Päähenkilö. Sosiaalinen pääoma POHJANMAA-HANKKEEN TIEDOTUSLEHTI 1/2008. Hankekuulumisia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päähenkilö. Sosiaalinen pääoma POHJANMAA-HANKKEEN TIEDOTUSLEHTI 1/2008. Hankekuulumisia"

Transkriptio

1 Päähenkilö POHJANMAA-HANKKEEN TIEDOTUSLEHTI 1/2008 TEEMANUMERO Sosiaalinen pääoma Hankekuulumisia

2 Päähenkilö SISÄLLYS 1/ Pääkirjoitus 4 Mielenvireyttä ja terveyttä kulttuurista 6 Sosiaalinen pääoma on sanomalehtien kätketty aarre 10 Kultaista keskitietä pitkin kohti hyvinvointia 12 Erilaisuuden näkeminen sosiaalista pääomaa 14 Hankekuulumisia 16 Päihdestrategiatyö käynnistynyt Vaasan seudulla 18 Nuorten mielenilmaisuja esillä Valon ja varjon rajalla -näyttelyssä Pohjanmaa-hanke Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys- ja päihdetyön mallia Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan maakunnat kolme sairaanhoitopiiriä, Sosiaalialan osaamis- ja kehittämiskeskus SONetBOTNIA noin asukasta, 55 kuntaa, monikulttuurinen väestö Pohjanmaa-hanke tukee kuntien mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä edistää ennaltaehkäisyä ja varhaista auttamista päihde- ja mielenterveystyössä tarjoaa työvälineitä hoito- ja palveluketjujen sekä kuntoutuksen kehittämiseen edistää työhyvinvointia ja työelämässä pysymistä edistää verkostojen syntymistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä sekä välittää päihde- ja mielenterveystyön uusinta tietoa Päähenkilö on Pohjanmaa-hankkeen tiedotuslehti, joka ilmestyy 2-4 kertaa vuodessa. Tämä teemanumero, Sosiaalinen pääoma, on järjestyksessään viides numero. Päähenkilö postitetaan Pohjanmaa-hankkeen sidosryhmille ja sitä jaetaan eri tapahtumien ja tilaisuuksien yhteydessä. Toimitus ja taitto: Heli Grönblom Ruotsinkielisen lehden käännökset: Agneta Honkala Kuvituskuvat: Valokuvat: kuvaaja mainittu kuvan yhteydessä / kuva kirjoittajan Tämän numeron painos: 1750 Paino: Waasa Graphics Oy 2

3 Pääkirjoitus Kädessänne on Päähenkilön ensimmäinen teemanumero. Pohjanmaa-hankkeen väki ahertaa työn kimpussa, mutta välillä on pysähdyttävä miettimään syvemmin, minkä eteen töitä oikeastaan tehdään. Tavoittelemme pohjalaista hyvinvointia. Mitä se pitää sisällään? Hyvinvointi ei tarkoita samaa kaikille ja yksilön henkilökohtainen käsitys hyvinvoinnista saattaa vaihdella elinkaaren aikana. Ilman katugallupiakin lienee selvää, että sosiaalinen verkosto on monille tärkeä asia. Tarvitsemme ihmisiä ympärillemme. Onko kyse sosiaalisen pääoman kartuttamisesta? Vai onko sosiaalinen pääoma jotain vielä enemmän? Halusimme ottaa selvää tästä mielenkiintoisesta sanaparista ja pyysimme muutamia kannanottoja aiheeseen. Näkökulmia sosiaalisen pääoman teemaan saatte nyt lukea tieteellisen tutkimuksen, median, liikunnallisen hyvinvoinnin ja taiteen lähtökohdista käsin. Keskustelua sosiaalisesta pääomasta linjaa ainakin yksi yhteinen käsitys: sosiaalista pääomaa ei ihminen voi haalia yksin. Siihen tarvitaan aina toinenkin ihminen. Pohjanmaa-hanke kampanjoi huhtikuussa suvaitsevamman asenneilmapiirin puolesta. Rohkeasti kasvonsa kampanjalle ovat antaneet neljä kokkolalaista kuntoutujaa. Kampanjalla rohkaistaan keskustelemaan avoimemmin mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä hakemaan apua sitä kyllä saa, siihen jokaisella on oikeus. Näkyvä kampanja on heti alkumetreillään saanut kiitosta pohjalaisväestöltä. Todelliset tarinat ovat tulleet riittävän lähelle tavallista ihmistä. Mielenkiinnolla tulemme seuraamaan kampanjan vaikutuksia pidemmällä tähtäimellä. Seuraava Päähenkilö-lehti ilmestyy heti kesän jälkeen ja kertoo taas hanketyön kuulumisista yksityiskohtaisemmin. Vierailevat kirjoittajat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan Päähenkilö-talkoisiin. Kiitämme teemanumeroon kirjoittaneita ja haastateltuja asiantuntijoita antoisasta yhteistyöstä. Antoisia lukuhetkiä ja hyvää mieltä! 3

4 Mielenvireyttä ja terveyttä kulttuurista Kulttuurilla tarkoitan yhteisten ajatusten, määritelmien, sääntöjen ja tarkoitusten esiintymistä ihmisten elämäntavassa. Ihmisyhteisönsä jäseninä yksittäiset ihmiset perivät maailmankuvansa ja sen viitoittaman elämisen tavan eli peruskulttuurinsa. He omaksuvat samalla tunnesuhteensa ja tapansa elää yhteisössä muiden ihmisten kanssa. Kulttuurinsa he siirtävät seuraavalle sukupolvelle, mutta kulttuuri ei periydy sanan biologisessa merkityksessä, vaan se omaksutaan varhaislapsuudessa. Suomalaisten peruskulttuurista kerrotaan legendoja, joista tunnetuimpia on se, jossa alavirralla hirsimökkiään veistävä kalevalainen esi-isämme näkee ylävirrasta ajelehtivia lastuja. Hän ottaa kirveensä ja lähtee tekemään selkoa (lue: selvää) ylävirran veistäjästä. Epäterveellistä peruskulttuuria, eikö vain? Mikä sitten olisi terveellistä kulttuuria? Voisiko kuorolaulu tai talkootoiminta (kökkä) koitua terveydeksi ja pitkäksi elämäksi? Voisivatko käsityöt, kirjojen lainaaminen tai seurapelit pidentää ikää? Useimmat suomalaiset tietävät liikunnan ja laihduttamisen terveellisyyden. Kulttuuriharrastusten terveellisyys lienee useimmille uusi ja uskomaton tieto. Mutta tosi se on ja tieteellisesti varmistettu eri puolilla maailmaa. Seuraavassa esittämäni ajatukset perustuvat tutkimusryhmäni hankkimaan tieteelliseen tietoon, joka osoittaa sosiaaliseen pääomaan sisältyvien kulttuuriharrastusten ja sosiaalisen osallistumisen pidentävän elämän lankaa. teksti: Markku T. Hyyppä Ruotsalaistutkimukset osoittivat äsken, että kulttuuri- ja taidelaitoksissa vierailevat ihmiset elävät pitempään kuin muut. Tutkimukset varmistettiin seuraamalla tutkittujen tuhansien ihmisten elämän taivalta ensin kahdeksan ja sitten kolmetoista vuotta. Sosiaalisen pääoman vaikutusta ei mitattu eikä pohdittu ruotsalaistutkimuksissa, vaikka sosiaalisen yhdessäolon tiedetään pidentävän elämän kaarta. En usko kulttuurin nauttimisen sinänsä vaikuttavan elämän kaareen, kyse on sosiaalisen osallistumisen vaikutuksesta. Yhdessä kokeminen ja osallistuminen vahvistavat me-henkeä ja keskinäistä vuorovaikutusta, joka on kaikkia osallistujia hyödyttävää sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma perustuu keskinäisestä luottamuksesta ja kansalaistoiminnasta koostuviin tuttavuusverkostoihin. Olen usein käyttänyt talkoota (kökkää) tai kuoroa kuvaamaan sosiaalista pääomaa. Ne kehittyvät ja voimistuvat me-hengestä, yhdistävät toisiinsa luottavia ihmisiä ja tuottavat heille hyvää oloa. Sosiaalinen pääoma ei ole yksilön vaan ryhmän ominaisuus. Yhdessä kokeminen ja osallistuminen vahvistavat me-henkeä ja keskinäistä vuorovaikutusta, joka on kaikkia osallistujia hyödyttävää sosiaalista pääomaa. Pohjanmaa/Kustfolk-tutkimussarjassa osoitimme, että rannikon ruotsinkielinen väestö elää terveenä kauemmin kuin samalla alueella yhtä kauan asunut suomenkielinen väestö. Suomenruotsalaisten kokonaiskuolleisuus ja sydän- ja verenkiertoelintauti-, tapaturma- ja väkivaltakuolleisuus ovat pienempiä kuin suomenkielisten keskuudessa. Tavalliset selitykset kieliryhmien terveyseroista eivät kelpaa, sillä esimerkiksi sukupuolijako, lihavuus, tupakointi, liikunta-aktiivisuus, tulotaso, geeniperimä, tupakointi ja koulutustaso ovat samat. Työttömyyttä suomenkielisten keskuudessa on enemmän, mutta se ei riitä selittämään vuosikymmeniä jatkunutta terveyseroa. Viinaa suomen- ja ruotsinkieliset juovat yhtä paljon, mutta edelliset humaltuakseen kolme kertaa useammin kuin ruotsinkieliset naapurinsa. Tutkimuksemme osoittivat, että vapaa-ajan yhdistystoiminta, ystävyysverkosto, seurakuntatoiminta ja muu aktiivinen harrastustoiminta liittyvät hyvään terveyteen itsellisinä aivan kuten esimerkiksi liikunta, tupakoimattomuus, laihduttaminen tai hyvä taloudellinen asema. Seurasimme Kustfolkin väestöä 7 vuotta ja totesimme, että epäluottamusta toisiin ihmisiin raportoineiden joukossa oli merkitsevästi enemmän kuolleita 4

5 kuin keskinäistä luottamusta raportoineiden joukossa. Kieliryhmien välillä oli huomattava ero epäluottamuksen kokemisessa, enkä raski arvuutella, kumman hyväksi. Muistutan vain, että keskinäinen luottamus on sosiaalisen pääoman perusominaisuus. Tutkimuksemme on uunituoreena julkaisematon, joten tulosta on vielä pohdittava. Äsken julkaisimme koko Suomen aikuisväestöä kuvaavien tutkimusten sarjan, joka selvitti vapaa-aikana tapahtuvan kulttuuriharrastusten ja sosiaalisen osallistumisen vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelintautikuolleisuuteen ja eloonjäämiseen 20 vuoden aikana. Kulttuuriharrastukset (kuoro, teatteri, musiikki, tanssi, käsityöt, kerhot, elokuvat ja seurakuntatoiminta) ja vapaa-ajan kansalaistoiminta seuroissa ja yhdistyksissä kuvastavat yhteisön sosiaalista pääomaa. Vaikka osallistumisen ja harrastamisen luonne saattoi muuttua iän karttuessa, aktiivinen säilyi aktiivisena ja passiivinen sohvaperuna pysyi sohvallaan. Aktiiviset harrastajat pysyivät pisimpään hengissä ja kohtuullisen paljon harrastavatkin kuolivat myöhemmin kuin passiiviset tai vähän harrastavat. Vapaa-ajan kulttuuriharrastustoiminta paransi erityisesti miesten eloonjäämisen mahdollisuuksia. Naiset hyötyivät luottamuksellisista kansalaisverkostoista. Syy-vaikutussuunta näyttää olevan sosiaalisesta pääomasta eloonjäämiseen eikä päinvastoin. Vaikka peruskulttuurin muuttuminen kestää monta sukupolvea tullakseen väestön elämisen tavaksi, yhteisöllisyyteen suuntautuminen ei ole myöhäistä, vaikka tärkeissä varhaislapsuuden lähtöaskeleissa olisi kompasteltu. Vakaviin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin johtavasta lasten kaltionkohtelusta meidän suomalaisten olisi päästävä eroon. Voisimme ottaa oppia suomenruotsalaisesta peruskulttuurista. Jos sosiaaliseen pääomaan halutaan sijoittaa tässä ja nyt, ehdotan, että perustetaan lisää julkisia tiloja (public space). Ne lisäävät kansalaisten yhdenvertaisuutta, tapaamismahdollisuuksia, sosiaalisia suhteita ja yhdessä harrastamista. Yleinen kirjastolaitos on tunnetuin esimerkki julkisista tiloista. Sen tiedetään kustannustehokkaasti lisäävän väestön hyvinvointia ja pidentävän elämän lankaa mutta kirjastolaitoksen puolustaminen näyttää sotivan kunnallispoliitikkojen käsityksiä vastaan. Pysytellään siis ruohonjuuritason kansalaistoiminnassa, johon viranomaisilla ei ole valtaa. Palautetaan talkoohenki, perustetaan kerhoja ja lisätään vapaa-ajan kulttuuriharrastuksia! Kuoroon liittyminen koituu terveydeksi eikä lauluääntä tarvita. PERUSKULTTUURI ME-HENKI SOSIAALINEN PÄÄOMA TERVEYS Lisälukemista kirjakaupasta tai kirjastosta: Elinvoimaa yhteisöstä, PS-kustannus 2002 Me-hengen mahti, PS-kustannus 2005 Kulttuuri ja terveys, Edita 2005 Livskraft ur gemenskap om socialt kapital och folkhälsa, Studentlitteratur (Ruotsi) 2007 Markku T. Hyyppä on LKT, neurologi ja aivotutkija, Helsingin ja Turun yliopistojen dosentti, Kansanterveyslaitoksen ylilääkäri ja kirjailija. Sähköposti: 5

6 Sosiaalinen pääoma on sanomalehtien Kun yrittää hahmottaa sanomalehden tehtäviä nyky-yhteiskunnassa, käteen jää neljä laajempaa kokonaisuutta. Uutisten välittäminen on tietysti yksi niistä. Lehti on myös foorumi mielipiteiden esittämiseen, omien tai lukijoiden. Nykyään lehdissä on paljon myös hyötytietoa ja viihdettä resepteistä sudokuihin. Neljäs tehtävä, joka harvemmin löytyy luetteloista, on mielestäni yhteisöllisyys eli sosiaalisen pääoman vahvistaminen. Toki moni puhuu yhteisöllisyydestä, mutta siihen on vaikea saada otetta. Millainen aineisto lehdessä on yhteisöllistä? Miten lehdet ja erityisesti maakuntalehdet vaikuttavat oman alueensa sosiaalisen pääoman kehittymiseen? Pitäisikö tämän neljännen tehtävän osuutta kasvattaa lehdessä? Olen pyrkinyt työssäni perehtymään aiheeseen sekä teoriassa että käytännössä. Teoriapuolelta kiinnostusta on herättänyt tutkimuskirjallisuus, joka käsittelee sosiaalista pääomaa. Vaisto sanoi, että näkökulma olisi tärkeä erityisesti sanomalehdille. Siksi yllätyin, kun ryhdyin lukemaan tutkimuksia. 6 Otetaan alkuun pari kotimaista ja melko käytännönläheistä esimerkkiä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta teetti vuosina lukuisia sosiaalista pääomaa käsitteleviä asiantuntijaraportteja. Ne olivat hyviä selvityksiä sosiaalisen pääoman kehityksestä sekä tieto- ja viestintätekniikasta. Katsauksissa ja suosituksissa lehdistö unohdettiin tyystin. Ei edes mainintaa. Vuonna 2006 Tilastokeskus julkaisi kiinnostavan tutkimuksen Sosiaalinen pääoma Suomessa. Luvulla 7 on kiinnostava otsikko Lisääkö viestintävälineiden käyttö sosiaalista pääomaa?. Jälleen kerran: luvussa käsiteltiin pelkästään tietotekniikkaa. Valinta on yllättävä, sillä Suomen maailmanlaajuinen erityispiirre mediankäytössä on sanomalehtien vahva asema. Perinteisesti se on korostunut sanomalehden painetun olomuodon laajana peittona, mutta ilmiö jatkuu yhä myös verkkomediassa. Monista muista maista poiketen suosituimmat verkkosivustot Suomessa ovat sanomalehtien ylläpitämiä. Nykymääritelmän mukaan ne ovat sanomalehden osia. Yhteisömedia kuulostaa erittäin hyvin suomalaista sanomalehdistöä kuvaavalta käsitteeltä. Se on kuitenkin esiintynyt julkisuudessa vain silloin, kun esimerkiksi IRC-galleria ja Habbo Hotel päätyivät samalle omistajalle. Tutkimuksista sitä ei tapaa. Entä kansainvälinen kirjallisuus? Englannin kielellä on julkaistu hyllymetreittäin kirjallisuutta sosiaalisesta pääomasta. Sanomalehdistä en ole löytänyt monta mainintaa. Viestimistä televisio saa yhdysvaltalaisissa kirjoituksissa kohtalaisen paljon huomiota. Esimerkiksi Robert Putnam pitää sitä yhtenä pääsyyllisenä sosiaalisen pääoman rapautumiseen Yhdysvalloissa.

7 kuva: Toni Pöllänen kätketty aarre teksti: Matti Kalliokoski Myös internetistä on kiitettävä määrä mainintoja, mutta kovin jäsentynyttä otetta siihen ei ole vielä saatu. Sosiologien on helpompi taulukoida perinteisiä instituutioita kuten järjestöjen jäsenyyksiä, mutta viestinten käsittely tuntuu ainakin suomalaiseen silmään pinnalliselta. Yhdysvaltojen keskilännestä löysin yhden väitöskirjan, jossa oli selvitetty sanomalehdistön vaikutusta yhden kaupungin sosiaaliseen pääomaan. Kiinnostavaa tekstiä, mutta huonosti sovellettavissa Suomeen. Tutkimusta voisi ehkä käyttää virikkeiden antajana täällä tehtävälle tutkimukselle. Tilanne on kummallinen. Kun katsoo taaksepäin suuntautuvaa tutkimusta, sanomalehdistön vaikutus suomalaisiin yhteisöllisiin kokemuksiin on päivänselvä. Tuskin yhtään yhteiskuntahistoriallista tutkimusta itsenäisen Suomen ajalta on tehty ilman sanomalehdistön läpikäyntiä. Kun lukee tekstejä, jotka käsittelevät suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten yhteisöjen nykytilaa tai tulevaisuutta, lehdet ovat kadonneet. Ja silti joka päivä monta miljoonaa suomalaista käyttää huomattavan osan valveillaoloajastaan lehtien lukemiseen. He saavat puheenaiheensa lehdistä, tulevat niiden kautta osallisiksi yhteiskunnallisista keskusteluista, tekevät havaintoja kansalaistoiminnasta, arvioivat luottamustaan instituutioihin tai muihin ihmisiin lehtitietojen perusteella. Minusta kyseessä on havaintovirhe. Asia on liian lähellä, jotta sen näkisi. Kun käy läpi nykyisiä sanomalehtiä ja miettii, millaisen jutun lukijalle on tärkeää tiedostaa, että myös joku muu lukee samaa juttua samalla alueella, ollaan lähellä sosiaalista pääomaa rakentavaa aineistoa. Kyse ei ole yhdestä lehden sivusta tai aineistotyypistä. Muistokirjoitukset, yhdistysten juhlat, harrastajaurheilu tai amatöörien kulttuuritapahtumat toteuttavat kaikki yhteisöllistä tehtävää. Hyvä tunnusmerkki on, että jutussa esiintyy ihminen, jolla ei ole virasta tai vallasta johtuvaa yhteiskunnallista asemaa. Tarkkaan lukien tällaista aineistoa on paljon, mutta lehtien tekijät ja lukijat eivät osaa luokitella sitä. Ei ole kieltä eikä käsitteitä, joilla ilmiötä kuvaisi. Yksi syy havaintovirheeseen voi olla talouden ja politiikan suhteen muuttuminen maakuntalehtien lähihistoriassa. Suurin osa suomalaisista maakuntalehdistä perustettiin alun perin edistämään tietyn aatesuunnan sanomaa. Vielä 1980-luvullle asti lehtien omistajat yrittivät kerätä rahaa pystyäkseen julkaisemaan lehteä. Kun lehti saavutti riittävän vahvan aseman omalla alueellaan, sen piti ryhtyä palvelemaan ihmisiä, joilla oli erilaiset yhteiskunnalliset näkemykset. Tiukka puoluekantaisuus sai väistyä. Samalla lehtien kannattavuus parani oleellisesti. Rahavirta kääntyi lehdistä omistajiin päin. 7

8 Sanomalehti, joka tavoittaa omalla alueellaan lähes neljä viidesosaa lukukykyisestä väestöstä, pystyy olemaan myös siltoja rakentava. Tästä on voinut syntyä tulkinta, että lehtien yhteisöllinen rooli on vähentynyt. Minun mielestäni se on kuitenkin vain muuttunut. Poliittinen väri ei ole sosiaalisen pääoman edellytys eikä taloudellinen menestys sen este. Sosiaalista pääomaa tutkivat jakavat sen usein kahteen lajiin. Toisaalta on samankaltaisia ihmisiä yhteensitovaa sosiaalista pääomaa, toisaalta erilaisten ihmisten välille siltoja rakentavaa pääomaa. Yhteensitovaa pääomaa on helpompi lisätä, mutta se ei ole automaattisesti myönteistä. Voisin kuvitella, että tutkija löytäisi terroristiryhmien sisältä voimakasta sosiaalista pääomaa. Siltoja rakentava pääoma syntyy sen sijaan paljon vaikeammin, mutta se on lähes aina lähtökohtaisesti myönteistä. Sen merkitys korostuu, jos yhteisöön kohdistuu paineita ulkopuolelta tai jos sen sisäiset erot kasvavat. Verkkoyhteisö, joka on rakentunut yhden harrastuksen, kiinnostuksen tai mielipiteen ympärille, on luonteeltaan yhteensitova. Sanomalehti, joka tavoittaa omalla alueellaan lähes neljä viidesosaa lukukykyisestä väestöstä, pystyy olemaan myös siltoja rakentava. Perinteisesti Suomessa Yleisradio on ollut siltoja rakentava viestin. Sanomalehdet vahvistivat rooliaan, kun ne alkoivat ylittää sosiaaliryhmien välisiä rajoja. Aivan viime vuosien kehitys on mielenkiintoinen. Televisio on pirstoutunut pienten kohderyhmien kanaviksi, jotka pyrkivät tavoittamaan keskenään samanlaisia ihmisiä. Niistä on tullut tavallaan liikkuvan kuvan aikakauslehtiä. Puhtaat verkkomediat ovat jo syntyessään olleet maantieteellisistä rajoitteista vapaita mutta herkästi vain samanlaisia ihmisiä yhteensitovia viestimiä. Sanomalehtien ja erityisesti maakuntalehtien tehtäväksi on entistä enemmän jäänyt siltojen rakentaminen erilaisten ihmisten välille. Tehtävä ei ole helppo, koska se osittain sotii markkinoinnin oppeja vastaan ja koska toiminta verkossa muuttaa myös painetun lehden roolia. Sanomalehdet näyttävät siis kulkevan sosiaalisen pääoman rakentamisessa vastavirtaan. Itse toivon, että taitoa viestinnän yleisten trendien uhmaamiseen löytyisi myös jatkossa. Se ei ole helppoa, mutta mahdollista kuitenkin. 8 Matti Kalliokoski Sanomalehti Ilkan päätoimittaja

9 Pohjanmaa-hanke kampanjoi suvaitsevamman ilmapiirin puolesta: 9

10 Kultaista keskitietä pitkin kohti hyvinvointia teksti ja kuva: Heli Grönblom Liikunnan merkitystä hyvinvoinnille ei käy kiistäminen. Liikunta voi olla toisille jopa selviytymiskeino. Mutta voiko liikunnalla lisätä sosiaalista pääomaa ja miten ylipäätään sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi liittyvät toisiinsa? Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla, Kuortaneen urheiluopiston yhteydessä toimii Hyvinvointikeskus, jonne tie vei sosiaalisen pääoman määritelmän perässä. Kuortaneen urheiluopiston hyvinvointikeskuksen johtaja Jouko Kangasniemi ei halua erotella hyvinvoinnin eri tekijöitä toisistaan. Niin kuitenkin valitettavan usein tehdään. Joillekin hyvinvoinnin määritelmä on hyvin suppea, toisen mielestä se taas sisältää kaiken mahdollisen ja näkemykset voivat olla hyvin kaukana toisistaan, Kangasniemi sanoo. Mielestäni on tärkeä muistaa, että fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ei kannata liian jyrkästi käsitellä toisistaan irrallisina. Toki voidaan painottaa yhtä osa-aluetta muita tärkeämpänä omien intressien mukaisesti, mutta aina pitäisi muistaa kaikkien tekijöiden yhteisvaikutus. Liikunta voi esimerkiksi olla hyvin sosiaalinen tapahtuma, Kangasniemi kertoo ja lisää vielä: Liikuntamuotoja on hyvin erityyppisiä ja joukkuelajeissa sosiaalinen luonne korostuu tietenkin enemmän. Mutta yksilölajitkin voivat luoda sosiaalisia tilanteita ja vahvistaa tätä kautta sosiaalista pääomaa. Yhteisöllisyyttä pienryhmissä 10 Kuortaneen urheiluopistolla hyvinvoinnin merkitys painottuu luonnollisesti liikunnan kautta, mutta myös sosiaalinen ja psyykkinen puoli on otettu toiminnassa huomioon. Esimerkiksi elämäntaparemonttien ohjaamisessa haetaan myös sosiaalista pääomaa ryhmäytymisen kautta. Samoin työhyvinvointipalveluissa yhteisöllisyys on keskeisessä roolissa. Painon pudotukseen ja elämäntapojen muutokseen tähtäävä henkilö saa ryhmästä vertaistukea ja mehenki kannustaa tavoitteita kohti. Työhyvinvoinnin parantuminen on puolestaan kiinni monista tekijöistä, jotka ovat toisistaan riippuvaisia, Kangasniemi kertoo

11 työympäristönsä näkökulmasta hyvinvointiin. Hyvinvointikeskuksella on yhteistyökumppaneina kaksi psykologia, jotka ovat mukana esimerkiksi muutokseen motivoimisessa. Liikunnan rooli yhteisöllisyyden tukijana on muotoutunut rooliksi minuuden palvelijana. Korostetaan elämysten ja mielihyvän tärkeyttä. Jokaisessa päivässä tulisi olla hetki itselle, oman kehon hellimiselle tai rohkeiden harrastusten kokeilemiselle, jopa rajojensa kokeilulle. Puhutaan kulttuurin minä-keskeistymisestä. Eikä se ole aina positiivinen ilmiö. Liika on liikaa joka saralla ja kehollekin tulee antaa aikaa palautua. Jaksaminen vaatii riittävästi lepoa Kuortaneen urheiluopistolla on jo pitkät perinteet hyvinvoinnin ja urheilun eri alueilla ja itse asiassa suurin yksittäinen kurssi ensimmäisenä toimintavuotena vuonna 1950 on ollut SOK:n henkilökunnan viikon mittainen virkistyskurssi. Työssä jaksamiseen on panostettu liikunnan ja yhteishengen kohottamisen avulla jo jonkin aikaa. Jaksaminen on alati tapetilla ja nykyihmisen työtaakkaa kauhistellaan joka foorumilla. Stressin elimellistä vaikutusta voidaan testata ja jaksamista arvioida hyvinkin tarkasti. Kangasniemi esittelee testausmenetelmää, jolla voidaan paikantaa stressaavat ja palauttavat jaksot ihmisen vuorokausirytmissä. First Beat -testausmenetelmä perustuu sydämen sykevälin vaihteluun ja paljastaa esimerkiksi yöunen laadun hyvinkin tarkkaan. Analyysin avulla voidaan havaita palautumisen riittämättömyys, jolla saattaa olla vakaviakin seurauksia. Ihminen ei välttämättä tiedosta omaa rajallisuuttaan ja sinnittelee jaksamisen kanssa äärirajoilla. Riittävä lepo on myös kytköksissä uuden oppimiseen. Tiedollinen oppiminen tapahtuu alkuyön aikana ja taidollinen tai motorinen oppiminen loppuyön aikana. Jos nukkuu liian lyhyitä tai heikkolaatuisia yöunia, menettää oppimisessa paljon, Kangasniemi kertoo levon merkityksestä. Uusissa tutkimuksissa on tullut esiin myös vahva yhteys työyhteisön toimivuuden ja unen laadun välillä. Sosiaalinen pääoma ja hyvät yöunet eivät äkkiseltään tunnu liittyvän toisiinsa mitenkään, mutta niin sanottu lumipalloefekti on syytä pitää mielessä. Stressi ja huono palautuminen rasituksesta vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen sosiaalisessa ympäristössään. Väsymys ja fyysisten voimavarojen loppuminen synnyttävät eittämättä henkistä pahoinvointia ja ihmissuhteisiin kitkaa. Sosiaalisen pääoman kannoilla ei ole kuitenkaan pakko ryhtyä himourheilijaksi. Liikunnan käsite on paljon tätä laajempi. Sosiaalinen ravinto voi olla tärkeimpänä tavoitteena, kun vaikkapa kokoonnutaan heittelemään frisbeetä tai pelaamaan petanqueta. Hyvinvoinnin avaimet? Sosiaalinen pääoma on hyvinvoinnille tärkeä tekijä, määriteltiin se miten tahansa. Keinoja kyseisen pääoman haalimiseen on monia. Kangasniemi nimeää jonkinlaista listaa kysyttäessä muutamia tärkeitä tekijöitä, eräänlaisia hyvinvoinnin avaimia. Palautuminen, riittävä liikunta, hyvä ravinto ja hyvä harrastus voivat avata oven kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Myös sosiaaliset suhteet ja työssä käyvän väestön kohdalla työyhteisön toimivuus ovat hyvinvoinnin kannalta keskeisiä tekijöitä. Jokaiseen näistä avaimista voidaan sisältää niin psyykkinen, fyysinen kuin sosiaalinenkin puoli. Pitäisi ylipäätään tehdä jotain, josta nauttii. Ja nimenomaan sopivassa suhteessa, eli kultaisen keskitien löytyminen sekä liikunnassa että ravitsemuksessa on olennaista, Kangasniemi täsmentää. Näin jatketaan Kuortaneellakin pohjalaisen hyvinvoinnin parissa ja sosiaalisen pääoman määritelmä on saanut taas uusia ulottuvuuksia. Lähteenä käytetty myös: Halme, Nyman, Ojanen & Svennevig (2001): Liiku hyvin voi hyvin. Liikunnan merkitys hyvinvoinnille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 153. Tampere. 11

12 Erilaisuuden näkeminen sosiaalista pääomaa teksti ja kuvat: Heli Grönblom Taidetta on käytetty terapiamuotona pitkään. Ihmiset harrastavat kuvataiteita ja saavat samalla myös sosiaalista sisältöä elämään. Taiteen parissa työskentely ja opiskelu kehittävät henkisiä resursseja ja taitoja, joista on hyötyä kaikilla elämän alueilla. Keski-Pohjanmaalle taiteita tullaan opiskelemaan myös naapurimaista. Kokkolan keskustan puutaloidyllissä sijaitseva Pohjoismainen taidekoulu on kansainvälinen korkeakouluopintoihin valmistava oppilaitos. Oppilaita tulee kaikista Pohjoismaista. Koulun opintorehtorin Jaana Erkkilän mukaan tiivis opiskelu ja keskinäinen kanssakäyminen synnyttävät poikkeuksellisen vahvaa yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys vaihtelee toki vuosikursseittain, mutta oppilaat viettävät yleensä paljon aikaa yhdessä. Taide yksistään ei luo yhteisöllisyyttä, vaan se, että tänne tullaan yhteisen asian takia. Meillä se yhteinen asia on taide, Erkkilä kertoo. Oppilaat saavat käyttää koulun tiloja ympäri vuorokauden ja käyvät esimerkiksi yhdessä kokkaamassa koululla. Koulun johdolla on oltava suuri luotto oppilaisiin, jotta koulun avaimet voidaan heille luovuttaa. Meillä on toiminut se, että ihmisille annetaan vastuuta ja he ovat olleet luottamuksen arvoisia, Erkkilä jatkaa koulun yhteisöllisyydestä. Koulurakennus on kodikas vanha puutalo, jonka sisällä kuulee soljuvan niin suomen, ruotsin kuin englannin kieltä. Seiniä koristavat maalaukset ja piirustukset puhuvat kuitenkin kaikki samaa kieltä. Taiteella ei ole äidinkieltä. Erilaisuudet löytyvät muista ominaisuuksista. Ja sen näkeminen voi avartaa itse kunkin maailmaa. 12 Katso tarkemmin ympärillesi Yhteisöllisyys edellyttää ihmisiä, inhimillistä toimintaa. Voiko taide sitten toimia sosiaalisesti rikastuttavana, eräänlaisena työkaluna sosiaalisen pääoman kartuttamisessa? Varsinainen pääoma taiteessa on nimenomaan sosiaalista pääomaa, Erkkilä vakuuttaa. Taiteen tekemisen lähtökohta on aina jossakin muussa, kuin taloudellisen voiton tavoittelussa. Toki taiteilijatkin tarvitsevat toimeentulonsa ja taiteen yhteiskunnallista merkitystä puolustellaan sillä, miten suuri rooli kulttuurintuotannolla on talouselämässä. Mutta taiteen perimmäinen pääoma on sosiaalista rikkautta, sillä taide avaa uusia näkökulmia ja taiteen avulla ihmiset voivat avata eri todellisuuksia toisilleen, Erkkilä perustelee näkemystään ja jatkaa: Taide on se alue, joka loppujen lopuksi näyttää, miten erilaisia me ihmiset olemme ja miten eri tavalla näemme ja koemme maailmaa. Ja se on mielestäni merkittävä oivallus. Sosiaalista pääomaa on ymmärtää, miten valtavan iso kirjo meitä ihmisiä on. Sen ymmärtämiseen tarvitaan riittävän laajaa näkökulmaa. Usein sanotaan, että näkökulma laajenee jonkun oudon ja ihmeellisen kautta. Itse näkisin, että nimenomaan joku hyvin arkinen, havaintokykyä harjoittava toiminta on se suurin näkökulman laajentaja. Taidekasvatuksella voidaan kehittää sekä optista silmää että niin sanottua sisäistä silmää.

13 Yhteisöllisyys ja ihmisten erilaisuus kulkevatkin rinta rinnan, eivätkä toisiaan poissulkien. Erilaisuuden näkeminen voi laajentaa elämän kehyksiä. Erkkilän mukaan jokaisen tulisi saada tarkastella maailmaa, kuten taiteilijat tekevät: Taiteessa on kysymys siitä, että ollaan etsimässä jotakin, jota ei vielä tiedetä. Kyse ei ole koskaan siitä, että jostakin valmiista tehtäisi vain reproduktio. Taiteellisessa prosessissa etsitään jotakin, josta tulee yllätys etsijälle itsellekin. Parhaimmillaan taiteilijan katse on kuin Maija Meikäläisen katse, joka ihmettelee elämää pohtien: onkohan se näin?. Katseen tarkentaminen on enemmän kuin näköaistin tehostamista. Katseen tarkentamista voi opetella ja ympäristönsä eri vivahteet oppia näkemään paremmin, Erkkilä kertoo. Visuaalisessa näkökentässämme on paljon sellaista, mitä luulemme katsovamme, mutta emme kuitenkaan näe. Niin on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessakin. Liian helposti lokeroidaan toinen ihminen omien ennakkoluulojen pohjalta eikä vaivauduta katsomaan häntä tarkemmin. Katsetta tarkentamalla ihmiset voisivat yllättyä löytämällä sekä muista ihmisistä että ympäristöstä uusia asioita ja ominaisuuksia. Hyvinvointi ja taide Taiteilijoihin ja taiteilijana olemiseen liittyy paljon uskomuksia, jopa kliseitä. Puhuttaessa hyvinvoinnista ja taiteesta lienee paikallaan tarkistaa joitakin käsityksiä. Taiteilijan herkkyys on sitä, että aistii yhteiskunnassa olevia ilmiöitä ja kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin, joiden ohi kylmä teknokraatti saattaisi vain kävellä. Tämä kyky on kuitenkin pystyttävä valjastamaan niin, että mahdolliset vastoinkäymiset kestetään. Pelkkä idearikkaus ja lahjakkuus eivät vielä riitä, vaan taiteilijalta kuten muiltakin ammatinharjoittajilta vaaditaan pettymysten sietokykyä ja henkisiä resursseja aloittaa kaikki alusta. Se, että reagoi asioihin impulsiivisesti, ei vielä tee kenestäkään taiteilijaa, Erkkilä kuvailee. Kliseinen sanapari herkkä taiteilijasielu ei siis anna oikeaa kuvaa alalla pärjäävästä ihmisestä. Päinvastoin: Sanotaan, että taidetoiminta tukee mielenterveyttä. Mutta se tekee niin vain sen aikaa, kun on kyse harrastus- tai terapiatoiminnasta. Kun mennään ammatilliselle puolelle, tulevat vastaan kova kilpailu ja jopa raaka kritiikki. Ja kun nyt täsmennetään käsitteitä, on syytä erottaa varsinainen taide ja taiteen kaltainen toiminta toisistaan: Taiteen kaltaista toimintaa voidaan hyvin käyttää esimerkiksi koululaisten pitkäjännitteisyyden kehittämisessä. Konkreettinen taideprojekti opettaa sietämään pettymyksiä, kun koko ajan nähdään silmien edessä se omien käsien työn tulos, Erkkilä kertoo kuvataiteen hyödyntämisestä henkisen hyvinvoinnin parissa. Mitä on sitten hyvinvointi taiteessa ja mikä ylipäätään kartuttaa sosiaalista pääomaa Pohjoismaisen taidekoulun opintorehtorin, Jaana Erkkilän mukaan? Hyvinvointi taiteessa on sitä, että voi kulkea omaa tietään samalla traditiot tiedostaen. Jokaisen ihmisen tulisi selvittää itselleen, millaista elämää haluaa viettää. Hyvät suhteet edelliseen ja seuraavaan sukupolveen vahvistavat sosiaalista pääomaa ja luovat jatkuvuutta. Loppujen lopuksi niin sanottu tavallinen elämä on aika rauhoittavaa, Erkkilä tiivistää. Taiteellisella harrastustoiminnalla voisi olla paljonkin annettavaa kenelle tahansa. Ihmiset ovat liikunnan parissa valmiita hikoilemaan ja ponnistelemaan ihan tosissaan. Miksei samaa voisi tehdä taiteen kaltaisen toiminnan kanssa? Taiteen parissa on paljon naurua, humoristista suhtautumista itseen ja omiin virheisiin sekä kaiken kaikkiaan avointa ja virkistävää olemista. Hieman kovemmalla ponnistelulla saisi vielä enemmän irti, Erkkilä summaa lopuksi. Toiminnan lisäksi taiteesta voi myös nauttia ihan vain katsomalla. Senhän me kaikki ainakin osaamme. Ja voimme opetella tekemään vielä paremmin. 13

14 Hankekuulumisia JULKAISUJA: Pohjanmaa-hankkeen prosessiarviointiraportti julkaistiin maaliskuussa Vuorenmaa, Maritta & Löytty, Lasse: Kohti pohjalaista hyvinvointia. Arviointinäkökulmia Pohjanmaahankkeen ensimmäiseen toimintakauteen vuosina Pohjanmaa-hankkeen prosessiarviointiraportti kertoo hankkeen ensimmäisen toimintakauden aikana tehdystä työstä. Arviointi on tehty sekä kirjallisen materiaalin että teemahaastatteluiden pohjalta. Raportti julkaistiin maaliskuussa 2008 Stakesin Työpapereita -julkaisusarjassa. Raportti on saatavilla myös sähköisenä Pohjanmaa-hankkeen kotisivuilta kohdassa Ajankohtaista - Arkisto - Julkaisut. VALMIIT STRATEGIAT: SILLÄ SELEVÄ! Härmänmaan ja Järviseudun alueellinen päihdestrategia YHDESSÄ HUOMISEEN Pietarsaaren seutukunnan päihdestrategia STRATEGIATYÖHÖN LIITTYVIÄ NYKYTILASELVITYKSIÄ: Pohjalaisten päihdepäivien perinne aloitettiin Kokkolassa Valtakunnallisten päihdepäivien rinnalle oli kaivattu pohjalaisille päihdetyöntekijöille omaa tapahtumaa, jossa alueellisiin päihdekysymyksiin voisi pureutua. Idea Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät -seminaarille syntyi alueellisen päihdestrategiatyön nykytilaselvityksissä esille nousseiden asioiden myötä. Näiden tarpeiden ja kysymysten valossa saatiin laadittua ohjelma ensimmäisille pohjalaisille päihdepäiville, joiden avaajana toimi kansanedustaja Jutta Urpilainen. Tapahtuma oli suunnattu niille pohjalaisille ammattilaisille, jotka työtehtävissään kohtaavat päihdeasiakasta tai hänen perhettään. Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät tullaan järjestämään kerran vuodessa. Seuraavan kerran pohjalaisille päihdepäiville kokoonnutaan Seinäjoella Pullo, puukko ja paha mieli Pohjolan pojasta mieheksi -seminaaripäivä järjestettiin Kokkolassa Vastuullinen alkoholimyynti -koulutusta järjestettiin toistamiseen pohjalaismaakuntien alueella helmikuun 2008 aikana. Kaksoisdiagnoosipotilaan tunnistaminen ja hoito -koulutussarja on alkanut marraskuussa 2007 jatkuen syksylle 2008 asti. Koulutussarja sisältää: Johdantokoulutukset, Alkoholiongelman Käypä Hoito -suosituskoulutuspäivät, Motivoiva haastattelu -koulutukset ja Yhteisövahvistusmallikoulutukset. FRIENDS-menetelmä rantautui Etelä-Pohjanmaalle keväällä Yhteistyö Aseman Lapset ry:n kanssa jatkuu syksyllä uusien koulutuspäivien merkeissä. Hagström, Virpi: Päihdetyön tilanne ja kehittämistarpeet Vaasan seudulla kuulemistilaisuuksien raportti. Laitila, Minna: Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Nurmossa kuulemistilaisuuksien raportti. Laitila, Minna: Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Ylistarossa kuulemistilaisuuksien raportti. 14

15 TULEVIA TAPAHTUMIA: Pohjanmaa-hanke järjestämässä: Kuntoutusfoorumi, Vaasa Omaisseminaari, Seinäjoki Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät, Seinäjoki Pohjanmaa-hanke osallistuu: Päihdepäivät, Kuopio Mielenterveysmessut, Helsinki Mytty-ryhmä äitien tukena Pohjanmaalla Vaasan keskussairaalan synnytyspelkopoliklinikka ja Pohjanmaa-hanke aloittivat nk. Mytty-ryhmä -toiminnan syksyllä Mytty-ryhmä on psykologisen valmentautumisen ryhmä odottaville äideille, jotka pelkäävät synnytystä. Mytty-ryhmään ohjaudutaan synnytyspelkopoliklinikan kautta. Ensi- ja uudelleensynnyttäjät kokoontuvat erikseen omina ryhminään. Kukin ryhmä kokoontuu yhteensä kuusi kertaa, joista viimeinen kerta on synnytyksen jälkeen. Ryhmässä käsiteltävät aiheet lähtevät äitien tarpeista. Lisäksi harjoitellaan rentoutumista ja mielenhallintaa. Äitien palaute on ollut positiivista molemmissa ryhmissä; he ovat mm. kokeneet pelkonsa lieventyneen, tai löytäneensä keinoja tulla paremmin toimeen sen kanssa. Lisätietoja: psykologi, psykoterapeutti Alice Keski-Valkama, puh s-posti: TUTKIMUSTA: Osana Kuusiokuntien päihde- ja mielenterveysstrategian suunnittelutyötä Pohjanmaa-hanke organisoi laajan kyselytutkimuksen, jonka avulla kartoitetaan kuntalaisten mielipiteitä mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä omia vaikutusmahdollisuuksiaan kohtaan. Kyselyyn on valittu satunnaisotannalla 2236 Kuusiokuntien alueella asuvaa yli 16-vuotiasta henkilöä. Kolmen pohjalaismaakunnan alueella on puolestaan lähetetty noin 5000 henkilölle päihde- ja mielenterveysaiheinen kyselylomake. Sama kysely tehtiin aiemmin vuonna Väestökyselyn suorittavat tahot ovat Vaasan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit, Helsingin yliopisto, Stakes ja Åbo Akademi. Työhyvinvointiin liittyvä kysely lähetettiin pohjalaisyrityksille vuodenvaihteessa. Vastauksia saatiin 118 ja valmis raportti on saatavilla Pohjanmaa-hankkeen kotisivuilta: Kehittämistyö ja tutkimus > Kehittämistyö > Työelämä > Kartoitus työhyvinvoinnin käytännöistä. ENSIAPUA MIELELLE Mielenterveyden ensiaputaitoja on oppinut karkeasti arvioiden jo noin 900 henkilöä Suomessa. Heistä noin 2/3 on koulutettu Pohjanmaa-hankkeen hankealueella. Pohjanmaa-hankkeen toimesta on koulutettu 68 ohjaajaa, joista 11 ruotsinkielistä sekä 9 kouluttajaa, joista 3 ruotsinkielistä. Mielenterveyden ensiapu 2 -koulutuksen hallinta on siirtymässä kokonaan Suomen Mielenterveysseuralle. Siirtymä tapahtuu Hallinnollinen vastuu on vaihtunut jo tämän vuoden alussa, minkä johdosta kunkin ensiapukouluttajan ja -ohjaajan on solmittava erillinen sopimus SMS:n kanssa. Toukokuun 19. päivä Pohjanmaa-hanke ja SMS sekä ensiapukouluttajat ja -ohjaajat kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista asioista Seinäjoen Järjestötalolla. 15

16 STRATEGIATYÖN KORI Päihdestrategiatyö käynnistynyt Vaasan seudulla teksti: Jarkko Pirttiperä, kuvat: Heli Grönblom Pohjanmaa-hanke tekee yhdessä yhdeksän kunnan (Mustasaari, Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Oravainen, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri-Maksamaa) kanssa seutukunnallista päihdestrategiaa. Vaasan seudun päihdestrategiaprosessi käynnistyi vuoden 2007 syksyllä. Kuntien avainhenkilöiden sitouttaminen sekä työryhmien kokoaminen liittyivät strategiatyön alkuvaiheeseen. Vaasa kaupunki toimii seudullisen päihdestrategiatyön veturikuntana. Strategiatyötä tukevat kumppanuussopimukset solmittiin ministeri Paula Risikon johdolla Seinäjoella. Pohjanmaa-hankkeen yhtenä tavoitteena on, että vuoteen 2014 mennessä kaikista Pohjalaiskunnista löytyy mielenterveys- ja päihdestrategiat. Keski-Pohjanmaalla on laadittu alueellisia päihdestrategioita ja Seinäjoen seudulla sekä Kuusiokunnissa on käynnissä päihdeja mielenterveysstrategiatyö. Pohjanmaa-hanke toimii kuntien yhteistyökumppanina strategiatyössä tarkentaen ja ohjaten strategiaprosessia. Strategialla tarkoitetaan selkeää linjausta siitä, miten esimerkiksi joku organisaatio aikoo saavuttaa toivotut päämäärät. Strategia voi toimia esimerkiksi kunnan lähtökoh-taisena toimintaohjeena, miten päihdepalvelut kannattaisi järjestää. Strategioiden tulee olla julkisia ja organisaatioiden keskeisten toimijoiden sekä yhteistyökumppaneiden tiedossa. Päihdestrategiatyön tavoitteena on aluksi kartoittaa alueen päihdetilannetta ja palveluja, ja kartoituksen pohjalta laaditaan suunnitelma päihdetyön kehittämiseksi. Suunnitelma tehdään kuntien yhteistyönä. Laadittava päihdestrategia ohjaa toimijoita päihdepalveluiden ja ennaltaehkäisevän työn kehittämisessä niiden keskeisten kehittämiskohteiden mukaisesti, jotka kunnista koottu johtoryhmä valitsee. Keskeistä suunnitelmassa on siis verkostomaisen vuoropuhelun mahdollistaminen sekä alueellinen ja paikallinen hyvinvointitieto. Strategian vaikuttavuuden perustana on, että kunnat ja muut toimijat sitoutuvat kehittämään strategiaa toteuttavia ja toimivaltaansa kuuluvia tehtäviä. Pohjanmaan alueellisessa päihdestrategian eri vaiheissa korostetaan mm. moniammatillista yhteistyötä, eri ikäryhmien tarpeiden huomioimista sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuutta. Tiedottaminen ja tiedon levittäminen sekä strategiaprosessin jatkuva arviointi ja arviointitiedon hyödyntäminen ovat yhteistyössä keskeisiä. Vaasan seudun päihdestrategiaprosessin alkuvaiheessa kunnissa järjestettiin Pohjanmaa-hankkeen työntekijöiden johdolla kuulemistilaisuudet eri alojen ammattilaisille sekä kuntalaisille. Kuntalaisten kuulemistilaisuudet pidettiin loppuvuodesta 2007 alueen kunnissa. Ammattilaiskuulemisia järjestettiin yhteensä 5 kpl. Kuulemistilaisuuksissa syntyi vilkasta keskustelua päihteisiin liittyvistä huolenaiheista, kehittämiskoh-teista sekä päihdepalveluista. Kuntalaiset ja ammattilaiset pitivät pulmallisena yhteiskunnan myönteistä suhtautumista päihteisiin, muun muassa alkoholin veroalen, suurien pakkauskokojen sekä humalahakuisen juomiskulttuurin muodossa. Monissa Vaasan seudun kunnissa oltiin huolissaan joidenkin nuorten liiallisesta alkoholin käytöstä sekä lasten asemasta ja mahdollisuuksista selviytyä vanhempien päihteiden käytön seuraamuksista. Kuulemistilaisuuksissa nähtiin seudullisena vahvuutena paikallinen identiteetti, joka tuntuu suojaavan Vaasan seudun kuntalaisia. Päihdepalveluihin oltiin myös tyytyväisiä, vaikka päihdepalveluja ei aina tuoteta omassa kunnassa. Kuulemistilaisuuksien kehittämistoiveista, huolenaiheista sekä kuntalaisten kannalta hyvin toimivista asi- 16

17 oista on laadittu selvitys, jonka pohjalta päihdestrategiatyössä olevien kuntien avainhenkilöt ovat valinneet keskeisimmät seudulliset kehittä-miskohteet. Kehittämiskohteiksi valikoitui muun muassa alueellisten, kuntalaisten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisen, päihdetyön menetelmien kehittäminen sekä yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen välillä. Moniammatilliset työryhmät ovat aloittaneet työskentelyn Vaasan seudun kunnissa johtoryhmän valitsemien kehittämiskohteiden sekä arvovalintojen pohjalta. Vaasan seudun päihdestrategiaa kannattelevia arvoja ovat muun muassa ihmisen kunnioittaminen niin, että jokaisella on oikeus palveluihin, ohjaukseen ja neuvontaan yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti sekä oikeus tehdä omat valintansa. Tärkeänä pidettiin myös avun saamista molemmilla kotimaisilla kielillä sekä muilla valtakielillä. Kuvia kumppanuussopimusten allekirjoitustilaisuudesta Seinäjoella. Vaasan seudun päihdestrategiatyö on käynnistynyt vilkkaan keskustelun myötä ja monissa kunnissa on toisaalta löydetty kehittämisen kiireellisimmät kohteet, ja toisaalta omalla kunnalle tyypillisiä päihdetyöhön liittyviä onnistumisia. Päihdestrategian valmistuminen vaatii aikaa ja strategiaprosessin tärkein vaihe eli strategian implementointi on vielä edessä oleva haaste. Kuinka strategia pannaan toimeksi ja miten se tavoittaa kuntalaisen arjen? Vaasan seudun päihdestrategia valmistunee vuoden 2008 lopulla, minkä jälkeen kuntien johtavat virkamiehet, poliitikot sekä strategiatyöryhmät tarkastavat strategian. Vaasan seudun päihdestrategian hyväksyminen tapahtunee vuoden 2009 alussa. Lisätietoja: Projektikoordinaattori Jarkko Pirttiperä Suunnittelija Virpi Hagström 17

18 teksti ja kuvat: Heli Grönblom Nuorten mielenilmaisuja esillä Valon Nuorten maailma on oma maailmansa. Sisäisten myllerrystensä kanssa elävä pieni ihminen ei osaa ilmaista itseään aikuisten lailla. Eikä ole syytäkään. Valokuvaus, käsityöt, piirtäminen, maalaaminen ja monet muut kuvataiteen keinot antavat käyttöön värit sekä muodot, mahdollistavat useiden aistien herättelyn. Ilman sanoja voi kertoa peloista ja unelmista rohkeammin, sekä suoraan että mielikuvin. Pohjalaiset Masennustalkoot haastoi keväällä 2006 pohjalaiskoulut nuorten taidenäyttelyn tekoon. Haaste lähetettiin yläasteille, lukioille, kansanopistoille ja keskiasteen oppilaitoksille. Koulut ottivat haasteen vastaan aktiivisesti ja mukaan taidenäyttelykiertueeseen pyrki yhteensä noin 160 teosta. Kesäkuusta 2007 asti 46 kuvataide- tai valokuvateosta on kiertänyt pohjalaisia kirjastoja. Näyttely kiertää vuoden ajan, eli viimeinen näyttelykuukausi on kesäkuussa Useimmissa kirjastoissa on ollut mahdollista pitää esillä vain osaa laajasta näyttelystä, joten lähes koko ajan näyttely on ollut jaettuna kahden kirjaston välillä. Taideteokset herättävät keskustelua nuorten hyvinvoinnista Taideteoksen tekemiseen nuoria ohjeistettiin kysymällä kaksi kysymystä: Mikä mua vaivaa? ja Mihin maailmaan olen menossa?. Vastauksien kirjo on teosten joukossa yhtä vaihteleva kuin jokaisen nuoren sielunmaisema. Sitä ei voi muutamalla sanalla kuvata. Kuvia on pysähdyttävä katsomaan ajatuksella. Teoksista löytyy vakavia teemoja kuten yksinäisyys, päihteet, kehonkuva ja rakkaus. Valokuvat ovat mustavalkoisia ja pysähdyttäviä. Maalauksissa on käytetty värejä voimak- 18

19 ja varjon rajalla -taidenäyttelyssä kaastikin. Kaikkia teoksia yhdistää harkittu toteutus ja ylipäätään korkea taso. Alajärven kirjastossa näyttely oli esillä lokakuussa Kirjastotoimen johtaja Sirkka-Liisa Koponen kertoo kirjaston kokemuksista taidenäyttelystä: Teokset saivat kyllä paljon palautetta kävijöiltä. Monet pysähtyivät miettimään nuorten hyvinvointia ja kehuivat, että on hyvä, kun annetaan tällainen mahdollisuus ilmaista ajatuksiaan. Alajärvellä oli esillä toinen puolikas näyttelyn teoksista. Näyttelyn yhteydessä esille oli nostettu myös mielenterveyteen liittyvää kirjallisuutta. Osa kuvista on todella voimakkaita. Kaikki palaute ei ole siksi ollut positiivista, että jotkut pienet lapset olivat säikähtäneet kuvia, Koponen kertoo. Toisaalta nämä kuvat ovat kuitenkin taideteoksia ja niiden tekijät itsekin nuoria. On hyvä, että näistä asioista puhutaan, Koponen toteaa lopuksi viitaten nuorten vaietusta pahoinvoinnista käytävään keskusteluun. Valon ja varjon rajalla -näyttelyn kiertuereitti löytyy internetosoitteesta: 19

20 Pohjanmaa-hankkeen työryhmä Antero Lassila projektijohtaja puh s-posti: Hannele Koivisto suunnittelija puh s-posti: Esa Aromaa projektikoordinaattori puh s-posti: Matti Kaivosoja ylilääkäri puh s-posti: Tuula Löf projektikoordinaattori puh s-posti: Jarkko Pirttiperä projektikoordinaattori puh s-posti: Lasse Löytty suunnittelija puh s-posti: Virpi Hagström suunnittelija puh Mervi Ropponen kehittämissuunnittelija puh s-posti: Pia Takala kehittämissuunnittelija puh s-posti: Heli Grönblom tiedottaja puh s-posti: Jyrki Tuulari projektikoordinaattori puh s-posti: Minna Laitila projektikoordinaattori puh s-posti: Marjut Malviniemi projektikoordinaattori puh s-posti: Agneta Honkala kääntäjä puh s-posti: Marika Uusitalo suunnittelija puh s-posti: Marika Liisa Rauhala kehittämissuunnittelija puh s-posti: Toni Mäkynen IT-suunnittelija puh s-posti: VAASA: Pohjanmaa-hanke Sarjakatu 2 / C Vaasa SEINÄJOKI: Pohjanmaa-hanke Kauppakatu 1, Järjestötalo Seinäjoki KOKKOLA: Pohjanmaa-hanke Maria-Katariinan talo Mariankatu Kokkola

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori 24.4.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Älyvakuutukset. Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life. Älyvakuutukset / Petri Vieraankivi

Älyvakuutukset. Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life. Älyvakuutukset / Petri Vieraankivi Älyvakuutukset Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life Vakuuttamisella yhteiskunnallinen tehtävä Vakuuttaminen on väylä riskin jakamiselle Vakuuttaminen

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia. Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia. Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke 56 kuntaa, joissa suomenk, ruotsink. ja kaksikielisiä 11 seutukuntaa 3 sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 21.11.2008 (Liite 2) Suomen Saappaanheitoliitto ry Faktoja perustettu 1992 1.1.2008 aktiiviheittäjiä 1393 1.1.2008 jäsenmaksun maksaneita seuroja 31 1.1.2008

Lisätiedot

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry. SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Suomen Kuvalehti Viikoittain ilmestyvä ajankohtaislehti: reportaaseja, haastatteluja ja uutisanalyyseja Lukijoita 303 000 Lukuminuutit 91 87 Lukukerrat 2,8 Mies 49

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot