Tavoitteena työelämä. maahanmuuttajien osaaminen näkyväksi. Aini Pehkonen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tavoitteena työelämä. maahanmuuttajien osaaminen näkyväksi. Aini Pehkonen (toim.)"

Transkriptio

1 Tavoitteena työelämä maahanmuuttajien osaaminen näkyväksi Aini Pehkonen (toim.) EUedu-julkaisut nro 1 Savon koulutuskuntayhtymä Kuopio 2011

2 Julkaisija: ISOK-hanke (Itäsuomalaisen Osaamisen Kehittäminen) EUedu-julkaisut Graa nen suunnittelu ja kansi: Tarja Koponen Itä-Suomen yliopisto Kannen kuva: Tatu Bloigu 2007: Näkymä Kuopion Puijolta ISSN ISBN (ISSN ) (ISSN-L ) Painopaikka: Kopijyvä Kuopio 2011 Finland

3 Sisältö Interventiona validointi...5 Aini Pehkonen & Anni Karttunen Näkökulmia validoinnista Euroopan kautta Suomeen...11 Anni Karttunen Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa...37 Eine Pakarinen Case-kuvauksia maahanmuuttajien ohjauksesta Tiina Valtonen Lähijohtajien kokemuksia monimuotoisesta työyhteisöstä Aini Pehkonen Case-kuvaus maahanmuuttaja työelämässä Maritta Koukkari & Tuija Vartiainen-Gomes Venäläiset yrittäjät Itä-Suomessa Jaana Okulov Kirjoittajat...187

4

5 Interventiona validointi Aini Pehkonen & Anni Karttunen

6

7 Tausta Interventiona validointi ämä julkaisu on osa ESR-rahoitteista Itäsuomalaisen Osaamisen Kehittäminen (ISOK) -hanketta. Hanketta hallinnoi Savon koulutuskuntayhtymä ja partnereina hankkeessa olivat Pohjois-Karjalan aikuisopisto ja Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli kehittää ja tutkia maahanmuuttajien kanssa toimivien opetus- ja ohjaushenkilöstön kompetensseja, työyhteisöjen kompetensseja maahanmuuttajien rekrytoinnissa ja viranomaisten kompetensseja maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksessa. Lisäksi kehittää aiemmin opitun tunnistamisen ohjausprosessia ja laajentaa aiemmin opitun tunnistamisen käsitettä sekä prosessin käyttöön ottoa erityisesti maahanmuuttajien kohdalla. Hanke ajoittui vuosille Hankkeen idea syntyi, kun ammatillisiin tutkintoihin liittyvästä henkilökohtaistamisesta alettiin käydä laajaa kansallista keskustelua. Henkilökohtaistamismääräyksessä ilmaistaan selkeästi, että näyttötutkintoa suorittavan kielitaito ja kulttuurinen tausta on huomioitava osaamista arvioitaessa. Käytännössä on ilmennyt, että tarvitsemme laaja-alaisempaa osaamisen tunnistamista kuin mitä tutkintojärjestelmämme voi tarjota. Syitä tähän on useita. Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut viime vuosina, joten maahanmuuttajien on entistä vaikeampi tulla valituksi ammatilliseen koulutukseen. Maahanmuuttaja ei välttämättä tule valituksi suorittamaan tutkintoa, jos hän tarvitsee erityistä tukea opiskeluunsa. Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimukset ovat korkeat, joten hiljattain Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat eivät useinkaan ole saavuttaneet vaadittavaa suomen kielen osaamisen tasoa. Suomessa ei ole toistaiseksi vakiintunutta rahoitusjärjestelmää siihen, että henkilö voisi osoittaa ammatillisen osaamisensa suoraan näytöillä. Toisin sanoen käytännössä tutkintokokelaat rekisteröidään aina koulutuksenjärjestäjän opiskelijoiksi, jonka jälkeen heille laaditaan henkilökohtaistetut oppimissuunnitelmat. Alle viisi prosenttia kaikista näyttötutkinnon tehneistä suorittaa tutkinnon ilman valmistavaa koulutusta. Toisaalta myös maahanmuuttajilla, kulttuuritaustasta riippuen, ei ole aina motivaatiota suorittaa ammattitutkintoa. Heidän intressinsä on siirtyä työelämän palvelukseen ansaitsemaan perheelle elanto niin nopeasti kuin mahdollista. Hanketiimissä pohdittiin keinoja, joiden avulla maahanmuuttajan osaaminen saataisiin näkyväksi. Ja samalla, että osaaminen olisi työmarkkinoiden näkökulmasta validia ilman tutkintotodistusta. ISOK-hankkeessa kehitettiin työkaluja, joiden toivotaan joustavoittavan maahanmuuttajien tai muiden syrjäytymisvaarassa olevien polkuja työelämään. Hankkeen aikana kehitettiin muun muassa osaamistodistus. Siinä työnantajan edustaja ja ammattiopettaja kuvaavat yhdes- 7

8 Aini Pehkonen & Anni Karttunen sä ohjaajan kanssa ammatillisia ja yliammatillisia kompetensseja, jotka henkilö on osoittanut hallitsevansa esimerkiksi työharjoittelujaksolla. Kompetenssien kuvaamisen pohjana ovat alan ammatillisten tutkintojen arvioinnin kriteerit ja ammattitaitovaatimukset. Lisäksi hankkeessa kehitettiin useiden eri alojen työnantajien kanssa rekrytointitarkoituksiin monikielisiä osaamiskartoituksia, joissa ammatinharjoittajien kannalta oleellisimmat ydinosaamiset arvioitiin. Tueksi laadittiin myös ammattialakohtaisia sanastoja eri kielipareilla. ISOK -hankkeessa kehitettiin lisäksi ammatilliseen koulutukseen aiemmin opitun tunnistamisen syväosaajakoulutus. Sen tarkoituksena on parantaa koulutuksenjärjestäjien validointiosaamista ja tuoda yhteiseurooppalaista näkemystä validointiin. Eurooppalainen näkemys validoinnin lopputuloksesta on huomattavasti laajempi, ja se sisältää mm. sosiaalisen tunnistamisen ja uraa edistävän tunnistamisen formaalin validoinnin rinnalla. Koulutusohjelma on herättänyt runsaasti myös kansainvälistä kiinnostusta ja mm. Suomessa osa korkeakouluista on ottanut sen käyttöön hiukan sovellettuna. Koulutusohjelmaa on pilotoitu kansallisesti yhteistyössä Sisäasiainministeriön kansallisen ALPO-hankkeen kanssa, ja palaute koulutuksesta on ollut inspiroivaa. Validoinnista ei ole Suomessa vielä saatavissa viranomaistahojen järjestämää koulutusta. Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma keskittyy lähinnä suomalaisen näyttötutkintojärjestelmän tekniseen tuntemiseen ja siihen liittyvään säännöstöön ja ohjeistukseen. Validointia ei tarkastella siinä laaja-alaisesti, eikä yhteiseurooppalaista kehityksestä juurikaan opeteta. Se on kuitenkin oleellista työntekijöiden ammattitaidon ylläpidon kannalta (vrt. osaamisperustaiset tutkintojen viitekehykset, ammatillisen koulutuksen opintopisteiden siirtojärjestelmät yms.). Ko. koulutus jatkuu Suomessa kansallisella tasolla myös ISOK-hankkeen päättymisen jälkeen. Koulutusohjelma pilotoidaan myös Pietarissa ja Leningradin alueella. Tavoitteena on levittää koulutusohjelma pilotoinnin jälkeen myös toisaalle Venäjälle. Hankkeen tutkimustoiminta kohdistui maahanmuuttajien ohjauksen haasteisiin ja työmenetelmiin työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa sekä maahanmuuttajien yritystoimintaan Itä-Suomessa. Lisäksi tutkimusintressinä oli maahanmuuttajien työelämään ankkuroitumisen prosessit. Kirjan rakenne ämä on ensimmäinen Savon Koulutus- ja kuntayhtymän EUedu-julkaisusarjassa ilmestyvä julkaisu. Tässä kirjassa on kuusi artikkelia, joista kaksi on case-kuvauksia. Kukin artikkeli osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun maahanmuuttajien osaamisen 8

9 Interventiona validointi tunnistamisesta, tunnustamisesta ja suomalaiseen työelämään sijoittumisesta. Vaikka kyseinen julkaisu on kirjoittajien yhteinen ponnistus, vastuu artikkelin sisällöstä on kirjoittajalla itsellään. Lämmin kiitos kirjoittajat hyvästä yhteistyöstä! Sydämellinen kiitos julkaisun taittajalle tutkimussihteeri Tarja Koposelle Itä-Suomen yliopistoon. Tekemäsi työ on ollut asiantuntevaa ja osaavaa. Osaat ratkaista taittamiseen liittyvät pulmat ja huolet. Kirja on suunnattu ammatilliseksi oppikirjaksi sekä muutoin koulutuksesta, työllisyydestä ja maahanmuutto-asioista kiinnostuneille henkilöille. Toivomme, että julkaisu herättää kiinnostusta ja keskustelua. Kirjan ensimmäisessä artikkelissa Anni Karttunen jäsentää validoinnin, aiemmin opitun tunnustamisen ja tunnistamisen, ulottuvuuksia ja merkitystä. Artikkeli avaa perusteellisesti validointiin liittyviä haasteita ja kehittämistarpeita. Validointiprosessi nähdään valitettavan usein pelkästään mekaanisena toimenpiteenä, vaikka siltä edellytetään systemaattisuutta, läpinäkyvyyttä, laadukkuutta, dynaamisuutta ja joustavuutta. Eine Pakarinen analysoi artikkelissaan työntekijöiden kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa. Monikulttuurinen ohjaustilanne on aina vuorovaikutustilanne, jossa on edustettuina toisistaan poikkeavia kulttuureja, elämäntapoja ja arvoja, eikä osapuolilla välttämättä ole yhteistä kieltä. Tiina Valtosen kirjoittamassa kolmessa case-kuvauksessa tulee selkeästi esille aiemmin opitun tunnistamisen prosessin pitkäkestoisuus ja lisäksi useiden ihmisten yhteinen työpanos. Parhaaseen tulokseen päästään, kun kaikki prosessiin osallistuvat ovat sitoutuneita ja motivoituneita. Aini Pehkonen analysoi puolestaan lähijohtajien kokemuksia monikultturisesta työyhteisöstä. Työyhteisö on sensitiivinen foorumi, jossa ovat yhtä aikaa läsnä sekä yksilöllinen että yhteisöllinen toiminta. Työntekijän suhde- ja tehtäväkeskeiset taidot tulevat haastetuksi. Maritta Koukkarin ja Tuija Vartiainen Gomes n case-kuvaus perustuu yhden työyhteisön lähijohtajan useilta vuosilta koottuihin kokemuksiin maahanmuuttajataustaisista työntekijöistä. Kuvauksesta käy selville yhdessä työntekemisen haasteet ja mahdollisuudet. Jaana Okulov pohtii artikkelissaan maahanmuuttajien ja erityisesti venäläisten yritystoimintaa Itä-Suomessa. Verkostojen monipuolinen käyttö edesauttaa maahanmuuttajien niin taloudellista kuin sosiaalistakin turvallisuutta yritystoiminnassa. 9

10

11 Näkökulmia validoinnista Euroopan kautta Suomeen Anni Karttunen

12

13 Näkökulmia validoinnista Euroopan kautta Suomeen Mitä aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoittavat? iemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen, josta EU suosittelee käytettävän termiä validointi¹, tarkoittaa non-formaalin² ja informaalin³ (ja myös formaalin 4 ) oppimisen tunnistamista ja tunnistamisen tuloksen virallistamista yleisesti hyväksyttyyn dokumentaatioon. Validointiprosessi nähdään usein pelkästään mekaanisena toimenpiteenä, vaikka siltä edellytetään systemaattisuutta, läpinäkyvyyttä, laadukkuutta, dynaamisuutta ja joustavuutta. Validointi on hyvin tärkeässä roolissa elinikäisessä ja elämänlaajuisessa oppimisessa. Työelämä, harrastukset, yhdistystoiminta, arkinen aherrus ja kurssit formaalin koulutuksen lisäksi kerryttävät yksiön tietoja ja taitoja. Näistä syistä on perusteltua, että yksilön osaaminen tulisi tunnistaa ja tunnustaa aika ajoin. Tietokone päivitetään, kun uusia ohjelmistoversioita on saatavilla. Vastaavasti voidaan ajatella, että yksilöiden osaaminen päivittyy elämänkokemuksen myötä. Osaamisen näkyväksi tekeminen hyödyttää sekä yksilöä, työyhteisöä että yhteiskuntaa. Tällä hetkellä useimmissa maissa validointimenettelyt ovat sidoksissa tutkintojärjestelmään, ja se tekee tunnustamisprosessin haastavaksi toteuttaa. Aiemmin opittu on tutkintojärjestelmien vankilassa. Validointimenettelyt on useimmiten kytketty osaksi formaalia koulujärjestelmää, jolloin osaamisen tunnistaminen jää pintapuoliseksi tai vaillinaiseksi. Jos ainoat tunnustetut osaamisstandardit ovat tutkintojen vaatimuksia, voi huomattava osa työelämän kannalta relevanttia osaamista jäädä tunnistamatta ja tunnustamatta. Kun suomalaisilta PK-yrityksiltä kysyttiin, mitä he arvostavat eniten rekrytoitavassa työntekijässään, viesti oli hyvin selkeä: etsimme hyviä, monipuolisia tyyppejä. PK-yrittäjät eivät siis kaikissa tapauksissa asettaneet alan koulutusta ensisijaiseksi valintakriteeriksi. Yritykset voivat olla niin erikoistuneita toimialallaan, että uudet valitut työntekijät on koulutettava ja perehdytettävä työtehtäviinsä kyseisessä yrityksessä. Validointimenettelyä tulisikin kehittää yhä enemmän yksilö- ja työtehtävälähtöiseksi, eikä pelkästään tutkintolähtöiseksi. ¹ Validointi EU määritelmän mukaan termi validointi kattaa koko prosessin: ohjaus, osaamisen arviointi ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ² Non-formaali oppiminen epävirallinen oppiminen, ei tutkintotavoitteinen koulutus, esim. kansalaisopistot, työpaikkakoulutukset yms. kurssit, joissa strukturoitua opetusta ³ Informaali oppiminen arkioppiminen, työssä tai harrastusten tms. parissa tapahtuva oppiminen, jossa ei strukturoitua opetustilannetta 4 Formaali oppiminen koulutusjärjestelmän antama strukturoitu koulutus, joka tähtää tutkintoon tai muuhun vastaavaan serti ointiin 13

14 Anni Karttunen Kuvio 1. Oppimisen polut, osaamisen validointi ja validoinnin tulosten hyödyntäminen. (European Guidelines for validating nonformal and informal learning 2010, 18. Käännös Anni Karttunen.) Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen tulisi nähdä itsenäisenä prosessina, jonka tuloksia voisi hyödyntää useilla eri tavoilla. Validointiprosessi voi nähdä ainakin kolmeen eri mahdolliseen lopputulemaan päätyvänä tapahtumaketjuna (ks. kuvio 1). Sosiaalinen validointi tarkoittaa osaamisen tunnistamista, jonka tarkoituksena on yksilön voimaannuttaminen, itselle ja lähiympäristölle osaamisen näkyväksi tekeminen ja kenties myöhemmin jatkosuunnitelmien tekeminen tämän pohjalta. Koulutusmaailmassa sosiaalisen validoinnin merkitystä voidaan väheksyä, koska se ei johda välittömiin jatkotoimenpiteisiin koulutuksen tai työllistymisen osalta. Esimerkiksi pakolaistaustaisen maahanmuuttajan, jonka elämä on pirstaloitunut sodan tai vainon seurauksena, keskittymiskyky opiskeluun voi olla hyvin alhainen. Tällöin hänen osallistumisensa pitkään koulutukseen on vaikeaa. Yleisesti koulutuksen opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on, että kyseisen koulutuksen suorittaneet henkilöt työllistyvät tai siirtyvät jatko-opintoihin. Pystyykö traumatisoitunut henkilö tervehtymään henkisesti niin hyvin, että hän voisi saavuttaa hänelle asetetut koulutuksen tavoitteet? Ken- 14

15 Näkökulmia validoinnista Euroopan kautta Suomeen ties voisimme harkita koulutuksen tavoitteiden asettamisen tällaisissa tapauksissa toisin: yksilölle asetetaan tavoitteeksi sosiaaliseen validoinnin tuloksiin nojaten esimerkiksi toimiminen yhteisönsä aktiivisena jäsenenä. Tavoitteena hänellä olisi muiden yhteisön jäsenten tukeminen ja auttaminen oman kompetenssinsa mukaisesti. Toinen esimerkki sosiaalisen validoinnin kohderyhmästä on vapaan sivistystyön parissa opiskelevat ihmiset. Toinen validoinnin muoto on uraa edistävä validointi tai työelämävalidointi. Tämä validointiprosessi tehdään nimensä mukaisesti työpaikalla. Osaamista re ektoidaan tällöin kyseessä olevan työtehtävän standardeihin, jotka voivat olla työorganisaation itsensä määrittelemiä osaamiskokonaisuuksia. Useat suuret yritykset ovat ottaneet validoinnin henkilöstönkehittämistyökalukseen, kuten Philips ja Airbus. Uraa edistävän validoinnin avulla kartoitetaan työntekijöiden osaaminen, osaamisen kehittämistarpeet, työntekijöiden potentiaaliset kehittymisnäkymät ja myös mahdollisuudet olla käytettävissä muissa yrityksen työtehtävissä. Urapolkujen ja sisäisen koulutuksen suunnittelun helpottuessa työntekijät sitoutuvat paremmin yritykseen. Työelämävalidoinnin toteuttamisessa mukana ovat kyseessä olevan työnantajan edustajat sekä alan rekisteröity validointikeskus. Kolmas, tyypillisin validoinnin muoto on koulumaailmaan sidottu tutkintotavoitteinen validointi, jossa yksilön osaamista peilataan tutkinnon (tai muun virallisen serti kaatin) osaamisstandardeihin. Tällä hetkellä useimmissa järjestelmissä Euroopassa validoinnin ensisijaisena tavoitteena on tutkinto tai vastaava virallinen todistus. Kuitenkin validointiprosessissa voi olla useita eri tavoitteita, jotka täytyy määritellä yksilön näkökulmasta. Kaikille ihmisille tutkinnon saaminen ei ole päämäärä, vaan yksilö haluaa esimerkiksi edistää liikkuvuuttaan työmarkkinoilla joko horisontaalisesti tai vertikaalisesti. Tällöin tavoitteena on tehdä siihen asti kertynyt kokemus näkyväksi, jotta pystytään realistisesti tekemään urasuunnitelma. On mahdollista, että henkilön työuran kehittyminen voidaan toteuttaa työpaikalla järjestettävänä sisäisen koulutuksen avulla. Esimerkiksi 45-vuotias maahanmuuttaja, jolla on yli 25 vuotta työkokemusta. Hänellä ei ole motivaatiota suorittaa ammattitutkintoa, vaikka siitä osa validoitaisiinkin. Hän on osaava ja motivoitunut siirtymään työelämään uudessa asuinmaassaan. Työnantajia on kuitenkin hankalaa saada vakuuttuneeksi työnhakijan osaamisesta, koska työ- ja koulutodistukset ovat vieraskielisiä tai puuttuvat kokonaan. Tällöin oivallinen keino olisi tunnistaa ja tunnustaa henkilön osaaminen yhdessä työelämän ja esimerkiksi koulutusorganisaation kanssa. Käytännössä hakija voisi olla oman alansa yrityksessä työharjoittelussa, jonka aikana hänen osaamistaan peilattaisiin alan kriteereihin. Työharjoittelun tuloksena voidaan kirjoittaa todistus, jossa yksilön kompetenssit on kuvattu osaamisina. Osaamisperustaisia työtodistuksia on pyrittykin jo jossain määrin kehittämään 15

16 Anni Karttunen Suomessa. Huolella tehdyt osaamisperustaiset työtodistukset voivat joustavoittaa henkilön työ- ja opintopolkuja. Näin myös rekrytoijat yrityksissä saavat helpommin kokonaiskuvan hakijan osaamisesta ja myös validointiprosessit nopeutuvat. Hyvä muistaa: 1. Non-formaalin ja informaalin oppimisen validointijärjestelmien tulisi olla monipuolisia ja joustavia 2. Validointi voi olla sosiaalista validointia, uraa edistävää validointia tai tutkintotavoitteista validointia 3. Validointi on hyvä työkalu työelämälle; urapolkujen suunnittelu ja henkilöstöresurssien käyttö paranee Validoinnin kehityskaari pähkinänkuoressa iemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen -ajatuksena ja käytäntönä ei ole uusi asia. Ajatus muualla kuin formaalissa koulutusympäristössä oppimisesta esiintyy jo viime vuosisadan alun tutkimuksissa. Kuitenkin informaalin ja non-formaalin oppimisen systemaattinen kehittäminen ja hyödyntäminen pääsivät kunnolla alkuun Euroopassa vasta 1990-luvulla, kun aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista alettiin tarkastella taloudellisten hyötyjen näkökulmasta. Se käsitettiin myös olevan keskeinen osa elinikäistä oppimista. Ajatus aiemmin opitun tunnistamisesta kirjattiin Elinikäisen oppimisen strategiaan. Varsinaisen lähtölaukauksen yhteiseurooppalaiselle non-formaalin ja informaalin oppimisen kehittämiselle antoi Lissabonin strategia vuonna Strategiassa esitettiin korkealentoisia tavoitteita, joiden ydin kiteytyy seuraavaan: Euroopan unionin strategisen tavoitteen mukaisesti unionista on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. 5 5 Neuvoston (koulutus)selvitys Eurooppa-neuvostolle koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista

17 Näkökulmia validoinnista Euroopan kautta Suomeen Koulutuksen ja eritoten ammatillisen koulutuksen katsottiin olevan avainasemassa tämän strategisen tavoitteen saavuttamisessa. Vuonna 2002 laadittiin Koulutus ohjelma 6, jonka strategisten tavoitteiden avainasioihin kuuluu mm. Parannetaan tunnustamismenettelyjen tehokkuutta ja nopeutta jatkoopiskelua, koulutusta ja työllisyyttä varten koko Euroopassa. Edistetään asiasta vastaavien laitosten ja viranomaisten välistä yhteistyötä yhteensopivuuden lisäämiseksi laadunvarmistuksessa ja akkreditoinnissa. Edistetään koulutusmahdollisuuksia ja -rakenteita koskevien tietojen avoimuutta avoimen eurooppalaisen koulutusalueen luomiseksi. Edistetään opetuksen ja koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi on Euroopassa kehitetty ja käynnistetty useita yhteiseurooppalaisia prosesseja, kuten Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) 7, Eurooppalainen ammatillisten tutkintojen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) 8 ja Eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan ja laadunvarmistuksen viitekehys (CQAF) 9 ja ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laatuverkosto (ENQA-VET) 10 sekä korkeakoulutuksen laatuverkosto (ENQA) 11. Ks. kuvio 2, sivulla 19. Näiden lisäksi on kehitetty käytännön työkaluja, kuten Europassi-järjestelmä, joka sisältää CV:n lisäksi liikkuvuus- ja kielitodistuksen sekä tutkintotodistuksen liitteen, joita on kehitetty Euroopassa kansallisella tasolla. Europassi -kokonaisuuteen ollaan lisäksi kehittämässä kompetenssipassia, johon voidaan kuvata yksilön tiedot ja taidot osaamisina. Unohtaa ei myöskään sovi Elinikäisen oppimisen ohjelmaa, Euroopan Sosiaalirahastoa ja muita EU:n rahoitusmekanismeja, joissa korkeakoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen suunnatun rahoituksen painopisteenä on ollut aiemmin opitun tunnistaminen ja siihen liittyvien järjestelmien sekä työkalujen kehittäminen. Euroopan unioni on 6 Koulutus Euroopassa: erilaiset järjestelmät, yhteiset päämäärät vuoteen 2010 saakka EQF European Quali cation Framework, Eurooppalainen tutkintojen viitekehys. Ks. ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/doc44_en.htm 8 ECVET European Credit (Transfer) System for Vocational Education and Training, Eurooppalainen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä. 9 CQAF Common Quality Assurance Framework for VET - Yhteinen eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys 10 ENQA-VET European Network on Quality Assurance in VET Eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laatuverkosto 11 ENQA European Network on Quality Assurance Eurooppalainen korkeakoulutuksen laatuverkosto 17

18 Anni Karttunen tukenut prosessin toteuttamista useilla foorumeilla. Tosin näyttää siltä, että Euroopan maat kulkevat koulutuspoliittisesti hyvin eri tahtiin. Suomen ollessa EU:n puheenjohtajana vuonna 2006, laadittiin eurooppalainen asiakirja Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki. Yhteiseurooppalainen koulutuspoliittinen viesti oli selkeä: Jäsenvaltioiden olisi seuraavien viiden vuoden kuluessa otettava käyttöön epävirallisen ja arkioppimisen validointi- ja tunnustusjärjestelmät validointia ja tunnustamista koskevien yhteisten eurooppalaisten periaatteiden ja nykyisten kokemusten pohjalta. Validointi- ja tunnustusjärjestelmän kehittäminen voidaan yhdistää tutkintojen tunnustamista koskevien eurooppalaisten puitteiden yhteydessä tapahtuvaan tutkintojen tunnustamista koskevien kansallisten puitteiden kehittämiseen (Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki 2006, 9). Toisin sanoen, vuoden 2010 loppuun mennessä olisi kaikissa EU-valtioissa pitänyt olla aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmät käytössä. Näin ei kuitenkaan ole, ainoastaan osassa jäsenvaltioita on jonkinlainen toimiva, yleisesti hyväksytty aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmä. Itä-Eurooppa ja muutamat Etelä-Euroopan maat kulkevat auttamatta jälkijunassa, eikä merkittäviä koulutuspoliittisia ja rakenteellisia muutoksia ole saatu toteutetuksi. Jotta toimivat validointimenettelyt voisi ottaa käyttöön, tulisi rakentaa osaamisperustainen tutkintojen ja muun osaamisen järjestelmä. Osa jäsenvaltioista ei ole pystynyt vastaamaan haasteeseen. Suurimmat syyt siihen, miksi järjestelmiä ei ole kyetty kehittämään suositusten mukaisesti, ovat poliittisen tahdon puute ja raha. Koulutusuudistukset vaativat taloudellisia resursseja ja osaamista. Joissakin EU-valtioissa syy on ollut lainsäädännössä, joka on rajoittanut aiemmin opitun tunnistamisen järjestelmien rakentamisen formaalin koulutuksen rinnalle tai sen sisälle. Lakiuudistukset ovat aikaa vieviä ja monimutkaisia prosesseja, esim. liittovaltiomuotoisessa Saksassa. Lisäksi joissakin Euroopan maissa on koettu ongelmalliseksi se, ettei validointimenettelyllä saatu tutkinto tai muu serti kaatti nauti samanlaista luottamusta työelämässä kuin formaalin oppimisen kautta hankittu. Tällainen tilanne vääjäämättä karkottaa asiakaskunnan ja vesittää koko validointiprosessin uskottavuuden. Suomalaisessa ammatillisen koulutuksen järjestelmässä tutkintotodistuksesta ei käy ilmi, onko tutkinto suoritettu tunnustamalla jo olemassa oleva osaaminen, vai onko tutkinnon haltija formaalin koulujärjestelmän läpikäynyt. Käytännössä ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja ei pysty suorittamaan formaalin kouluoppimisen kautta, koska niihin osallistuminen vaatii laajahkoa kyseisen alan työkokemusta tai muutoin hankittua alan osaamista. Lisäksi näiden tutkintojen suorittaminen perustuu näyttöihin, joissa osaaminen todennetaan. 18

19 Näkökulmia validoinnista Euroopan kautta Suomeen Ketkä ovat toimijoina? Eurooppalainen taso Kansallinen taso (mukaan luettuna alueelliset sidosryhmät, kuten aluehallinnot) Tietoyhteiskunta Liikkuvuus Innovaatio Osaamispotentiaalin hyödyntäminen Koulutusta kakiklle Räätälöidyt koulutukset Lyhyemmät opiskeluajat Lisääntyneet oppilasmäärät Koulutussektori Työelämäsektori Vapaaehtoistyön sektori Yksilö Euroopan komissio ja Eurooppaneuvosto, EU:n erillisvirastot (Cedefop ja European Training Foundation, ETF) Työelämäjärjestöt Opetusministerit Työministerit Ministerit Tutkintoviranomaiset Työelämäjärjestöt Kansalaisjärjestöt Paikallishallinnon toimijat Yksityiset toimijat Arviointikeskukset Ammatilliset oppilaitokset Yliopistot Erityiset validointikeskukset Yritysjohto Henkilöstöhallinto Ammattiliittojen edustajat Yhteisöt Kansalaisjärjestöt Projektit Validointikokelas Työntekijä Mitkä ovat tulokset? Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) Europassi Common European Principles for Validation European Guidelines for validation ECVET ja ECTS Kansallinen tutkintojen viitekehys Tutkintojärjestelmä Kansallinen opetussuunnitelma Koulutusohjelmat (standardit) Tutkinto- ja muut todistukset Ammattitaitovaatimukset Osaamisprofiilit Työnkuvaukset Osaamisprofiilit Motivaatio oppia Itsetunnon kasvaminen Todistus tiedoista ja taidoista Henkilökohtaiset syyt Miksi tehdään? Läpinäkyvyys ja vertailtavuus Liikkuvuuden paraneminen Kilpailukyvyn lisääminen Elinikäinen oppiminen Uudistaminen Kilpailuetu Resursointi Urasuunnittelu Koulutus Sosiaalinen tunnustaminen Henkilökohtaiset syyt Työllistyminen Henkilökohtaiset syyt Työllistyminen Liikkuvuus Urakehitys Jatkokoulutusmahdollisuus Miten tehdään? Avoin koordinaatiometodi Tekninen yhteistyö (Peer Learning Activities) Tutkimusohjelmat ja muut ohjelmat (Elinikäisen oppimisen ohjelma, Puiteohjelmat) Järjestelmät Projektit Verkostot Rahoitus Lainsäädäntö Osaamisen tunnistamis- ja tunnustamiskäytänteiden määrittely Osaamiskartoitus Ohjaus Arviointi Validointi Osaamiskartoitus Europassi CV Youthpass Lisäoppiminen Osaamisen dokumentointi Arviointiin osallistuminen Kuvio 2. Non-formaalin ja informaalin oppimisen integroitu kuvaus. 19

20 Anni Karttunen Patrick Werquin (Senior Economist in the Centre for Educational Research and Innovation (CERI) of the OECD) toi esiin hyvin merkittävän seikan liittyen validoinnin uskottavuuteen Brysselissä 12 järjestetyssä konferenssissa. Hän totesi, että validointijärjestelmien arviointi perustuu kaikkien osaamisstandardien hallitsemiseen, kun taas formaalissa koulutuksessa arviointi perustuu useimmiten sattumanvaraisen testauksen -periaatteeseen. Kun opiskelija opiskelee tutkintoa X formaalissa koulutuksessa, hänen tietojaan ja taitojaan testataan sattumanvaraisesti tenttitilanteessa. On mahdollista, että opiskelija on keskittynyt tärppien lukemiseen ja saa tämän perusteella 60 % tenttivastauksista oikein. Tämä tarkoittaa sitä, että jos opiskelija koko koulutuksensa ajan läpäisisi tenttinsä 60 % tasolla, hän saisi silti tutkinnon suoritetuksi. Kun yksilö suorittaa tutkinnon niin, että jotkut tai kaikki tutkinnon osat tunnustetaan hänen osaamisensa perusteella, täytyy yksilön pystyä osoittamaan osaamisensa käytännöllisesti kaikissa arvioinnin kohteissa ja kriteereissä, jotka tutkinnon perusteissa on kuvattu. Tästä voinee vetää päätelmän, että kaikista epäilyistä huolimatta validointimenettelyn kautta suoritettu tutkinto antanee totuudenmukaisemman ja kattavamman kuvan yksilön osaamisesta kuin perinteisen koulujärjestelmän tutkinnot, kun arviointi on tehty laadukkaasti. Euroopassa riittää siis vielä paljon tekemistä ja kehittämistä vuoden 2010 jälkeenkin aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen saralla. Kehittämisvastuu on jäsenvaltioilla. Yhteiseurooppalaiset rakenteet, suositukset ja suuntaviivat ovat olemassa. Jäsenvaltioiden tulee kehittää omia järjestelmiään niin, että ne ovat linjassa eurooppalaisten suositusten kanssa. Mikäli jäsenvaltiot eivät vakavissaan kehitä järjestelmiään osaamisperustaisiksi ja yhteneväisesti, vaikuttaa se tasa-arvoa loukkaavasti EU-kansalaisiin, liikkuvuus työmarkkinoilla jää helposti horisontaaliseksi ja maantieteellisesti idästä länteen suuntautuvaksi. Tutkintojen viitekehys validoinnin airuena urooppalainen tutkintojen viitekehys, EQF, on kahdeksantasoinen osaamisperustainen tutkintojen viitekehys, joka on jaettu tasojen lisäksi tietoihin, taitoihin ja kompetensseihin (ks. liite I). Viitekehyksen tasot on siis kuvattu osaamisina. Kehyksen tarkoituksena on toimia yhteiseurooppalaisena viitekehyk- 12 OBSERVAL Final Dissemination Conference , Bryssel, Belgia. 20

21 Näkökulmia validoinnista Euroopan kautta Suomeen senä, jonka pohjalta kukin valtio laatii oman, kansallisen viitekehyksen (NQF) 13, joka mukailee kansallisia erityispiirteitä. Kukin jäsenvaltio määrittelee itse, mille tasolle mikäkin tutkinto tai muu osaamiskokonaisuus kansalliseen viitekehykseen sijoitetaan. Tämän järjestelmän tarkoituksena on tehdä eurooppalaiset tutkinnot (suoritustavasta riippumatta) keskenään helpommin vertailtaviksi, mikä taas helpottaa liikkuvuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Kun osaamisperustainen viitekehys rakennetaan, tuetaan samalla jäsenvaltioita työstämään omaa tutkintojärjestelmää osaamisperustaiseksi. Muutoin vertailtavuus jää heikoksi. Ajatuksena on myös, että osaamisperustaisuus edesauttaa validointimenettelyjen kehittämistä ja käyttöönottoa. Kaikissa EU-maissa on aloitettu kansallisten viitekehysten kehittäminen. Tämä on lisännyt kansallisen tason keskustelua koulutusjärjestelmistä ja myös tahtoa edistää kansallisella tasolla läpinäkyvyyttä. Toisaalta on ollut myös havaittavissa se, että kaikki jäsenvaltiot eivät ehkä ole ottaneet kansallisen viitekehyksen laatimisharjoitusta kovin vakavasti. Työ on tehty hyvin nopeasti ja mekaanisesti ylhäältä käsin ilman, että toimijoita on kuultu ja keskusteltu. Tämä johtaa huonoimmillaan EU-maiden välisen luottamuksen vähentymiseen tutkintojärjestelmiä vertailtaessa eikä suinkaan edesauta läpinäkyvyyden periaatetta. Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoima tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen 14 kehitystyö on pitkällä. Tavoitteena on, että laki tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä tulisi voimaan heti vuoden 2011 alkupuolella. Erityisesti suomalaisesta kehitysprosessista kannattaa mainita sen erinomainen demokraattisuus; kaikilla toimijoilla oli mahdollisuus kommentoida esitystä ja osallistua kehitystyöhön sitä kautta. Kommentteja tulikin runsaasti kaikilta asianosaisilta. Toiseksi mainitsemisen arvoinen on se, että NQF -työryhmä jatkaa yhä työtään tavoitteenaan laajentaa viitekehyksen käyttöä opetusministeriön hallinnonalaan kuulumattomien tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien osalta. Tällaisia ovat esimerkiksi maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus sekä korkeakoulujen täydennyskoulutukset, jotka eivät ole tutkintoja, mutta ne antavat erityispätevyyksiä, joita edellytetään tiettyjen hallinnonalojen tehtävissä. Työryhmässä käydään myös keskustelua siitä, miten muuta kuin tutkinnoissa määriteltyä osaamista voitaisiin sijoitella viitekehykseen tulevaisuudessa. Suomalainen tutkintojen ja muun osaamisen viitekehys perustuu kahdeksaan osaamisen tasoon 15, samoin kuin EQF. Erona kuitenkin Eurooppalaiseen viitekehykseen on se, että Suomessa jakoa ei ole tehty ainoastaan tietoihin ja taitoihin (työskentelytapa ja soveltaminen), vaan lisäksi viitekehys jakaa osaamisalueet 13 NQF National Quali cation Framework Kansallinen tutkintojen viitekehys 21

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö

Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä 8.4.2011 S 10715 Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö 1 TAVOITE 2015 toimintakonsepti 3-5% 10% Kansainvälisesti painottunut

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

Validoinnilla vauhtiin

Validoinnilla vauhtiin Validoinnilla vauhtiin Työpajoissa saavutettu osaaminen näkyväksi Synergiaseminaari Wanha Walimo, Lahti 1.9.2015 Anni Karttunen Eurooppalaisen koulutuspolitiikan asiantuntija Miksi validointi? Koulutusjärjestelmiin

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi TIETOISKU KANSAINVÄLISEEN LIIKKUVUUTEEN Opiskelijan työssäoppimisjakso ulkomailla ja ECVET 3.9.2014, Kerava Opetusneuvos Hanna Autere Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari? TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä

Lisätiedot

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia?

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia? Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja Miten EVCET tukee prosessia? Kirsi Lounela, kansainvälisten asioiden päällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Kansallinen tahtotila siirtyä kaikessa tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski

Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen. II asteen rehtorikokous / Johanna Kattilakoski Ajankohtaista JOBIsta ja toiveita vaihtojakson kehittämiseen JOBIn postia JOBIn tavoitteet: 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisprosessin sekä toimintamallin kehittäminen 2) ECVETin

Lisätiedot

EU-kansalaisten osaaminen esiin Euroopan neuvoston suositus

EU-kansalaisten osaaminen esiin Euroopan neuvoston suositus EU-kansalaisten osaaminen esiin Euroopan neuvoston suositus Osaatko? Verkostoseminaari osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta / Omnia / 28.11.16 Anni Karttunen Programme Manager / CIMO Suosituksen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

VASTUUTA Tervetuloa!

VASTUUTA Tervetuloa! VASTUUTA 2020 Tervetuloa! Miksi kannattaa opinnollistaa työtoimintoja? Kehittää pajan/järjestön omaa työtoimintaa ammatillisempaan suuntaan, kun sitä verrataan tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteet

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) SUOSITUKSET NEUVOSTO

(Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) SUOSITUKSET NEUVOSTO 22.12.2012 Euroopan unionin virallinen lehti C 398/1 I (Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) SUOSITUKSET NEUVOSTO NEUVOSTON SUOSITUS, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola

Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.-

Lisätiedot

Rovaniemi Merja Lahdenkauppi Opetusneuvos

Rovaniemi Merja Lahdenkauppi Opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä ECVET Käyttöönottoon valmistautuminen ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Rovaniemi Merja Lahdenkauppi Opetusneuvos Mikä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä ECVET Perusteet, toimeenpano ja vaikutukset

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä ECVET Perusteet, toimeenpano ja vaikutukset Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä Perusteet, toimeenpano ja vaikutukset tulee, oletko valmis! seminaarisarja Helsinki Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot yksikön päällikkö,

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET EXPERTien toiminta 2012 2013 Turku 13.9.2013 Mika Saarinen, CIMO Kansallinen ECVET Expert-toiminto Toiminto on perustettu 2012 Tukemaan ECVETin kansallista toimeenpanoa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta

Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Satu Tuomainen Yliopisto-opiskelija voi osoittaa opintoihinsa kuuluvaa

Lisätiedot

ECVET:n toimeenpanosuunnitelmien esittely

ECVET:n toimeenpanosuunnitelmien esittely ECVET:n toimeenpanosuunnitelmien esittely ECVET tulee seminaari ma 21.3.2011 / ma 28.3.2011 yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki, Opetushallitus opetusneuvos Seija Rasku, opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

KONSULTAATIO: KUULEMIS- JA KESKUSTELUTILAISUUS

KONSULTAATIO: KUULEMIS- JA KESKUSTELUTILAISUUS FINECVET -projekti ECVET KONSULTAATIO: KUULEMIS- JA KESKUSTELUTILAISUUS 7.3.2007 Meri Kaila-Sayeed projektin koordinaattori FINECVET -projektin tavoite (12/2004 02/2006) u kokeilla eurooppalaisen opintosuoritusten

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET

Lisätiedot

AHOT korkeakouluissa. AHOT-työryhmä Turun yliopisto

AHOT korkeakouluissa. AHOT-työryhmä Turun yliopisto AHOT korkeakouluissa AHOT-työryhmä Turun yliopisto AHOT korkeakouluissa -hanke Mikä: Valtakunnallinen kehittämishanke, joka kattaa sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut ja päättyy helmikuussa 2014.

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamiseen liittyvä ohjaus

Osaamisen tunnistamiseen liittyvä ohjaus Osaamisen tunnistamiseen liittyvä ohjaus Työpaja seminaarissa Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen Marjaana Mäkelä, yliopettaja, Haaga-Helia amk Leena Saloheimo, suunnittelija,

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä ECVET Perusteet, toimeenpano ja vaikutukset

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä ECVET Perusteet, toimeenpano ja vaikutukset Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä Perusteet, toimeenpano ja vaikutukset tulee, oletko valmis! seminaarisarja Seinäjoki Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi Yli-insinööri

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET EXPERT -toiminto 2012 2013 Tampere 27.3.2013 Leena-Maija Talikka, CIMO Bryggen kommunikea 2010 Tavoitteita: Ammatillisen koulutuksen vetovoima Ammattitaitokilpailut, Skills

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMINEN TUTKINTOJEN RAKENTEISSA, TUTKINTOJEN PERUSTEISSA JA OPETUSSUUNNITELMISSA

KANSAINVÄLISTYMINEN TUTKINTOJEN RAKENTEISSA, TUTKINTOJEN PERUSTEISSA JA OPETUSSUUNNITELMISSA KANSAINVÄLISTYMINEN TUTKINTOJEN RAKENTEISSA, TUTKINTOJEN PERUSTEISSA JA OPETUSSUUNNITELMISSA 2.11.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

TAPOJA ANTAA OSAAMISEN NÄYTTÖ KORKEA-ASTEELLA, MITEN TUNNISTAA JA TUNNUSTAA TYÖELÄMÄOSAAMINEN OSAKSI TUTKINTOKOULUTUSTA

TAPOJA ANTAA OSAAMISEN NÄYTTÖ KORKEA-ASTEELLA, MITEN TUNNISTAA JA TUNNUSTAA TYÖELÄMÄOSAAMINEN OSAKSI TUTKINTOKOULUTUSTA TAPOJA ANTAA OSAAMISEN NÄYTTÖ KORKEA-ASTEELLA, MITEN TUNNISTAA JA TUNNUSTAA TYÖELÄMÄOSAAMINEN OSAKSI TUTKINTOKOULUTUSTA KOPSU-HANKKEEN TYÖPAJA 27.3.2012 ANNELI AIROLA SISÄLTÖ Taustaa teemalle Esittäytymiset

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot