mikäli tehtävässä ei käytetä kuntalain 45 :n mukaan julkista valtaa, on kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle esitettävä viran lakkauttamista ja saatava kunnanhallituksen valtuudet uuden henkilön palkkaamiseksi työsuhteeseen (työsuhteisen tehtävän perustaminen). Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on luoda sellainen henkilöstö, joka vastaa määrällisesti ja rakenteellisesti organisaatiolle kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia. Henkilöstömäärän mitoituksen lähtökohtana ovat siten toimintayksikön toiminnalliset tavoitteet. Suunnittelussa pyritään siihen, että työmäärä ja henkilökunnan määrä ovat tasapainossa ja työkuormitus tasainen. Henkilöstön määrä mitoitetaan sellaiseksi, että vältytään tarpeettomilta henkilöstön lisäyksiltä ja irtisanomisilta. Rakenteellisen mitoituksen perusteena ovat tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät työtehtävät ja niihin tarvittava koulutuksella ja työkokemuksella hankittu ammattitaito. Rakenteellisen suunnittelun tavoitteena on henkilöstö, jonka tasapainoinen ikärakenne sekä korkea erityisosaaminen yhdistettynä moniammatilliseen taitoon luo edellytykset monipuolisen tietotaidon soveltamiseen toiminnan kehittämissä. Henkilöstön määrän ja laadun arviointia suoritetaan aina viran tai työsuhteisen tehtävän tullessa avoimeksi. Henkilöstöhankinnan tavoitteena on löytää pätevä ja kuhunkin tehtävään soveltuva henkilö. Kunnan henkilöstöstrategian toteuttamiskeinoina käytetään mm. työnkiertoa ja uudelleensijoittamista. Tällöin on tarkoituksena toimintojen uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tai työtehtävien avautuessa sovittaa yhteen yksiköiden resurssitarve ja toisaalta vapautuvan tai siirtymiseen halukkaan henkilöstön sijoittuminen. Työkierron toteuttamisessa otetaan huomioon toisaalta työntekijän oma halu ja kiinnostus ammatilliseen kehittymiseen siirtymällä työtehtävistä ja työyksiköistä toiseen.

18 5.8.4 Sijaisuusjärjestelyt Yhteistoimintajärjestelmät Ennen ulkopuolelta tapahtuvaa henkilöstöhankintaa selvitetään, onko tehtävä sellaisenaan tarpeellinen vai tulisiko organisaatiota muuttaa ja kehittää tai onko tehtävään sisäisin siirroin sijoitettavissa kunnan palveluksessa oleva työntekijä. Virkojen pysyvän täyttämisen osalta noudatetaan aina julkista hakumenettelyä. Viranhaltijan tai työntekijän ollessa estyneenä tai tilapäisesti poissa on kiireellisten ja pakollisten tehtävien hoitamista varten määritelty sijaisjärjestelyt, joihin liittyvät sijaisuusvastuut määritellään toimenkuvissa. Lyhytaikaista sijaisten palkkaamista vältetään. Kun työyksikön suuresta henkilöstömäärästä johtuen vuosiloma-, sairausloma- ja muiden sijaisuuksien tarve on jatkuvaa, pyritään käyttämään pysyviä sijaisia (varahenkilöitä). Yhteistoimintajärjestelmät on määritelty Eurajoen kunnan yhteistoimintasopimuksessa. Kunnan yhteistyötoimikunnassa toimii työsuojelujaosto, joka valmistelee työsuojeluun liittyvät asiat. Henkilöstön työterveyshuoltoa säätelee työterveydenhuoltolaki. 5.9 TIETOHALLINTO Kunnan ylläpitämät tietojärjestelmät ja niiden tiedot on asianmukaisesti suojattava luvatonta käsittelyä, käyttöä, tuhoamista, muuttamista ja anastamista vastaan. Esimiesten ja tietohallinnosta vastaavien on varmistuttava tietojärjestelmien turvallisuudesta sekä fyysisen että tietoturvallisuuden osalta. On huolehdittava siitä, että tietojärjestelmistä on olemassa ajan tasaiset menetelmäkuvaukset ja selvitykset suojaus- ja varmistustoimista. Dokumentaatio on säilytettävä asianmukaisesti. Esimiesten ja tietohallinnosta vastaavien on huolehdittava siitä, että käyttöoikeudet ovat asianmukaiset ja että käyttöoikeuksista tehdään selkeät päätökset. Heidän on valvottava, että käyttöoikeudet poistetaan henkilöiltä, jotka eivät ole enää kunnan palveluksessa tai jos käyttöoikeudet eivät vastaa enää henkilön nykyisiä työtehtäviä. Kullekin sovellukselle on nimettävä vastuuhenkilö (=pääkäyttäjä), joka esimiehen antamien ohjeiden mukaan määrittelee, millaiset oikeudet käyttäjälle annetaan sovelluksen eri osiin.

19 5.10 EU-HANKKEET Hankkeen valmistelu ja toteutus EU-hankkeen suunnittelu on sidoksissa kunnan normaaliin päätöksentekojärjestelmään. Hankkeiden on liityttävä kunnan toimialaan, päämääriin ja toimintalinjoihin. Kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus päättävät viime kädessä niistä hankkeista, joissa kunta on mukana. Hankkeen rahoitussuunnitelma sisältää selvityksen siitä, ketkä osallistuvat hankkeen rahoitukseen, kuka päättää kunnan rahoitusosuudesta ja edellyttääkö hankkeen toteuttaminen määrärahoja myös tulevien vuosien talousarviossa. Jos kunta osallistuu hankkeeseen rahallisesti, on kunnan hankkeesta vastaavan henkilön esimiehen velvollisuus seurata rahojen käyttöä. Mikäli EU-hanke saadaan aikataulutettua kunnan suunnittelujärjestelmään, se käsitellään talousarviota ja taloussuunnitelmaa hyväksyttäessä. Hankkeen määrärahat ja tuloarviot sekä tavoitteet esitetään ja hyväksytään sekä talousarviovuoden että suunnitelmakauden vuosien osalta. Jos hanke tuodaan päätettäväksi kesken talousarviovuoden, tarvitaan talousarviomuutoksesta kunnanvaltuuston päätös. Päätökseen on sisällytettävä kannanotto siitä, toteutetaanko hanke siinä tapauksessa, että EU-rahoitusta ei saada. Tuensaajan velvoitteet, menojen tukikelpoisuuskriteerit, maksatuskäytännöt ja tilityslomakkeet vaihtelevat riippuen rahoituslähteestä. Seurannan järjestämiseksi hankkeen suunnitteluvaiheessa on selvitettävä millaisen tilityksen EU ja muut mahdolliset rahoittajat edellyttävät hankkeesta tehtäväksi sekä kenelle tilitysvastuu hankkeesta kuuluu EU-hankkeen kirjanpidollinen käsittely Hankkeen kirjanpito järjestetään siten, että kirjanpidosta voidaan aina tarvittaessa tulostaa raportti esimerkiksi maksatushakemuksen liitteeksi tai hankkeen ohjauksen ja seurannan tarpeisiin. Hanketta varten avataan kirjanpitoon oma kustannuspaikka. Menot Tyypillisiä kehittämishankkeiden aiheuttamia menoja ovat asiantuntija- ja koulutusmenot, palvelujen hankintamenot, henkilöstön palkka- ja matkakulut, toimistotarvikkeet, posti-, puhelin- ja telekopiomenot sekä koneiden ja laitteiden hankintamenot. EU-hankkeen kannalta kunnan sisäiseltä organisaatioyksiköltä hankittu palvelu on projektille kirjattava meno.

20 Palvelun hinnoittelun tulee perustua palvelun tuottamisesta aiheutuviin, tarvittaessa todennettaviin kustannuksiin (työtunnit, konetunnit, materiaalin menekkiselvitykset). Sisäisen laskutuksen tositteet kerätään erilleen muista tositteista. Jos hankkeeseen liittyy paljon kuluja, jotka eivät ole tukikelpoisia, voidaan kulun tukikelpoisuus osoittaa tiliöimällä se osa kuluista, joka ei ole tukikelpoista erilleen tukikelpoisesta osasta. Aiheuttamisperiaatteen mukaan EU-hankkeelle kirjataan kaikki sen aiheuttamat kulut ja silti saadaan eriteltyä tukikelpoiset kulut tilityksen laadintaa varten. Jos kunta osallistuu EU-hankkeeseen, jonka toteutuksesta ulkopuolinen organisaatio on päävastuullinen, kirjataan kunnan rahoitusosuus avustuskuluihin tai rahoitusosuus aktivoidaan pitkävaikutteisiin menoihin poistettavaksi vaikutusaikanaan. Tulot Käyttötalouden EU-hankkeeseen saatu rahoitus kirjataan tuloksi kohtaan Tuet ja avustukset, jossa on seuraavat alakohdat: Tuet ja avustukset valtiolta (valtion välittämät EU-tuet ja avustukset sekä valtiolta saatu muu tuki) EU-tuki kehittämisprojektiin (suora EU-tuki) Muut tuet ja avustukset (ulkopuolisten rahoittajien tuki) Arvonlisävero Euroopan komission mukaan arvonlisäveroa, josta saa palautuksen tai joka korvataan jollain muulla tapaa, ei voida pitää tukikelpoisena eivätkä rakennerahastot näin ollen voi osarahoittaa sitä. Alv:n tavoin muut yhteisön rahoituksesta mahdollisesti aiheutuvat verot tai maksut ovat tukikelpoisia kustannuksia, jos tuensaajat vastaavat niistä tosiasiallisesti ja lopullisesti. Arvonlisäverosta aiheutuva kustannus on komission päätöksen mukaan siis tukikelpoinen ainoastaan silloin, kun lopullinen tuensaaja on tosiasiallisesti vastannut kustannuksista. Verollinen toiminta Verollisen toiminnan osalta arvonlisävero ei ole tukikelpoinen meno. Poikkeuksen muodostaa niiden tavaroiden ja palvelujen arvonlisävero, joita koskevat vähennysoikeuden rajoitukset.