SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Transkriptio

1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN Virpi Tiitinen 7/2006 Marja-Leena Ikonen Olavi Lehtinen Pekka Pelvas ARA-vuokra-asuntomarkkinat Asuntokunnan rakenne ARA-vuokra-asuntoa hakevista ja asunnon saaneista Hakijat marraskuussa 2005 Asunnon saaneet vuonna 2005 Prosenttia asuntokunnista henk. 2 henk. 3 henk. 4+ henk. Nuoret Erittäin kiir.as.tarve Sisällys: - Vuokra-asuntomarkkinoilla on valinnanvaraa - Asukasvaihtuvuudessa on suuria eroja - Suurimmissa kaupungeissa vuokratalojen käyttöasteet ovat korkeat - Helsingissä kaupungin arava-asuntojen vuokrat ovat 40 prosenttia halvemmat kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat - Vanhassa aravakannassa tapahtuu paljon muutoksia - Tyhjien aravavuokra-asuntojen määrä on vähentynyt, kun asuntoja on vapautettu rajoituksista - Omistajapolitiikalla määritellään keinot asuntomarkkinoiden tasapainottamiseen - Asumisoikeusasunnot kiinnostavat edelleen - Asunnottomuus on hieman laskenut Osoite Puhelin Telefax Kotisivu PL 100 (Asemapäällikönkatu 14) Helsinki etunimi.sukunimi@ara.fi

2 ARA-vuokra-asuntomarkkinat 2005 Valtion asuntorahasto tekee kerran vuodessa asuntomarkkinakyselyn kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Kysely koskee erityisesti paikallista vuokra-asuntotilannetta: hakijoita, asunnon saaneita, vapautuneita asuntoja, vuokratasoa, asuntojen käyttöastetta ja asukasvaihtuvuutta sekä tyhjiä asuntoja. Kysely koskee paitsi ARA-vuokra-asuntoja myös asumisoikeusasuntoja. ARA-asunnoilla tarkoitetaan arava- ja korkotukilainalla lainoitettuja asuntoja. Vuoden 2005 lopussa rajoitusten piirissä oleva ARA -vuokra- ja asumisoikeusasuntokanta oli noin asuntoa. Näistä vuokra-asuntoja oli noin , joista aravia ja korkotuettuja asuntoja Mukana luvuissa ovat normaalit vuokra-asunnot, opiskelija-asunnot ja erityisryhmien asunnot. Asumisoikeusasuntoja oli noin , joista aravia ja korkotuettuja asuntoja Vuokra-asuntomarkkinoilla on valinnanvaraa 1) Omistusasuntovetoisilla asuntomarkkinoilla vuokra-asuntoja on vapautunut paljon. Tarjontaa on koko maassa, myös suurimmissa kaupungeissa. Kun asunnontarve ei ole kiireellinen, on hakeminen hyvin valikoivaa niin sijainnin, asunnon kunnon kuin varustetason suhteen. Hakeminen on myös helppoa internetin kautta. Sähköinen haku on tuonut markkinoille nopeasti liikkuvia hakijoita, jotka eivät kauaa tarjouksia odota. Kaupunkiseuduilla on edelleen pulaa pienasunnoista. Yksin asuntoa hakevilla pienituloisilla kohtuuhintainen vuokra-asunto on usein ainoa vaihtoehto tyydyttävään asumistasoon pääsemiseksi. Arava- ja korkotukivuokra-asuntoa hakevista reilusti yli puolet on yhden hengen talouksia, noin neljännes kahden hengen, noin kymmenesosa kolmen hengen ja alle kymmenesosa neljän hengen tai tätä isompia talouksia. Kaikista hakijoista kolmannes on nuoria, alle 25-vuotiaita. Erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa oli runsas viidennes kaikista hakijoista. Pääkaupunkiseudulla erittäin kiireellisten osuus oli puolet kaikista hakijoista. Erittäin kiireellisen asunnontarpeen määrittelyssä voi olla paikkakuntakohtaisia eroja. Asuntorahaston kunnille tekemän asuntomarkkinakyselyn mukaan vuoden 2005 marraskuussa kuntien ja yleishyödyllisten asuntoyhteisöillä oli runsaat voimassa olevaa vuokraasuntohakemusta, mikä on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijoista kasvukeskusseuduilla oli 67 prosenttia, noin (Liitetaulukko) ARA-vuokra-asunnon sai vuoden 2005 aikana kaikkiaan yli hakijaruokakuntaa. Näistä puolet oli kasvukeskusseuduilla. Yhden hengen talouksien muita kireämpi asuntotilanne näkyy asunnon saaneiden osuudessa kaikissa kasvukeskuksissa, mutta erityisesti Helsingissä, missä marraskuussa 2005 hakijoista 64 % oli yhden hengen talouksia, ja vuoden 2005 aikana asunnon saaneista yhden hengen talouksia oli vain 41 %. (Kuvio 1) 1) ks. myös ARAn selvitys 6/2006: Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2005 ( > Tilastot ja julkaisut > ARAn selvitykset)

3 2 Kuvio 1. Yhden hengen asuntokuntien osuus ARA-asuntoa hakevista ja asunnon saaneista 1hengen hakijataloudet marrask hengen as.kuntien osuus (%) kaikista as. kunnista 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Oulu Koko maa Asunnon saaneet 1 hengen taloudet vuonna 2005 Kuvio 2. Nuorten asuntokuntien osuus ARA-asuntoa hakevista ja asunnon saaneista 50,0 Nuorten as.kuntien osuus (%) kaikista as.kunnista 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Oulu Koko maa Nuoret hakijat marrask.2005 Nuoret asunnon saaneet v.2005

4 3 Asukasvaihtuvuudessa on suuria eroja Aikaisemmin ns. jonotietoa eli vuokra-asuntojen hakijamäärää tiettynä poikkileikkausajankohtana pidettiin asuntojen kysyntää kuvaavana indikaattorina. Nykyään, kun tarjontaa on paljon ja asunnonhaku internetin kautta on helppoa, ei jonotieto enää kovin hyvin mittaa asuntojen kysyntää. Niinpä vuoden 2005 kyselyssä kunnilta kysyttiin jonotietojen lisäksi myös vuokra-asuntojen käyttöastetta ja asukasvaihtuvuutta, jotka ovat parempia asuntomarkkinaindikaattoreita. Asukasvaihtuvuudessa on suuria alueellisia eroja. Helsingissä kaupungin omistamissa aravavuokraasunnoissa vaihtuvuutta oli keskimäärin alle kymmenen prosenttia. Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa vaihtuvuus oli alle 20 prosenttia. Muilla kasvukeskuspaikkakunnilla vaihtuvuutta oli noin 20 prosenttia tai vähän yli, paitsi Oulussa, missä vaihtuvuus oli noin 30 prosenttia. Joissakin kunnissa aravavuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus on yli viisikymmentä prosenttia, mikä luonnollisesti on ongelmallista niin asukkaiden kuin kiinteistöjen kannalta. Karttakuviossa 1 on esitetty koko ARA-vuokra-asuntokannan asukasvaihtuvuus eli mukana on sekä arava- että korkotukivuokra-asunnot. Kuntien asuntomarkkinaselvityksiä täydentää yleishyödyllisille yhteisöille tehty asuntomarkkinakysely, joka tehtiin marraskuussa Kysely koski neljän suurimman yleishyödyllisen yhteisön, VVO:n, SATO:n, YH:n ja TA-yhtymän arava- ja korkotukivuokraasuntoja 21 paikkakunnalla, mukana suurimmat kasvukeskuskunnat. Näillä paikkakunnilla keskimääräinen asukasvaihtuvuus oli edellä mainittujen omistajayhteisöjen asunnoissa pienimmillään 10 prosenttia ja suurimmillaan yli 60 prosenttia. Keskimääräinen vaihtuvuus oli aravavuokra-asunnoissa 27 prosenttia ja korkotukivuokra-asunnoissa 34 prosenttia. 2) Asukasvaihtuvuutta on paljon peruskorjaamattomissa, hissittömissä ja saunattomissa lähiöasunnoissa. Myös kerrostaloalueilla, joilla vuokra-asuntojen osuus on suuri, on paljon vaihtuvuutta. Rivitalokohteissa ja pienissä yhtiöissä vaihtuvuutta on vähän. Vuokratasolla on vaikutusta asukasvaihtuvuuteen, niin että esimerkiksi uudehkoissa kohteissa korkea vuokrataso voi lisätä asukasvaihtuvuutta. Suurimmissa kaupungeissa vuokratalojen käyttöasteet ovat korkeat Keskimäärin ARA-vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat pysyneet melko korkeina. Kunnan tai kunnan yhtiöiden omistamissa aravavuokrataloissa käyttöaste on vähintään 95 % yli puolessa kunnista. Kuntia, joissa kunnan aravien käyttöaste oli alle 90 %, on noin kuusikymmentä (kaikista kunnista ei tietoa ole saatu). Nämä kunnat sijoittuvat ympäri maata, joskin vähiten alhaisen käyttöasteen kuntia on eteläisessä Suomessa. (Karttakuvio 3) Suurimmille yleishyödyllisille yhteisöille tehdyn kyselyn mukaan arava- ja korkotukivuokraasuntojen käyttöasteet olivat 21 suurimmassa kaupungissa noin 98 % vuonna ) Yhteenveto kyselystä on asuntorahaston kotisivuilla > Tilastot ja julkaisut > ARAn selvitykset (Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2005 eräissä kaupungeissa. Kysely yleishyödyllisille yhteisöille, ARAn selvitys 1/2006)

5 Karttakuvio 1. 4

6 5 Karttakuvio 2. Lähde: Tilastokeskus

7 Karttakuvio 3. 6

8 7 Jotta asunnot pysyisivät asuttuina ja asukasvaihtuvuus olisi kohtuullista, joutuvat omistajat kiinnittämään jatkuvasti huomiota asuntojen kuntoon, varustetasoon ja yleensä asukkaiden viihtyvyyteen sekä vuokratasoon. Omistajat ovat muun muassa alkaneet kehittää asukkaita palkitsevia kanta-asiakasohjelmia asukaspysyvyyden lisäämiseksi. Myös vuokra-asuntojen laatuluokituksia laatutakuineen on otettu käyttöön. Erilaisilla toimenpiteillä pyritään palvelemaan paremmin asiakkaita ja nostamaan vuokra-asumisen statusta. Helsingissä kaupungin arava-asuntojen vuokrat ovat 40 prosenttia halvemmat kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat Kuvio 3. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ja kunnan arava- ja korkotukiasuntojen vuokrat 2005 HELSINKI ESPOO VANTAA TAM PERE JYVÄSKYLÄ Vapaarah. vuokra-as (TK) Kunnan korkotuki-as.marrask.05 Kunnan arava-as.marrask.05 KUOPIO OULU LAPPEENRANTA TURKU LAHTI HÄM EENLINNA PORVOO JOENSUU ROVANIEMI VAASA SEINÄJOKI M IKKELI KAJAANI KOTKA RAUM A PORI KOUVOLA KOKKOLA 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 Helsingissä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrataso on selvästi korkein, keskimäärin 11,80 euroa/m 2 /kk vuonna ARAn tekemän kuntakyselyn mukaan kaupungin omistamien aravavuokra-asuntojen vuokrat olivat Helsingissä keskimäärin 8,43 euroa/m 2 /kk marraskuussa

9 Eroa on kunnan aravien eduksi noin 3,40 euroa eli 40 %. Muilla kasvukeskuspaikkakunnilla aravat ovat noin % vapaarahoitteisia halvemmat, paitsi Turussa, missä ero on 16 %. (Kuvio 3) Kasvukeskuksissa korkotukilainoitettujen asuntojen vuokrataso asettuu vapaarahoitteisten vuokraasuntojen ja aravavuokra-asuntojen välille. Kuviossa 3 tarkastelluista kaupungeista kahdessa, Kajaanissa ja Porissa, kunnan omistamien kokotukivuokra-asuntojen vuokrat ovat selvästi korkeammat kuin paikkakuntien keskimääräiset vaparahoitteisten asuntojen vuokrat. Tämä selittyy sillä, että kunnan korkotukiasuntoja on näissä kaupungeissa vain muutamia kymmeniä, asunnot ovat melko uusia ja ne sijaitsevat keskeisillä paikoilla. Kuvion 3 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokratieto perustuu Tilastokeskuksen vuokratilastoon 3), jonka lähteinä on käytetty työvoimatutkimuksen haastatteluaineistoa sekä Kelan asumistukirekisteriä. Kuntien arava- ja korkotukivuokra-asuntojen vuokratieto perustuu ARAn kuntakyselyyn marraskuussa Kuvio 4. Eri huoneistotyyppien vuokrat vuonna 2005 erikokoisissa kunnissa h 2h 3h+ euroa/m2/kk arava vapaarah. arava vapaarah. arava vapaarah. arava vapaarah. Yli asukasta asukasta asukasta alle asukasta Lähde: Tilastokeskus Arava-asuntojen neliövuokrat poikkeavat hyvin vähän erikokoisissa asunnoissa. Vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokannassa vuokrien jyvitys on paljon jyrkempää niin että pienasuntojen neliövuokrat ovat selvästi korkeammat kuin suurempien asuntojen neliövuokrat. Asuntorahasto on suositellut, että myös aravavuokrissa siirryttäisiin suurempia asuntoja suosivampaan jyvitykseen, koska se vastaisi paremmin sekä rakennuskustannuksia että asuntojen markkinatilannetta. Alle asukkaan kunnissa keskimääräiset aravavuokrat isoimmissa asunnoissa (3 h+) ovat tällä hetkellä jonkin verran korkeammat kuin vapaarahoitteiset vuokrat samankokoisissa asunnoissa. (Kuvio 4) 3) Vuokratilasto 2005, Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto, Asuminen 2006

10 9 Vanhassa aravakannassa tapahtuu paljon muutoksia Vanhassa aravakannassa tapahtuu koko ajan muutoksia: asunnot vaihtavat omistajaa, niitä vapautuu rajoituksista ja niitä myös vapautetaan rajoituksista. Lainaehtojen mukaisesti aravavuokra-asuntoja on vapautunut tähän mennessä käyttö- ja luovutusrajoituksista yli Lähivuosina vapautuvien määrä kasvaa nopeasti: vuoteen 2015 mennessä yli aravavuokra-asuntoa vapautuu rajoituksista. Asuntoja on myös hakemuksesta vapautettu rajoituksista sellaisilla alueilla ja sellaisissa kohteissa, missä asunnoilla ei normaaleina vuokra-asuntoina enää ole kysyntää. Vuonna 2005 asuntorahasto antoi vapautuksen yli asunnolle ja vuonna 2004 noin asunnolle. Suurin osa vapautetuista asunnoista oli 10 vuoden jatkorajoitusajalla olleita asuntoja. Aikaisempina vuosina vapautettujen asuntojen määrä on ollut selvästi pienempi. Vapautettuja asuntoja on muun muassa myyty omistusasunnoiksi, muutettu palveluasunnoiksi tai muutettu muuhun kuin asuntokäyttöön. Huonokuntoisia vuokrataloja on myös purettu. Vuonna 2005 purkulupa annettiin 169 asunnolle. (Kuvio 5) Kuvio 5. Rajoituksista vapautetut aravavuokra-asunnot vuosina Asuntoja kpl Purkuluvat Alkuperäinen rajoitusaika Jatkorajoitusaika (10 v) Tyhjien aravavuokra-asuntojen määrä on vähentynyt, kun asuntoja on vapautettu rajoituksista Aravavuokra-asuntoja, jotka olivat olleet tyhjillään vähintään 2 kk, oli vuoden 2005 marraskuun puolivälissä noin 4 300, mikä on noin 100 asuntoa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aravavuokraasuntokannasta tyhjien osuus on 1,2 %. Vuokra-asuntojen ylitarjontatilanteesta huolimatta tyhjien asuntojen määrä on laskenut, koska, kuten edellä todettiin, aravarajoituksista on viime vuosina vapautettu useita tuhansia asuntoja. (Kuvio 6) Asuntorahasto käynnisti vuonna 2005 Käyttöaste-projektin noin 40 sellaisen kunnan kanssa, joissa aravavuokra-asuntojen vajaakäyttö on ollut pitkäaikaista. Kuntien ja muiden vuokra-asuntoja omistavien yhteisöjen kanssa etsitään ratkaisuja tyhjien asuntojen ongelmaan.

11 10 Kuvio 6. Tyhjillään olleet ja rajoituksista vapautetut aravavuokra-asunnot vuosina Vähintään 2 kk tyhjillään Vähintään 6 kk tyhjillään Vapautetut aravat Omistajapolitiikalla määritellään keinot asuntomarkkinoiden tasapainottamiseen Vuokra-asuntojen omistajapolitiikalla pyritään vaikuttamaan muun muassa siihen, että vuokraasuntoja olisi kysyntää vastaavasti tarjolla ja että tarjonta olisi monipuolista. Huomiota kiinnitetään myös asuntokannan kunnon ylläpitoon ja yhtiöiden taloudenhoitoon. Väestötappiokunnissa omistajapolitiikalla voidaan määritellä keinot vuokra-asuntojen hallittuun vähentämiseen. Manner- Suomen kunnista suurimmassa osassa väestö vähenee (Karttakuvio 4) Asuntomarkkinakyselyssä 93 kuntaa ilmoitti määritelleensä kunnan vuokrataloja ja vuokrataloyhtiöitä koskevan omistajapolitiikan ja 36 kuntaa ilmoitti määritelleensä kaikkia alueen aravayhtiöitä koskevan omistajapolitiikan. Politiikkamäärittelyt on tehty valtaosaltaan 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Esimerkiksi Mäntässä Pirkanmaalla aravavuokra-asuntoja on muutama sata ja niistä parikymmentä on tyhjillään. Kaupunki on mukana ARAn käynnistämässä Käyttöaste-projektissa. Omistajapolitiikkansa kaupunki on määritellyt vuonna Asuntojen omistajapolitiikka ulottuu kaupungin suoran omistuksen lisäksi tytär- ja osakkuusyhtiöihin Kaupunki pyrkii vastaamaan vuokra-asuntojen kysyntään siten, että tarjolla on monipuolisia asumisen mahdollisuuksia. Koskelantalot Oy:n toimintaa sopeutetaan vallitsevan markkinatilanteen mukaisesti mm. myymällä asuntoja tarpeen mukaan, muuttamalla asuntojen käyttötarkoitusta tai jakamalla 5h+k asuntoja pienemmiksi.

12 11 Karttakuvio 4. Lähde: Tilastokeskus

13 12 Toisena esimerkkinä Etelä-Karjalan maakuntakeskus Lappeenranta, jossa aravavuokra-asuntoja on useita tuhansia ja jossa myös on parikymmentä asuntoa tyhjillään. Vuokra-asuntomarkkinat ovat kuitenkin melko tasapainoiset ja asuntojen käyttöasteet korkeat. Kaupunki on määritellyt vuokratalojensa omistajapolitiikan vuonna Kaupunki haluaa omistaa yhtiöittensä kautta monipuolisia vuokra-asuntoja. Kaupungin vuokra-asuntokantaa ei myydä. Kaupungin yhtiö on pienentänyt tuotantotavoitteita. Kaupungin talousarvioon varataan rahoitusta kaupungin yhtiön uustuotannon omarahoitusosuuksiin. Kaupunki luo edellytyksiä tarvittavalla vapaarahoitteiselle vuokra-asuntotuotannolle, jonka toteuttamisesta vastaavat ensisijassa muut tahot. Asumisoikeusasunnot kiinnostavat edelleen Omistusasunto on ykköstavoite useimmilla suomalaisilla. Kuitenkin myös vaihtoehtoiset asumismuodot kiinnostavat ja niitä tarvitaan. Asumisoikeusasuminen on viidentoista vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa yhtenä asumisvaihtoehtona kaupunkiseuduilla. Asumisoikeusasuminen koetaan turvalliseksi ja riskittömäksi, joskin melko kalliiksi asumismuodoksi. Kiinnostuksesta järjestelmään kertoo muun muassa se, että uusia järjestysnumeroita haetaan vuosittain ) Myös asumisoikeusasunnoilla on paikoin menekkiongelmia, vaikka asumisoikeusasunnoista noin 90 prosenttia sijaitsee kasvukeskuksissa. Vuoden 2005 loppupuolella asumisoikeusasuntoja oli vuokra-asuntokäytössä 640 kappaletta ja tyhjillään noin 400 kappaletta. Koko asumisoikeusasuntokannasta ( asuntoa) vuokrattujen ja tyhjien osuus on noin 3,2 %. Vuokrattuina tai tyhjillään on kaikenkokoisia asuntoja, mutta vähiten pienasuntoja. Eniten vuokrakäytössä tai tyhjillään asumisoikeusasuntoja on Turussa, 164 asuntoa (8,8 % kannasta), Espoossa, 126 asuntoa (3,0 %), Vantaalla, 107 asuntoa (3,0 %), Oulussa, 84 asuntoa (6,9 %) ja Tampereella, 63 asuntoa (2,2 %). Pääkaupunkiseudun lähialueeseen kuuluvista kunnista Keravalla on eniten vuokrattuja tai tyhjiä asumisoikeusasuntoja, 63 kappaletta, mikä on yli 10 % kannasta. (Liitetaulukko) Parina viime vuotena uusia asumisoikeusasuntoja on rakennettu vuosittain muutamia satoja, kun vuosituotanto vielä 2000-luvun vaihteessa oli keskimäärin noin asuntoa. Vanhasta kannasta asumisoikeusasuntoja vapautuu vuosittain noin asuntoa eli runsaat 15 % koko kannasta. Asumisoikeusjärjestelmää on kehitetty toimintaympäristön muuttuessa. Viimeisimmät uudistukset tulivat voimaan vuoden 2006 alussa. Asunnonvaihtoa helpotettiin niin, että asumisoikeusasunnosta toiseen vaihtavan ei enää tarvitse täyttää erityistä asunnontarve-ehtoa. Tulorajoja asumisoikeusasunnon saamiselle ei ole, ja nyt poistettiin yli 55-vuotiailta myös varallisuusrajat. Koska asumisoikeusasunnoilla on ollut paikoin menekkiongelmia, on talonomistajalla nyt oikeus saada vapautus talon käyttö- ja luovutusrajoituksista silloin kun asuntojen käyttö asumisoikeusasuntoina lakkaa. Uudistuksilla parannetaan asumisoikeusjärjestelmän toimivuutta ja kannattavuutta ja vähennetään valtion luotto- ja takaustappioriskejä. Vapaarahoitteisia asumisoikeusasuntoja on ollut mahdollista tuottaa jo parin vuoden ajan, mutta kiinnostusta on alkanut olla vasta aivan viime aikoina. Esimerkiksi Vantaalle yleishyödyllinen rakennuttaja toteuttaa pientaloista muodostuvan asumisoikeuskohteen. Aikaisemmin on Kuopioon rakennettu senioreille tarkoitettu vapaarahoitteinen asumisoikeuskohde. 4) Asumisoikeusasumista käsitellään laajemmin ARAn selvityksessä 11/2005: Asumisoikeusasunnot Tietoja asumisoikeusasuntokannasta ja asuntojen markkinatilanteesta. Selvitys löytyy osoitteesta > Tilastot ja julkaisut > ARAn selvitykset > Vuoden 2005 selvitykset.

14 13 Asunnottomuus on hieman vähentynyt 5) Asunnottomien määrän laskeva trendi jatkuu, mutta on myös paikkakuntia, joilla asunnottomia oli nyt enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Marraskuun puolivälissä 2005 vailla asuntoa oli kuntien ilmoitusten mukaan runsaat yhden hengen taloutta ja noin 350 perhettä tai pariskuntaa. Yksinäisten asunnottomien määrä on vähentynyt noin 200:lla ja asunnottomien perheiden määrä on pysynyt ennallaan. Asunnottomuus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Helsingissä on yli 40 prosenttia kaikista asunnottomista, noin yksinäistä asunnotonta ja noin 180 asunnotonta perhettä. Kasvukeskusseuduilla on 80 prosenttia koko maan asunnottomista. (Kuvio 6). Naisia on asunnottomista noin viidennes, nuoria hiukan vaajaa viidennes. Maahanmuuttajia on yksinäisistä asunnottomista kolme prosenttia, perheellisistä 14 prosenttia. Vuoden 2005 aikana kunnat ilmoittivat asuttaneensa noin 3000 yksinäistä asunnotonta ja noin 600 asuntoa vailla olevaa perhettä. Uusia asunnottomia tulee kuitenkin tilalle eivätkä kaikkien asutettujen asumisratkaisut onnistu. Asunnottomuuden ennaltaehkäisynä on käytetty muun muassa asumisneuvontaa ja sosiaalista isännöintiä. Yhteistyö asunnottomuuden vähentämiseksi jatkuu kunnissa asuntotoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen kesken. Kuvio 6. Yksinäiset asunnottomat kaupungeissa, joissa oli eniten asunnottomia marraskuussa Asunnottomien lkm Helsinki Vantaa Espoo Turku Lahti Kuopio Oulu Tampere Joensuu Jyväskylä Porvoo marras marras ) Asunnottomista ilmestyy erillinen raportti ARAn selvityksiä -sarjassa

15 VALTION ASUNTORAHASTO Suunnittelu- ja viestintäyksikkö Liitetaulukko Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2005 kasvukeskusseuduilta Arvioitu Väestömuutos/vuosi Hakijat as.jonossa ARA-vuokra-as. saaneet Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Asunnottomat väkiluku Ennuste Kaikki Ruokakuntia Näistä vaihtu Tyhjien Vuokratut ja tyhjät taloudet Näistä yht. erittäin kiir. vuus 2005 vähint. Muutos osuus as.oik.asunnot Muutos 2020 yhteensä erittäin kiir. 1 henk. as. tarve (Kaikki ARA- 2 kk tyh kannasta - osuus as. tarve taloudet vuokra-as.) jillään kannasta lkm lkm % % lkm % % % % lkm lkm % lkm % lkm lkm Pääkaupunkiseutu ,8 0, ,2 60, ,4 12, , , Pääkaupunkiseudun lähialue ,1 0, ,2 57, ,7 22, , , Turun seutu ,5 0, ,1 53, ,5 20, , , Tampereen seutu ,3 0, ,5 58, ,2 23, , , Jyväskylän seutu ,0 0, ,0 53, ,8 25, ,5 51 2, Kuopion seutu ,3 0, ,8 50, ,7 21, ,0 1 0, Oulun seutu ,8 1, ,4 55, ,9 29, ,5 98 7, Seudut yhteensä ,0 0, ,7 57, ,7 18, , , Muu maa ,2-0, ,9 61, ,2 25, , , Koko maa ,3 0, ,5 58, ,1 21, , , Lähteet: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset 2004 ja 2005 (vuodelta 2005 asuntomarkkinatiedot puuttuvat 36 kunnasta) Tilastokeskuksen väestötilastot

16 Vuonna 2006 ilmestyneet selvitykset: 1 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2005 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 2 Asuntolainahakemusten kehitys Aratuotanto vuonna Vuonna 2004 myönnetyt korjausavustukset Omistusasuntojen korkotukilainojen korkomarginaalit vuonna Väestö- ja asuntomarkkinatietoja ARA-vuokra-asuntomarkinat Tilastoja ja julkaisuja verkossa: > Tilastot ja julkaisut