Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Laatukokemuksia ja odotuksia -lapsiperheet kotityöpalvelujen käyttäjinä. Elokuu 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Laatukokemuksia ja odotuksia -lapsiperheet kotityöpalvelujen käyttäjinä. Elokuu 2007"

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO - HELSINGFORS UNIVERSITET - UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta - Fakultet - Faculty Laitos - Institution Department Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tekijä - Författare Author Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Laurila, Marja Johanna Työn nimi - Arbetets titel - Title Laatukokemuksia ja odotuksia -lapsiperheet kotityöpalvelujen käyttäjinä Oppiaine - Läroämne - Subject Kotitaloustiede Työn laji - Arbetets art - Level Aika - Datum - Month and year Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages Pro gradu -tutkielma Elokuu Tiivistelmä - Referat Abstract Tutkimuksessa tarkastellaan lapsiperheiden kokemuksia kotityöpalvelujen laadusta sekä perheiden palveluille kohdistamia odotuksia. Lähtökohtana oli, että kotityöpalvelujen tulee olla perheen näkökulmasta laadukkaita, jotta niiden käyttö voisi olla mahdollinen ratkaisu kotitalouden arjen ongelmiin. Kokemusten avulla tutkimuksessa pyrittiin tarkastelemaan mitä palvelujen käytössä voi tapahtua ja millaista palvelujen laatu lapsiperheiden näkökulmasta on. Odotusten avulla pyrittiin puolestaan selvittämään mitä lapsiperheet odottavat kotityöpalveluilta jatkossa. Aiempiin tutkimuksiin pohjautuen lähtöoletuksena oli, että kokemukset vaikuttavat odotuksiin ja odotukset puolestaan kohdistuvat palvelun resursseihin, prosessiin sekä palvelun suorittajaan. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Internetin kautta kyselyyn saatiin 33 vastausta, joista lopulliseksi tutkimusaineistoksi tutkimusnäkökulman perusteella rajautui 23 vastausta. Vastaajat olivat kotityöpalveluja käyttäneitä lapsiperheitä. Kyselylomakkeiden taustatietokysymysten ja monivalintakysymysten vastausten analysoinnissa käytettiin kvantifiointia. Avointen kirjoituskysymysten vastaukset analysoitiin teema-analyysilla ja tyyppianalyysilla. Lapsiperheiden kokemukset kotityöpalveluista ja niiden laadusta perustuivat siihen, miten palvelut olivat täyttäneet perheiden odotukset. Pääosin perheiden kokemukset kotityöpalvelujen laadusta olivat myönteisiä ja perheet olivat tyytyväisiä käyttämiinsä palveluihin. Suurimpana ongelmana palvelujen laadussa koettiin työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja erityisesti siivouspalveluissa työntekijöiden ammattitaidon puute. Lähtöoletuksen mukaan lapsiperheiden odotukset kohdistuivat palvelun resursseihin, prosessiin ja palvelun suorittajaan. Palveluilta odotettiin ennen kaikkea herkkyyttä asiakkaiden toiveille ja yksilöllisiä palveluja, joustavuutta, sovittujen aikataulujen pitämistä, tehokasta ajankäyttöä, huolellista ja ammattimaista työskentelyä, pysyvyyttä työntekijöissä sekä erityisesti hyvää palvelun lopputulosta. Tärkeimpänä kotityöpalvelujen laadun tekijänä voidaan tutkimuksen mukaan pitää palveluprosessia, johon kuuluvat työsuoritus sekä työn lopputulos. Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa jatkossa kotityöpalveluyritysten täytyy panostaa erityisesti työntekijöiden sitouttamiseen sekä yksilöllisten, ns. räätälöityjen palvelujen kehittämiseen menestyäkseen ja tuottaakseen lapsiperheitä tyydyttäviä palveluja. Avainsanat Nyckelord - Keywords kotityöpalvelu, kotipalvelu, laatu, kotityö, lapsiperheet Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

2 Laatukokemuksia ja odotuksia lapsiperheet kotityöpalvelujen käyttäjinä Marja Laurila Pro gradu -tutkielma Kotitaloustiede Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Helsingin yliopisto Elokuu 2007 Ohjaaja Kaija Turkki

3 1 1 JOHDANTO ARKI JA KOTITYÖT ARJEN PALAPELI ARKIELÄMÄN ONGELMAT KOTITÖISTÄ SUORIUTUMINEN KOTITÖIDEN ULKOISTAMINEN KOTITYÖPALVELUT KOTITALOUDEN ARJESSA PALVELUT KOTITALOUDESSA LAPSIPERHEET KOTITYÖPALVELUJEN KÄYTTÄJINÄ KOTIPALVELU JA KOTITYÖPALVELU KAKSI ERI ASIAA KOTITYÖPALVELUJEN TARJONTA KOTITYÖPALVELUN OSTAMISEEN LIITTYVÄT TUKITOIMET KOTITYÖPALVELUT JA LAATU U LAADUN MÄÄRITTELYÄ KOTITYÖPALVELUIHIN KOHDISTUVAT ODOTUKSET KOTITYÖPALVELUJEN LAATU TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN TUTKIMUKSEN KOHDERYHMÄ Vastaajaperheiden kuvaus Kotityöpalvelujen käyttö vastaajaperheissä TUTKIMUSOTE AINEISTON HANKINTA AINEISTON ANALYYSI TUTKIMUKSEN TULOKSET KOTITYÖPALVELUJEN LAATU LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA Vaihtelevaa laatua Tyytyväiset lapsiperheet Laadukkaan kotityöpalvelun tyyppejä LAPSIPERHEIDEN ODOTUKSIA KOTITYÖPALVELUILLE Odotukset kotityöpalveluille Kokemusten vaikutuksia odotuksiin TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET: LIITE 1 Kyselylomake LIITE 2 Teema-analyysirunko LIITE 3 Tyyppianalyysirunko

4 2 1 JOHDANTO Kotitalouden arki on jatkuvaa valintojen tekemistä ja kiireessä elämistä. Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät jo kotitalouksissa. Suomen väestö vanhenee ennätysvauhtia muihin EU-maihin verrattuna ja ikääntyvien täytyy tulla toimeen kotioloissa entistä pidempään julkisen sektorin tarjoamien palveluiden heikkenemisen myötä. Lapsiperheissä sekä miesten että naisten työssäkäynti lisääntyy samalla kun epävarmuus työmarkkinoilla ajaa työikäiset henkilökohtaisiin uhrauksiin kodin ja perheen kustannuksella. (Härkki & Raijas 2000, 9.) Kotityön ulkoistaminen eli palvelujen ostaminen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta saattaa olla ratkaisu kiireen keskellä, työn ja perheen ristipaineissa elävän lapsiperheen ongelmiin, toisaalta se saattaa mahdollistaa vanhusten kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Kotityöpalveluista onkin viime vuosien aikana muodostunut nopeasti kasvava palvelusektori ja yhteiskunnallinen keskustelu kotityöpalvelujen käytöstä sekä työllistävästä vaikutuksesta on levinnyt laajalle. Alan tutkijat ennakoivat edelleen palvelujen käytön lisääntymistä, mikä johtunee väestörakenteen muutoksesta sekä varallisuuden kasvusta (Varjonen, Aalto & Leskinen 2005, 24). Tutkimuksia kotityöpalveluista on tehty etenkin viiden viime vuoden aikana runsaasti. Aihe on kuitenkin vielä uusi ja tarvitsee edelleen tutkimusta. Varjosen, Aallon ja Leskisen (2005) mukaan tärkeitä tutkimusaiheita tulevaisuudessa ovat kotityöpalvelujen käytön edellytysten ja esteiden selvittäminen, markkinoiden toimivuuden kartoittaminen kuluttajien näkökulmasta sekä kotityöpalvelujen tilastointi. Erityisesti tarpeen ovat erilaiset kotityöpalvelujen laatuun liittyvät tutkimukset. Usein syynä siihen, että kotityöpalveluja ei käytetä, on palvelujen kalliina pidetty hinta, halu tehdä kaikki itse, luotettavien työntekijöiden puuttuminen tai epämiellyttävä ajatus siitä, että kotiin tulee vieras ihminen (Varjonen ym. 2005, 44 45). Nämä kaikki syyt viittaavat siihen, että ihmisillä on odotuksia kotityöpalvelujen laadulle ja tietty käsitys siitä, mitä laatu on. Odotukset ja käsitykset ovat ymmärrettäviä, sillä kotia on perinteisesti pidetty hyvin yksityisenä ja suojattuna alueena, jonne ulkopuolisilla ei ole ollut asiaa. Kotityöpalvelujen laatuun liittyviä tutkimuksia on kuitenkin tehty kovin vähän (ks. Varjonen, Aalto ja Leskinen 2007; Tolmunen 2003).

5 3 Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella lapsiperheiden kokemuksia kotityöpalveluista, erityisesti kotityöpalvelujen laadusta, sekä palveluihin kohdistuvia odotuksia. Kokemusten ja niiden pohjalta nousevien odotusten tutkiminen on tärkeää, jotta kotityöpalveluja voidaan edelleen kehittää käyttäjien vaatimusten mukaisesti ja sitä kautta voidaan päästä toimivampaan kotityöpalvelujärjestelmään sekä kotitalouksien osalta parempaan arjen hallintaan. Kokemusten avulla voidaan tarkastella mitä palvelujen hankinnassa on tapahtunut: miten palvelujen käyttäjien odotukset ovat täyttyneet ja millaista palvelujen laatu on ollut. Kokemukset ohjaavat palvelujen hankintaa tulevaisuudessa. (Tuorila 2001, 5.) Tutkimustulokset voivat antaa palvelujen tarjoajille mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen, mutta myös palvelujen käyttäjille mahdollisuuden omien kokemusten vertailemiseen muiden käyttäjien kokemusten kanssa. Varjosen, Aallon ja Leskisen (2007, 15) mukaan kuluttajat ovat kokemuksineen ja mielipiteineen avainasemassa toimivien kotityöpalvelumarkkinoiden kehittämisessä. Tutkimuksen kohderyhmänä on yksi tulevaisuudessakin todennäköisimmistä kotityöpalvelujen käyttäjäryhmistä eli lapsiperheet ja heidän kokemuksensa kotityöpalvelujen laadusta sekä palveluihin kohdistuvat odotukset. Ajatus tutkimuksen aiheeksi lähti edelleen voimakkaana käyvästä julkisesta keskustelusta kotityöpalvelujen tarpeellisuudesta ja tulevaisuudesta (ks. esim. Tuppurainen 2006, Salmela 2006). Oma kiinnostus kotityöpalvelujen käyttöä kohtaan oli tietenkin myös yksi innoittaja tutkimusaihetta valitessani. Monien kotityöpalveluja tarjoavien yritysten internet-sivuilla mainostetaan palveluja laadukkaina ja yritysten perusarvoiksi on kirjattu muun muassa laatu ja luotettavuus (ks. esim. <URL:http://www.putipuhdaskoti.fi/>). Laadun määrittely on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Laadusta puhuttaessa viitataan esimerkiksi luotettavuuteen ja hyvään palveluun, mutta selkeää määrittelyä laadulle ei ole. Mitä hyvä laatu asiakkaiden näkökulmasta sitten on? Millaisia kokemuksia asiakkailla on laadusta ja millaisia odotuksia palveluille? Tässä ovat keskeiset kysymykset, joihin käsillä olevassa tutkimuksessa etsitään vastausta.

6 4 2 ARKI JA KOTITYÖT 2.1 Arjen palapeli Monien mielestä kotityöt kuuluvat olennaisena osana perheiden arkeen. Arjen vaatimuksista kumpuavat siten myös odotukset kotityöpalveluille. Mitä arkielämä on ja mitä se vaatii? Arki ymmärretään usein pyhän vastakohtana tai normaalina jokapäiväisenä elämänä vastakohtana jollekin uudelle tai normaalista poikkeavalle päiväjärjestykselle. Salmi (2004, 11 26) on syvällisesti pohtinut arjen käsitettä ja toteaa, että arjen käsittäminen rutiineiksi on tavallisin tapa lähestyä arjen määrittelyä. Se ei kuitenkaan ole Salmen mukaan paras tapa määritellä arjen käsitettä, vaan arkielämä tulisi nähdä prosesseina, joiden kautta ihmiset tuottavat elävää elämää annettujen mahdollisuuksien rajoissa. Tässä määrittelyssä arkeen ja sen toimintoihin yhdistyy vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa. Arkielämän käytännöt muotoutuvat sekä rakenteiden ja instituutioiden asettamien ehtojen että arkielämän eläjän omien toimien ja valintojen tuloksena (Salmi 2004, ) Keskeinen arkielämän piirre onkin sisältöjen ja muotojen suuri vaihtelu. Tärkeää on myös huomata, että arkielämä liittyy ihmisen kaikkiin elämänalueisiin eikä rajaudu pelkästään esimerkiksi työhön. Arkea on siis kaikkialla. (Turkki 1999, 78 79; Jokinen 2005, 10.) Käytännössä arkielämässä on pitkälle kyse ajan jakamisesta elämisen eri alueille ja ajan käytön organisoimisesta. Mihin aika käytetään? Aika on rajoittunut voimavara, jota jokaisella on käytössään 24 tuntia vuorokaudessa. Aika ei ole aina samanlaista, vaan sitä muovaavat yhteiskunnalliset ehdot ja instituutiot eri tavoin eri elämänkaaren vaiheissa. (Salmi 2004, 29.) Salmen mukaan arjen järjestelyihin vaikuttavat eniten työelämän aika (työn aloitus- ja lopetusajat, työpäivän pituus ja työmatkat), markkinoiden aika (kauppojen ja palveluiden aukioloajat), erilaisten instituutioiden aika (koulu-, hoito- ja harrastusajat), kotitalouden aika (kotityön tekeminen) ja perheenjäsenten henkilökohtainen aika (uni- ja nälkärytmit, ajankäyttö yksin ja yhdessä).

7 5 TYÖ PERHE VAPAA-AIKA YHTEISKUNTA KUVIO 1. Lapsiperheen arjen ajassa yhteen sovitettavat palaset. Lapsiperheissä on soviteltava yhteen erilaisia palasia, jotta arki sujuisi. Voidaan puhua niin sanotusta arjen ajasta, joka määrittyy yksilön näkökulmasta perheen ajan, työn ajan, vapaaajan ja yhteiskunnan ajan mukaan (Salmi 2004, 29: ks. kuvio 1). Kotitaloudessa toiminta rakentuu perhettä, työelämää ja vapaa-aikaa yhteen sovittaessa yhteiskunnan asettamien mahdollisuuksien mukaan. Perhe, työelämä ja vapaa-aika asettavat kotitalouden toiminnalle omia ehtojaan. Holistisen eli kokonaisvaltaisen käsityksen mukaan kotitalouden toimintaa tarkastellessa tuleekin siihen liittää kaikki ihmisen olemukseen liittyvät piirteet, samoin kuin kaikki sosio-kulttuurisen, luonnon ja rakennetun ympäristön kiinteä vuorovaikutus. Kotitalous toimintoineen ei ole ympäristöstään irrallinen yksikkö, vaan muotoutuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. (Turkki 1999, 99; ks. myös Hallman 1991, ) Kotitalouden toiminta pitää sisällään kotitalouden taloudellisen ja teknologisen toiminnan sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti painottuneen käytännöllisen toiminnan (Korvela 2003, 20). 2.2 Arkielämän ongelmat Arkielämässä eri palasia yhteen sovitellessa törmätään usein erilaisiin ongelmiin ja ristiriitoihin. Useimmin toistuva ja näkyvin ongelma lienee työn ja perheen yhdistämisen vaikeus, etenkin lapsiperheissä. Salmen ja Lammi-Taskulan (2004, 34 36) tutkimushankkeessa tarkasteltiin työn ja perheen yhdistämisen problematiikkaa. Erityisesti yhteensovittamisen ongelmina pidetään ajan riittämättömyyttä ja kiirettä. Noin 40

8 6 prosenttia Työ ja perhe kyselyn vastaajista koki, että heillä on usein tai jatkuvasti liian vähän aikaa perheelleen johtuen työajoista, ylitöistä tai työpaineista. Tutkimushankkeessa selvitettiin myös yhteensovittamisen ongelmiin liittyviä ratkaisuja. Suuri osa työntekijöiden ehdottamista ratkaisuista liittyi työaika- ja työvuorojärjestelyihin. Vaikka suomalaisten tutkimusten mukaan pitkät työajat lisäävät eniten ristiriitoja työn ja perheen välillä, aika ei ole kuitenkaan ainut ristiriitoja aiheuttava tekijä. Myös työn organisointi, työn luonne, osaamisvaatimukset sekä henkinen ja fyysinen kuormittavuus vaikuttavat työn ja perheen väliseen suhteeseen. (Keskinen 2006, 21.) Lapsiperheissä, joissa molemmat vanhemmat käyvät työssä, työaika luo vaativimmat kehykset kotitalouksien ajankäytölle ja arjen sujumiselle. Työn ulkopuolelle jäävä aika olisi jaettava perheelle ja harrastuksille. Ongelman muodostavat yleensä perheen aikaan sisältyvät kotityöt. Keskinen (2006, 73) tarkasteli pro gradu -tutkimuksessaan työn ja perheen välisiä jännitteitä ja huomasi aineistosta, että etenkin naiset kokevat kotityöt perheen aikaa rasittavina. Kotityöt halutaan ikään kuin pois alta, jotta voidaan viettää aikaa perheen kesken. Miten paljon kotitöitä kotitalouksissa tehdään? Kansainvälisten tutkimusten mukaan kotitöiden tekemisessä yleinen kehityssuunta on ollut se, että naisten osuus kotitöiden tekemisestä on vähentynyt ja miesten osuus puolestaan kasvanut (Gershuny 2000; Robinson & Godbey 1999). Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan vastaavanlainen kehityssuunta on toteutunut myös Suomessa, sillä naiset ovat vähentäneet kotitöiden tekemiseen käyttämäänsä aikaa ja miehet puolestaan lisänneet (Pääkkönen & Niemi 2002, 41). Sosiaali- ja terveysministeriön ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan naiset tekevät kuitenkin edelleen 9 tuntia enemmän kotitöitä viikossa kuin miehet (Piekkola & Ruuskanen 2006). Kokonaisuudessa kotitöihin käytetty aika on hieman lisääntynyt 1990-luvulla, vaikka muun muassa kotitalouskoneiden määrä ja valmisruokien käyttö on kotitalouksissa lisääntynyt. Kotitöitä tehdään keskimäärin hieman yli kolme tuntia vuorokaudessa per henkilö. (Niemi & Pääkkönen 2001, 23 24; Pääkkönen & Niemi 2002, 41.) Kotitöiden tekemiseen ja niihin käytettyyn vaikuttaa olennaisesti kotitalouden jäsenten ikä, perheen koko ja elinvaihe, työssäkäynti sekä perheen sosioekonominen asema. Lapsiperheissä, etenkin lasten ollessa alle kouluikäisiä, kotitöitä tehdään eniten. (Niemi & Pääkkönen 2001, 25 31; Aalto & Varjonen 2005.) Varjosen (1991, 42) mukaan kotitöiden määrään ja niiden tekemiseen vaikuttavat myös kehittynyt

9 7 kodin teknologia, työn tekijän tiedot ja taidot sekä henkilön persoonalliset ominaisuudet, motivaatio ja innostuneisuus. 2.3 Kotitöistä suoriutuminen Kotitöitä tehdään kotitalouksissa eri määriä, mutta myös eri tavoin kotitalouden jäsenten määrästä ja perheen elinvaiheesta riippuen. Yksin asuvat voivat tehdä kotityöt oman aikataulunsa mukaan melko vapaasti kun isommissa yksiköissä kotitalouden hoidossa täytyy ottaa huomioon useamman henkilön aikataulut sekä tarpeet ja voimavarat. Yksin asuvilla ja lapsettomilla pariskunnilla on mahdollisuus joustaa enemmän esimerkiksi ruoka-ajoissa kun lapsiperheillä. (Varjonen ym. 2005, ) Osassa kotitalouksia pariskunnat ja lapsiperheet ovat jakaneet kotityöt jäsenten kesken. Työnjako voi perustua kotitöiden jakamiseen tai kokonaistyönajan jakamiseen. Osassa talouksia kotityöt ja arki sujuvat osittain tai täysin ostopalvelujen eli ulkoistamisen avulla. Varjonen, Aalto ja Leskinen (2005) ovat tehneet laajan tutkimuksen kotityöpalvelujen markkinoista kotitalouksissa. Tutkimuksessaan he lomakekyselyn ja ryhmähaastattelun avulla selvittivät perheiden arjen sujumista ja sen vaihtoehtoisia ratkaisuja. Vastausten perusteella he muodostivat mallin viidestä erilaisesta tavasta suoriutua kotitöiden tekemisestä. Suoriutuminen voidaan jakaa viiteen erilaiseen toimintatapaan, joissa vaihtelevat äidin tai vaimon osuus kotitöistä, muiden perheenjäsenten osuus ja palvelujen käyttö. (Varjonen ym. 2005, 32.) Kotitalouksissa, joissa nainen tekee valtaosan kotitöistä, arki sujuu naispainotteisesti. Nainen tekee kotitöitä mielellään, vaikka aikaa ei aina olisikaan riittävästi. Tähän ryhmään kuuluu paljon yksinhuoltajaäitejä ja lapsiperheiden äitejä. He yksinkertaisesti pitävät kotitöistä tai heille ei riitä muiden tekemän työn tulos. Ostopalveluja he käyttävät ainoastaan satunnaisesti, silloin lähinnä pesulaa, lastenhoitopalveluja tai ravintolapalveluita. Näissä kotitalouksissa lasten osallistuminen kotitöihin on pääosin vapaaehtoista. (Varjonen ym. 2005, ) Osassa kotitalouksia nainen toimii puolestaan kotitöiden sujumisen organisoijana. Hän tekee pääosan kotitöistä itse, mutta on organisoinut osan niistä miehelle sekä myös lapsille, jos he ovat tarpeeksi isoja. Ulkopuolista apua ei näissäkään kotitalouksissa käytetä säännöllisesti, mutta tiukan paikan

10 8 tullen voidaan osa kotitöistä ulkoistaa esimerkiksi tilaamalla siivoja. (Varjonen ym. 2005, 33.) Yksi vaihtoehto suoriutua arjesta on jakaa kotityöt. Työt voidaan jakaa esimerkiksi taitojen mukaan tai niin, että se tekee, joka ensiksi ehtii. Työhön saattaa tarttua myös se, jota epäsiisteys alkaa aiemmin häiritä. Kotitöiden jako voi perustua perinteiseen malliin, jossa nainen hoitaa sisätyöt ja mies ulkotyöt. Kotitalouksissa, joissa kotityöt on selvästi jaettu, käytetään useammin ulkopuolisia palveluja kuin edellä esitetyin perustein toimivissa kotitalouksissa. Ulkopuoliseen apuun turvaudutaan tarpeen vaatiessa, muttei säännöllisesti. (Varjonen ym. 2005, 34.) Kokonaistyöaikaan perustuvassa arjessa työnjakoon vaikuttaa puolisoiden kotitöihin käytettävissä oleva aika. Se, jolla on lyhyempi työpäivä tai joka on kokoaikaisesti kotona, tekee joko kaikki tai suurimman osan kotitöistä. Näissä kotitalouksissa palveluja ostetaan huomattavasti useammin kuin edellisissä, mutta ei kuitenkaan jatkuvasti. Pesula- ja ravintolapalveluiden lisäksi ostetaan esimerkiksi siivousapua ikkunanpesuun tai perusteellisempaan siivoukseen sekä remontti- ja pihatyöpalveluja. Osa talouksista ostaa palveluja saadakseen lisää vapaa-aikaa itselleen. (Varjonen ym. 2005, 35.) Osassa kotitalouksia aikaa kotitöiden tekemiseen on niukasti ja usein sekin aika kuluu asioiden organisointiin. Perheissä halutaan ehkä enemmän aikaa lasten kanssa oleiluun tai joku on vain yksinkertaisesti liian passiivinen tekemään kotitöitä. Näissä kotitalouksissa arki kotitöiden osalta sujuukin paljolti ostopalveluiden eli kotityön ulkoistamisen avulla. (Varjonen ym. 2005, ) 2.4 Kotitöiden ulkoistaminen Kotitöiden ulkoistaminen eli kotitöiden teettäminen kotitalouden ulkopuolisella, esimerkiksi kotityöpalveluyrityksellä, on yksi mahdollisuus ratkaista erilaisten aikojen yhteensovittamisen ongelmia ja vähentää kotitalouden jäseniltä kotitöihin kuluvaa aikaa (Varjonen ym. 2005, 41; Keskinen 2006, 78). Piekkola ja Ruuskanen (2006) toteavat, että kotityöpalvelujen ostamista tukemalla on mahdollista vähentää rutiininomaista kotityötä, joka voi estää esimerkiksi naisten osallistumisen työmarkkinoille.

11 9 Kotitöiden ulkoistamiseen vaikuttavina tekijöinä on usein tutkittu kotitöihin käytettävissä olevaan aikaa, kotityön määrää ja kotitalouden käytettävissä olevia taloudellisia ja taidollisia resursseja. Käytettävissä olevan ajan puutteen voidaan ennustaa lisäävän kotityöpalvelujen kysyntää tulevaisuudessa, kun tarkastellaan tehtyjä tutkimuksia ja oletetaan työn aikaan, vapaa-aikaan sekä perheen aikaan liittyvien valintojen olevan ensisijaisia. Ajan puutteen ohella palvelujen käyttöä lisää kotitalouden hyvä taloudellinen asema. Kotitalous on kuitenkin kokonaisuus, jonka toimintaa ohjaavat monet tekijät. Kotitöiden ulkoistamiseen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi perheen sisäiset valtatekijät, työnjako ja kotityökulttuuri. Esimerkiksi kotityön kasvattava merkitys lapsille ja nuorille on syy, jolla kotityöpalvelujen käyttämättömyyttä usein perustellaan. (Varjonen ym. 2005, 22 23, )

12 10 3 KOTITYÖPALVELUT KOTITALOUDEN ARJESSA 3.1. Palvelut kotitaloudessa Kotityöpalvelu on yksi esimerkki niistä palveluista, joita kotitaloudet käyttävät. Palvelut voidaan kotitaloudessa tuottaa neljän eri vaihtoehdon kautta. Vaihtoehtomallit on esitetty kuviossa 3. Tavallisimmin vaihtoehtoina nähdään töiden tekeminen itse eli palvelun itsetuottaminen (4) tai koko palvelun ostaminen ulkopuolelta (1). Vaihtoehtoina voivat kuitenkin olla myös työn ostaminen ulkopuolelta, jolloin raaka-aineet ja laitteet ovat kotitalouden (2). Viimeinen vaihtoehto on itsepalvelu (3), jolloin käytetään yritysten laitteita, mutta työ on kotitalouden. (Varjonen ym. 2005, ) Tämän tutkimuksen näkökulmasta palveluiden tuottamisen vaihtoehtoja tarkastellessa keskitytään kuvion vaihtoehtoon 2, joka kuvaa parhaiten ostettuja, ei-julkisin varoin tuotettuja kotityöpalveluja. Tuotannon tekijät Työ Tilat ja laitteet Markkinatalous Kotitalous tai julkinen talous Markkinatalous tai julkinen talous 1 2 Kotitalous 3 4 Vaihtoehdot: 1 Palvelu tuotetaan kokonaan markkinoilla ja kotitaloudet ostavat sen. Esim. ravintola, pesula. 2 Työ ostetaan markkinoilta, mutta tilat ja laitteet ovat kotitaloudesta. Esim. kotityöpalvelutyöntekijä tulee kotiin. 3 Tilat ja laitteet ovat markkinoiden, työn tekee kotitalous. Itsepalvelu, esim. pesulassa. 4 Kotitalous tuottaa palvelun kokonaan käyttäen omistamiaan tiloja ja laitteita. Esim. ruoanvalmistus ja pyykinpesu kotona. KUVIO 2. Palveluiden tuottamisen vaihtoehdot kotitalouksissa (Varjonen ym. 2005, 13).

13 11 Kotitalouksien palvelutarpeet kertovat siitä mitä ja miten paljon palveluja kotitalouksissa tarvitaan ja ollaan valmiita ostamaan. Kuluttajien tarpeiden tunteminen ja niiden muutosten tunnistaminen on tärkeää. Jos kuluttajien palvelutarpeita ei tunneta, palvelun tarjoajan on vaikea tietää millaista palvelua tulisi tarjota. (Järvinen & Tuorila 2002, 5.) Palvelutarpeet muuttuvat elämänvaiheen ja kotitalouden jäsenten iän mukaan. Vaikka kaikki kotitaloudet tarvitsevat tiettyjä peruspalveluja, esimerkiksi kauppa- ja pankkipalveluja, yksin asuvan nuoren, lapsiperheen ja vanhustalouden palvelutarve on erilainen tarpeiden, arvojen ja asenteiden mukaisesti. Peruspalvelutkin saatetaan haluta eri muodossa: henkilökohtaisena palveluna tietyssä toimipisteessä tai sähköisessä muodossa kotona tai työpaikalla. (Tuorila 2001, 2; Järvinen & Tuorila 2002, 4.) Palvelujen tarpeeseen vaikuttaa myös yhteiskunnallinen kehitys, kuten kotitalouden toimintaan yleisestikin. Uusia palveluja syntyy ja vanhoja katoaa, erityisesti teknisen kehityksen seurauksena. Toisaalta palvelut muuttuvat ja vanhoja palveluja voidaan löytää uudelleen. Kotityöpalvelu on tästä hyvä esimerkki. (Järvinen & Tuorila 2002, 4.) Vielä 1950 ja luvuilla useissa kodeissa oli kotiapulainen hoitamassa lapsia ja tekemässä jokapäiväiset kodinhoitoon liittyvät työt. Työpaikkojen lisääntyessä kaupan alalla ja teollisuudessa sekä lasten kunnallisen päivähoidon alkaessa kotiapulaisen palkkaamista ei enää pidetty suotavana. Kotityöt alettiin hoitaa itse. (Koistinen 2003, 27; Tolmunen 2003, 1.) Nyt 2000-luvulle tultaessa kotityötä on jälleen alettu teettämään perheen ulkopuolisilla ja kotityöpalvelujen kysyntä lisääntyy koko ajan. 3.2 Lapsiperheet kotityöpalvelujen käyttäjinä Tuorila (2001) on tehnyt selvityksen lapsiperheistä ja ikääntyvistä palvelujen käyttäjinä ja tutkinut millaisia kokemuksia ja käsityksiä käyttäjillä on erilaisista palveluryhmistä. Tuorila haastatteli tutkimukseensa 15 lapsiperheen edustajaa ja 15 ikääntyvää palvelujen käyttäjää. Tutkimuksen mukaan palvelujen käytössä on nähtävissä kolme piirrettä: julkisten palvelujen arvostaminen, palvelujen yksilöllistyminen ja sähköisten palvelujen käytön omaksuminen. Kehittyneet julkiset palvelut ovat siis edelleen tärkeitä suomalaisille palvelujen käyttäjille ja yksityispalveluita ollaan valmiita käyttämään lähinnä erityistarpeiden tyydyttämiseen tai silloin kun julkinen sektori ei kykene tarjoamaan palveluja riittävästi tai tarpeeksi nopeaa.

14 12 Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi kotityöhön liittyvät palvelut. (Tuorila 2001, ) Toisaalta kotitalouksien erilaistuminen tuo haasteen palveluja tarjoaville tahoille. Lapsiperheet eivät ole samanlaisia, vaan perheet ovat monimuotoistuneet. Perhemalleja on useita: yksinhuoltajaperhe, ydinperhe, uusperhe ja monivanhempainen perhe. (Hirsjärvi & Laurinen 1998, 14.) Kun kotitalouksien toiminta perustuu vielä sen jäsenten henkilökohtaisiin tarpeisiin ja resursseihin, kaikille samanlaisiksi muovatut massapalvelut eivät enää vastaa kuluttajien tarpeisiin vaan yksilöllisyydestä ja sen huomioon ottamisesta on tullut keskeinen palvelujen tarjontaan kohdistuva vaatimus (Tuorila 2001, ). Lapsiperheiden osalta sähköiset palvelut ja Internet ovat jo osa arkipäivää. Monessa kodissa esimerkiksi pankkiasiat hoidetaan kokonaan Internetin kautta. (Tuorila 2001, ) Ongelmana sähköisten palvelujen käytössä koetaan tietämättömyys ja tiedon luotettavuus. Esimerkiksi kotityöpalveluja on paljon tarjolla Internetin kautta, mutta potentiaaliset uudet asiakkaat voivat olla tietämättömiä siitä, mistä palveluja löytyy tai voiko tarjolla oleviin palvelun tuottajiin luottaa. (Varjonen ym. 2005, 56 62; Kytö, Aatola & Lehtinen 2003, ) Kotityöpalvelujen osalta lapsiperheiden palvelujen käytöstä ja ostohalukkuudesta on saatu vaihtelevia tuloksia. Tuorilan (2001) tutkimuksen mukaan lapsiperheet eivät ole tottuneet käyttämään kotityöpalveluja apuna arkipäivän askareista selviytymisessä. Lapsiperheiden keskuudessa vaikuttaa edelleen on selviydyttävä omin voimin asenne ja lapsiperheissä pyritäänkin tekemään itse kotityöt, ilmat ulkopuolisten apua. Toisaalta Tuorilan tutkimuksessa tulee ilmi myös perheiden kokema vaikeus kotityöpalvelujen saannissa sekä palvelujen kalleus. Myös laatukysymykset tuodaan vastauksissa esiin. Peippo (2002) on opinnäytetyössään tutkinut kotityöpalveluja käyttäviä kotitalouksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kotitalouksien tarvetta kotityöpalvelujen hankintaan, kotityöpalvelujen edellytyksiä ja vaatimuksia sekä kotitalouden ja kotityöpalveluyrittäjän välistä vuorovaikutusta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin kuudelta kotitaloudelta, jotka olivat käyttäneet kotityöpalveluja usean vuoden ajan. Haastatellut kotitaloudet ostivat kotityöpalveluja arjen helpottamiseksi, omien voimavarojen puutteeseen sekä vapaa-ajan lisäämiseksi. Useimmiten kotitaloudet ostivat siivousapua, harvemmin ruoanlaittopalveluja tai pyykkihuoltoa.

15 13 Koistisen (2003) pro gradu -tutkimuksessa perehdyttiin pienten lasten työssäkäyvien äitien mielipiteisiin kotityöpalveluista. Koistinen haastatteli tutkimustaan varten kymmentä lapsiperheen äitiä teemoina kotityön herättämät ajatukset, kotitöiden jakaantuminen perheessä ja suhtautuminen kotitöiden ulkoistamiseen. Haastattelujen perusteella selvisi, että monet äidit olivat valmiita palkkaamaan ulkopuolista apua kotitöiden tekemiseen ja ostamaan perheelle yhteistä aikaa, kunhan apua olisi helposti saatavilla ja palvelujen tarjoaja olisi luotettava. Tutkimuksessa tuli ilmi kuitenkin myös negatiivinen asenne ulkopuolisen tulosta kotiin siivoamaan. Ne äidit, jotka olivat haluttomia palkkaamaan ulkopuolista apua, kokivat, että kotityöt ovat kotitalouden jäsenten tehtäviä ja ulkopuolista apua käyttävä äiti voi leimautua laiskaksi tai huonoksi äidiksi. Yksityisenä pidettyyn kotiin ei haluttu ulkopuolisia ihmisiä. Asenteen lisäksi perusteluna kotityöpalvelujen käyttämättömyyteen pidettiin palvelujen kallista hintaa. Uusimmat, laajat selvitykset kotityöpalveluista ja niiden markkinoista ovat tehneet Varjonen, Aalto ja Leskinen (2005, 2007). Kotityön markkinat -selvityksessä kartoitetaan kotityöpalvelujen käyttöä ja tuottamista, palvelujen käyttöä, käytön esteitä ja edellytyksiä sekä palvelujen tulevaisuutta. Tutkimusaineisto on kerätty Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapanelisteilta kyselylomakkeilla (n=955) ja ryhmähaastatteluina, joihin osallistui yhteensä 64 eri-ikäistä kuluttajapaneelin jäsentä. Tutkimuksen mukaan lapsiperheet ovat käyttäneet kotityöpalveluja muita useammin ja ovat myös muita halukkaampia käyttämään palveluja tulevaisuudessa. Lapsiperheiden eniten käyttämiä palveluja ovat lastenhoito- ja siivouspalvelut, pesulapalvelut sekä ateriapalvelut. Tärkeimmät esteet kotityöpalvelujen käytölle olivat puolestaan palvelujen kallis hinta ja rahan puute, luotettavien työntekijöiden puute sekä halu ja kyky tehdä kotityöt itse. Kotitöiden kasvatuksellinen merkitys mainitaan syynä kotityöpalvelujen käyttämättömyyteen alle 10 prosentissa vastauksista. Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreen, vuoden 2005 kotityöpalvelujen käytön tilannetta tarkastelevan tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa väestöllisesti yleistettävää tietoa kotityöpalvelujen kysynnän ennakoimiseksi ja kuluttajalähtöisten markkinoiden aikaansaamiseksi. Tutkimuksen pohjana oli käsitys kotityöpalvelumarkkinoiden kehittymisestä kuluttajalähtöisiksi julkisen sektorin, markkinoiden ja kotitalouksien kiinteässä vuorovaikutuksessa, jossa kuluttajien kokemukset ja mielipiteet ovat avainasemassa. Tutkimusaineiston muodosti 2110 täytettyä kyselylomaketta, jotka kerättiin postikyselyn ja verkon avulla. Vastaajina olivat yli 25-vuotiaat suomalaiset.

16 14 Tutkimuksen tulokset olivat melko samankaltaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Kotityöpalvelujen käyttö vaihtelee elinvaiheittain, eniten kotityöpalveluja käyttävät lapsiperheet ja ikääntyneet. Lapsiperheiden, erityisesti pikkulapsiperheiden eniten käyttämiä palveluja olivat kotitalouden perustehtäviin (ks. Varjonen ym. 2007, 23) liittyvät kotityöpalvelut eli siivouspalvelut, ruoanvalmistusapu, pyykinpesuapu, päivittäistavaroiden kotiinkuljetus sekä lastenhoitoapu. Asennoituminen kotityöpalvelujen käyttöön on muuttumassa yhä myönteisempään suuntaan, vaikka kotityöpalvelujen käyttö on edelleen verrattain vähäistä. Vähäisen käytön syinä on tutkimuksen mukaan aiemminkin esiin tulleet seikat: kotityöpalveluja ei tarvittu, kun kotityöt oli totuttu tekemään itse. Myös tasaarvo- ja kasvatusnäkökulmia pidettiin tärkeinä, kun puhuttiin kotitöiden itsetekemisestä. (Varjonen ym ) Vuonna 2001 Tuorila esitti omassa tutkimuksessaan asenteiden vaikuttavan vielä voimakkaasti kotityöpalvelujen vähäiseen käyttöön, mutta epäili asennemuutoksen olevan jo aluillaan ja kotityöpalvelujen kysynnän kasvavan lähitulevaisuudessa (Tuorila 2001, 34 35). Varjosen, Aallon ja Leskisen (2005) mukaan neljä vuotta myöhemmin tuo asennemuutos on parhaillaan käynnissä ja kotityöpalveluja käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän. Kotityöpalvelujen kasvava kysyntä on johtanut jopa ammattitaitoisten työntekijöiden pulaan (ks. esim. Tuppurainen 2006). Varjosen ym. (2007) tuoreimman tutkimuksen mukaan asenteet ovat muuttumassa edelleen myönteisempään suuntaan. Tulevaisuudessa kotityöpalvelujen kysynnän arvioidaan kasvavan edelleen. Edellytyksinä käytön yleistymiselle pidetään kuluttajien taloudellisen tilanteen kohentumista tai palvelujen hinnan huomattavaa hinnan alentumista. Toisaalta ajatellaan, että perheen koon kasvu, suuremman asunnon ostaminen ja ansiotyöajan pidentyminen johtaa tilanteisiin, joissa kotityöpalvelujen käyttö lapsiperheissä yleistyy. (Varjonen ym. 2005, 46.) Ennakoidaan, että palvelut, joita käytetään jo nyt eniten eli siivous-, remontti- ja hoivapalvelut, lisäävät suosiotaan myös tulevaisuudessa. Tutkimusten mukaan muita palveluita, joiden käyttöön kotitalouksilla on erityistä kiinnostusta, tulevat olemaan tietotekniikan asennus- ja huoltopalvelut, piha- ja puutarhatyöt sekä luksuspalvelut esimerkiksi hieronta- ja kuntopalvelut tai kotiin liittyvät sisustussuunnittelu- ja ohjelmapalvelut. (Varjonen ym. 2005)

17 Kotipalvelu ja kotityöpalvelu kaksi eri asiaa Mitä kotityöpalveluilla tarkoitetaan? Kotityöpalvelua tutumpi käsite on kotipalvelu. Kotityöpalveluista puhutaan usein kotipalvelun käsittein. Kotipalveluksi on kuitenkin perinteisesti ymmärretty julkisen sektorin julkisin varoin tuottama sosiaalipalvelu. Käsitteiden erottamiseksi on syytä määritellä ensin kotipalvelu-käsite. Käsitteen määrittelyä tukee myös ajatus kotipalvelun karsimisen aiheuttamasta palveluiden tarpeista kotitalouksissa ja kotityöpalvelun ideasta täyttää nämä tarpeet. Sosiaalihuoltolain (1982, 20 ) mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Sosiaalihuoltoasetus (1983, 9 ) määrittää kotipalvelun sisällöksi kodinhoitajan tai kotiavustajan antaman ja kodissa tapahtuvan yksilön ja perheen työavun, henkilökohtaisen huolenpidon ja tukemisen. Lisäksi erilaiset tukipalvelut, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus- ja saattajapalvelut kuuluvat asetuksen mukaan kotipalveluiden piiriin. Asetuksessa konkreettinen avustaminen on siis keskeisellä sijalla. Viime vuosikymmenen lopulla kotipalvelun sisältö on muuttunut erityisesti henkilökohtaisen hoidon ja hoivan korostumiseen sekä terveydenhoitoon. (Härkki & Raijas 2000, 13 14; Varjonen ym. 2005, 11.) Kotipalvelutoiminnan ohjaavana ajatuksena on ollut yksilön fyysisen, psyykkisen, emotionaalisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen (Härkki & Raijas 2000, 13 14). Kotipalvelut on tarkoitettu avuksi niille, jotka alentuneen toimintakyvyn, sairauden, synnytyksen, perhetilanteen, vamman, rasittuneisuuden tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi eivät kykene selviytymään tavanomaisista asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä lasten kasvatukseen ja hoitoon liittyvistä toiminnoista (Sosiaalihuoltolaki 1982, 21 ). Laki (Sosiaalihuoltolaki 1982, 17 ) määrää kunnat järjestämään kotipalvelut samoin kuin muut julkiset sosiaalipalvelut, esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonnan, laitoshuollon ja sosiaalityön. Suomessa julkisen sektorin karsittua tuottamiaan palveluja, kotitöihin kohdistuvien palvelujen kehitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana suuntautunut yksityistämiseen ja ostoihin. Kun puhutaan kotitöihin liittyvien palvelujen yksityistämisestä ja ostamisesta,

18 16 käytetään yleisesti käsitettä kotityöpalvelu. Sillä tarkoitetaan kotien palveluja, joita yritykset tai järjestöt tarjoavat kotitalouksille rahallista korvausta vastaan ja joiden tuottamisesta maksetaan verot ja muut lakisääteiset kulut. (Varjonen ym. 2005, 15; European Fundation for the Improvement on Living and Working Conditions määritteli kotityöpalvelun käsitteen käynnistäessään Euroopan laajuisen tutkimuksen kodeissa olevasta työstä. Määritelmän mukaan kotityöpalvelulla tarkoitetaan eri-ikäisten, erilaisissa elämäntilanteissa ja ympäristöissä elävien ihmisten arkipäivän auttamista sellaisissa tehtävissä, joissa ei tarvita terveyden- tai sairaanhoitoalan ammattikoulutusta. Peruskäsitteenä kotityöpalvelua voidaan pitää käyttökelpoisena, koska se on kattava ja riittävän laaja-alainen. (Härkki & Raijas 2000, 14.) Kotityöpalvelun käsitettä määriteltäessä tuotannontekijöiden omistus nousee tärkeäksi määrittelyperusteeksi, toisaalta palvelun tapahtumapaikka on merkittävä asia kotityöpalveluista puhuttaessa. Kotityöpalvelu tapahtuu, kun kotitalous ostaa ulkopuoliselta palvelun tarjoajalta työn kotona tapahtuvaan kotityön tekemiseen. Koska kotityöpalvelu tapahtuu aina kodiksi nimetyssä paikassa, tapahtumaa suojaa yksityisyys. Kotia on perinteisesti pidetty yksityisenä alueena, pakopaikkana maailmasta ja työelämän paineista. Koti on perheen ja yksilön oma paikka, autonominen alue, jonne ulkomaailma ei tunkeudu. (Juntto 2001, ) Tämä kodin yksityisyys asettaa omat vaatimuksensa kotityöpalvelulle. Toisaalta kotityöpalvelujen myötä kodista tulee ammattityön ympäristö. (Härkki & Raijas 2000, 5 6.) 3.4 Kotityöpalvelujen tarjonta Kotipalvelut ovat siis julkisen sektorin palveluja, joiden järjestämisvastuu on kunnilla. Kotityöpalvelut ovat puolestaan kotona tehtävää ammattimaista työtä, jota suorittavat yksityiset yritykset tai kolmas sektori. Kolmannella sektorilla tarkoitetaan niitä kotityöpalvelujen tarjoajia, jotka eivät toimi kokonaisuudessaan valtion tai kuntien rahoituksella, mutta eivät ole myöskään voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa (Härkki & Raijas 2000, 22). Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa kattavaa lastenhoitopalvelua. Yksityisistä yrityksistä suuret, pitkään toimineet siivous- ja ruokapalvelualan yritykset ovat hakeutumassa kotityöpalvelumarkkinoille. Toisaalta alalle on syntynyt uusia, pieniä lähinnä itsensä työllistäviä mikroyrityksiä. Pienten mikroyritysten on todettu kykenevän tuottamaan kotitalouksille joustavia kotityöpalveluja

19 17 paremmin kuin suurten yritysten. Suuret siivousliikkeet eivät ole kyenneet löytämään onnistunutta tapaa tarjota kotityöpalvelua ja esimerkiksi SOL Siivouspalvelut näkevät ongelmina lähinnä asiakkaiden kriittisyyden ja palvelujen kustannukset. (Härkki & Raijas 2000, 23.) Kotityöpalvelujen tarjonta ja markkinointi ovat lisääntyneet kotityöpalvelujen käytön myötä viime vuosien aikana. Samalla on muotoutunut uusia markkinointikanavia. Perinteisesti kotityöpalveluja on markkinoitu sanomalehdissä, puhelinluettelon keltaisilla sivuilla, eri järjestöjen ja organisaatioiden julkaisuissa sekä ilmoitustauluilla. Internetin myötä sähköisestä markkinoinnista on tullut pääasiallinen kotityöpalvelujen markkinointija tiedonhakupaikka. (Varjonen ym. 2005, 56 57, Varjonen ym. 2007, ) Sähköisen markkinoinnin kautta löytyy erityisesti kotityöpalveluja tarjoavia mikroyrityksiä, jotka ovat erikoistuneet johonkin kotityöpalvelujen osa-alueeseen, esimerkiksi siivoukseen tai remonttipalveluihin. Kotityöpalveluja voi Internetin kautta löytää palveluihin liittyvillä hakusanoilla, esimerkiksi kotityöpalvelu, kotipalvelu ja asumispalvelu. Näillä sanoilla löytyy lukuisia kotityöpalveluyrittäjiä ympäri Suomen. Myös useimpien kuntien kotisivuilla on tietoja yksityisistä palvelutarjoajista. Tutkimusten mukaan palvelujen käytöstä kiinnostuneiden kotitalouksien mielestä Internetin hankaluutena pidetään luotettavuutta. Mistä löytää luotettavat ja laadukkaat kotityöpalvelut? (Varjonen ym. 2005, ) Tähän ongelmaan voi olla ratkaisuna erilaiset nettitorit, joissa kotityöpalveluyritykset ja asiakkaat voivat kohdata. Hyvänä esimerkkinä toimivasta ja laajentuvasta nettitorista on ELIAS nettitori (http://www.elias.fi), jossa on tarjolla kotityöpalveluja lukuisten yritysten tarjoamana. Palvelujen tarjoajat hyväksytään nettitorille vasta ennakkoperintärekisteriotteen ja vastuuvakuutustodistuksen esittämisen jälkeen. (http://www.elias.fi; Varjonen ym. 2005, 56.) Myös Työtehoseuran Monipalvelukeskus (MOPAKE) -hanke koordinoi luotettavien kotityöpalvelujen tarjontaa (http://www.tts.fi/kotitalous/mopake.htm). Kansalaisaloitteesta luotu -sivusto tarjoaa puolestaan apua kotityöpalveluiden etsimiseen, kilpailuttamiseen, hallintaan ja ilmoittamiseen. Näillä kaikilla kanavilla on tarjolla erityisesti mikroyritysten palveluja.

20 Kotityöpalvelun ostamiseen liittyvät tukitoimet Kuten edellä esitetyistä tutkimuksista on käynyt ilmi sekä kotityöpalvelujen tarjoajat että kotitaloudet ovat pitäneet palvelujen hintaa kalliina. Yhtenä ratkaisuna on pidetty kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys otettiin käyttöön vuonna 1997 yritystukikokeiluna ja kotitalouksien verovähennyskokeiluna. Yritystukimallia kokeiltiin Itä- ja Länsi-Suomen lääneissä. Yritystuki oli kokeiluun rekisteröityneelle yritykselle tai yhteisölle maksettava hintatuki, joka oli 40 prosenttia kotitalouden maksamasta palkasta. Verovähennysmalli oli puolestaan kokeilukäytössä Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Kokeilussa verovähennyksen saivat kuluttajat valtion tuloveroista. Vähennys laskettiin yritykselle tai yhteisölle maksetun työkorvauksen tai kotitalouden maksaman palkan perusteella. Työkorvauksesta vähennykseen oikeuttavia kustannuksia oli 40 prosenttia ja palkasta työnantajakulut, esimerkiksi sosiaaliturvamaksu ja pakollinen työeläkemaksu. (Kainlauri ym. 2000, ) Tukikokeilun päämääränä oli edistää pienyritystoimintaa ja työllisyyttä luomalla työtilaisuuksia kotityöpalveluja myyville yrityksille. Tuen toivottiin monipuolistavan palvelujen tuottamisen ja työllistymisen muotoja sekä antavan apua arkielämän erilaisiin tilanteisiin kotitalouksissa ja parantavan kotitalouksien mahdollisuuksia hankkia kotityöpalveluja. (Kainlauri ym. 2000, 10.) Lisäksi kotitalousvähennyksen toivottiin nostavan kotitalousalan arvostusta. Kokeilun taustalla olivat kokemukset vastaavista järjestelyistä muualla Euroopassa, lähinnä Tanskassa ja Saksassa (Varjonen ym. 2005, 25 26). Kotitalousvähennys tarkoittaa mahdollisuutta vähentää osa kotona teetetyn työn kustannuksista verotuksessa. Vähennysmahdollisuus koskee ainoastaan yksityishenkilöitä ja kotitalouksia. Kotitalousvähennys kattaa tavanomaisen kotitaloustyön, hoiva- ja hoitotyön sekä asunnon kunnossapito- ja perusparannustyön. Vähennykseen oikeuttaa siten muun muassa ruoanvalmistus, pyykin pesu, silitys, muu vaatehuolto, siivous, kaupassa käynti, pihan hoito ja pihan auraus. Tavanomaiseksi hoiva- ja hoitotyöksi määritellään lasten, sairaiden, vammaisten ja vanhusten hoito hoidettavan kotona. Vähennystä ei voi saada sairaanhoidon ammattilaisten, esimerkiksi sairaanhoitajan palveluista, tai kotipalveluksi luettavasta julkisen sektorin tarjoamasta palvelusta. Verovähennystä ei voi tehdä myöskään silloin, kun samaan työhön on saatu muuta yhteiskunnan tukea. Palvelun

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille 1. Vaikutusmahdollisuudet Harvoin Joskus Usein, aina En osaa a. Ottaako henkilökunta mielipiteesi ja toiveesi huomioon avun toteuttamisesta? b. Voitko vaikuttaa

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind

TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA. Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind TYÖHYVINVOINTI KOLMANNELLA SEKTORILLA Selvityksen päätulokset Pekka Kaunismaa & Kimmo Lind 30.1.2015 Tavoite ja aineisto Tavoite: tarkentaa kuvaa järjestöjen asiantuntijatyötä tekevien työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot