PERTIN JA MUIDEN LUKEMAA JA KOKEMAA TALVELLA 2010 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA, KUVIA JA RAPORTTEJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERTIN JA MUIDEN LUKEMAA JA KOKEMAA TALVELLA 2010 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA, KUVIA JA RAPORTTEJA"

Transkriptio

1 Strategiklubi ry PERTIN JA MUIDEN LUKEMAA JA KOKEMAA TALVELLA 2010 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA, KUVIA JA RAPORTTEJA Joulun pakkasia voi välillä mennä pakoon Lainion lumikylän ihastuttavaan ravintolaan, kohta lounas saapuu (Pirjo joulukuussa 2010) Jäsenkirje 1/2010

2

3 2 SISÄLLYS 1 LUMINEN TALVI, TÄYNNÄ HAASTEITA 2 VIESTEJÄ MAAILMALTA 3 Asuntoluottokriisin uhrien pelastaja 3 Onko Nokialla tulevaisuutta? 3 Konkurssi Yhdysvalloissa ja Euroopassa 4 Suomella ei ole hätää 4 PARAS TYÖPAIKKA YHDYSVALLOISSA JA EUROOPASSA 6 METROPOLI JA ALUEKEHITYS 7 STRATEGIA KERTOMUKSENA TULEVASTA 10 ALLIANSSIN TOIMINNAN ARVIOINTI 12 SOSIAALINEN MEDIA VERKOTTAJANA JA YRITYSTOIMINTANA 14 ARVOT, YHTEISÖLLISYYS, HENKISYYS JA HENGELLISYYS 17 EETTISYYS KILPAILUETUNA 20 PIENI SUOMI SUURESSA MAAILMASSA 21 SUOTUISAT YRITYSYMPÄRISTÖT 23 JSBE-TUTKIMUSSEMINAARISSA KESKUSTELTIIN ETNOGRAFIASTA MARKKINOINTI- JA KULUTUSTUTKIMUKSESSA 35 KUVIEN KERTOMAA 36 STRATEGIKLUBIN YHTEYSTIEDOT

4 3 LUMINEN TALVI, TÄYNNÄ HAASTEITA Tämän julkaisun, Pertin lukemaa talvella 2010, raportointikausi joulukuusta helmikuuhun 2010 oli todella talvinen, poikkeuksellisen talvinen tähän meidän maailmanaikaamme. Juuri tänään se näyttää loppuvan. Räystäät tippuvat ja uutisten mukaan myös lumenluojat katoilta. Strategiklubin toiminnassa tämä aika vuotta on yhden merkittävän tapahtuman aika ja paikka. Se tapahtuma on ollut vuotuinen tanssiaisiltamme. Yliopiston vanhan juhlasalin restaurointi oli edelleen kesken tammi-helmikuussa, joten sinne emme kaavailtua tammikuun tilaisuutta voineet järjestää. Sen korvasi tänä vuonna osallistuminen syöpäjärjestöjen hyväntekeväisyysiltaan Primuksessa Strategiklubilla on tiiviit suhteet Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekuntaan. Tiedekunnan dekaani on klubin hallituksen jäsen ja klubilla on yhteistyösopimus tiedekunnan kanssa. Yliopistojen juridinen asema muuttui vuoden alussa. Niistä tuli itsenäisempiä niin talouden kuin toiminnan suhteen. Mitä Jyväskylän yliopiston uusi taloudellinen ja hallinnollinen asema ja sen uusi strategia ja organisaatio vaikuttavat Strategiklubin ja tiedekunnan yhteistyöhön on tämän kevään yhteisten keskustelujen asiaa. Parhaassa tapauksessa keskustelut voivat luoda uusia mahdollisuuksia monenlaiselle yhteistyölle ja uutta virtaan molempien osapuolten omalle toiminnalle. Avautuvia kenttiä voi olla tiedekunnan ja yritysten yhteistyössä, uudenalaisten opetuksen ja opiskelun muotojen ja mahdollisuuksien kehittämisessä ja monilla yliopiston yhteiskunnallisilla toiminnan kentillä mm. alumnityössä. Strategiklubin puolella yhteistyö voi tukea klubin elinikäisen oppimisen ja henkisen kasvun sekä käytännön ja tieteen yhdistämisen tavoitetta. Molemmille voi olla vain myönteistä, jos verkostot tihenevät, keskustelu aktivoituu, kirkastuu ja nousee aivan uudelle älyn ja ajattelun tasolle. Puhdasta lunta on lupa syödä

5 4 VIESTEJÄ MAAILMALTA Asuntoluottokriisin uhrien pelastaja Lewis Ranieri oli eräs keskeisiä henkilöitä, kun Yhdysvaltain finanssipiireissä luotiin uusia tuotteita 1980-luvulta lähtien. Hänen luomuksiaan oli myös kiinteistövakuuden omaavat arvopaperit. Niistä jatkojalostettiin vuosien mittaa monenlaisia vaikeasti ymmärrettäviä finanssimarkkinoiden tuotteita. Yhdysvaltain asuntoluottokriisi on eräs seuraus tästä kehittelystä. Asuntojen hankkiminen tuli mahdolliseksi yhä useammille. Asuntojen hintojen nousu antoi mahdollisuuden kasvattaa velkaa. Kunnes sitten kupla puhkesi ja finanssikriisi iski. Asuntojen hinnat laskivat ja perheiden maksukyky heikkeni työpaikan menetyksen tai tulojen pienenemisen vuoksi. Laina jäi hoitamatta. Talon myyntikään ei asiaa ratkaissut, markkinoita ei ollut tai ainakaan sieltä ei saanut velat kattavaa hintaa. Lewis Ranieri kertoo Fortune lehden tammikuun alkupuolen numeron haastattelussa kuinka hän on nyt kehittänyt tavan auttaa näitä onnettomia velallisia. Hän on luonut yli 800 miljoonan dollarin rahaston, Selene Residential Mortgage Opportunity Fund. Varoja ovat siihen sijoittaneet monet säätiöt ja rahastot, mm. eläkerahastot. Perusajatus velallisten pelastamisessa on yksinkertainen. Rahasto ostaa luoton pankilta tai muulta asuntolainottajalta, suurella alennuksella, eihän luotolla juuri ole arvoa, velallinen ei siitä selviä. Velallisen kanssa sovitaan uusi maksuohjelma, sellainen josta hän selviää, velkapääomaa alennetaan alkuperäisen ja rahaston lainasta maksaman summan välimaastoon. Tämän sovittelun onnistuminen on olennainen osa liiketoimintaa. Kun asiat on näin saatu kuntoon, luotto myydään jollekin kiinteistökauppojen rahoittajalle. Tuottona rahastolle jää luoton osto- ja myyntihintojen erotus. Onko Nokialla tulevaisuutta? Bears at the door, otsikoi tammikuun puolivälin Economist artikkelinsa Nokian tilanteesta. Nokia on ollut merkittävä itsenä ja alansa uudistaja, mutta entäpä nyt. Sen olisi jälleen uudistuttava, sanoo lehti artikkelissaan. Nokia on edelleen merkittävä kännyköiden valmistaja, mutta se ei ole suunnannäyttäjä. Se on putoamassa kehityksen kelkasta. Kehityksen suunta on laitteista palveluihin ja sillä sektorilla Nokia ei ole johtava tekijä. Laitteita tekemällä ei näytetä suuntaa eikä tehdä tulosta. Vuonna 2007 Nokia osuus toimialan tuloksesta oli 64%, mutta vuonna 2009 enää 32%, eikä Nokia markkina-arvokaan ole kuin neljännes Applen markkina-arvosta.

6 5 Onhan Nokia yrittänyt kehittää monenlaisia palveluja, mutta Symbian pohjaisina ne ovat olleet sotkuisia ja monimutkaisia käyttäjilleen, eivätkä siksi menestyksekkäitä sanoo lehti. Nokia voi silti saavuttaa 300 miljoonan käyttäjän tavoitteensa vuonna 2011 keskittyvällä halpoihin kännyköihin ja kehittyviin maihin, kuten Intiaan. Mutta paljon vaikeampaa sen on päästä takaisin teollisuudenalansa hallitsevaksi yritykseksi. Sitä ei mitata kännykyiden tai käyttäjien määrillä vaan innovatiivisuudella ja kannattavuudella. On se mahdollista, onhan Nokia vuodesta 1865 alkaneen historiansa aikana tehnyt jo muutaman kerran täydellisen uudelleensyntymisen. Siinä lehden arvio Nokiasta ja viesti lukijoilleen. Lehden ilmestymisen jälkeen Nokia on julkistanut viimeisimmän osavuosituloksensa. Sen mukaan suunta on kääntynyt ja tulosta alkaa syntyä myös älykännyköistä. Lyhyehkö artikkeli painottaa omaa viestiään vielä kuvalla, jossa isot pahat karhut uhkaavat pientä kännykkäraukka. Konkurssi Yhdysvalloissa ja Euroopassa Tammikuun puolenvälin Economist pohti Schumpeter kolumnissaan Yhdysvaltojen konkurssilainsäädäntöä ja sen etevyyttä useimpiin Euroopan maiden säädöksiin verrattuna. Yhdysvalloissa on kaksi eri järjestelyä Chapter 11 ja Chapter 7 säädökset. Chapter 7 mukainen järjestely on varsinainen konkurssi. Yrityksen omaisuus realisoidaan ja varat jaetaan velkojille. Chapter 11 mukainen toiminta on uudelleenjärjestely ilman yrityksen lopettamista, eräänlainen velkasaneeraus, joka toimitetaan vauhdikkaasti. Hyvä esimerkki tästä ovat General Motorsin ja Chryslerin uudelleenjärjestelyt. Molemmat olivat alle kahden kuukauden saaneet uuden omistuksen ja toiminta ei keskeytynyt. Konkurssi ei ole Yhdysvalloissa pienemmillekään yrityksille omistajien, yrittäjän uran katkaiseva tapahtuma. Asiat hoidetaan nopeasti ja yritystä kohdellaan lempeästi. Artikkelissa kolumnisti suosittelee Euroopan kaikille maille mallin ottamista Yhdysvalloista ja myös yleisestä konkurssiin suhtautumisesta siellä. Jossakin määrin tähän suuntaan on jo siirryttykin mm. Saksassa, Ranskassa ja Englannissa. Monissa muissa maissa siirtymistä suunnitellaan mm. Pohjois-Afrikassa ja Keski-Idässä. Kiinassa konkurssilainsäädäntö uudistettiin vuonna Yhdysvaltojen Korkein oikeus totesi artikkelin mukaan jo 1934: Bankrupty laws ought to give the honest but unfortunate debtor a new oppportunity in life and a clear field for future effort, unhampered by the pressure and discouragement of pre-existing debt. Suomella ei ole hätää Suomessa on nyt paljon puhetta valtiontalouden ongelmista. Leikata täytyy ja veroja korottaa, jotta valtiontalous pysyisi pinnalla. Economist lehden helmikuun puolenvälin numerossa oli listattu 23 maata niiden valtiontalouden riskin mukaan. Pääosa oli eurooppalaisia maita. Muutama muu merkittävä maa oli mukana muualta maailmasta. Tuolla listalla Kreikka on kärjessä, suurimman riskin maana. Kolmen vankinta maata ovat Ruotsi, Suomi, ja Sveitsi. Hyvältähän tuo Suomen asema näyttää.

7 6 Taulukon laatimisessa käytetyt mittarit ovat muutaman kommentin arvoiset. Ensimmäinen mittari oli valtionbudjetin tasapaino. Miinuspuolella Suomi on siinä mittarissa, mutta ei pahimpien joukossa. Pahimmat miinukset ovat Norjalla, Irlannilla ja Yhdysvalloilla. Toinen mittari oli valtion nettovelka suhteessa bruttokansantuotteeseen. Taulukossa oli vain kolme maata, jotka olivat saatavapuolella. Valtio oli saamapuolella. Ne maat olivat Norja, Suomi ja Ruotsi. Norjalla rahastoidut öljytulot nostivat sen kaikkein rikkaimmaksi. Pahiten velkaantunut oli Japani, eurooppalaisista maista Italia, Niissä nettovelka ylitti bruttokansantuotteen. Kolmas mittari on laskettu vähentämällä korkotasosta, jota ao. maa joutuu maksamaan, sen odotettu talouden kasvu 2010 ja Maiden sijoitus taulukossa on näiden kolmen mittarin mukainen, suurimman riskin maat kärjessä, vankimmat lopussa. Täydentävä tietona oli neljäs sarake, jossa oli valtionvelan keskimääräinen maturiteettiaika. Siinä Suomen lainat olivat toiseksi lyhimmän maturiteetin mittaisia. Lyhyimmät keskimääräiset ajat lainojen erääntymiseen olivat Unkarilla ja pisimmät Englannilla.

8 7 PARAS TYÖPAIKKA YHDYSVALLOISSA JA SUOMESSA Fortune lehden helmikuun numerossa on listattu Yhdysvaltojen parhaat työpaikat. Suomessa ne listattiin Talouselämän numerossa 4/2010. Molemmat rankkaukset on tehty samalla menetelmällä. Yhdysvalloissa parhaaksi rankattiin SAS. Ruotsalaisesta lentoyhtiöstä ei siis ole kysymys. SAS on 1976 perustettu it-alan ohjelmistoyritys, jonka nykyinen nimi juontaa juurensa sen alkuvaiheen nimeen Statistical Analysis System. Yritys on ohjelmistotalo, jolla toiminnanohjaus on kehittelyn ytimessä. Tiedon louhinta, data mining, on ollut eräs sen alkuperäisiä työkenttiä niin menetelmien kehittämisessä kuin palveluissa.

9 8 Parhaat yritykset lista perustuu laajan kyselyaineiston analyysiin henkilökunnan kokemuksista ja erilliseen yrityskulttuurin analyysiin. SAS tarjoaa henkilökunnalleen erinomaiset työsuhde-edut. Niihin kuuluu, lapsille päiväkoti ja kesäleirit, työntekijöille hyvä sairausvakuutus, ei rajoituksia sairaspäiville, oma terveys- ja hyvinvointikeskus, jossa on 4 omaa lääkäriä ja yhteensä yli 50 työntekijää, kuntokeskus, jossa on myös uimahalli, sauna, biljardisali, parturi- kampaamo, hierontapalvelut ja paljon muita palveluksia ja ohjelmia. Omaa terveys- ja hyvinvointikeskusta yritys perustelee sillä, että sen ylläpito maksaa 4.5 miljoonaa, mutta ilman sitä kustannukset, jotka aiheutuvat työntekijöiden jonotuksesta lääkäriin ja terveyskeskuksiin sekä sairauspoissaoloista olisivat ainakin 5 miljoonaa. Palkassa ei ole valittamista, palkat ovat alan parhaita, mutta mitään erityisiä bonusjärjestelmiä ei ole. Organisaatiokulttuuri on parhaiden yritysten listan arvioinnissa erittäin tärkeä asia. SAS kulttuurissa keskeinen käsite on luottamus ja sen ympärille rakentuu kaikki muu. Eräs mitta yrityskulttuurille ja työtyytyväisyydelle on työvoiman vaihtuvuus. Tässä yrityksessä vuosittainen vaihtuvuus on 2% kun se ohjelmistoalan yrityksissä Yhdysvalloissa on keskimäärin 22%. Lehden kuvat ja haastattelut ovat yrityksen 120 hehtaarin pääkonttorikampukselta, jossa työskentelee 4200 henkeä. Ehkäpä sivupisteissä eivät kaikki pääkonttorin tarjoamat edut ole käytettävissä. Yrityksellä on muualla maailmassa 7000 työntekijää ja sen liikevaihto runsaat 2 mrd USD. Suomessa SAS:lla on noin 120 työntekijää ja liikevaihtoa noin 100 miljoonaan euroa. Suomen SAS sijoittui suomalaisissa arvioinneissa sijalle 11. Suomessa paras työpaikka oli yleisen sarjan kisassa Reaktor, nyt jo kolmatta kertaa peräkkäin. Reaktor on ohjelmistoja kehittävä it-alan yritys, jolla henkilöstöä on 120 henkeä ja liikevaihtoa 14 miljoonaa euroa. Sauna tässäkin yrityksessä on henkilökunnan käytössä, ja pakettiauto. Perusterveydenhuolto ja erikoislääkäri palvelutkin laajalti kuuluvat työsuhteen etuihin, hammaslääkäri ei. Yrityksessä on monenlaisia urheiluun liittyvää harrastustoimintaa, juoksukoulu. hiihtokoulu ja kerhomuotoisena auto-, vene- ja punnerruskerho. Viime vuonna Reaktorin liikevaihto kasvoi niin hyvin, että joulukuulta maksettiin tuplapalkka. Vuosibonus on kaikille samansuuruinen ja sen määrä perustuu vuositulokseen. Henkilökunnan mielestä se on paras mahdollinen, työ on itsenäistä, vastuullista ja arvostettua. Se on saanut myös elämäntavan piirteitä. Henkilökunta on pääasiassa miehiä, tietotekniikan insinöörejä. Yrityksen tasosta kertoo myös se, että toissa vuonna se voitti kisan Euroopan parhaasta työpaikasta ja oli viime vuonna hyvä kakkonen. Sekä Yhdysvaltojen kilpailusta että Suomen kilpailusta kertovissa artikkeleissa oli paljon samaa henkeä. Työ, työtoverit johtaminen ja työpaikan henki ovat olennaisia. Työn on oltava hauskaa ja innostavaa. Työedutkin mainitaan, mutta ne eivät ole

10 9 ratkaisevia. Listoilla näyttävät menestyvän hyvin tietotekniikan yritykset, miksiköhän? Innostava, uutta luova työ? METROPOLI JA ALUEKEHITYS Suomessa on pitkä alueellisen kehittämisen perinne, ns. kehitysaluepolitiikkaa on harjoitettu vuosikymmeniä. Nyt näyttää uusi aika sarastavan. Suomessa on käynnissä kaksi keskenään ristiriitaista kehittämiskeskustelua. Aikaisemmassa ja yhä vallitsevassa aluekehityspuheessa korostetaan maan eri osien tasapainoista kehittämistä. Suomi on pidettävä asuttuna rajojaan myöten. Tämän puheen konkreettisia ilmiöitä ovat valtion laitosten siirrot pois Helsingistä muualle maahan. Hieman nihkeästi nuo siirrot vain toteutuvat. Samaan puheeseen kuuluvat myös erilaiset kehittämisohjelmat ja tukimuodot uusille yrityksille tai vanhojen yritysten uudistamiselle erityisesti maan eteläisimmän osan ulkopuolella. Maataloustuet ovat nekin eräs esimerkki tästä. Kansallisten tukitoimien lisäksi on monenlaisia kehittämisohjelmia ja niiden rahoitusta myös EU tasoisina. Toinen voimistuva keskustelu on metropolien ja keskittymisen merkitystä korostava. Siinä painotetaan metropolien merkitystä kansalliselle kilpailukyvylle innovaatioiden ja uudistumisen moottoreina. Suomen ainoa metropoli voidaan kehittää Helsinkiin, näin väitetään monissa puheenvuoroissa. Vanhankantainen aluepolitiikka on tullut tiensä päähän. Se on rahojen haaskausta. Aikoinaan 1960-luvulla Pekka Kuusi kehitteli ajatuksia, joiden mukaan yhteiskunnan sosiaalinen tasoittaminen on kasvuhakuisen yhteiskuntapolitiikan avain. Alueellinen hajauttaminen on myös kasvun lähde. Nyt ajatukset kulkevat voimistuen päinvastaiseen suuntaan Tiedepolitiikka lehden numerossa 4/2009 on Sami Moision laaja ja lukemisen arvoinen artikkeli tästä aiheesta. Suomessa on hänen mukaansa jo hyväksytty näkemys siitä, että menossa on globaali valtioiden välinen kilpailu, jossa menestymisen perusedellytyksenä on kansakunnan innovatiivisuus, luovuus ja muutoskyky. Aikaisemmin valtioiden välinen kilpailu asemasta maailmassa ratkaistiin sodilla, nyt markkinaosuuksilla globaalissa taloudessa. Talouden kehittäminen on ratkaisevaa tulevaisuudelle. Innovatiivisuus, luovuus ja muutos ovat metropolien ominaisuuksia. Metropolit ovat ympäristö, jossa ne kukoistavat. Niinpä Suomessakin on luovuttava vanhasta aluepolitiikasta ja keskityttävä rakentamaan metropolia. Itse asiassa artikkelin mukaan ajatus Helsingistä Suomen metropolina on jo hyväksytty. Kukaan tai mikään taho ei sitä enää julkisesti ja kovaäänisesti vastusta. Metropolin ja kansallisen kilpailukyvyn välillä nähdään olevan selvä yhteys. Puolueiden välillä ei tässä näytä olevan suurempia näkemyseroja, sanoo Moisio. Moisio kuvaa ajattelun ydintä näin: Metropolisoituminen viittaa käyttämässäni merkityksessä siten poliittiseen prosessiin, jossa siirrytään alueellisesta eheyttämisestä, eriyttämiseen, yhteisöllisyydestä individualismiin, tasapäistämisestä

11 10 kilpailuun, kansallisesta kansanväliseen, primitiivisestä korvesta urbaaniin luovuuteen ja tehokkuuteen sekä valtiovetoisuudesta markkinoihin. Tämän metropolikeskustelun taustalla häämöttää managerialismi, markkinatalouden toimintatapojen ja liikkeenjohdollisen ajattelun leviäminen yrityksistä yhteiskunnan kaikkiin osiin lastentarhoista vanhainkoteihin, maataloudesta museotoimintaan, kouluista ja yliopistoista puhumattakaan. Merkit ovat selvät ja niistä voi lukea lähes päivittäin lehdistä. Suuri on nyt kaunista, syrjäkylät voidaan unohtaa. On vain hyvä, jos väki muuttaa keskuksiin, mitä suurempiin sen parempi. Ilmiön merkkeinä ovat niin valtiollisella kuin kunnallistasollakin voimistuneet tuottavuus ja tehokkuus - puheet ja niiden monesti varsin laimea vastustaminen. Pieniä yksiköitä lakkautetaan ja yhdistellään. Näin käy kouluille, terveyskeskuksille, yliopistoille, kunnille ja lähes kaikelle. Itse asiassa paljon puhuttu Aalto-yliopisto on malliesimerkki. Kolme korkeakoulua yhdistetään, uudelle korkeakoululle annetaan poikkeukselliset suuret varat ja se sattuu sijaitsemaan Helsingissä, tulevassa metropolissa. Mikä on sitten Jyväskylän asema Suomen tulevaisuudessa? Vahva metropoli-ajatus näkee, että Suomeen voi syntyä vain yksi metropoli, Helsinki. Suomi on itse asiassa liian suuri maa näin pienelle kansalle. Väki on keskitettävä pääosin Helsingin metropoliin. Lievemmissä muodoissa puhutaan 5-6 innovaatiokeskittymästä. Tällöin eräissä kaavailuissa Jyväskylä voisi olla mukana Turun, Tampereen ja Oulun lisäksi. Kaikissa metropoli luonnoksissa se ei ole mukana. Muitakin paikkakuntia on väläytelty, sellaisia kuin Kuopio, Hämeenlinna ja Kouvola. Perusajatus näissä on se, että nämä metropolit yhdessä lähiseutujensa kanssa voisivat kattaa maan väestöstä ainakin 80% ja olisivat kukin itsenäisesti kansainvälisiä ja tukisivat toisiaan ja päämetropolia Helsinkiä. Yhden metropolin ajatuksen ja hajautetumman metropoliverkoston ajatusten keskeinen kisa on vielä käymättä. Metropoliajatusta tukevia puheenvuoroja näyttää ilmestyvän jatkuvasti. Helsingin Sanomien pääkirjoitus korosti Helsinkiä Suomen ainoana mahdollisena tulevaisuuden metropolina. Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto sanoi Polemiikki lehden numerossa 1/2010; Kaikkea ei voida jakaa alueiden kesken tasan, vaan kansainvälisessä taloudessa tarvitaan houkuttelevia alueita, joita meillä ovat Helsinki ja Oulu. Sitä kautta lisätään kokonaisuutena Suomen kilpailukykyä. Näistä kasvukeskuksista tämän pitäisi heijastua erilaisen poliittisen uusjaon kautta koko väestölle Talouselämä lehden numerossa 7/2010 Sampa Saralehto otti puheeksi yliopistomme ja sanoi, Professori Osmo Kivisen johtama ryhmä arvioi yliopistojen tuloksellisuutta: Turku ja pääkaupunkiseutu tuottavat tuloksellisinta tiedettä. Toivoisi, että valtiovalta tutkailisi tätä selvitystä jakaessaan varoja yliopistoille ja tutkimukselle. Tarvitaan tiukkaa keskittämistä ja hyvien palkitsemista; rahat pois huonoilta. Metropoliajatuksen voi nähdä myös siinä miten suuren yritykset ja elinkeinoelämää lähellä olevat säätiöt keskittävät tukensa Aaltoyliopistolle. Siihen kiinnitti huomiota myös yliopistojen uuden yhteistyö- ja

12 11 edunvalvonta organisaation Suomen Yliopistot Unifin puheenjohtaja Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen Akatiimi lehden vuoden 2010 ensimmäisessä numerossa. Jyväskylä on jo oman maakuntansa kiistaton taloudellinen keskus. Puolet maakunnan väestä asuu Jyväskylässä ja väkiluku kasvaa. Se kasvaa edelleen. Mutta onko sillä mahdollisuuksia innovatiivisuuden ja luovuuden keskukseksi, kansainväliseksi metropoliksi vai jääkö se vain Helsingin metropolia tukevaksi työvoiman kasvatus- ja koulutuspaikaksi. Onko Jyväskylä itse asemoinut itsensä tässä poliittisessa valtapelissä? Minkä kannan se on ottanut tai ottamassa? Onko yliopisto ottanut kantaa ja luonut linjansa? Onko kummallakaan, Jyväskylällä tai yliopistolla, voimavaroja kansallisen tason tai kansainvälisen tason kisaan Suomessa, jossa korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikka on osa metropolipolitiikaa. Missä ovat kotimaiset ja ulkomaiset tukijat, liittolaiset ja yhteistyökumppanit? Siinäpä on mietittävää pulmaa jyväskyläläisille päättäjille ja muullekin maakunnan väelle. Jos ja kun tuo metropoliajattelu seuraavien eduskuntavaalien jälkeen aivan ilmeisesti saa uusia aiempaa vahvempia äänenpainoja ja toteutusmuotojakin, miten niihin täällä suhtaudutaan ja niihin vastataan? Moisio toteaa kirjoituksensa lopussa: Taloudellinen kilpailija korvaa poliittisen vihollisen kansallista selviämistä koskevassa diskurssissa. Kansallista eheyttä ei enää tarvita kansallisen selviytymisen tärkeänä komponenttina, vaan pikemminkin tarvitaan lisääntyvää erikoistumista, eriytymistä, tehostamista ja keskittämistä. Kansallinen selviytyminen viittaa kykyyn kehittää taloudellista kilpailukykyä ja mekanismeja sen tueksi. Taloudellisten strategioiden luomisessa aineettomat resurssit kuten huippuosaaminen ja attraktiivinen valtiotila muodostuvat keskeisiksi. STRATEGIA KERTOMUKSENA TULEVASTA Tammi-helmikuun Harvard Business Review sisältää uuden näkemyksen strategiasta. Esittäjä on Michael G Jakobides London Business Schoolin professorikunnasta. Hän uransa aikaisempia yliopistoja ovat olleet Harvard, Wharton ja Columbia. Vierailuja hänellä on yliopistoihin ympäri maailman. Hänen kursseillaan ovat suomalaisetkin yritysjohtajat olleet mukana, ainakin YLEn hän mainitsee. Artikkelissaan Strategy Tools for a Shifting Landscape hän ehdottaa strategioiden ajattelemista tarinoina tai näytelmäkäsikirjoituksina. Se merkitsee sukeltamista syvemmälle kilpailukentän muutokseen ja muutoksen syihin, sen eri osapuolten ajatteluun ja oman organisaation syvempään tarkasteluun, toiminnan motiiveja myöten.

13 12 Miksi ja mihin tällaista uutta ajattelua tarvitaan. Syitä näyttää artikkelin kirjoittajan mukaan olevan kahdenlaisia. Ensiksikin kilpailun kenttä muuttuu jatkuvasti ja nopeasti. Sitä muuttavat vauhdilla monet tekijät, sellaiset kuin globalisaatio, teknologia, säätely, asiakaskunnan muutos ja asiakkaiden ajattelun muutos, ympäristökysymykset ja monet muutkin. Muutoksesta johtuen ei enää riitä, että strategioita mietitään ja tehdään aina joskus hyvin ja huolellisesti, niitä täytyy päivittää ja niitä täytyy elää jatkuvasti. Perinteiset ajattelutavat olivat ne sitten Porterin viisi kilpailuvoimaa tai Kimin ja Mauborgnen sinisen meren strategia tai Hamelin ja Prahaladin ydinpätevyys tai vain omaa visiointia ovat liian staattisia nykyiseen maailmanmenoon, maailma muuttuu vauhdilla. Vielä pahempaa on sen unohtaminen, että muut osapuolet kilpailun kentällä ovat ajattelevia, oppivia ja juonikkaita toimijoita. Omassa organisaatiossa strategia ja strategiset ajatukset menevät myös paremmin perille ja kiinnostavat paremmin, kun ne ovat kertomuksen muodossa, kertomuksen, joka on kuin näytelmän käsikirjoitus ja he itse tärkeissä rooleissa näytelmässä. Tämä tapa tehdä ja toteuttaa strategiaa on työläs. Sen hyvät puolet ovat siinä, että se sitoo toimijat ja toimijoiden ajattelun strategisiin kysymyksiin, niin markkinoiden, kilpailun kuin kilpailijoiden seurannassa. Kaikille on osansa kertomuksessa ja kertomuksen toteutumista seurataan jatkuvasti, kirjoitetaan uusiksi jatkuvasti. Lähtökohtana on oman toiminnan ymmärtäminen, ansaintalogiikkaa, motiiveja, toimintatapoja ja kulttuuria myöten. Miksi tässä rehkitään, mikä on näytelmän juoni, ketkä ovat näytelmän hyvikset ja pahikset ja mitkä heidän motiivinsa, mistä se raha oikein syntyy. Tämä merkitsee sitä, että oman toiminnan ymmärtämisen lisäksi olennaista on nähdä toiminnan kentän muuttuminen ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta, sellaisten kuin esimerkiksi nuorten ikäluokkien pienentyminen ja vanhojen kasvaminen. Toiminnan kentän oman sisäisen logiikan ymmärtämisen lisäksi muiden kentän toimijoiden ajattelun, motiivien, keskinäisten yhteyksien ja ansainnan logiikan tutkiminen on tarpeen. Oman organisaation tulevaisuuden kertomuksen tai käsikirjoituksen laatiminen voi edellyttää koko toimialan tai toiminnan kentän tulevaisuuden käsikirjoituksen hahmottelua. Kertomus tai käsikirjoitus on helpommin tajuttavissa kuin strategiakielellä laadittu abstrakti kaavioiden ja numeeristen taulukoiden suunnitelma. Kertomuksen muotoinen strategia saa ehkäpä organisaation väen paremmin oivaltamaan mistä on kysymys, seuraamaan miten kertomus muuttuu todeksi ja ehkäpä myös paremmin mukaan tekemään siitä totta.

14 13 ALLIANSSIN TOIMINNAN ARVIOINTI Harvard Business Review lehden tammi-helmikuun numerossa oli kiintoisa artikkeli myös allianssien toiminnan arvioinnista. Esimerkkinä oli kahden ison lääkealan yrityksen kehittämä balance-scorecard -arviointitapa. Mallia voi hyvin kehitellä monenlaisen muun yhteistyön arviointiin ja syytä olisi. Yrityksiä ei yhteistyökumppaneiden tarvitse olla eikä välttämättä tarvitse puhua allianssista. Kuntaliitokset luovat uudenlaisia kokonaisuuksia, joissa olisi hyvä katsoa asioiden etenemistä hieman laajemmin kuin yksittäisten tavoitteiden kannalta, siis rahan

15 14 kannalta. Edellä kuvattu uudenlainen strategiointi voisi myös antaa luontevaa perustaa uudenlaiselle arvioinnille, vaikkapa balanced scorecard muotoiselle. Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopistojen yhteistyö on nimeltään jo allianssi. Niinpä voisi olla hyvä katsoa miten tasapainotetun mittariston malli soveltuisi tähän yhteistyöhön. Arviointi on mahdollista ja tarpeen vain, jos yhteistyöllä on tavoitteita ja jos ne oikein todella pyritään toteuttamaan. Tasapainotetun mittariston näkökulmina voisivat olla yliopistojen tehtävät opetus, tutkimus ja yhteiskunta sekä talous. Näiden lisäksi on varmaan tarpeen erikseen mitata tai allianssin sisäisiä prosesseja eli yhteistyön sujuvuutta. Jokaista näkökulmaa on syytä täsmentää teemoittelemalla ja asettamalla teemakohtaisia tavoitteita. Lisäksi varmaan tarvitaan jokaisen teeman kohdalla joku viite keinoista, joilla tavoitteisiin erityisesti pyritään. Näinhän se menisi ihan oppikirjamaisesti. Lehden artikkelissa havainnollistettiin erään näkökulman, yritysten välisen yhteistyön näkökulmaa seuraavalla sivulla olevalla kaaviolla. Siinä on yhteistyölle asetettu neljä tavoitetta. Niiden alapuolella on odotetut yhteiset hyödyt. Lisäksi tarvitaan seuraavan eli kolmannen lokeriston mittarit, jotta tiedetään miten asiat etenevät. Alimmassa lokerossa ovat aloitteet, joilla tavoitteisiin pääsemistä tuetaan. Tästä esimerkistä voisi kehitellä helpostikin variaatioita moniin yhteistyösuhteisiin. Yliopistojen väliseen yhteistyöhön siinä on jo valmis lähtökohta. Muutamia lokeroita pitäisi kyllä uudelleen, mutta ylimmän rivin tavoitteet voisivat kelvata lähes sellaisenaan. Hyvin jaksoivat isojakin ihmisiä vetää

16 15

17 16 SOSIAALINEN MEDIA VERKOTTAJANA JA YRITYSTOIMINTANA Economist lehden helmikuun alun numerossa on laaja ja hyvin monipuolinen katsaus sosiaaliseen mediaan. Se alkaa Davosin World Economic Forumista ja sen kokeiluvaiheessa olevasta verkkoversiosta World Electronic Community, jossa on 5000 valikoitua jäsentä. Se päättyy arvioon: This special report has argued that social networks have already done much to achieve that goal (make it easier for people to collaborate with each other). They have created trusted online venues where people can meet up using their real identities. They have provided firms with new ways to reach customers and those who influence them. They have reduced friction in the labour market by allowing employers and prospective employees to connect more easily than ever before. And they have speeded up the flow of information within companies. All of these are impressive achievements. But arguably the most important contribution that the sites have made is to offer a free and immensely powerful set of communication and collaboration tools to everyone on Earth who has access to a broadband internet connection. This democratisation of technology is driving the socialization of the web and fundamentally changing the way that people interact with each other, as well as with businesses and governments. Katsauksessa esitetään lukuisia esimerkkejä tästä menossa olevasta kehityksestä. Mielenkiintoisia yksittäisiä palasia ovat seuraavat. Numeeriset tiedot kertovat huimista määristä ja kasvusta. Facebookilla on jo 350 miljoonaan käyttäjää. Niiden mukaan laskettuna se olisi valtakuntana maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Intian jälkeen. Joka päivä sen sivuille tulee yli 55 miljoonaa statuksen päivitystä ja viikoittain 3.5 miljardia tiedon sirua välittyy käyttäjien kesken. Kaikkien sosiaalisten verkostojen yhteinen käyttäjämäärä oli viime lokakuussa jo 800 miljoonaa. Jo vuoden ajan, viime vuoden helmikuusta lähtien, ihmiset ovat käyttäneet enemmän aikaa sosiaalisen median parissa kuin sähköpostin parissa. Pelkistä verkostoista Facebook ja muut sen kaltaiset verkostot ovat kehittyneet paljon enemmän mahdollisuuksia tarjoaviksi niin henkilökäyttäjille kuin myös yrityksille. Näihin kuuluu mm. samanlaisista asioista kiinnostuneiden ihmisten välisten yhteyksien rakentamisen helpottuminen, ihmisten auttaminen löytämään muita. Yrityskohtaiset sosiaalisen media verkostot ovat jo myös mahdollisia. Niihin on jo mahdollista rakentaa tarvittavat turvajärjestelyt. Verkostoidentiteetillä liikkuminen verkoston ulkopuolella toisissa verkostoissa ja peleissä on toinen tärkeä uudistus. Kuitenkin monenlaisia ongelmia, erityisesti turvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyviä, on noussut esiin. Mahdollisuuksien maailmaa artikkeli havainnollistaa näin.

18 17 Yrityksinä Facebook ja muut sosiaalisen median verkostot ovat nopealla kasvullaan luoneet paljon odotuksia myös sijoituskohteina ja liiketoiminnan työvälineinä. Ne tarjoavat jo mahdollisuuden kontaktiin äärettömän suurten mahdollisten asiakasjoukkojen kanssa. Nyt niiden täytyy pystyä vastaamaan investoijien odotuksiin. Se on onnistunut toistaiseksi heikosti. MySpace vaihtoi viime vuonna johtoaan ja erotti lähes puolet henkilökunnastaan. Siltikin suuria mahdollisuuksia nähdään verkostoista luontevina markkinoinnin ja mainonnan välineinä. Toistaiseksi ne eivät ole realisoituneet erityisen hyvin. Viime vuonna sosiaalisen media ilmoitustulot kasvoivat vain 4% ja olivat 2,2 mrd USD. Sen lisäksi tai osana käytetään myös kilpailuja, pelejä yms.. Verkostoissa kaupataan myös nettisivujen yksilöllistämispalveluja ja välineitä, pelejä, virtuaalisia tavaroita, jopa virtuaalisia poikaystäviä, eikä yhteen tarvitse tyytyä ja tietenkin mahdollisuuksia pelata mitä mielikuvituksellisimpia pelejä. Pelikauppa ja pelaaminen sosiaalisen median verkostoissa kasvaa nopeasti. Se on juuri nyt olennaisin uuden liiketoiminnan alue. Yhdysvalloissa pelien liikevaihdon ennustetaan nousevan vuonna 2012 aina 2,2 mrd USD tasolle. Artikkelissa on lisäksi esimerkkejä pientenkin yritysten onnistuneesta luovasta tavasta käyttää sosiaalista mediaa paikallisessa markkinoinnissaan. Verkostojen luotettavuus markkinoinnissa ei ole enää aivan huono. Seuraava kuvio kertoo jotakin tästä puolesta.

19 18 Toinen kenttä on yrityskohtaisten järjestelmien uutuuksina tarjoamat mahdollisuudet yritysten sisäisen viestinnän ja erityisesti yrityskulttuuriin kehittämisessä. Kovin paljon eivät yritykset ole tästä mahdollisuudesta ainakaan vielä innostuneet. Laskelmien mukaan sosiaalisen median käyttö henkilökohtaisiin asioihin työaikana merkitsee maksaa Englannissa 2,3 mrd USD vuodessa. Toisessa tutkimuksessa on Yhdysvalloissa laskettu, että Facebookin käytöstä luopuminen työaikana lisäisi työn tuottavuutta 1,5%. Tällaisia laskelmia laaditaan uutterasti. Monessa paikassa työntekijöillä on käytössään paremmat sovellutukset kuin heidän työnantajillaan tai ainakin pääsy sellaisten käyttöön. Esimerkkeinä verkkojen tulevista arkisen elämän palveluksista artikkelissa esitetään seuraavankaltaisia. Lähdet autollasi ystäväsi luo. Pyydät navigaattorilta tiedot sen hetken parhaasta ajoreitistä. Reitin kertomisen lisäksi navigaattori automaattisesti

20 19 ilmoittaa ystävällesi, että olet jo matkalla. Toinen esimerkki: Keskustelet verkossa ystäviesi kanssa jostakin pitämästänne televisiosarjasta. Digiboksi huomaat tämän ja nauhoittaa asianomaisen sarjan seuraavan lähetyksen. Verkostojen ja laitteiden luomat uudet mahdollisuudet tiedon hankkimiseen ja viihteeseen ovat tuoneet myös paljon huolestuneita näkemyksiä ja kannanottoja lukemisen tulevaisuudesta. Fortune lehdessä oli helmikuussa laaja useiden asiantuntijoiden näkemyksiä peilaava artikkeli lukemisen, lehtien ja kirjojen kuolemasta. Eniten huomiota herätti näköjään Applen uusi ipad Tablet. Se nähdään merkkinä ja mallina siitä mitä on tulossa. Tämän hetken ennusteet sen kaltaisen laitteiden myynnille vuonna 2015 on noin 60 miljoonaan kappaletta vuodessa. Sillä voi lukea kirjoja, sillä voi seikkailla netissä, katsella videoita. Se on todella monitoimilaite. Apple on ilmoittanut, että kirjakustantajat voivat periä hinnan IPadille välityksellä luettavista kirjoista. Ipadin kaltaiset laitteet voisivat tarjota vanhalle printtimedialle pehmeän siirtymisen mahdollisuuden digiaikaan. Perusajats on näyttää olevan se, että eivät kirjat tai lehdet kuole, ne muuttuvat digiajassa ja syntyy uusia monien nykyisten sovellutusten yhdistelmiä. Eräs mielipide artikkelissa kertoi tulevaisuuden lukemisesta näin: Reading will prevail in wholly different form. It will become embedded into screens that are full of moving images like subtitles in a movie, where you re reading an watching at the same time. Media is changing. As they get smashed up with other media, newer forms are born. Right now digital magazines are in the same phase that cinema was when it started out just recording plays. (Kevin Kelly) Mainostajia Tablet tyyppiset välineet voivat houkutella koko näytön kokoisilla mainoksilla television tapaan. Olennaisinta on kuitenkin, että erilaiset sisällöntuottajat kirjojen kustantajat, lehtien julkaisijat ja muut nykyisin painetun aineiston tuottajat pystyvät herättämään lukijoiden uteliaisuuden ja kiinnostuksen uuteen lukemisen tapaan. Siinä on melkoinen haaste, koko alan liiketoiminnan idea on luotava uudeksi. ARVOT, YHTEISÖLLISYYS, HENKISYYS JA HENGELLISYYS Yhteiset arvot, yhteisöllisyys, keskinäinen luottamus, selkeä kulttuuri ovat sanoja, joilla pyritään kertomaan jotakin organisaatiosta. Niillä on kaikilla positiivinen kaiku. Ne kertovat niin organisaatiosta, kuin sen toiminnasta ja siellä työskentelevistä ihmisistä. Ne ovat myös sanoja, jotka liittyvät organisaation johtamiseen. Luettelon sanoja liitetään positiivisina organisaatiossa työskentelevien keskinäisiin suhteisiin ja aivan samoin suhteisiin organisaatiosta ulospäin suuntautuviin suhteisiin. Ne liittyvät yrityksen toiminnan ja tuloksen tavoitteluun, tässäkin positiivisina ja tärkeinä. Näin monissa johtamisopeissa ja strategioissa vakuutetaan. Tällainen monien oppien ja tutkijoiden hyväksymä tutulta ja positiiviselta kuulostava asioiden tilan hahmotus ja

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta!

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Viisi totuutta sosiaalisesta mediasta 1. Facebook on uusi Internet. 2. Yritys ei ole enää kuningas. 3. Suosittelu on sosiaalisen median tärkein liiketoimintatavoite.

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma

Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Kuntajohtajapäivät, Kuopio 30.8.2012 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto Puh. 050-318

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Hunningolta huipulle

Hunningolta huipulle Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta!

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Viisi totuutta sosiaalisesta mediasta 1. Facebook on uusi Internet. 2. Yritys ei ole enää kuningas. 3. Suosittelu on sosiaalisen median tärkein liiketoimintatavoite.

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold

Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuvan haasteet muutoksessa Tilanne Asiakkaat Uusi suunta, Vanhasta luopuminen

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta 2013 Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta Tietoja tutkimuksesta Aalund Nordic s PR-Barometer on viestintätutkimus, joka mittaa toimittajien mielipidettä erilaisista Suomessa toimivista

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Jussi-Pekka Kurikka FM, yrittäjä, toimitusjohtaja, koodari, harrastajanäyttelijä Java, PHP, VBA Puh.: 020 734 1661 Email: jussi-pekka.kurikka@comiasw.com

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluiden toiminnan kehittäminen ja johtaminen. Kirsi Murtosaari Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluiden toiminnan kehittäminen ja johtaminen. Kirsi Murtosaari Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluiden toiminnan kehittäminen ja johtaminen Kirsi Murtosaari Jyväskylän yliopisto Case JY: tukipalvelu ja toiminnan Jatkuva prosessi kehittäminen Tukipalveluja tuottava

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena

Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Sisäinen viestintä vastuullisen liiketoiminnan tukena Julkisuus, raha vai hyvä sydän? FInlandia-talo 8.10.2003 Professori (vt.) Pekka Aula Helsingin yliopiston viestinnän laitos pekka.aula@helsinki.fi

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Kunnioitettu opettajani, professori Seppo Hölötä piti virkaanastujaisesitelmänsä aiheesta Yliopisto menneisyyden ja tulevaisuuden välissä. Näissä avaussanoissani

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall.

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall. We live in unpredictable times where the rules are Muokkaa changing perustyylejä so fast that formulas naps. for success are disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall. Muokkaa Innovations

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot