HELSINGIN KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA H A N K E K E H I T E T T I I N V A S T A A M A A N H E L S I N G I N A L U E E L L I S I A E R I T Y I S P I I R T E I T Ä J A T A R P E I T A H A N K K E E N A L U S S A A L O I T E T T I I N N E U V O T T E L U T K A U P U N G I N K I I N T E I S T Ö Y H T I Ö I D E N K A N S S A ; O S A K I I N T E I S T Ö Y H T I Ö I S T Ä E I O L L U T K I I N N O S T U N E I T A A S U M I S N E U V O N T A P A L V E L U S T A, J O L L O I N T O I M I N T A A L A A J E N N E T T I I N E R I S O S I A A L I A S E M I L L E A S U M I S N E U V O N T A V A K I N A I S T E T T I I N L O P U S S A A S U M I S N E U V O J I A Y H T E E N S Ä 1 3 P Y S Y V Ä T A L U E E L L I S E T Y H T E I S T Y Ö R A K E N T E E T L U O T U M U K A A N T U L L E E T M Y Ö S Y K S I T Y I S E T J A Y L E I S H Y Ö D Y L L I S E T Y H T E I S Ö T

2 ASUMISNEUVONNAN STRATEGINEN TOIMINTAMALLI Toimintaym päristö Yhteiskun- nalliset tekijät Toiminta- Ajatus, visio Asumis- Sosiaalinen työ, kriisi- luonteinen työ,palvelu- ohjaus Strategia: asumisneuvonta kiinteistöyh tiöissä, sosiaaliase milla ARVIOINTI Tilastointi, raportointi verkosto- yhteistyöko- kokoukset Arvioin- nin yhteis- kunnallinen merkitys: Nostaa esiin asumisso- siaalisia ilmiöitä Asiakastyö, parityö, välittömät interventiot, verkostotyö Organisaatio: Sosiaalivirasto Kiinteistövi- rasto Tavoite: häätöjen ja syrjäytymi- sen ennaltaehk äiseminen TULOSTEN ARVIOINTI Kustannus- laskelmat

3 ALUEELISET TOIMINTAMALLIT Asumisneuvojat ovat sijoittuneet seuraavasti: Vuosaaren kiinteistöt 1 asumisneuvoja Kantakaupungin kiinteistöt 1 asumisneuvoja Maunulan kiinteistöt 1 asumisneuvoja Vesalan kiinteistöt 1 asumisneuvoja Kontulan kiinteistöt 1 asumisneuvoja Herttoniemen Sosiaaliasema työpari/päivystys alueen kiinteistöyhtiöissä(siilitien, Laajasalon ja Roihuvuoren kiinteistöt) Maunulan Sosiaaliasema 1 asumisneuvoja Eteläinen Sosiaaliasema (Kamppi, Kallio) 3 asumisneuvojaa

4 LOPPURAPORTIN TULOKSET Seurannan kokonaismäärä asiakasyhteydenotoissa oli 9336 kpl. Alussa naisten osuus oli huomattavasti suurempi, mutta asumisneuvonnan tullessa alueella tunnetuksi, lisääntyivät myös miesasiakkaiden määrä (kuva 44). Yhteydenottaja on useimmiten asiakas itse, sosiaalitoimi tai vuokrakirjanpitäjä. Eniten vireille tulleita asiakkuuksien syitä olivat vuokravelat, asunnon vaihtoon liittyvät ongelmat (näissä tilastoissa mukana myös äskettäin asunnottomaksi jääneet)ja erilaiset arkielämään liittyvät ongelmatilanteet (kuva 46).

5 YHTEYDENOTTAJA (kuva 44)

6 ONGELMAN LAATU (kuva 46)

7 ASIAKASRYHMÄ

8 TULOKSET Alkuvaiheen interventioihin kuului pääasiallisesti palveluohjaus, vuokranmaksuhäiriöiden, taloudellisen tilanteiden selvittely, sekä järjestyshäiriöiden selvittely. Asumisneuvojien sijoittuminen joko kiinteistöyhtiöön tai sosiaaliasemalle määritteli myös tarvittavia interventioita. Järjestyshäiriöt kuuluivat lähinnä kiinteistöyhtiöissä työskennelleiden asumisneuvojien työnkuvaan. (kuva 47).

9 Alkuvaiheen interventio (kuva 47)

10 TULOKSET Asiakasryhmät vaihtelivat alueittain riippuen asuntokannan iästä, väestörakenteesta ja asuntojen koosta. Suurimpana ryhmänä olivat kuitenkin lapsiperheet ja maahanmuuttajat. Tilastoinnissa valittiin vain yksi ryhmä, vaikka useampikin vaihtoehto olisi ollut samanaikainen. Päihdeongelmaisten kasvu näkyi selkeästi tilastoinnin aikana, samoin vanhusten ja nuorten määrän lisääntyminen(kuva 49).

11 ASIAKASRYHMÄ (kuva 49)

12 TULOKSET Asiakkaat käyvät tapaamisella itsenäisesti. Hukkakäyntejä on melko paljon, koska asumisneuvojat antavat paljon ja toistuvasti asiakasaikoja voidakseen luoda asiakassuhteen. Usein asiakkaiden toimintakyky on kriisitilanteessa hyvin alhainen, joten apua tarvitsee tarjota mahdollisemman tiivisti. (kuva 50).

13 ASIAKASVASTAANOTTO (kuva 50)

14 TULOKSET Kiinteistöyhtiöissä työskentelevät asumisneuvojat tekevät hieman enemmän kotikäyntejä, useimmiten asiakkaista on yhtiössä jo ennakkotietoa, mikä helpottaa turvariskin minimointia. Asiakkaan kotiin voidaan mennä myös yksin, kun asiakas tunnetaan entuudestaan. Usein työpari löytyy kiinteistöyhtiöstä tai viranomaisverkostosta (kuva 51).

15 KOTIKÄYNTI (kuva 51)

16 TULOKSET Verkostoyhteistyössä korostui sosiaaliaseman työntekijät. Lastensuojelu on mukana yhteistyökokouksissa, mutta arkityössä korostuu lähinnä varhaisen tuen tuki ja esimerkiksi kotikäynnit työntekijöiden kanssa(kuva 52). Asiakasprosessi kuvaa määrällisiä tapahtumia liittyen toimenpiteisiin ja päätöksiin. Ennaltaehkäisevän työn merkitys näkyy suurena maksusopimus/suunnitelmien määrässä 3687 kpl. Oikeudesta peruuntuneita häätöä on yhteensä148 kpl(kuva 53) Nämä häädöt olisivat johtaneet yksilön tai perheen asunnottomuuteen

17 ASIAKASPROSESSI (kuva 53)

18 SEURANTATIETOJA 2012 ALKAEN

19 ASIAKKAAN ÄIDINKIELI

20 KOULUTUS

21 TULONLÄHDE

22 VUOKRANANTAJATAHO

23 ONGELMAN LAATU

24 ASIAKASRYHMÄ

25 VERKOSTOTYÖ

26 KOTIKÄYNTI

27 ASIAKASPROSESSI

28 ASUMISNEUVONNAN KUSTANNUSHYÖDYT Asumisneuvonnan hankkeen kahden vuoden seurannassa merkittävimpänä tuloksena nousevat Helsingin kaupungin häätöjen vähentymiset ja tätä kautta asunnottomuuden väheneminen määrällisesti. Syrjäytymisen ja asunnottomuuden ehkäisemisestä hyötyvät ennen kaikkea asiakkaat itse, mutta laskennallisesti siitä hyötyy myös sosiaali- ja terveystoimi ja muu julkistalous, sekä kiinteistöyhtiöt.

29 ASUMISNEUVONNAN KUSTANNUSHYÖDYT Kiinteistöyhtiössä toimiva asumisneuvoja tekee asiakkaan kanssa ennaltaehkäisevää työtä asuntojen huonoon hoitoon, vuokrarästeihin ja asumishäiriöihin. Tällöin yhtiö säästää häätöprosesseihin liittyvissä hallintokustannuksissa, mahdollisissa vuokratappioissa ja korjauskustannuksissa. Lisäksi varhainen puuttuminen ennaltaehkäisee vakavia naapuruusriitoja ja lisää yleistä asumisviihtyvyyttä. Kiinteistöyhtiö hyötyy selvästi myös sosiaalialan ammattilaisen tuomasta ammatillisesta osaamisesta ja verkostokontakteista.

30 ASUMISNEUVONNAN KUSTANNUSHYÖDYT Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöissä oli vuonna 2008 toimeenpantuja häätöjä yhteensä 193 kpl, vuonna 2009 häätöä oli yhteensä 162 ja vuonna kpl. (kiinteistövirasto). Häädöt ovat vähentyneet kahdessa vuodessa näissä tilastoissa 39 kpl.

31 ASUMISNEUVONNAN KUSTANNUSHYÖDYT KIINTEISTÖYHTIÖLLE Yhden häätöprosessin kustannukset voi olla euroa riippuen tapauksesta. Asumisneuvojien seurantaraportissa oikeudesta peruuntuneiden häätöjen määrä oli kahden vuoden aikana 148 kpl. Häätökustannukset ovat yleisemmin n euroa. Kiinteistöyhtiöt ovat tänä aikana säästäneet kustannuksista keskimäärin (5000 x 148) yhteensä euroa. Maksusuunnitelmia on ollut yhteensä 3682 kpl. Ilman sopimuksia asukas olisi mahdollisesti ajautunut vaikeaan vuokravelkatilanteeseen ja mahdollisesti häätötilanteeseen. Näin ollen peruuntuneita häätöprosesseja voi olla tuhansia.

32 KUSTANNUSSÄÄSTÖT SOSIAALITOIMEEN Helsingin sosiaalivirastolle koituu häätöprosessista huomattavia kuluja. Häätökustannuksiin tulevat mahdollisten vuokrarästien lisäksi raivaussiivouskuluja, muuttokuluja ja tilapäismajoituskustannuksia. Vuoden 2011loppuun mennessä sosiaalitoimi oli maksanut kriisimajoituksista yhteensä miljoonaa euroa. Asunnottomuuden seuratessa tulevat kustannuksiksi mahdollisesti myös asuttaminen asuntoloihin tai hoitokoteihin.

33 KUSTANNUSSÄÄSTÖT SOSIAALITOIMEEN Yhden perheen kriisimajoituskustannukset ovat n. 2500/kk (Forenom). Asumisneuvojien oikeudesta peruuntuneita häätöjä oli 148. Asumisen jatkuessa sosiaalitoimen ei ole tarvinnut sijoittaa asukasta/perhettä tilapäismajoitukseen ja siitä tulleita säästöjä on keskimäärin tullut yhteensä 148 x 2500= /kk Usein perheet asuvat enemmän kuin kuukauden tilapäismajoituksessa.

34 KUSTANNUSSÄÄSTÖT JULKIS- JA KANSANTALOUDELLE Julkistaloudellisesti asunnottomuuden vähentäminen vähentää siitä kunnille ja valtiolle aiheutuneita sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Asunnottomuutta ja syrjäytymisen kustannuksia voidaan laskea näiden tahojen näkökulmasta. Kaupunkitutkimuksen mukaan asumisneuvonnan vaikuttavuusanalyysin mukaan asumisneuvonnan avulla häätöjen määrä on vähentynyt noin kolmanneksella (32 %) niissä kiinteistöyhtiöissä, joissa asumisneuvontapalvelua käytettiin.

35 KUSTANNUSSÄÄSTÖT JULKIS- JA KANSANTALOUDELLE Kajanojan (2000) syrjäytyneen henkilön yhteiskunnallinen kustannus on: Julkistaloudelle e/vuosi ja kansantaloudelle e/vuosi Mikäli asumisneuvoja pystyy estämään 2-4 henkilöä vuodessa syrjäytymästä ja pysymään normaaliasumisen piirissä, on yhteiskunnallinen säästö yhden asumisneuvojan vuoden panoksesta: julkistaloudelle: säästö/vuosi= (2-4 henkilöä) x e = n kansantaloudelle: säästö/vuosi= (2-4 henkilöä) x e = n e.

36 KUSTANNUSSÄÄSTÖT JULKIS- JA KANSANTALOUDELLE Hankkeen aikana työskenteli eriaikaisesti n. yhdeksän asumisneuvojaa kahden vuoden aikana. Peruuntuneita häätöjä oli 148. Yhden vuoden aikana peruuntui asumisneuvojalta keskimäärin 8, 22 häätöä. Kajanojan laskelmaa mukaillen säästöä tuli vuodessa: julkistaloudelle: 8 henkilöä x e = ,00 e kansantaloudelle: 8 henkilöä x = ,00 e

37 KUSTANNUSSÄÄSTÖT JULKIS- JA KANSANTALOUDELLE Kahden vuoden aikaiset säästöt (yhden henkilön mukaan): Julkis- ja kansantaloudelle yhteensä: e e = e 148 x = 6, ,00 miljoonaa euroa.

38 JOHTOPÄÄTÖKSET Asumisneuvonnan toimintamalli on keskeinen pitkäaikaisasunnottomuutta ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevä toimintamuoto Asumisneuvonnalla voidaan vaikuttaa useisiin asumissosiaalisiin ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti tekemällä yhteistyötä kiinteistöyhtiöiden, viranomaisverkoston ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Asumisneuvonta vaikuttaa yksittäisen henkilön, perheiden ja asuinyhteisöjen hyvinvointiin ja ehkäisee segregaatiokehitystä

39 SUOSITUKSET Asumisneuvonta on sosiaalityön erityisosaamisen aluetta joko parhaimmillaan ehkäisee yhteiskunnan sosiaalista polarisoitumista. Toiminnan kehittämisen ja asiakkaan oikeusturvan ja universaalin palvelun saamiseksi asumisneuvonnan tulisi olla ammatillisesti riittävän korkeatasoista. Tämän vuoksi asumisneuvontaa on ehdotettu säädettäväksi lain tasolla(asumisneuvontafoorumin lakiesitys 2010).

40 SUOSITUKSET Helsingin asumisneuvonnan toimintamalli, jossa asumisneuvojat työskentelevät kiinteistöyhtiöissä tai sosiaaliasemalla on rakentunut eri alueiden tarpeista ja ollut erittäin toimiva joustavan työmuotonsa, verkostotyön ja tietojärjestelmän käytön vuoksi. Toimintaa voidaan mallintaa myös pienimmissä kunnissa. Olisi tärkeää luoda yhteiset valtakunnalliset asumisneuvonnan valtakunnalliset kriteerit ja toisaalta vaihtaa hyvien käytäntöjen kokemuksia. Tämä olisi mahdollista esimerkiksi koulutuksen ja tiedottamisen avulla. Sosiaalialan koulutuksiin tulisi myös sisällyttää erikseen asumissosiaalityö, jotta varhainen puuttuminen olisi mahdollista tehokkaampaa.

41 SUOSITUKSET Asumisneuvonta tulee hallinnollisesti edelleen sijoittaa sosiaalivirastoon. Yhteistyörakenteet ja tietojärjestelmien hyödyntäminen antavat tarvittavat raamit asumisneuvojan vaativaan työhön. Helsingin sosiaaliviraston alaisuudessa työskentelee tällä hetkellä 13 vakituista asumisneuvojaa. Määrä ei riitä kattamaan koko Helsingin aluetta ja näin ollen osa asukkaista jää ilman asumisneuvontapalvelua. Onkin esitetty, että toimintaa tulee edelleen laajentaa ja kehittää lisäämällä asumisneuvojien määrää.

42 SUOSITUKSET Jokaisella sosiaaliasemalla tulisi työskennellä asumisneuvojapari ja kaupungin kiinteistöyhtiöiden kanssa olisi hyvä olla yhteneväiset toimintamallit siitä, miten asumisneuvontatyö on ajateltu järjestää. Jatkossa yhteistyötä rakennetaan ja tehostetaan edelleen viranomaisverkoston ja kiinteistöviraston kanssa. Yleishyödyllisten yhteisöjen (Sato, VVO) kanssa on syksyllä 2011 käyty yhteistyöneuvotteluja koskien molemminpuolista matalan kynnyksen yhteydenottoa asiakkaan asumisongelmatilanteissa. Neuvotteluja on tarkoitus jatkaa tämän vuoden keväällä.