Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Laatukokemuksia ja odotuksia -lapsiperheet kotityöpalvelujen käyttäjinä. Elokuu 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Laatukokemuksia ja odotuksia -lapsiperheet kotityöpalvelujen käyttäjinä. Elokuu 2007"

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO - HELSINGFORS UNIVERSITET - UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta - Fakultet - Faculty Laitos - Institution Department Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tekijä - Författare Author Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Laurila, Marja Johanna Työn nimi - Arbetets titel - Title Laatukokemuksia ja odotuksia -lapsiperheet kotityöpalvelujen käyttäjinä Oppiaine - Läroämne - Subject Kotitaloustiede Työn laji - Arbetets art - Level Aika - Datum - Month and year Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages Pro gradu -tutkielma Elokuu Tiivistelmä - Referat Abstract Tutkimuksessa tarkastellaan lapsiperheiden kokemuksia kotityöpalvelujen laadusta sekä perheiden palveluille kohdistamia odotuksia. Lähtökohtana oli, että kotityöpalvelujen tulee olla perheen näkökulmasta laadukkaita, jotta niiden käyttö voisi olla mahdollinen ratkaisu kotitalouden arjen ongelmiin. Kokemusten avulla tutkimuksessa pyrittiin tarkastelemaan mitä palvelujen käytössä voi tapahtua ja millaista palvelujen laatu lapsiperheiden näkökulmasta on. Odotusten avulla pyrittiin puolestaan selvittämään mitä lapsiperheet odottavat kotityöpalveluilta jatkossa. Aiempiin tutkimuksiin pohjautuen lähtöoletuksena oli, että kokemukset vaikuttavat odotuksiin ja odotukset puolestaan kohdistuvat palvelun resursseihin, prosessiin sekä palvelun suorittajaan. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Internetin kautta kyselyyn saatiin 33 vastausta, joista lopulliseksi tutkimusaineistoksi tutkimusnäkökulman perusteella rajautui 23 vastausta. Vastaajat olivat kotityöpalveluja käyttäneitä lapsiperheitä. Kyselylomakkeiden taustatietokysymysten ja monivalintakysymysten vastausten analysoinnissa käytettiin kvantifiointia. Avointen kirjoituskysymysten vastaukset analysoitiin teema-analyysilla ja tyyppianalyysilla. Lapsiperheiden kokemukset kotityöpalveluista ja niiden laadusta perustuivat siihen, miten palvelut olivat täyttäneet perheiden odotukset. Pääosin perheiden kokemukset kotityöpalvelujen laadusta olivat myönteisiä ja perheet olivat tyytyväisiä käyttämiinsä palveluihin. Suurimpana ongelmana palvelujen laadussa koettiin työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja erityisesti siivouspalveluissa työntekijöiden ammattitaidon puute. Lähtöoletuksen mukaan lapsiperheiden odotukset kohdistuivat palvelun resursseihin, prosessiin ja palvelun suorittajaan. Palveluilta odotettiin ennen kaikkea herkkyyttä asiakkaiden toiveille ja yksilöllisiä palveluja, joustavuutta, sovittujen aikataulujen pitämistä, tehokasta ajankäyttöä, huolellista ja ammattimaista työskentelyä, pysyvyyttä työntekijöissä sekä erityisesti hyvää palvelun lopputulosta. Tärkeimpänä kotityöpalvelujen laadun tekijänä voidaan tutkimuksen mukaan pitää palveluprosessia, johon kuuluvat työsuoritus sekä työn lopputulos. Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa jatkossa kotityöpalveluyritysten täytyy panostaa erityisesti työntekijöiden sitouttamiseen sekä yksilöllisten, ns. räätälöityjen palvelujen kehittämiseen menestyäkseen ja tuottaakseen lapsiperheitä tyydyttäviä palveluja. Avainsanat Nyckelord - Keywords kotityöpalvelu, kotipalvelu, laatu, kotityö, lapsiperheet Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjasto Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information

2 Laatukokemuksia ja odotuksia lapsiperheet kotityöpalvelujen käyttäjinä Marja Laurila Pro gradu -tutkielma Kotitaloustiede Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Helsingin yliopisto Elokuu 2007 Ohjaaja Kaija Turkki

3 1 1 JOHDANTO ARKI JA KOTITYÖT ARJEN PALAPELI ARKIELÄMÄN ONGELMAT KOTITÖISTÄ SUORIUTUMINEN KOTITÖIDEN ULKOISTAMINEN KOTITYÖPALVELUT KOTITALOUDEN ARJESSA PALVELUT KOTITALOUDESSA LAPSIPERHEET KOTITYÖPALVELUJEN KÄYTTÄJINÄ KOTIPALVELU JA KOTITYÖPALVELU KAKSI ERI ASIAA KOTITYÖPALVELUJEN TARJONTA KOTITYÖPALVELUN OSTAMISEEN LIITTYVÄT TUKITOIMET KOTITYÖPALVELUT JA LAATU U LAADUN MÄÄRITTELYÄ KOTITYÖPALVELUIHIN KOHDISTUVAT ODOTUKSET KOTITYÖPALVELUJEN LAATU TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN TUTKIMUKSEN KOHDERYHMÄ Vastaajaperheiden kuvaus Kotityöpalvelujen käyttö vastaajaperheissä TUTKIMUSOTE AINEISTON HANKINTA AINEISTON ANALYYSI TUTKIMUKSEN TULOKSET KOTITYÖPALVELUJEN LAATU LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA Vaihtelevaa laatua Tyytyväiset lapsiperheet Laadukkaan kotityöpalvelun tyyppejä LAPSIPERHEIDEN ODOTUKSIA KOTITYÖPALVELUILLE Odotukset kotityöpalveluille Kokemusten vaikutuksia odotuksiin TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET: LIITE 1 Kyselylomake LIITE 2 Teema-analyysirunko LIITE 3 Tyyppianalyysirunko

4 2 1 JOHDANTO Kotitalouden arki on jatkuvaa valintojen tekemistä ja kiireessä elämistä. Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät jo kotitalouksissa. Suomen väestö vanhenee ennätysvauhtia muihin EU-maihin verrattuna ja ikääntyvien täytyy tulla toimeen kotioloissa entistä pidempään julkisen sektorin tarjoamien palveluiden heikkenemisen myötä. Lapsiperheissä sekä miesten että naisten työssäkäynti lisääntyy samalla kun epävarmuus työmarkkinoilla ajaa työikäiset henkilökohtaisiin uhrauksiin kodin ja perheen kustannuksella. (Härkki & Raijas 2000, 9.) Kotityön ulkoistaminen eli palvelujen ostaminen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta saattaa olla ratkaisu kiireen keskellä, työn ja perheen ristipaineissa elävän lapsiperheen ongelmiin, toisaalta se saattaa mahdollistaa vanhusten kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Kotityöpalveluista onkin viime vuosien aikana muodostunut nopeasti kasvava palvelusektori ja yhteiskunnallinen keskustelu kotityöpalvelujen käytöstä sekä työllistävästä vaikutuksesta on levinnyt laajalle. Alan tutkijat ennakoivat edelleen palvelujen käytön lisääntymistä, mikä johtunee väestörakenteen muutoksesta sekä varallisuuden kasvusta (Varjonen, Aalto & Leskinen 2005, 24). Tutkimuksia kotityöpalveluista on tehty etenkin viiden viime vuoden aikana runsaasti. Aihe on kuitenkin vielä uusi ja tarvitsee edelleen tutkimusta. Varjosen, Aallon ja Leskisen (2005) mukaan tärkeitä tutkimusaiheita tulevaisuudessa ovat kotityöpalvelujen käytön edellytysten ja esteiden selvittäminen, markkinoiden toimivuuden kartoittaminen kuluttajien näkökulmasta sekä kotityöpalvelujen tilastointi. Erityisesti tarpeen ovat erilaiset kotityöpalvelujen laatuun liittyvät tutkimukset. Usein syynä siihen, että kotityöpalveluja ei käytetä, on palvelujen kalliina pidetty hinta, halu tehdä kaikki itse, luotettavien työntekijöiden puuttuminen tai epämiellyttävä ajatus siitä, että kotiin tulee vieras ihminen (Varjonen ym. 2005, 44 45). Nämä kaikki syyt viittaavat siihen, että ihmisillä on odotuksia kotityöpalvelujen laadulle ja tietty käsitys siitä, mitä laatu on. Odotukset ja käsitykset ovat ymmärrettäviä, sillä kotia on perinteisesti pidetty hyvin yksityisenä ja suojattuna alueena, jonne ulkopuolisilla ei ole ollut asiaa. Kotityöpalvelujen laatuun liittyviä tutkimuksia on kuitenkin tehty kovin vähän (ks. Varjonen, Aalto ja Leskinen 2007; Tolmunen 2003).

5 3 Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella lapsiperheiden kokemuksia kotityöpalveluista, erityisesti kotityöpalvelujen laadusta, sekä palveluihin kohdistuvia odotuksia. Kokemusten ja niiden pohjalta nousevien odotusten tutkiminen on tärkeää, jotta kotityöpalveluja voidaan edelleen kehittää käyttäjien vaatimusten mukaisesti ja sitä kautta voidaan päästä toimivampaan kotityöpalvelujärjestelmään sekä kotitalouksien osalta parempaan arjen hallintaan. Kokemusten avulla voidaan tarkastella mitä palvelujen hankinnassa on tapahtunut: miten palvelujen käyttäjien odotukset ovat täyttyneet ja millaista palvelujen laatu on ollut. Kokemukset ohjaavat palvelujen hankintaa tulevaisuudessa. (Tuorila 2001, 5.) Tutkimustulokset voivat antaa palvelujen tarjoajille mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen, mutta myös palvelujen käyttäjille mahdollisuuden omien kokemusten vertailemiseen muiden käyttäjien kokemusten kanssa. Varjosen, Aallon ja Leskisen (2007, 15) mukaan kuluttajat ovat kokemuksineen ja mielipiteineen avainasemassa toimivien kotityöpalvelumarkkinoiden kehittämisessä. Tutkimuksen kohderyhmänä on yksi tulevaisuudessakin todennäköisimmistä kotityöpalvelujen käyttäjäryhmistä eli lapsiperheet ja heidän kokemuksensa kotityöpalvelujen laadusta sekä palveluihin kohdistuvat odotukset. Ajatus tutkimuksen aiheeksi lähti edelleen voimakkaana käyvästä julkisesta keskustelusta kotityöpalvelujen tarpeellisuudesta ja tulevaisuudesta (ks. esim. Tuppurainen 2006, Salmela 2006). Oma kiinnostus kotityöpalvelujen käyttöä kohtaan oli tietenkin myös yksi innoittaja tutkimusaihetta valitessani. Monien kotityöpalveluja tarjoavien yritysten internet-sivuilla mainostetaan palveluja laadukkaina ja yritysten perusarvoiksi on kirjattu muun muassa laatu ja luotettavuus (ks. esim. <URL:http://www.putipuhdaskoti.fi/>). Laadun määrittely on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Laadusta puhuttaessa viitataan esimerkiksi luotettavuuteen ja hyvään palveluun, mutta selkeää määrittelyä laadulle ei ole. Mitä hyvä laatu asiakkaiden näkökulmasta sitten on? Millaisia kokemuksia asiakkailla on laadusta ja millaisia odotuksia palveluille? Tässä ovat keskeiset kysymykset, joihin käsillä olevassa tutkimuksessa etsitään vastausta.

6 4 2 ARKI JA KOTITYÖT 2.1 Arjen palapeli Monien mielestä kotityöt kuuluvat olennaisena osana perheiden arkeen. Arjen vaatimuksista kumpuavat siten myös odotukset kotityöpalveluille. Mitä arkielämä on ja mitä se vaatii? Arki ymmärretään usein pyhän vastakohtana tai normaalina jokapäiväisenä elämänä vastakohtana jollekin uudelle tai normaalista poikkeavalle päiväjärjestykselle. Salmi (2004, 11 26) on syvällisesti pohtinut arjen käsitettä ja toteaa, että arjen käsittäminen rutiineiksi on tavallisin tapa lähestyä arjen määrittelyä. Se ei kuitenkaan ole Salmen mukaan paras tapa määritellä arjen käsitettä, vaan arkielämä tulisi nähdä prosesseina, joiden kautta ihmiset tuottavat elävää elämää annettujen mahdollisuuksien rajoissa. Tässä määrittelyssä arkeen ja sen toimintoihin yhdistyy vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa. Arkielämän käytännöt muotoutuvat sekä rakenteiden ja instituutioiden asettamien ehtojen että arkielämän eläjän omien toimien ja valintojen tuloksena (Salmi 2004, ) Keskeinen arkielämän piirre onkin sisältöjen ja muotojen suuri vaihtelu. Tärkeää on myös huomata, että arkielämä liittyy ihmisen kaikkiin elämänalueisiin eikä rajaudu pelkästään esimerkiksi työhön. Arkea on siis kaikkialla. (Turkki 1999, 78 79; Jokinen 2005, 10.) Käytännössä arkielämässä on pitkälle kyse ajan jakamisesta elämisen eri alueille ja ajan käytön organisoimisesta. Mihin aika käytetään? Aika on rajoittunut voimavara, jota jokaisella on käytössään 24 tuntia vuorokaudessa. Aika ei ole aina samanlaista, vaan sitä muovaavat yhteiskunnalliset ehdot ja instituutiot eri tavoin eri elämänkaaren vaiheissa. (Salmi 2004, 29.) Salmen mukaan arjen järjestelyihin vaikuttavat eniten työelämän aika (työn aloitus- ja lopetusajat, työpäivän pituus ja työmatkat), markkinoiden aika (kauppojen ja palveluiden aukioloajat), erilaisten instituutioiden aika (koulu-, hoito- ja harrastusajat), kotitalouden aika (kotityön tekeminen) ja perheenjäsenten henkilökohtainen aika (uni- ja nälkärytmit, ajankäyttö yksin ja yhdessä).

7 5 TYÖ PERHE VAPAA-AIKA YHTEISKUNTA KUVIO 1. Lapsiperheen arjen ajassa yhteen sovitettavat palaset. Lapsiperheissä on soviteltava yhteen erilaisia palasia, jotta arki sujuisi. Voidaan puhua niin sanotusta arjen ajasta, joka määrittyy yksilön näkökulmasta perheen ajan, työn ajan, vapaaajan ja yhteiskunnan ajan mukaan (Salmi 2004, 29: ks. kuvio 1). Kotitaloudessa toiminta rakentuu perhettä, työelämää ja vapaa-aikaa yhteen sovittaessa yhteiskunnan asettamien mahdollisuuksien mukaan. Perhe, työelämä ja vapaa-aika asettavat kotitalouden toiminnalle omia ehtojaan. Holistisen eli kokonaisvaltaisen käsityksen mukaan kotitalouden toimintaa tarkastellessa tuleekin siihen liittää kaikki ihmisen olemukseen liittyvät piirteet, samoin kuin kaikki sosio-kulttuurisen, luonnon ja rakennetun ympäristön kiinteä vuorovaikutus. Kotitalous toimintoineen ei ole ympäristöstään irrallinen yksikkö, vaan muotoutuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. (Turkki 1999, 99; ks. myös Hallman 1991, ) Kotitalouden toiminta pitää sisällään kotitalouden taloudellisen ja teknologisen toiminnan sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti painottuneen käytännöllisen toiminnan (Korvela 2003, 20). 2.2 Arkielämän ongelmat Arkielämässä eri palasia yhteen sovitellessa törmätään usein erilaisiin ongelmiin ja ristiriitoihin. Useimmin toistuva ja näkyvin ongelma lienee työn ja perheen yhdistämisen vaikeus, etenkin lapsiperheissä. Salmen ja Lammi-Taskulan (2004, 34 36) tutkimushankkeessa tarkasteltiin työn ja perheen yhdistämisen problematiikkaa. Erityisesti yhteensovittamisen ongelmina pidetään ajan riittämättömyyttä ja kiirettä. Noin 40

8 6 prosenttia Työ ja perhe kyselyn vastaajista koki, että heillä on usein tai jatkuvasti liian vähän aikaa perheelleen johtuen työajoista, ylitöistä tai työpaineista. Tutkimushankkeessa selvitettiin myös yhteensovittamisen ongelmiin liittyviä ratkaisuja. Suuri osa työntekijöiden ehdottamista ratkaisuista liittyi työaika- ja työvuorojärjestelyihin. Vaikka suomalaisten tutkimusten mukaan pitkät työajat lisäävät eniten ristiriitoja työn ja perheen välillä, aika ei ole kuitenkaan ainut ristiriitoja aiheuttava tekijä. Myös työn organisointi, työn luonne, osaamisvaatimukset sekä henkinen ja fyysinen kuormittavuus vaikuttavat työn ja perheen väliseen suhteeseen. (Keskinen 2006, 21.) Lapsiperheissä, joissa molemmat vanhemmat käyvät työssä, työaika luo vaativimmat kehykset kotitalouksien ajankäytölle ja arjen sujumiselle. Työn ulkopuolelle jäävä aika olisi jaettava perheelle ja harrastuksille. Ongelman muodostavat yleensä perheen aikaan sisältyvät kotityöt. Keskinen (2006, 73) tarkasteli pro gradu -tutkimuksessaan työn ja perheen välisiä jännitteitä ja huomasi aineistosta, että etenkin naiset kokevat kotityöt perheen aikaa rasittavina. Kotityöt halutaan ikään kuin pois alta, jotta voidaan viettää aikaa perheen kesken. Miten paljon kotitöitä kotitalouksissa tehdään? Kansainvälisten tutkimusten mukaan kotitöiden tekemisessä yleinen kehityssuunta on ollut se, että naisten osuus kotitöiden tekemisestä on vähentynyt ja miesten osuus puolestaan kasvanut (Gershuny 2000; Robinson & Godbey 1999). Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan vastaavanlainen kehityssuunta on toteutunut myös Suomessa, sillä naiset ovat vähentäneet kotitöiden tekemiseen käyttämäänsä aikaa ja miehet puolestaan lisänneet (Pääkkönen & Niemi 2002, 41). Sosiaali- ja terveysministeriön ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan naiset tekevät kuitenkin edelleen 9 tuntia enemmän kotitöitä viikossa kuin miehet (Piekkola & Ruuskanen 2006). Kokonaisuudessa kotitöihin käytetty aika on hieman lisääntynyt 1990-luvulla, vaikka muun muassa kotitalouskoneiden määrä ja valmisruokien käyttö on kotitalouksissa lisääntynyt. Kotitöitä tehdään keskimäärin hieman yli kolme tuntia vuorokaudessa per henkilö. (Niemi & Pääkkönen 2001, 23 24; Pääkkönen & Niemi 2002, 41.) Kotitöiden tekemiseen ja niihin käytettyyn vaikuttaa olennaisesti kotitalouden jäsenten ikä, perheen koko ja elinvaihe, työssäkäynti sekä perheen sosioekonominen asema. Lapsiperheissä, etenkin lasten ollessa alle kouluikäisiä, kotitöitä tehdään eniten. (Niemi & Pääkkönen 2001, 25 31; Aalto & Varjonen 2005.) Varjosen (1991, 42) mukaan kotitöiden määrään ja niiden tekemiseen vaikuttavat myös kehittynyt

9 7 kodin teknologia, työn tekijän tiedot ja taidot sekä henkilön persoonalliset ominaisuudet, motivaatio ja innostuneisuus. 2.3 Kotitöistä suoriutuminen Kotitöitä tehdään kotitalouksissa eri määriä, mutta myös eri tavoin kotitalouden jäsenten määrästä ja perheen elinvaiheesta riippuen. Yksin asuvat voivat tehdä kotityöt oman aikataulunsa mukaan melko vapaasti kun isommissa yksiköissä kotitalouden hoidossa täytyy ottaa huomioon useamman henkilön aikataulut sekä tarpeet ja voimavarat. Yksin asuvilla ja lapsettomilla pariskunnilla on mahdollisuus joustaa enemmän esimerkiksi ruoka-ajoissa kun lapsiperheillä. (Varjonen ym. 2005, ) Osassa kotitalouksia pariskunnat ja lapsiperheet ovat jakaneet kotityöt jäsenten kesken. Työnjako voi perustua kotitöiden jakamiseen tai kokonaistyönajan jakamiseen. Osassa talouksia kotityöt ja arki sujuvat osittain tai täysin ostopalvelujen eli ulkoistamisen avulla. Varjonen, Aalto ja Leskinen (2005) ovat tehneet laajan tutkimuksen kotityöpalvelujen markkinoista kotitalouksissa. Tutkimuksessaan he lomakekyselyn ja ryhmähaastattelun avulla selvittivät perheiden arjen sujumista ja sen vaihtoehtoisia ratkaisuja. Vastausten perusteella he muodostivat mallin viidestä erilaisesta tavasta suoriutua kotitöiden tekemisestä. Suoriutuminen voidaan jakaa viiteen erilaiseen toimintatapaan, joissa vaihtelevat äidin tai vaimon osuus kotitöistä, muiden perheenjäsenten osuus ja palvelujen käyttö. (Varjonen ym. 2005, 32.) Kotitalouksissa, joissa nainen tekee valtaosan kotitöistä, arki sujuu naispainotteisesti. Nainen tekee kotitöitä mielellään, vaikka aikaa ei aina olisikaan riittävästi. Tähän ryhmään kuuluu paljon yksinhuoltajaäitejä ja lapsiperheiden äitejä. He yksinkertaisesti pitävät kotitöistä tai heille ei riitä muiden tekemän työn tulos. Ostopalveluja he käyttävät ainoastaan satunnaisesti, silloin lähinnä pesulaa, lastenhoitopalveluja tai ravintolapalveluita. Näissä kotitalouksissa lasten osallistuminen kotitöihin on pääosin vapaaehtoista. (Varjonen ym. 2005, ) Osassa kotitalouksia nainen toimii puolestaan kotitöiden sujumisen organisoijana. Hän tekee pääosan kotitöistä itse, mutta on organisoinut osan niistä miehelle sekä myös lapsille, jos he ovat tarpeeksi isoja. Ulkopuolista apua ei näissäkään kotitalouksissa käytetä säännöllisesti, mutta tiukan paikan

10 8 tullen voidaan osa kotitöistä ulkoistaa esimerkiksi tilaamalla siivoja. (Varjonen ym. 2005, 33.) Yksi vaihtoehto suoriutua arjesta on jakaa kotityöt. Työt voidaan jakaa esimerkiksi taitojen mukaan tai niin, että se tekee, joka ensiksi ehtii. Työhön saattaa tarttua myös se, jota epäsiisteys alkaa aiemmin häiritä. Kotitöiden jako voi perustua perinteiseen malliin, jossa nainen hoitaa sisätyöt ja mies ulkotyöt. Kotitalouksissa, joissa kotityöt on selvästi jaettu, käytetään useammin ulkopuolisia palveluja kuin edellä esitetyin perustein toimivissa kotitalouksissa. Ulkopuoliseen apuun turvaudutaan tarpeen vaatiessa, muttei säännöllisesti. (Varjonen ym. 2005, 34.) Kokonaistyöaikaan perustuvassa arjessa työnjakoon vaikuttaa puolisoiden kotitöihin käytettävissä oleva aika. Se, jolla on lyhyempi työpäivä tai joka on kokoaikaisesti kotona, tekee joko kaikki tai suurimman osan kotitöistä. Näissä kotitalouksissa palveluja ostetaan huomattavasti useammin kuin edellisissä, mutta ei kuitenkaan jatkuvasti. Pesula- ja ravintolapalveluiden lisäksi ostetaan esimerkiksi siivousapua ikkunanpesuun tai perusteellisempaan siivoukseen sekä remontti- ja pihatyöpalveluja. Osa talouksista ostaa palveluja saadakseen lisää vapaa-aikaa itselleen. (Varjonen ym. 2005, 35.) Osassa kotitalouksia aikaa kotitöiden tekemiseen on niukasti ja usein sekin aika kuluu asioiden organisointiin. Perheissä halutaan ehkä enemmän aikaa lasten kanssa oleiluun tai joku on vain yksinkertaisesti liian passiivinen tekemään kotitöitä. Näissä kotitalouksissa arki kotitöiden osalta sujuukin paljolti ostopalveluiden eli kotityön ulkoistamisen avulla. (Varjonen ym. 2005, ) 2.4 Kotitöiden ulkoistaminen Kotitöiden ulkoistaminen eli kotitöiden teettäminen kotitalouden ulkopuolisella, esimerkiksi kotityöpalveluyrityksellä, on yksi mahdollisuus ratkaista erilaisten aikojen yhteensovittamisen ongelmia ja vähentää kotitalouden jäseniltä kotitöihin kuluvaa aikaa (Varjonen ym. 2005, 41; Keskinen 2006, 78). Piekkola ja Ruuskanen (2006) toteavat, että kotityöpalvelujen ostamista tukemalla on mahdollista vähentää rutiininomaista kotityötä, joka voi estää esimerkiksi naisten osallistumisen työmarkkinoille.

11 9 Kotitöiden ulkoistamiseen vaikuttavina tekijöinä on usein tutkittu kotitöihin käytettävissä olevaan aikaa, kotityön määrää ja kotitalouden käytettävissä olevia taloudellisia ja taidollisia resursseja. Käytettävissä olevan ajan puutteen voidaan ennustaa lisäävän kotityöpalvelujen kysyntää tulevaisuudessa, kun tarkastellaan tehtyjä tutkimuksia ja oletetaan työn aikaan, vapaa-aikaan sekä perheen aikaan liittyvien valintojen olevan ensisijaisia. Ajan puutteen ohella palvelujen käyttöä lisää kotitalouden hyvä taloudellinen asema. Kotitalous on kuitenkin kokonaisuus, jonka toimintaa ohjaavat monet tekijät. Kotitöiden ulkoistamiseen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi perheen sisäiset valtatekijät, työnjako ja kotityökulttuuri. Esimerkiksi kotityön kasvattava merkitys lapsille ja nuorille on syy, jolla kotityöpalvelujen käyttämättömyyttä usein perustellaan. (Varjonen ym. 2005, 22 23, )

12 10 3 KOTITYÖPALVELUT KOTITALOUDEN ARJESSA 3.1. Palvelut kotitaloudessa Kotityöpalvelu on yksi esimerkki niistä palveluista, joita kotitaloudet käyttävät. Palvelut voidaan kotitaloudessa tuottaa neljän eri vaihtoehdon kautta. Vaihtoehtomallit on esitetty kuviossa 3. Tavallisimmin vaihtoehtoina nähdään töiden tekeminen itse eli palvelun itsetuottaminen (4) tai koko palvelun ostaminen ulkopuolelta (1). Vaihtoehtoina voivat kuitenkin olla myös työn ostaminen ulkopuolelta, jolloin raaka-aineet ja laitteet ovat kotitalouden (2). Viimeinen vaihtoehto on itsepalvelu (3), jolloin käytetään yritysten laitteita, mutta työ on kotitalouden. (Varjonen ym. 2005, ) Tämän tutkimuksen näkökulmasta palveluiden tuottamisen vaihtoehtoja tarkastellessa keskitytään kuvion vaihtoehtoon 2, joka kuvaa parhaiten ostettuja, ei-julkisin varoin tuotettuja kotityöpalveluja. Tuotannon tekijät Työ Tilat ja laitteet Markkinatalous Kotitalous tai julkinen talous Markkinatalous tai julkinen talous 1 2 Kotitalous 3 4 Vaihtoehdot: 1 Palvelu tuotetaan kokonaan markkinoilla ja kotitaloudet ostavat sen. Esim. ravintola, pesula. 2 Työ ostetaan markkinoilta, mutta tilat ja laitteet ovat kotitaloudesta. Esim. kotityöpalvelutyöntekijä tulee kotiin. 3 Tilat ja laitteet ovat markkinoiden, työn tekee kotitalous. Itsepalvelu, esim. pesulassa. 4 Kotitalous tuottaa palvelun kokonaan käyttäen omistamiaan tiloja ja laitteita. Esim. ruoanvalmistus ja pyykinpesu kotona. KUVIO 2. Palveluiden tuottamisen vaihtoehdot kotitalouksissa (Varjonen ym. 2005, 13).

13 11 Kotitalouksien palvelutarpeet kertovat siitä mitä ja miten paljon palveluja kotitalouksissa tarvitaan ja ollaan valmiita ostamaan. Kuluttajien tarpeiden tunteminen ja niiden muutosten tunnistaminen on tärkeää. Jos kuluttajien palvelutarpeita ei tunneta, palvelun tarjoajan on vaikea tietää millaista palvelua tulisi tarjota. (Järvinen & Tuorila 2002, 5.) Palvelutarpeet muuttuvat elämänvaiheen ja kotitalouden jäsenten iän mukaan. Vaikka kaikki kotitaloudet tarvitsevat tiettyjä peruspalveluja, esimerkiksi kauppa- ja pankkipalveluja, yksin asuvan nuoren, lapsiperheen ja vanhustalouden palvelutarve on erilainen tarpeiden, arvojen ja asenteiden mukaisesti. Peruspalvelutkin saatetaan haluta eri muodossa: henkilökohtaisena palveluna tietyssä toimipisteessä tai sähköisessä muodossa kotona tai työpaikalla. (Tuorila 2001, 2; Järvinen & Tuorila 2002, 4.) Palvelujen tarpeeseen vaikuttaa myös yhteiskunnallinen kehitys, kuten kotitalouden toimintaan yleisestikin. Uusia palveluja syntyy ja vanhoja katoaa, erityisesti teknisen kehityksen seurauksena. Toisaalta palvelut muuttuvat ja vanhoja palveluja voidaan löytää uudelleen. Kotityöpalvelu on tästä hyvä esimerkki. (Järvinen & Tuorila 2002, 4.) Vielä 1950 ja luvuilla useissa kodeissa oli kotiapulainen hoitamassa lapsia ja tekemässä jokapäiväiset kodinhoitoon liittyvät työt. Työpaikkojen lisääntyessä kaupan alalla ja teollisuudessa sekä lasten kunnallisen päivähoidon alkaessa kotiapulaisen palkkaamista ei enää pidetty suotavana. Kotityöt alettiin hoitaa itse. (Koistinen 2003, 27; Tolmunen 2003, 1.) Nyt 2000-luvulle tultaessa kotityötä on jälleen alettu teettämään perheen ulkopuolisilla ja kotityöpalvelujen kysyntä lisääntyy koko ajan. 3.2 Lapsiperheet kotityöpalvelujen käyttäjinä Tuorila (2001) on tehnyt selvityksen lapsiperheistä ja ikääntyvistä palvelujen käyttäjinä ja tutkinut millaisia kokemuksia ja käsityksiä käyttäjillä on erilaisista palveluryhmistä. Tuorila haastatteli tutkimukseensa 15 lapsiperheen edustajaa ja 15 ikääntyvää palvelujen käyttäjää. Tutkimuksen mukaan palvelujen käytössä on nähtävissä kolme piirrettä: julkisten palvelujen arvostaminen, palvelujen yksilöllistyminen ja sähköisten palvelujen käytön omaksuminen. Kehittyneet julkiset palvelut ovat siis edelleen tärkeitä suomalaisille palvelujen käyttäjille ja yksityispalveluita ollaan valmiita käyttämään lähinnä erityistarpeiden tyydyttämiseen tai silloin kun julkinen sektori ei kykene tarjoamaan palveluja riittävästi tai tarpeeksi nopeaa.

14 12 Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi kotityöhön liittyvät palvelut. (Tuorila 2001, ) Toisaalta kotitalouksien erilaistuminen tuo haasteen palveluja tarjoaville tahoille. Lapsiperheet eivät ole samanlaisia, vaan perheet ovat monimuotoistuneet. Perhemalleja on useita: yksinhuoltajaperhe, ydinperhe, uusperhe ja monivanhempainen perhe. (Hirsjärvi & Laurinen 1998, 14.) Kun kotitalouksien toiminta perustuu vielä sen jäsenten henkilökohtaisiin tarpeisiin ja resursseihin, kaikille samanlaisiksi muovatut massapalvelut eivät enää vastaa kuluttajien tarpeisiin vaan yksilöllisyydestä ja sen huomioon ottamisesta on tullut keskeinen palvelujen tarjontaan kohdistuva vaatimus (Tuorila 2001, ). Lapsiperheiden osalta sähköiset palvelut ja Internet ovat jo osa arkipäivää. Monessa kodissa esimerkiksi pankkiasiat hoidetaan kokonaan Internetin kautta. (Tuorila 2001, ) Ongelmana sähköisten palvelujen käytössä koetaan tietämättömyys ja tiedon luotettavuus. Esimerkiksi kotityöpalveluja on paljon tarjolla Internetin kautta, mutta potentiaaliset uudet asiakkaat voivat olla tietämättömiä siitä, mistä palveluja löytyy tai voiko tarjolla oleviin palvelun tuottajiin luottaa. (Varjonen ym. 2005, 56 62; Kytö, Aatola & Lehtinen 2003, ) Kotityöpalvelujen osalta lapsiperheiden palvelujen käytöstä ja ostohalukkuudesta on saatu vaihtelevia tuloksia. Tuorilan (2001) tutkimuksen mukaan lapsiperheet eivät ole tottuneet käyttämään kotityöpalveluja apuna arkipäivän askareista selviytymisessä. Lapsiperheiden keskuudessa vaikuttaa edelleen on selviydyttävä omin voimin asenne ja lapsiperheissä pyritäänkin tekemään itse kotityöt, ilmat ulkopuolisten apua. Toisaalta Tuorilan tutkimuksessa tulee ilmi myös perheiden kokema vaikeus kotityöpalvelujen saannissa sekä palvelujen kalleus. Myös laatukysymykset tuodaan vastauksissa esiin. Peippo (2002) on opinnäytetyössään tutkinut kotityöpalveluja käyttäviä kotitalouksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kotitalouksien tarvetta kotityöpalvelujen hankintaan, kotityöpalvelujen edellytyksiä ja vaatimuksia sekä kotitalouden ja kotityöpalveluyrittäjän välistä vuorovaikutusta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin kuudelta kotitaloudelta, jotka olivat käyttäneet kotityöpalveluja usean vuoden ajan. Haastatellut kotitaloudet ostivat kotityöpalveluja arjen helpottamiseksi, omien voimavarojen puutteeseen sekä vapaa-ajan lisäämiseksi. Useimmiten kotitaloudet ostivat siivousapua, harvemmin ruoanlaittopalveluja tai pyykkihuoltoa.

15 13 Koistisen (2003) pro gradu -tutkimuksessa perehdyttiin pienten lasten työssäkäyvien äitien mielipiteisiin kotityöpalveluista. Koistinen haastatteli tutkimustaan varten kymmentä lapsiperheen äitiä teemoina kotityön herättämät ajatukset, kotitöiden jakaantuminen perheessä ja suhtautuminen kotitöiden ulkoistamiseen. Haastattelujen perusteella selvisi, että monet äidit olivat valmiita palkkaamaan ulkopuolista apua kotitöiden tekemiseen ja ostamaan perheelle yhteistä aikaa, kunhan apua olisi helposti saatavilla ja palvelujen tarjoaja olisi luotettava. Tutkimuksessa tuli ilmi kuitenkin myös negatiivinen asenne ulkopuolisen tulosta kotiin siivoamaan. Ne äidit, jotka olivat haluttomia palkkaamaan ulkopuolista apua, kokivat, että kotityöt ovat kotitalouden jäsenten tehtäviä ja ulkopuolista apua käyttävä äiti voi leimautua laiskaksi tai huonoksi äidiksi. Yksityisenä pidettyyn kotiin ei haluttu ulkopuolisia ihmisiä. Asenteen lisäksi perusteluna kotityöpalvelujen käyttämättömyyteen pidettiin palvelujen kallista hintaa. Uusimmat, laajat selvitykset kotityöpalveluista ja niiden markkinoista ovat tehneet Varjonen, Aalto ja Leskinen (2005, 2007). Kotityön markkinat -selvityksessä kartoitetaan kotityöpalvelujen käyttöä ja tuottamista, palvelujen käyttöä, käytön esteitä ja edellytyksiä sekä palvelujen tulevaisuutta. Tutkimusaineisto on kerätty Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapanelisteilta kyselylomakkeilla (n=955) ja ryhmähaastatteluina, joihin osallistui yhteensä 64 eri-ikäistä kuluttajapaneelin jäsentä. Tutkimuksen mukaan lapsiperheet ovat käyttäneet kotityöpalveluja muita useammin ja ovat myös muita halukkaampia käyttämään palveluja tulevaisuudessa. Lapsiperheiden eniten käyttämiä palveluja ovat lastenhoito- ja siivouspalvelut, pesulapalvelut sekä ateriapalvelut. Tärkeimmät esteet kotityöpalvelujen käytölle olivat puolestaan palvelujen kallis hinta ja rahan puute, luotettavien työntekijöiden puute sekä halu ja kyky tehdä kotityöt itse. Kotitöiden kasvatuksellinen merkitys mainitaan syynä kotityöpalvelujen käyttämättömyyteen alle 10 prosentissa vastauksista. Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreen, vuoden 2005 kotityöpalvelujen käytön tilannetta tarkastelevan tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa väestöllisesti yleistettävää tietoa kotityöpalvelujen kysynnän ennakoimiseksi ja kuluttajalähtöisten markkinoiden aikaansaamiseksi. Tutkimuksen pohjana oli käsitys kotityöpalvelumarkkinoiden kehittymisestä kuluttajalähtöisiksi julkisen sektorin, markkinoiden ja kotitalouksien kiinteässä vuorovaikutuksessa, jossa kuluttajien kokemukset ja mielipiteet ovat avainasemassa. Tutkimusaineiston muodosti 2110 täytettyä kyselylomaketta, jotka kerättiin postikyselyn ja verkon avulla. Vastaajina olivat yli 25-vuotiaat suomalaiset.

16 14 Tutkimuksen tulokset olivat melko samankaltaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Kotityöpalvelujen käyttö vaihtelee elinvaiheittain, eniten kotityöpalveluja käyttävät lapsiperheet ja ikääntyneet. Lapsiperheiden, erityisesti pikkulapsiperheiden eniten käyttämiä palveluja olivat kotitalouden perustehtäviin (ks. Varjonen ym. 2007, 23) liittyvät kotityöpalvelut eli siivouspalvelut, ruoanvalmistusapu, pyykinpesuapu, päivittäistavaroiden kotiinkuljetus sekä lastenhoitoapu. Asennoituminen kotityöpalvelujen käyttöön on muuttumassa yhä myönteisempään suuntaan, vaikka kotityöpalvelujen käyttö on edelleen verrattain vähäistä. Vähäisen käytön syinä on tutkimuksen mukaan aiemminkin esiin tulleet seikat: kotityöpalveluja ei tarvittu, kun kotityöt oli totuttu tekemään itse. Myös tasaarvo- ja kasvatusnäkökulmia pidettiin tärkeinä, kun puhuttiin kotitöiden itsetekemisestä. (Varjonen ym ) Vuonna 2001 Tuorila esitti omassa tutkimuksessaan asenteiden vaikuttavan vielä voimakkaasti kotityöpalvelujen vähäiseen käyttöön, mutta epäili asennemuutoksen olevan jo aluillaan ja kotityöpalvelujen kysynnän kasvavan lähitulevaisuudessa (Tuorila 2001, 34 35). Varjosen, Aallon ja Leskisen (2005) mukaan neljä vuotta myöhemmin tuo asennemuutos on parhaillaan käynnissä ja kotityöpalveluja käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän. Kotityöpalvelujen kasvava kysyntä on johtanut jopa ammattitaitoisten työntekijöiden pulaan (ks. esim. Tuppurainen 2006). Varjosen ym. (2007) tuoreimman tutkimuksen mukaan asenteet ovat muuttumassa edelleen myönteisempään suuntaan. Tulevaisuudessa kotityöpalvelujen kysynnän arvioidaan kasvavan edelleen. Edellytyksinä käytön yleistymiselle pidetään kuluttajien taloudellisen tilanteen kohentumista tai palvelujen hinnan huomattavaa hinnan alentumista. Toisaalta ajatellaan, että perheen koon kasvu, suuremman asunnon ostaminen ja ansiotyöajan pidentyminen johtaa tilanteisiin, joissa kotityöpalvelujen käyttö lapsiperheissä yleistyy. (Varjonen ym. 2005, 46.) Ennakoidaan, että palvelut, joita käytetään jo nyt eniten eli siivous-, remontti- ja hoivapalvelut, lisäävät suosiotaan myös tulevaisuudessa. Tutkimusten mukaan muita palveluita, joiden käyttöön kotitalouksilla on erityistä kiinnostusta, tulevat olemaan tietotekniikan asennus- ja huoltopalvelut, piha- ja puutarhatyöt sekä luksuspalvelut esimerkiksi hieronta- ja kuntopalvelut tai kotiin liittyvät sisustussuunnittelu- ja ohjelmapalvelut. (Varjonen ym. 2005)

17 Kotipalvelu ja kotityöpalvelu kaksi eri asiaa Mitä kotityöpalveluilla tarkoitetaan? Kotityöpalvelua tutumpi käsite on kotipalvelu. Kotityöpalveluista puhutaan usein kotipalvelun käsittein. Kotipalveluksi on kuitenkin perinteisesti ymmärretty julkisen sektorin julkisin varoin tuottama sosiaalipalvelu. Käsitteiden erottamiseksi on syytä määritellä ensin kotipalvelu-käsite. Käsitteen määrittelyä tukee myös ajatus kotipalvelun karsimisen aiheuttamasta palveluiden tarpeista kotitalouksissa ja kotityöpalvelun ideasta täyttää nämä tarpeet. Sosiaalihuoltolain (1982, 20 ) mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Sosiaalihuoltoasetus (1983, 9 ) määrittää kotipalvelun sisällöksi kodinhoitajan tai kotiavustajan antaman ja kodissa tapahtuvan yksilön ja perheen työavun, henkilökohtaisen huolenpidon ja tukemisen. Lisäksi erilaiset tukipalvelut, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus- ja saattajapalvelut kuuluvat asetuksen mukaan kotipalveluiden piiriin. Asetuksessa konkreettinen avustaminen on siis keskeisellä sijalla. Viime vuosikymmenen lopulla kotipalvelun sisältö on muuttunut erityisesti henkilökohtaisen hoidon ja hoivan korostumiseen sekä terveydenhoitoon. (Härkki & Raijas 2000, 13 14; Varjonen ym. 2005, 11.) Kotipalvelutoiminnan ohjaavana ajatuksena on ollut yksilön fyysisen, psyykkisen, emotionaalisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen (Härkki & Raijas 2000, 13 14). Kotipalvelut on tarkoitettu avuksi niille, jotka alentuneen toimintakyvyn, sairauden, synnytyksen, perhetilanteen, vamman, rasittuneisuuden tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi eivät kykene selviytymään tavanomaisista asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä lasten kasvatukseen ja hoitoon liittyvistä toiminnoista (Sosiaalihuoltolaki 1982, 21 ). Laki (Sosiaalihuoltolaki 1982, 17 ) määrää kunnat järjestämään kotipalvelut samoin kuin muut julkiset sosiaalipalvelut, esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonnan, laitoshuollon ja sosiaalityön. Suomessa julkisen sektorin karsittua tuottamiaan palveluja, kotitöihin kohdistuvien palvelujen kehitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana suuntautunut yksityistämiseen ja ostoihin. Kun puhutaan kotitöihin liittyvien palvelujen yksityistämisestä ja ostamisesta,

18 16 käytetään yleisesti käsitettä kotityöpalvelu. Sillä tarkoitetaan kotien palveluja, joita yritykset tai järjestöt tarjoavat kotitalouksille rahallista korvausta vastaan ja joiden tuottamisesta maksetaan verot ja muut lakisääteiset kulut. (Varjonen ym. 2005, 15; European Fundation for the Improvement on Living and Working Conditions määritteli kotityöpalvelun käsitteen käynnistäessään Euroopan laajuisen tutkimuksen kodeissa olevasta työstä. Määritelmän mukaan kotityöpalvelulla tarkoitetaan eri-ikäisten, erilaisissa elämäntilanteissa ja ympäristöissä elävien ihmisten arkipäivän auttamista sellaisissa tehtävissä, joissa ei tarvita terveyden- tai sairaanhoitoalan ammattikoulutusta. Peruskäsitteenä kotityöpalvelua voidaan pitää käyttökelpoisena, koska se on kattava ja riittävän laaja-alainen. (Härkki & Raijas 2000, 14.) Kotityöpalvelun käsitettä määriteltäessä tuotannontekijöiden omistus nousee tärkeäksi määrittelyperusteeksi, toisaalta palvelun tapahtumapaikka on merkittävä asia kotityöpalveluista puhuttaessa. Kotityöpalvelu tapahtuu, kun kotitalous ostaa ulkopuoliselta palvelun tarjoajalta työn kotona tapahtuvaan kotityön tekemiseen. Koska kotityöpalvelu tapahtuu aina kodiksi nimetyssä paikassa, tapahtumaa suojaa yksityisyys. Kotia on perinteisesti pidetty yksityisenä alueena, pakopaikkana maailmasta ja työelämän paineista. Koti on perheen ja yksilön oma paikka, autonominen alue, jonne ulkomaailma ei tunkeudu. (Juntto 2001, ) Tämä kodin yksityisyys asettaa omat vaatimuksensa kotityöpalvelulle. Toisaalta kotityöpalvelujen myötä kodista tulee ammattityön ympäristö. (Härkki & Raijas 2000, 5 6.) 3.4 Kotityöpalvelujen tarjonta Kotipalvelut ovat siis julkisen sektorin palveluja, joiden järjestämisvastuu on kunnilla. Kotityöpalvelut ovat puolestaan kotona tehtävää ammattimaista työtä, jota suorittavat yksityiset yritykset tai kolmas sektori. Kolmannella sektorilla tarkoitetaan niitä kotityöpalvelujen tarjoajia, jotka eivät toimi kokonaisuudessaan valtion tai kuntien rahoituksella, mutta eivät ole myöskään voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa (Härkki & Raijas 2000, 22). Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa kattavaa lastenhoitopalvelua. Yksityisistä yrityksistä suuret, pitkään toimineet siivous- ja ruokapalvelualan yritykset ovat hakeutumassa kotityöpalvelumarkkinoille. Toisaalta alalle on syntynyt uusia, pieniä lähinnä itsensä työllistäviä mikroyrityksiä. Pienten mikroyritysten on todettu kykenevän tuottamaan kotitalouksille joustavia kotityöpalveluja

19 17 paremmin kuin suurten yritysten. Suuret siivousliikkeet eivät ole kyenneet löytämään onnistunutta tapaa tarjota kotityöpalvelua ja esimerkiksi SOL Siivouspalvelut näkevät ongelmina lähinnä asiakkaiden kriittisyyden ja palvelujen kustannukset. (Härkki & Raijas 2000, 23.) Kotityöpalvelujen tarjonta ja markkinointi ovat lisääntyneet kotityöpalvelujen käytön myötä viime vuosien aikana. Samalla on muotoutunut uusia markkinointikanavia. Perinteisesti kotityöpalveluja on markkinoitu sanomalehdissä, puhelinluettelon keltaisilla sivuilla, eri järjestöjen ja organisaatioiden julkaisuissa sekä ilmoitustauluilla. Internetin myötä sähköisestä markkinoinnista on tullut pääasiallinen kotityöpalvelujen markkinointija tiedonhakupaikka. (Varjonen ym. 2005, 56 57, Varjonen ym. 2007, ) Sähköisen markkinoinnin kautta löytyy erityisesti kotityöpalveluja tarjoavia mikroyrityksiä, jotka ovat erikoistuneet johonkin kotityöpalvelujen osa-alueeseen, esimerkiksi siivoukseen tai remonttipalveluihin. Kotityöpalveluja voi Internetin kautta löytää palveluihin liittyvillä hakusanoilla, esimerkiksi kotityöpalvelu, kotipalvelu ja asumispalvelu. Näillä sanoilla löytyy lukuisia kotityöpalveluyrittäjiä ympäri Suomen. Myös useimpien kuntien kotisivuilla on tietoja yksityisistä palvelutarjoajista. Tutkimusten mukaan palvelujen käytöstä kiinnostuneiden kotitalouksien mielestä Internetin hankaluutena pidetään luotettavuutta. Mistä löytää luotettavat ja laadukkaat kotityöpalvelut? (Varjonen ym. 2005, ) Tähän ongelmaan voi olla ratkaisuna erilaiset nettitorit, joissa kotityöpalveluyritykset ja asiakkaat voivat kohdata. Hyvänä esimerkkinä toimivasta ja laajentuvasta nettitorista on ELIAS nettitori (http://www.elias.fi), jossa on tarjolla kotityöpalveluja lukuisten yritysten tarjoamana. Palvelujen tarjoajat hyväksytään nettitorille vasta ennakkoperintärekisteriotteen ja vastuuvakuutustodistuksen esittämisen jälkeen. (http://www.elias.fi; Varjonen ym. 2005, 56.) Myös Työtehoseuran Monipalvelukeskus (MOPAKE) -hanke koordinoi luotettavien kotityöpalvelujen tarjontaa (http://www.tts.fi/kotitalous/mopake.htm). Kansalaisaloitteesta luotu -sivusto tarjoaa puolestaan apua kotityöpalveluiden etsimiseen, kilpailuttamiseen, hallintaan ja ilmoittamiseen. Näillä kaikilla kanavilla on tarjolla erityisesti mikroyritysten palveluja.

20 Kotityöpalvelun ostamiseen liittyvät tukitoimet Kuten edellä esitetyistä tutkimuksista on käynyt ilmi sekä kotityöpalvelujen tarjoajat että kotitaloudet ovat pitäneet palvelujen hintaa kalliina. Yhtenä ratkaisuna on pidetty kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennys otettiin käyttöön vuonna 1997 yritystukikokeiluna ja kotitalouksien verovähennyskokeiluna. Yritystukimallia kokeiltiin Itä- ja Länsi-Suomen lääneissä. Yritystuki oli kokeiluun rekisteröityneelle yritykselle tai yhteisölle maksettava hintatuki, joka oli 40 prosenttia kotitalouden maksamasta palkasta. Verovähennysmalli oli puolestaan kokeilukäytössä Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Kokeilussa verovähennyksen saivat kuluttajat valtion tuloveroista. Vähennys laskettiin yritykselle tai yhteisölle maksetun työkorvauksen tai kotitalouden maksaman palkan perusteella. Työkorvauksesta vähennykseen oikeuttavia kustannuksia oli 40 prosenttia ja palkasta työnantajakulut, esimerkiksi sosiaaliturvamaksu ja pakollinen työeläkemaksu. (Kainlauri ym. 2000, ) Tukikokeilun päämääränä oli edistää pienyritystoimintaa ja työllisyyttä luomalla työtilaisuuksia kotityöpalveluja myyville yrityksille. Tuen toivottiin monipuolistavan palvelujen tuottamisen ja työllistymisen muotoja sekä antavan apua arkielämän erilaisiin tilanteisiin kotitalouksissa ja parantavan kotitalouksien mahdollisuuksia hankkia kotityöpalveluja. (Kainlauri ym. 2000, 10.) Lisäksi kotitalousvähennyksen toivottiin nostavan kotitalousalan arvostusta. Kokeilun taustalla olivat kokemukset vastaavista järjestelyistä muualla Euroopassa, lähinnä Tanskassa ja Saksassa (Varjonen ym. 2005, 25 26). Kotitalousvähennys tarkoittaa mahdollisuutta vähentää osa kotona teetetyn työn kustannuksista verotuksessa. Vähennysmahdollisuus koskee ainoastaan yksityishenkilöitä ja kotitalouksia. Kotitalousvähennys kattaa tavanomaisen kotitaloustyön, hoiva- ja hoitotyön sekä asunnon kunnossapito- ja perusparannustyön. Vähennykseen oikeuttaa siten muun muassa ruoanvalmistus, pyykin pesu, silitys, muu vaatehuolto, siivous, kaupassa käynti, pihan hoito ja pihan auraus. Tavanomaiseksi hoiva- ja hoitotyöksi määritellään lasten, sairaiden, vammaisten ja vanhusten hoito hoidettavan kotona. Vähennystä ei voi saada sairaanhoidon ammattilaisten, esimerkiksi sairaanhoitajan palveluista, tai kotipalveluksi luettavasta julkisen sektorin tarjoamasta palvelusta. Verovähennystä ei voi tehdä myöskään silloin, kun samaan työhön on saatu muuta yhteiskunnan tukea. Palvelun

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012. Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa?

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012. Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa? LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012 Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa? Marja-Leena Stenroos 16.10.2012 Mitä kotipalvelu on Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry 8.4.2010 1 Kotitalousvähennys pähkinänkuoressa 1. Kotona 2. Tavanomainen hoito-

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Mitä vaateita kodin palveluille vuonna 2012?

Mitä vaateita kodin palveluille vuonna 2012? Mitä vaateita kodin palveluille vuonna 2012? PASSARI hanke Seminaari 29.11.2011 kuluttajatutkija, MMM Taija Härkki 1 30.11.2011 Esityksen kulku Kotityöpalveluala mitä se on ja minne menossa PASSARI hanke

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kotityöpalvelututkinto mikä se on ja mihin se liittyy? Terttu Louhikoski-Alasuutari Koulutusjohtaja, rehtori TTS - Työtehoseura

Kotityöpalvelututkinto mikä se on ja mihin se liittyy? Terttu Louhikoski-Alasuutari Koulutusjohtaja, rehtori TTS - Työtehoseura Kotityöpalvelututkinto mikä se on ja mihin se liittyy? Terttu Louhikoski-Alasuutari Koulutusjohtaja, rehtori TTS - Työtehoseura TTS - Työtehoseura Tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatio Toimialat:

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Remonttireiskoja ja Kodinhoitajia

Remonttireiskoja ja Kodinhoitajia Remonttireiskoja ja Kodinhoitajia Kenet uskaltaisi päästää kotiinsa? 1 Miksi tätä pohtia? Kotien palvelutarve kasvaa Kodin erityisyys palvelun ja työn ympäristönä Kuluttajat haluavat valita itsenäisesti

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Palveluja kotiin - vuonna 2015?

Palveluja kotiin - vuonna 2015? Palveluja kotiin - vuonna 2015? MMM Taija Härkki p. 0400 432 585 1 2 3 Perustuslaki Jokaisella on oikeus välttämättömään huolenpitoon Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 17.2.2012 Tutkija, MMM Taija Härkki 1 18.2.2012 copyright@taija Härkki.2012. Koulutuksissa mukana olleet Tässä perusmateriaalia yhdessä läpikäymästämme. Ottakaa mielellään

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy KOTITALOUS- VÄHENNYS Mitä kotitalousvähennys tarkoittaa? Kun hankit palveluita kotiin, esimerkiksi siivouspalvelua yritykseltä, saat vähentää yritykselle maksetusta summasta osan verotuksessa. Kotitalousvähennystä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO TAVOITTEET Kotityö- ja puhdistuspalvelujen tutkinto sisältää siivous-, ateriapalvelu-, tekstiilihuolto- ja asiakaspalvelukoulutusta, hygienia- ja työturvallisuuskoulutusta.

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö. Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot