Tietopaketti NOPverkoston. työstämisen tueksi Sanna Ranto & Stina Högnabba
|
|
- Jari Jurkka
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietopaketti NOPverkoston nostojen työstämisen tueksi Sanna Ranto & Stina Högnabba
2 Helsinkiläisnuoret ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä Lähde: Nuorisobarometri 2015, Helsinki-aineisto, N=1002, kouluarvosana-asteikko 4-10
3 Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston nostot vuosille Kohtaaminen Rasismi Itsenäistyminen
4 Tietopaketin sisältö, käyttö ja täydentäminen sisältää tilasto-, tutkimus- ja kokemustietoa valituista ilmiöstä toimii tietopohjana nostoryhmien työlle täydennetään työn edetessä ja pidetään nähtävillä hyvinvointikertomuksen sivuilla kohdassa materiaalit
5 Kohtaaminen ja vuorovaikutus - tietosisältö Yksinäisyys ja kaverisuhteet Vuorovaikutus vanhempien kanssa Mielen hyvinvointi Yhteisöjen merkitys Vapaa-aika ja harrastaminen
6 Yksinäisyyden kokemukset ovat yleistyneet Reilun kymmenen vuoden tarkastelu paljastaa, että kysytyistä arjen ongelmista yksinäisyyden kokeminen oli ainoa asia, joka oli selvästi yleistynyt nuorten ongelmana vuodesta Muissa asioissa vuosittaiset vaihtelut ovat olleet suhteellisen suuria. (Keskinen, Vesa: Yksinasuvien nuorten arki Helsingissä , ) Yksinäisyyden kokemuksia on enemmän niillä nuorilla, joiden lapsuusperheissä on esiintynyt sosiaalisia ongelmia. (Arjen jäljillä. Nuorisobarometri 2015) Alueellisesti tarkasteltuna Eteläisen, Läntisen ja Pohjoisen suurpiirin peruskoululaisilla on kaupungin tasoon nähden laajempia ystäväpiirejä. Koillisen ja Kaakkoisen suurpiirin koulua käyvistä pojista 13 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole lainkaan ystäviä. (Alsuhail & Högnabba; Nuorten terveys- ja hyvinvointierot Helsingin suurpiirien välillä)
7 Ystävättä oleminen lisää huonovointisuutta Yhdeksällä nuorella kymmenestä on yksi tai useampi läheinen ystävä, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioista. Ilman luottoystävää olevat nuoret kokevat muita useammin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai heikoksi kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta (GAD-7) koulukiusaamista ja koulu-uupumusta vaikeuksia tulla toimeen koulukavereiden ja opettajien kanssa oppimisvaikeuksia (Tutkimuksia tiiviisti, THL 30/2015) Ilman luottoystävää olevat nuoret liikkuvat muita vähemmin, ovat useammin ylipainoisia ja heillä on enemmän luvattomia poissaoloja koulusta. (Tutkimuksia tiiviisti, THL 30/2015)
8 Kuusi nuorta kymmenestä kokee, että keskusteluyhteys vanhempiin toimii hyvin
9 Perhe ja ystävät ovat nuorille tärkeimmät yhteisöt
10 Yksinäisyys ja ihmissuhteet nuorten kokemana Yksinäisyyden taustalla on usein kokemus ulkopuolelle jäämisestä On tärkeää että ympärillä on ihmisiä jotka välittävät Pitää olla oma itsensä, se on aina kultaa. Voi olla, että joudut kokeilemaan eri paikkoja, mutta lopulta oma porukka voi löytyä
11 Joka viides helsinkiläisnuori on ollut tapaamatta ystäviä rahapulan vuoksi ja joka neljäs on lopettanut harrastuksen rahapulan vuoksi Kysymys: Oletko joutunut luopumaan harrastuksista tai kavereiden tapaamisesta rahanpuutteen takia? Lähde: Nuorisobarometri 2015, valtakunnallinen aineisto ja Helsingin lisäotos
12 Joka kymmenes peruskoululainen ja lukiolainen koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuuden tunnetta, ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista jopa 15 prosenttia.
13 Yli (34 %) nuorta arvioi vuonna 2013, että viimeisen kuluneen kuukauden aikana on ollut tunteita alakuloisuudesta, masentuneisuudesta tai toivottomasta mielialasta. Lähde: Kouluterveyskysely, raportoitu Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Tilastoja 2015:40
14 Nuorten ja ammattilaisten väliset kohtaamiset Työntekijöiden kokonaiskäsityksen puuttuminen joistain palvelukokonaisuuksista aiheuttaa nuorille usein umpikujia esimerkiksi kuntoutuksen sekä työllisyys- ja ohjaavien palveluiden välillä. Esimerkiksi mielenterveydellisiä ongelmia kokevan nuoren toimintakyky nähdään usein kapeasti palveluiden tarjonnassa. (Nuoret luukulla, 2015)
15 Kohtaaminen ja vuorovaikutus -yhteenveto Yksinäisyyden kokemukset ovat yleistyneet ja ystävättä oleminen lisää huonovointisuutta Nuorten ja vanhempien keskusteluyhteydet ovat nuorten kokemuksen mukaan parantuneet Perhe ja ystävät ovat nuorille tärkeimmät yhteisöt Joka viides helsinkiläisnuori on ollut tapaamatta ystäviä rahapulan vuoksi ja joka neljäs on lopettanut harrastuksen rahapulan vuoksi Koettu masentuneisuus ja ahdistuneisuus on huomattavan yleistä nuorten keskuudessa. Nuorten ja työntekijöiden kohtaamisen kokemuksista ei löydy tuoreita tutkimuksia Helsingissä. Nuorisotutkimusverkoston Nuoret luukulla tutkimus raportoi nuorten kokemuksia muista kaupungeista.
16 Rasismi -tietosisältö Mitä rasismi ja syrjintä on? Paljonko sitä on ja mistä sitä tulee? Rakenteellisen syrjinnän näkyminen erilaisella nimellä tai ihonvärillä koulutukseen, töihin ja asumaan Helsinki on monikulttuurinen kaupunki osittain Ensimmäisen polven suomalaiset
17 Rasismi Klassinen rasismi jakaa ihmiset syntyperänsä mukaan rotuihin, joilla on fysiologisia ja sosiaalisia ominaisuuksia ja hierarkkisoi niitä Suomi on vuonna 1970 sitoutunut YK:n rotusyrjinnän poistamiseen Monikulttuurisessa yhteiskunnassa kulttuurista puhuminen on sen sijaan tarpeellista. Vieraan pelkoa ja varauksellista suhtautumista outoon ei voi kategorisesti luokitella rasismiksi Lähde: Saukkonen, Pasi: Erilaisuuksien Suomi, s Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa, s
18 Etninen syrjintä Syrjintä on ihmisen asettamista eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttäviä perusteita On lailla kiellettyä Epäsuora syrjintä eli institutionaalinen diskriminaation eli rakenteellinen syrjintä (yhteiskuntarakenteissa ja sosiaalisissa instituutioissa sisältyvät näkyvät ja piilevät säännöt ja normit sekä vakiintuneet toimintatavat ja käyttäytymismallit) vaikea mitata (usein mitattu esim: työmarkkinoille pääsy, eriytyvä koulutus, vähemmistöjen edustajat poliittisissa instituutioissa. Vaatisi myös sosiaalisten suhteiden tutkimista) Monikulttuurinen yhteiskunta vaatii joustoa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Lähde: Saukkonen, Pasi: Erilaisuuksien Suomi, s Politiikka monikulttuurisessa yhteiskunnassa, s
19 Suomalainen rasismi Joka seitsemäs suomalainen on rasisti (ajattelee ihmisten rotujen olevan erilaisia henkisiltä kyvyiltään) (Taloustutkimus, Suomen kuvalehti 35/2015, kysely tehty tuhannelle suomalaisella elokuussa 2015) Kokemustiedon mukaan ulkomaalaistaustaiset nuoret kohtaavat rasismia enemmän aikuisilta, ei niinkään muilta nuorilta
20 Monikulttuurisuuden kohtaaminen kaupungissa Vieraskielisten osuus alueen vuotiaista Vieraskieliset % v. Helsinki = 15,6 % Helsingin kaupunkimittausosasto, Helsingin seudun kunnat ja HSY, (17) 15,6-21,9 (20) 9-15,5 (36) 1,5-8,9 (38) Kartasta on poistettu alueet, joissa vuotiaita on 100 tai vähemmän. Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus
21 Vieraskielisten kasvun kohdistuminen kaupungissa Vieraskielisten vuotiaiden osuus kaupunginosittain 2015 ja osuuden muutos vuosina Vieraskielisten osuus ja muutos Hki osuus 15,6 % ja muutos 6,7 %-yks Helsingin kaupunkimittausosasto, Helsingin seudun kunnat ja HSY, 2015 Osuus YLI ka ja muutos YLI ka (27) Osuus YLI ka ja muutos ALI ka (10) Osuus ALI ka ja muutos YLI ka (12) Osuus ALI ka ja muutos ALI ka (62) Kartasta on poistettu alueet, joissa vuotiaita on 100 tai vähemmän. Lähde: Tilastokeskus, karttatoteutus Helsingin kaupungin tietokeskus
22 Työllisyys- ja työttömyysaste vuotiailla äidinkielen ja koulutusasteen mukaan Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutus Työllisyysaste Alempi korkeakouluaste Keskiasteen ammatillinen tutkinto Ylioppilastutkinto Suomi tai ruotsi Muut kielet Vain perusaste Kaikki koulutusasteet Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutus Työttömyysaste % Alempi korkeakouluaste Keskiasteen ammatillinen tutkinto Ylioppilastutkinto Suomi tai ruotsi Muut kielet Vain perusaste Kaikki koulutusasteet % Lähde: Tilastokeskus
23 Yhdenvertaisuutta(ko)? Joillekin täällä on kaikki tarjolla ja toisille taas ei mitään. Aivan kuin emme kuuluisi kaikki samaan maailmaan. Joskus mietin, olenko tupsahtanut jostain avaruudesta tänne?
24 Lähde: Kouluterveyskysely, raportoitu Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Tilastoja 2015:40 Kuinka usein sinua on kiusattu koulussa tämän lukukauden aikana? Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset Ensimmäinen polvi Toinen polvi Ulkomaalaistaustaiset pojat Ulkomaalaistaustaiset tytöt % Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin
25 Lähde: Kouluterveyskysely, raportoitu Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä, Tilastoja 2015:40 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % Suomalaistaustaiset - yhteensä 19 Suomalaistaustaiset - pojat 25 Suomalaistaustaiset - tytöt 15 Ulkomaalaistaustaiset - yhteensä 27 Ulkomaalaistaustaiset - pojat 30 Ulkomaalaistaustaiset - tytöt 23 Ensimmäinen polvi 29 Toinen polvi 24 %
26 Ensimmäisen polven suomalaiset Maahanmuuton sopeutumisen hintaa maksaa vielä seuraavakin sukupolvi. Suomessa syntynyt ja suomalaisen peruskoulun läpikäyneen nuoren koulunkäynti sujuu heikommin, hänellä on vähemmän kavereita, hän kokee enemmän fyysistä uhkaa, hän pääsee heikommin jatkokoulutukseen ja asuu useammin pienituloisessa perheessä, joissa on useammin työttömyyttä. (Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä) Tarkastuksessa verrattiin Suomessa havaittuja eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön matematiikan ja lukutaidon osaamisessa läntisen Euroopan maiden tilanteeseen. Vertailun tuloksena oli, että Suomessa erot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välillä olivat suurimmat vielä senkin jälkeen kun oppilaan tärkeimmät taustatekijät sekä joitakin koulujen toimintaa kuvaavia tekijöitä oli vakioitu. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa tällainen ero osaamisessa tulkitaan pääasiallisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiseksi kohteluksi. (Valtiontalouden tarkastusvirasto, Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus;
27 Nettirasismi ja vihapuhe nuorten kokemana Anonymiteetti piilottaa rasismin kasvot Enterin painaminen ei paljon vaadi Netissä saman mieliset löytävät toisensa Keskustelemalla tajuaa muiden inhimillisyyden Lähde:
28 Rasismi - yhteenveto vuotiaista nuorista 38 % asuu kaupunginosissa, joissa vieraskielisten nuorten osuus ylittää kaupungin keskiarvon (15,6 %) 15 % nuorista asuu alueilla, joissa vieraskielisten osuus on alle koko maan keskiarvon (7,8 %) Ulkomaalaistaustaiset kertovat työllistymisen vaikeudesta ja työllisyystilastot tukevat tätä; vaikka on koulutusta, työllisyysaste on huonompi vieraskielisillä Lähes joka neljättä (23 %) ulkomaalaistaustaista on kiusattu koulussa lukukauden aikana. Fyysistä uhkaa kuluneen vuoden aikana oli kokenut suomalaistaustaisista 19 % ja ulkomaalaistaustaisista 27 %.
29 Itsenäistyminen tietosisältö Ajatuksia arjesta ja tulevaisuudesta Valinnan vapaus ja mahdollisuuksien moninaisuus Oman jutun löytäminen ja itsensä kehittämisen mahdollisuudet Oma koulutuspolku, oma työelämä Muuttaminen omaan kotiin
30 Mitä arjenhallinta tarkoittaa? Nuoren tunne siitä, että hän kykenee tekemään itse omaan elämäänsä liittyviä ratkaisuja sekä vaikuttamaan niihin Nuorten mielestä arjenhallinta tarkoittaa arkirutiineista selviämistä oman talouden hallinta terveyteen liittyviä asioita kuten mielenterveysongelmat, ruokailu- ja liikuntatottumukset sekä päihteet arjen kokemista mielekkäänä Lähde: Arjen jäljillä. Nuorisobarometri 2015
31 Nuorten arjen tuntemuksia Kysymys: Kuinka hyvin seuraavat arkiseen elämääsi liittyvät väitteet kuvaavat tuntemuksiasi tällä hetkellä? Lähde: Nuorisobarometri 2015, Helsingin lisäotos N=1002
32 Millaiselta oma elämä näyttää nuorten mielestä 10 vuoden kuluttua? Minulla on hyviä ystäviä Olen töissä Tulen taloudellisesti hyvin toimeen Minulla on ammattitutkinto Minulla on perhe Asun Suomessa Opiskelen % Helsingin lisäotoksessa kysyttiin elämän näyttämistä 20 vuoden kuluttua. Lähde: Nuorisobarometri 2015
33 Nuoret kokevat, että Helsingissä on hyvät mahdollisuudet kehittää itseään. Mahdollisuus harrastaa haluamiaan asioita on myös nuorille todella tärkeää. Uusien juttujen kokeileminen ja aloittaminen vaatii kuitenkin paljon oma-aloitteisuutta, rohkeutta ja hyviä tiedonhakutaitoja. Toisin sanoen on paljolti nuoresta itsestä kiinni tarttuuko, tai onko hän kykenevä tarttumaan, tarjolla oleviin mahdollisuuksiin itsensä kehittämiseksi..
34 Ikä, vuotta Muuttaminen keskittyy vuotiaille Muuttaneisuus ikäluokan mukaan vuonna 2014 Helsingissä Kuntarajan yli Sisäiset muutot Muutot/1000 henkilöä Sisäiset muutot = kaupunginosien välillä (148 kpl) Muuttaneet/keskiväkiluku Lähde: Tilastokeskus, Aluesarjat
35 Siirtyminen lapsuudenkodista omaan kotiin
36 Kotoa muutto on lykkääntynyt Lähde: Tilastokeskus
37 Nuorten perhetaustan tulojen vaihtelu Alle 18-vuotiaitten lasten asuntokunnat käytettävissä olevien tulojen mukaan tulokymmenyksittäin vuonna 2013 Helsinki Vantaa Espoo Koko maa yhteensä % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % I (pienituloisin 10%) II III IV V VI VII VIII IX X (suurituloisin 10%) Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolotilastot, Helsingin kaupungin tietokeskuksen erillisaineistotilaus
38 Pienituloisia ovat asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo (käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 % kaikkien kotitalouksien (ekvivalentista) mediaanitulosta. Pienituloisissa asuntokunnissa asuvien henkilöiden osuus koko asuntoväestöstä. Pienituloisia lapsiperheitä, joiden nuorin lapsi on alle 18-vuotta oli vuoden 2013 lopussa, ja henkilöitä niissä asui Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolotilastot, Helsingin kaupungin tietokeskuksen erillisaineistotilaus Perhetaustan tulojen vaihtelu alueellisesti Pienituloiset lapsiperheet, joiden nuorin lapsi on alle 18 vuotta vanha, Suutarila Puistola Tuomarinkylä Östersundom Jakomäki Kaarela Länsi-Pakila Itä-Pakila Pukinmäki Malmi Mellunkylä Pitäjänmäki Haaga Maunula Oulunkylä Latokartano Myllypuro Munkkiniemi Reijola Pasila Vanhakaupunki Vallila Herttoniemi Vartiokylä Vuosaari Alppiharju Taka-Töölö Kallio Kulosaari Lauttasaari Vironniemi Kampinmalmi Ullanlinna Laajasalo Pienituloiset, alle 18-v. perheet Helsinki 12,9 % (7) 12,9-15,9 (7) 8-12,8 (12) 2-7,9 (8)
39 Opiskelija- ja nuorisoasuntojen sekä pienten asuntojen vuokrakehitys
40 Niin asumisen epävarmuus ja asunnottomuusuhkaisuus kuin suoranainen asunnottomuuskin voivat rajoittaa merkittävästi nuorten mahdollisuuksia itsenäistyä ja elää normaalia elämää. Aineiston perusteella näyttää siltä, että nuorten asumisen epävarmuus ja asunnottomuus ovat yleistyneet tasaisesti ja lähes kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden tarkastelujaksolla.
41 Koulutukseen pääsy parantunut Varsinainen haku, 9.luokan päättäneiden haku saman vuoden syksyllä alkavaan koulutukseen, perusopetuksen oppimäärä pohjakoulutuksena, ei yksilöityjä oppimääriä eikä ulkomailla suoritettua koulutusta. Lähde: Vipunen, Opetushallitus
42 Nuorten kokemuksia koulutuksesta Eri opintolinjoja on ihan sikana, ja jotkin linjat ovat niin hassun nimisiä, etteivät ne kerro alasta mitään. Opintoohjaajien aika on rajallinen, joten jo peruskoulussa jää pitkälti oppilaan omalle vastuulle selvittää, mitä eri aloilla tehdään En mielestäni koskaan päätynyt väärälle alalle, sillä keskeyttämiseni johtui monesta tekijästä. Paniikkihäiriöni ei estä millään alalla työskentelyä, enemmänkin kyse on siitä, että minun pitää saada olla oikeanlaisessa ympäristössä oikeanlaisten, erityisesti tilannettani ymmärtävien, ihmisten keskellä. Näin ei valitettavasti ollut ensimmäisissä koulutusohjelmissani.
43 Koulutuksen ulkopuolisuus
44 Nuorten hyvinvoinnin kasautuminen alueellisesti, Helsingin peruspiirien keskinäinen eroavuus Vieraskieliset = Muun kuin suomen, saamen ja ruotsinkielisten osuus vuotiaista TK. Vain perusaste = Suomen ja ruotsinkieliset vuotiaat, jotka ovat suorittaneet vain perusasteen koulutuksen TK. Työttömät = vuotiaat, jotka pääasiallisessa toiminnan tilastoissa ovat työttömänä. TK. Työkyvyttömyyseläke = Työkyvyttömyyseläkkeen saajien osuus vuotiaista vuoden 2013 lopussa. Eläketurvakeskus ja Kela. Osallistuvuus = vuotiaiden nuorten osuus, jotka eivät opiskele lukiossa tai toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa vuonna TK. Toimeentulotuki = Toimeentulotukea vuonna 2014 saaneiden osuus vuotiaista. Hgin sote.
45 Koulutuksesta valmistuneiden sijoittuminen työhön Työttömien osuus tutkinnon suorittaneista vuosi valmistumisen jälkeen Toisen asteen tutkinnon suorittaneet Helsingissä, korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Helsingin seudulla.
46 Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista vuosi valmistumisen jälkeen
47 Henkilöä Alle 30-vuotiaiden työttömien määrä Helsingissä kuukausittain vuosina / Alle 25-v v Lähde: TEM
48 Elämäntaidot koulusta
49 Kolme neljästä Helsingin vuotiaasta arvioi vapaa-aikansa vähintäänkin kahdeksan arvoiseksi Tyytyväisyys vapaa-aikaan iän mukaan kouluarvosana-asteikolla 4-10 Lähde: Helsingin nuorisobarometri 2015, Helsingin lisäotos N=1002
50 Terrorismi, tulevaisuus ja sodat ovat vuotiaiden helsinkiläisnuorten huolenaiheita Kuvio: vuotiaita huolestuttavat asiat kieliryhmän mukaan Lähde: Helsingin turvallisuustutkimus 2015, julkaisematon
51 Itsenäistyminen - yhteenveto Toisen asteen koulutukseen pääsy on parantunut parin viime vuoden aikana Asumisen ongelmat kasvavat, kohtuuhintaisten pienten asuntojen pula jatkuu ja kohdistuu vaikeasti nuoriin Työllisyystilanne on vaikea nuorilla, vaikuttaa nyt myös korkeakoulututkinnon suorittaneisiin vastavalmistuneisiin Perheiden toimeentulossa isoja vaihteluita Helsingissä, itsenäistyvän nuoren kotoa saama taloudellinen tuki vaihtelee myös paljon Alueelliset erot ovat hitaasti pienentymässä joillakin mittareilla, erot kaventuvat heikompien alueiden kiriessä parempia kiinni Nuoret tietävät kenen puoleen kääntyä jos on vaikeuksia ja osaavat omasta mielestään tehdä omaan elämään liittyviä päätöksiä Nuoret suhtautuvat varsin myönteisesti tulevaisuuteensa Nuorten mielestä Helsingissä on hyvät mahdollisuudet kehittää itseään ja harrastaa Terrorismi, tulevaisuus ja sodat ovat vuotiaiden helsinkiläisnuorten huolenaiheita
52 Lisätietoja Helsingin kaupungin tietokeskus Sanna Ranto Stina Högnabba
Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin
LisätiedotHelsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta. Kuntamarkkinat Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä
Helsingin kaupunginosien turvallisuudesta ja turvallisuuden seurannasta Kuntamarkkinat 13.9.2018 Vesa Keskinen & Eija Pyyhtiä Miksi turvallisuustutkimus? Kaupunkitasoisia vertailuja tehdään Suomessa ja
LisätiedotHelsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu?
Helsingin toimintaympäristö Mitä meille kuuluu? Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 31.1.-1.2.2013 Asta Manninen ja Tieken asiantuntijat Maailman kaupunkiväestön alueellinen jakautuminen vuosina 1950,
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 30 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2004 Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 030/2004 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707
LisätiedotHELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.
TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten
LisätiedotHELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.
TILASTOJA 30 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2012 Suutarila Puistola Tuomarinky lä Jakomäki
LisätiedotUlkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen
Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotNuorten tilanne Helsingissä. Tilastoja marraskuu 2013
Nuorten tilanne Helsingissä Tilastoja marraskuu 2013 1 Nuoret 15-29-vuotiaat 15-29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 vuoden 2013 alussa, heidän osuutensa on 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan
LisätiedotHelsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007
Lisätiedott i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005
Lisätiedot2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN
2016:24 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2015 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2015 Sisällys Työttömyysaste kohosi lähes kaikilla Helsingin alueilla... 2 Alle 25-vuotiaiden
Lisätiedot2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014
2015:23 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2014 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2014 Työttömyysaste kohosi edelleen kaikilla Helsingin alueilla Helsingin työttömyysaste
LisätiedotHELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN
2017:5 Minna Salorinne HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2016 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2016 SISÄLLYSLUETTELO TYÖTTÖMYYSASTEESSA LASKUA JA NOUSUA HELSINGISSÄ ALUEITTAIN...
LisätiedotTyövoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto
LisätiedotTyöttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa
Tilastoja 2019:8 Minna Salorinne Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2018 lopussa Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Minna Salorinne Puh. (09) 310 36412 etunimi.sukunimi@hel.fi Helsingin kaupunki,
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2010
39 212 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ 2 1. Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingissä perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus kaupungin väestöstä on noin 7 prosenttia. sijoittui
Lisätiedottilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
Lisätiedot2018:13 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA. Hanna Ahtiainen TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN
2018:13 Hanna Ahtiainen HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2017 LOPUSSA TYÖTTÖMYYSASTE % HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 31.12.2017 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Östersundom Itä-Pakila Malmi
Lisätiedot0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 %
Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Ammatillinen keskiaste Helsinki Helsingin seutu pl Helsinki Suomi pl Helsingin seutu Lukiokoulutus Perusaste tai tuntematon
LisätiedotKaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa
Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous 18.1.2017 Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa HS 8.10.2016 sivu A6 Yleiskaava 2016 kaavaehdotuksen kartta PATOLA Kustaankartano OULUNKYLÄ Tutustu
LisätiedotHelsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2009 Kuvio1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä vuosina 19992006 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2006 6 5 Indeksi 1999=0 4 3 2 1 0
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
Lisätiedott i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 10 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 Helsingin työllisyystilanne oli vuonna 2007 varsin myönteinen. Työllisen työvoiman
LisätiedotLasten hyvinvointi Helsingissä
Lasten hyvinvointi Helsingissä katsaus hyvinvointiin 2017 30.3.2017 Sanna Ranto Tilannekatsaus Tilastotietokantaan www.hyvinvointitilastot.fi lasten hyvinvoinnin osalta on viety ne indikaattorit, joita
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
Lisätiedot(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA
(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona
Lisätiedott i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS NUORET ALUEITTAIN TILASTOJA 2013
HELSINGIN KAUPUNKI NUORISOASIAINKESKUS JA TIETOKESKUS 32 TILASTOJA 2013 TIEDUSTELUT Sini Askelo tietokeskus, p. tel. 09 310 36586 sini.askelo@hel.fi Harri Taponen nuorisoasiainkeskus, p. 09 310 89036,
Lisätiedot94 % 93 % 89 % 91 % 91 % 78 % vuotiaiden helsinkiläisnuorten. saada kavereita 96 % vahvistaa taitojaan itseään kiinnostavissa asioissa
15-29-vuotiaiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi 2016 Helsinkiläiset nuoret kokevat, että heillä on mahdollisuuksia: saada kavereita 96 % suuntautua itseään kiinnostavalle alalle (koulutus/työ) 91 % vahvistaa
Lisätiedot2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015
2015:20 EDUSKUNTAVAALIT HELSINGISSÄ 2015 Helsinkiläisistä äänioikeutetuista 75,1 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Se on hiukan vähemmän kuin vuonna 2011, jolloin äänestämässä kävi 75,5
Lisätiedot2018:2. Kuva 1. Helsingissä peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen tutkintoon johtavaan koulutukseen vuosina
218:2 Sanna Ranto NUORTEN KOULUTUS HELSINGISSÄ PERUSKOULUN JÄLKEINEN SIJOITTUMINEN Peruskoulun päättäneet Helsingissä peruskoulun päättää vuosittain reilu 5 oppilasta. Peruskoulun päättävien ikäluokkien
LisätiedotKotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja
Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste
LisätiedotNUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI
NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotSAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009
8 2011 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2009 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2009 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90, eli
LisätiedotTyövoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA
LisätiedotPaikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä
Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Faris Alsuhail (@AlsuhailFaris) Helsingin kaupunki Tietokeskus faris.alsuhail@hel.fi 050
LisätiedotTyövoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 17 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2002 ja ennakkotiedot 2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-449-4 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA
Lisätiedott i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2010 t i l a s t o j a 22 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Tutkinnon suorittaneet
Lisätiedot2015:18. SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013
2015:18 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIt HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2013 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa Helsinkiläisten terveydentila on parempi
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotNuorten koulutus Helsingissä
Tilastoja 2018:23 Sanna Ranto Nuorten koulutus Helsingissä - Tilanne peruskoulun päättämisen jälkeen Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Sanna Ranto, Puh. 09 310 36408 etunimi.sukunimi@hel.fi Helsingin
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia 11.12.2018 Kaupunkistrategia Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki. Tällä se luo parhaat urbaanin elämän edellytykset asukkailleen ja vierailijoilleen. Jokainen
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 36 Timo Äikäs VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/mika Lappalainen Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-790-6
Lisätiedot2015:22. 2014:xx VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2013 lopussa
2015:22 2014:xx VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2013 lopussa Helsinkiläisistä 25 64-vuotiaista 81 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
Lisätiedot2015:11. Elise Haapamäki ja Sanna Ranto. Päivähoidon käyttö
215:11 Elise Haapamäki ja Sanna Ranto Varhaiskasvatus ja lasten hoidon tuet helsingissä Päivähoidon käyttö Vuonna 214 Helsingin kunnan ylläpitämissä päiväkodeissa oli yhteensä 22 911 lasta ja perhepäivähoidossa
LisätiedotMitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?
Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs
LisätiedotSairastavuus- ja kansantauti-indeksit koko Helsingissä ja peruspiireittäin 2017
Tilastoja 2018:21 Hanna Ahlgren-Leinvuo Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit koko Helsingissä ja Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Hanna Ahlgren-Leinvuo, Puh. 040 334 7382 etunimi.sukunimi@hel.fi
Lisätiedot2017:4 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa
2017:4 Sanna Ranto VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2015 lopussa Helsinkiläisistä25 64-vuotiaista81prosenttiaolisuorittanutjonkinperusasteenjälkeisentutkinnonvuoden2015lopussaTilastokeskuksentutkintorekisterinmukaan.Keskiasteentutkinto,eliylioppilastutkinto
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotSAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN
2016:40 SAIRASTAVUUS- JA KANSANTAUTI-INDEKSIT HELSINGISSÄ PERUSPIIREITTÄIN 2015 Sairastavuus ja kansantauti-indeksit Helsingissä ja suurissa kunnissa Kuva 1. Vakioitu sairastavuusindeksi ja sen osaindeksit
LisätiedotNuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä
Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotOulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
Lisätiedotverkkojulkaisuja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Timo Äikäs HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN Verkkojulkaisu ISSN ISBN
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 40 Timo Äikäs VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN Helsingin kaupungin kuvapankki/juhani Seppovaara Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-586-5
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotAsuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 tilastoja 40 Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008 TIEDUSTELUT Leena Hietaniemi E-mail etunimi.sukunimi@hel.fi Osoite PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki
LisätiedotMilloin kotoutuminen on onnistunut?
Milloin kotoutuminen on onnistunut? Kotona Suomessa valtakunnallinen hankepäivä 7.6.2017 Pasi Saukkonen Työ on maahanmuuttajalle yksi tärkeimmistä avaimista hyvään kotoutumiseen. Jos ovet työelämään eivät
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotHyvä vapaa-aika. -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017
Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja 2013 2017 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Itä-pakila Malmi Kaarela Länsi-pakila Pukinmä ki Mellunkylä Pitäjänmäki Oulunkylä Maunula Latokartano Ha aga Myl lypuro
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS. tilastoja. Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 8 tilastoja Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007 TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Leena Hietaniemi, p. 09 310 36404 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE
LisätiedotMaahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki
Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten
Lisätiedot2018:11 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ. Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2016 lopussa
2018:11 Sanna Ranto VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE HELSINGISSÄ Koulutustaso Helsingissä ja sen seudulla vuoden 2016 lopussa Helsinkiläisistä 25 64-vuotiaista 81 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
Lisätiedottilastoja VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2008 40 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE ALUEITTAIN KOULUTUSTASON MUUTOS Helsingin, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien asukkaiden koulutustaso on korkea. Lähes
LisätiedotSairastavuusindeksi Helsingissä ja peruspiireittäin 2007
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 19 2009 Kaarela Suutarila Itä-Pakila Malmi Pukinmäki Länsi-Pakila Puistola Jakomäki Mellunkylä Sairastavuusindeksi 2007 Koko maa = 100; Helsinki 90 Yli 100 (6)
LisätiedotEnnakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011
7 2011 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2010 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2010/2011 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2010 Vuodenvaihteessa 2010/2011 Helsingissä asui
LisätiedotVäestön koulutusrakenne Helsingissä vuonna 2017
Väestön koulutusrakenne Helsingissä vuonna 2017 Suvi Määttä Tilastoja 2019:10 Tiedustelut Suvi Määttä, p. 040 5887891 etunimi.sukunimi(at)hel.fi Julkaisija Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus
LisätiedotNuoren tukeminen on poikiva sijoitus
Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000
LisätiedotToisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
LisätiedotUlkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku:
Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku: Työryhmässä mukana: Nupoli, Tyttöjen Talo, Ohjaamo, Opiskelija- ja kouluterveydenhuolto, Vamos, Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut,
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely päivähoidossa tai kerhossa aloittaneiden lasten vanhemmille 2013
Aloittaneiden kyselyn ja kaikille vanhemmille suunnatun asiakastyytyväisyyskyselyn raportit 2013 Asiakastyytyväisyyskysely päivähoidossa tai kerhossa aloittaneiden lasten vanhemmille 2013 Keskiarvotaulukko
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA Vesa Saarikoski Yhdessä kohti uutta Jyväskylän koulutuskuntayhtymän perehdytys- ja talousarvioseminaari 5.10.2017 Valtion talousarvioesitys
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotEnnakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012
7 2012 Ennakkotietoja Helsingin väestönmuutoksista vuonna 2011 ja väkiluvusta vuodenvaihteessa 2011/2012 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingissä vuonna 2011 Vuodenvaihteessa 2011/2012 Helsingissä asui
LisätiedotYli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki
Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat
LisätiedotHyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017
Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 Anna Anttila, tutkija (FT, kulttuurien tutkimus) Eeva Ahtee, projektipäällikkö (KM) 20.11.2014 Hyvä vapaa-aika -hanke 2013 2017 Tavoitteena on: Saada
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotKuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien
Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille
Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012
LisätiedotUlkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 26 SYYSKUU 17 Kouluterveyskyselyssä vuonna 17 Päälöydökset Ulkomaista syntyperää olevat nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä. Ryhmän sisältä löytyy merkittäviä hyvinvointieroja mm.
LisätiedotSivistys- ja henkilöstötoimi. Valtuustoseminaari 15. 16.11.2012 Ritva Viljanen
Sivistys- ja henkilöstötoimi Valtuustoseminaari 15. 16.11.2012 Ritva Viljanen Nuorten syrjäytyminen pääkaupunkiseudulla 14 400 nuorta (15 29 -vuotiaita) kateissa (23 % koko maan syrjäytyneistä nuorista)
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
Lisätiedot