SFS 90 vuotta Mistä kaikki alkoi s. 4. Lausuntopyyntöpalvelu avattu s. 9. Jalanjälkistandardit tutuiksi s. 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SFS 90 vuotta Mistä kaikki alkoi s. 4. Lausuntopyyntöpalvelu avattu s. 9. Jalanjälkistandardit tutuiksi s. 14"

Transkriptio

1 SFS 90 vuotta Mistä kaikki alkoi s. 4 Lausuntopyyntöpalvelu avattu s. 9 Jalanjälkistandardit tutuiksi s. 14

2 Pääkirjoitus Standardeista suurta hyötyä yhteiskunnalle Standardit eivät hyödytä yksin yrityksiä. Julkishallinto ja sitä kautta koko yhteiskunta hyötyy myös monin tavoin standardeista. Ensinnäkin standardien ansiosta lainsäädäntötyö kevenee ja säädösten ylläpito helpottuu. Tämä huomattiin jo 1980-luvulla EU:ssa, kun tehtiin yksityiskohtaisia teknisiä säädöksiä. Niiden teko kesti ja jo ilmestyessään säädökset saattoivat olla vanhentuneita. Tästä syystä EU:ssa päätettiin jatkossa pyrkiä säädöksissä teknisessä harmonisoinnissa rajoittumaan olennaisiin pakollisiin vaatimuksiin ja jättää yksityiskohtaisten teknisten ratkaisujen pohtiminen standardisoimisjärjestöjen huoleksi tekemättä kuitenkaan syntyviä standardeja pakollisiksi Suomessa tämä käytäntö on yleistynyt direktiivien kansallisen voimaansaattamisen myötä. Käytäntöä on Suomessa sovellettu aiemminkin ja sovelletaan edelleen kansallisessa lainsäädännössä. Esimerkiksi sähköturvallisuudessa nojataan paljon SFS 6000 sarjan standardeihin ja standardiin SFS 6002 säädösten käsittäessä vain olennaiset vaatimukset. Kun standardeja käytetään paljon säädösten tukena, sillä osaltaan varmistetaan, että elinkeinoelämän ääntä on kuultu. Kansalaisten elinympäristö paranee ja yhteiskunnan infrastruktuuri kehittyy standardien avulla tehokkaasti. Erityisesti turvallisuus-, terveys- ja ympäristöasioissa standardien hyödyntäminen tuo tuloksia. Hyvä esimerkki on ISO standardisarja. Se on huomattavasti laajemmin käytössä kuin viranomaisten luoma EMAS-järjestelmä. Tulityöturvallisuus on puolestaan olennaisesti parantunut standardin SFS 5900 käyttöönoton jälkeen. Älykkään infrastruktuurin luomisessa yhteiskuntaan ovat standardit välttämättömiä. Suomen kansainvälinen kilpailukyky paranee standardien ansiosta. Standardit auttavat tuotteiden vapaassa liikkuvuudessa yhtenäistäessään tuotevaatimuksia. Uudet luovat ideat eivät vielä riitä menestykseen. Uusien tuotteiden markkinoille pääsyssä standardeilla on ratkaiseva merkitys. Standardien merkitys julkishallinnolle kävi selvästi ilmi SFS:n kokouskeskuksessa 13. toukokuuta järjestetyssä ympäristöanalytiikan standardien seminaarissa. Siinä ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön edustajat kumpikin sanoivat suoraan, että standardeilla on suuri merkitys säädösten tukena. Tällä kertaa oli kyse jätelainsäädännöstä ja lannoitelainsäädännöstä. Julkisissa hankinnoissa hyödynnetään myös paljon standardeja. Tässä numerossa kerrotaan uudesta EN-standardista, joka auttaa tekemään esteettömiä (design for all) IT-hankintoja. Edellisessä SFS-tiedotuksen numerossa Tukesin pääjohtaja puolestaan sanoi, että standardit ovat Tukesin tuotevalvonnan tärkeä tuki. Kun julkishallinto paljon hyötyy standardeista, tulisi sen myös tuntuvalla panoksella osallistua standardisointiin. Se ei voi vain vierestä seurata ja odottaa valmiita standardeja. Tätä ei kaikilla aloilla ole vielä riittävästi ymmärretty. Toivoa sopii, että standardien merkitys tulevaisuudessa oivalletaan julkisella sektorilla entistä paremmin. SFS-tiedotus Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n asiantuntijalehti 46 vuosikerta 1/2014 JULKAISIJA Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Puh TOIMITUS Pekka Järvinen, päätoimittaja Puh Jyrki Alanko, toimitussihteeri Puh Malminkatu 34, Helsinki TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Ihanus, Pekka Järvinen, Pekka Pellinen KUSTANTAJA Stellatum Oy, PL 20, Helsinki TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi. Tilaajapalvelu/SFS-tiedotus, PL 115, Forssa puh , ILMOITUSMARKKINOINTI Stellatum Oy/Anne Paavilainen Puh , TILAUSHINNAT SUOMESSA 2014 (viisi numeroa/vuosi) Kestotilaus 62,70 euroa (laskutusväli 12 kuukautta), 12 kuukauden määräaikaistilaus 70,40 euroa, irtonumero 14,50 euroa. Tilaushinnat sis. 10 % alv. TILAUSEHDOT Hinnat ovat voimassa vuonna 2014 Suomeen tehtyihin tilauksiin. Kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai irtisanoo tilauksen. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. Kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua. Jos tilaaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson alkamisen jälkeen, on hän velvollinen maksamaan irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt lehdet. Jos laskutusjakso tai maksueriä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään maksetun jakson loppuun. Osoitetietoja käytetään ainoastaan Stellatum Oy:n omassa toiminnassa. ASIAKASREKISTERI Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. TAITTO Annu Pörhönen / A&M Mediapartners PAINOTYÖ Hämeen Kirjapaino Oy ISSN ISSN-L Kannen kuva: 90 vuotta sitten perustettu SFS toimi alkuvuodet tässä talossa osoitteessa Eteläranta 12. Kuva: Jyrki Alanko. Jyrki Alanko, SFS 2 SFS-tiedotus

3 Tässä numerossa Älykäs liikenne vaatii omat standardinsa s Standardeista suurta hyötyä yhteiskunnalle 4 SFS 90 v. - Mistä kaikki alkoi? 6 Merkkipaaluja 6 Kierrätyspolttoainestandardit käsikirjaan 7 Apua esteettömien IT-laitteiden ja -palveluiden hankintoihin 7 SFS-käsikirjojen uusia tuulia 8 SFS:n vuosi Asiakirjantuhoojien turvaluokitus muuttunut 23 Johtamisen standardit 24 SÄHKÖALAN UUTISET Sähköteknisen standardisoinnin Work Shop 2014 onnistui yli odotusten 25 Uudet energiamuodot tarvitsevat omat standardit 26 Hyvinvointia sähköllä Visio Sähköturvallisuusstandardi SFS 6002 uudistetaan 26 Sähköalan suomenkieliset termit IEC:n termipalveluun 8 Kaihtimien naruissa piilee vaara lapsille 9 STANDARDISOINTIIN VAIKUTTAMINEN Standardien kommentointi nyt entistä helpompaa 10 Nyt standardisoidaan myös palveluita 12 Iltapäiväseminaarissa pureuduttiin ympäristöanalytiikan standardeihin 14 ISO sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi 15 Standardit kyberturvallisuuden tukena 16 Asenne yleisin syy tapaturmiin 17 Casablancassa linjattiin TTT-järjestelmästandardin sisältöä 19 Älykäs liikenne vaatii omat standardinsa 20 SFS kumonnut vanhentuneita ilmanlaadun SFS-standardeja 21 Kysy vielä jotain SFS-tiedotus

4 SFS 90 v. - Miten kaikki alkoi? Suomen Standardisoimislautakuntaa, nykyisen liiton edeltäjää, ryhdyttiin perustamaan Suomen Konepajainsinööriyhdistyksen aloitteesta. Konkreettinen tilaisuus tarttua asiaan tuli eteen tammikuussa Veijo Åberg, Oy Spiritus Historiae Ab Puolustusministeriön insinööriosaston päällikkö, everstiluutnantti Knut Solin lähetti maan suurimmille metallitehtaille ja konepajoille kiertokirjeenä kyselyn, jossa tiedusteltiin, kuinka kiinnostuneita yritykset olivat toimintansa standardisoimisesta ja missä määrin ne olivat yhdenmukaistaneet esimerkiksi piirustusten laatimisen, ainesmerkinnät, mitat ja toleranssit. Kirje sai yrityksissä varsin vaimeasti vastakaikua, mutta Konepajainsinööriyhdistys otti sen käsiteltäväksi kokouksessaan. Yhdistyksen mielestä standardisointikysymystä oli lähestyttävä toisella tavalla. - Tehtävä, johon kiertokirje luultavasti viittaa, olisi asetettava laajemmalle pohjalle ja valmisteltava kokoamalla materiaalia ulkomailta, pyytämällä taloudellista tukea valtiolta ja suuremmilta yksityisiltä yrityksiltä sekä toteutettava yhteistyössä muiden teknisten yhdistysten kanssa, sanoi yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja ( ) Robert Lavonius kokouksessa. Viranomaiset mukaan Konepajainsinööriyhdistyksen edustajat ottivat yhteyttä everstiluutnantti Soliniin ja esittivät hänelle valtion viranomaisten ja yksityisen teollisuuden yhteistyötä standardisoinnissa. Solin kiinnostui ehdotuksesta heti. Päätettiin, että Suomen Konepajainsinööriyhdistys kutsuisi koolle kokouksen keskustelemaan suomalaisen standardisoimistyön järjestämisestä. Kokous pidettiin 11. toukokuuta 1922, ja edustettuina olivat yhdistyksen ja puolustusministeriön lisäksi Valtionrautatiet, Merenkulkuhallitus, Tekniska Föreningen i Finland ja Suomalaisten Teknikkojen Seura. Kaikki olivat yhtä mieltä tehokkaan ja keskitetyn standardisoimistyön tarpeellisuudesta. Konepajainsinööriyhdistyksen mielestä työ oli rajoitettava koskemaan lähinnä metalliteollisuutta. Kokous päätti kuitenkin ulottaa standardisoimistyön kattamaan heti kaikki ne teollisuudenalat, jotka halusivat taloudellisesti tukea työtä. Kokouksessa asetettiin kuusihenkinen toimikunta valmistelemaan suunnitelmaa työn järjestämiseksi. Toimikunta sai komean nimen Standardisoimiskysymystä Suomessa valmisteleva komitea, ja sen puheenjohtajaksi nimettiin Voima- ja Polttoainetaloudellisen Yhdistyksen toimitusjohtaja Karl Strömberg. Esitys valmistui ripeästi Komitea laati ripeästi esityksen suomalaisen standardisointijärjestelmän luomisesta. Syyskuun alussa 1922 valmistuneessa lausunnossaan komitea ehdotti perustettavaksi standardisoimis- ja normaloimislautakunnan. Sen alaisena toimisi pysyväinen standardisoimistoimisto, joka hoitaisi lautakunnan asioiden valmistelun. Käsiteltäväksi otettavat standardisointikysymykset annettaisiin toimiston sekä kunkin alan ammattimiesvaliokunnan tutkittavaksi, minkä jälkeen lautakunta voisi vahvistaa standardit. Mallia otettiin ulkomaisista esikuvista. Ensimmäinen kansallinen standardisoimisjärjestö oli perustettu Isoon-Britanniaan Helsingin Sanomien uutinen Standardisoimislautakunnan perustamisesta lauantaina (BSI) jo vuonna Saksan DIN perustettiin vuonna 1917, ja 1910-luvun lopulla ja 1920-luvun alkuvuosina järjestöjä syntyi kymmeniin teollisuusmaihin. Ruotsiin perustettiin oma standardisoimisjärjestö (SIS) vuonna Valmistelevan komitean tavoitteena oli, että Suomen valtio kustantaisi puolet standardisoimislautakunnan budjetista ja yksityinen teollisuus toisen puolen. Komitea yritti syksyllä 1922 turhaan saada valtion rahoitusta kääntymällä useiden kansanedustajien puoleen. Yhteys valtiovarainministeri Risto Rytiin sekä kauppa- ja teollisuusministeri Aukusti Ahoon tuotti paremman tuloksen, ja valtion vuoden 1924 budjettiin tuli määräraha perustettavalle standardisoimislautakunnalle. Kun lisäksi Suomen Teollisuusliitto ja muutamat yritykset antoivat pienempiä avustuksia, oli lautakunnan perustamiselle taloudellinen pohja. Perustava kokous Suomen Standardisoimislautakunnan (Finlands Standardiseringskommission, SFS) säännöt ja työjärjestys hyväksyttiin komitean ja silloisen Kauppa- ja Teollisuushallituksen yhteisessä kokouksessa , ja lautakunnan perustava kokous pidettiin Kauppa- ja Teollisuushallituksen tiloissa Helsingissä. 4 SFS-tiedotus

5 SFS toimi alkuvuodet tässä talossa Helsingissä, jonka nykyinen osoite on Eteläranta 12. Standardisoimislautakuntaan valittiin 19 jäsentä, jotka edustivat valtionhallinnon eri haaroja, teollisuuden järjestöjä sekä insinöörijärjestöjä ja Teknillistä Korkeakoulua. Lautakunnan väliaikaiseksi puheenjohtajaksi valittiin Karl Strömberg ja hänen kieltäydyttyään työesteiden vuoksi sitoutumasta pidemmäksi aikaa varsinaiseksi puheenjohtajaksi valittiin syksyllä 1924 insinööri John Sandholm. Suomen Standardisoimislautakunnan toimisto avattiin 1. lokakuuta 1924 osoitteessa Länsiranta (nyk. Eteläranta) 12. Standardisoimislautakunnan sihteeriksi ja aluksi ainoaksi toimihenkilöksi palkattiin 26-vuotias sähköinsinööri Alfons Willberg. Hän hoitikin tehtävää seuraavat 38 vuotta. Toiminta aloitettiin vaatimattomilla resursseilla, mutta tuloksia syntyi nopeasti. Suomen Standardisoimislautakunta vahvisti ruuvien metrisiä kierteitä sekä Whitworth-kierteitä koskevat standardit 19. maaliskuuta Niistä tulivat ensimmäiset viralliset SFS-standardit. Ensimmäinen SFS-standardi käsitteli Whitworth-kierteitä.

6 SFS 90 v. Merkkipaaluja historiasta Kierrätyspolttoainestandardit käsikirjaan 1924 Suomen Standardisoimislautakunta perustettiin 1925 Ensimmäinen SFS-standardi 1926 ISOn edeltäjä ISA perustettiin 1935 Kirjasto ja tiedotuspalvelu perustettiin 1936 Oma merkki standardisoitujen tuotteiden valmistajille 1939 Kansainvälinen standardisointikonferenssi Helsingissä 1942 Säädettiin standardisoimislaki 1947 Suomen Standardisoimisliitto perustettiin 1947 Kansainvälinen Standardisoimisjärjestö ISO perustettiin 1951 Valtioneuvosto vahvisti SFS-merkin käyttöä koskevat määräykset 1958 SFS:n puheenjohtaja professori E. Wegelius valittiin ISOn puheenjohtajaksi vuosiksi Suomelle ensimmäinen ISOn sihteeristö, paperikomitean alakomitea ISOn yleiskokous Helsingissä, CEN perustettiin 1962 SFS CENin jäseneksi 1969 SFS-tiedotus-lehti alkoi ilmestyä 1970 SFS-standardien määrä yli kappaleen rajapyykin 1971 SFS:n hallituksen ja Standardisoimislautakunnan tehtävät erotettiin 1971 INSTA perustettiin 1978 SI-järjestelmä virallisesti käyttöön Suomessa 1980 GATT-tiedotuskeskus Standardisoimisliittoon 1982 Tavaraselosteliiton toiminta Standardisoimisliittoon 1985 EEC teki päätöksen uudesta menettelystä teknisessä harmonisoinnissa 1989 CENin yleiskokous Helsingissä 1990 SFS myönsi ensimmäisen laatujärjestelmäsertifikaatin, pohjoismainen ympäristömerkintä SFS:n hoidettavaksi, Suomelle ensimmäinen CENin TC 1993 EU:n ympäristömerkki SFS:n hoidettavaksi 1995 SFS otti käyttöön omat www-sivut 1997 Sertifiointitoimintoja varten perustettiin SFS-Sertifiointi Oy 1998 SFS-standardien määrä yli kappaleen rajapyykin 2001 Avattiin liiton oma verkkokauppa 2002 SFS-sertifiointi Inspecta Oy:lle, SFS:stä Inspectan osakas 2004 Painettujen julkaisujen tuotanto ulkoistettiin, Print-on-Demand käyttöön tuotannossa 2007 SFS myi Inspecta Oy:n osakkeet, IT-standardisointi SFS:ään 2008 Standardisointia edistävä projektirahoitus aloitettiin 2009 Liitto Kamppiin omiin tiloihin osoitteeseen Malminkatu Ympäristömerkinnät SFS:ltä Motiva Services Oy:n hoidettavaksi 2013 EU:n standardisointiasetus voimaan 2014 SFS 90 v. Pertti Isoniemi, YTL YTL:n toimialaan kuuluvista kierrätyspolttoaineita käsittelevistä standardeista on juuri julkaistu kaksiosainen SFS-käsikirja (SFS-käsikirja 34-1 ja -2). Käsikirjoihin on koottu kaikki komitean CEN/TC 343 laatimat julkaisut, yhteensä 32 julkaisua. Uunituoreet kappaleet käsikirjoista annettiin mukaan ympäristöministeri Ville Niinistön Brasilian matkalle. Ministeri Niinistön vetämälle vienninedistämismatkalle osallistui noin 30 suomalaista yritystä. Matkan pääaiheena oli puhdasteknologia (cleantech), joka tähtää ympäristöhaittojen vähentämiseen mm. jätteiden osalta. Suomalaisilla on osaamista kaivosteknologiassa ja jätehuollossa. Kierrätyspolttoainestandardit on laadittu avuksi jätteiden hyödyntämiseen kierrätyspolttoaineena. Kierrätyspolttoaineiden tuotannolla ja jätteiden energiahyödyntämisellä tuetaan jätteiden ja sivutuotteiden hyötykäyttöä ja samalla ehkäistään jätteiden kaatopaikkasijoitusta. Kierrätyspolttoainetta voidaan valmistaa yhdyskuntien, yritysten ja teollisuuden polttokelpoisista, kuivista, kiinteistä ja syntypaikoilla lajitelluista jätteistä. Käsikirjassa esitetään kierrätyspolttoaineisiin liittyvät keskeiset asiat, kuten terminologia, luokittelu, laadunhallinta ja SRF:n tekniset määrittelyt. Tämä antaa pohjan tuottajan ja käyttäjän väliselle yhteisymmärrykselle. On tärkeää, että kierrätyspolttoaineiden karakterisointiin ja luokitteluun käytettävät menetelmät on standardisoitu, validoitu ja hyväksytty niiden osapuolten toimesta, jotka osallistuvat SRF-markkinoihin. Lisätietoja antaa standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi, Ympäristöministeri Ville Niinistö antoi SFS:n kierrätyspolttoainekäsikirjat isännilleen Brasilian vienninedistämismatkalla. 6 SFS-tiedotus

7 SFS-käsikirjojen uusia tuulia Reetta Riikonen, SFS Apua esteettömien IT-laitteiden ja -palveluiden hankintoihin Accessibility requirements suitable for public procurement of ICT products and services in Europe on ensimmäinen eurooppalainen tietotekniikan esteetömyyttä käsittelevä standardi. Tämä standardi EN on suunnattu käytettäväksi erityisesti julkishallinnon ja muiden julkisen sektorin toimijoiden hankinnoissa. Esteettömyydellä halutaan varmistaa, että kaikki pääsevät käsiksi sähköiseen tietoon ja että kaikki voivat käyttää sähköisiä palveluita. Standardissa kiinnitetään huomiota kaikenlaisiin esteettömyyteen vaikuttaviin tekijöihin käyttäjien erilaisista kyvyistä lähtien aina laitteen fyysiseen sijaintiin saakka. Standardiin on koottu tarvittavat toiminnalliset vaatimukset, joita noudattamalla tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät laitteet ja palvelut ovat esteettömiä sellaisenaan tai niitä on mahdollista käyttää helppokäyttötoimintojen avulla. Standardin täydennykseksi on laadittu kolme teknistä raporttia, TR , TR ja TR Yhdessä standardin kanssa ne muodostavat vaatimukset, joita voidaan soveltaa hyvin laajalti tieto- ja viestintätekniikan laitteisiin ja palveluihin, esimerkiksi tietokoneisiin, älypuhelimiin, lippuautomaatteihin, internetsivuihin ja sähköpostijärjestelmiin. Standardi EN on tällä hetkellä tietotekniikan esteettömyysstandardeista parhaiten ajan tasalla. Vaikka vaatimukset esteettömyydestä on määritelty niin, että ne sopivat erityisesti julkisiin hankintoihin, voi standardia hyödyntää myös yksityisen puolen hankinnoissa. Standardi EN julkaistiin helmikuussa Se laadittiin Euroopan komission toimeksiannosta (Mandaatti 376). Standardia on ollut kehittämässä kansainvälinen asiantuntijaryhmä, jossa on jäseniä sekä teollisuudesta että erilaisista kuluttajia ja erityisryhmiä edustavista järjestöistä. Standardin julkaisivat yhdessä eurooppalaiset standardisointiorganisaatiot CEN, CENELEC ja ETSI. CEN, CENELEC ja ETSI ovat varmistaneet, että asiakirjan esteettömyysvaatimukset ovat yhdenmukaiset muiden yleisesti käytössä olevien esteettömyysvaatimusten kanssa. Eurooppalainen standardi EN on ladattavissa maksutta ETSIn verkkosivuilla osoitteessa Standardi on englanninkielinen. (CEN/SLA) freeimages.com SFS-käsikirjat juhlivat hiljattain nelikymmenvuotista taivaltaan. Niillä on ollut kysyntää kautta vuosien ja valikoima on laajentunut kattamaan myös muita kuin perinteisiä standardisoimisalueita. Käsikirjat ovat useimmiten jonkin aihepiirin standardipaketteja, mutta muunkinlaisia käsikirjoja on. Viimeisen puolentoista vuoden aikana on tehty tuotestrategiatyötä, jotta käsikirjat vastaisivat vieläkin paremmin asiakkaiden tarpeita. Niihin pyritään jatkossa saamaan entistä enemmän lisäarvoa, kuten asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleja tai muuta selventävää tietoa. Uudet julkaisumuodot auttavat tulevaisuudessa luomaan käsikirjoista helpommin vaikkapa standardien tiivistelmiä sisältäviä paketteja. Myös sähköisiä käsikirjoja kehitetään. Tuotestrategiatyön tuloksena päätettiin myös luopua erillisistä oppilaitoskäsikirjoista. Jatkossa opiskelijat ja oppilaitokset saavat hyvän alennuksen tavallisista käsikirjoista. Uutuutena tuotevalikoimaan tulevat kurssikirjat, joita koulutusorganisaatiot voivat tilata räätälöityinä pitämilleen kursseille. Viimeisenä silauksena käsikirjat saavat modernit kannet, ja jatkossa niiden koko on aina A4. Vakiokokoon siirryttiin mm. saadun asiakaspalautteen perusteella. SFS-tiedotus

8 SFS:n vuosi 2013 SFS vahvisti vuonna 2013 kaikkiaan SFS-standardia. Standardeja julkaistiin suomeksi käännettynä 257 kappaletta. SFS-standardeja oli vuoden 2013 lopussa kappaletta. SFS laati standardeja yhteistyössä 12 toimialayhteisön kanssa. Suomeksi julkaistuista SFS-standardeista Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksen laatimia oli 39 %, Yleisen Teollisuusliiton laatimia 15 %, SFS:n laatimia 14 %, Rakennustuoteteollisuuden laatimia 13 %, sähköalan SESKOn laatimia 7 % ja muiden toimialayhteisöjen laatimia 12 %. SFS:n liikevaihto oli kuluneena vuonna 4,93 miljoonaa euroa, joka on 1,4 % suurempi kuin vuonna Myyntitulojen osuus toiminnan rahoituksesta oli 62 %. Tarkemmat tiedot SFS:n toiminnasta vuonna 2013 löytyvät SFS ry:n kuluneen vuoden vuosikertomuksesta. Se on sähköisessä muodossa SFS:n www-sivuilla kohdassa Hyödyllisiä aineistoja Yleismateriaali. (JA) Asiakirjatuhoajien turvaluokitus muuttunut Kaihtimien naruissa piilee vaara lapsille Asiakirjatuhoajien turvaluokituksessa käytettävä standardi on muuttunut. Uusi standardi on DIN Aiemman viiden turvaluokan sijaan standardi määrittelee seitsemän luokkaa. Luokkaan P-1 kuuluvat yleistietoa sisältävät dokumentit. Huippusalaisen tiedon tuhoamiseen tarvitaan turvaluokan P-7 laite. Ensimmäistä kertaa standardi määrittelee materiaaliluokat käsittäen myös informaation määrän (paperiasiakirjat, optiset, magneettiset tai elektroniset materiaalit sekä kovalevyt). Asiakirjat on mahdollista tuhota itse paikan päällä. Materiaalille on tehtävä riskianalyysi, jonka perusteella määritellään tuhoamisen taso. Jos tuhottavana on eri turvallisuustason materiaaleja ne on lajiteltava. Jos tämä ei ole mahdollista materiaalit on tuhottava korkeimman turvaluokan mukaan. (JA) Jyrki Alanko, SFS Ikkunoiden kaihtimien vaatimukset ovat tiukentuneet. Uusitut vaatimukset pyrkivät erityisesti vähentämään onnettomuusriskiä, joka liittyy kaihtimien naruihin. Euroopassa ja Yhdysvalloissa on vuosien mittaan tapahtunut satoja kuolemaan johtaneita, erilaisista kaihtimista ja rullaverhoista johtuneita kuristumisonnettomuuksia. Useimmat kaihtimien naruihin liittyvät tapaturmaiset kuolemat tapahtuvat makuuhuoneissa ja koskevat 2 3 vuoden ikäisiä lapsia. Standardisoimisliiton vahvistamaan uusittuun standardiin SFS-EN on kirjattu vaatimukset onnettomuusriskin minimoimiseksi. Kaihtimet on suunniteltava sellaisiksi, että niiden naurujen on pysyttävä pikkulasten ulottumattomissa. Tarvittaessa on käytettävä teknistä ratkaisua, joka poistaa kuristumisvaaran. Tähän on tarjolla useita vaihtoehtoja. Kuristumisvaarasta on varoitettava kaihtimien käyttöohjeissa. Standardin SFS-EN lisäksi on valmistunut kaksi kaihtimien testimenetelmiä käsittelevää standardia (SFS-EN ja SFS-EN 16434). Standardit on laadittu Euroopan komission vuonna 2012 esittämän pyynnön perusteella. Standardien viitetiedot on tarkoitus julkaista EU:n virallisessa lehdessä tuoteturvallisuusdirektiiviin (2001/95/EY) liittyvinä standardeina. Standardit laadittiin CENin teknisen komitean 33 työryhmässä 3, joka käsittelee kaihtimia. Työhön osallistui kaihtimien valmistajia, testauslaboratorioita ja lapsiturvallisuuden asiantuntijoita. CEN on ollut myös läheisessä yhteistyössä Itävallan, Kanadan ja Yhdysvaltojen tuoteturvallisuusviranomaisten kanssa standardien laadinnassa. Tukes valvoo Suomessa markkinoilla olevien kaihtimien turvallisuutta. 8 SFS-tiedotus

9 Standardisointiin vaikuttaminen Standardiehdotusten kommentointi on nyt entistä helpompaa Virve Ukkonen, SFS Uusi standardiehdotusten Lausuntopyyntöpalvelu on avattu Kesäkuussa on otettu käyttöön SFS:n Lausuntopyyntöpalvelu-verkkosivu, joka mahdollistaa lausuntovaiheessa oleviin standardiehdotuksiin tutustumisen ja niiden sisällön kommentoimisen suoraan palvelun kautta. Kuka tahansa voi lukea lausuntokierroksella olevia standardiehdotuksia ja vaikuttaa niiden sisältöön antamalla oman mielipiteensä ja muutosehdotuksensa. Uusi Lausuntopyyntöpalvelu korvaa aiemmin käytössä olleen SFS:n Lausuntopyynnöt pdf-listauksen. Lausuntopyyntökierroksella olevat standardiehdotukset on mahdollista hakea joko tunnuksen tai nimen avulla. Ehdotuksia voi myös selata toimialayhteisöjen mukaan lajiteltuna. Eniten lukijoita kiinnostaneet standardiehdotukset näkyvät sivun alalaidassa. Lausuntopyyntöpalvelusta voi tilata sähköpostiin ilmoituksen tietyn toimialayhteisön uusista lausuntokierrokselle tulleista standardiehdotuksista tai vaikka kaikista. Voit myös lähettää palvelun kautta vinkin kollegalle kiinnostavasta standardiehdotuksesta ja pyytää häntä kommentoimaan sitä. Palvelun käyttö vaatii rekisteröitymisen Standardiehdotuksesta kiinnostuneen lukijan täytyy rekisteröityä Lausuntopyyntöpalvelun käyttäjäksi. Rekisteröitynyt käyttäjä voi tallentaa omia kommentteja ja palata myöhemmin jatkamaan kommenttiensa kirjaamista. Muiden antamia kommentteja ei voi nähdä. Lausunnolla olevan standardiehdotuksen vastuuhenkilö toimialayhteisöstä saa sähköpostitse ilmoituksen annetuista kommenteista. Hänen tehtävänä on viedä annetut kommentit mahdollisen kansallisen seurantaryhmän käsiteltäväksi. Sinäkin voit vaikuttaa! Linkki palveluun on SFS:n kotisivulla. Palvelu on www-osoitteessa SFS-tiedotus

10 Nyt standardisoidaan myös palveluita Risto Pulkkanen, SFS Tänään standardisoinnissa korostetaan tarvetta palvelujen standardisointiin. Eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN on julkaissut oppaan palvelujen standardisoinnista ja ISOlla on myös opas aiheesta. EU on antanut ensimmäisen toimeksiannon palveluiden standardisoinnista. Asiantuntija Risto Pulkkanen SFS:stä selvittää mistä on kyse. Standardit on perinteisesti yhdistetty teknisiin tuotteisiin siis hyvin insinöörimäiseen ympäristöön. Myöhemmin standardeja on laadittu myös laajempiin kokonaisuuksiin, kuten organisaatioiden hallintajärjestelmien vaatimuksiin ja ohjeistuksiin lippulaivanaan ISO sarja organisaatioiden laadunhallinnan ympärille. Standardisointi on laajentunut siis vuosikymmenten saatossa pelkästään teknisten tuotteiden yksityiskohtien määrittelystä kokonaisten organisaatioiden toimintojen tarkasteluun. Palvelut on standardisoinnin seuraava kehitysaskel Jo pitkään on käytännön liiketoiminnassa liitetty teknisiin tuotteisiin usein myös palvelut-osio. Monet tuotteet ja niitä tukevat palvelut ovatkin jo viimeiset pari vuosikymmentä nivoutuneet yhteen tuote-palvelu -konseptiksi. Näin käytännön liike-elämässä, nyt on standardisoinnin vuoro. Standardisoinnissakin on otettava seuraava askel, kehittää 10 SFS-tiedotus

11 palveluille oma standardiperhe. Tänään standardisointimaailmassa korostetaankin palveluiden standardisointitarvetta. Viimeisen viiden vuoden aikana kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn standardien laadintaan perustetuista yli 40 teknisestä komiteasta jo yli puolet työskentelee palveluiden standardisoinnin parissa. Miksi palveluja standardisoidaan? Palvelujen standardisoinnin keskeinen tavoite on palvelutarjonnan yhtenäistäminen. Käytännössä se, että palvelujen ostajat osaavat tehdä tarjouspyynnön, joka mahdollistaa tarjousten keskinäisen vertailun. Standardit auttavat siinä, että tarjouspyynnössä ja edelleen tarjouksissa keskitytään vain tarkoituksenmukaisiin, oleellisiin asioihin. Toisaalta palveluiden tuottajat ja tarjousten tekijät voivat varmistua oikeudenmukaisesta ja reilusta tarjouskilpailusta - ja voivat vaatimus- ja ohjestandardien mukaisesti tarkastella ja kehittää omaa toimintaansa. Palvelut -nimike sisältää hyvin monenlaisia alueita, kuten turismi-, psykologi-, asiantuntija-, kampaamo-, hyvinvointi-, kylpylä-, koulutus-, sukellus- ja käännöspalvelut. Standardisointijärjestöt CEN ja ISO ovat nostaneet nyt palvelustandardisoinnin toimintansa keskiöön ja palveluiden standardisointia on markkinoitu ja standardisointiin kannustetaan aktiivisesti. Lähitulevaisuudessa aloitetaan useita uusia palvelustandardisointihankkeita. Pelätään kuitenkin, että Ilman "ylätason" koordinointia palvelustandardisoinnin aktivoituminen johtaa sekavuuteen, sillä jokaisella standardilla voi olla oma rakenteensa. Villiä toimintaa ei kuitenkaan haluta, sillä tällöin standardikenttä olisi täynnä ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyksiä ja eri standardien yhdistetty käyttö ja niiden välinen tarkastelu olisi tuskallista ja mahdotonta. irrallisia ja useimmiten hyvin yksityiskohtaisten palvelualojen erityisstandardeja. Nyt ensimmäinen, kaksiosainen mandaatti (M/517) on annettu Euroopan standardisointijärjestölle CENille. Mandaatin tarkoitus on kartoittaa sellaiset ns. horisontaalisten palveluiden standardisointialueet, jotka tulisi ensin standardisoida. Toisessa vaiheessa ensimmäiset tällaisten alueiden standardisoimishankkeet käynnistetään. Toimeksiannon ensimmäisen osan tulee olla valmis joulukuussa 2014 ja se tuo siis mukanaan palveluiden standardisoinnin ensimmäiset painopistealueet. SFS kartoittaa kiinnostusta Maassamme Suomen Standardisoimisliitto SFS ry toimii standardisoinnin keskusjärjestönä. Se muun muassa vahvistaa ja julkaisee kansalliset SFS-standardit, jotka ovat nykyisin enenevässä määrin maailmanlaajuisia tai eurooppalaisia standardeja. Palveluiden standardisoinnissa eletään kiintoisaa aikaa, sillä nyt rakennetaan lähtökohtia ja piirretään tulevaisuuden suuntaviivoja tälle suurten odotusten standardikentälle. SFS kartoittaa jatkuvasti sellaisia tahoja, joiden toiminta liittyy palveluihin, joko niiden ostajina tai tuottajina, ja joita kiinnostaa palvelustandardoinnin seuraaminen ja vaikuttaminen uusien standardien sisältöön. Artikkelin kirjoittaja toimii asiantuntijana Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:ssä vastaten mm. ISO 9000 sarjan ja palvelut-konseptin standardisoinnista. Suuntaviivat standardisointiin Nyt on kiire suuntaviivat standardien laatijoille on annettava, ennen kuin liian monta itsenäistä standardisointihanketta käynnistyy. Jotain on myös jo tehtykin. CEN on julkaissut oppaan (CEN Guide 15) palvelujen standardien laadinnasta. Myös ISOlla on opas aiheesta (ISO/IEC Guide 76). Oppaat tarjoavat osaltaan apua ja auttavat keskeisten asioiden huomioinnissa, jos niitä markkinoidaan aktiivisesti ja niitä hyödynnetään myös käytännössä. Lähitulevaisuudessa nähdään, kuinka nämä oppaat tunnetaan ja kuinka niitä käytännössä käytetään ja sovelletaan. Eurooppalaisessa standardisoinnissa keskustellaan nyt siitä, millaisia standardeja palvelut-sektorille tulisi laatia. Tuleeko vastaisuudessa keskittyä kaikille palvelualoille tarkoitettuihin yhteisiin, horisontaalisiin standardeihin? Vai tulisiko keskittyä ns. palvelusektorikohtaisiin standardeihin. Vai täysin erillisiin standardeihin, joiden rakenne ja sisältö määräytyisivät kulloinkin palvelun erityispiirteiden mukaan. Näyttää siltä, että ainakin aluksi kannustetaan yleisten, ns. horisontaalisten standardien laadintaan, joiden nähdään antavan parhaat suuntaviivat palveluiden standardiperheelle. Horisontaalisten standardien keskeisyys näkyy myös, kun Euroopan unioni korostaa palveluiden standardisoinnin lähiajan merkitystä. Keskeisin tekijä on eurooppalainen standardisointiasetus (1025/2012), joka tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Uusi asetus antaa EU:n komissiolle mandatointioikeuden tuotteiden ohessa nyt myös palveluille. Tämä tietää lähitulevaisuudessa EU:n antamia toimeksiantoja standardisoimisjärjestöille, siis palvelustandardien tilausta EU:n suunnalta. Tämän odotetaan osaltaan johtavan uusien palvelustandardien nopeaan syntyyn. Jo nyt myös eurooppalaisessa standardisoinnissa on menossa useita palvelustandardihankkeita, mutta ne ovat vielä melko SFS-tiedotus

12 Iltapäiväseminaarissa pureuduttiin ympäristöanalytiikan standardeihin SFS:n kokouskeskuksessa 13. toukokuuta järjestetyssä iltapäiväseminaarissa esiteltiin ympäristöalan horisontaalisen standardisoinnin tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä. Tilaisuudessa kuultiin myös, mitä standardisoinnissa tapahtuu sektoreittain. Jyrki Alanko, SFS Ympäristöanalytiikan horisontaalistandardit kiinnostivat. Pentti Manninen Ramboll Finland Oy:stä kertoi, että julkaisut on laatinut eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin TC 400. Se on saanut valmiiksi 11 EN-standardia, 16 TS:ää ja yhden TR:n. Erityisen hyvänä saavutuksena Manninen piti lääkejäämistä laadittua julkaisua CEN/TS Tilaisuuden avasi Antti Karppinen SFS:stä. Hän kertoi, että nyt valmiiksi saatu työ on tehty vastauksena Euroopan komission vuonna 2003 antamaan mandaattiin. Maaperän, käsitellyn biojätteen ja lietteiden ympäristöanalyyseihin on valmistunut lähes 30 uutta eurooppalaista standardia ja ohjetta. Tavoitteena on ollut kehittää yhteisiä menetelmiä usean eri kiinteän materiaalin analysointiin. Pentti Manninen Ramboll Finland Oy:stä kertoi, että julkaisut on laatinut eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin TC 400. Se on saanut valmiiksi 11 EN-standardia (SFS-EN , SFS-EN , , 16179), 16 TS:ää ja yhden TR:n. Erityisen hyvänä saavutuksena Manninen piti lääkejäämistä laadittua julkaisua CEN/TS Analyysimenetelmiin luotiin katsaukset aloittain. Maaperän ja lietteen analyysimenetelmistä kertoi Anneli Joutti SY- KEstä, veden analyysimenetelmistä Maarit Risto SYKEstä, jätteen ja kierrätyspolttoaineiden analyysimenetelmistä Pertti Isoniemi YTLstä, lannoitteiden analyysimenetelmistä Jouni Valtanen Kemesta ry:stä, maanparannusaineiden ja kasvualustojen analyysimenetelmistä Liisa Maunuksela Evirasta ja rakennustuotteiden analyysimenetelmistä Pekka Vuorinen RT- T:stä. Pekka Vuorinen kertoi, että rakennusalalla pyritään estämään, että 65 tuotteita standardisoivaa teknistä komiteaa kehittäisi omia analyysimenetelmiään vaarallisille aineille. Harmonisoiduista testimenetelmistä on luvassa miljardisäästöjä. Horisontaalimenetelmien käyttäjäkokemuksista oli kertomassa Ilpo Lahdelma Ramboll Finland Oy:stä. Standardisointiin osallistumisen hyötynä hän näkee mm. sen, että voidaan hyödyntää vertailudataa ja sen, että päästään mukaan standardien kehittämiseen. Standardien merkityksestä lainsäädännössä kertoivat Ari Seppänen YM:stä ja Pirjo Salminen MMM:stä. Kummankin mielestä standardit ovat keskeinen asia säädösten tukena ja niiden merkitys on kasvanut ja kasvaa yhä. Pirjo Salminen sanoi, että CENin standardit ovat tärkeä osa lannoitevalmistelainsäädäntöä. Säädökset ovat nyt pääosin kansallisia. EU valmistelee uutta lähes kaikki lannoitevalmisteet kattavaa EU-lainsäädäntöä, jossa standardeilla on keskeinen merkitys. Ari Seppänen valotti standardien asemassa tapahtunutta muutosta. Ennen EU-aikaa laissa ja asetuksessa säädettiin tarkasti kenellä on lupa tehdä analyysejä ja luotettiin asiantuntijoihin. Puhuttiin lakisääteisistä asiantuntijalaitoksista, kuten VTT. 12 SFS-tiedotus

13 Tilaisuus pidettiin SFS:n kokouskeskuksessa Kampissa. Nykyisin ovat käytössä akkreditoidut laboratoriot ja akkreditoidut menetelmät. Se, miten analyysit tehdään sidotaan lainsäädäntöön tarkemmin standardeilla. Asiantuntijalaboratorioiden tehtävänä on menetelmien kehittäminen ja osallistuminen Euroopan tasolla menetelmien kehittämiseen ikään kuin uuden luominen ja hereillä oleminen. Kaupallisten laboratorioiden tehtävänä on tehdä analyysejä maksua vastaan. Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä valot- Sari Sahlberg SFS:stä. Nyt standardien valmistuttua on mietittävänä, kuinka niiden ylläpito organisoidaan. Seminaarin järjestivät SFS, Kemesta ry, Suomen ympäristökeskus, Rakennustuoteteollisuus ja Yleinen Teollisuusliitto. Tilaisuuteen otti osaa runsaat 30 henkeä. SFS-tiedotus

14 ISO sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi Suomen Standardisoimisliitto SFS ja Tuotelähtöisen ympäristöjohtamisen osaamisverkosto (TUORE) järjestivät infotilaisuuden ISO sarjan uusista julkaisuista SFS:n kokouskeskuksessa pidetyissä tilaisuudessa esiteltiin sarjan hiilijalanjälkeä ja vesijalanjälkeä käsitteleviä julkaisuja. Siinä kuultiin myös yritysten näkemyksiä kansainvälisten standardien tarpeesta ja käytöstä. Puheenjohtajana tilaisuudessa oli Riitta Lempiäinen Motiva Oy:stä. Jyrki Alanko, SFS Tiina Pajula VTT:ltä kertoi, mitä spesifikaatio ISO/TS 14067:fi kertoo hiilijalanjäljestä viestimistä. Tekninen spesifikaatio ISO/TS antaa ohjeistuksen tuotteen hiilijalanjäljen laskemiseen ja viestimiseen. Valmisteilla oleva ISO kuvaa puolestaan vesijalanjäljen määrittämisen periaatteet ja vaatimukset. Tekninen raportti ISO/TR esittää ohjeet kasvihuonekaasupäästöjen määrittämiseen ja raportointiin organisaatiotasolla. SFS:n ympäristöasioiden hallinnan teknisen komitean puheenjohtaja Tiina Pajula VTT:ltä esitteli tilaisuuden aluksi tuotteen hiilijalanjäljen laskentaa ja viestimistä käsittelevän SFS:n suomeksi tunnuksella ISO/TS 14067:fi julkaiseman teknisen spesifikaation. Hiilijalanjälki on tuotejärjestelmän kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien summa, joka ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttina ja perustuu elinkaariarviointiin, jossa käytetään vain yhtä vaikutusluokkaa eli ilmastonmuutosta. Termejä nettopäästöt ja hiilineutraali ei ole syytä käyttää. Tuotteen hiilijalanjäljestä viestimiseen on neljä erilaista raportointitapaa. Voidaan tehdä hiilijalanjäljen selvitysraporttiin perustuva ulkoinen viestintäraportti, hiilijalanjäljen tason seurantaraportti, käyttää tietyn hiilijalanjälkiviestintäohjelman mukaistan merkintää tai tehdä tuoteryhmäsääntöihin perustuva seloste. Hiilijalanjälki sisältää tuotteen koko elinkaaren kehdosta hautaan. Yritysten välisessä viestinnässä päästöjen ilmoittaminen kehdosta portille ilman tuotteen loppukäyttöä on mahdollista. Organisaation kasvihuonekaasupäästöjen määrittämistä käsittelevää teknistä raporttia ISO/TR ei ole suomennettu. Siinä päästöt luokitellaan 23 kategoriaan. Jokaiselle kategorialle on omat laskentaohjeet. Kompensointiprojektit ISO/TR vaatii raportoimaan erikseen. ISO/TS 14067:fi sen sijaan ei salli kompensoinnin huomioimista tuotteen hiilijalanjäljessä. Vesijalanjäljen laskennasta tekeillä olevaa standardia ISO/DIS esitteli erikoistutkija Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT: ltä. Hän kertoi, että teollisuus on ollut hyvin mukana standardin kehitystyössä. Standardi ottaa huomioon veden määrän ja laadun. Keskeistä on paikallinen saatavuus. Vesijalanjalki sisältää kaikki vaikutukset. Tuula Paajanen Kemira Oyj:ltä kertoi, että jalanjälkilaskelmat eivät ole yritykselle uusi juttu. Kemira Oyj on tehnyt jalanjälkilaskelmia vuodesta 2010 Tuula Paajanen Kemira Oyj:ltä kertoi, että yrityksessä on tehty jalanjälkilaskelmia vuodesta 2010 lähtien. Tuotteen hiilijalanjälkilaskelmia on tehty 50 tuoteperheelle. Tuotteen vesijalanjälkilaskelmia on pilottilaskelmana tehty yhdelle tuoteperheelle. Pääsääntöisesti laskemia tehdään asiakastarpeen ja kysynnän mukaan. Asiakastarve on toistaiseksi ollut vaatimatonta, koska kemikaalien osuus asiakkaiden omasta hiilijalanjäljestä tai vesijalanjäljestä on yleensä pieni. Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperiteollisuus on lähinnä kysynyt tietoja. Laskelmien hyötynä Paajanen näkee sen, että se tukee asiakkaiden toimitusketjun vastuullisuutta. 14 SFS-tiedotus

15 Infotilaisuuden tauoilla oli mahdollista tutustua esillä olleisiin julkaisuihin. Sami Lundgren, UPM:ltä kertoi yrityksen tehneen tuotteiden hiiliprofiileja vuodesta Kaikista yrityksen tuotteista on saatavissa hiiliprofiili. Yritys uskoo, että vastuullisuus tuo liikearvoa. Yhteismitallistavia standardeja tarvitaan globaalissa toimintaympäristössä Niina Hokkanen hiilijalanjälkilaskelmia organisaatioille laativasta Gaia Consulting Oy:stä kertoi, että laskennan ohjenuorana on yleensä standardi tai ohje, joka tulee usein asiakkaalta. Asiakas on voinut saada vaatimuksen omalta asiakkaaltaan. Asiakas ei kuitenkaan aina tunne standardin sisältöä. Tästä saattaa olla seurauksena, että vaatimukset eivät ole linjassa sen kanssa, mitä taustatietoja on saatavilla ja mitä tuloksia halutaan. Standardin käyttö helpottaa tulosten vertailtavuutta kilpailijoiden laskelmiin. Tulosten viestinnässä standardin käyttö tuo uskottavuutta. Kansainväliselle yritykselle standardit ovat tärkeitä. Kyberturvallisuuden standardisoinnilla tehdään turvallista Eurooppaa Saana Seppänen, SFS Kyberturvallisuuden koordinointiryhmä Cyber Security Coordination Group (CSCG) haluaa tehdä Euroopan verkkoympäristöstä turvallisimman koko maailmassa. Eurooppalaiset standardisointiorganisaatiot CEN, CENELEC ja ETSI perustivat ryhmän vuonna 2011, ja mukaan kaivataan nyt myös suomalaisia osallistujia. CSCG luovutti tämän vuoden huhtikuussa Euroopan komissiolle valkoisen kirjan, jonka yhdeksän suositusta tukevat Euroopan unionin tavoitetta saada Eurooppaan yhtenäiset kyberturvallisuusstandardit ja saada siten aikaan maailman turvallisin verkkoympäristö. Suositusten laadinnassa on ollut mukana 14 Euroopan maata, mm. Ruotsi ja Norja, ja lisäksi ryhmä tekee yhteistyötä yhdysvaltalaisten ANSIn (American National Standards Institute) ja NISTin (American National Institute of Standards and Technology) kanssa. Suomi ei vielä ole ollut edustettuna CSCG:ssä. CSCG pyrkii organisoimaan eri tahojen kyberturvallisuusalan standardisointityötä siten, että laadittavat standardit tukisivat toisiaan eikä päällekkäistä työtä syntyisi. CSCG:n työhön pääsee mukaan Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n kautta, joka on CENin jäsenjärjestö. CSCG kokoontuu seuraavan kerran kesäkuun 26. päivä Pariisissa ja sen jälkeen syksyllä Kreikassa. Linkit: CSCG-ryhmän White Paper No. 01 Recommendations for a Strategy on European Cyber Security Standardisation / Cyber Security Coordination Group: CSCG%20White%20paper pdf CSCG-ryhmän kotisivut: Lisätietoja CSCG-ryhmästä CEN-CENELECin sivuilla: Lisätietoja antaa IT-standardisoinnin asiantuntija Saana Seppänen (puh tai sfs.fi). SFS-tiedotus

16 Asenne yleisin syy tapaturmiin PSK-Standardisoinnin kevätseminaarin aiheen oli tänä vuonna investointiprojektin turvallinen läpivienti. HSEQ-johtaja Kirsi Rintamäki Neste Jacobs Oy:ltä johdatteli seminaarin osanottajat aiheeseen kertomalla tuloksia PSK:n kyselystä. Sen mukaan asenne on yleisin syy tapaturmiin. Jyrki Alanko, SFS PSK:n vuoden 2013 kevätseminaarin osanottajille tehdyssä kyselyssä 40 % vastaajista piti asennetta tärkeimpänä syynä tapaturmiin. Osaamisen tai ohjeiden puute oli kakkossijalla 28 prosentin osuudella. Kolmanneksi tärkein syy oli vastaajien mielestä kiire (19 %). Kirsi Rintamäki kertoi, että Neste Jacobsilla turvallisuus ulotetaan kaikkeen, mitä yritys tekee. Tavoitteena yrityksessä on nolla tapaturmaa. Turvallisuus ja laatu liitetään yrityksessä kiinteästi yhteen. - Jokainen tulee töihin ja lähtee töistä terveenä. Pienintäkään loukkaantumista ei voida pitää hyväksyttävänä. Välitämme toisistamme ja näytämme sen käytännössä. Otamme vastuuta itsestämme, lähellä olevista ja kanssamme työskentelevistä. Kysymys ei ole pakosta eikä tavoitteen täyttämisestä vaan tahdosta, Kirsi Rintamäki luetteli lähtökohtia toiminnalle Neste Jacobs Oy:ssä. Ylijohtaja Leo Suomaa sosiaali- ja terveysministeriöstä luennoi seminaarissa turvallisuudesta lainsäätäjän näkökulmasta. Hänen mukaansa työturvallisuuden hyvä taso edellyttää, että työturvallisuutta johdetaan, asiat osataan, työntekijöiden edustaja on mukana toiminnassa, havainnot huomioidaan ja tärkeää on myös mitä lainsäädäntö sanoo. Työturvallisuuden kehittämisessä voidaan saavuttaa tuloksia. Esimerkiksi UPM puolitti tapaturmat vuodessa. Jos niin päätetään tehdä, niin tapahtuu. Standardit ovat tärkeitä työturvallisuudessa. Ennen tehtiin säädöksiä, joissa standardit määrättiin pakollisiksi. Nykyisin ei standardeja enää määrätä pakollisiksi vaan ne ovat vapaaehtoisia. Standardeja kannattaa kuitenkin edelleenkin käyttää Suomaa korosti. Nolla tapaturmaa -foorumista kertoi kehittämispäällikkö Mika Liuhamo työterveyslaitokselta. Nolla tapaturmaa -foorumi on suomalaisten työpaikkojen muodostama verkosto, jonka tavoitteena on työturvallisuuden jatkuva edistäminen. Yli 300 työpaikkaa on mukana 0-foorumissa. Foorumi tekee työpaikkojen tasoluokitusta. Siinä on kolme luokkaa: Taso I - Maailman kärjessä, Taso II - Kohti maailman kärkeä, Taso III - Suuntana maailman kärki. Foorumin nettisivut ovat osoitteessa Tulityökortteja myönnetty 1,3 milj. kpl Työturvallisuusasiantuntija Jorma Partanen kertoi, että Tulityökortti on eniten turvallisuutta parantanut kortti. Kortti on ollut käytössä jo 25 vuoden ajan. Vuoden 2013 lopussa on myönnetty 1,345 miljoonaa korttia. Tarve korttiin lähti liikkeelle hitsausalojen työturvallisuuden parantamisesta. Tulitöiden turvallisuus on kortin myötä parantunut huimasti. Tulityökortin saamisen edellytykset on kirjattu standardiin SFS Toiseksi yleisin kortti on 10 vuotta käytössä ollut Työturvallisuuskortti. Niitä on myönnetty 0,8 miljoonaa kappaletta. Jorma Partanen korosti, että korttien vaatimustasosta ei saa tinkiä. Maamme ensimmäisessä painelaitelaissa vuodelta 1896 edellytettiin, että kattilan käyttäjällä on ammattitaitoa ja hän on käytökseltään vakava. Vuonna 1948 turvallisuustyöhön osallistuvien osalta korostettiin: Tehtävään on valittava selväjärkinen, käytännöllinen henkilö, joka omaa teknillisiä taitoja ja jonka henkilökohtaiset ominaisuudet tekevät yhteistyön hedelmälliseksi ja kitkattomaksi sekä työnjohdon että työntekijöiden kanssa. Näillä ominaisuuksilla olisi Jorma Partasen mielestä turvallisuustyössä vieläkin käyttöä. Hän heittikin leikkimielisesti luentonsa lopussa ajatuksen olisiko korttiviidakkoon tulossa joskus oma kortti selväjärkisyydestä. Projektipäällikkö Jarmo Naula Ruukki Metals Oy:stä kertoi työturvallisuudesta masuunin peruskorjauksessa. Työturvallisuuskortti oli pakollinen työhön osallistuville. Turvallisuutta varmistettiin myös koulutuksella: yhtäkään työntekijää ei päästetty työmaalle ilman koulutusta. Tahtotilan tulee olla kunnossa, jotta voidaan välttää tapaturmat. On korostettava työntekijän omaa osuutta turvallisessa työskentelyssä. Kaikkien projektiin osallistuvien velvollisuus on puuttua nähtyihin vaaroihin tai vaaratilanteisiin työmaalla. Tärkeää on poistaa vaaratekijät välittömästi. PSK:n järjestyksessään 12. kevätseminaari pidettiin Pörssitalossa Helsingissä. Paikalla oli toista sataa osanottajaa. freeimage.com 16 SFS-tiedotus

17 Casablancassa linjattiin TTT-järjestelmästandardin sisältöä Ensimmäisen työterveys- ja työturvallisuusasioiden johtamista käsittelevän ISO-standardin valmistelu on alkanut syksyllä Standardin kehittämisestä vastaa projektikomitea ISO/PC 283 Occupational health and safety management systems. Standardin odotetaan valmistuvan vuonna Standardiin sisältyy myös opastava liite, joka auttaa vaatimusten ymmärtämisessä. Sari Sahlberg, SFS Standardi ISO Occupational health and safety management systems Requirements with guidance for use määrittelee vaatimukset TTT-järjestelmälle. TTT-järjestelmän avulla organisaatio voi hallita työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviä riskejään ja parantaa TTT-toimintansa tasoa. ISO/PC 283:n toinen kokous pidettiin Casablancassa Marokossa. Kokouksessa oli paikalla yli 80 delegaattia eri puolilta maailmaa. Suomesta kokoukseen osallistuivat Marjo Kaustell Consti Talotekniikka Oy:stä ja Sari Sahlberg SFS:stä. Komitean ISO/PC 283 puheenjohtajana toimii David Smith Isosta-Britanniasta ja sihteerinä Charles Corrie BSI:stä. Varsinainen standardin laadintatyö on osoitettu ISO/PC 283:n työryhmälle WG1. Työryhmää vetää Kristian Glaesel Tanskasta, ja sen sihteerinä toimii Karin Bagge SIS:stä. Komitean työhön osallistuvien P-jäsenten määrä on kasvanut 47 maahan, tarkkailijajäseninä on 15 maata. Lisäksi työhön osallistuu yhteistyöjäseninä alan kansainvälisiä järjestöjä kuten ILO ja IOSH. Työluonnokseen liki kommenttia Casablancan-kokouksen päätavoitteena oli käsitellä työluonnosta ISO/WD koskevat kommentit ja työstää niiden perusteella standardin CD-versio (Committee Draft). Helmikuussa 2014 päättynyt kommentointikierros tuotti liki 1300 kommenttia ja muutosehdotusta. Huomattava määrä kommentteja kohdistui termiin riski ja sen vaihtoehtoisiin määritelmiin. Kokousviikko alkoi maanantaina ISO/PC 283:n yleiskokouksella ja jatkui open forum -tilaisuudella, jossa kuultiin lyhyitä alustuksia standardiin liittyvistä teemoista. Pääosa kokousviikosta käytettiin työryhmätyöskentelyyn. Asiantuntijat jakaantuivat viiteen alatyöryhmään, joista kukin vastasi tietyistä standardin luvuista. Työryhmien tehtävänä oli käsitellä oman vastuualueensa kommentit, tehdä päätökset niiden huomioon ottamisesta sekä tuottaa uudistetut standarditekstit. Työryhmien tehtävänä oli myös valmistella vaatimuksiin liittyvät opastavat tekstit standardin liitteeseen. ISO 45001:n pohjadokumenttina on ollut standardi OHSAS 18001:2007, jonka ISO tulee korvaamaan. Huomioon otetaan myös muun muassa ILOn ohjeet ja suositukset. Uudessa TTT-standardissa noudatetaan ISOn hallintajärjestelmästandardien yhteistä rakennetta, yhteisiä termejä ja määritelmiä sekä identtisiä tekstejä (ISOn direktiivien liite Annex SL). Näin ollen se tulee olemaan yhteensopiva uudistuvien standardien ISO 9001:2015 ja ISO 14001:2015 kanssa. Kokousviikolla käytiin pitkällisiä keskusteluja muun muassa standardin soveltamisalasta, TTT-järjestelmän terminologiasta, vaaranarvioinnista ja riskien hallinnasta sekä organisaation TTT-vastuista alihankinnassa ja ulkoistamisessa. Pitkistä kokouspäivistä huolimatta standardin CD-versio (Committee Draft) ei valmistunut Casablancan-kokousviikon aikana. ISO/PC 283:n päätöksellä alatyöryhmät saivat lisäaikaa kesäkuun loppuun omien osuuksiensa valmisteluun. CD-äänestystä odotetaan alkusyksyyn 2014, ja ISO/PC 283 kokoontuu seuraavan kerran vuoden 2014 lopulla. Standardisoimisliittoon perustettu seurantaryhmä SFS/SR 219 Työterveyden ja -turvallisuuden johtaminen toimii TTT-järjestelmien standardisoinnin kansallisena asiantuntijaryhmänä ja vastaa Suomen kannanotoista ISO standardin valmistelussa. Lisätietoja: Sari Sahlberg, SFS SFS-tiedotus

18 Moottoritie on täynnä tekniikkaa Koskenkylä-Kotka-moottoritien varteen asennetaan lähes 400 telematiikkajärjestelmään kuuluvaa laitetta, kuten mittauslaitteita, havaintopisteitä ja tiesääasemia. Telematiikkaratkaisujen tarkoitus on tehdä teistä turvallisempia ja liikenteestä mahdollisimman sujuvaa. Liikennetelematiikka otetaan käyttöön Porvoon ja Kotkan välillä syksyllä 2014, kun uusi moottoritie Koskenkylästä Kotkaan avataan kokonaisuudessaan liikenteelle. Tien kantavien rakenteiden suunnittelussa on käytetty eurokoodeja. Koskenkylä Kotka-moottoritiellä on runsaasti telematiikkaa eli tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä liikenteenohjauslaitteistoja. Telematiikan avulla seurataan liikenteen määrää, nopeutta ja paikallisia ympäristöolosuhteita ja ohjataan liikennettä. Seurantalaitteiden keräämän informaation avulla liikennettä ohjataan etäohjattavilla liikennemerkeillä ja infotauluilla. - Telematiikan tehtävä on auttaa autoilijoita säätämään nopeutensa turvalliseksi. Jos esimerkiksi sääolosuhteet muuttuvat nopeasti ja hyvin paikallisesti, nopeusrajoitukset säädetään turvalliselle tasolle, kertoo telematiikka-asiantuntija Pekka Nurminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Liikenteen sujuvuuteen vaikuttaa myös se, että nopeusrajoitukset vastaavat todellisia ajo-olosuhteita sen sijaan, että ne perustuisivat vuodenaikoihin tai liikennemäärien keskiarvoihin. - Autoilijat noudattavat telematiikalla ohjattuja kirkkaita liikennemerkkejä paremmin, sillä ne huomataan ja niihin luotetaan. Hyvissä ajo-olosuhteissa ei turhaan pidetä alennettuja nopeusrajoituksia, Nurminen kertoo. Tienkäyttäjille telematiikka näkyy erityisesti opasteissa ja infotauluissa sekä Markkinamäen tunnelissa Ahvenkoskella. Tunnelissa telematiikka lisää tienkäyttäjien turvallisuutta ja auttaa ennakoimaan vaaratilanteita. Tunnelissa on esimerkiksi laitteisto, joka tunnistaa hitaan tai väärään suuntaan ajavan ajoneuvon. - Jos tunnelissa on häiriö, järjestelmä tekee hälytyksen ja kääntää tunnelin kamerat häiriön suuntaan, jotta tieliikennekeskus pystyy toimimaan nopeasti ja estämään lisävahingot, kertoo TYL Pulterin suunnittelujohtaja Jere Keskinen. Telematiikka tekee E18-tiestä myös energiatehokkaamman. Tien valaistusta pystytään ohjaamaan luonnonvalon määrän, sääolosuhteiden ja liikennemäärien mukaan. Näin tie on optimaalisesti valaistu ja energiaa säästyy. Lisäksi E18-tien ulkoalueet on valaistu energiatehokkailla LED-valoilla. Energiatehokkuuden merkitys on suurin Markkinamäen tunnelissa, jonka valaistus on toteutettu osittain LED-valoilla. - Tunnelit ovat todellisia energiasyöppöjä, sillä valot ovat päällä ympäri vuorokauden ja valaistuksen on mukauduttava luonnollisen valon määrään. Mitä kirkkaampi päivä on ulkona, sitä kirkkaampi on valon oltava myös tunnelissa, Keskinen kertoo. Vuositasolla LED-valaistu tunneli säästää noin kwh sähköä. Lisäksi osa tunnelin käyttämästä energiasta tuotetaan lähellä sijaitsevan huoltorakennuksen katolle sijoitetuilla aurinkopaneeleilla. Eurokoodien lisäksi on hyödynnetty paljon muita standardeja Eurokoodien lisäksi moottoritien rakentamisessa on tarvittu lukuisa joukko muita standardeja. Projektinjohtaja Jukka Hietaniemi Liikennevirastosta kertoo, että vaihtuvien opasteiden hankinnassa on tarvittu seuraavia standardeja: 18 SFS-tiedotus

19 Älykäs liikenne vaatii omat standardinsa Eurooppalaiset standardisoimisjärjestöt CEN ja ETSI ovat saaneet valmiiksi EU:n toimeksiannosta laaditut älykkäiden liikennejärjestelmien (C-ITS) perusstandardit. Nämä ensimmäisen vaiheen standardit mahdollistavat eri valmistajien kulkuneuvojen viestinnän keskenään ja tieinfrastruktuurin kanssa. Kun kulkuneuvojen valmistajat ovat ottaneet standardit käyttöön, standardien tulisi edesauttaa onnettomuuksien estämisessä tarjoamalla varoitusviestejä, esimerkiksi väärään suuntaan ajamisesta tai mahdollisista onnettomuuksista risteyksissä, kuin myös ennakkovaroituksia tietöistä, ruuhkista ja muista potentiaalisista riskeistä liikenneturvallisuudelle. Turvallisen ja älykkään liikenteen visio voidaan saavuttaa hyödyntämällä langatonta viestintäteknologiaa yhdistämään ajoneuvot ja infrastruktuuri sekä identifioimaan potentiaaliset riskit reaaliajassa. Euroopan teillä liikkuu 200 miljoonaa ajoneuvoa ja on kyseessä 13 miljoonan ihmisen työpaikka. Tästä syystä Euroopan autoteollisuudelle on olennaista olla eturintamassa uusien teknologioiden käyttöönotossa. Kuitenkaan uuden sukupolven yhteydessä olevat autot eivät toimi ilman yhteisiä teknisiä spesifikaatioita, esimerkiksi koskien radiotaajuuksia ja sanomamuotoja. Tästä syystä Euroopan komissio päätti vuonna 2009 antaa CENille ja ETSIlle toimeksiannon laatia standardeja, spesifikaatioita ja ohjeita älykkäistä liikennejärjestelmistä. Älykkäiden liikennejärjestelmien (Cooperative Intelligent Transport Systems, C-ITS) standardeja laativat CENissä ja ETSIssä tekniset komiteat, jotka kokoavat yhteen autoteollisuuden, autoteollisuuden alihankkijoiden ja järjestelmätoimittajien asiantuntijoita. Työ seuraavan standardipaketin parissa on me- neillään sekä CENissä että ETSIssä. Euroopan unioni on tukenut standardien laatimista ecomove, Drive C2X ja COMESafety -projekteilla. Tieinfrastruktuurin toimijat ja autoteollisuus koordinoivat vaatimuksia Amsterdam-ryhmässä, ERTCO ITS Europe -ryhmässä ja Car 2 Car Communication Consortiumin ryhmässä, jotka tuovat panoksensa suoraan teknisiin komiteoihin. Maailmanlaajuinen työ tapahtuu ISOssa, IEEE:ssä ja SAE:ssa varmistaen globaalin harmonisoinnin. Älykkäiden autojen odotetaan ilmestyvän Euroopan teille vuonna Itävallan, Saksan ja Alankomaiden viranomaiset ovat sopineet tekevänsä yhteistyötä ITS-infrastruktuurin käyttöönotossa Rotterdamin ja Wienin välisellä Frankfurtin kautta kulkevalla tiellä. ETSIn pääjohtaja Louis Jorge Romero sanoo olevansa iloinen, että voidaan tyydyttää teollisuuden vaatimukset, joita EU on voimakkaasti tukenut. - ITS-standardit tekevät uuden sukupolven autoilla ajamisesta helpompaa ja tiet turvallisemmiksi vähentäen liikenneruuhkia, Romero sanoo. CENin ja CENELECin pääjohtaja Elena Santiago Cid muistuttaa, että älykkään liikenteen vaatimien sopivien standardien aikaansaaminen on keskeistä, jotta eurooppalaiset autotehtaat voivat valmistaa seuraavan sukupolven autoja. - Nyt valmistuneet standardit testataan käytössä ja niitä voidaan parantaa tarpeen mukaan, Elena Santaigo Cid sanoo. (CEN, ETSI/JA) SFS-EN A1: Road vertical signs Variable message traffic signs. Part 1: Product standard HD 638 S1: Road traffic signal systems CLC/TS Use of LED signal heads in road traffic signal systems SFS-EN 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SFS-EN Insulation coordination for equipment within low-voltage systems. Part 1: Principles, requirements and tests SFS-EN ISO 1461: Teräs- ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät SFS 4829: Valaisinpylväät. Kytkentätilat ja kalusteet SFS-EN 40-5: Valaisinpylväät. Osa 5: Teräspylväät SFS-EN 12767: Tien laitteiden tukirakenteiden törmäysturvallisuus SFS-EN : Liikennemerkit ja vastaavatliikenteenohjauslaitteet, osa 1. Liikennemerkit. SFS-EN 60529: Sähkölaitteiden kotelointiluokat (IP-koodi) - Näiden lisäksi on tietenkin lukematon määrä tuotestandardeja, joiden mukaan rakennusosat ja tuotteet valmistetaan kuten esimerkiksi induktiivisten rajakytkimien osalta EN projektinjohtaja Hietaniemi sanoo. Lisäksi tarvitaan Hietanimen mukaan seuraavia toimitettavien tuotteiden ympäristötestausmenetelmästandardeja: EN ISO 9227:2012, Corrosion tests in artificial atmospheres Salt spray test (ISO 9227:2012) IEC , Environmental testing Part 2-1: Tests Tests A: cold IEC , Basic environmental testing procedures Part 2-2: Tests B: dry heat IEC , Environmental testing Part 2-5: Tests Test Sa: simulated solar radiation at ground level IEC , Environmental testing Part 2-14: Tests Test N: change of temperature IEC , Environmental testing Part 2-30: Tests Test Db and guidance: damp heat, cyclic ( hour cycle) IEC , Environmental testing Part 2-64: Test methods Test Fh: Vibration, broad band random (digital c control) and guidance (IEC ; Corrigendum 1993) Hietanimi kertoo, että lähtökohtana on, että kaikki tuotteet ovat CE-merkittyjä. Tällöin niiden valmistukseen liittyy aina tuote-, menetelmä- ja turvallisuusstandardeja. (LV/JA) SFS-tiedotus

20 SFS kumonnut vanhentuneita ilmanlaadun SFS-standardeja Sari Sahlberg, SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS on kumonnut seuraavat päästömittauksia ja ulkoilman laatua käsittelevät standardit: SFS 3864 (1977) Rikkidioksidin määrittäminen ilmasta. Fotometrinen thorinimenetelmä SFS 3865 (1978) Laskeuman määrittäminen SFS 3866 (1990) Ilmansuojelu. Päästöt. Kiintoaineen määritys manuaalisella menetelmällä SFS 3869 (1982) Ilmansuojelu. Kaasumaisten päästöjen määritys SFS 5008 (1984) Ilmansuojelu. Leijuvan pölyn sisältämän lyijyn massakonsentraation määritys. Atomiabsorptiospektrometrinen menetelmä SFS 5109 (1985) Ilmansuojelu. Rikkidioksidin massakonsentraation määritys ulkoilmasta. Tetrakloorimerkuraatti (TCM). Pararosaniliinimenetelmä SFS 5265 (1987) Ilmansuojelu. Päästöt. Rikkidioksidin massakonsentraation määritys thorinimenetelmällä SFS 5432 (1988) Ilmansuojelu. Ilman laatu. Mittaustulosten esittäminen SFS 5412 (1987) Ilmansuojelu. Päästöt. Palamiskelpoiset savukaasut. Hiilimonoksidin määritys ei-dispersiivisellä infrapuna-absorptiomenetelmällä SFS 5425 (1988) Ilmansuojelu. Ilman laatu. Typen oksidien määritys kemiluminenssimenetelmällä SFS 5625 (1990) Ilmansuojelu. Päästöt. Mittausyhteiden asentaminen kanavaan Kumoaminen perustuu SFS:n seurantaryhmän SR 215 Ilmanlaatu esitykseen. Ilmanlaadun seurantaryhmä SFS/SR 215 on arvioinut luvuilla valmisteltujen kansallisten ilmanlaadun mittausstandardien ajanmukaisuuden ja esittänyt kumottaviksi ne, jotka ovat ristiriidassa eurooppalaisten standardien kanssa tai muuten vanhentuneita. Useimmiten peruste em. SFS-standardien kumoamiselle on se, että menetelmistä on valmistunut uusia eurooppalaisia EN-standardeja ja kansainvälisiä ISO-standardeja. SFS:n velvollisuus on kumota EN-standardien kanssa ristiriitaiset kansalliset standardit. SFS:n verkkokaupan luettelosta (http://sales.sfs.fi) löytyvät myös kumottujen SFS-standardien viitetiedot. Kumottujen SFS-standardien tuotetiedoissa on kohdassa sidokset tieto standardin korvaavista SFS-EN standardeista. SFS:n seurantaryhmä SR 215 toimii ilmanlaadun standardisoinnin kansallisena asiantuntijaryhmänä. Seurantaryhmä osallistuu alan eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointiin ja vaikuttaa siihen suomalaisten sidosryhmien tarpeiden mukaan. Seurantaryhmän toimiala vastaa komiteoiden CEN/TC 264 Air quality ja ISO/TC 146 Air quality toimialaa. 20 SFS-tiedotus

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt 29.2.2016 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt Sisällys 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmän (SR) tarkoitus ja toimiala... 1 2 Seurantaryhmän tehtävät... 2 3

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017 PEJ/AnA 25.10.2012 25.10.2012 Vaalikokous hyväksynyt 29.11.2012 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017 1. Standardisointi ja sen hyödyt Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen

Lisätiedot

FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi 4.11.2014 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Palvelujen tuleva standardisointi Painotus tuotteiden standardisoinnista palvelujen standardisointiin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat

Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat Eurokoodi 2012 seminaari Antti Koponen Rakennustuoteasetus CPR Rakennustuoteasetus julkaistiin OJ:ssa 4.4.2011, astui osittain voimaan 24.4.2011

Lisätiedot

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa FINAS-päivä 26.1.2017 Katri Valli Suomen Standardisoimisliitto SFS SFS ja sen rooli standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa koordinoi kansallista standardisointia

Lisätiedot

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet

Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet FINAS-akkreditointipalvelu Espoo 2013 ISBN 978-952-6682-01-3 1(6) Arvioinnin tekninen tuki FINASin periaatteet Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun arviointiperiaatteen

Lisätiedot

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS

Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa Eija Mäkinen, SFS Menettelyjen ja sääntöjen viitekehys standardien laadinnassa 7.2.2014 Eija Mäkinen, SFS Vaikuttaminen standardisoinnissa Osallistuminen ja aktiivisuus Kommentointi ja äänestäminen (Suomen seurantaryhmä)

Lisätiedot

Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy

Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin Tuoteturvallisuuspäivä 10.5.2016/ Auli Pylsy 1 Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Yksi SFS:n 12:sta toimialayhteisöstä, joka huolehtii standardisoimistyöstä

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen

Yksinkertaista. Me autamme. TM. Ceriffi Oy Ver Mikko Kettunen Yksinkertaista. Me autamme. TM Ceriffi Oy Ver 3.0 22.11.2015 Mikko Kettunen UKK, ISO 9001:2015 Usein kysytyt kysymykset ISO 9001 uudistumisesta Mikä on ISO 9001? Milloin uudistus tapahtuu? Mitä muutos

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen Teppo Lehtinen 27.1.2016 Rakennustuoteasetus CE CE-merkinnän vertailu kansallisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus

Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen. Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Palotutkimuksen päivät 2009: Vapaa-ajan ja elämyspalveluiden turvallisuuden edistäminen Johtaja Hannu Mattila Kuluttajavirasto, Tuoteturvallisuus Lainsäädännöllinen tausta Yleinen turvallisuusvaatimus

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

FINASin tietoisku. Giselle Nick-Mäenpää, pääarvioija

FINASin tietoisku. Giselle Nick-Mäenpää, pääarvioija FINASin tietoisku Giselle Nick-Mäenpää, pääarvioija FINAS Tukesin viidenneksi yksiköksi 1.1.2015 alkaen Henkilökunta Johtajavaihdos Uusi aloittaa 1.1.2016 Vt. johtaja Risto Suominen Pääarvioijissa muutoksia

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö

JHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö JHS-järjestelmä ja standardit Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö 9.6.2010 1 JHS-järjestelmän historiaa Valtioneuvosto päätti valtionhallinnon sisäisistä standardeista

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

SISÄILMAEMISSIOT OSANA RAKENNUSTUOTTEIDEN VAARALLISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖARVIOINNIN EUROOPPALAISTA HARMONISOINTIA

SISÄILMAEMISSIOT OSANA RAKENNUSTUOTTEIDEN VAARALLISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖARVIOINNIN EUROOPPALAISTA HARMONISOINTIA SISÄILMAEMISSIOT OSANA RAKENNUSTUOTTEIDEN VAARALLISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖARVIOINNIN EUROOPPALAISTA HARMONISOINTIA Helena Järnström, Erityisasiantuntija VTT Expert Services Oy Pekka Vuorinen, Ympäristö- ja

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Finvac seminaari 25.1.2017 Lainsäädäntöpohja MRL Olennaiset tekniset

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Miten edunvalvoja rekisteröidään?

Miten edunvalvoja rekisteröidään? Miten edunvalvoja rekisteröidään? Rekisteröintimenettely: konsultti- ja lakiasiaintoimistot, jotka harjoittavat edunvalvontaa EU:n toimielimissä 1. Esittely Rekisteröinti aloitetaan valitsemalla kotisivun

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Eurokoodi helpdesk - tilannekatsaus Timo Tikanoja

Eurokoodi helpdesk - tilannekatsaus Timo Tikanoja Eurokoodi helpdesk - tilannekatsaus 11.12.2013 Timo Tikanoja Eurokoodi help desk Perustettiin vuonna 2006 eurokoodien käyttöönoton tueksi Toimintaa rahoittavat tällä hetkellä Ympäristöministeriö, Suomen

Lisätiedot

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS YGOFORUM-seminaari 2.11.2016 Henrik Österlund 3.11.2016 1 TAUSTAA MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNALLE 3.11.2016 Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen SFS - ISO 55000 Standardisarja omaisuuden hallinnalle 6.11.2014 Risto Pulkkanen SFS-ISO 55000-sarja Standardisarjan tarkoitus on auttaa sekä yritysmaailman, että julkisyhteisöjen organisaatioita hallinnoimaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Pitkä valmisteluprosessi eri tahojen yhteistyö Standardit määrittelevät

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Hinta: 3 EUR

56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Hinta: 3 EUR Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1977-1053 C 13 Suomenkielinen laitos Tiedonantoja ja ilmoituksia 56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Ilmoitusnumero Sisältö Sivu III Valmistavat säädökset TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) 12176/14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: MI 565 ENT 167 COMPET 459 DELACT 135 Euroopan komission

Lisätiedot

Standardisointikatsaus

Standardisointikatsaus Standardisointikatsaus 4.6.2015 ISO/TC 199 Koneturvallisuus työryhmät WG 5 General principles for the design of machinery and risk assessment Suomen edustaja: Sari Kojo, Wärtsilä Finland Oy WG 6 Safety

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

STUL:N NEUVONTAPALVELUT

STUL:N NEUVONTAPALVELUT STUL:N NEUVONTAPALVELUT KUN TARVITSET LUOTETTAVIA NEUVOJA, SÄHKÖ- JA TELE- URAKOITSIJALIITON ASIANTUNTIJAT OVAT PALVELUKSESSASI. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55 (Harakantie 18 B) 02601 ESPOO

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS

Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi 16.12.2011 Juha Vartiainen, SFS Tarkoituksena tehdä parempia standardeja yhteisvoimin. Vaikuttaminen standardisoinnissa Osallistuminen ja aktiivisuus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2013 COM(2013) 452 final 2013/0220 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eräiden oikeusalan säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Hitsauksen standardit

Hitsauksen standardit Hitsauksen standardit Juha Kauppila Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 17.3.2016/JKa 1 Hitsauksen Standardit» Mikä on standardi» Standardin laadinta» Eri tasot» Kansallinen taso» Miksi hitsaus standardisoitu»

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2016 COM(2016) 650 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekninen lautakunta 43 18.11.2015 Tekninen lautakunta 4 03.02.2016 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekla 43 Vetelin kunnan alueella sijaitsee yhteensä 11 pohjavesialuetta. Vedenhankinnan kannalta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.9.2014 C(2014) 6326 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 4.9.2014, maito- ja maitotuotealan tilapäisistä poikkeustoimenpiteistä voin ja rasvattoman maitojauheen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Markkinoiden tunnustelun vastaanottavat henkilöt 10/11/2016 ESMA/2016/1477 FI Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Viittaukset, lyhenteet ja määritelmät...

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Verkkolaskun semanttinen malli

Verkkolaskun semanttinen malli Verkkolaskun semanttinen malli Verkkolaskun eurooppalainen kehitystyö CEN PC 434 Pirkko Vedenpää Integration Consultant Tieto, Value Networks pirkko.vedenpaa@tieto.com DIREKTIIVI 2014/55/EU sähköisestä

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot