Esipuhe Kirjallisuutta:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe Kirjallisuutta:"

Transkriptio

1 Esipuhe Tämä moniste sisältää perustietoa tietojärjestelmistä ja niiden kehittämisestä. Siinä on myös suhteellisen kattava kuvaus tietojärjestelmien tunnetuimmista kehitysmenetelmistä ja niiden perusperiaatteista. Tietojärjestelmien suunnittelua tarkastellaan esimerkkien avulla osana laajempaa organisaation toiminnan suunnittelua. Tavoitteina on selvittää mitä ovat tietojärjestelmät, miksi ne ovat organisaatioille välttämättömiä ja miten niitä sovelletaan erilaisiin ympäristöihin. Monisteessa käsitellään tietojärjestelmien kuvaustekniikkoja ja suunnittelumenetelmiä, erityisesti ER- ja oliomallia. Varsinaisia perustietoja kurssin suorittaminen ei vaadi - tosin alan peruskäsitteiden hallinnasta ja käytännön kokemuksesta on kurssilla hyötyä. Tämä moniste perustuu lähinnä englanninkieliseen lähdemateriaaliin, kuten DeMarcon, Elmasri & Navathen ja Coad & Yourdonin teoksiin sekä moniin aiempiin, enemmän tai vähemmän kyseisten teosten pohjalta laadittuihin monisteisiin, joita ovat vuosien varrella olleet kirjoittelemassa ainakin (aakkosjärjestyksessä) Erkki Innola, Jari Kesti, Mika Kirveennummi, Päivi Saalasto, Jukka Teuhola ja Vesa Torvinen. Kirjallisuutta: Avison, D. & Fitzgerald, G. Information Systems Development: Methodologies, Techniques and Tools, 2nd ed., McGraw-Hill Publishing Company, Coad, P. & Yourdon, E. Object-oriented analysis, Second edition. Yourdon Press, New Jersey, DeMarco, T. Structured Analysis and System Specification. Prentice-Hall Inc., Elmasri, R. & Navathe, S. Fundamentals of Database Systems. Addison-Wesley, Gane, C. & Sarson, T. Structured Systems Analysis: tools and techniques. Prentice- Hall Inc., Kroenke, David & Hatch, Richard: Management Information Systems, 3 edition, McGraw-Hill, USA, Mannila, H. & Räihä, K-J. The Design of Relational Databases. Addison-Wesley, Teuhola, J. Tietokantojen jatkokurssi, Yourdon, E. Modern Structured Analysis. Prentice-Hall,

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TIETOJÄRJESTELMIIN Tietokoneen historia Tietojärjestelmien historia Tietojärjestelmien kehittäminen 5 2 TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN Lineaarinen elinkaari Tietojärjestelmäprojekti 12 2

3 1 JOHDANTO TIETOJÄRJESTELMIIN 1.1 Tietokoneen historia Tietokone on alun perin kehitetty laskukoneeksi. Tietokoneen englanninkielinen nimi, computer, onkin tarkkaan suomennettuna laskija. Kenties ensimmäinen ihmisen historian varsinainen laskukone on ollut kiinalainen helmitaulu (1300-luku). Muita tietokoneen historiaan liittyviä kuuluisia laskukoneita ovat olleet William Oughtredin vuonna 1622 luoma laskukone (slide rule), jota insinöörit käyttivät aina 1900-luvun alkuun saakka sekä Blaise Pascalin laskukone (1642), jossa oli jo eräänlainen tulostusikkuna sekä näppäimistö. Tietokoneen taustalta löytyy hieman yllättäviäkin keksintöjä. Esimerkiksi ranskalaisen Joseph-Marie Jacquardin keksimä automaattinen kutomakoneen (1801), jossa reikäkortit ohjasivat eri kuvioiden vaihtumista kankaan kudonnassa, noudattaa paljolti samoja periaatteita kuin aikaisimmat tietokoneet. Toisaalta 1800-luvun suuri laivastoihin liittyvä ongelma, navigointi, on aikoinaan johtanut tietokonetta muistuttavan koneen kehittämiseen. Charles Babbage kehitti koneen (1822, Difference Engine), joka auttoi laivojen navigoinnissa ja näin vähensi laskennassa sattuvia virheitä sekä laivoille tapahtuvia onnettomuuksia. Charles Babbagen toinen kone, Analytical Engine, sisälsi jo niin paljon modernin tietokoneen komponentteja, että häntä pidetään yleisesti tietokoneen isänä. Tietokoneen historia ei suinkaan ole pelkkää miesten historiaa. Maailman ensimmäisenä ohjelmoijana pidetään kreivitär Ada Augusta Kingiä. Hän oli amatööri matemaatikko, joka käytti Charles Babbagen Analytical Engineä ohjelmointiin (1842). Seuraava merkittävä tapahtuma tietokoneen historiassa oli USA:n väestönlaskenta vuonna Sitä helpottamaan pidettiin kilpailu, jossa etsittiin tiedon prosessointiin uusia apuvälineitä. Kilpailun voittaja perusti C-T-R -nimisen yhtiön vuonna Yhtiö nimettiin uudelleen vuonna 1924 IBM:ksi. Varsinaisen tietokoneen keksimistä ennen on nähtävissä eri puolilla maailmaa tapahtunut kehittämisen kilpajuoksu. Esimerkiksi saksalainen Konrad Zuse kehitti oman versionsa tietokoneesta vanhempiensa olohuoneeseen ( , Z-1). John Vincent Atanasoff yhdessä John Berryn kanssa kehitti koneen nimeltä ABC ( , Atanasoff-Berry Computer) USA:ssa. Kone on ehkä aikaisin esimerkki elektronisesta laskimesta. Alan Turing kehitti idean koneesta, joka olisi niin yleinen, että sillä voitaisiin ratkaista mitä tahansa, kuvattavissa olevia algoritmeja (1937). Toisen maailmansodan aikaan monet tiedemiehet ympäri Atlanttia työskentelivät salakirjoituksen parissa. Kuuluisin kone, joka tuona aikana syntyi, oli Oxfordin ja Cambridgen yliopistoissa kehitetty Colossus (1943). Mm. Turing oli mukana kehittämässä tätä konetta. Ensimmäinen suuri, automatisoitu, yleisiin ongelmiin tarkoitettu, elektromekaaninen laskin oli Harvard Mark I (1944). Koneen rakentamista sponsoroi USA:n armeija ja se oli tarkoitettu erilaisten matemaattisten taulukoiden, kuten myös navigointiin liittyvien taulukoiden laskentaan. Modernin tietokoneen syntymisvuotena pidetään kuitenkin vuotta 1948, jolloin Englannissa julkaistiin kone 3

4 nimeltä Manchester Mark I (tai Manchester Baby), jossa ensimmäistä kertaa voitiin tallettaa ohjelma koneen muistiin. Vain vuosi Manchester Mark I:n julkaisun jälkeen, julkaistiin USA:ssa kilpaileva tietokone, EDSAC (Electronic Delay Storage Automatic Computer). Nämä ensimmäiset tietokoneet olivat huoneen kokoisia laitoksia, jotka perustuivat elektroniputkitekniikkaan. Ohjelmointikielet ottivat ison harppauksen kehityksessään eteenpäin, kun vuonna 1957 julkaistiin ensimmäinen FORTRAN kääntäjä. Tämä merkitsi sitä, että ennen niin harvoille ja erikoistuneille ohjelmoijille varattu ohjelmointityö alkoi kehittyä käyttäjäystävällisemmäksi ja helpommaksi. Edsger Dijkstra oli ensimmäinen, joka alkoi puhua tarpeesta ohjelmakoodin rakenteistamiseksi (1968). Tästä sai alkunsa GO TO -lauseen kritisointi ja rakenteisen ohjelmoinnin kehittäminen. Rakenteisen suunnittelun periaatteita opiskellaan myöhemmin tälläkin kurssilla. Tietokoneiden historia on kulkua entistä pienempiin, tehokkaampiin ja suurimuistisimpiin koneisiin. Vuonna 1963 sovittiin ASCII -standardista, joka tarkoitti ensimmäistä kertaa sitä, että eri valmistajien tietokoneet saattoivat vaihtaa tietoa keskenään. Ensimmäisen todellisen minitietokoneen, PDP-8, julkaisi Digital Equipment Corporation vuonna Henkilökohtaisen tietokoneen juuret ovat vuodessa 1971, jolloin tuli markkinoille ensimmäinen kaupallinen mikroprosessori ja ensimmäinen levyke. Ensimmäinen digitaalinen, henkilökohtainen tietokone oli MITS 816 (1972), jossa tosin ei ollut näyttöä eikä näppäimistöä. IBM julkaisi ensimmäisen henkilökohtaisen tietokoneen nimeltä 5100 vuonna 1975, Apple II julkaistiin vuonna 1976 ja IBM julkaisi Personal Computer eli PC:n, jonka käyttöjärjestelmänä oli Microsoftin kehittämä DOS, vuonna Nykyisen graafisen käyttöliittymän juuret ovat vuodessa 1984, jolloin Apple julkaisi Macintosh in. Siinä oli sekä hiiri että käyttöliittymän ikonit. Huhutaan, että todellinen kehitystyö olisi kuitenkin tehty Xerox PARCin toimesta, Alto -järjestelmän kehittämisen yhteydessä. 1.2 Tietojärjestelmien historia Tietojärjestelmä sanana viittaa tiedon käsittelemiseen. Perusoperaatioita ovat tiedon talletus, säilytys, haku ja poisto. Lisäoperaatioita ovat erilaiset laskutoimitukset, joita tietojen avulla voidaan tehdä. Tietojärjestelmälle ei kuitenkaan ole olemassa vakiintunutta määritelmää. Toiset rajaavat tietojärjestelmän käsitteen tietokoneella toteutettuun järjestelmään, kun toiset taas ymmärtävät sillä mitä tahansa tiedon talletukseen, varastointiin, muokkaukseen ja hakemiseen tarkoitettu järjestelmää. Laajemman määritelmän mukaan tietojärjestelmän ei tarvitse olla toteutettu tietokoneella, vaan esimerkiksi arkistokaappi tai puhelinluettelo täyttävät tietojärjestelmän määritelmän. Kaikkein laajin määritelmä sisällyttää tietojärjestelmän käsitteeseen koko organisaation: ihmiset, heidän työnsä sekä kaikki ne apuvälineet, joita tuossa työssä käytetään. Edellisestä ilmiöstä johtuu, että tietojärjestelmien historia ei ole välttämättä aivan sama asia kuin tietokoneen historia. Ihmiset ovat kautta vuosisatojen pyrkineet varastoimaan tietoa erilaisille tietovälineille. Tässä mielessä tietojärjestelmien historia on lähes yhtä pitkä kuin ihmisenkin historia. Savitauluja käytettiin kirjanpidon apuvälineenä muinaisessa Babyloniassa jo 3000 vuonna ekr. 4

5 Tietokonetuettujen tietojärjestelmien historia on puolestaan verraten lyhyt - tosin kehitys on ollut nopeaa verrattuna moneen muuhun alueeseen luvulla tietotekniikan käyttö yrityksissä oli vähäistä ja sitä käytettiin lähinnä laskennan apuvälineenä luvulla tulivat yrityksiin tietojenkäsittelyosastot luvulla yleistyivät varsinaiset tietokonepohjaiset tietojärjestelmät. Järjestelmät olivat yleensä eräajopohjaisia, osastojen sisäisiä järjestelmiä luvulla tulivat henkilökohtaiset tietokoneet ja tietoverkot alkoivat kehittyä ja yleistyä luvulla tietokonetta sovelletaan organisaatioissa jo lähes kaikilla työn osa-alueilla. Tietoverkot eivät rajoitu enää edes yrityksen sisäisten toimintojen tukemiseen, vaan ne ovat laajentuneet yrityksen ulkopuolelle. Suurilla tuotantoyrityksillä on esimerkiksi useita alihankkijoita, joiden kanssa kommunikoidaan tietotekniikan välityksellä. Useimmiten myös pankkiasiat hoidetaan yrityksestä käsin tietotekniikan avulla. Tietoverkkojen laajeneminen yritysten ulkopuolelle mahdollistaa myös työntekijöiden työskentelemisen fyysisesti yrityksen ulkopuolella. Tietotekniikka mahdollistaa etätyön tekemisen esimerkiksi työntekijän kotona. Työntekijä voi tehdä työtään yrityksen tietojärjestelmissä kotoaan käsin, jos hänellä on siihen tarvittavat laitteet. Tietojärjestelmien suunnittelu ja rakentaminen edellyttää useiden alueiden tietämystä. Relevantteja tietämysalueita voisivat olla esimerkiksi tietojärjestelmän tulevien käyttäjien toimintatavat, algoritmit ja tietorakenteet, ohjelmisto-, tietokone- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuri sekä yrityksen liiketoiminnan sovellusalue. 1.3 Tietojärjestelmien kehittäminen Tietojärjestelmän määritelmä vaikuttaa suoraan siihen, mitä tietojärjestelmien kehittämisellä tarkoitetaan. Jos tietojärjestelmää ajatellaan tietokonepohjaisena järjestelmänä, on kehittämisen kohteena luonnollisesti tietokonepohjainen sovellus. Tuon sovelluksen oletetaan tukevan jotain tiettyä toimintaa. Jos tietojärjestelmät ymmärretään laajemmin käsittäen kaikki tiedon hallintaan liittyvät välineet, on kehittäminenkin määriteltävä laajemmin. Tietojärjestelmien kehittäminen olisi tässä tapauksessa tiettyyn ihmisen toimintaan liittyvien tiedonhallintavälineiden kehittämistä - oli ne sitten toteutettu tietokoneella tai ei. Tästä jälkimmäisestä määritelmästä on se etu, että tietojärjestelmien analysointi ja suunnittelu voi olla kokonaisvaltaisempaa ja mahdollisten kehittämistoimenpiteiden kohde on laajempi. Laajimmillaan tietojärjestelmien kehittämisellä voidaan ymmärtää koko organisaation toiminnan kehittämistä. Tällöin ihmisten tekemää työtä ei oteta annettuna, vaan kaikkia työhön liittyviä osa-alueita voidaan kehittää: niin työn tekemisen apuvälineitä kuin työntekijöiden käsityksiä heidän työnsä tavoitteista. Nykyään yritykset keskittyvät yhä enemmän toimintansa kehittämiseen. Syitä tähän ovat nopeutunut kehitys, laatuajattelu, kova kilpailu ja taloudelliset tekijät. Yritysten toiminnan kehittämiseen liittyvät ongelmat ovat moninaiset. Tietämys työn tekemisestä saattaa olla myös pirstaloitunutta; yksittäiset työtekijät tekevät vain erikoistuneita tehtäviä, mutta kokonaisuus ei välttämättä ole kenenkään hallussa. Työn siirtyessä henkilöltä toiselle tehtävien alustus- ja lopetusoperaatioita saattaa olla paljon, mikä hidastaa työn kulkua. Toiminta voi olla byrokraattista ja hierarkioita voi olla paljon, mikä saattaa tehdä organisaation toiminnan suhteellisen jäykäksi. Organisaatioissa 5

6 tehdään usein myös päällekkäistä työtä, vaikka saman asian tekeminen vain yhteen kertaan olisikin edullisempaa. Lisäksi pitkälle erikoistunut työnjako ja tiedonkulun heikkoudet saattavat aiheuttaa sen, että asiakaspalvelun taso on heikkoa. Tämä taas vähentää yrityksen kiinnostavuutta ja kilpailukykyä. Yrityksen toiminnan, tuotteiden ja palvelujen laatu syntyy sen prosessien ominaisuuksista, pelkät resurssit eivät riitä. Tietotekniikka on yksi keino kehittää näitä prosesseja suoraan esimerkiksi nopeuttamalla tiedonkäsittelyä ja tiedon saatavuutta tai välillisesti esimerkiksi tarjoamalla työntekijöille hyödyllisiä työvälineitä ja lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan tehostaa prosesseja oman työnsä osalta. Tosin tietotekniikan kehittäminen harvoin yksin riittää. Liiketoimintaa on usein kehitettävä kokonaisvaltaisesti. Teknologian kehittymisen myötä yrityksissä keskitytään nykyisin enemmän toiminnan kehittämiseen, kun taas aikaisemmin keskityttiin enemmän tekniseen kehittämiseen. Tämä johtuu mm. siitä, että tietotekniikan soveltaminen olemassa olevien työtapojen tukemiseen on huomattu johtavan suhteellisen huonoihin lopputuloksiin. Työt kyllä saadaan tällaistenkin järjestelmien avulla tehtyä. Tosin vaihtoehtoinen ratkaisu, jossa työn rakenteita ensin muutetaan ja järjestelmä rakennetaan tukemaan uutta toimintamallia, johtaa toiminnan tehostumiseen. Kilpailutilanteissa, jossa kilpailijat tehostavat toimintaansa ja alentavat hintojaan, organisaatioiden kannattaa usein muuttaa toimintatapojaan tietokonepohjaisten tietojärjestelmien kehittämisen yhteydessä. 2 TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN Tässä luvussa kuvataan tietojärjestelmien suunnittelun taustoja ja elinkaarimalli karkealla tasolla. Lisäksi pohditaan projektityöskentelyä tietojärjestelmäsuunnittelun yhteydessä. Tietojärjestelmien suunnittelua on tutkittu ja erilaisia suunnittelumenetelmiä kehitetty jo 1950-luvulta lähtien. Jotkut suunnittelijat keskittyvät tietojärjestelmien suunnittelussa ainoastaan teknisiin ongelmiin, toiset puolestaan tietojärjestelmän strategisiin vaikutuksiin organisaatiossa, toiset kustannusten pienentämiseen ja toiset työn muutoksiin. Kuitenkin nämä kaikki tulisi ottaa huomioon. Täydellisempi kuva tietojärjestelmän suunnitteluprosessista saadaan, kun identifioidaan nämä erilaiset näkökulmat ja selvitetään niiden väliset suhteet. Suunnitteluprosessin ymmärtäminen helpottuu, kun tutkitaan järjestelmän suunnittelun elinkaarta (life cycle). Järjestelmän elinkaari sisältää kaikki suunnitteluprosessin vaiheet ongelman havaitsemisesta valmiiseen ja toimivaan järjestelmään. Kaikista elinkaarimalleista voidaan identifioida viisi päävaihetta: toiminnan tai ongelma-alueen analysointi sekä järjestelmän suunnittelu, toteutus, käyttöönotto ja ylläpito. Valittaessa menetelmää tietojärjestelmien suunnitteluun on muistettava, että erilaisia menetelmiä käytetään erilaisissa tilanteissa. Rakennettaessa suuria rakenteeltaan tarkasti määrättyjä tietojärjestelmiä käytetään muodollisempia suunnittelumenetelmiä. Suunnittelumenetelmästä riippumatta on aina muistettava, että tietojärjestelmä rakennetaan ratkaisemaan oikeaa ongelmaa. Järjestelmän täytyy sopia olemassa olevaan ympäristöön ja tulevien käyttäjien työtehtäviin. 6

7 Tietojärjestelmien suunnittelumenetelmä voidaan määritellä yhtenäiseksi joukoksi käsitteitä, uskomuksia, arvoja ja periaatteita, jotka auttavat ongelmaa ratkaisevaa ryhmää havaitsemaan, tuottamaan, arvioimaan ja toteuttamaan muuten kuin satunnaisella tavalla muutoksia informaatiotilanteessa. Menetelmä on siis enemmän kuin joukko ohjeita selvitä erilaisista ongelmista. Yhtä ainoaa oikeaa menetelmää ei ole olemassa, vaan jokaisella menetelmällä on oma, suhteellisen erilainen teoria maailmasta. Koska tietojärjestelmän rakentaminen vie paljon aikaa, järjestelmät ovat laajoja ja rakentaminen itsessään on suhteellisen monimutkaista, jaetaan kehittämisprojektit usein osiin. Näin on kehitetty erilaisia vaihejakoja systemointia varten. Koska vaihejaot yleensä noudattavat järjestelmän ajallista kehitystä, niitä kutsutaan myös elinkaarimalleiksi (life cycle models). 3.1 Lineaarinen elinkaari Lineaarinen elinkaari on perinteinen lähestymistapa tietojärjestelmien suunnittelussa. Sen vaiheet ovat peräkkäisiä ja seuraava vaihe perustuu aina edellisen tuloksiin. Kunkin vaiheen tuloksena on jonkinlainen raportti (kuvaukset, päätökset, ongelmat), joten dokumentoinnilla on tärkeä osa suunnittelussa. Seuraavassa esitetään yksi mahdollinen lineaarinen elinkaarimalli. Vaihe 1: Tehtävän määrittely Tehtävän määrittely on ehkä vaiheista tärkein. Tässä vaiheessa määritellään ratkaistava ongelma, sen rajat, suunnittelun tavoitteet ja käytettävät resurssit. Itse ongelman määrittely ei välttämättä ole yksinkertainen tehtävä. Se, mikä tässä vaiheessa ymmärretään ratkaistavaksi ongelmaksi, saattaa kehitystyön edetessä paljastua huonoksi määrittelyksi. Tehtävänä voisi olla esimerkiksi suunnitella uusi myyntitoimintaa tukeva järjestelmä, josta olisi apua sekä operatiiviseen myyntitoimintaan että markkinoinnin suunnitteluun. Ongelman ulkopuolelle voitaisiin rajata laskutukseen liittyvät toiminnot, joita varten on jo olemassa oma järjestelmänsä. Näin ongelmaalueen sisälle voisi kuulua automaattinen liittymä näiden kahden ohjelmiston välillä. Tehtävän määrittelyvaiheessa tehdään usein myös projektisuunnitelma, jossa määritellään mm. tarvittavat resurssit. Projektin tulosten seuranta ja arviointi tapahtuvat usein tehtävän määrittelyn perusteella. Vaihe 2: Toteutettavuustutkimus Toteutettavuustutkimusvaiheessa laaditaan ehdotus periaateratkaisuksi ja esitetään idea järjestelmän rakenteesta ja toteutuksesta. Tietojärjestelmän toteutettavuuteen liittyvät seuraavat näkökohdat: tekninen (löytyykö taitoa ja teknologiaa) toiminnallinen (käyttäjien hyväksyntä) taloudellinen (projektin resurssitarve). 7

8 Vaihe 3: Järjestelmän analyysi Järjestelmän analyysivaiheessa tutkitaan olemassa olevaa järjestelmää (siltä osin kuin se on olemassa) keräämällä tietoa eri lähteistä. Tässä vaiheessa suoritetaan tietoanalyysi ja laaditaan järjestelmän yksityiskohtainen malli käyttäen erilaisia kuvaustekniikoita. Vaihe 4: Järjestelmän suunnittelu Järjestelmän suunnitteluvaihe voidaan jakaa kahteen alavaiheeseen: Yleissuunnittelu, jossa selvitetään järjestelmän päätoiminnot, tärkeimmät syötteet ja tulosteet sekä erotetaan automatisoitavat ja manuaaliset osat. Yksityiskohtainen suunnittelu, jonka tuloksena määritellään tietokannat, ohjelmamoduulit, proseduurit, laitteet, käyttöliittymät, käyttöohjeet ja lomakkeet. Vaihe 5: Järjestelmän rakentaminen Järjestelmän rakentaminen voidaan jakaa kahteen alavaiheeseen: Kehittäminen, jossa kirjoitetaan ohjelmat, ladataan tietokannat ja testataan käyttöliittymät. Implementointi, jossa kootaan osat toimivaksi järjestelmäksi. Vaihe 6: Seuranta Järjestelmän oltua jonkin aikaa toiminnassa tarkistetaan, onko tavoitteet saavutettu. Jos asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu, etsitään epäonnistumisen syitä. Tässä vaiheessa järjestelmään voidaan tehdä pieniä korjauksia, mutta pahimmassa tapauksessa tulisi aloittaa uusi kehityssykli. Käytännössä tähän ei usein ole mahdollisuutta, sillä projekti voi olla jo muutenkin ylittänyt suunnitellun budjettinsa. On hyvin tyypillistä, että tehtävän määrittelyvaiheessa ei osata arvioida tulevaa työmäärää oikein. Lisäksi käyttäjien koulutus hoidetaan usein aivan liian kevyesti, mikä huonontaa uuden järjestelmän vastaanottoa. Vaihe 7: Ylläpito Ylläpitovaiheessa korjataan käytössä havaittuja virheitä, viritetään ja sovitetaan valmista järjestelmää ympäristön ja muuttuneiden tarpeiden mukaisesti. 8

9 Tehtävän määrittely Käyttäjien vaatimukset Reunaehdot: -Projektin tavoite -Projektin rajat -Resurssit Tarkista Jatkoimplementointi Toteutettutkimus tavuus- Järjestelmäanalyysi Käsitteellinen ratkaisu Arvioidut kustannukset ja hyödyt Tarkista Oikeellisuus Implementointi Yleissuunnittelu Tietomalli Järjestelmän yksityiskohtaiset tavoitteet Tarkista Oikeellisuus Järjestelmän suunnittelu Tarkista Käyttäjien tehtävät Ehdotetut laitteistot Ohjelma- ja tietokantamääritykset Oikeellisuus Oikeellisuus Tarkista Kehittäminen Järjestelmän rakentaminen Seuranta Yksityissuunnittelu kohtainen Ylläpito Toimiva järjestelmä Oikeellisuus Kuva 3.1. Lineaarinen elinkaarimalli Lineaarisen elinkaaren suunnitteluvaiheiden puhdas peräkkäisyys ei aina käytännössä toimi, vaan suunnittelijan pitää voida perääntyä ja tarkistaa aiemmissa vaiheissa tehtyjä ratkaisuja. Yleensä paluu tapahtuu edeltävään vaiheeseen, jolloin elinkaaresta käytetään nimitystä 'loopy linear' (silmukkainen lineaarinen). Esimerkiksi jos järjestelmän rakentamisvaiheessa huomataankin, ettei aiemmin suunniteltua tietomallia voidakaan toteuttaa, on palattava suunnitteluvaiheeseen. Toisaalta odottamattomat ongelmat järjestelmän käytössä voivat aiheuttaa paluun järjestelmän toteutusvaiheeseen, suunnitteluvaiheeseen tai jopa analyysivaiheeseen. Mitä aikaisemmaksi elinkaaressa joudutaan palaamaan, sitä suuremmasta ja kalliimmin ratkaistavasta ongelmasta todennäköisesti on kysymys. Pahin tilanne on tietysti silloin, kun huomataan, että itse projektin tavoite on ollut pielessä. Kuvassa 3.2 on esitelty joitakin lineaarisen elinkaarimallin käytössä mahdollisesti esiintyviä ongelmatilanteita, jotka saattavat vaatia paluun aikaisempaan vaiheeseen. 9

10 Tehtävän määrittely Järjestelmä ei täytä operationaalisia eikä taloudellisia vaatimuksia Tietomallia ei voida rakentaa Toteutettutkimus tavuus- Järjestelmän analyysi Järjestelmän suunnittelu Tarvitaan enemmän tietoa järjestelmästä Suunnitelmia ei voida implementoida Odottamattomia ongelmia valmiissa järjestelmässä Järjestelmän rakentaminen Kuva 3.2. Lineaarisen elinkaarimallin ongelmia. Klassisen vaihejaon noudattamisessa on se vaara, että suunnittelija luulee vaihejaon sinänsä takaavan hyvän lopputuloksen. Tämä ei tietenkään itsessään riitä. Vaihejako on hallinnollisesti selkeä, mutta dokumentoinnin osuus on ylikorostunut - usein kehitystyön kustannuksella. Dokumentoinnin tulisi olla vain sivutuote. Eräs ilmaus perinteisen suunnittelutavan ongelmista on ylläpidon osuus, joka nykyisin nielee jopa 70 % järjestelmän kokonaiskustannuksista. Eräänä syynä on ollut se, että elinkaaren alkupäähän ei ole panostettu riittävästi. Analyysiin ja suunnitteluun on käytetty ehkä noin 20 % kokonaispanoksesta, kun nykyisen käsityksen mukaan osuuden tulisi olla jopa 70-80%. Käyttäjien osuus perinteisessä suunnittelumetodiikassa on ollut liian pieni. On oletettu, että käyttäjät osaavat ilmaista tarpeensa analyysivaiheessa tarkasti. Tämä ei yleensä pidä paikkaansa, joten käyttäjien tulisi voida osallistua aktiivisesti koko prosessiin. Jos käyttäjien tarpeiden määrittelyssä tehdään virheitä, sillä on laajakantoinen vaikutus lopputulokseen. Myös organisaation johdon tulee olla mukana ja sitoutua tehtyihin ratkaisuihin. Klassinen menetelmä on eräänlainen 'big bang' -lähestymistapa; järjestelmä tehdään kerralla valmiiksi ja käyttäjä tutustuu siihen vasta toteutuksen jälkeen. Toteutuksen jälkeen on kuitenkin liian myöhäistä enää tehdä kovin syvällisiä muutoksia. Klassinen vaihejako ei sisällä varsinaista suunnitelmien testausvaihetta ennen järjestelmän rakentamista. Kuitenkin on todettu, että noin 64 % virheistä tehdään analyysi- ja suunnitteluvaiheissa ja vain 36 % ohjelmoinnissa. Lineaarisen elinkaarimallin yhteydessä esille nousseiden ongelmien ratkaisemiseksi on vaihtoehtoiseksi lähestymistavaksi esitetty evoluutionaarista kehittämisratkaisua. Tällöin tietojärjestelmän kehittäminen ei tapahdu järjestelmän kertakaikkisena 10

11 implementointina, vaan järjestelmää kehitetään osaprosesseina, joiden tulosta evaluoidaan ja tämän jälkeen tuotetta kehitetään edelleen. Esimerkiksi protoilu (prototyyppisuunnittelu) toteuttaa evoluutionaarista kehittämisperiaatetta. Protoilu on prosessi, joka antaa järjestelmäkehittäjän mahdollisuuden luoda mallin, prototyypin, rakennettavasta järjestelmästä (ohjelmasta). Tätä mallia arvioidaan yhdessä tulevien käyttäjien kanssa ja mallin pohjalta kehitetään edelleen uusi malli, joka edellistä paremmin vastaa tilaajan vaatimuksia. Kuvassa 3.3 on hahmoteltu prototyypin käyttöön perustuvaa tietojärjestelmän kehittämisprosessia Pressmanin (1992) mukaan. Määrittely Lopullinen toteutus pika design Proton uudell. määrittely Proton evaluointi (käyttäjät/tilaaja) Proton rakentaminen Kuva 3.3. Protoilun käyttö tietojärjestelmän kehittämisessä. Prototyypit voi jakaa toteutustavan mukaan kahteen pääryhmään horisontaalisiin ja vertikaalisiin prototyyppeihin. Horisontaalisessa prototyypissä mallinnetaan toiminnallinen kokonaisuus mutta jätetään mallintamatta järjestelmän yksityiskohdat. Vertikaalisessa prototyypissä puolestaan valitaan mallinnettava osa-alue ja implementoidaan se kokonaisuudessaan, pienintä yksityiskohtaa myöten. Spiraalimalli pitää sisällään useita protoilun elementtejä. Spiraalimalli on protoilua strukturoidumpi tietojärjestelmän kehittämismalli. Kehittäminen lähtee liikkeelle suunnitteluvaiheesta. Ensimmäinen kierros perustuu suunnittelun tuloksiin. Riskianalyysin jälkeen tehdään päätös kehittämisen jatkamisesta. Kehittämisvaiheessa luodaan prototyyppi. Asiakas / tilaaja arvioi prototyypin toimintaa. Tämän jälkeen palataan suunnitteluvaiheeseen, tosin jo toiselle kierrokselle. Toisella kierroksella vastaavat vaiheet ja muutettavat osa-alueet perustuvat jo asiakkaan kommentteihin. Spiraali etenee sisäkehältä ulospäin. Kehittämisprojektin ja tuloksena olevan tuotteen luonteesta riippuu spiraalin kierrosten määrä. 11

12 3.2 Tietojärjestelmäprojekti Projekteista ja projektinhallinnasta on olemassa runsaasti materiaalia. Tämä pitää paikkansa myös tietojärjestelmäprojektien osalta. Ei ole kuitenkaan perusteltua ottaa mitään lähestymistapaa absoluuttisena totuutena. Projekti käsitteenä on laajasti käytetty ja ymmärretty mutta sen eksakti ja tässä yhteydessä käyttökelpoinen määrittely ei enää olekaan yhtä triviaali. Forsman määrittelee projektin tarkoittamaan työn tekemistapaa ja rakennetta seuraavine tunnuspiirteineen. Projekti on ainutlaatuinen ja ainutkertainen Projekti tähtää sovittuun lopputulokseen Projektilla on sovittu aikataulu Projektin voimavarat ovat lyhytvaikutteisia. Projektisuunnitelman laatiminen on merkittävin yksittäinen toimenpide kehitysprojektia käynnistettäessä. Seuraava projektisuunnitelma on muokattu Pressmanin (1992) ohjelmistoprojektin suunnitelmasta. Kyseinen suunnitelma nojautuu varsin pitkälle lineaariseen elinkaarimalliin. Toisaalta evolutionaarisen kehittämisparadigman käyttö on mahdollista varsin pienin muutoksin suunnitelman perusrakenteeseen. Projektisuunnitelma aloitetaan johdannolla, jossa kerrotaan dokumentin tarkoitus (kuvata tietojärjestelmän kehitysprojekti), määritellään projektin tavoitteet ja ongelmaalue sekä projektin ulkopuolelle jäävät asiat. Ongelma-aluetta kannattaa havainnollistaa sekä kuvin että sanoin. Kaikenlaisen taustatiedon antaminen on vain hyväksi ja nostaa dokumentin luettavuutta ja laatua. Myös projektin rajaus on tärkeää, koska sen perusteella saadaan parempi käsitys siitä, mihin projektilla todella tähdätään ja mihin ei. Projektin rajauksen syitä kannattaa pohtia kuten myös vaihtoehtoisia rajauksia. Projektin ulkopuolelle jäävistä ongelmista kannattaa myös antaa mahdollisimman tarkka selonteko. Projektisuunnitelma voi jatkua esittelemällä projektiin liittyvät riskit. Riskianalyysissä tulisi keskustella niin teknisistä kuin sosiaalisistakin riskeistä. Kannattaa pohtia, onko rakennettava järjestelmä teknisesti mahdollinen, liittyykö tekniikkaan riskejä, onko projektin käytössä riittävästi tietämystä käytetyistä tekniikoista, millaisia sosiaalisia vaikutuksia tulevalla järjestelmällä voi olla, onko todennäköistä, että käyttäjät tulevat hyväksymään järjestelmän ja niin edelleen. Suuret riskit eivät välttämättä tarkoita sitä, että projektia ei kannattaisi toteuttaa. Riskien tiedostaminen ja analysointi on kuitenkin osa hyvää projektinhallintaa. Lisäksi riskien hallintaan liittyvä suunnitelma on kuitenkin hyvä esittää. Projektisuunnitelmassa esitetään myös suunnitelma projektin aikatauluksi. Aikataulun suunnittelu on erittäin vaikea tehtävä ja se arvioidaankin hyvin usein liian pieneksi. 12

13 Varsinkin, jos projektisuunnitelman tekijällä ei ole aikaisempaa kokemusta aikatauluista, kannattaa projektisuunnitelma tarkistuttaa jollain kokeneella henkilöllä. Jos projektisuunnitelmaa käytetään tarjouksen laskentaan, tulee aikataulun suhteen olla erityisen tarkka. Aikataulu esitetään usein osatehtävittäin. Aikataulusta käy myös ilmi osatehtävien suoritusjärjestys, niiden tulokset sekä tarkistuspisteet. Työn tulos tulee aina tarkastaa määräajoin. Tällaisella käytännöllä voidaan välttää ainakin osa budjettiin liittyvistä epäselvyyksistä. Projekti on voitava ja uskallettava myös lopettaa tarkastuspisteissä, jos sen tulokset eivät tyydytä. Projektisuunnitelmassa on esitettävä, miten projektia valvotaan ja miten sen toimintaa ohjataan. Projektin resurssien kuvaus kuuluu myös projektisuunnitelmaan. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi, ketkä henkilöt ottavat osaa projektiin ja millaisin panoksin. Jos esimerkiksi joku tuleva käyttäjä on osa projektiryhmää, on huolehdittava, että hän saa helpotusta päivittäisten tehtäviensä hoitoon. Myös johtajien ja kehittäjien panokset projektiin tulee arvioida. Projektit tarvitsevat usein myös muita resursseja: laitteistoja, projektihuoneen, erilaisia mallinnusvälineitä sekä mahdollisesti lisäkoulutusta. Projekteille on tapana muodostaa myös itsenäinen organisaatiorakenne. Projektilla on tyypillisesti johtaja, jäseniä sekä ohjausryhmä. Ohjausryhmä valvoo projektin toimintaa, eikä ota varsinaisesti osaa tuloksen tekemiseen. Projektin organisaatiokaavio esitetään tyypillisesti projektisuunnitelmassa. Alla on hahmoteltuna projektisuunnitelman runko karkealla tasolla. 13

14 1. Johdanto Dokumentin tarkoitus Projektin tavoitteiden määrittely Projektin rajaus 2. Projektin riskit Riskien analysointi Riskinhallinta 3. Aikataulu Aikataulu osatehtävittäin Osatehtävien suoritusjärjestys Osatehtävien vaatimat resurssit 4. Resurssit Henkilöresurssit Resurssit 5. Organisaatio Projektiorganisaation kuvaus 6. Valvonta- ja ohjausjärjestelmät Liitteet Lähteet: Forsman, Ulf. Hahmotelma korkeakoulujen talouden ja taloudenpidon malliksi, Computer Science University of Turku Research reports R-94-13, Pressman Roger S., Software engineering a practitioner s approach. McGraw-Hill int.,

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit. Vesiputousmalli ELINKAARIMALLEISTA. Ohjelmiston elinkaari Ohjelmiston elinkaarella (life cycle) tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ohjelmiston kehittämisen aloittamisesta

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

Syöttölaitteiden historia

Syöttölaitteiden historia Syöttölaitteiden historia 4.4.2006 Tatu Säily Sisältö Johdanto ja esihistoria Reikäkortit Näppäimistö Hiiri Mobiililaitteiden syöttölaitteet ja tulevaisuus Johdanto ja esihistoria Syöttölaitteet määräävät

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tietotekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet insinöörit sijoittuvat suunnittelu-, ohjelmointi-, esimies-,

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright

Lisätiedot

Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit

Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit Vaihejakomallit TAVOITE: YMMÄRTÄÄ eri vaihejakomallien etujajahaittoja 2 Erilaisia malleja Tee ja korjaa (Code-and-Fix) Vesiputousmalli (Waterfall) Vesiputousmalli

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden)

Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) TAVOITE TÄNÄÄN Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) Jalostamista tukevan tutkimuksen suunnittelua Pohdimme esillä olevien terveysliikuntakonseptien kautta tutkimuskentältä

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI Vesa Tenhunen Tarkastusmenettelyt Keino etsiä puutteita ohjelmakoodeista, dokumenteista ym. ohjelmistoprosessissa syntyvästä materiaalista Voidaan käyttää kaikissa

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi

Lisätiedot

Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe

Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe Projektisuunnittelu Project Planning Projektin Project Definition määrittely and ja Planning suunnittelu Projektin Initiate käynnistäminen andja organisointi Project Organize

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä

Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN 3 Sisällysluettelo ESIPUHE 7 OSA I PROJEKTIN HALLINTA PROJEKTITASOLLA 1 JOHDANTO 11 1.1 Projektiohjelmien

Lisätiedot

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tervetuloa kurssille! 2 Kurssin yleisinfo Kurssin tausta Katsaus luentoihin Aloitusluennon agenda Luennoitsijoiden esittely Harjoitustyön läpikäynti Muut käytännön

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

Orientaatio ICT-alaan. Projekti

Orientaatio ICT-alaan. Projekti Orientaatio ICT-alaan Projekti Projekti Ajallisesti rajoitettu, kertaluonteinen tehtävä määrätyt resurssit sekä oma (linjaorganisaatiosta poikkeava) organisaatio Toteutus tapahtuu suunnitelmallisesti ennalta

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE. TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.344 Agenttipohjainen tietojenkäsittely 3 Ei voi suorittaa, tilalle jokin

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU 1(5) FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU Verkkoprojektissa tarkoituksenmukaisen projektinhallintatyökalun käyttö vähentää viestintään kuluvaa työaikaa merkittävästi, kun projektin osapuolilla on reaaliaikainen

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS

XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS SISÄLLYS 1 TALOUSHALLINNON OSA-ALUEPROJEKTIN TAVOITE... 1 2 RAPORTOINNIN PERUSTA HAMKISSA... 1 3 TESTIRAPORTTI, OPH KUSTANNUSTIETOJEN RAPORTOINTI...

Lisätiedot

Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen

Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä Tausta ja tavoitteet Tausta Kurssilla on opiskeltu suunnittelemaan ja toteuttamaan tietokanta, joka on pieni perustuu selkeisiin vaatimuksiin on (yleensä) yhden samanaikaisen

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Järjestelmäprojekti 1 projektisuunnitelma ICT4TN007-2 SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Versio 0.1 Tekijät Keijo Nykänen Tarkastanut Hyväksynyt HAAGA-HELIA

Lisätiedot

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta

Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Luennot ja projekti synty suunnittelu käynnistys ohjaus päätös operointi Ti 12.3 To 14.3 Ti 19.3 To 21.3 Ti 26.3 To 4.4 Ti 9.4 To 11.4 Ti 16.4 Ti 18.4 To 23.4 Kurssin

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Kandidaatintyön aiheita

Kandidaatintyön aiheita Kandidaatintyön aiheita PM&RG:n aihe-ehdotukset Mervi L. Ranta ja Henrik J. Asplund Mervi L. Ranta & Henrik J. Asplund PL 15400, 00076 AALTO email: pmrg@tkk.fi FINLAND http://www.cs.hut.fi/~pmrg Version

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

Luku 8 Rakennusvaihe. Detailed Design. Programming. Moduulisuunnittelu. Ohjelmointi

Luku 8 Rakennusvaihe. Detailed Design. Programming. Moduulisuunnittelu. Ohjelmointi Luku 8 Rakennusvaihe Moduulisuunnittelu Detailed Design Programming Ohjelmointi Teknisen Complete suunnittelun Technical viimeistely Design Suunnittelukatselmuksen Design Perform suorittaminen Review Yhteisen

Lisätiedot

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä

Lisätiedot

Tik-76.612 Harjoitustyö

Tik-76.612 Harjoitustyö Tik-76.612 Harjoitustyö Harjoitustyö Tehdään 2-3 hengen ryhmissä Koostuu etapeista joiden aikana simuloidaan ohjelmistoprojektin läpivientiä On nivottu osaksi kurssin luentoja On pakollinen 2 Harjoitustyön

Lisätiedot

PILVIPALVELUT. Käyttäjän- ja pääsynhallinnan näkökantoja itsmf.fi aamiasseminaari 29.04.2015

PILVIPALVELUT. Käyttäjän- ja pääsynhallinnan näkökantoja itsmf.fi aamiasseminaari 29.04.2015 PILVIPALVELUT Käyttäjän- ja pääsynhallinnan näkökantoja itsmf.fi aamiasseminaari 29.04.2015 JOHDANTO Yritykset ja yhteisöt ottavat pilvipalveluja käyttöön yhä laajemmassa määrin, ja palveluvalikoima on

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä

Lisätiedot

GroupDesk Toiminnallinen määrittely

GroupDesk Toiminnallinen määrittely GroupDesk Toiminnallinen määrittely Tilanne: Paikallinen oppilaitos, kuvitteellinen WAMK, tarvitsee ryhmätyöhön soveltuvan sähköisen asioiden hallintajärjestelmän ja ryhmätyöohjelmiston, jonka ajatuksena

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio

Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Otus- projektinhallintatyökalu Käyttöohje Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Mari Tampere 9. toukokuuta 2003 Kimmo Airamaa, Andreas Asuja,

Lisätiedot

SOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta

SOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta 1 (5) SOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta 1 SOPIJAPUOLET Tilaaja: HAAGA-HELIA Oy Ab konserni Y- tunnus: 2029188-8 Osoite: Ratapihankatu 13, 00520 Helsinki Tilaajan yhteyshenkilö

Lisätiedot

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14)

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14) 1 PROJEKTIN TUNNUSMERKIT Projekti on johonkin määriteltyyn tavoitteeseen pyrkivä, harkittu ja suunniteltu hanke, jolla on aikataulu, määritellyt resurssit ja oma projektiorganisaatio. Jokainen projekti

Lisätiedot

Applen käyttöjärjestelmät

Applen käyttöjärjestelmät Applen käyttöjärjestelmät Ari Karjalainen Tietojenkäsittelytieteen historia-seminaari 2006 Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos apple Yksi yhtiö, monta käyttöjärjestelmää... Applen käyttöjärjestelmät

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

A271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07. Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

A271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07. Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi A271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07 Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi A271117 TIETOKANNAT Tavoitteet Oppia tietokantojen suunnitteluperiaatteet Osata käyttää

Lisätiedot

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy

Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille. Jan Malmström Mepco Oy Paketoidut toiminnanohjausratkaisut projektiorganisaatioille Jan Malmström Mepco Oy Projektiorganisaatioiden haasteita Investoinnin myyminen johdolle ja johdon sitoutuminen Organisaation totuttujen toimintamallien

Lisätiedot

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen 1 TEKNISEN PALVELUN KUMPPANI VUODESTA 1986 Comatec Group: Insinööritoimisto Comatec Oy Rantotek Oy Insinööritoimisto Metso

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Tutkimusmenetelmät-kurssi, s-2004

Tutkimusmenetelmät-kurssi, s-2004 Algoritmitutkimuksen menetelmistä Tutkimusmenetelmät-kurssi, s-2004 Pekka Kilpeläinen Kuopion yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Algoritmitutkimuksen menetelmistä p.1/20 Sisällys Tänään Tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Tehosta valaistustoimintaasi

Tehosta valaistustoimintaasi Tehosta valaistustoimintaasi CityTouch LightPoint Valaistusinfrastruktuurin hallinta CityTouch LightPoint / OMAISUUDENHOITO 3 Tervetuloa valaistuksen hallinnan uuteen, älykkääseen maailmaan. Kaupungin

Lisätiedot

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Takki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nyt se sopii, tai sitten ei. Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010. 3.

Takki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nyt se sopii, tai sitten ei. Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010. 3. Takki Nyt se sopii, tai sitten ei Jussi Vänskä Espotel Oy vierailuluentosarja OTM kurssi 2010 3. luento: tuote Lisää ot sik k o osoit t am alla Jussi Vänskä OTM kevät 2010 Tuote Mitä tuote voi olla? Tuote

Lisätiedot

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MTAAMINEN Tavoitteena on tuottaa tietoa rakennusalan tämän hetken kypsyystasosta ja :n avulla saavutettavista hyödyistä Menetelmänä oli asiantuntijatyöskentely ja tulosten

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Kooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011

Kooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011 Kooste kotitehtävien vastauksista Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011 1.) Järjestelmän ylläpitomalli? ja 2.) Järjestelmän jatkokehittämismalli? OPH on omistaja ja ylläpitäjä ja huolehtii

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Työssäoppimispaikan työtehtävien ja ammattiosaamisen näytön suorittaminen työssäoppimisja näyttösuunnitelman mukaan hyväksytysti.

Työssäoppimispaikan työtehtävien ja ammattiosaamisen näytön suorittaminen työssäoppimisja näyttösuunnitelman mukaan hyväksytysti. TARKENNETTU OPINTOKUVAUS Tutkinnon osa: 10 ov Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: tuottaminen 6 ov Työssäoppiminen 4 ov Opinto: Työssäoppiminen 4 ov Tavoitteet: Opiskelija osaa kartoittaa sähköisten liiketoiminnan

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto 811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016 I Johdanto Sisältö 1. Algoritmeista ja tietorakenteista 2. Algoritmien analyysistä 811312A TRA, Johdanto 2 I.1. Algoritmeista ja tietorakenteista I.1.1. Algoritmien

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,

Lisätiedot

Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen

Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä Simo Tauriainen www.ponsse.com 25.8.2011 Ponsse-konserni Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja

Lisätiedot

Ohjelmistojen virheistä

Ohjelmistojen virheistä Ohjelmistojen virheistä Muutama sana ohjelmistojen virheistä mistä niitä syntyy? Matti Vuori, www.mattivuori.net 2013-09-02 1(8) Sisällysluettelo Ohjelmistojen virheitä: varautumattomuus ongelmiin 3 Ohjelmistojen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

1. Olio-ohjelmointi 1.1

1. Olio-ohjelmointi 1.1 1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot