SFS 90 vuotta Mistä kaikki alkoi s. 4. Lausuntopyyntöpalvelu avattu s. 9. Jalanjälkistandardit tutuiksi s. 14

Transkriptio

1 SFS 90 vuotta Mistä kaikki alkoi s. 4 Lausuntopyyntöpalvelu avattu s. 9 Jalanjälkistandardit tutuiksi s. 14

2 Pääkirjoitus Standardeista suurta hyötyä yhteiskunnalle Standardit eivät hyödytä yksin yrityksiä. Julkishallinto ja sitä kautta koko yhteiskunta hyötyy myös monin tavoin standardeista. Ensinnäkin standardien ansiosta lainsäädäntötyö kevenee ja säädösten ylläpito helpottuu. Tämä huomattiin jo 1980-luvulla EU:ssa, kun tehtiin yksityiskohtaisia teknisiä säädöksiä. Niiden teko kesti ja jo ilmestyessään säädökset saattoivat olla vanhentuneita. Tästä syystä EU:ssa päätettiin jatkossa pyrkiä säädöksissä teknisessä harmonisoinnissa rajoittumaan olennaisiin pakollisiin vaatimuksiin ja jättää yksityiskohtaisten teknisten ratkaisujen pohtiminen standardisoimisjärjestöjen huoleksi tekemättä kuitenkaan syntyviä standardeja pakollisiksi Suomessa tämä käytäntö on yleistynyt direktiivien kansallisen voimaansaattamisen myötä. Käytäntöä on Suomessa sovellettu aiemminkin ja sovelletaan edelleen kansallisessa lainsäädännössä. Esimerkiksi sähköturvallisuudessa nojataan paljon SFS 6000 sarjan standardeihin ja standardiin SFS 6002 säädösten käsittäessä vain olennaiset vaatimukset. Kun standardeja käytetään paljon säädösten tukena, sillä osaltaan varmistetaan, että elinkeinoelämän ääntä on kuultu. Kansalaisten elinympäristö paranee ja yhteiskunnan infrastruktuuri kehittyy standardien avulla tehokkaasti. Erityisesti turvallisuus-, terveys- ja ympäristöasioissa standardien hyödyntäminen tuo tuloksia. Hyvä esimerkki on ISO standardisarja. Se on huomattavasti laajemmin käytössä kuin viranomaisten luoma EMAS-järjestelmä. Tulityöturvallisuus on puolestaan olennaisesti parantunut standardin SFS 5900 käyttöönoton jälkeen. Älykkään infrastruktuurin luomisessa yhteiskuntaan ovat standardit välttämättömiä. Suomen kansainvälinen kilpailukyky paranee standardien ansiosta. Standardit auttavat tuotteiden vapaassa liikkuvuudessa yhtenäistäessään tuotevaatimuksia. Uudet luovat ideat eivät vielä riitä menestykseen. Uusien tuotteiden markkinoille pääsyssä standardeilla on ratkaiseva merkitys. Standardien merkitys julkishallinnolle kävi selvästi ilmi SFS:n kokouskeskuksessa 13. toukokuuta järjestetyssä ympäristöanalytiikan standardien seminaarissa. Siinä ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön edustajat kumpikin sanoivat suoraan, että standardeilla on suuri merkitys säädösten tukena. Tällä kertaa oli kyse jätelainsäädännöstä ja lannoitelainsäädännöstä. Julkisissa hankinnoissa hyödynnetään myös paljon standardeja. Tässä numerossa kerrotaan uudesta EN-standardista, joka auttaa tekemään esteettömiä (design for all) IT-hankintoja. Edellisessä SFS-tiedotuksen numerossa Tukesin pääjohtaja puolestaan sanoi, että standardit ovat Tukesin tuotevalvonnan tärkeä tuki. Kun julkishallinto paljon hyötyy standardeista, tulisi sen myös tuntuvalla panoksella osallistua standardisointiin. Se ei voi vain vierestä seurata ja odottaa valmiita standardeja. Tätä ei kaikilla aloilla ole vielä riittävästi ymmärretty. Toivoa sopii, että standardien merkitys tulevaisuudessa oivalletaan julkisella sektorilla entistä paremmin. SFS-tiedotus Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n asiantuntijalehti 46 vuosikerta 1/2014 JULKAISIJA Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Puh TOIMITUS Pekka Järvinen, päätoimittaja Puh Jyrki Alanko, toimitussihteeri Puh Malminkatu 34, Helsinki TOIMITUSNEUVOSTO Jukka Ihanus, Pekka Järvinen, Pekka Pellinen KUSTANTAJA Stellatum Oy, PL 20, Helsinki TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Osoitteenmuutosta tehdessäsi ilmoita lehden nimi. Tilaajapalvelu/SFS-tiedotus, PL 115, Forssa puh , ILMOITUSMARKKINOINTI Stellatum Oy/Anne Paavilainen Puh , TILAUSHINNAT SUOMESSA 2014 (viisi numeroa/vuosi) Kestotilaus 62,70 euroa (laskutusväli 12 kuukautta), 12 kuukauden määräaikaistilaus 70,40 euroa, irtonumero 14,50 euroa. Tilaushinnat sis. 10 % alv. TILAUSEHDOT Hinnat ovat voimassa vuonna 2014 Suomeen tehtyihin tilauksiin. Kestotilauksena tilattu lehti toimitetaan tilaajalle tilausjakso kerrallaan ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja joko muuttaa sen määräaikaiseksi tai irtisanoo tilauksen. Tilauksen hinta on tilausjakson alussa voimassa oleva hinta, joka on painettu lehteen. Kestotilauksen voi irtisanoa ennen uuden tilausjakson alkua. Jos tilaaja irtisanoo kestotilauksensa tilausjakson alkamisen jälkeen, on hän velvollinen maksamaan irtisanomisen voimaantuloon saakka lähetetyt lehdet. Jos laskutusjakso tai maksueriä on maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa, tilaus päätetään maksetun jakson loppuun. Osoitetietoja käytetään ainoastaan Stellatum Oy:n omassa toiminnassa. ASIAKASREKISTERI Rekisterikuvaus ja -seloste ovat nähtävissä Stellatum Oy:n tiloissa. Tilaajan tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina em. osoitteeseen tai henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. TAITTO Annu Pörhönen / A&M Mediapartners PAINOTYÖ Hämeen Kirjapaino Oy ISSN ISSN-L Kannen kuva: 90 vuotta sitten perustettu SFS toimi alkuvuodet tässä talossa osoitteessa Eteläranta 12. Kuva: Jyrki Alanko. Jyrki Alanko, SFS 2 SFS-tiedotus

3 Tässä numerossa Älykäs liikenne vaatii omat standardinsa s Standardeista suurta hyötyä yhteiskunnalle 4 SFS 90 v. - Mistä kaikki alkoi? 6 Merkkipaaluja 6 Kierrätyspolttoainestandardit käsikirjaan 7 Apua esteettömien IT-laitteiden ja -palveluiden hankintoihin 7 SFS-käsikirjojen uusia tuulia 8 SFS:n vuosi Asiakirjantuhoojien turvaluokitus muuttunut 23 Johtamisen standardit 24 SÄHKÖALAN UUTISET Sähköteknisen standardisoinnin Work Shop 2014 onnistui yli odotusten 25 Uudet energiamuodot tarvitsevat omat standardit 26 Hyvinvointia sähköllä Visio Sähköturvallisuusstandardi SFS 6002 uudistetaan 26 Sähköalan suomenkieliset termit IEC:n termipalveluun 8 Kaihtimien naruissa piilee vaara lapsille 9 STANDARDISOINTIIN VAIKUTTAMINEN Standardien kommentointi nyt entistä helpompaa 10 Nyt standardisoidaan myös palveluita 12 Iltapäiväseminaarissa pureuduttiin ympäristöanalytiikan standardeihin 14 ISO sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi 15 Standardit kyberturvallisuuden tukena 16 Asenne yleisin syy tapaturmiin 17 Casablancassa linjattiin TTT-järjestelmästandardin sisältöä 19 Älykäs liikenne vaatii omat standardinsa 20 SFS kumonnut vanhentuneita ilmanlaadun SFS-standardeja 21 Kysy vielä jotain SFS-tiedotus

4 SFS 90 v. - Miten kaikki alkoi? Suomen Standardisoimislautakuntaa, nykyisen liiton edeltäjää, ryhdyttiin perustamaan Suomen Konepajainsinööriyhdistyksen aloitteesta. Konkreettinen tilaisuus tarttua asiaan tuli eteen tammikuussa Veijo Åberg, Oy Spiritus Historiae Ab Puolustusministeriön insinööriosaston päällikkö, everstiluutnantti Knut Solin lähetti maan suurimmille metallitehtaille ja konepajoille kiertokirjeenä kyselyn, jossa tiedusteltiin, kuinka kiinnostuneita yritykset olivat toimintansa standardisoimisesta ja missä määrin ne olivat yhdenmukaistaneet esimerkiksi piirustusten laatimisen, ainesmerkinnät, mitat ja toleranssit. Kirje sai yrityksissä varsin vaimeasti vastakaikua, mutta Konepajainsinööriyhdistys otti sen käsiteltäväksi kokouksessaan. Yhdistyksen mielestä standardisointikysymystä oli lähestyttävä toisella tavalla. - Tehtävä, johon kiertokirje luultavasti viittaa, olisi asetettava laajemmalle pohjalle ja valmisteltava kokoamalla materiaalia ulkomailta, pyytämällä taloudellista tukea valtiolta ja suuremmilta yksityisiltä yrityksiltä sekä toteutettava yhteistyössä muiden teknisten yhdistysten kanssa, sanoi yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja ( ) Robert Lavonius kokouksessa. Viranomaiset mukaan Konepajainsinööriyhdistyksen edustajat ottivat yhteyttä everstiluutnantti Soliniin ja esittivät hänelle valtion viranomaisten ja yksityisen teollisuuden yhteistyötä standardisoinnissa. Solin kiinnostui ehdotuksesta heti. Päätettiin, että Suomen Konepajainsinööriyhdistys kutsuisi koolle kokouksen keskustelemaan suomalaisen standardisoimistyön järjestämisestä. Kokous pidettiin 11. toukokuuta 1922, ja edustettuina olivat yhdistyksen ja puolustusministeriön lisäksi Valtionrautatiet, Merenkulkuhallitus, Tekniska Föreningen i Finland ja Suomalaisten Teknikkojen Seura. Kaikki olivat yhtä mieltä tehokkaan ja keskitetyn standardisoimistyön tarpeellisuudesta. Konepajainsinööriyhdistyksen mielestä työ oli rajoitettava koskemaan lähinnä metalliteollisuutta. Kokous päätti kuitenkin ulottaa standardisoimistyön kattamaan heti kaikki ne teollisuudenalat, jotka halusivat taloudellisesti tukea työtä. Kokouksessa asetettiin kuusihenkinen toimikunta valmistelemaan suunnitelmaa työn järjestämiseksi. Toimikunta sai komean nimen Standardisoimiskysymystä Suomessa valmisteleva komitea, ja sen puheenjohtajaksi nimettiin Voima- ja Polttoainetaloudellisen Yhdistyksen toimitusjohtaja Karl Strömberg. Esitys valmistui ripeästi Komitea laati ripeästi esityksen suomalaisen standardisointijärjestelmän luomisesta. Syyskuun alussa 1922 valmistuneessa lausunnossaan komitea ehdotti perustettavaksi standardisoimis- ja normaloimislautakunnan. Sen alaisena toimisi pysyväinen standardisoimistoimisto, joka hoitaisi lautakunnan asioiden valmistelun. Käsiteltäväksi otettavat standardisointikysymykset annettaisiin toimiston sekä kunkin alan ammattimiesvaliokunnan tutkittavaksi, minkä jälkeen lautakunta voisi vahvistaa standardit. Mallia otettiin ulkomaisista esikuvista. Ensimmäinen kansallinen standardisoimisjärjestö oli perustettu Isoon-Britanniaan Helsingin Sanomien uutinen Standardisoimislautakunnan perustamisesta lauantaina (BSI) jo vuonna Saksan DIN perustettiin vuonna 1917, ja 1910-luvun lopulla ja 1920-luvun alkuvuosina järjestöjä syntyi kymmeniin teollisuusmaihin. Ruotsiin perustettiin oma standardisoimisjärjestö (SIS) vuonna Valmistelevan komitean tavoitteena oli, että Suomen valtio kustantaisi puolet standardisoimislautakunnan budjetista ja yksityinen teollisuus toisen puolen. Komitea yritti syksyllä 1922 turhaan saada valtion rahoitusta kääntymällä useiden kansanedustajien puoleen. Yhteys valtiovarainministeri Risto Rytiin sekä kauppa- ja teollisuusministeri Aukusti Ahoon tuotti paremman tuloksen, ja valtion vuoden 1924 budjettiin tuli määräraha perustettavalle standardisoimislautakunnalle. Kun lisäksi Suomen Teollisuusliitto ja muutamat yritykset antoivat pienempiä avustuksia, oli lautakunnan perustamiselle taloudellinen pohja. Perustava kokous Suomen Standardisoimislautakunnan (Finlands Standardiseringskommission, SFS) säännöt ja työjärjestys hyväksyttiin komitean ja silloisen Kauppa- ja Teollisuushallituksen yhteisessä kokouksessa , ja lautakunnan perustava kokous pidettiin Kauppa- ja Teollisuushallituksen tiloissa Helsingissä. 4 SFS-tiedotus

5 SFS toimi alkuvuodet tässä talossa Helsingissä, jonka nykyinen osoite on Eteläranta 12. Standardisoimislautakuntaan valittiin 19 jäsentä, jotka edustivat valtionhallinnon eri haaroja, teollisuuden järjestöjä sekä insinöörijärjestöjä ja Teknillistä Korkeakoulua. Lautakunnan väliaikaiseksi puheenjohtajaksi valittiin Karl Strömberg ja hänen kieltäydyttyään työesteiden vuoksi sitoutumasta pidemmäksi aikaa varsinaiseksi puheenjohtajaksi valittiin syksyllä 1924 insinööri John Sandholm. Suomen Standardisoimislautakunnan toimisto avattiin 1. lokakuuta 1924 osoitteessa Länsiranta (nyk. Eteläranta) 12. Standardisoimislautakunnan sihteeriksi ja aluksi ainoaksi toimihenkilöksi palkattiin 26-vuotias sähköinsinööri Alfons Willberg. Hän hoitikin tehtävää seuraavat 38 vuotta. Toiminta aloitettiin vaatimattomilla resursseilla, mutta tuloksia syntyi nopeasti. Suomen Standardisoimislautakunta vahvisti ruuvien metrisiä kierteitä sekä Whitworth-kierteitä koskevat standardit 19. maaliskuuta Niistä tulivat ensimmäiset viralliset SFS-standardit. Ensimmäinen SFS-standardi käsitteli Whitworth-kierteitä.

6 SFS 90 v. Merkkipaaluja historiasta Kierrätyspolttoainestandardit käsikirjaan 1924 Suomen Standardisoimislautakunta perustettiin 1925 Ensimmäinen SFS-standardi 1926 ISOn edeltäjä ISA perustettiin 1935 Kirjasto ja tiedotuspalvelu perustettiin 1936 Oma merkki standardisoitujen tuotteiden valmistajille 1939 Kansainvälinen standardisointikonferenssi Helsingissä 1942 Säädettiin standardisoimislaki 1947 Suomen Standardisoimisliitto perustettiin 1947 Kansainvälinen Standardisoimisjärjestö ISO perustettiin 1951 Valtioneuvosto vahvisti SFS-merkin käyttöä koskevat määräykset 1958 SFS:n puheenjohtaja professori E. Wegelius valittiin ISOn puheenjohtajaksi vuosiksi Suomelle ensimmäinen ISOn sihteeristö, paperikomitean alakomitea ISOn yleiskokous Helsingissä, CEN perustettiin 1962 SFS CENin jäseneksi 1969 SFS-tiedotus-lehti alkoi ilmestyä 1970 SFS-standardien määrä yli kappaleen rajapyykin 1971 SFS:n hallituksen ja Standardisoimislautakunnan tehtävät erotettiin 1971 INSTA perustettiin 1978 SI-järjestelmä virallisesti käyttöön Suomessa 1980 GATT-tiedotuskeskus Standardisoimisliittoon 1982 Tavaraselosteliiton toiminta Standardisoimisliittoon 1985 EEC teki päätöksen uudesta menettelystä teknisessä harmonisoinnissa 1989 CENin yleiskokous Helsingissä 1990 SFS myönsi ensimmäisen laatujärjestelmäsertifikaatin, pohjoismainen ympäristömerkintä SFS:n hoidettavaksi, Suomelle ensimmäinen CENin TC 1993 EU:n ympäristömerkki SFS:n hoidettavaksi 1995 SFS otti käyttöön omat www-sivut 1997 Sertifiointitoimintoja varten perustettiin SFS-Sertifiointi Oy 1998 SFS-standardien määrä yli kappaleen rajapyykin 2001 Avattiin liiton oma verkkokauppa 2002 SFS-sertifiointi Inspecta Oy:lle, SFS:stä Inspectan osakas 2004 Painettujen julkaisujen tuotanto ulkoistettiin, Print-on-Demand käyttöön tuotannossa 2007 SFS myi Inspecta Oy:n osakkeet, IT-standardisointi SFS:ään 2008 Standardisointia edistävä projektirahoitus aloitettiin 2009 Liitto Kamppiin omiin tiloihin osoitteeseen Malminkatu Ympäristömerkinnät SFS:ltä Motiva Services Oy:n hoidettavaksi 2013 EU:n standardisointiasetus voimaan 2014 SFS 90 v. Pertti Isoniemi, YTL YTL:n toimialaan kuuluvista kierrätyspolttoaineita käsittelevistä standardeista on juuri julkaistu kaksiosainen SFS-käsikirja (SFS-käsikirja 34-1 ja -2). Käsikirjoihin on koottu kaikki komitean CEN/TC 343 laatimat julkaisut, yhteensä 32 julkaisua. Uunituoreet kappaleet käsikirjoista annettiin mukaan ympäristöministeri Ville Niinistön Brasilian matkalle. Ministeri Niinistön vetämälle vienninedistämismatkalle osallistui noin 30 suomalaista yritystä. Matkan pääaiheena oli puhdasteknologia (cleantech), joka tähtää ympäristöhaittojen vähentämiseen mm. jätteiden osalta. Suomalaisilla on osaamista kaivosteknologiassa ja jätehuollossa. Kierrätyspolttoainestandardit on laadittu avuksi jätteiden hyödyntämiseen kierrätyspolttoaineena. Kierrätyspolttoaineiden tuotannolla ja jätteiden energiahyödyntämisellä tuetaan jätteiden ja sivutuotteiden hyötykäyttöä ja samalla ehkäistään jätteiden kaatopaikkasijoitusta. Kierrätyspolttoainetta voidaan valmistaa yhdyskuntien, yritysten ja teollisuuden polttokelpoisista, kuivista, kiinteistä ja syntypaikoilla lajitelluista jätteistä. Käsikirjassa esitetään kierrätyspolttoaineisiin liittyvät keskeiset asiat, kuten terminologia, luokittelu, laadunhallinta ja SRF:n tekniset määrittelyt. Tämä antaa pohjan tuottajan ja käyttäjän väliselle yhteisymmärrykselle. On tärkeää, että kierrätyspolttoaineiden karakterisointiin ja luokitteluun käytettävät menetelmät on standardisoitu, validoitu ja hyväksytty niiden osapuolten toimesta, jotka osallistuvat SRF-markkinoihin. Lisätietoja antaa standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi, pertti.isoniemi@ytl.fi Ympäristöministeri Ville Niinistö antoi SFS:n kierrätyspolttoainekäsikirjat isännilleen Brasilian vienninedistämismatkalla. 6 SFS-tiedotus

7 SFS-käsikirjojen uusia tuulia Reetta Riikonen, SFS Apua esteettömien IT-laitteiden ja -palveluiden hankintoihin Accessibility requirements suitable for public procurement of ICT products and services in Europe on ensimmäinen eurooppalainen tietotekniikan esteetömyyttä käsittelevä standardi. Tämä standardi EN on suunnattu käytettäväksi erityisesti julkishallinnon ja muiden julkisen sektorin toimijoiden hankinnoissa. Esteettömyydellä halutaan varmistaa, että kaikki pääsevät käsiksi sähköiseen tietoon ja että kaikki voivat käyttää sähköisiä palveluita. Standardissa kiinnitetään huomiota kaikenlaisiin esteettömyyteen vaikuttaviin tekijöihin käyttäjien erilaisista kyvyistä lähtien aina laitteen fyysiseen sijaintiin saakka. Standardiin on koottu tarvittavat toiminnalliset vaatimukset, joita noudattamalla tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät laitteet ja palvelut ovat esteettömiä sellaisenaan tai niitä on mahdollista käyttää helppokäyttötoimintojen avulla. Standardin täydennykseksi on laadittu kolme teknistä raporttia, TR , TR ja TR Yhdessä standardin kanssa ne muodostavat vaatimukset, joita voidaan soveltaa hyvin laajalti tieto- ja viestintätekniikan laitteisiin ja palveluihin, esimerkiksi tietokoneisiin, älypuhelimiin, lippuautomaatteihin, internetsivuihin ja sähköpostijärjestelmiin. Standardi EN on tällä hetkellä tietotekniikan esteettömyysstandardeista parhaiten ajan tasalla. Vaikka vaatimukset esteettömyydestä on määritelty niin, että ne sopivat erityisesti julkisiin hankintoihin, voi standardia hyödyntää myös yksityisen puolen hankinnoissa. Standardi EN julkaistiin helmikuussa Se laadittiin Euroopan komission toimeksiannosta (Mandaatti 376). Standardia on ollut kehittämässä kansainvälinen asiantuntijaryhmä, jossa on jäseniä sekä teollisuudesta että erilaisista kuluttajia ja erityisryhmiä edustavista järjestöistä. Standardin julkaisivat yhdessä eurooppalaiset standardisointiorganisaatiot CEN, CENELEC ja ETSI. CEN, CENELEC ja ETSI ovat varmistaneet, että asiakirjan esteettömyysvaatimukset ovat yhdenmukaiset muiden yleisesti käytössä olevien esteettömyysvaatimusten kanssa. Eurooppalainen standardi EN on ladattavissa maksutta ETSIn verkkosivuilla osoitteessa Standardi on englanninkielinen. (CEN/SLA) freeimages.com SFS-käsikirjat juhlivat hiljattain nelikymmenvuotista taivaltaan. Niillä on ollut kysyntää kautta vuosien ja valikoima on laajentunut kattamaan myös muita kuin perinteisiä standardisoimisalueita. Käsikirjat ovat useimmiten jonkin aihepiirin standardipaketteja, mutta muunkinlaisia käsikirjoja on. Viimeisen puolentoista vuoden aikana on tehty tuotestrategiatyötä, jotta käsikirjat vastaisivat vieläkin paremmin asiakkaiden tarpeita. Niihin pyritään jatkossa saamaan entistä enemmän lisäarvoa, kuten asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleja tai muuta selventävää tietoa. Uudet julkaisumuodot auttavat tulevaisuudessa luomaan käsikirjoista helpommin vaikkapa standardien tiivistelmiä sisältäviä paketteja. Myös sähköisiä käsikirjoja kehitetään. Tuotestrategiatyön tuloksena päätettiin myös luopua erillisistä oppilaitoskäsikirjoista. Jatkossa opiskelijat ja oppilaitokset saavat hyvän alennuksen tavallisista käsikirjoista. Uutuutena tuotevalikoimaan tulevat kurssikirjat, joita koulutusorganisaatiot voivat tilata räätälöityinä pitämilleen kursseille. Viimeisenä silauksena käsikirjat saavat modernit kannet, ja jatkossa niiden koko on aina A4. Vakiokokoon siirryttiin mm. saadun asiakaspalautteen perusteella. SFS-tiedotus

8 SFS:n vuosi 2013 SFS vahvisti vuonna 2013 kaikkiaan SFS-standardia. Standardeja julkaistiin suomeksi käännettynä 257 kappaletta. SFS-standardeja oli vuoden 2013 lopussa kappaletta. SFS laati standardeja yhteistyössä 12 toimialayhteisön kanssa. Suomeksi julkaistuista SFS-standardeista Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksen laatimia oli 39 %, Yleisen Teollisuusliiton laatimia 15 %, SFS:n laatimia 14 %, Rakennustuoteteollisuuden laatimia 13 %, sähköalan SESKOn laatimia 7 % ja muiden toimialayhteisöjen laatimia 12 %. SFS:n liikevaihto oli kuluneena vuonna 4,93 miljoonaa euroa, joka on 1,4 % suurempi kuin vuonna Myyntitulojen osuus toiminnan rahoituksesta oli 62 %. Tarkemmat tiedot SFS:n toiminnasta vuonna 2013 löytyvät SFS ry:n kuluneen vuoden vuosikertomuksesta. Se on sähköisessä muodossa SFS:n www-sivuilla kohdassa Hyödyllisiä aineistoja Yleismateriaali. (JA) Asiakirjatuhoajien turvaluokitus muuttunut Kaihtimien naruissa piilee vaara lapsille Asiakirjatuhoajien turvaluokituksessa käytettävä standardi on muuttunut. Uusi standardi on DIN Aiemman viiden turvaluokan sijaan standardi määrittelee seitsemän luokkaa. Luokkaan P-1 kuuluvat yleistietoa sisältävät dokumentit. Huippusalaisen tiedon tuhoamiseen tarvitaan turvaluokan P-7 laite. Ensimmäistä kertaa standardi määrittelee materiaaliluokat käsittäen myös informaation määrän (paperiasiakirjat, optiset, magneettiset tai elektroniset materiaalit sekä kovalevyt). Asiakirjat on mahdollista tuhota itse paikan päällä. Materiaalille on tehtävä riskianalyysi, jonka perusteella määritellään tuhoamisen taso. Jos tuhottavana on eri turvallisuustason materiaaleja ne on lajiteltava. Jos tämä ei ole mahdollista materiaalit on tuhottava korkeimman turvaluokan mukaan. (JA) Jyrki Alanko, SFS Ikkunoiden kaihtimien vaatimukset ovat tiukentuneet. Uusitut vaatimukset pyrkivät erityisesti vähentämään onnettomuusriskiä, joka liittyy kaihtimien naruihin. Euroopassa ja Yhdysvalloissa on vuosien mittaan tapahtunut satoja kuolemaan johtaneita, erilaisista kaihtimista ja rullaverhoista johtuneita kuristumisonnettomuuksia. Useimmat kaihtimien naruihin liittyvät tapaturmaiset kuolemat tapahtuvat makuuhuoneissa ja koskevat 2 3 vuoden ikäisiä lapsia. Standardisoimisliiton vahvistamaan uusittuun standardiin SFS-EN on kirjattu vaatimukset onnettomuusriskin minimoimiseksi. Kaihtimet on suunniteltava sellaisiksi, että niiden naurujen on pysyttävä pikkulasten ulottumattomissa. Tarvittaessa on käytettävä teknistä ratkaisua, joka poistaa kuristumisvaaran. Tähän on tarjolla useita vaihtoehtoja. Kuristumisvaarasta on varoitettava kaihtimien käyttöohjeissa. Standardin SFS-EN lisäksi on valmistunut kaksi kaihtimien testimenetelmiä käsittelevää standardia (SFS-EN ja SFS-EN 16434). Standardit on laadittu Euroopan komission vuonna 2012 esittämän pyynnön perusteella. Standardien viitetiedot on tarkoitus julkaista EU:n virallisessa lehdessä tuoteturvallisuusdirektiiviin (2001/95/EY) liittyvinä standardeina. Standardit laadittiin CENin teknisen komitean 33 työryhmässä 3, joka käsittelee kaihtimia. Työhön osallistui kaihtimien valmistajia, testauslaboratorioita ja lapsiturvallisuuden asiantuntijoita. CEN on ollut myös läheisessä yhteistyössä Itävallan, Kanadan ja Yhdysvaltojen tuoteturvallisuusviranomaisten kanssa standardien laadinnassa. Tukes valvoo Suomessa markkinoilla olevien kaihtimien turvallisuutta. 8 SFS-tiedotus

9 Standardisointiin vaikuttaminen Standardiehdotusten kommentointi on nyt entistä helpompaa Virve Ukkonen, SFS Uusi standardiehdotusten Lausuntopyyntöpalvelu on avattu Kesäkuussa on otettu käyttöön SFS:n Lausuntopyyntöpalvelu-verkkosivu, joka mahdollistaa lausuntovaiheessa oleviin standardiehdotuksiin tutustumisen ja niiden sisällön kommentoimisen suoraan palvelun kautta. Kuka tahansa voi lukea lausuntokierroksella olevia standardiehdotuksia ja vaikuttaa niiden sisältöön antamalla oman mielipiteensä ja muutosehdotuksensa. Uusi Lausuntopyyntöpalvelu korvaa aiemmin käytössä olleen SFS:n Lausuntopyynnöt pdf-listauksen. Lausuntopyyntökierroksella olevat standardiehdotukset on mahdollista hakea joko tunnuksen tai nimen avulla. Ehdotuksia voi myös selata toimialayhteisöjen mukaan lajiteltuna. Eniten lukijoita kiinnostaneet standardiehdotukset näkyvät sivun alalaidassa. Lausuntopyyntöpalvelusta voi tilata sähköpostiin ilmoituksen tietyn toimialayhteisön uusista lausuntokierrokselle tulleista standardiehdotuksista tai vaikka kaikista. Voit myös lähettää palvelun kautta vinkin kollegalle kiinnostavasta standardiehdotuksesta ja pyytää häntä kommentoimaan sitä. Palvelun käyttö vaatii rekisteröitymisen Standardiehdotuksesta kiinnostuneen lukijan täytyy rekisteröityä Lausuntopyyntöpalvelun käyttäjäksi. Rekisteröitynyt käyttäjä voi tallentaa omia kommentteja ja palata myöhemmin jatkamaan kommenttiensa kirjaamista. Muiden antamia kommentteja ei voi nähdä. Lausunnolla olevan standardiehdotuksen vastuuhenkilö toimialayhteisöstä saa sähköpostitse ilmoituksen annetuista kommenteista. Hänen tehtävänä on viedä annetut kommentit mahdollisen kansallisen seurantaryhmän käsiteltäväksi. Sinäkin voit vaikuttaa! Linkki palveluun on SFS:n kotisivulla. Palvelu on www-osoitteessa SFS-tiedotus

10 Nyt standardisoidaan myös palveluita Risto Pulkkanen, SFS Tänään standardisoinnissa korostetaan tarvetta palvelujen standardisointiin. Eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN on julkaissut oppaan palvelujen standardisoinnista ja ISOlla on myös opas aiheesta. EU on antanut ensimmäisen toimeksiannon palveluiden standardisoinnista. Asiantuntija Risto Pulkkanen SFS:stä selvittää mistä on kyse. Standardit on perinteisesti yhdistetty teknisiin tuotteisiin siis hyvin insinöörimäiseen ympäristöön. Myöhemmin standardeja on laadittu myös laajempiin kokonaisuuksiin, kuten organisaatioiden hallintajärjestelmien vaatimuksiin ja ohjeistuksiin lippulaivanaan ISO sarja organisaatioiden laadunhallinnan ympärille. Standardisointi on laajentunut siis vuosikymmenten saatossa pelkästään teknisten tuotteiden yksityiskohtien määrittelystä kokonaisten organisaatioiden toimintojen tarkasteluun. Palvelut on standardisoinnin seuraava kehitysaskel Jo pitkään on käytännön liiketoiminnassa liitetty teknisiin tuotteisiin usein myös palvelut-osio. Monet tuotteet ja niitä tukevat palvelut ovatkin jo viimeiset pari vuosikymmentä nivoutuneet yhteen tuote-palvelu -konseptiksi. Näin käytännön liike-elämässä, nyt on standardisoinnin vuoro. Standardisoinnissakin on otettava seuraava askel, kehittää 10 SFS-tiedotus

11 palveluille oma standardiperhe. Tänään standardisointimaailmassa korostetaankin palveluiden standardisointitarvetta. Viimeisen viiden vuoden aikana kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn standardien laadintaan perustetuista yli 40 teknisestä komiteasta jo yli puolet työskentelee palveluiden standardisoinnin parissa. Miksi palveluja standardisoidaan? Palvelujen standardisoinnin keskeinen tavoite on palvelutarjonnan yhtenäistäminen. Käytännössä se, että palvelujen ostajat osaavat tehdä tarjouspyynnön, joka mahdollistaa tarjousten keskinäisen vertailun. Standardit auttavat siinä, että tarjouspyynnössä ja edelleen tarjouksissa keskitytään vain tarkoituksenmukaisiin, oleellisiin asioihin. Toisaalta palveluiden tuottajat ja tarjousten tekijät voivat varmistua oikeudenmukaisesta ja reilusta tarjouskilpailusta - ja voivat vaatimus- ja ohjestandardien mukaisesti tarkastella ja kehittää omaa toimintaansa. Palvelut -nimike sisältää hyvin monenlaisia alueita, kuten turismi-, psykologi-, asiantuntija-, kampaamo-, hyvinvointi-, kylpylä-, koulutus-, sukellus- ja käännöspalvelut. Standardisointijärjestöt CEN ja ISO ovat nostaneet nyt palvelustandardisoinnin toimintansa keskiöön ja palveluiden standardisointia on markkinoitu ja standardisointiin kannustetaan aktiivisesti. Lähitulevaisuudessa aloitetaan useita uusia palvelustandardisointihankkeita. Pelätään kuitenkin, että Ilman "ylätason" koordinointia palvelustandardisoinnin aktivoituminen johtaa sekavuuteen, sillä jokaisella standardilla voi olla oma rakenteensa. Villiä toimintaa ei kuitenkaan haluta, sillä tällöin standardikenttä olisi täynnä ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyksiä ja eri standardien yhdistetty käyttö ja niiden välinen tarkastelu olisi tuskallista ja mahdotonta. irrallisia ja useimmiten hyvin yksityiskohtaisten palvelualojen erityisstandardeja. Nyt ensimmäinen, kaksiosainen mandaatti (M/517) on annettu Euroopan standardisointijärjestölle CENille. Mandaatin tarkoitus on kartoittaa sellaiset ns. horisontaalisten palveluiden standardisointialueet, jotka tulisi ensin standardisoida. Toisessa vaiheessa ensimmäiset tällaisten alueiden standardisoimishankkeet käynnistetään. Toimeksiannon ensimmäisen osan tulee olla valmis joulukuussa 2014 ja se tuo siis mukanaan palveluiden standardisoinnin ensimmäiset painopistealueet. SFS kartoittaa kiinnostusta Maassamme Suomen Standardisoimisliitto SFS ry toimii standardisoinnin keskusjärjestönä. Se muun muassa vahvistaa ja julkaisee kansalliset SFS-standardit, jotka ovat nykyisin enenevässä määrin maailmanlaajuisia tai eurooppalaisia standardeja. Palveluiden standardisoinnissa eletään kiintoisaa aikaa, sillä nyt rakennetaan lähtökohtia ja piirretään tulevaisuuden suuntaviivoja tälle suurten odotusten standardikentälle. SFS kartoittaa jatkuvasti sellaisia tahoja, joiden toiminta liittyy palveluihin, joko niiden ostajina tai tuottajina, ja joita kiinnostaa palvelustandardoinnin seuraaminen ja vaikuttaminen uusien standardien sisältöön. Artikkelin kirjoittaja toimii asiantuntijana Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:ssä vastaten mm. ISO 9000 sarjan ja palvelut-konseptin standardisoinnista. Suuntaviivat standardisointiin Nyt on kiire suuntaviivat standardien laatijoille on annettava, ennen kuin liian monta itsenäistä standardisointihanketta käynnistyy. Jotain on myös jo tehtykin. CEN on julkaissut oppaan (CEN Guide 15) palvelujen standardien laadinnasta. Myös ISOlla on opas aiheesta (ISO/IEC Guide 76). Oppaat tarjoavat osaltaan apua ja auttavat keskeisten asioiden huomioinnissa, jos niitä markkinoidaan aktiivisesti ja niitä hyödynnetään myös käytännössä. Lähitulevaisuudessa nähdään, kuinka nämä oppaat tunnetaan ja kuinka niitä käytännössä käytetään ja sovelletaan. Eurooppalaisessa standardisoinnissa keskustellaan nyt siitä, millaisia standardeja palvelut-sektorille tulisi laatia. Tuleeko vastaisuudessa keskittyä kaikille palvelualoille tarkoitettuihin yhteisiin, horisontaalisiin standardeihin? Vai tulisiko keskittyä ns. palvelusektorikohtaisiin standardeihin. Vai täysin erillisiin standardeihin, joiden rakenne ja sisältö määräytyisivät kulloinkin palvelun erityispiirteiden mukaan. Näyttää siltä, että ainakin aluksi kannustetaan yleisten, ns. horisontaalisten standardien laadintaan, joiden nähdään antavan parhaat suuntaviivat palveluiden standardiperheelle. Horisontaalisten standardien keskeisyys näkyy myös, kun Euroopan unioni korostaa palveluiden standardisoinnin lähiajan merkitystä. Keskeisin tekijä on eurooppalainen standardisointiasetus (1025/2012), joka tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Uusi asetus antaa EU:n komissiolle mandatointioikeuden tuotteiden ohessa nyt myös palveluille. Tämä tietää lähitulevaisuudessa EU:n antamia toimeksiantoja standardisoimisjärjestöille, siis palvelustandardien tilausta EU:n suunnalta. Tämän odotetaan osaltaan johtavan uusien palvelustandardien nopeaan syntyyn. Jo nyt myös eurooppalaisessa standardisoinnissa on menossa useita palvelustandardihankkeita, mutta ne ovat vielä melko SFS-tiedotus

12 Iltapäiväseminaarissa pureuduttiin ympäristöanalytiikan standardeihin SFS:n kokouskeskuksessa 13. toukokuuta järjestetyssä iltapäiväseminaarissa esiteltiin ympäristöalan horisontaalisen standardisoinnin tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä. Tilaisuudessa kuultiin myös, mitä standardisoinnissa tapahtuu sektoreittain. Jyrki Alanko, SFS Ympäristöanalytiikan horisontaalistandardit kiinnostivat. Pentti Manninen Ramboll Finland Oy:stä kertoi, että julkaisut on laatinut eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin TC 400. Se on saanut valmiiksi 11 EN-standardia, 16 TS:ää ja yhden TR:n. Erityisen hyvänä saavutuksena Manninen piti lääkejäämistä laadittua julkaisua CEN/TS Tilaisuuden avasi Antti Karppinen SFS:stä. Hän kertoi, että nyt valmiiksi saatu työ on tehty vastauksena Euroopan komission vuonna 2003 antamaan mandaattiin. Maaperän, käsitellyn biojätteen ja lietteiden ympäristöanalyyseihin on valmistunut lähes 30 uutta eurooppalaista standardia ja ohjetta. Tavoitteena on ollut kehittää yhteisiä menetelmiä usean eri kiinteän materiaalin analysointiin. Pentti Manninen Ramboll Finland Oy:stä kertoi, että julkaisut on laatinut eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin TC 400. Se on saanut valmiiksi 11 EN-standardia (SFS-EN , SFS-EN , , 16179), 16 TS:ää ja yhden TR:n. Erityisen hyvänä saavutuksena Manninen piti lääkejäämistä laadittua julkaisua CEN/TS Analyysimenetelmiin luotiin katsaukset aloittain. Maaperän ja lietteen analyysimenetelmistä kertoi Anneli Joutti SY- KEstä, veden analyysimenetelmistä Maarit Risto SYKEstä, jätteen ja kierrätyspolttoaineiden analyysimenetelmistä Pertti Isoniemi YTLstä, lannoitteiden analyysimenetelmistä Jouni Valtanen Kemesta ry:stä, maanparannusaineiden ja kasvualustojen analyysimenetelmistä Liisa Maunuksela Evirasta ja rakennustuotteiden analyysimenetelmistä Pekka Vuorinen RT- T:stä. Pekka Vuorinen kertoi, että rakennusalalla pyritään estämään, että 65 tuotteita standardisoivaa teknistä komiteaa kehittäisi omia analyysimenetelmiään vaarallisille aineille. Harmonisoiduista testimenetelmistä on luvassa miljardisäästöjä. Horisontaalimenetelmien käyttäjäkokemuksista oli kertomassa Ilpo Lahdelma Ramboll Finland Oy:stä. Standardisointiin osallistumisen hyötynä hän näkee mm. sen, että voidaan hyödyntää vertailudataa ja sen, että päästään mukaan standardien kehittämiseen. Standardien merkityksestä lainsäädännössä kertoivat Ari Seppänen YM:stä ja Pirjo Salminen MMM:stä. Kummankin mielestä standardit ovat keskeinen asia säädösten tukena ja niiden merkitys on kasvanut ja kasvaa yhä. Pirjo Salminen sanoi, että CENin standardit ovat tärkeä osa lannoitevalmistelainsäädäntöä. Säädökset ovat nyt pääosin kansallisia. EU valmistelee uutta lähes kaikki lannoitevalmisteet kattavaa EU-lainsäädäntöä, jossa standardeilla on keskeinen merkitys. Ari Seppänen valotti standardien asemassa tapahtunutta muutosta. Ennen EU-aikaa laissa ja asetuksessa säädettiin tarkasti kenellä on lupa tehdä analyysejä ja luotettiin asiantuntijoihin. Puhuttiin lakisääteisistä asiantuntijalaitoksista, kuten VTT. 12 SFS-tiedotus

13 Tilaisuus pidettiin SFS:n kokouskeskuksessa Kampissa. Nykyisin ovat käytössä akkreditoidut laboratoriot ja akkreditoidut menetelmät. Se, miten analyysit tehdään sidotaan lainsäädäntöön tarkemmin standardeilla. Asiantuntijalaboratorioiden tehtävänä on menetelmien kehittäminen ja osallistuminen Euroopan tasolla menetelmien kehittämiseen ikään kuin uuden luominen ja hereillä oleminen. Kaupallisten laboratorioiden tehtävänä on tehdä analyysejä maksua vastaan. Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä valot- Sari Sahlberg SFS:stä. Nyt standardien valmistuttua on mietittävänä, kuinka niiden ylläpito organisoidaan. Seminaarin järjestivät SFS, Kemesta ry, Suomen ympäristökeskus, Rakennustuoteteollisuus ja Yleinen Teollisuusliitto. Tilaisuuteen otti osaa runsaat 30 henkeä. SFS-tiedotus

14 ISO sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi Suomen Standardisoimisliitto SFS ja Tuotelähtöisen ympäristöjohtamisen osaamisverkosto (TUORE) järjestivät infotilaisuuden ISO sarjan uusista julkaisuista SFS:n kokouskeskuksessa pidetyissä tilaisuudessa esiteltiin sarjan hiilijalanjälkeä ja vesijalanjälkeä käsitteleviä julkaisuja. Siinä kuultiin myös yritysten näkemyksiä kansainvälisten standardien tarpeesta ja käytöstä. Puheenjohtajana tilaisuudessa oli Riitta Lempiäinen Motiva Oy:stä. Jyrki Alanko, SFS Tiina Pajula VTT:ltä kertoi, mitä spesifikaatio ISO/TS 14067:fi kertoo hiilijalanjäljestä viestimistä. Tekninen spesifikaatio ISO/TS antaa ohjeistuksen tuotteen hiilijalanjäljen laskemiseen ja viestimiseen. Valmisteilla oleva ISO kuvaa puolestaan vesijalanjäljen määrittämisen periaatteet ja vaatimukset. Tekninen raportti ISO/TR esittää ohjeet kasvihuonekaasupäästöjen määrittämiseen ja raportointiin organisaatiotasolla. SFS:n ympäristöasioiden hallinnan teknisen komitean puheenjohtaja Tiina Pajula VTT:ltä esitteli tilaisuuden aluksi tuotteen hiilijalanjäljen laskentaa ja viestimistä käsittelevän SFS:n suomeksi tunnuksella ISO/TS 14067:fi julkaiseman teknisen spesifikaation. Hiilijalanjälki on tuotejärjestelmän kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien summa, joka ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalenttina ja perustuu elinkaariarviointiin, jossa käytetään vain yhtä vaikutusluokkaa eli ilmastonmuutosta. Termejä nettopäästöt ja hiilineutraali ei ole syytä käyttää. Tuotteen hiilijalanjäljestä viestimiseen on neljä erilaista raportointitapaa. Voidaan tehdä hiilijalanjäljen selvitysraporttiin perustuva ulkoinen viestintäraportti, hiilijalanjäljen tason seurantaraportti, käyttää tietyn hiilijalanjälkiviestintäohjelman mukaistan merkintää tai tehdä tuoteryhmäsääntöihin perustuva seloste. Hiilijalanjälki sisältää tuotteen koko elinkaaren kehdosta hautaan. Yritysten välisessä viestinnässä päästöjen ilmoittaminen kehdosta portille ilman tuotteen loppukäyttöä on mahdollista. Organisaation kasvihuonekaasupäästöjen määrittämistä käsittelevää teknistä raporttia ISO/TR ei ole suomennettu. Siinä päästöt luokitellaan 23 kategoriaan. Jokaiselle kategorialle on omat laskentaohjeet. Kompensointiprojektit ISO/TR vaatii raportoimaan erikseen. ISO/TS 14067:fi sen sijaan ei salli kompensoinnin huomioimista tuotteen hiilijalanjäljessä. Vesijalanjäljen laskennasta tekeillä olevaa standardia ISO/DIS esitteli erikoistutkija Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT: ltä. Hän kertoi, että teollisuus on ollut hyvin mukana standardin kehitystyössä. Standardi ottaa huomioon veden määrän ja laadun. Keskeistä on paikallinen saatavuus. Vesijalanjalki sisältää kaikki vaikutukset. Tuula Paajanen Kemira Oyj:ltä kertoi, että jalanjälkilaskelmat eivät ole yritykselle uusi juttu. Kemira Oyj on tehnyt jalanjälkilaskelmia vuodesta 2010 Tuula Paajanen Kemira Oyj:ltä kertoi, että yrityksessä on tehty jalanjälkilaskelmia vuodesta 2010 lähtien. Tuotteen hiilijalanjälkilaskelmia on tehty 50 tuoteperheelle. Tuotteen vesijalanjälkilaskelmia on pilottilaskelmana tehty yhdelle tuoteperheelle. Pääsääntöisesti laskemia tehdään asiakastarpeen ja kysynnän mukaan. Asiakastarve on toistaiseksi ollut vaatimatonta, koska kemikaalien osuus asiakkaiden omasta hiilijalanjäljestä tai vesijalanjäljestä on yleensä pieni. Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperiteollisuus on lähinnä kysynyt tietoja. Laskelmien hyötynä Paajanen näkee sen, että se tukee asiakkaiden toimitusketjun vastuullisuutta. 14 SFS-tiedotus

15 Infotilaisuuden tauoilla oli mahdollista tutustua esillä olleisiin julkaisuihin. Sami Lundgren, UPM:ltä kertoi yrityksen tehneen tuotteiden hiiliprofiileja vuodesta Kaikista yrityksen tuotteista on saatavissa hiiliprofiili. Yritys uskoo, että vastuullisuus tuo liikearvoa. Yhteismitallistavia standardeja tarvitaan globaalissa toimintaympäristössä Niina Hokkanen hiilijalanjälkilaskelmia organisaatioille laativasta Gaia Consulting Oy:stä kertoi, että laskennan ohjenuorana on yleensä standardi tai ohje, joka tulee usein asiakkaalta. Asiakas on voinut saada vaatimuksen omalta asiakkaaltaan. Asiakas ei kuitenkaan aina tunne standardin sisältöä. Tästä saattaa olla seurauksena, että vaatimukset eivät ole linjassa sen kanssa, mitä taustatietoja on saatavilla ja mitä tuloksia halutaan. Standardin käyttö helpottaa tulosten vertailtavuutta kilpailijoiden laskelmiin. Tulosten viestinnässä standardin käyttö tuo uskottavuutta. Kansainväliselle yritykselle standardit ovat tärkeitä. Kyberturvallisuuden standardisoinnilla tehdään turvallista Eurooppaa Saana Seppänen, SFS Kyberturvallisuuden koordinointiryhmä Cyber Security Coordination Group (CSCG) haluaa tehdä Euroopan verkkoympäristöstä turvallisimman koko maailmassa. Eurooppalaiset standardisointiorganisaatiot CEN, CENELEC ja ETSI perustivat ryhmän vuonna 2011, ja mukaan kaivataan nyt myös suomalaisia osallistujia. CSCG luovutti tämän vuoden huhtikuussa Euroopan komissiolle valkoisen kirjan, jonka yhdeksän suositusta tukevat Euroopan unionin tavoitetta saada Eurooppaan yhtenäiset kyberturvallisuusstandardit ja saada siten aikaan maailman turvallisin verkkoympäristö. Suositusten laadinnassa on ollut mukana 14 Euroopan maata, mm. Ruotsi ja Norja, ja lisäksi ryhmä tekee yhteistyötä yhdysvaltalaisten ANSIn (American National Standards Institute) ja NISTin (American National Institute of Standards and Technology) kanssa. Suomi ei vielä ole ollut edustettuna CSCG:ssä. CSCG pyrkii organisoimaan eri tahojen kyberturvallisuusalan standardisointityötä siten, että laadittavat standardit tukisivat toisiaan eikä päällekkäistä työtä syntyisi. CSCG:n työhön pääsee mukaan Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n kautta, joka on CENin jäsenjärjestö. CSCG kokoontuu seuraavan kerran kesäkuun 26. päivä Pariisissa ja sen jälkeen syksyllä Kreikassa. Linkit: CSCG-ryhmän White Paper No. 01 Recommendations for a Strategy on European Cyber Security Standardisation / Cyber Security Coordination Group: CSCG%20White%20paper pdf CSCG-ryhmän kotisivut: Lisätietoja CSCG-ryhmästä CEN-CENELECin sivuilla: Lisätietoja antaa IT-standardisoinnin asiantuntija Saana Seppänen (puh tai etunimi.sukunimi@ sfs.fi). SFS-tiedotus

16 Asenne yleisin syy tapaturmiin PSK-Standardisoinnin kevätseminaarin aiheen oli tänä vuonna investointiprojektin turvallinen läpivienti. HSEQ-johtaja Kirsi Rintamäki Neste Jacobs Oy:ltä johdatteli seminaarin osanottajat aiheeseen kertomalla tuloksia PSK:n kyselystä. Sen mukaan asenne on yleisin syy tapaturmiin. Jyrki Alanko, SFS PSK:n vuoden 2013 kevätseminaarin osanottajille tehdyssä kyselyssä 40 % vastaajista piti asennetta tärkeimpänä syynä tapaturmiin. Osaamisen tai ohjeiden puute oli kakkossijalla 28 prosentin osuudella. Kolmanneksi tärkein syy oli vastaajien mielestä kiire (19 %). Kirsi Rintamäki kertoi, että Neste Jacobsilla turvallisuus ulotetaan kaikkeen, mitä yritys tekee. Tavoitteena yrityksessä on nolla tapaturmaa. Turvallisuus ja laatu liitetään yrityksessä kiinteästi yhteen. - Jokainen tulee töihin ja lähtee töistä terveenä. Pienintäkään loukkaantumista ei voida pitää hyväksyttävänä. Välitämme toisistamme ja näytämme sen käytännössä. Otamme vastuuta itsestämme, lähellä olevista ja kanssamme työskentelevistä. Kysymys ei ole pakosta eikä tavoitteen täyttämisestä vaan tahdosta, Kirsi Rintamäki luetteli lähtökohtia toiminnalle Neste Jacobs Oy:ssä. Ylijohtaja Leo Suomaa sosiaali- ja terveysministeriöstä luennoi seminaarissa turvallisuudesta lainsäätäjän näkökulmasta. Hänen mukaansa työturvallisuuden hyvä taso edellyttää, että työturvallisuutta johdetaan, asiat osataan, työntekijöiden edustaja on mukana toiminnassa, havainnot huomioidaan ja tärkeää on myös mitä lainsäädäntö sanoo. Työturvallisuuden kehittämisessä voidaan saavuttaa tuloksia. Esimerkiksi UPM puolitti tapaturmat vuodessa. Jos niin päätetään tehdä, niin tapahtuu. Standardit ovat tärkeitä työturvallisuudessa. Ennen tehtiin säädöksiä, joissa standardit määrättiin pakollisiksi. Nykyisin ei standardeja enää määrätä pakollisiksi vaan ne ovat vapaaehtoisia. Standardeja kannattaa kuitenkin edelleenkin käyttää Suomaa korosti. Nolla tapaturmaa -foorumista kertoi kehittämispäällikkö Mika Liuhamo työterveyslaitokselta. Nolla tapaturmaa -foorumi on suomalaisten työpaikkojen muodostama verkosto, jonka tavoitteena on työturvallisuuden jatkuva edistäminen. Yli 300 työpaikkaa on mukana 0-foorumissa. Foorumi tekee työpaikkojen tasoluokitusta. Siinä on kolme luokkaa: Taso I - Maailman kärjessä, Taso II - Kohti maailman kärkeä, Taso III - Suuntana maailman kärki. Foorumin nettisivut ovat osoitteessa Tulityökortteja myönnetty 1,3 milj. kpl Työturvallisuusasiantuntija Jorma Partanen kertoi, että Tulityökortti on eniten turvallisuutta parantanut kortti. Kortti on ollut käytössä jo 25 vuoden ajan. Vuoden 2013 lopussa on myönnetty 1,345 miljoonaa korttia. Tarve korttiin lähti liikkeelle hitsausalojen työturvallisuuden parantamisesta. Tulitöiden turvallisuus on kortin myötä parantunut huimasti. Tulityökortin saamisen edellytykset on kirjattu standardiin SFS Toiseksi yleisin kortti on 10 vuotta käytössä ollut Työturvallisuuskortti. Niitä on myönnetty 0,8 miljoonaa kappaletta. Jorma Partanen korosti, että korttien vaatimustasosta ei saa tinkiä. Maamme ensimmäisessä painelaitelaissa vuodelta 1896 edellytettiin, että kattilan käyttäjällä on ammattitaitoa ja hän on käytökseltään vakava. Vuonna 1948 turvallisuustyöhön osallistuvien osalta korostettiin: Tehtävään on valittava selväjärkinen, käytännöllinen henkilö, joka omaa teknillisiä taitoja ja jonka henkilökohtaiset ominaisuudet tekevät yhteistyön hedelmälliseksi ja kitkattomaksi sekä työnjohdon että työntekijöiden kanssa. Näillä ominaisuuksilla olisi Jorma Partasen mielestä turvallisuustyössä vieläkin käyttöä. Hän heittikin leikkimielisesti luentonsa lopussa ajatuksen olisiko korttiviidakkoon tulossa joskus oma kortti selväjärkisyydestä. Projektipäällikkö Jarmo Naula Ruukki Metals Oy:stä kertoi työturvallisuudesta masuunin peruskorjauksessa. Työturvallisuuskortti oli pakollinen työhön osallistuville. Turvallisuutta varmistettiin myös koulutuksella: yhtäkään työntekijää ei päästetty työmaalle ilman koulutusta. Tahtotilan tulee olla kunnossa, jotta voidaan välttää tapaturmat. On korostettava työntekijän omaa osuutta turvallisessa työskentelyssä. Kaikkien projektiin osallistuvien velvollisuus on puuttua nähtyihin vaaroihin tai vaaratilanteisiin työmaalla. Tärkeää on poistaa vaaratekijät välittömästi. PSK:n järjestyksessään 12. kevätseminaari pidettiin Pörssitalossa Helsingissä. Paikalla oli toista sataa osanottajaa. freeimage.com 16 SFS-tiedotus

17 Casablancassa linjattiin TTT-järjestelmästandardin sisältöä Ensimmäisen työterveys- ja työturvallisuusasioiden johtamista käsittelevän ISO-standardin valmistelu on alkanut syksyllä Standardin kehittämisestä vastaa projektikomitea ISO/PC 283 Occupational health and safety management systems. Standardin odotetaan valmistuvan vuonna Standardiin sisältyy myös opastava liite, joka auttaa vaatimusten ymmärtämisessä. Sari Sahlberg, SFS Standardi ISO Occupational health and safety management systems Requirements with guidance for use määrittelee vaatimukset TTT-järjestelmälle. TTT-järjestelmän avulla organisaatio voi hallita työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyviä riskejään ja parantaa TTT-toimintansa tasoa. ISO/PC 283:n toinen kokous pidettiin Casablancassa Marokossa. Kokouksessa oli paikalla yli 80 delegaattia eri puolilta maailmaa. Suomesta kokoukseen osallistuivat Marjo Kaustell Consti Talotekniikka Oy:stä ja Sari Sahlberg SFS:stä. Komitean ISO/PC 283 puheenjohtajana toimii David Smith Isosta-Britanniasta ja sihteerinä Charles Corrie BSI:stä. Varsinainen standardin laadintatyö on osoitettu ISO/PC 283:n työryhmälle WG1. Työryhmää vetää Kristian Glaesel Tanskasta, ja sen sihteerinä toimii Karin Bagge SIS:stä. Komitean työhön osallistuvien P-jäsenten määrä on kasvanut 47 maahan, tarkkailijajäseninä on 15 maata. Lisäksi työhön osallistuu yhteistyöjäseninä alan kansainvälisiä järjestöjä kuten ILO ja IOSH. Työluonnokseen liki kommenttia Casablancan-kokouksen päätavoitteena oli käsitellä työluonnosta ISO/WD koskevat kommentit ja työstää niiden perusteella standardin CD-versio (Committee Draft). Helmikuussa 2014 päättynyt kommentointikierros tuotti liki 1300 kommenttia ja muutosehdotusta. Huomattava määrä kommentteja kohdistui termiin riski ja sen vaihtoehtoisiin määritelmiin. Kokousviikko alkoi maanantaina ISO/PC 283:n yleiskokouksella ja jatkui open forum -tilaisuudella, jossa kuultiin lyhyitä alustuksia standardiin liittyvistä teemoista. Pääosa kokousviikosta käytettiin työryhmätyöskentelyyn. Asiantuntijat jakaantuivat viiteen alatyöryhmään, joista kukin vastasi tietyistä standardin luvuista. Työryhmien tehtävänä oli käsitellä oman vastuualueensa kommentit, tehdä päätökset niiden huomioon ottamisesta sekä tuottaa uudistetut standarditekstit. Työryhmien tehtävänä oli myös valmistella vaatimuksiin liittyvät opastavat tekstit standardin liitteeseen. ISO 45001:n pohjadokumenttina on ollut standardi OHSAS 18001:2007, jonka ISO tulee korvaamaan. Huomioon otetaan myös muun muassa ILOn ohjeet ja suositukset. Uudessa TTT-standardissa noudatetaan ISOn hallintajärjestelmästandardien yhteistä rakennetta, yhteisiä termejä ja määritelmiä sekä identtisiä tekstejä (ISOn direktiivien liite Annex SL). Näin ollen se tulee olemaan yhteensopiva uudistuvien standardien ISO 9001:2015 ja ISO 14001:2015 kanssa. Kokousviikolla käytiin pitkällisiä keskusteluja muun muassa standardin soveltamisalasta, TTT-järjestelmän terminologiasta, vaaranarvioinnista ja riskien hallinnasta sekä organisaation TTT-vastuista alihankinnassa ja ulkoistamisessa. Pitkistä kokouspäivistä huolimatta standardin CD-versio (Committee Draft) ei valmistunut Casablancan-kokousviikon aikana. ISO/PC 283:n päätöksellä alatyöryhmät saivat lisäaikaa kesäkuun loppuun omien osuuksiensa valmisteluun. CD-äänestystä odotetaan alkusyksyyn 2014, ja ISO/PC 283 kokoontuu seuraavan kerran vuoden 2014 lopulla. Standardisoimisliittoon perustettu seurantaryhmä SFS/SR 219 Työterveyden ja -turvallisuuden johtaminen toimii TTT-järjestelmien standardisoinnin kansallisena asiantuntijaryhmänä ja vastaa Suomen kannanotoista ISO standardin valmistelussa. Lisätietoja: Sari Sahlberg, SFS SFS-tiedotus

18 Moottoritie on täynnä tekniikkaa Koskenkylä-Kotka-moottoritien varteen asennetaan lähes 400 telematiikkajärjestelmään kuuluvaa laitetta, kuten mittauslaitteita, havaintopisteitä ja tiesääasemia. Telematiikkaratkaisujen tarkoitus on tehdä teistä turvallisempia ja liikenteestä mahdollisimman sujuvaa. Liikennetelematiikka otetaan käyttöön Porvoon ja Kotkan välillä syksyllä 2014, kun uusi moottoritie Koskenkylästä Kotkaan avataan kokonaisuudessaan liikenteelle. Tien kantavien rakenteiden suunnittelussa on käytetty eurokoodeja. Koskenkylä Kotka-moottoritiellä on runsaasti telematiikkaa eli tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä liikenteenohjauslaitteistoja. Telematiikan avulla seurataan liikenteen määrää, nopeutta ja paikallisia ympäristöolosuhteita ja ohjataan liikennettä. Seurantalaitteiden keräämän informaation avulla liikennettä ohjataan etäohjattavilla liikennemerkeillä ja infotauluilla. - Telematiikan tehtävä on auttaa autoilijoita säätämään nopeutensa turvalliseksi. Jos esimerkiksi sääolosuhteet muuttuvat nopeasti ja hyvin paikallisesti, nopeusrajoitukset säädetään turvalliselle tasolle, kertoo telematiikka-asiantuntija Pekka Nurminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Liikenteen sujuvuuteen vaikuttaa myös se, että nopeusrajoitukset vastaavat todellisia ajo-olosuhteita sen sijaan, että ne perustuisivat vuodenaikoihin tai liikennemäärien keskiarvoihin. - Autoilijat noudattavat telematiikalla ohjattuja kirkkaita liikennemerkkejä paremmin, sillä ne huomataan ja niihin luotetaan. Hyvissä ajo-olosuhteissa ei turhaan pidetä alennettuja nopeusrajoituksia, Nurminen kertoo. Tienkäyttäjille telematiikka näkyy erityisesti opasteissa ja infotauluissa sekä Markkinamäen tunnelissa Ahvenkoskella. Tunnelissa telematiikka lisää tienkäyttäjien turvallisuutta ja auttaa ennakoimaan vaaratilanteita. Tunnelissa on esimerkiksi laitteisto, joka tunnistaa hitaan tai väärään suuntaan ajavan ajoneuvon. - Jos tunnelissa on häiriö, järjestelmä tekee hälytyksen ja kääntää tunnelin kamerat häiriön suuntaan, jotta tieliikennekeskus pystyy toimimaan nopeasti ja estämään lisävahingot, kertoo TYL Pulterin suunnittelujohtaja Jere Keskinen. Telematiikka tekee E18-tiestä myös energiatehokkaamman. Tien valaistusta pystytään ohjaamaan luonnonvalon määrän, sääolosuhteiden ja liikennemäärien mukaan. Näin tie on optimaalisesti valaistu ja energiaa säästyy. Lisäksi E18-tien ulkoalueet on valaistu energiatehokkailla LED-valoilla. Energiatehokkuuden merkitys on suurin Markkinamäen tunnelissa, jonka valaistus on toteutettu osittain LED-valoilla. - Tunnelit ovat todellisia energiasyöppöjä, sillä valot ovat päällä ympäri vuorokauden ja valaistuksen on mukauduttava luonnollisen valon määrään. Mitä kirkkaampi päivä on ulkona, sitä kirkkaampi on valon oltava myös tunnelissa, Keskinen kertoo. Vuositasolla LED-valaistu tunneli säästää noin kwh sähköä. Lisäksi osa tunnelin käyttämästä energiasta tuotetaan lähellä sijaitsevan huoltorakennuksen katolle sijoitetuilla aurinkopaneeleilla. Eurokoodien lisäksi on hyödynnetty paljon muita standardeja Eurokoodien lisäksi moottoritien rakentamisessa on tarvittu lukuisa joukko muita standardeja. Projektinjohtaja Jukka Hietaniemi Liikennevirastosta kertoo, että vaihtuvien opasteiden hankinnassa on tarvittu seuraavia standardeja: 18 SFS-tiedotus

19 Älykäs liikenne vaatii omat standardinsa Eurooppalaiset standardisoimisjärjestöt CEN ja ETSI ovat saaneet valmiiksi EU:n toimeksiannosta laaditut älykkäiden liikennejärjestelmien (C-ITS) perusstandardit. Nämä ensimmäisen vaiheen standardit mahdollistavat eri valmistajien kulkuneuvojen viestinnän keskenään ja tieinfrastruktuurin kanssa. Kun kulkuneuvojen valmistajat ovat ottaneet standardit käyttöön, standardien tulisi edesauttaa onnettomuuksien estämisessä tarjoamalla varoitusviestejä, esimerkiksi väärään suuntaan ajamisesta tai mahdollisista onnettomuuksista risteyksissä, kuin myös ennakkovaroituksia tietöistä, ruuhkista ja muista potentiaalisista riskeistä liikenneturvallisuudelle. Turvallisen ja älykkään liikenteen visio voidaan saavuttaa hyödyntämällä langatonta viestintäteknologiaa yhdistämään ajoneuvot ja infrastruktuuri sekä identifioimaan potentiaaliset riskit reaaliajassa. Euroopan teillä liikkuu 200 miljoonaa ajoneuvoa ja on kyseessä 13 miljoonan ihmisen työpaikka. Tästä syystä Euroopan autoteollisuudelle on olennaista olla eturintamassa uusien teknologioiden käyttöönotossa. Kuitenkaan uuden sukupolven yhteydessä olevat autot eivät toimi ilman yhteisiä teknisiä spesifikaatioita, esimerkiksi koskien radiotaajuuksia ja sanomamuotoja. Tästä syystä Euroopan komissio päätti vuonna 2009 antaa CENille ja ETSIlle toimeksiannon laatia standardeja, spesifikaatioita ja ohjeita älykkäistä liikennejärjestelmistä. Älykkäiden liikennejärjestelmien (Cooperative Intelligent Transport Systems, C-ITS) standardeja laativat CENissä ja ETSIssä tekniset komiteat, jotka kokoavat yhteen autoteollisuuden, autoteollisuuden alihankkijoiden ja järjestelmätoimittajien asiantuntijoita. Työ seuraavan standardipaketin parissa on me- neillään sekä CENissä että ETSIssä. Euroopan unioni on tukenut standardien laatimista ecomove, Drive C2X ja COMESafety -projekteilla. Tieinfrastruktuurin toimijat ja autoteollisuus koordinoivat vaatimuksia Amsterdam-ryhmässä, ERTCO ITS Europe -ryhmässä ja Car 2 Car Communication Consortiumin ryhmässä, jotka tuovat panoksensa suoraan teknisiin komiteoihin. Maailmanlaajuinen työ tapahtuu ISOssa, IEEE:ssä ja SAE:ssa varmistaen globaalin harmonisoinnin. Älykkäiden autojen odotetaan ilmestyvän Euroopan teille vuonna Itävallan, Saksan ja Alankomaiden viranomaiset ovat sopineet tekevänsä yhteistyötä ITS-infrastruktuurin käyttöönotossa Rotterdamin ja Wienin välisellä Frankfurtin kautta kulkevalla tiellä. ETSIn pääjohtaja Louis Jorge Romero sanoo olevansa iloinen, että voidaan tyydyttää teollisuuden vaatimukset, joita EU on voimakkaasti tukenut. - ITS-standardit tekevät uuden sukupolven autoilla ajamisesta helpompaa ja tiet turvallisemmiksi vähentäen liikenneruuhkia, Romero sanoo. CENin ja CENELECin pääjohtaja Elena Santiago Cid muistuttaa, että älykkään liikenteen vaatimien sopivien standardien aikaansaaminen on keskeistä, jotta eurooppalaiset autotehtaat voivat valmistaa seuraavan sukupolven autoja. - Nyt valmistuneet standardit testataan käytössä ja niitä voidaan parantaa tarpeen mukaan, Elena Santaigo Cid sanoo. (CEN, ETSI/JA) SFS-EN A1: Road vertical signs Variable message traffic signs. Part 1: Product standard HD 638 S1: Road traffic signal systems CLC/TS Use of LED signal heads in road traffic signal systems SFS-EN 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SFS-EN Insulation coordination for equipment within low-voltage systems. Part 1: Principles, requirements and tests SFS-EN ISO 1461: Teräs- ja valurautatuotteiden kuumasinkkipinnoitteet kappaletavaroille. Erittelyt ja koestusmenetelmät SFS 4829: Valaisinpylväät. Kytkentätilat ja kalusteet SFS-EN 40-5: Valaisinpylväät. Osa 5: Teräspylväät SFS-EN 12767: Tien laitteiden tukirakenteiden törmäysturvallisuus SFS-EN : Liikennemerkit ja vastaavatliikenteenohjauslaitteet, osa 1. Liikennemerkit. SFS-EN 60529: Sähkölaitteiden kotelointiluokat (IP-koodi) - Näiden lisäksi on tietenkin lukematon määrä tuotestandardeja, joiden mukaan rakennusosat ja tuotteet valmistetaan kuten esimerkiksi induktiivisten rajakytkimien osalta EN projektinjohtaja Hietaniemi sanoo. Lisäksi tarvitaan Hietanimen mukaan seuraavia toimitettavien tuotteiden ympäristötestausmenetelmästandardeja: EN ISO 9227:2012, Corrosion tests in artificial atmospheres Salt spray test (ISO 9227:2012) IEC , Environmental testing Part 2-1: Tests Tests A: cold IEC , Basic environmental testing procedures Part 2-2: Tests B: dry heat IEC , Environmental testing Part 2-5: Tests Test Sa: simulated solar radiation at ground level IEC , Environmental testing Part 2-14: Tests Test N: change of temperature IEC , Environmental testing Part 2-30: Tests Test Db and guidance: damp heat, cyclic ( hour cycle) IEC , Environmental testing Part 2-64: Test methods Test Fh: Vibration, broad band random (digital c control) and guidance (IEC ; Corrigendum 1993) Hietanimi kertoo, että lähtökohtana on, että kaikki tuotteet ovat CE-merkittyjä. Tällöin niiden valmistukseen liittyy aina tuote-, menetelmä- ja turvallisuusstandardeja. (LV/JA) SFS-tiedotus

20 SFS kumonnut vanhentuneita ilmanlaadun SFS-standardeja Sari Sahlberg, SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS on kumonnut seuraavat päästömittauksia ja ulkoilman laatua käsittelevät standardit: SFS 3864 (1977) Rikkidioksidin määrittäminen ilmasta. Fotometrinen thorinimenetelmä SFS 3865 (1978) Laskeuman määrittäminen SFS 3866 (1990) Ilmansuojelu. Päästöt. Kiintoaineen määritys manuaalisella menetelmällä SFS 3869 (1982) Ilmansuojelu. Kaasumaisten päästöjen määritys SFS 5008 (1984) Ilmansuojelu. Leijuvan pölyn sisältämän lyijyn massakonsentraation määritys. Atomiabsorptiospektrometrinen menetelmä SFS 5109 (1985) Ilmansuojelu. Rikkidioksidin massakonsentraation määritys ulkoilmasta. Tetrakloorimerkuraatti (TCM). Pararosaniliinimenetelmä SFS 5265 (1987) Ilmansuojelu. Päästöt. Rikkidioksidin massakonsentraation määritys thorinimenetelmällä SFS 5432 (1988) Ilmansuojelu. Ilman laatu. Mittaustulosten esittäminen SFS 5412 (1987) Ilmansuojelu. Päästöt. Palamiskelpoiset savukaasut. Hiilimonoksidin määritys ei-dispersiivisellä infrapuna-absorptiomenetelmällä SFS 5425 (1988) Ilmansuojelu. Ilman laatu. Typen oksidien määritys kemiluminenssimenetelmällä SFS 5625 (1990) Ilmansuojelu. Päästöt. Mittausyhteiden asentaminen kanavaan Kumoaminen perustuu SFS:n seurantaryhmän SR 215 Ilmanlaatu esitykseen. Ilmanlaadun seurantaryhmä SFS/SR 215 on arvioinut luvuilla valmisteltujen kansallisten ilmanlaadun mittausstandardien ajanmukaisuuden ja esittänyt kumottaviksi ne, jotka ovat ristiriidassa eurooppalaisten standardien kanssa tai muuten vanhentuneita. Useimmiten peruste em. SFS-standardien kumoamiselle on se, että menetelmistä on valmistunut uusia eurooppalaisia EN-standardeja ja kansainvälisiä ISO-standardeja. SFS:n velvollisuus on kumota EN-standardien kanssa ristiriitaiset kansalliset standardit. SFS:n verkkokaupan luettelosta ( löytyvät myös kumottujen SFS-standardien viitetiedot. Kumottujen SFS-standardien tuotetiedoissa on kohdassa sidokset tieto standardin korvaavista SFS-EN standardeista. SFS:n seurantaryhmä SR 215 toimii ilmanlaadun standardisoinnin kansallisena asiantuntijaryhmänä. Seurantaryhmä osallistuu alan eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointiin ja vaikuttaa siihen suomalaisten sidosryhmien tarpeiden mukaan. Seurantaryhmän toimiala vastaa komiteoiden CEN/TC 264 Air quality ja ISO/TC 146 Air quality toimialaa. 20 SFS-tiedotus