PERTIN JA MUIDEN LUKEMAA JA KOKEMAA TALVELLA 2010 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA, KUVIA JA RAPORTTEJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERTIN JA MUIDEN LUKEMAA JA KOKEMAA TALVELLA 2010 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA, KUVIA JA RAPORTTEJA"

Transkriptio

1 Strategiklubi ry PERTIN JA MUIDEN LUKEMAA JA KOKEMAA TALVELLA 2010 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA, KUVIA JA RAPORTTEJA Joulun pakkasia voi välillä mennä pakoon Lainion lumikylän ihastuttavaan ravintolaan, kohta lounas saapuu (Pirjo joulukuussa 2010) Jäsenkirje 1/2010

2

3 2 SISÄLLYS 1 LUMINEN TALVI, TÄYNNÄ HAASTEITA 2 VIESTEJÄ MAAILMALTA 3 Asuntoluottokriisin uhrien pelastaja 3 Onko Nokialla tulevaisuutta? 3 Konkurssi Yhdysvalloissa ja Euroopassa 4 Suomella ei ole hätää 4 PARAS TYÖPAIKKA YHDYSVALLOISSA JA EUROOPASSA 6 METROPOLI JA ALUEKEHITYS 7 STRATEGIA KERTOMUKSENA TULEVASTA 10 ALLIANSSIN TOIMINNAN ARVIOINTI 12 SOSIAALINEN MEDIA VERKOTTAJANA JA YRITYSTOIMINTANA 14 ARVOT, YHTEISÖLLISYYS, HENKISYYS JA HENGELLISYYS 17 EETTISYYS KILPAILUETUNA 20 PIENI SUOMI SUURESSA MAAILMASSA 21 SUOTUISAT YRITYSYMPÄRISTÖT 23 JSBE-TUTKIMUSSEMINAARISSA KESKUSTELTIIN ETNOGRAFIASTA MARKKINOINTI- JA KULUTUSTUTKIMUKSESSA 35 KUVIEN KERTOMAA 36 STRATEGIKLUBIN YHTEYSTIEDOT

4 3 LUMINEN TALVI, TÄYNNÄ HAASTEITA Tämän julkaisun, Pertin lukemaa talvella 2010, raportointikausi joulukuusta helmikuuhun 2010 oli todella talvinen, poikkeuksellisen talvinen tähän meidän maailmanaikaamme. Juuri tänään se näyttää loppuvan. Räystäät tippuvat ja uutisten mukaan myös lumenluojat katoilta. Strategiklubin toiminnassa tämä aika vuotta on yhden merkittävän tapahtuman aika ja paikka. Se tapahtuma on ollut vuotuinen tanssiaisiltamme. Yliopiston vanhan juhlasalin restaurointi oli edelleen kesken tammi-helmikuussa, joten sinne emme kaavailtua tammikuun tilaisuutta voineet järjestää. Sen korvasi tänä vuonna osallistuminen syöpäjärjestöjen hyväntekeväisyysiltaan Primuksessa Strategiklubilla on tiiviit suhteet Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekuntaan. Tiedekunnan dekaani on klubin hallituksen jäsen ja klubilla on yhteistyösopimus tiedekunnan kanssa. Yliopistojen juridinen asema muuttui vuoden alussa. Niistä tuli itsenäisempiä niin talouden kuin toiminnan suhteen. Mitä Jyväskylän yliopiston uusi taloudellinen ja hallinnollinen asema ja sen uusi strategia ja organisaatio vaikuttavat Strategiklubin ja tiedekunnan yhteistyöhön on tämän kevään yhteisten keskustelujen asiaa. Parhaassa tapauksessa keskustelut voivat luoda uusia mahdollisuuksia monenlaiselle yhteistyölle ja uutta virtaan molempien osapuolten omalle toiminnalle. Avautuvia kenttiä voi olla tiedekunnan ja yritysten yhteistyössä, uudenalaisten opetuksen ja opiskelun muotojen ja mahdollisuuksien kehittämisessä ja monilla yliopiston yhteiskunnallisilla toiminnan kentillä mm. alumnityössä. Strategiklubin puolella yhteistyö voi tukea klubin elinikäisen oppimisen ja henkisen kasvun sekä käytännön ja tieteen yhdistämisen tavoitetta. Molemmille voi olla vain myönteistä, jos verkostot tihenevät, keskustelu aktivoituu, kirkastuu ja nousee aivan uudelle älyn ja ajattelun tasolle. Puhdasta lunta on lupa syödä

5 4 VIESTEJÄ MAAILMALTA Asuntoluottokriisin uhrien pelastaja Lewis Ranieri oli eräs keskeisiä henkilöitä, kun Yhdysvaltain finanssipiireissä luotiin uusia tuotteita 1980-luvulta lähtien. Hänen luomuksiaan oli myös kiinteistövakuuden omaavat arvopaperit. Niistä jatkojalostettiin vuosien mittaa monenlaisia vaikeasti ymmärrettäviä finanssimarkkinoiden tuotteita. Yhdysvaltain asuntoluottokriisi on eräs seuraus tästä kehittelystä. Asuntojen hankkiminen tuli mahdolliseksi yhä useammille. Asuntojen hintojen nousu antoi mahdollisuuden kasvattaa velkaa. Kunnes sitten kupla puhkesi ja finanssikriisi iski. Asuntojen hinnat laskivat ja perheiden maksukyky heikkeni työpaikan menetyksen tai tulojen pienenemisen vuoksi. Laina jäi hoitamatta. Talon myyntikään ei asiaa ratkaissut, markkinoita ei ollut tai ainakaan sieltä ei saanut velat kattavaa hintaa. Lewis Ranieri kertoo Fortune lehden tammikuun alkupuolen numeron haastattelussa kuinka hän on nyt kehittänyt tavan auttaa näitä onnettomia velallisia. Hän on luonut yli 800 miljoonan dollarin rahaston, Selene Residential Mortgage Opportunity Fund. Varoja ovat siihen sijoittaneet monet säätiöt ja rahastot, mm. eläkerahastot. Perusajatus velallisten pelastamisessa on yksinkertainen. Rahasto ostaa luoton pankilta tai muulta asuntolainottajalta, suurella alennuksella, eihän luotolla juuri ole arvoa, velallinen ei siitä selviä. Velallisen kanssa sovitaan uusi maksuohjelma, sellainen josta hän selviää, velkapääomaa alennetaan alkuperäisen ja rahaston lainasta maksaman summan välimaastoon. Tämän sovittelun onnistuminen on olennainen osa liiketoimintaa. Kun asiat on näin saatu kuntoon, luotto myydään jollekin kiinteistökauppojen rahoittajalle. Tuottona rahastolle jää luoton osto- ja myyntihintojen erotus. Onko Nokialla tulevaisuutta? Bears at the door, otsikoi tammikuun puolivälin Economist artikkelinsa Nokian tilanteesta. Nokia on ollut merkittävä itsenä ja alansa uudistaja, mutta entäpä nyt. Sen olisi jälleen uudistuttava, sanoo lehti artikkelissaan. Nokia on edelleen merkittävä kännyköiden valmistaja, mutta se ei ole suunnannäyttäjä. Se on putoamassa kehityksen kelkasta. Kehityksen suunta on laitteista palveluihin ja sillä sektorilla Nokia ei ole johtava tekijä. Laitteita tekemällä ei näytetä suuntaa eikä tehdä tulosta. Vuonna 2007 Nokia osuus toimialan tuloksesta oli 64%, mutta vuonna 2009 enää 32%, eikä Nokia markkina-arvokaan ole kuin neljännes Applen markkina-arvosta.

6 5 Onhan Nokia yrittänyt kehittää monenlaisia palveluja, mutta Symbian pohjaisina ne ovat olleet sotkuisia ja monimutkaisia käyttäjilleen, eivätkä siksi menestyksekkäitä sanoo lehti. Nokia voi silti saavuttaa 300 miljoonan käyttäjän tavoitteensa vuonna 2011 keskittyvällä halpoihin kännyköihin ja kehittyviin maihin, kuten Intiaan. Mutta paljon vaikeampaa sen on päästä takaisin teollisuudenalansa hallitsevaksi yritykseksi. Sitä ei mitata kännykyiden tai käyttäjien määrillä vaan innovatiivisuudella ja kannattavuudella. On se mahdollista, onhan Nokia vuodesta 1865 alkaneen historiansa aikana tehnyt jo muutaman kerran täydellisen uudelleensyntymisen. Siinä lehden arvio Nokiasta ja viesti lukijoilleen. Lehden ilmestymisen jälkeen Nokia on julkistanut viimeisimmän osavuosituloksensa. Sen mukaan suunta on kääntynyt ja tulosta alkaa syntyä myös älykännyköistä. Lyhyehkö artikkeli painottaa omaa viestiään vielä kuvalla, jossa isot pahat karhut uhkaavat pientä kännykkäraukka. Konkurssi Yhdysvalloissa ja Euroopassa Tammikuun puolenvälin Economist pohti Schumpeter kolumnissaan Yhdysvaltojen konkurssilainsäädäntöä ja sen etevyyttä useimpiin Euroopan maiden säädöksiin verrattuna. Yhdysvalloissa on kaksi eri järjestelyä Chapter 11 ja Chapter 7 säädökset. Chapter 7 mukainen järjestely on varsinainen konkurssi. Yrityksen omaisuus realisoidaan ja varat jaetaan velkojille. Chapter 11 mukainen toiminta on uudelleenjärjestely ilman yrityksen lopettamista, eräänlainen velkasaneeraus, joka toimitetaan vauhdikkaasti. Hyvä esimerkki tästä ovat General Motorsin ja Chryslerin uudelleenjärjestelyt. Molemmat olivat alle kahden kuukauden saaneet uuden omistuksen ja toiminta ei keskeytynyt. Konkurssi ei ole Yhdysvalloissa pienemmillekään yrityksille omistajien, yrittäjän uran katkaiseva tapahtuma. Asiat hoidetaan nopeasti ja yritystä kohdellaan lempeästi. Artikkelissa kolumnisti suosittelee Euroopan kaikille maille mallin ottamista Yhdysvalloista ja myös yleisestä konkurssiin suhtautumisesta siellä. Jossakin määrin tähän suuntaan on jo siirryttykin mm. Saksassa, Ranskassa ja Englannissa. Monissa muissa maissa siirtymistä suunnitellaan mm. Pohjois-Afrikassa ja Keski-Idässä. Kiinassa konkurssilainsäädäntö uudistettiin vuonna Yhdysvaltojen Korkein oikeus totesi artikkelin mukaan jo 1934: Bankrupty laws ought to give the honest but unfortunate debtor a new oppportunity in life and a clear field for future effort, unhampered by the pressure and discouragement of pre-existing debt. Suomella ei ole hätää Suomessa on nyt paljon puhetta valtiontalouden ongelmista. Leikata täytyy ja veroja korottaa, jotta valtiontalous pysyisi pinnalla. Economist lehden helmikuun puolenvälin numerossa oli listattu 23 maata niiden valtiontalouden riskin mukaan. Pääosa oli eurooppalaisia maita. Muutama muu merkittävä maa oli mukana muualta maailmasta. Tuolla listalla Kreikka on kärjessä, suurimman riskin maana. Kolmen vankinta maata ovat Ruotsi, Suomi, ja Sveitsi. Hyvältähän tuo Suomen asema näyttää.

7 6 Taulukon laatimisessa käytetyt mittarit ovat muutaman kommentin arvoiset. Ensimmäinen mittari oli valtionbudjetin tasapaino. Miinuspuolella Suomi on siinä mittarissa, mutta ei pahimpien joukossa. Pahimmat miinukset ovat Norjalla, Irlannilla ja Yhdysvalloilla. Toinen mittari oli valtion nettovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen. Taulukossa oli vain kolme maata, jotka olivat saatavapuolella. Valtio oli saamapuolella. Ne maat olivat Norja, Suomi ja Ruotsi. Norjalla rahastoidut öljytulot nostivat sen kaikkein rikkaimmaksi. Pahiten velkaantunut oli Japani, eurooppalaisista maista Italia, Niissä nettovelka ylitti bruttokansantuotteen. Kolmas mittari on laskettu vähentämällä korkotasosta, jota ao. maa joutuu maksamaan, sen odotettu talouden kasvu 2010 ja Maiden sijoitus taulukossa on näiden kolmen mittarin mukainen, suurimman riskin maat kärjessä, vankimmat lopussa. Täydentävä tietona oli neljäs sarake, jossa oli valtionvelan keskimääräinen maturiteettiaika. Siinä Suomen lainat olivat toiseksi lyhimmän maturiteetin mittaisia. Lyhyimmät keskimääräiset ajat lainojen erääntymiseen olivat Unkarilla ja pisimmät Englannilla.

8 7 PARAS TYÖPAIKKA YHDYSVALLOISSA JA SUOMESSA Fortune lehden helmikuun numerossa on listattu Yhdysvaltojen parhaat työpaikat. Suomessa ne listattiin Talouselämän numerossa 4/2010. Molemmat rankkaukset on tehty samalla menetelmällä. Yhdysvalloissa parhaaksi rankattiin SAS. Ruotsalaisesta lentoyhtiöstä ei siis ole kysymys. SAS on 1976 perustettu it-alan ohjelmistoyritys, jonka nykyinen nimi juontaa juurensa sen alkuvaiheen nimeen Statistical Analysis System. Yritys on ohjelmistotalo, jolla toiminnanohjaus on kehittelyn ytimessä. Tiedon louhinta, data mining, on ollut eräs sen alkuperäisiä työkenttiä niin menetelmien kehittämisessä kuin palveluissa.

9 8 Parhaat yritykset lista perustuu laajan kyselyaineiston analyysiin henkilökunnan kokemuksista ja erilliseen yrityskulttuurin analyysiin. SAS tarjoaa henkilökunnalleen erinomaiset työsuhde-edut. Niihin kuuluu, lapsille päiväkoti ja kesäleirit, työntekijöille hyvä sairausvakuutus, ei rajoituksia sairaspäiville, oma terveys- ja hyvinvointikeskus, jossa on 4 omaa lääkäriä ja yhteensä yli 50 työntekijää, kuntokeskus, jossa on myös uimahalli, sauna, biljardisali, parturi- kampaamo, hierontapalvelut ja paljon muita palveluksia ja ohjelmia. Omaa terveys- ja hyvinvointikeskusta yritys perustelee sillä, että sen ylläpito maksaa 4.5 miljoonaa, mutta ilman sitä kustannukset, jotka aiheutuvat työntekijöiden jonotuksesta lääkäriin ja terveyskeskuksiin sekä sairauspoissaoloista olisivat ainakin 5 miljoonaa. Palkassa ei ole valittamista, palkat ovat alan parhaita, mutta mitään erityisiä bonusjärjestelmiä ei ole. Organisaatiokulttuuri on parhaiden yritysten listan arvioinnissa erittäin tärkeä asia. SAS kulttuurissa keskeinen käsite on luottamus ja sen ympärille rakentuu kaikki muu. Eräs mitta yrityskulttuurille ja työtyytyväisyydelle on työvoiman vaihtuvuus. Tässä yrityksessä vuosittainen vaihtuvuus on 2% kun se ohjelmistoalan yrityksissä Yhdysvalloissa on keskimäärin 22%. Lehden kuvat ja haastattelut ovat yrityksen 120 hehtaarin pääkonttorikampukselta, jossa työskentelee 4200 henkeä. Ehkäpä sivupisteissä eivät kaikki pääkonttorin tarjoamat edut ole käytettävissä. Yrityksellä on muualla maailmassa 7000 työntekijää ja sen liikevaihto runsaat 2 mrd USD. Suomessa SAS:lla on noin 120 työntekijää ja liikevaihtoa noin 100 miljoonaan euroa. Suomen SAS sijoittui suomalaisissa arvioinneissa sijalle 11. Suomessa paras työpaikka oli yleisen sarjan kisassa Reaktor, nyt jo kolmatta kertaa peräkkäin. Reaktor on ohjelmistoja kehittävä it-alan yritys, jolla henkilöstöä on 120 henkeä ja liikevaihtoa 14 miljoonaa euroa. Sauna tässäkin yrityksessä on henkilökunnan käytössä, ja pakettiauto. Perusterveydenhuolto ja erikoislääkäri palvelutkin laajalti kuuluvat työsuhteen etuihin, hammaslääkäri ei. Yrityksessä on monenlaisia urheiluun liittyvää harrastustoimintaa, juoksukoulu. hiihtokoulu ja kerhomuotoisena auto-, vene- ja punnerruskerho. Viime vuonna Reaktorin liikevaihto kasvoi niin hyvin, että joulukuulta maksettiin tuplapalkka. Vuosibonus on kaikille samansuuruinen ja sen määrä perustuu vuositulokseen. Henkilökunnan mielestä se on paras mahdollinen, työ on itsenäistä, vastuullista ja arvostettua. Se on saanut myös elämäntavan piirteitä. Henkilökunta on pääasiassa miehiä, tietotekniikan insinöörejä. Yrityksen tasosta kertoo myös se, että toissa vuonna se voitti kisan Euroopan parhaasta työpaikasta ja oli viime vuonna hyvä kakkonen. Sekä Yhdysvaltojen kilpailusta että Suomen kilpailusta kertovissa artikkeleissa oli paljon samaa henkeä. Työ, työtoverit johtaminen ja työpaikan henki ovat olennaisia. Työn on oltava hauskaa ja innostavaa. Työedutkin mainitaan, mutta ne eivät ole

10 9 ratkaisevia. Listoilla näyttävät menestyvän hyvin tietotekniikan yritykset, miksiköhän? Innostava, uutta luova työ? METROPOLI JA ALUEKEHITYS Suomessa on pitkä alueellisen kehittämisen perinne, ns. kehitysaluepolitiikkaa on harjoitettu vuosikymmeniä. Nyt näyttää uusi aika sarastavan. Suomessa on käynnissä kaksi keskenään ristiriitaista kehittämiskeskustelua. Aikaisemmassa ja yhä vallitsevassa aluekehityspuheessa korostetaan maan eri osien tasapainoista kehittämistä. Suomi on pidettävä asuttuna rajojaan myöten. Tämän puheen konkreettisia ilmiöitä ovat valtion laitosten siirrot pois Helsingistä muualle maahan. Hieman nihkeästi nuo siirrot vain toteutuvat. Samaan puheeseen kuuluvat myös erilaiset kehittämisohjelmat ja tukimuodot uusille yrityksille tai vanhojen yritysten uudistamiselle erityisesti maan eteläisimmän osan ulkopuolella. Maataloustuet ovat nekin eräs esimerkki tästä. Kansallisten tukitoimien lisäksi on monenlaisia kehittämisohjelmia ja niiden rahoitusta myös EU tasoisina. Toinen voimistuva keskustelu on metropolien ja keskittymisen merkitystä korostava. Siinä painotetaan metropolien merkitystä kansalliselle kilpailukyvylle innovaatioiden ja uudistumisen moottoreina. Suomen ainoa metropoli voidaan kehittää Helsinkiin, näin väitetään monissa puheenvuoroissa. Vanhankantainen aluepolitiikka on tullut tiensä päähän. Se on rahojen haaskausta. Aikoinaan 1960-luvulla Pekka Kuusi kehitteli ajatuksia, joiden mukaan yhteiskunnan sosiaalinen tasoittaminen on kasvuhakuisen yhteiskuntapolitiikan avain. Alueellinen hajauttaminen on myös kasvun lähde. Nyt ajatukset kulkevat voimistuen päinvastaiseen suuntaan Tiedepolitiikka lehden numerossa 4/2009 on Sami Moision laaja ja lukemisen arvoinen artikkeli tästä aiheesta. Suomessa on hänen mukaansa jo hyväksytty näkemys siitä, että menossa on globaali valtioiden välinen kilpailu, jossa menestymisen perusedellytyksenä on kansakunnan innovatiivisuus, luovuus ja muutoskyky. Aikaisemmin valtioiden välinen kilpailu asemasta maailmassa ratkaistiin sodilla, nyt markkinaosuuksilla globaalissa taloudessa. Talouden kehittäminen on ratkaisevaa tulevaisuudelle. Innovatiivisuus, luovuus ja muutos ovat metropolien ominaisuuksia. Metropolit ovat ympäristö, jossa ne kukoistavat. Niinpä Suomessakin on luovuttava vanhasta aluepolitiikasta ja keskityttävä rakentamaan metropolia. Itse asiassa artikkelin mukaan ajatus Helsingistä Suomen metropolina on jo hyväksytty. Kukaan tai mikään taho ei sitä enää julkisesti ja kovaäänisesti vastusta. Metropolin ja kansallisen kilpailukyvyn välillä nähdään olevan selvä yhteys. Puolueiden välillä ei tässä näytä olevan suurempia näkemyseroja, sanoo Moisio. Moisio kuvaa ajattelun ydintä näin: Metropolisoituminen viittaa käyttämässäni merkityksessä siten poliittiseen prosessiin, jossa siirrytään alueellisesta eheyttämisestä, eriyttämiseen, yhteisöllisyydestä individualismiin, tasapäistämisestä

11 10 kilpailuun, kansallisesta kansanväliseen, primitiivisestä korvesta urbaaniin luovuuteen ja tehokkuuteen sekä valtiovetoisuudesta markkinoihin. Tämän metropolikeskustelun taustalla häämöttää managerialismi, markkinatalouden toimintatapojen ja liikkeenjohdollisen ajattelun leviäminen yrityksistä yhteiskunnan kaikkiin osiin lastentarhoista vanhainkoteihin, maataloudesta museotoimintaan, kouluista ja yliopistoista puhumattakaan. Merkit ovat selvät ja niistä voi lukea lähes päivittäin lehdistä. Suuri on nyt kaunista, syrjäkylät voidaan unohtaa. On vain hyvä, jos väki muuttaa keskuksiin, mitä suurempiin sen parempi. Ilmiön merkkeinä ovat niin valtiollisella kuin kunnallistasollakin voimistuneet tuottavuus ja tehokkuus - puheet ja niiden monesti varsin laimea vastustaminen. Pieniä yksiköitä lakkautetaan ja yhdistellään. Näin käy kouluille, terveyskeskuksille, yliopistoille, kunnille ja lähes kaikelle. Itse asiassa paljon puhuttu Aalto-yliopisto on malliesimerkki. Kolme korkeakoulua yhdistetään, uudelle korkeakoululle annetaan poikkeukselliset suuret varat ja se sattuu sijaitsemaan Helsingissä, tulevassa metropolissa. Mikä on sitten Jyväskylän asema Suomen tulevaisuudessa? Vahva metropoli-ajatus näkee, että Suomeen voi syntyä vain yksi metropoli, Helsinki. Suomi on itse asiassa liian suuri maa näin pienelle kansalle. Väki on keskitettävä pääosin Helsingin metropoliin. Lievemmissä muodoissa puhutaan 5-6 innovaatiokeskittymästä. Tällöin eräissä kaavailuissa Jyväskylä voisi olla mukana Turun, Tampereen ja Oulun lisäksi. Kaikissa metropoli luonnoksissa se ei ole mukana. Muitakin paikkakuntia on väläytelty, sellaisia kuin Kuopio, Hämeenlinna ja Kouvola. Perusajatus näissä on se, että nämä metropolit yhdessä lähiseutujensa kanssa voisivat kattaa maan väestöstä ainakin 80% ja olisivat kukin itsenäisesti kansainvälisiä ja tukisivat toisiaan ja päämetropolia Helsinkiä. Yhden metropolin ajatuksen ja hajautetumman metropoliverkoston ajatusten keskeinen kisa on vielä käymättä. Metropoliajatusta tukevia puheenvuoroja näyttää ilmestyvän jatkuvasti. Helsingin Sanomien pääkirjoitus korosti Helsinkiä Suomen ainoana mahdollisena tulevaisuuden metropolina. Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto sanoi Polemiikki lehden numerossa 1/2010; Kaikkea ei voida jakaa alueiden kesken tasan, vaan kansainvälisessä taloudessa tarvitaan houkuttelevia alueita, joita meillä ovat Helsinki ja Oulu. Sitä kautta lisätään kokonaisuutena Suomen kilpailukykyä. Näistä kasvukeskuksista tämän pitäisi heijastua erilaisen poliittisen uusjaon kautta koko väestölle Talouselämä lehden numerossa 7/2010 Sampa Saralehto otti puheeksi yliopistomme ja sanoi, Professori Osmo Kivisen johtama ryhmä arvioi yliopistojen tuloksellisuutta: Turku ja pääkaupunkiseutu tuottavat tuloksellisinta tiedettä. Toivoisi, että valtiovalta tutkailisi tätä selvitystä jakaessaan varoja yliopistoille ja tutkimukselle. Tarvitaan tiukkaa keskittämistä ja hyvien palkitsemista; rahat pois huonoilta. Metropoliajatuksen voi nähdä myös siinä miten suuren yritykset ja elinkeinoelämää lähellä olevat säätiöt keskittävät tukensa Aaltoyliopistolle. Siihen kiinnitti huomiota myös yliopistojen uuden yhteistyö- ja

12 11 edunvalvonta organisaation Suomen Yliopistot Unifin puheenjohtaja Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen Akatiimi lehden vuoden 2010 ensimmäisessä numerossa. Jyväskylä on jo oman maakuntansa kiistaton taloudellinen keskus. Puolet maakunnan väestä asuu Jyväskylässä ja väkiluku kasvaa. Se kasvaa edelleen. Mutta onko sillä mahdollisuuksia innovatiivisuuden ja luovuuden keskukseksi, kansainväliseksi metropoliksi vai jääkö se vain Helsingin metropolia tukevaksi työvoiman kasvatus- ja koulutuspaikaksi. Onko Jyväskylä itse asemoinut itsensä tässä poliittisessa valtapelissä? Minkä kannan se on ottanut tai ottamassa? Onko yliopisto ottanut kantaa ja luonut linjansa? Onko kummallakaan, Jyväskylällä tai yliopistolla, voimavaroja kansallisen tason tai kansainvälisen tason kisaan Suomessa, jossa korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikka on osa metropolipolitiikaa. Missä ovat kotimaiset ja ulkomaiset tukijat, liittolaiset ja yhteistyökumppanit? Siinäpä on mietittävää pulmaa jyväskyläläisille päättäjille ja muullekin maakunnan väelle. Jos ja kun tuo metropoliajattelu seuraavien eduskuntavaalien jälkeen aivan ilmeisesti saa uusia aiempaa vahvempia äänenpainoja ja toteutusmuotojakin, miten niihin täällä suhtaudutaan ja niihin vastataan? Moisio toteaa kirjoituksensa lopussa: Taloudellinen kilpailija korvaa poliittisen vihollisen kansallista selviämistä koskevassa diskurssissa. Kansallista eheyttä ei enää tarvita kansallisen selviytymisen tärkeänä komponenttina, vaan pikemminkin tarvitaan lisääntyvää erikoistumista, eriytymistä, tehostamista ja keskittämistä. Kansallinen selviytyminen viittaa kykyyn kehittää taloudellista kilpailukykyä ja mekanismeja sen tueksi. Taloudellisten strategioiden luomisessa aineettomat resurssit kuten huippuosaaminen ja attraktiivinen valtiotila muodostuvat keskeisiksi. STRATEGIA KERTOMUKSENA TULEVASTA Tammi-helmikuun Harvard Business Review sisältää uuden näkemyksen strategiasta. Esittäjä on Michael G Jakobides London Business Schoolin professorikunnasta. Hän uransa aikaisempia yliopistoja ovat olleet Harvard, Wharton ja Columbia. Vierailuja hänellä on yliopistoihin ympäri maailman. Hänen kursseillaan ovat suomalaisetkin yritysjohtajat olleet mukana, ainakin YLEn hän mainitsee. Artikkelissaan Strategy Tools for a Shifting Landscape hän ehdottaa strategioiden ajattelemista tarinoina tai näytelmäkäsikirjoituksina. Se merkitsee sukeltamista syvemmälle kilpailukentän muutokseen ja muutoksen syihin, sen eri osapuolten ajatteluun ja oman organisaation syvempään tarkasteluun, toiminnan motiiveja myöten.

13 12 Miksi ja mihin tällaista uutta ajattelua tarvitaan. Syitä näyttää artikkelin kirjoittajan mukaan olevan kahdenlaisia. Ensiksikin kilpailun kenttä muuttuu jatkuvasti ja nopeasti. Sitä muuttavat vauhdilla monet tekijät, sellaiset kuin globalisaatio, teknologia, säätely, asiakaskunnan muutos ja asiakkaiden ajattelun muutos, ympäristökysymykset ja monet muutkin. Muutoksesta johtuen ei enää riitä, että strategioita mietitään ja tehdään aina joskus hyvin ja huolellisesti, niitä täytyy päivittää ja niitä täytyy elää jatkuvasti. Perinteiset ajattelutavat olivat ne sitten Porterin viisi kilpailuvoimaa tai Kimin ja Mauborgnen sinisen meren strategia tai Hamelin ja Prahaladin ydinpätevyys tai vain omaa visiointia ovat liian staattisia nykyiseen maailmanmenoon, maailma muuttuu vauhdilla. Vielä pahempaa on sen unohtaminen, että muut osapuolet kilpailun kentällä ovat ajattelevia, oppivia ja juonikkaita toimijoita. Omassa organisaatiossa strategia ja strategiset ajatukset menevät myös paremmin perille ja kiinnostavat paremmin, kun ne ovat kertomuksen muodossa, kertomuksen, joka on kuin näytelmän käsikirjoitus ja he itse tärkeissä rooleissa näytelmässä. Tämä tapa tehdä ja toteuttaa strategiaa on työläs. Sen hyvät puolet ovat siinä, että se sitoo toimijat ja toimijoiden ajattelun strategisiin kysymyksiin, niin markkinoiden, kilpailun kuin kilpailijoiden seurannassa. Kaikille on osansa kertomuksessa ja kertomuksen toteutumista seurataan jatkuvasti, kirjoitetaan uusiksi jatkuvasti. Lähtökohtana on oman toiminnan ymmärtäminen, ansaintalogiikkaa, motiiveja, toimintatapoja ja kulttuuria myöten. Miksi tässä rehkitään, mikä on näytelmän juoni, ketkä ovat näytelmän hyvikset ja pahikset ja mitkä heidän motiivinsa, mistä se raha oikein syntyy. Tämä merkitsee sitä, että oman toiminnan ymmärtämisen lisäksi olennaista on nähdä toiminnan kentän muuttuminen ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta, sellaisten kuin esimerkiksi nuorten ikäluokkien pienentyminen ja vanhojen kasvaminen. Toiminnan kentän oman sisäisen logiikan ymmärtämisen lisäksi muiden kentän toimijoiden ajattelun, motiivien, keskinäisten yhteyksien ja ansainnan logiikan tutkiminen on tarpeen. Oman organisaation tulevaisuuden kertomuksen tai käsikirjoituksen laatiminen voi edellyttää koko toimialan tai toiminnan kentän tulevaisuuden käsikirjoituksen hahmottelua. Kertomus tai käsikirjoitus on helpommin tajuttavissa kuin strategiakielellä laadittu abstrakti kaavioiden ja numeeristen taulukoiden suunnitelma. Kertomuksen muotoinen strategia saa ehkäpä organisaation väen paremmin oivaltamaan mistä on kysymys, seuraamaan miten kertomus muuttuu todeksi ja ehkäpä myös paremmin mukaan tekemään siitä totta.

14 13 ALLIANSSIN TOIMINNAN ARVIOINTI Harvard Business Review lehden tammi-helmikuun numerossa oli kiintoisa artikkeli myös allianssien toiminnan arvioinnista. Esimerkkinä oli kahden ison lääkealan yrityksen kehittämä balance-scorecard -arviointitapa. Mallia voi hyvin kehitellä monenlaisen muun yhteistyön arviointiin ja syytä olisi. Yrityksiä ei yhteistyökumppaneiden tarvitse olla eikä välttämättä tarvitse puhua allianssista. Kuntaliitokset luovat uudenlaisia kokonaisuuksia, joissa olisi hyvä katsoa asioiden etenemistä hieman laajemmin kuin yksittäisten tavoitteiden kannalta, siis rahan

15 14 kannalta. Edellä kuvattu uudenlainen strategiointi voisi myös antaa luontevaa perustaa uudenlaiselle arvioinnille, vaikkapa balanced scorecard muotoiselle. Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopistojen yhteistyö on nimeltään jo allianssi. Niinpä voisi olla hyvä katsoa miten tasapainotetun mittariston malli soveltuisi tähän yhteistyöhön. Arviointi on mahdollista ja tarpeen vain, jos yhteistyöllä on tavoitteita ja jos ne oikein todella pyritään toteuttamaan. Tasapainotetun mittariston näkökulmina voisivat olla yliopistojen tehtävät opetus, tutkimus ja yhteiskunta sekä talous. Näiden lisäksi on varmaan tarpeen erikseen mitata tai allianssin sisäisiä prosesseja eli yhteistyön sujuvuutta. Jokaista näkökulmaa on syytä täsmentää teemoittelemalla ja asettamalla teemakohtaisia tavoitteita. Lisäksi varmaan tarvitaan jokaisen teeman kohdalla joku viite keinoista, joilla tavoitteisiin erityisesti pyritään. Näinhän se menisi ihan oppikirjamaisesti. Lehden artikkelissa havainnollistettiin erään näkökulman, yritysten välisen yhteistyön näkökulmaa seuraavalla sivulla olevalla kaaviolla. Siinä on yhteistyölle asetettu neljä tavoitetta. Niiden alapuolella on odotetut yhteiset hyödyt. Lisäksi tarvitaan seuraavan eli kolmannen lokeriston mittarit, jotta tiedetään miten asiat etenevät. Alimmassa lokerossa ovat aloitteet, joilla tavoitteisiin pääsemistä tuetaan. Tästä esimerkistä voisi kehitellä helpostikin variaatioita moniin yhteistyösuhteisiin. Yliopistojen väliseen yhteistyöhön siinä on jo valmis lähtökohta. Muutamia lokeroita pitäisi kyllä uudelleen, mutta ylimmän rivin tavoitteet voisivat kelvata lähes sellaisenaan. Hyvin jaksoivat isojakin ihmisiä vetää

16 15

17 16 SOSIAALINEN MEDIA VERKOTTAJANA JA YRITYSTOIMINTANA Economist lehden helmikuun alun numerossa on laaja ja hyvin monipuolinen katsaus sosiaaliseen mediaan. Se alkaa Davosin World Economic Forumista ja sen kokeiluvaiheessa olevasta verkkoversiosta World Electronic Community, jossa on 5000 valikoitua jäsentä. Se päättyy arvioon: This special report has argued that social networks have already done much to achieve that goal (make it easier for people to collaborate with each other). They have created trusted online venues where people can meet up using their real identities. They have provided firms with new ways to reach customers and those who influence them. They have reduced friction in the labour market by allowing employers and prospective employees to connect more easily than ever before. And they have speeded up the flow of information within companies. All of these are impressive achievements. But arguably the most important contribution that the sites have made is to offer a free and immensely powerful set of communication and collaboration tools to everyone on Earth who has access to a broadband internet connection. This democratisation of technology is driving the socialization of the web and fundamentally changing the way that people interact with each other, as well as with businesses and governments. Katsauksessa esitetään lukuisia esimerkkejä tästä menossa olevasta kehityksestä. Mielenkiintoisia yksittäisiä palasia ovat seuraavat. Numeeriset tiedot kertovat huimista määristä ja kasvusta. Facebookilla on jo 350 miljoonaan käyttäjää. Niiden mukaan laskettuna se olisi valtakuntana maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Intian jälkeen. Joka päivä sen sivuille tulee yli 55 miljoonaa statuksen päivitystä ja viikoittain 3.5 miljardia tiedon sirua välittyy käyttäjien kesken. Kaikkien sosiaalisten verkostojen yhteinen käyttäjämäärä oli viime lokakuussa jo 800 miljoonaa. Jo vuoden ajan, viime vuoden helmikuusta lähtien, ihmiset ovat käyttäneet enemmän aikaa sosiaalisen median parissa kuin sähköpostin parissa. Pelkistä verkostoista Facebook ja muut sen kaltaiset verkostot ovat kehittyneet paljon enemmän mahdollisuuksia tarjoaviksi niin henkilökäyttäjille kuin myös yrityksille. Näihin kuuluu mm. samanlaisista asioista kiinnostuneiden ihmisten välisten yhteyksien rakentamisen helpottuminen, ihmisten auttaminen löytämään muita. Yrityskohtaiset sosiaalisen media verkostot ovat jo myös mahdollisia. Niihin on jo mahdollista rakentaa tarvittavat turvajärjestelyt. Verkostoidentiteetillä liikkuminen verkoston ulkopuolella toisissa verkostoissa ja peleissä on toinen tärkeä uudistus. Kuitenkin monenlaisia ongelmia, erityisesti turvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyviä, on noussut esiin. Mahdollisuuksien maailmaa artikkeli havainnollistaa näin.

18 17 Yrityksinä Facebook ja muut sosiaalisen median verkostot ovat nopealla kasvullaan luoneet paljon odotuksia myös sijoituskohteina ja liiketoiminnan työvälineinä. Ne tarjoavat jo mahdollisuuden kontaktiin äärettömän suurten mahdollisten asiakasjoukkojen kanssa. Nyt niiden täytyy pystyä vastaamaan investoijien odotuksiin. Se on onnistunut toistaiseksi heikosti. MySpace vaihtoi viime vuonna johtoaan ja erotti lähes puolet henkilökunnastaan. Siltikin suuria mahdollisuuksia nähdään verkostoista luontevina markkinoinnin ja mainonnan välineinä. Toistaiseksi ne eivät ole realisoituneet erityisen hyvin. Viime vuonna sosiaalisen media ilmoitustulot kasvoivat vain 4% ja olivat 2,2 mrd USD. Sen lisäksi tai osana käytetään myös kilpailuja, pelejä yms.. Verkostoissa kaupataan myös nettisivujen yksilöllistämispalveluja ja välineitä, pelejä, virtuaalisia tavaroita, jopa virtuaalisia poikaystäviä, eikä yhteen tarvitse tyytyä ja tietenkin mahdollisuuksia pelata mitä mielikuvituksellisimpia pelejä. Pelikauppa ja pelaaminen sosiaalisen median verkostoissa kasvaa nopeasti. Se on juuri nyt olennaisin uuden liiketoiminnan alue. Yhdysvalloissa pelien liikevaihdon ennustetaan nousevan vuonna 2012 aina 2,2 mrd USD tasolle. Artikkelissa on lisäksi esimerkkejä pientenkin yritysten onnistuneesta luovasta tavasta käyttää sosiaalista mediaa paikallisessa markkinoinnissaan. Verkostojen luotettavuus markkinoinnissa ei ole enää aivan huono. Seuraava kuvio kertoo jotakin tästä puolesta.

19 18 Toinen kenttä on yrityskohtaisten järjestelmien uutuuksina tarjoamat mahdollisuudet yritysten sisäisen viestinnän ja erityisesti yrityskulttuuriin kehittämisessä. Kovin paljon eivät yritykset ole tästä mahdollisuudesta ainakaan vielä innostuneet. Laskelmien mukaan sosiaalisen median käyttö henkilökohtaisiin asioihin työaikana merkitsee maksaa Englannissa 2,3 mrd USD vuodessa. Toisessa tutkimuksessa on Yhdysvalloissa laskettu, että Facebookin käytöstä luopuminen työaikana lisäisi työn tuottavuutta 1,5%. Tällaisia laskelmia laaditaan uutterasti. Monessa paikassa työntekijöillä on käytössään paremmat sovellutukset kuin heidän työnantajillaan tai ainakin pääsy sellaisten käyttöön. Esimerkkeinä verkkojen tulevista arkisen elämän palveluksista artikkelissa esitetään seuraavankaltaisia. Lähdet autollasi ystäväsi luo. Pyydät navigaattorilta tiedot sen hetken parhaasta ajoreitistä. Reitin kertomisen lisäksi navigaattori automaattisesti

20 19 ilmoittaa ystävällesi, että olet jo matkalla. Toinen esimerkki: Keskustelet verkossa ystäviesi kanssa jostakin pitämästänne televisiosarjasta. Digiboksi huomaat tämän ja nauhoittaa asianomaisen sarjan seuraavan lähetyksen. Verkostojen ja laitteiden luomat uudet mahdollisuudet tiedon hankkimiseen ja viihteeseen ovat tuoneet myös paljon huolestuneita näkemyksiä ja kannanottoja lukemisen tulevaisuudesta. Fortune lehdessä oli helmikuussa laaja useiden asiantuntijoiden näkemyksiä peilaava artikkeli lukemisen, lehtien ja kirjojen kuolemasta. Eniten huomiota herätti näköjään Applen uusi ipad Tablet. Se nähdään merkkinä ja mallina siitä mitä on tulossa. Tämän hetken ennusteet sen kaltaisen laitteiden myynnille vuonna 2015 on noin 60 miljoonaan kappaletta vuodessa. Sillä voi lukea kirjoja, sillä voi seikkailla netissä, katsella videoita. Se on todella monitoimilaite. Apple on ilmoittanut, että kirjakustantajat voivat periä hinnan IPadille välityksellä luettavista kirjoista. Ipadin kaltaiset laitteet voisivat tarjota vanhalle printtimedialle pehmeän siirtymisen mahdollisuuden digiaikaan. Perusajats on näyttää olevan se, että eivät kirjat tai lehdet kuole, ne muuttuvat digiajassa ja syntyy uusia monien nykyisten sovellutusten yhdistelmiä. Eräs mielipide artikkelissa kertoi tulevaisuuden lukemisesta näin: Reading will prevail in wholly different form. It will become embedded into screens that are full of moving images like subtitles in a movie, where you re reading an watching at the same time. Media is changing. As they get smashed up with other media, newer forms are born. Right now digital magazines are in the same phase that cinema was when it started out just recording plays. (Kevin Kelly) Mainostajia Tablet tyyppiset välineet voivat houkutella koko näytön kokoisilla mainoksilla television tapaan. Olennaisinta on kuitenkin, että erilaiset sisällöntuottajat kirjojen kustantajat, lehtien julkaisijat ja muut nykyisin painetun aineiston tuottajat pystyvät herättämään lukijoiden uteliaisuuden ja kiinnostuksen uuteen lukemisen tapaan. Siinä on melkoinen haaste, koko alan liiketoiminnan idea on luotava uudeksi. ARVOT, YHTEISÖLLISYYS, HENKISYYS JA HENGELLISYYS Yhteiset arvot, yhteisöllisyys, keskinäinen luottamus, selkeä kulttuuri ovat sanoja, joilla pyritään kertomaan jotakin organisaatiosta. Niillä on kaikilla positiivinen kaiku. Ne kertovat niin organisaatiosta, kuin sen toiminnasta ja siellä työskentelevistä ihmisistä. Ne ovat myös sanoja, jotka liittyvät organisaation johtamiseen. Luettelon sanoja liitetään positiivisina organisaatiossa työskentelevien keskinäisiin suhteisiin ja aivan samoin suhteisiin organisaatiosta ulospäin suuntautuviin suhteisiin. Ne liittyvät yrityksen toiminnan ja tuloksen tavoitteluun, tässäkin positiivisina ja tärkeinä. Näin monissa johtamisopeissa ja strategioissa vakuutetaan. Tällainen monien oppien ja tutkijoiden hyväksymä tutulta ja positiiviselta kuulostava asioiden tilan hahmotus ja

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 21.11.2008 (Liite 2) Suomen Saappaanheitoliitto ry Faktoja perustettu 1992 1.1.2008 aktiiviheittäjiä 1393 1.1.2008 jäsenmaksun maksaneita seuroja 31 1.1.2008

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti JOHTAJUUDEN HAASTEET Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi 3.11.2011 Pauli Juuti SISÄLLYS Kompleksinen, postmoderni maailma Johtamisen täytyy olla samanaikaisesti useita asioita Miten

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Kunnioitettu opettajani, professori Seppo Hölötä piti virkaanastujaisesitelmänsä aiheesta Yliopisto menneisyyden ja tulevaisuuden välissä. Näissä avaussanoissani

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella

Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Strategiset kyvykkyydet robotiikan aikakaudella Paula Kilpinen, Toimitusjohtaja, HRM Partners, Tutkijatohtori, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos CEOs top concerns Improving organizational

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Malleja verkostojen rakentamisesta

Malleja verkostojen rakentamisesta Tieke Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Malleja verkostojen rakentamisesta Antti Larsio, teknologiajohtaja Esityksen sisältö Pelikenttä Win-Win-Win Ansaintalogiikka Verkostot Pelikenttä YHTEISKUNTAJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI Alma Media -esittely osakesäästäjille 8.12.2016 Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen 1 Alma Media tänään: kestävää mediaa ja digitaalisia palveluita

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2. Avaan Suomen alueellisen

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kirjan kuviot & taulukot

Kirjan kuviot & taulukot Kirjan kuviot & taulukot Kuvio 1 IMD:n kilpailukykyindeksin rakenne. Indeksi kostuu 4:stä ala- ja :stä ala-alaindeksistä. Lähde: IMD (14). IMD:n kokonaisindeksi Taloudellinen menestys Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot