Tavoitteena työelämä. maahanmuuttajien osaaminen näkyväksi. Aini Pehkonen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tavoitteena työelämä. maahanmuuttajien osaaminen näkyväksi. Aini Pehkonen (toim.)"

Transkriptio

1 Tavoitteena työelämä maahanmuuttajien osaaminen näkyväksi Aini Pehkonen (toim.) EUedu-julkaisut nro 1 Savon koulutuskuntayhtymä Kuopio 2011

2 Julkaisija: ISOK-hanke (Itäsuomalaisen Osaamisen Kehittäminen) EUedu-julkaisut Graa nen suunnittelu ja kansi: Tarja Koponen Itä-Suomen yliopisto Kannen kuva: Tatu Bloigu 2007: Näkymä Kuopion Puijolta ISSN ISBN (ISSN ) (ISSN-L ) Painopaikka: Kopijyvä Kuopio 2011 Finland

3 Sisältö Interventiona validointi...5 Aini Pehkonen & Anni Karttunen Näkökulmia validoinnista Euroopan kautta Suomeen...11 Anni Karttunen Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa...37 Eine Pakarinen Case-kuvauksia maahanmuuttajien ohjauksesta Tiina Valtonen Lähijohtajien kokemuksia monimuotoisesta työyhteisöstä Aini Pehkonen Case-kuvaus maahanmuuttaja työelämässä Maritta Koukkari & Tuija Vartiainen-Gomes Venäläiset yrittäjät Itä-Suomessa Jaana Okulov Kirjoittajat...187

4

5 Interventiona validointi Aini Pehkonen & Anni Karttunen

6

7 Tausta Interventiona validointi ämä julkaisu on osa ESR-rahoitteista Itäsuomalaisen Osaamisen Kehittäminen (ISOK) -hanketta. Hanketta hallinnoi Savon koulutuskuntayhtymä ja partnereina hankkeessa olivat Pohjois-Karjalan aikuisopisto ja Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli kehittää ja tutkia maahanmuuttajien kanssa toimivien opetus- ja ohjaushenkilöstön kompetensseja, työyhteisöjen kompetensseja maahanmuuttajien rekrytoinnissa ja viranomaisten kompetensseja maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksessa. Lisäksi kehittää aiemmin opitun tunnistamisen ohjausprosessia ja laajentaa aiemmin opitun tunnistamisen käsitettä sekä prosessin käyttöön ottoa erityisesti maahanmuuttajien kohdalla. Hanke ajoittui vuosille Hankkeen idea syntyi, kun ammatillisiin tutkintoihin liittyvästä henkilökohtaistamisesta alettiin käydä laajaa kansallista keskustelua. Henkilökohtaistamismääräyksessä ilmaistaan selkeästi, että näyttötutkintoa suorittavan kielitaito ja kulttuurinen tausta on huomioitava osaamista arvioitaessa. Käytännössä on ilmennyt, että tarvitsemme laaja-alaisempaa osaamisen tunnistamista kuin mitä tutkintojärjestelmämme voi tarjota. Syitä tähän on useita. Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut viime vuosina, joten maahanmuuttajien on entistä vaikeampi tulla valituksi ammatilliseen koulutukseen. Maahanmuuttaja ei välttämättä tule valituksi suorittamaan tutkintoa, jos hän tarvitsee erityistä tukea opiskeluunsa. Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimukset ovat korkeat, joten hiljattain Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat eivät useinkaan ole saavuttaneet vaadittavaa suomen kielen osaamisen tasoa. Suomessa ei ole toistaiseksi vakiintunutta rahoitusjärjestelmää siihen, että henkilö voisi osoittaa ammatillisen osaamisensa suoraan näytöillä. Toisin sanoen käytännössä tutkintokokelaat rekisteröidään aina koulutuksenjärjestäjän opiskelijoiksi, jonka jälkeen heille laaditaan henkilökohtaistetut oppimissuunnitelmat. Alle viisi prosenttia kaikista näyttötutkinnon tehneistä suorittaa tutkinnon ilman valmistavaa koulutusta. Toisaalta myös maahanmuuttajilla, kulttuuritaustasta riippuen, ei ole aina motivaatiota suorittaa ammattitutkintoa. Heidän intressinsä on siirtyä työelämän palvelukseen ansaitsemaan perheelle elanto niin nopeasti kuin mahdollista. Hanketiimissä pohdittiin keinoja, joiden avulla maahanmuuttajan osaaminen saataisiin näkyväksi. Ja samalla, että osaaminen olisi työmarkkinoiden näkökulmasta validia ilman tutkintotodistusta. ISOK-hankkeessa kehitettiin työkaluja, joiden toivotaan joustavoittavan maahanmuuttajien tai muiden syrjäytymisvaarassa olevien polkuja työelämään. Hankkeen aikana kehitettiin muun muassa osaamistodistus. Siinä työnantajan edustaja ja ammattiopettaja kuvaavat yhdes- 7

8 Aini Pehkonen & Anni Karttunen sä ohjaajan kanssa ammatillisia ja yliammatillisia kompetensseja, jotka henkilö on osoittanut hallitsevansa esimerkiksi työharjoittelujaksolla. Kompetenssien kuvaamisen pohjana ovat alan ammatillisten tutkintojen arvioinnin kriteerit ja ammattitaitovaatimukset. Lisäksi hankkeessa kehitettiin useiden eri alojen työnantajien kanssa rekrytointitarkoituksiin monikielisiä osaamiskartoituksia, joissa ammatinharjoittajien kannalta oleellisimmat ydinosaamiset arvioitiin. Tueksi laadittiin myös ammattialakohtaisia sanastoja eri kielipareilla. ISOK -hankkeessa kehitettiin lisäksi ammatilliseen koulutukseen aiemmin opitun tunnistamisen syväosaajakoulutus. Sen tarkoituksena on parantaa koulutuksenjärjestäjien validointiosaamista ja tuoda yhteiseurooppalaista näkemystä validointiin. Eurooppalainen näkemys validoinnin lopputuloksesta on huomattavasti laajempi, ja se sisältää mm. sosiaalisen tunnistamisen ja uraa edistävän tunnistamisen formaalin validoinnin rinnalla. Koulutusohjelma on herättänyt runsaasti myös kansainvälistä kiinnostusta ja mm. Suomessa osa korkeakouluista on ottanut sen käyttöön hiukan sovellettuna. Koulutusohjelmaa on pilotoitu kansallisesti yhteistyössä Sisäasiainministeriön kansallisen ALPO-hankkeen kanssa, ja palaute koulutuksesta on ollut inspiroivaa. Validoinnista ei ole Suomessa vielä saatavissa viranomaistahojen järjestämää koulutusta. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma keskittyy lähinnä suomalaisen näyttötutkintojärjestelmän tekniseen tuntemiseen ja siihen liittyvään säännöstöön ja ohjeistukseen. Validointia ei tarkastella siinä laaja-alaisesti, eikä yhteiseurooppalaista kehityksestä juurikaan opeteta. Se on kuitenkin oleellista työntekijöiden ammattitaidon ylläpidon kannalta (vrt. osaamisperustaiset tutkintojen viitekehykset, ammatillisen koulutuksen opintopisteiden siirtojärjestelmät yms.). Ko. koulutus jatkuu Suomessa kansallisella tasolla myös ISOK-hankkeen päättymisen jälkeen. Koulutusohjelma pilotoidaan myös Pietarissa ja Leningradin alueella. Tavoitteena on levittää koulutusohjelma pilotoinnin jälkeen myös toisaalle Venäjälle. Hankkeen tutkimustoiminta kohdistui maahanmuuttajien ohjauksen haasteisiin ja työmenetelmiin työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa sekä maahanmuuttajien yritystoimintaan Itä-Suomessa. Lisäksi tutkimusintressinä oli maahanmuuttajien työelämään ankkuroitumisen prosessit. Kirjan rakenne ämä on ensimmäinen Savon Koulutus- ja kuntayhtymän EUedu-julkaisusarjassa ilmestyvä julkaisu. Tässä kirjassa on kuusi artikkelia, joista kaksi on case-kuvauksia. Kukin artikkeli osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun maahanmuuttajien osaamisen 8

9 Interventiona validointi tunnistamisesta, tunnustamisesta ja suomalaiseen työelämään sijoittumisesta. Vaikka kyseinen julkaisu on kirjoittajien yhteinen ponnistus, vastuu artikkelin sisällöstä on kirjoittajalla itsellään. Lämmin kiitos kirjoittajat hyvästä yhteistyöstä! Sydämellinen kiitos julkaisun taittajalle tutkimussihteeri Tarja Koposelle Itä-Suomen yliopistoon. Tekemäsi työ on ollut asiantuntevaa ja osaavaa. Osaat ratkaista taittamiseen liittyvät pulmat ja huolet. Kirja on suunnattu ammatilliseksi oppikirjaksi sekä muutoin koulutuksesta, työllisyydestä ja maahanmuutto-asioista kiinnostuneille henkilöille. Toivomme, että julkaisu herättää kiinnostusta ja keskustelua. Kirjan ensimmäisessä artikkelissa Anni Karttunen jäsentää validoinnin, aiemmin opitun tunnustamisen ja tunnistamisen, ulottuvuuksia ja merkitystä. Artikkeli avaa perusteellisesti validointiin liittyviä haasteita ja kehittämistarpeita. Validointiprosessi nähdään valitettavan usein pelkästään mekaanisena toimenpiteenä, vaikka siltä edellytetään systemaattisuutta, läpinäkyvyyttä, laadukkuutta, dynaamisuutta ja joustavuutta. Eine Pakarinen analysoi artikkelissaan työntekijöiden kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa. Monikulttuurinen ohjaustilanne on aina vuorovaikutustilanne, jossa on edustettuina toisistaan poikkeavia kulttuureja, elämäntapoja ja arvoja, eikä osapuolilla välttämättä ole yhteistä kieltä. Tiina Valtosen kirjoittamassa kolmessa case-kuvauksessa tulee selkeästi esille aiemmin opitun tunnistamisen prosessin pitkäkestoisuus ja lisäksi useiden ihmisten yhteinen työpanos. Parhaaseen tulokseen päästään, kun kaikki prosessiin osallistuvat ovat sitoutuneita ja motivoituneita. Aini Pehkonen analysoi puolestaan lähijohtajien kokemuksia monikultturisesta työyhteisöstä. Työyhteisö on sensitiivinen foorumi, jossa ovat yhtä aikaa läsnä sekä yksilöllinen että yhteisöllinen toiminta. Työntekijän suhde- ja tehtäväkeskeiset taidot tulevat haastetuksi. Maritta Koukkarin ja Tuija Vartiainen Gomes n case-kuvaus perustuu yhden työyhteisön lähijohtajan useilta vuosilta koottuihin kokemuksiin maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä. Kuvauksesta käy selville yhdessä työntekemisen haasteet ja mahdollisuudet. Jaana Okulov pohtii artikkelissaan maahanmuuttajien ja erityisesti venäläisten yritystoimintaa Itä-Suomessa. Verkostojen monipuolinen käyttö edesauttaa maahanmuuttajien niin taloudellista kuin sosiaalistakin turvallisuutta yritystoiminnassa. 9

10

11 Näkökulmia validoinnista Euroopan kautta Suomeen Anni Karttunen

12

13 Näkökulmia validoinnista Euroopan kautta Suomeen Mitä aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoittavat? iemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen, josta EU suosittelee käytettävän termiä validointi¹, tarkoittaa non-formaalin² ja informaalin³ (ja myös formaalin 4 ) oppimisen tunnistamista ja tunnistamisen tuloksen virallistamista yleisesti hyväksyttyyn dokumentaatioon. Validointiprosessi nähdään usein pelkästään mekaanisena toimenpiteenä, vaikka siltä edellytetään systemaattisuutta, läpinäkyvyyttä, laadukkuutta, dynaamisuutta ja joustavuutta. Validointi on hyvin tärkeässä roolissa elinikäisessä ja elämänlaajuisessa oppimisessa. Työelämä, harrastukset, yhdistystoiminta, arkinen aherrus ja kurssit formaalin koulutuksen lisäksi kerryttävät yksiön tietoja ja taitoja. Näistä syistä on perusteltua, että yksilön osaaminen tulisi tunnistaa ja tunnustaa aika ajoin. Tietokone päivitetään, kun uusia ohjelmistoversioita on saatavilla. Vastaavasti voidaan ajatella, että yksilöiden osaaminen päivittyy elämänkokemuksen myötä. Osaamisen näkyväksi tekeminen hyödyttää sekä yksilöä, työyhteisöä että yhteiskuntaa. Tällä hetkellä useimmissa maissa validointimenettelyt ovat sidoksissa tutkintojärjestelmään, ja se tekee tunnustamisprosessin haastavaksi toteuttaa. Aiemmin opittu on tutkintojärjestelmien vankilassa. Validointimenettelyt on useimmiten kytketty osaksi formaalia koulujärjestelmää, jolloin osaamisen tunnistaminen jää pintapuoliseksi tai vaillinaiseksi. Jos ainoat tunnustetut osaamisstandardit ovat tutkintojen vaatimuksia, voi huomattava osa työelämän kannalta relevanttia osaamista jäädä tunnistamatta ja tunnustamatta. Kun suomalaisilta PK-yrityksiltä kysyttiin, mitä he arvostavat eniten rekrytoitavassa työntekijässään, viesti oli hyvin selkeä: etsimme hyviä, monipuolisia tyyppejä. PK-yrittäjät eivät siis kaikissa tapauksissa asettaneet alan koulutusta ensisijaiseksi valintakriteeriksi. Yritykset voivat olla niin erikoistuneita toimialallaan, että uudet valitut työntekijät on koulutettava ja perehdytettävä työtehtäviinsä kyseisessä yrityksessä. Validointimenettelyä tulisikin kehittää yhä enemmän yksilö- ja työtehtävälähtöiseksi, eikä pelkästään tutkintolähtöiseksi. ¹ Validointi EU määritelmän mukaan termi validointi kattaa koko prosessin: ohjaus, osaamisen arviointi ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ² Non-formaali oppiminen epävirallinen oppiminen, ei tutkintotavoitteinen koulutus, esim. kansalaisopistot, työpaikkakoulutukset yms. kurssit, joissa strukturoitua opetusta ³ Informaali oppiminen arkioppiminen, työssä tai harrastusten tms. parissa tapahtuva oppiminen, jossa ei strukturoitua opetustilannetta 4 Formaali oppiminen koulutusjärjestelmän antama strukturoitu koulutus, joka tähtää tutkintoon tai muuhun vastaavaan serti ointiin 13

14 Anni Karttunen Kuvio 1. Oppimisen polut, osaamisen validointi ja validoinnin tulosten hyödyntäminen. (European Guidelines for validating nonformal and informal learning 2010, 18. Käännös Anni Karttunen.) Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen tulisi nähdä itsenäisenä prosessina, jonka tuloksia voisi hyödyntää useilla eri tavoilla. Validointiprosessi voi nähdä ainakin kolmeen eri mahdolliseen lopputulemaan päätyvänä tapahtumaketjuna (ks. kuvio 1). Sosiaalinen validointi tarkoittaa osaamisen tunnistamista, jonka tarkoituksena on yksilön voimaannuttaminen, itselle ja lähiympäristölle osaamisen näkyväksi tekeminen ja kenties myöhemmin jatkosuunnitelmien tekeminen tämän pohjalta. Koulutusmaailmassa sosiaalisen validoinnin merkitystä voidaan väheksyä, koska se ei johda välittömiin jatkotoimenpiteisiin koulutuksen tai työllistymisen osalta. Esimerkiksi pakolaistaustaisen maahanmuuttajan, jonka elämä on pirstaloitunut sodan tai vainon seurauksena, keskittymiskyky opiskeluun voi olla hyvin alhainen. Tällöin hänen osallistumisensa pitkään koulutukseen on vaikeaa. Yleisesti koulutuksen opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on, että kyseisen koulutuksen suorittaneet henkilöt työllistyvät tai siirtyvät jatko-opintoihin. Pystyykö traumatisoitunut henkilö tervehtymään henkisesti niin hyvin, että hän voisi saavuttaa hänelle asetetut koulutuksen tavoitteet? Ken- 14

15 Näkökulmia validoinnista Euroopan kautta Suomeen ties voisimme harkita koulutuksen tavoitteiden asettamisen tällaisissa tapauksissa toisin: yksilölle asetetaan tavoitteeksi sosiaaliseen validoinnin tuloksiin nojaten esimerkiksi toimiminen yhteisönsä aktiivisena jäsenenä. Tavoitteena hänellä olisi muiden yhteisön jäsenten tukeminen ja auttaminen oman kompetenssinsa mukaisesti. Toinen esimerkki sosiaalisen validoinnin kohderyhmästä on vapaan sivistystyön parissa opiskelevat ihmiset. Toinen validoinnin muoto on uraa edistävä validointi tai työelämävalidointi. Tämä validointiprosessi tehdään nimensä mukaisesti työpaikalla. Osaamista re ektoidaan tällöin kyseessä olevan työtehtävän standardeihin, jotka voivat olla työorganisaation itsensä määrittelemiä osaamiskokonaisuuksia. Useat suuret yritykset ovat ottaneet validoinnin henkilöstönkehittämistyökalukseen, kuten Philips ja Airbus. Uraa edistävän validoinnin avulla kartoitetaan työntekijöiden osaaminen, osaamisen kehittämistarpeet, työntekijöiden potentiaaliset kehittymisnäkymät ja myös mahdollisuudet olla käytettävissä muissa yrityksen työtehtävissä. Urapolkujen ja sisäisen koulutuksen suunnittelun helpottuessa työntekijät sitoutuvat paremmin yritykseen. Työelämävalidoinnin toteuttamisessa mukana ovat kyseessä olevan työnantajan edustajat sekä alan rekisteröity validointikeskus. Kolmas, tyypillisin validoinnin muoto on koulumaailmaan sidottu tutkintotavoitteinen validointi, jossa yksilön osaamista peilataan tutkinnon (tai muun virallisen serti kaatin) osaamisstandardeihin. Tällä hetkellä useimmissa järjestelmissä Euroopassa validoinnin ensisijaisena tavoitteena on tutkinto tai vastaava virallinen todistus. Kuitenkin validointiprosessissa voi olla useita eri tavoitteita, jotka täytyy määritellä yksilön näkökulmasta. Kaikille ihmisille tutkinnon saaminen ei ole päämäärä, vaan yksilö haluaa esimerkiksi edistää liikkuvuuttaan työmarkkinoilla joko horisontaalisesti tai vertikaalisesti. Tällöin tavoitteena on tehdä siihen asti kertynyt kokemus näkyväksi, jotta pystytään realistisesti tekemään urasuunnitelma. On mahdollista, että henkilön työuran kehittyminen voidaan toteuttaa työpaikalla järjestettävänä sisäisen koulutuksen avulla. Esimerkiksi 45-vuotias maahanmuuttaja, jolla on yli 25 vuotta työkokemusta. Hänellä ei ole motivaatiota suorittaa ammattitutkintoa, vaikka siitä osa validoitaisiinkin. Hän on osaava ja motivoitunut siirtymään työelämään uudessa asuinmaassaan. Työnantajia on kuitenkin hankalaa saada vakuuttuneeksi työnhakijan osaamisesta, koska työ- ja koulutodistukset ovat vieraskielisiä tai puuttuvat kokonaan. Tällöin oivallinen keino olisi tunnistaa ja tunnustaa henkilön osaaminen yhdessä työelämän ja esimerkiksi koulutusorganisaation kanssa. Käytännössä hakija voisi olla oman alansa yrityksessä työharjoittelussa, jonka aikana hänen osaamistaan peilattaisiin alan kriteereihin. Työharjoittelun tuloksena voidaan kirjoittaa todistus, jossa yksilön kompetenssit on kuvattu osaamisina. Osaamisperustaisia työtodistuksia on pyrittykin jo jossain määrin kehittämään 15

16 Anni Karttunen Suomessa. Huolella tehdyt osaamisperustaiset työtodistukset voivat joustavoittaa henkilön työ- ja opintopolkuja. Näin myös rekrytoijat yrityksissä saavat helpommin kokonaiskuvan hakijan osaamisesta ja myös validointiprosessit nopeutuvat. Hyvä muistaa: 1. Non-formaalin ja informaalin oppimisen validointijärjestelmien tulisi olla monipuolisia ja joustavia 2. Validointi voi olla sosiaalista validointia, uraa edistävää validointia tai tutkintotavoitteista validointia 3. Validointi on hyvä työkalu työelämälle; urapolkujen suunnittelu ja henkilöstöresurssien käyttö paranee Validoinnin kehityskaari pähkinänkuoressa iemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen -ajatuksena ja käytäntönä ei ole uusi asia. Ajatus muualla kuin formaalissa koulutusympäristössä oppimisesta esiintyy jo viime vuosisadan alun tutkimuksissa. Kuitenkin informaalin ja non-formaalin oppimisen systemaattinen kehittäminen ja hyödyntäminen pääsivät kunnolla alkuun Euroopassa vasta 1990-luvulla, kun aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista alettiin tarkastella taloudellisten hyötyjen näkökulmasta. Se käsitettiin myös olevan keskeinen osa elinikäistä oppimista. Ajatus aiemmin opitun tunnistamisesta kirjattiin Elinikäisen oppimisen strategiaan. Varsinaisen lähtölaukauksen yhteiseurooppalaiselle non-formaalin ja informaalin oppimisen kehittämiselle antoi Lissabonin strategia vuonna Strategiassa esitettiin korkealentoisia tavoitteita, joiden ydin kiteytyy seuraavaan: Euroopan unionin strategisen tavoitteen mukaisesti unionista on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. 5 5 Neuvoston (koulutus)selvitys Eurooppa-neuvostolle koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista

17 Näkökulmia validoinnista Euroopan kautta Suomeen Koulutuksen ja eritoten ammatillisen koulutuksen katsottiin olevan avainasemassa tämän strategisen tavoitteen saavuttamisessa. Vuonna 2002 laadittiin Koulutus ohjelma 6, jonka strategisten tavoitteiden avainasioihin kuuluu mm. Parannetaan tunnustamismenettelyjen tehokkuutta ja nopeutta jatkoopiskelua, koulutusta ja työllisyyttä varten koko Euroopassa. Edistetään asiasta vastaavien laitosten ja viranomaisten välistä yhteistyötä yhteensopivuuden lisäämiseksi laadunvarmistuksessa ja akkreditoinnissa. Edistetään koulutusmahdollisuuksia ja -rakenteita koskevien tietojen avoimuutta avoimen eurooppalaisen koulutusalueen luomiseksi. Edistetään opetuksen ja koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi on Euroopassa kehitetty ja käynnistetty useita yhteiseurooppalaisia prosesseja, kuten Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) 7, Eurooppalainen ammatillisten tutkintojen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) 8 ja Eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan ja laadunvarmistuksen viitekehys (CQAF) 9 ja ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laatuverkosto (ENQA-VET) 10 sekä korkeakoulutuksen laatuverkosto (ENQA) 11. Ks. kuvio 2, sivulla 19. Näiden lisäksi on kehitetty käytännön työkaluja, kuten Europassi-järjestelmä, joka sisältää CV:n lisäksi liikkuvuus- ja kielitodistuksen sekä tutkintotodistuksen liitteen, joita on kehitetty Euroopassa kansallisella tasolla. Europassi -kokonaisuuteen ollaan lisäksi kehittämässä kompetenssipassia, johon voidaan kuvata yksilön tiedot ja taidot osaamisina. Unohtaa ei myöskään sovi Elinikäisen oppimisen ohjelmaa, Euroopan Sosiaalirahastoa ja muita EU:n rahoitusmekanismeja, joissa korkeakoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen suunnatun rahoituksen painopisteenä on ollut aiemmin opitun tunnistaminen ja siihen liittyvien järjestelmien sekä työkalujen kehittäminen. Euroopan unioni on 6 Koulutus Euroopassa: erilaiset järjestelmät, yhteiset päämäärät vuoteen 2010 saakka EQF European Quali cation Framework, Eurooppalainen tutkintojen viitekehys. Ks. ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/doc44_en.htm 8 ECVET European Credit (Transfer) System for Vocational Education and Training, Eurooppalainen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä. 9 CQAF Common Quality Assurance Framework for VET - Yhteinen eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys 10 ENQA-VET European Network on Quality Assurance in VET Eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laatuverkosto 11 ENQA European Network on Quality Assurance Eurooppalainen korkeakoulutuksen laatuverkosto 17

18 Anni Karttunen tukenut prosessin toteuttamista useilla foorumeilla. Tosin näyttää siltä, että Euroopan maat kulkevat koulutuspoliittisesti hyvin eri tahtiin. Suomen ollessa EU:n puheenjohtajana vuonna 2006, laadittiin eurooppalainen asiakirja Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki. Yhteiseurooppalainen koulutuspoliittinen viesti oli selkeä: Jäsenvaltioiden olisi seuraavien viiden vuoden kuluessa otettava käyttöön epävirallisen ja arkioppimisen validointi- ja tunnustusjärjestelmät validointia ja tunnustamista koskevien yhteisten eurooppalaisten periaatteiden ja nykyisten kokemusten pohjalta. Validointi- ja tunnustusjärjestelmän kehittäminen voidaan yhdistää tutkintojen tunnustamista koskevien eurooppalaisten puitteiden yhteydessä tapahtuvaan tutkintojen tunnustamista koskevien kansallisten puitteiden kehittämiseen (Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki 2006, 9). Toisin sanoen, vuoden 2010 loppuun mennessä olisi kaikissa EU-valtioissa pitänyt olla aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmät käytössä. Näin ei kuitenkaan ole, ainoastaan osassa jäsenvaltioita on jonkinlainen toimiva, yleisesti hyväksytty aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmä. Itä-Eurooppa ja muutamat Etelä-Euroopan maat kulkevat auttamatta jälkijunassa, eikä merkittäviä koulutuspoliittisia ja rakenteellisia muutoksia ole saatu toteutetuksi. Jotta toimivat validointimenettelyt voisi ottaa käyttöön, tulisi rakentaa osaamisperustainen tutkintojen ja muun osaamisen järjestelmä. Osa jäsenvaltioista ei ole pystynyt vastaamaan haasteeseen. Suurimmat syyt siihen, miksi järjestelmiä ei ole kyetty kehittämään suositusten mukaisesti, ovat poliittisen tahdon puute ja raha. Koulutusuudistukset vaativat taloudellisia resursseja ja osaamista. Joissakin EU-valtioissa syy on ollut lainsäädännössä, joka on rajoittanut aiemmin opitun tunnistamisen järjestelmien rakentamisen formaalin koulutuksen rinnalle tai sen sisälle. Lakiuudistukset ovat aikaa vieviä ja monimutkaisia prosesseja, esim. liittovaltiomuotoisessa Saksassa. Lisäksi joissakin Euroopan maissa on koettu ongelmalliseksi se, ettei validointimenettelyllä saatu tutkinto tai muu serti kaatti nauti samanlaista luottamusta työelämässä kuin formaalin oppimisen kautta hankittu. Tällainen tilanne vääjäämättä karkottaa asiakaskunnan ja vesittää koko validointiprosessin uskottavuuden. Suomalaisessa ammatillisen koulutuksen järjestelmässä tutkintotodistuksesta ei käy ilmi, onko tutkinto suoritettu tunnustamalla jo olemassa oleva osaaminen, vai onko tutkinnon haltija formaalin koulujärjestelmän läpikäynyt. Käytännössä ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja ei pysty suorittamaan formaalin kouluoppimisen kautta, koska niihin osallistuminen vaatii laajahkoa kyseisen alan työkokemusta tai muutoin hankittua alan osaamista. Lisäksi näiden tutkintojen suorittaminen perustuu näyttöihin, joissa osaaminen todennetaan. 18

19 Näkökulmia validoinnista Euroopan kautta Suomeen Ketkä ovat toimijoina? Eurooppalainen taso Kansallinen taso (mukaan luettuna alueelliset sidosryhmät, kuten aluehallinnot) Tietoyhteiskunta Liikkuvuus Innovaatio Osaamispotentiaalin hyödyntäminen Koulutusta kakiklle Räätälöidyt koulutukset Lyhyemmät opiskeluajat Lisääntyneet oppilasmäärät Koulutussektori Työelämäsektori Vapaaehtoistyön sektori Yksilö Euroopan komissio ja Eurooppaneuvosto, EU:n erillisvirastot (Cedefop ja European Training Foundation, ETF) Työelämäjärjestöt Opetusministerit Työministerit Ministerit Tutkintoviranomaiset Työelämäjärjestöt Kansalaisjärjestöt Paikallishallinnon toimijat Yksityiset toimijat Arviointikeskukset Ammatilliset oppilaitokset Yliopistot Erityiset validointikeskukset Yritysjohto Henkilöstöhallinto Ammattiliittojen edustajat Yhteisöt Kansalaisjärjestöt Projektit Validointikokelas Työntekijä Mitkä ovat tulokset? Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) Europassi Common European Principles for Validation European Guidelines for validation ECVET ja ECTS Kansallinen tutkintojen viitekehys Tutkintojärjestelmä Kansallinen opetussuunnitelma Koulutusohjelmat (standardit) Tutkinto- ja muut todistukset Ammattitaitovaatimukset Osaamisprofiilit Työnkuvaukset Osaamisprofiilit Motivaatio oppia Itsetunnon kasvaminen Todistus tiedoista ja taidoista Henkilökohtaiset syyt Miksi tehdään? Läpinäkyvyys ja vertailtavuus Liikkuvuuden paraneminen Kilpailukyvyn lisääminen Elinikäinen oppiminen Uudistaminen Kilpailuetu Resursointi Urasuunnittelu Koulutus Sosiaalinen tunnustaminen Henkilökohtaiset syyt Työllistyminen Henkilökohtaiset syyt Työllistyminen Liikkuvuus Urakehitys Jatkokoulutusmahdollisuus Miten tehdään? Avoin koordinaatiometodi Tekninen yhteistyö (Peer Learning Activities) Tutkimusohjelmat ja muut ohjelmat (Elinikäisen oppimisen ohjelma, Puiteohjelmat) Järjestelmät Projektit Verkostot Rahoitus Lainsäädäntö Osaamisen tunnistamis- ja tunnustamiskäytänteiden määrittely Osaamiskartoitus Ohjaus Arviointi Validointi Osaamiskartoitus Europassi CV Youthpass Lisäoppiminen Osaamisen dokumentointi Arviointiin osallistuminen Kuvio 2. Non-formaalin ja informaalin oppimisen integroitu kuvaus. 19

20 Anni Karttunen Patrick Werquin (Senior Economist in the Centre for Educational Research and Innovation (CERI) of the OECD) toi esiin hyvin merkittävän seikan liittyen validoinnin uskottavuuteen Brysselissä 12 järjestetyssä konferenssissa. Hän totesi, että validointijärjestelmien arviointi perustuu kaikkien osaamisstandardien hallitsemiseen, kun taas formaalissa koulutuksessa arviointi perustuu useimmiten sattumanvaraisen testauksen -periaatteeseen. Kun opiskelija opiskelee tutkintoa X formaalissa koulutuksessa, hänen tietojaan ja taitojaan testataan sattumanvaraisesti tenttitilanteessa. On mahdollista, että opiskelija on keskittynyt tärppien lukemiseen ja saa tämän perusteella 60 % tenttivastauksista oikein. Tämä tarkoittaa sitä, että jos opiskelija koko koulutuksensa ajan läpäisisi tenttinsä 60 % tasolla, hän saisi silti tutkinnon suoritetuksi. Kun yksilö suorittaa tutkinnon niin, että jotkut tai kaikki tutkinnon osat tunnustetaan hänen osaamisensa perusteella, täytyy yksilön pystyä osoittamaan osaamisensa käytännöllisesti kaikissa arvioinnin kohteissa ja kriteereissä, jotka tutkinnon perusteissa on kuvattu. Tästä voinee vetää päätelmän, että kaikista epäilyistä huolimatta validointimenettelyn kautta suoritettu tutkinto antanee totuudenmukaisemman ja kattavamman kuvan yksilön osaamisesta kuin perinteisen koulujärjestelmän tutkinnot, kun arviointi on tehty laadukkaasti. Euroopassa riittää siis vielä paljon tekemistä ja kehittämistä vuoden 2010 jälkeenkin aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen saralla. Kehittämisvastuu on jäsenvaltioilla. Yhteiseurooppalaiset rakenteet, suositukset ja suuntaviivat ovat olemassa. Jäsenvaltioiden tulee kehittää omia järjestelmiään niin, että ne ovat linjassa eurooppalaisten suositusten kanssa. Mikäli jäsenvaltiot eivät vakavissaan kehitä järjestelmiään osaamisperustaisiksi ja yhteneväisesti, vaikuttaa se tasa-arvoa loukkaavasti EU-kansalaisiin, liikkuvuus työmarkkinoilla jää helposti horisontaaliseksi ja maantieteellisesti idästä länteen suuntautuvaksi. Tutkintojen viitekehys validoinnin airuena urooppalainen tutkintojen viitekehys, EQF, on kahdeksantasoinen osaamisperustainen tutkintojen viitekehys, joka on jaettu tasojen lisäksi tietoihin, taitoihin ja kompetensseihin (ks. liite I). Viitekehyksen tasot on siis kuvattu osaamisina. Kehyksen tarkoituksena on toimia yhteiseurooppalaisena viitekehyk- 12 OBSERVAL Final Dissemination Conference , Bryssel, Belgia. 20

21 Näkökulmia validoinnista Euroopan kautta Suomeen senä, jonka pohjalta kukin valtio laatii oman, kansallisen viitekehyksen (NQF) 13, joka mukailee kansallisia erityispiirteitä. Kukin jäsenvaltio määrittelee itse, mille tasolle mikäkin tutkinto tai muu osaamiskokonaisuus kansalliseen viitekehykseen sijoitetaan. Tämän järjestelmän tarkoituksena on tehdä eurooppalaiset tutkinnot (suoritustavasta riippumatta) keskenään helpommin vertailtaviksi, mikä taas helpottaa liikkuvuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Kun osaamisperustainen viitekehys rakennetaan, tuetaan samalla jäsenvaltioita työstämään omaa tutkintojärjestelmää osaamisperustaiseksi. Muutoin vertailtavuus jää heikoksi. Ajatuksena on myös, että osaamisperustaisuus edesauttaa validointimenettelyjen kehittämistä ja käyttöönottoa. Kaikissa EU-maissa on aloitettu kansallisten viitekehysten kehittäminen. Tämä on lisännyt kansallisen tason keskustelua koulutusjärjestelmistä ja myös tahtoa edistää kansallisella tasolla läpinäkyvyyttä. Toisaalta on ollut myös havaittavissa se, että kaikki jäsenvaltiot eivät ehkä ole ottaneet kansallisen viitekehyksen laatimisharjoitusta kovin vakavasti. Työ on tehty hyvin nopeasti ja mekaanisesti ylhäältä käsin ilman, että toimijoita on kuultu ja keskusteltu. Tämä johtaa huonoimmillaan EU-maiden välisen luottamuksen vähentymiseen tutkintojärjestelmiä vertailtaessa eikä suinkaan edesauta läpinäkyvyyden periaatetta. Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoima tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen 14 kehitystyö on pitkällä. Tavoitteena on, että laki tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä tulisi voimaan heti vuoden 2011 alkupuolella. Erityisesti suomalaisesta kehitysprosessista kannattaa mainita sen erinomainen demokraattisuus; kaikilla toimijoilla oli mahdollisuus kommentoida esitystä ja osallistua kehitystyöhön sitä kautta. Kommentteja tulikin runsaasti kaikilta asianosaisilta. Toiseksi mainitsemisen arvoinen on se, että NQF -työryhmä jatkaa yhä työtään tavoitteenaan laajentaa viitekehyksen käyttöä opetusministeriön hallinnonalaan kuulumattomien tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien osalta. Tällaisia ovat esimerkiksi maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus sekä korkeakoulujen täydennyskoulutukset, jotka eivät ole tutkintoja, mutta ne antavat erityispätevyyksiä, joita edellytetään tiettyjen hallinnonalojen tehtävissä. Työryhmässä käydään myös keskustelua siitä, miten muuta kuin tutkinnoissa määriteltyä osaamista voitaisiin sijoitella viitekehykseen tulevaisuudessa. Suomalainen tutkintojen ja muun osaamisen viitekehys perustuu kahdeksaan osaamisen tasoon 15, samoin kuin EQF. Erona kuitenkin Eurooppalaiseen viitekehykseen on se, että Suomessa jakoa ei ole tehty ainoastaan tietoihin ja taitoihin (työskentelytapa ja soveltaminen), vaan lisäksi viitekehys jakaa osaamisalueet 13 NQF National Quali cation Framework Kansallinen tutkintojen viitekehys 21

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

AOTT -mestari täydennyskoulutus

AOTT -mestari täydennyskoulutus AOTT -mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä... 4 3. Koulutuksen kohderyhmä... 4 4. Valmistava koulutus... 5 5. Ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä 8.4.2011 S 10715 Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö 1 TAVOITE 2015 toimintakonsepti 3-5% 10% Kansainvälisesti painottunut

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Osaaminen näkyväksi 2.11.2010

Osaaminen näkyväksi 2.11.2010 Osaaminen näkyväksi 2.11.2010 Anni Karttunen Eurooppa-asioiden asiantuntija EUedu / Savon koulutuskuntayhtymä anni.karttunen@sakky.fi 044 785 86 90 www.isok.fi ISOK hankkeen yleistavoitteet 1/2 Mahdollistaa

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Savonlinna 28.10.2013 Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi Tornio Ecvet Expert Virpi Spangar Oulun seudun ammattiopisto Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimistulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä,

Lisätiedot

Validoinnilla vauhtiin

Validoinnilla vauhtiin Validoinnilla vauhtiin Työpajoissa saavutettu osaaminen näkyväksi Synergiaseminaari Wanha Walimo, Lahti 1.9.2015 Anni Karttunen Eurooppalaisen koulutuspolitiikan asiantuntija Miksi validointi? Koulutusjärjestelmiin

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke 10.2.2012 Yli-insinööri Kati Lounema Ammattikoulutus Opetushallitus Sisältö! Tulevaisuuden näkymiä TUTKE-hankkeen loppuraportin esitykset ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi TIETOISKU KANSAINVÄLISEEN LIIKKUVUUTEEN Opiskelijan työssäoppimisjakso ulkomailla ja ECVET 3.9.2014, Kerava Opetusneuvos Hanna Autere Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari? TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä

Lisätiedot

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen JOBIn postia JOBIn tavoitteet: 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessin sekä toimintamallin kehittäminen 2) ECVETin

Lisätiedot

EU-kansalaisten osaaminen esiin Euroopan neuvoston suositus

EU-kansalaisten osaaminen esiin Euroopan neuvoston suositus EU-kansalaisten osaaminen esiin Euroopan neuvoston suositus Osaatko? Verkostoseminaari osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta / Omnia / 28.11.16 Anni Karttunen Programme Manager / CIMO Suosituksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAN OSAAMISEN TUNNISTAMISTA ERI NÄKÖKULMISTA

MAAHANMUUTTAJAN OSAAMISEN TUNNISTAMISTA ERI NÄKÖKULMISTA MAAHANMUUTTAJAN OSAAMISEN TUNNISTAMISTA ERI NÄKÖKULMISTA Ammatillinen kotoutumiskoulutus Kotomaatti-hanke (ESR 2015-2017) Marjo Pihlman ja Minna Hallikainen 18.4.2016 NÄKÖKULMA OSAAMISEN TUNNISTAMISEEN

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

ECVET oppaan ennakkonäytös Mitä uutta ECVETin kokeilutoiminnassa ja käyttöönottossa? Hanna Autere ja Riitta Karusaari

ECVET oppaan ennakkonäytös Mitä uutta ECVETin kokeilutoiminnassa ja käyttöönottossa? Hanna Autere ja Riitta Karusaari ECVET oppaan ennakkonäytös Mitä uutta ECVETin kokeilutoiminnassa ja käyttöönottossa? Hanna Autere ja Riitta Karusaari Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 1-3.11.2011, Oulu ECVET kokeilutoiminnan,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia?

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia? Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja Miten EVCET tukee prosessia? Kirsi Lounela, kansainvälisten asioiden päällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Kansallinen tahtotila siirtyä kaikessa tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET) toimeenpanon tilannekatsaus

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET) toimeenpanon tilannekatsaus Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmän () toimeenpanon tilannekatsaus Round Table 14.2.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittava osaaminen ja ammattitaito Koulutuksen laadun parantaminen, innovointi ja kansainvälistäminen Eurooppalaisen elinikäisen

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Henkilökohtaistamisen prosessi

Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia

Lisätiedot

Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys

Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Seminaari tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä Helsinki to 8.6.2017 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Viitekehyksen

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1 KTPO/AM AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1 KTPO/AM AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Tausta Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti 27.2.2009 ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä - ECVET. Perusteet, toimeenpano ja vaikutukset

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä - ECVET. Perusteet, toimeenpano ja vaikutukset Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä - ECVET Perusteet, toimeenpano ja vaikutukset ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Rovaniemi Hanna Autere Mikä on ECVET?

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Erasmus+ -ohjelman linjaukset Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

VASTUUTA Tervetuloa!

VASTUUTA Tervetuloa! VASTUUTA 2020 Tervetuloa! Miksi kannattaa opinnollistaa työtoimintoja? Kehittää pajan/järjestön omaa työtoimintaa ammatillisempaan suuntaan, kun sitä verrataan tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteet

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin

Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Opit työssä Projektin kesto 1.1.2015-31.5.2017 Rahoittaja Hämeen ELY-keskus Toteuttajat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (hallinnoija) Kouvolan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä 5.10.2017 Pirjo Kauhanen pirjo.kauhanen@jao.fi Kuva: Mathias Falk / Skills Finland AMISreformi Koulutukseen joustavasti

Lisätiedot

Konsultaatio ammatillisen koulutukseneurooppalaisesta opintosuoritustensiirtojärjestelmästä (ECVET) SEC(2006) 1431 31.10.2006

Konsultaatio ammatillisen koulutukseneurooppalaisesta opintosuoritustensiirtojärjestelmästä (ECVET) SEC(2006) 1431 31.10.2006 Konsultaatio ammatillisen koulutukseneurooppalaisesta opintosuoritustensiirtojärjestelmästä (ECVET) SEC(2006) 1431 31.10.2006 Suomen konsultaatiovastaus 27.4.2007 Opetusministeriö 2 Kuvaus konsultaatioprosessista

Lisätiedot

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) SUOSITUKSET NEUVOSTO

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) SUOSITUKSET NEUVOSTO 22.12.2012 Euroopan unionin virallinen lehti C 398/1 I (Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) SUOSITUKSET NEUVOSTO NEUVOSTON SUOSITUS, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä?

Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä? Miksi osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kentässä? Millä tavalla nämä kysymykset liittyvät koulutuksen ja työelämän yhteistyön

Lisätiedot

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO Lähtökohtia

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa seminaari Mika Tammilehto opetusministeriö 1.11.2007 Laatu avaintekijä koulutuksessa? Koulutuksen laadun

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen yhteiset eurooppalaiset välineet EQF ja ECVET

Ammatillisen koulutuksen yhteiset eurooppalaiset välineet EQF ja ECVET Ammatillisen koulutuksen yhteiset eurooppalaiset välineet EQF ja ECVET Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Helsinki ke 24.3.2010 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Eurooppalainen tutkintojen

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Rovaniemi Merja Lahdenkauppi Opetusneuvos

Rovaniemi Merja Lahdenkauppi Opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä ECVET Käyttöönottoon valmistautuminen ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Rovaniemi Merja Lahdenkauppi Opetusneuvos Mikä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen ja työelämäyhteistyön rakentaminen opintojen aikana Zoomin koulutustilaisuudet syksyllä 2017

Ammatillisen osaamisen ja työelämäyhteistyön rakentaminen opintojen aikana Zoomin koulutustilaisuudet syksyllä 2017 Ammatillisen osaamisen ja työelämäyhteistyön rakentaminen opintojen aikana Zoomin koulutustilaisuudet syksyllä 2017 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö ja tavoitteet:

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta

Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Satu Tuomainen Yliopisto-opiskelija voi osoittaa opintoihinsa kuuluvaa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä ECVET Perusteet, toimeenpano ja vaikutukset

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä ECVET Perusteet, toimeenpano ja vaikutukset Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä Perusteet, toimeenpano ja vaikutukset tulee, oletko valmis! seminaarisarja Helsinki Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot yksikön päällikkö,

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot