Arki työnä näkökulmia sijaishoidon yksiköissä tehtävään työhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arki työnä näkökulmia sijaishoidon yksiköissä tehtävään työhön"

Transkriptio

1 Arki työnä näkökulmia sijaishoidon yksiköissä tehtävään työhön Antti Saloniemi Tutkija, YTT; FM Researcher, Dr.Soc.Sc, MA

2 Antti Saloniemi Arki työnä näkökulmia sijaishoidon yksiköissä tehtävään työhön Käsikirjoitus 5. helmikuuta 2004 sivu 1. Johdanto: tutkimuksen lähtökohdat ja tavoite 2 2. Aineistot 5 3. Sijaishoidon yksikköjen luonne 7 4. Sijaishoidon henkilöstö 9 5. Työn perusmetafora: perhe Työ arjen tekemisenä Psykososiaalinen työympäristö Mitä seikat estävät työssä viihtymistä? Mikä edistää työssä viihtymistä? Nuoret. työn kuormituksen ja voimavarojen lähde Viranomaiset ja sijaishoidossa tehtävä työ Lasten ja nuorten vanhemmat Kiire läsnä ja poissaoleva ongelma Omat kyvyt, uupumuksen uhka ja kuormituksen hallinta Väkivalta ongelma jossain muualla? Johtopäätökset mitä viestejä toiminnalle 49 Kirjallisuus 54 1

3 1. Johdanto: tutkimuksen lähtökohdat ja tavoite Tuntuu et me niinku, muovaudutaan semmosiin joihinkin sopiviin pikku koloihin, et ei meistä hirveesti edes pidetä meteliä, must tuntuu et meitä ei kauheesti ees huomata. Vuonna 2000 lastensuojelulaitosten hoitopäivistä kunnat tuottivat 40 prosenttia, valtio 5 prosenttia ja yksityiset 55 prosenttia. Vuotta myöhemmin yksityisten osuus oli noussut jo 61 prosenttiin. Vastaavasta kehityksestä kertoo myös yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökuntapäämärän kehitys. Vuonna 1997 heitä oli , viisi vuotta myöhemmin, 2001, lukumäärä oli jo (Sosiaalija terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2001.) Lasten sijaishuoltoa tarjoavien yksiköiden 2 määrä näyttää siis olevan selvässä nousussa. Viime vuosilta sijaishoidon ja erityisesti huostaanottojen tiimoilta tutkimuskirjallisuutta on ilmestynyt kohtalaisen runsaasti, tätä kautta sosiaaliviranomaisten ja nyttemmin myös lasten, nuorten ja vanhempienkin ääni on kantanut tutkimuksiin asti (Haapasalo 1998; Heino 1997, Niemi, 2003; Valkonen 1995). Sen sijaan sijaishuollon yksiköt yrityksinä ja työpaikkoina ovat jääneet kohtuullisen tuntemattomiksi. Näin ollen myöskään niissä tehtävän työn luonteesta ja työoloista ei kovin systemaattista tietoa ole olemassa. Tässä raportissa on tarkoitus avata näkökulmia juuri noille katvealueille. Hankkeen tavoitteena oli ennen muuta peruskartoitus sijaishuollon yksiköissä tehtävästä työstä. Koska alue on varsin tutkimaton ja tutkimushake luonteeltaan enemmän pilotti kuin kattava esitys. Intresseissä oli luonnollisesti mukana myös työsuojelutoiminnan näkökulma: päämääränä oli tuottaa tietoa, jonka perusteella myös työsuojelutoimintaa voitaisiin suunnata. Strategiansa mukaisesti työsuojelun päätavoite on pitää yllä ja edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Erityistä kehittämisen kohteita ovat työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy sekä työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistäminen (Työsuojelu Suomessa 2003). 1 ) Nämä luvut siis sisältävät kaikki alalla työskentelevät, ei ainoastaan lasten ja nuorten parissa työskentelevät. 2 ) Tässä esityksessä pyritään käyttämään systemaattisesti kankeahkoa termiä sijaishoitoyksikkö. Näin siksi, koska aineistossa on sekä itseään perhekodeiksi että lastensuojelulaitoksiksi identi fioivia paikkoja, määrittelyistä esim. Lastensuojelun yksityisten palvelujen valvontaryhmän muistio

4 Tässä työsuojelun kontekstissa tutkimustiedon asemana on olla ennen muuta ohjaavan valvontaotteen tausta-aineistoa. Ohjaava valvontaote tarkoittaa ensi sijassa kuuntelevaa vaikuttamista. Juha Keinäsen ja Kirsi Häkkisen (2003, 32) mukaan ohjaava ote on ensi sijassa kuuntelevaa vaikuttamista. Sen keskeisiä elementtejä ovat työnantajan ja työntekijöiden näkemysten kuuleminen ja niihin reagoiminen, ideat ja ehdotukset sekä yhdessä sovitut toimenpiteet. Muutokseen innostetaan ja ohjataan vetoamalla myönteisiin asioihin ja tuomalla esille yhtäältä muutoksesta koituvia hyötyjä ja toisaalta epäkohtien kielteisiä seurauksia. Tarkastuksen toimittaja tuo asiantuntemuksensa työpaikan olosuhteisiin ottamalla huomioon sekä työnantajan ja työntekijän tarpeet että lainsäädännön vaatimukset. Ohjaava ote motivoi, lisää tietoa, herättää luottamusta ja vähentää vastarintaa. Tämän selvityksen tarkoituksena ei ole esittää päämääriä sijaishoito yksiköiden työn kehittämiselle. Tarkoituksena sen sijaan on tuoda esille virikkeitä, joita sijaishoito sektorilla ohjaavassa valvonnassa voitaisiin käyttää. Hankkeen empiria koostuu kahdentyyppisestä aineistosta, haastatteluista ja lomakekyselystä. Kummassakin aineistossa kysymykset fokusoituivat psykososiaalisen työympäristön suuntaan. Käsitteenä psykososiaaliselle työympäristölle voidaan antaa monenlaisia määrityksiä. Tutkimuksellinen perusjäsennys palautuu Karasekin (1979) 1970-luvun lopulla julkaisemiin huomioihin, joiden mukaan työn korkeat vaatimukset ei sinällään ole tekijä, joka aiheuttaa stressiä ja tätä kautta terveysriskejä. Oleelliseksi vastinpariksi osoittautuivat mahdollisuudet oman työn hallintaan: jos suuret vaatimukset yhdistyivät mahdollisuuksiin laajaan työn hallintaan, työ osoittautui pikemminkin kehittäväksi kuin kuluttavaksi. Jos taas korkeat vaatimukset yhdistyivät vähäisiin hallinnan mahdollisuuksiin, terveysriskit kasvoivat merkitsevästi. Keskustelu psykososiaalisesta työympäristöstä on sitten laajentunut pelkästä kahden ulottuvuuden tarkastelusta, samalla myös alkuperäinen työn hallinnan ja vaativuuden välinen suhde on tarkentunut. Oleellisiksi hyvinvoinnin lähteiksi on osoittautunut mm. sosiaalialinen tuki (Karasek Theorell 1990). 3

5 Soini (et al. 2002) summeeraa psykososiaalisen työympäristön määrittelyn nykytilaa määrittelemällä sen kokonaisuudeksi, joka muodostuu: # perustehtävästä, joka tulee suorittaa, # teknologiasta, tiedoista ja taidoista, joita työssä tarvitaan, # työn organisoinnista; millä tavalla työt on järjestetty ja kuinka ne tehdään, # työn ja vastuun jaosta, # yhteistyöstä, # yksilöllisestä käyttäytymisestä työyhteisössä ja # työn johtamisesta. Missään tutkimuksessa - ei varsinkaan tällaisessa pilottitutkimuksen luonteisessa hankkeessa - ei näitä kaikkia ulottuvuuksia voida käsitellä kattavasti. Työpaikan ominaisuuksia mitattaessa kyselylomakkeessa keskityttiin työn hallinnan mahdollisuuksiin, työpaikan ilmapiiriin ja työssä saatavaan sosiaaliseen tukee. Näiden suhdetta tarkasteltiin erityisesti kokemuksiin väkivallan uhasta, työn henkisestä rasittavuudesta ja siitä, miten hyvin kyvyt ja vaatimukset työssä kohtaavat. Viime mainittu kysymys on viime vuosina herättänyt huomiota, koska kykyjen vajaakäyttö on nähty erääksi suomalaisen työelämän kehityksen vakavimmista esteistä ja tärkeäksi työssä viihtymättömyyden lähteeksi (esim. Kevätsalo 1999). Tutkimusprosessin alkaessa empiiriset kysymykset, joihin lähdettiin etsimään vastausta muotoutuivat seuraavaksi: * millaiset ovat työn tärkeimmät kuormitustekijät?, * millä tavalla ne vaihtelevat työpaikan koon ja palvelujen tyypin mukaan?, * millaisia kokemuksia henkilöstöllä on työsuojelutoimien mahdollisuuksista? ja * millaisia kehittämismahdollisuuksia työn kuormittavuuden ja työsuojelun alueella nähdään? Koska hanke liikkuu alueella, jolta ei aikaisempaa tutkimusta juurikaan ole, prosessin kuluessa myös tutkimuskysymysten suhteen jouduttiin tyytymään tiettyyn joustavuuteen. 4

6 2. Aineistot Haastattelut Tässä tutkimuksessa sijaishuollon töitä lähestytään siis kahdentyyppisen empirian kautta. Haastattelut käsittävät aineistoa yhteensä kymmenestä yksiköstä Pirkanmaalta, pääkaupunkiseudulta ja Kaakkois- Suomesta. Perustiedot yksiköistä saatiin lääninhallituksen rekisteristä ja STAKESin kotisivuilta. Kontakti lähti yhteydenotolla yksikön vastuuhenkilöön. Hänen kanssaan sovittiin tapaamisesta ja samalla esitettiin myös pyyntö mahdollisuudesta ryhmähaastatteluun henkilökunnan kansa. Noin kolmanneksessa yksiköissä ajatus ryhmähaastatteluista toteutui. Haastattelujen kulku pyrittiin pitämään pääpiirteissään samana. Yleensä keskustelu alkoi yksikön vaiheiden kertaamisella, tämän jälkeen keskusteltiin nykytilanteesta, paikkamäärästä, henkilökunnan lukumäärästä ja rekrytoitumisesta. Pääpaino keskusteluissa oli psykososiaalisen työympäristön kysymyksissä: mikä työssä on kuormittavaa, mikä taas palkitsevaa ja mistä saa onnistumisen kokemuksia, mistä löytyvät voimavarat työn tekemiseen jne. Erikseen otettiin vielä käsittelyyn kolme teemaa, suhde viranomaisiin, suhde lasten vanhempiin ja väkivallan uhka. Haastattelu kestivät tunnista kahteen tuntiin. Analyysiä varten haastattelut purettiin. Esityksessä pyritään tuomaan esiin ne teemat, jotka joka kaikkein yleisimmin nousivat keskusteluissa esiin, tai sitten asiat, joilla näytti olevan erityistä merkitystä sijaishoitoyksiköissä tehtävän työn ymmärtämiseksi. Tekstissä on päädytty esittämään joskus pitkähköjäkin sitaatteja haastateltavien pohdinnoista tai heidän kanssaan käydyistä keskusteluista. Pitkiin lainauksiin on päädytty erityisesti silloin, kun on ollut oleellista näyttää myös lukijalle pidemmälti haastattelun argumentaatiota. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tiedonhankinnan erästä vaihetta nimitetään kemiasta lainatulla termillä saturaatiopisteeksi. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa haastattelujen määrän lisääminen ei enää tuo mitään ratkaisevasti uusia tietoja tai tulkinnan avaimia. Yksiköiden vetäjien haastatteluissa tämä piste selvästi saavutettiin. 5

7 Kysely Vaikka vetäjien haastatteluissa tiedon kertyminen saavutti loppupisteensä, prosessin varrella kävi ilmi, ettei muun henkilöstön ääntä haastatteluilla tavoitettu toivotulla tavalla. Tämän vuoksi päädyttiin tekemään vielä erillinen kyselyosio. Tutkimuksen kyselyn tiimoilta otettiin yhteyttä kaikkiaan 12 nuorten sijaishoitoa tarjoavan yksikön vastuuhenkilöön. Heiltä tiedusteltiin yhteistyöhalukkuutta lomaketutkimuksen organisoinnissa. Jokainen vastuuhenkilö suhtautui myönteisesti hankkeeseen. Sopimuksen mukaan yksiköihin lähetettiin vastuuhenkilön jaettavaksi lomake jokaiselle henkilökunnan jäsenelle. Koska tässä yhteydessä oli tarkoituksena saada selville nimenomaan suurehkojen yksiköiden työstä, valinnassa kriteerinä käytettiin sitä, että kokoaikaisia työntekijöitä oli vähintään kahdeksan. Kontaktitiedot ja alustava henkilöstön määrä saatiin STAKESin www-sivuilla ylläpidettävästä hoivapalveluja tarjoavien yksiköiden luettelosta. Kaikkiaan lomakkeita yksiköihin lähetettiin 137 kappaletta. Toteutustavan takia lomakkeissa ei ollut tunnistetietoja, karhukierroksen järjestäminen ei näin ollen tullut kysymykseen. Parin viikon kulutta postituksesta yksiköiden kontaktihenkilöt saivat vielä sähköpostiviestin, jossa heitä pyydettiin muistuttamaan lomakkeen palauttamisesta. Lopputuloksena takaisin saatiin noin puolet (n=60, 49%) lomakkeista. Vastausprosenttia voi pitää kohtuullisena, vaikkakaan ei suomalaisittain kovin korkeana. Asetelma ei anna mahdollisuuksia tarkastella osallistujien ja osallistumattomien mahdollista systematiikkaa. Saatavilla ei ole myöskään alan henkilöstön rakennetta kuvaavia rekisteri datoja, joista suuntaviivoja mm. ikäryhmittäisestä edustavuudesta olisi ollut mahdollista saada. Kuitenkin aineisto antaa mahdollisuuden ainakin varovaisten yleistysten tekemiseen sijaishuollossa tehtävästä työstä. Kyselyn perusteella luotiin ensinnäkin yleiskuvaa sijaishoidon piirissä työskentelevästä henkilöstöstä. Tämän lisäksi kartoitettiin työpaikkojen psykososiaalista työympäristöä kysymyksillä, jotka käsittelivät työn hallintaa, sosiaalista tukea ja työpaikan ilmapiiriä. Erikseen kuormitustekijöistä otettiin esille neljä: väkivalan ja vakavan työuupumuksen uhka, henkinen väsymystöihin lähtiessä ja omien kykyjen ja työn vaatimusten suhde. Tulokset esitetään suorina jakaumina, ristiintaulukointeina ja varianssianalyysiä hyväksi käyttäen. Aineiston pienen koon vuoksi myöskään monimuuttujamenetelmiä ei ole analyysissä käytetty. Tässä raportissa esitystapana on kuljettaa kysely- ja haastatteluaineistojen esittelyä rinnakkain. 6

8 3. Sijaishoidon yksikköjen luonne Jos sijaishoitoyksikköjä ajatellaan voittoa tavoittelevina palvelun tuottajina, kysyntä ylitti säännöllisesti kaikissa yksiköissä tarjonnan mahdollisuudet. Yhdessäkään yksikössä toiminnan perusteita ei jouduttu miettimään asiakkaiden puutteen tai yksikön tyhjäkäynnin näkökulmasta. Tavallinen tarina oli se, että paikkaa on yhden kerran mainostettu, usein vuosia sitten, sen jälkeen asiakassuhteet kuntien kanssa ovat muodostuneet luonnostaan. Alueellisesti asiakaskuntia oli miltei säännöllisesti myös oman alueen ulkopuolelta. Yrityksinä tarkasteltavana olleet yksiköt olivat nuoria, säännöllisesti toiminta oli alkanut 1990-luvulla. Perustamiskertomuksissa esiintyy tavan takaa samoja elementtejä. Ensinnäkin vain harvoin liikkeelle on lähdetty ilman aikaisempaa sosiaali- terveys tai koulutusalan työkokemusta. Lähes jokaisessa tapauksessa haastatelluilla on ollut kokemusta julkisen alan sosiaali- tai terveysalan töistä jo ennen yrityksen perustamista. Toiseksi kertomukseen liittyy alkurahoitukseen liittyvä epävarmuus: myös rahoittajien näkökulmasta sosiaalialan yrittäjyys on uusia asia eikä lainan saannista päättäjien vakuuttaminen liikeidean järkevyydestä ollut aina helppoa. Sen sijaan yrittäjyyskurssi oli usein silta, joka oli antanut lopullisen sysäyksen idealla oman yksikön perustamisesta. Yksiköitä perustettaessa pontimena oli kokonaisuus, johon yhtäältä kuuluivat yhtäältä alalla havaittu kysyntä palveluista, ja toisaalta aikaisempaa työhön liittyvät konkreettiset ongelmat: sosiaalialan työn epävarmuus ja myös halu tehdä samaa työtä toisin ja paremmin. Siirtymä palkansaajasta yrittäjäksi ei siis merkinnyt sisällöllisesti uudelle alalle siirtymistä. Työntekijäuran aikana luodut suhteet muodostivat tärkeän linkin asiakaskunnan muodostumisessa. nää on kaikki huostaanotettuja lapsia ja nuoria, elikkä ovat olleet hoidossa siellä [sairaaloissa] ja siten tarvii jatkohoitopaikan. Kun oon niin kun, tullu tutuksi, yhteistyöstä niin, aina kun paikka vapautuu, niin kysytään et, mahtiusko tänne. On NN kaupungilla ollut kodinhoitajana ja tehnyt tässä työtä niin, melkein ne vuosikymmenet, mitä mää oon työelämässä ollut. Kaupunki tuntee näin [minut] ja kaikki pelisäännöt ja työmenetelmät ja kaikki on selviä. [ ] NN kaupungin kanssa on sopimus [nykyään], vaikka eihän se nyt oo ollu monta vuotta, et alkuun ei ollut sitä sopimusta mutta nyt on. Kun taustalla oli työkokemusta lapsia ja nuoria hoitavista isoista laitoksista, motiivi oman yksikön perustamisesta nousi säännöllisesti ainakin osittain halusta kokeilla, pystyisikö asiat tekemään paremmin 7

9 ja toisin. Nykyinen tilanne vertautui siihen, millaisena työtä piettiin tilanteessa, jossa samantyyppisiä asioita tehtiin laitosmaisissa olosuhteissa. I Täs on se hirveen hyvä puoli että, mä asun tässä itte. Nää nuoret kuntoutuu tosi paljo nopeemmin [kun] tässä on sama ihminen aina. Ei pysty vetään välistä, eikä muuta. Onhan mulla työntekijät, mutta kumminkin me ollaan niin pieni yhteisö, että pystytään pitämään tosi hyvin yhtä. Se helpottaa huomattavasti tätä työntekoa ja [ voi toteuttaa] semmosta oma tyyliä ja menetelmiä. [Tässä voi] omia asiakkaita intensiivisesti viedä, niin tässä sää pystyt viemään ne, ihan eteenpäin, johdonmukaisesti. II Sanotaan niin, että silloin kun puhutaan lastenkodeista, niin lastenkodit on yleensä semmosia niin sanottuja keskivertoja. Siellä on valtava määrä ihmisiä, joita muksut pystyy käyttämään ja pyörittämään, sormensa ympärille, koska jokainen ihminen on erilainen ja siellä ei kommunikaatio yleensä toimi. III Nää nuoret kokee myös sen asian [arkielämään tottumisen] ihan eri tavalla, kuin jossain noissa laitoksissa. Ongelmakohta, mitä mä nään laitoksessa on, että viistoistvuotias tosiaan voi tehdä mitä mieli lystää. Sitten kun työvuoro vaihtuu, niin se on taas ihan toinen tyyppi kun on toinen työntekijä, jonka kanssa on, joka on niin kun reilu tyyppi tai jotain tämmöstä. Jos työyhteisössä on vähänkään semmosta hankausta, niin nehän kyllä käyttää hyväkseen sitä ja kärsivät sitten toisaalta elämässään siitä. H: Puhutko kokemuksesta?, I1: Ihan kokemuksesta I2: Siten on myös tää tämmönen normaaliuden käsite. Minkälaista harhaa tulee nuorille jotka elää tämmösessä, jossain laitoksessa? Tulee tuoretta verta kahdeksan tunnin välein sinne niin, se jaksaa todella hyvin ja nehän on yli-ihmisiä. Toisin tekemisen perustelut ovat ainakin kolmen tyyppisiä. Ensinnäkin oma yksikkö tarjoaa enemmän toiminnan vapautta, toiseksi laitostyön kautta oli kokemuksia siitä, ettei kahdeksan tunnin vuoroihin jaettu aikuisuus ole paras lähtökohta lapsen ja nuoren kehitykselle. Kolmantena seikkana esille nousi myös usein myös ajatus siitä, että jonkinlainen idea normaalista elämästä ja sen tuottamisesta ei pääse kunnolla toteutumaan isoissa yksiköissä. Jo tässä vaiheessa on syytä korostaa erästä seikkaa sijaishoitoyksiköiden toimintaperustassa. Kaikissa yksiköissä näytti jonkinlainen kutsumus tai eettinen vakaumus olevan mukana siivittämässä työtä. Kyllä yksi semmonen asia varmaan on se, että kun [aikaisemmassa] työssä näki aikuisiällä olevia ihmisiä tai jo nuoria, [ ] joitten, osalta oltiin jo kaikella tavalla myöhässä. Niin siinä [syntyi] ehkä semmonen, vä- 8

10 hän idealistinen näkemys, joka mulla kyllä on edelleenkin ja toivottavasti se ei koskaan katoakkaan, siitä että kun pääsis näitten ihmisten elämään sisälle ja mukaan sillä tavalla, että voisi sitä parempaa tulevaisuutta rakentaa jo pikkasen muuten kun kolmekymmentvuotiaan alkoholistieläkeläisen kanssa. Edellä on luonnosteltu haastatteluaineiston perusteella niitä yleisiä reunaehtoja, joiden puitteissa sijaishoidossa toimitaan. Seuraavassa jaksossa luonnehditaan kyselyaineiston perusteella sijaishuoltoyksiköissä työskentelevää joukkoa. 4. Sijaishoidon henkilöstö Kyselytutkimukseen osallistujista enemmistö (60%, n= 40) oli naisia. Keskimäärin sijaishuollon työntekijät osoittautuivat verraten nuoriksi, vastaajajoukon keski-ikä oli 35 vuotta. Tilannetta havainnollistaa vielä se, että suurin ikäryhmä oli alle 30-vuotiaat. Vain vajaa kymmenen prosenttia henkilöstöstä oli yli 50-vuotiaita. Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma N %-osuus % % % % kaikkiaan % Iältään miehet ja naiset eivät poikenneet toisistaan. Tarkasteltaessa sitä, miten pitkään nykyisessä työpaikassa oltu, osoittautui, että neljännes vastaajista (25%, n= 17) oli ollut nykyisessä työssään vuoden tai vähemmän. Useimmin työssä oli oltu 2-3 vuotta, puolet vastaajista (52%, n= 35) kuului tähän ryhmään. Neljä vuotta tai enemmän olleita osallistujista oli 19% (n= 13). Miehillä ja naisilla oli kokemusta nykyisestä työpaikastaan keskimäärin saman verran. Asemaa työorganisaatiossa selvitettiin kysymällä esimiesasemassa toimimista. Esimiesasemassa ilmoitti olevansa runsas kolmannes (34%, n= 23) vastaajista. Miehiä ja naisia oli esimiesasemassa suurin piirtein yhtä paljon. Esimiestehtävissä toimivat olivat muita vanhempia (38 vs. 33 vuotta, p= 0,039). 9

11 Esimiehet olivat myös toimineet nykyisessä työssään jonkin verran muita kauemmin. Neljä vuotta tai enemmän nykyisessä työssä oli ollut esimiesasemassa toimineista 35 prosenttia ja muista 12 prosenttia. 5. Työn perusmetafora: perhe Edellä oli jo puhetta siitä, miten työtä jäsensi ajatus siitä, että asiat pitäisi tehdä toisin kuin laitosmaisessa ympäristössä. Tämän jatkumon toisessa päässä oli perhe ja ajatus, jonka mukaan perhe oli se esikuva tai malli, johon toiminnan tulisi asettua. Perhe oli ideaali, jota vasten laitos taas näyttäytyi jonkinlaisena vastakuvana. Negatiivinen vire suhteessa laitokseen oli esillä, tarkasteltiin sitä sitten haastateltavan oman työn vapauden tai lasten ja nuorten kuntoutumisen näkökulmasta. Perheen ohella toinen, harvemmin esiin nouseva, perusmetafora oli koulu tai koulukoti. Tämä nousi erityisesti esille yksikössä, joka oli erikoistunut yli kymmenvuotiaisiin lapsiin. Perhekeskeinen ajattelu kuvastui jo henkilökunnan titteleissäkin, vastaava henkilö on useimmin joko perhekodin isä tai äiti. Tässä mielessä siis perhekoti on lähinnä ydinperheen jatkeella oleva yritys, näin ollen myös henkilökunnan keskiössä yleensä on pariskunta. Perheenomaisuus ulottui joissakin tapauksissa myös tämän ytimen yli: yksikön toiminnassa saattoi olla mukana myös muuta perhettä ja sukulaisia. Yhdessä kohdeyksikössä hienoisena tappiona pidettiin nimenomaan sitä, että toiminnan vakiintuessa oli ollut pakkoa luopua perhe-ajattelusta laitoksen suuntaan. Perheenomaisuuden säilyttäminen oli toisaalta myös seikka, joka rajoitti mm. ideoita toiminnan laajentamisesta. Perhe-korostus merkitsee myös oman yksityisen perheen kehitysdynamiikan tulemista mukaan reunaehtona yksikön vaiheisiin. Analogisesti perhepäivähoidon kanssa, se mahdollistaa omien lasten päivähoitokysymyksen ratkaisun, mutta toisaalta kytkee yksikön myös tiiviimmin oman perheen vaiheisiin: nyt taas kun oma perhe on kasvanut niin ollaan, ajettu alas [perhekotitoimintaa] sitä mukaan kun omat lapset haluavat vanhempiensa aikaa ja ovat sitä saaneet. Aika näyttää sitten että, kun ne omat lapset kasvaa niin aiommeko ottaa lisää ja jatkaa tätä kaavaa. Tässä on, kymmenisen vuotta tehty kuitenkin lastensuojelua ja, siinä on mielenkiintosia puolia, kaikessa. Vaihtoehtoina siis jossakin pisteessä ovat joko yrityksen jäädyttäminen tai toiminnan laajentaminen ylitse ydinperhe-logiikan. Perheyritysten tavoin myös nyt tutkittavilla yksiköillä kysymys jatkuvuudesta nousee esille: 10

12 Tietysti kun ikää on se mitä tässä nykyään on, niin on mielellään siirtäis, mut ku pojat on sen verran fiksumpia, meil on kolme poikaa itellä, niin ne ei sido itseensä tämmöseen hommaan ne tietää mitä rääkkiä tää on, että tää on niinku siinä mielessä ongelmallinen että omasta perheestä ei jatkajiksi, et ne on kaikki kokeillu riittävän pitkään tätä. Tilanne on kuitenkin poikkeava vaikkapa suhteessa teolliseen tuotantoon: toimintaa ei voi lopettaa yksipuolisesti yhtäkkisellä päätöksellä: Jos tää toiminta ei jatkus niin, aina jotkut nuoret joutuu sen tilanteen uhriks että, sit pitääkin siirtyä johki, ja kun monet näistäki on jo siirtyny moneen kertaan sinne tänne. Enhän mä voi jättää kesken näitä mitkä on täälä vielä, nää on kaikki vietävä loppuun. Sillon ei oo, ehjiä eläkepäiviä jos on kesken työnsä lopettanu. Aattelin et pitää, semmoseen vaiheeseen suunnata, sit se lopettaminen kun kaikki, omilla jaloillaan et kenetkä on ottanu sitte vietäväksi eteenpäin. Eräs haastateltava esitti eksplisiittisen arvion siitä, että ainakin perhekotimuotoisesti organisoidun yksikön elämänkaaren pitäisikin noudattaa tavallisen perheen elämänkulkua. Jos aatellaan sitä että, minkä ikäsenä perhekoti kannattaisi perustaa, niin jos sen perustaa heti koulun- koulunpenkin- jälkeen ja vaikka ois pari kolme vuotta sosiaalitoimen kanssa [ollut työssä], niin ei sillon tiedä elämästä varsinaisesti. [ ] Kolmenkymmenen viiden neljänkymmenen paikkeilla, on paras ikä musta aloittaa perhekoti. Sitten kun mennään viiteenkymmeneen viiteen tai ylemmäs, pitäisi lopettaa koska sitten tulee nää tämmöset asiat, ettei jaksa pysyä mukana sillä tavalla kun pitäs. Ei jaksa, mutta toisaalta tietyssä mielessä se, työ on helpompaa kun sitä kokemusta siitä on niin paljon. Mutta sitten sitä jonkin verran etääntyy siitä alueesta, mitä nuoret on, että se on se kuilu, nuorten ja tämmösten, niin kun mä sanon et meikäläinen on fossiili. Tää väli tulee liian suureksi. Haastatteluissa tuli esiin myös sijaishoidon ikä dynamiikka hieman toisesta näkökulmasta. Kuten kyselytutkimus kertoi, alalla työskentelevät ovat kauttaaltaan suhteellisen nuoria. Mahdollisesti työskentely perhekodissa liittyy nimenomaan työuran alkupuoliskolle ylipäätänsä. Työntekijöiden omien perhetilanteiden muutokset saattavat lisätä innokkuutta joko siirtyä toisille vähemmän intensiivistä osallistumista vaativille aloille tai sitten iän ja kokemuksen karttuessa oman yksikön perustaminen saattaa näyttää erityisen houkuttelevalta. Koska ala kaikkiaan on vielä kovin nuori, mitään täsmällisiä päätelmiä ei asiasta voi vielä tehdä. 11

13 6. Työ arjen tekemisenä Kodin ja koulun lisäksi työ ja arki ovat keskeisiä metaforia, joilla työtä ja toimintaa yksiköissä kuvataan. Perhe tarkoittaa normaaliutta ja arkea: I Ne on tässä mulla niinku kotona ja tää on meijän koti ja me eletään niinku normaalia kotielämää, kaikkine rajoituksineen, ja riitoineen erimielisyyksineen, ilonhetkine ja surunhetkinee ja kaikki mitä nyt yleensä ihmisen ja lapsen elämässä ja kirjossa on. II Oppivat olemaan myös itsensä kanssa että et sitä normaalia arkea kestämään sen arjen sietokyky on aika ohutta nyt monessa muussakin kuin nuorisossa. Kyllä se on aika tärkee osa elämää, että jaksaa sitten iloita noista mukavista hetkistä, joita harvemmin tulee, että jaksaa puurtaa. Jaksaa kuitenkin vaikka sitä ihan tavallista arkea, jossa on ne valonpilkut ja ilonhetket ja, toisaalta surut ja vihan tunteet ja kaikki vaan, sitähän se, kasvatustyön monimuotosuus kuitenkin on. III Tää on siis erittäin vaihtelevaa työtä. Tässä kuuluu toimenkuvaan lähes kaikki, tehtävät mitä tässä nyt perhekodin päivittäisessä toiminnassa on. [ ] Me tehdään, työntekijät pyöritetään tätä arkee tässä. Työ on tosiaan vaihtelevaa ja, on mielenkiintosta ja tilanteet vaihtuu ja tällä kertaa on nyt ihan hyvä lapsporukka tässä. Arki ja normaalisuus olivat siis teemoja, jota spontaaneimmin nousivat esille kun kysyttäessä työn luonnetta. Toisaalta nimenomaan työ oli hyve, jolla tätä normaaliutta harjoiteltiin. tehään kaikkia niitä asioita mitä me ollaan omassa perheessä aikanaan tehty, [ ] ja, se on hyvin pitkälle niinku tämmönen mallioppimisen viitekehys, nuori on mukana kaikessa siinä työssä mitä tehdään, perunankuorimisessa pyykinpesussa ruohonleikkuussa, joka asiassa, osa siitä pikkuhiljaa oivaltaa että, näin pitää olla, asioita tehä kun tässä nyt on opittu tekeen. Meijän ajatus siitä on hyvin pitkälle sosiaalipedagoginen, elikkä se nuori on oman elämänsä subjekti ja se kyllä tietää mitä se sillä elämänsä haluaa tehtävän, ja meijän rooli, suhteessa nuoreen on mahdollistaa. Mutta että nuoresta tulis oman elämänsä subjekti ja me voitas jotaki mahdollistaa ni tälle välillä täytyy tapahtua jotaki korjaavuutta. Se korjaavuus tavallaan sen psyyken rakenteessa, ja sen elämässä tulee niin, että meil on toiminnallista tekemistä, koko ajan, normaalia arkea joka alkaa aamulla yheksältä, ja loppuu illalla sitte siinä vaiheessa kun kukakin käy nukkuun, mut yhdeksältä kaikki on pystyssä. Mitä me tääl tehdään, ni me opiskellaan, me pietään yhteisöpalavereja, me keskustellaan ratkaisukeskeiseltä pohjalta näitä ongelmia. Sitte käydää tätä niinku jokasen elämän henkilökohtasta suunnitelmaa. Me ei säilötä näitä nuoria täällä, me annetaan niille vapautta, täällä kaupungissa. Me sysätään niitä, tonne normaaliin yhteiskuntaan ja yritetään integroida sinne ja, taata niille tänne se turvallinen kotiinpaluu, elikkä me tehään työtä sellasten asioiden kanssa, että se nuori itsekkin saa itseluottamusta. 12

14 Arjen tasolla se tarkottaa sitä, että tekee oikeeta työtä tuollla Z:ssa tai, jos ne on kykeneviä niin ne voi käydä työmarkkinaharjottelun jossaki oikeessa työpaikassa, mut jos ne ei oo vielä siihen kykeneviä, ni sen meijän aikuisen ohjauksella tekee tässä päivätoimintaa. Se on arjen normaaleja rutiineita, kunnossapitoa, näitten rakennusten korjausta. Sitten on meijän maatilalla, [jossa tehdään] normaaleja maatalon töitä. Elikkä ihan tämmöstä, niinkun, mahdollisimman alkeellista, meillä ei oo siivoojia, eikä meil oo kokkeja eikä keittäjiä, eli me yritetään niinku opettaa nuorille, joka ikisessä kohdassa, miten me mennään kauppaan mitä sieltä ostetaan paljon se maksaa, ja siihen menee alussa et ne oppii siivoomaan, ku ne on laitoksessa... eläneitä, ni ne ei oo nähny edes niinku kokonaista kananmunaa pitkään aikaan, tai että ne kysyy et mikä tää on niille vastaa et se ku se on tuore kurkku, että se on tullu siivutettuna, pöytään, ni me yritetään täällä tehdä arkilähtöstä työtä, opettaa elämänhallintataitoja, ja ku nuori tulee alussa niin mein tehtävä siitä alusta asti on et se oppii nukkumaan yönsä ilman ettei aikuinen, portsarin kokoisen ihmisen tarvi valvoo siinä vieres. No miten se sujuu? Se sujuu erinomaisesti, elikkä meijän yks, tai mun yks tehtävä tässä työssä päätehtävä on tavallaan sitouttaa nuoret, tähän yhteisöön, yhteisön jäseneks, ja oman elämänsä hallitseminen, et se se on rankkaa työtä se, kun nuori tulee taloon sisään, se on henkisesti rankkaa että se saadaan sitoutumaan. Arjen ja työn yhteyden yksi haastateltava kiteytti toteamalla: Me tehdään, arkea, tehdään tavallista elämää, arkea. Työn sisältö arkena ja kotona olemisena ei täysin vaivatta sovi yhteen modernin palkkatyön käytäntöjen ja mielikuvien kanssa. Työ kun on liki määritelmän mukaan jotakin, joka tapahtuu kodin ulkopuolella. Nyt tarkasteltavassa tapauksessa työtä kuitenkin tehdään pääsääntöisesti - perhekodin isän ja äidin - kodissa ja sen keskeinen sisältö näyttää olevan tämän kodin arjen eläminen, arjen tekeminen. Työolosuhteena asia ei ollut ongelmaton. Toisen kodissa työskenteleminen on jo itsessään arkaluonteinen asia. Tää on, semmonen työ myöskin ollu, että koska tämä on myös meidän koti, me on oltu aika varovaisia niinku tän työn suhteen, et tänne on tullu nyt, tuuraileen. Meillä reservissä on varsinaisesti ollu opiskelija-harjottelija. Siitä oppii häneen luottmaan, et on monta vuotta tässä ollu, viis vuotta, ainaki. --- I1: Vaikeeta on olla työntekijänä kodissa, tai olla kodissa niin että siellä on työntekijöitä. Se on niin hienovaranen juttu, että m, veikkaan ettei kaikki ei sitä osaa tai siihen kykene eikä opi sitä koskaan. I3: Ja työntekijälle pitää osata antaa tilaa että, kun he ovat nyt kotona eikä pelkästään työnantajan rooli. Minkälaisissa tilanteissa se käy, jos asiaa kuvailee konkreettisella tasolla? 13

15 I3: No en mä tiä siinäki jollaki jos lapsensa on tässä käymässä niin, sitten antaa heidän keskustella niitä omia juttujaan eikä oo siinä väliin niinku koko ajan menossa niin, työasioita puhumaan. Ku näkee että, nyt on vapaalla, tulee tossa alakertaa ja sanoo ihan selkeesti, ainaki että nyt mää oon vapaalla, et osaa antaa sitä tilaan et ehkä se tulee niinku jotenki niin luonnostaanki että, alkuun se ehkä oli vähä vaikeeta ja ajatella että, no nyt mä tässä laitan ruokaa tai oon lasten kanssa ja, nää pyörii tässä nyt vaan ja, ei puutu mihinkään välttämättä mutta, nää tulee ja menee ihmiset aina. I1: Kyllä me sanotaanki ja sit sillee joskus. I2: No se on oikeesti tullu et lapsillekki sanoo [että on vapaalla], mut kyllä ne lapset voi jopa joskus kysyy, että voiks nyt tulla, ja sit mä sanon et ei oo ku nyt siel on NN [vuorossa oleva työntekijä] ja mää teen ihan omia juttuja, että mää teen nyt pihatöitä. Ongelma, jonka kanssa on elettävä, liittyy siis yhtäältä toisen kodissa tehtävään palkkatyöhön ja toisaalta siihen, että koti ei siinä asuville aikuisille sitten olekaan välttämättä yksityisyyden ja rentoutumisen reviiriä. Niillä, joille yksikkö oli myös oma koti, todellisen vapaa-ajan viettäminen ei siellä yleensä onnistunut. Vapaa-aika tarkoitti kotoa pois lähtemistä. Jotkut ratkaisivat tämän ongelman hankkimalla oman yksityisen asunnon omaa vapaa-aikaansa varten. Kaiken kaikkiaan työssä ovat yhtä aikaa läsnä niin palkkatyön, yrittäjyyden kuin kutsumuksenkin elementit. Edelleen työn eritysluonnetta voi kuvailla ainakin jossain määrin kutsumukseksi: Jos mun pitäis tehä tätä työtä, mää en tekis tuntiakaan, mutta jos mä saan tehä tätä harrastuksena niin mää teen tätä kakskytneljä tuntia vuorokaudessa. Meillähän tää on niinku meijän työ ja ammatti et tää ei oo niinku semmonen, semmonen tota... miten sen nyt sanois, siis tämmönen kutsumus. Kyllä tää, työ on myös elämä, mää oon aina sanonu et tää työ on niinku elämäntapa, siis elää kolhoosissa... siis, tässä eläminenhän on hirveen rikasta, mut se on totta että, jotta jaksaa, niin pitää pitää vapaita, me lähdetään aina mökille, kun me pidetään vapaita sit meillä on työntekijä me ollaan, kaks kolme vuorokautta viikossa. --- I1: Pitää, pitää niinku huoli siit omast työkyvystä, et tässähän joskus joskus on niinku semmonen, erehdys, johon, alkuaikoina varsin meni et, et tää työ tulee joskus valmiiksi, tai et sä voit tehdä sitä [jatkuvasti] I2: Tai et oot korvaamaton I1: Niin ni tehdä kun orja kakskytneljä tuntii vuorokaudessa ja se on kuitenkin, niin pohjaton kaivo, että sää et tuu koskaan sitä täyttämään. Kaikeis tärkein mul on se et oot itse niinkun, kunnossa, koska jos sää et 14

16 ole, niin siit ei hyödy kukaan, ei ei lapset eikä itse. Siitä omasta jaksamisesta, sillä tavalla myöskin [on huolehdittava] et lähtee välillä pois. Kutsumuksen toisena puolena saattaa kuitenkin olla myös tilanteeseen, jossa omat voimavarat ja niistä huolehtiminen jää syrjään. Täähän on niin uusi alue jokaisella että, se innostus on valtava. Mennään viisi kuusi vuotta eteenpäin ja useimmiten vielä toimittu sillä tavalla että, ollaan niin innostuneita että lomat ja kaikki on jäänyt vähän vähiin. Siinä vaiheessa tulee tämmönen ensimmäinen lasku, ainakin mitä mää ajattelen, ensimmäinen notkahdus siinä jaksamisessa. No se on yleensä semmonen, että se on, lyhytaikainen, siitä sitä lähdetään taas uudestaan jatketaan, siinä vaiheessa osataan jo se tehdä se että, otetaan lomat ja vapaapäivät säännöllisesti, tajutaan se että jos me ei olla kunnossa niin ei mikään muukaan asia oo kunnossa. Sitten sen jälkeen kun ollaan yli kymmenen vuoden, mennään siten alkaa tulla ikä vastaan. 7. Psykososiaalinen työympäristö Kyselytutkimuksessa arvioita työn luonteesta saattoi seura kahta linjaa pitkin. Vastaajat arvioivat (i) mahdollisuuksiaan oman työnsä hallintaa, (ii) työssä saatavan sosiaalisen tuen mahdollisuuksia ja (iii) työpaikan ilmapiiriä. Tämän lisäksi kysely sisälsi osuuden, jossa osallistujat arvioivat erilaisten työn ominaisuuksien vaikutusta työssä viihtymiseen. Työn hallinta Työn hallintaa mitattiin tiedustelemalla osallistujan mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä työtehtäviin kuuluu, siihen miten työt jaetaan ihmisten kesken ja siihen millaisia työmenetelmiä käytetään. Vastaajilla oli suhteellisen paljon mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Osapuilleen kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että mahdollisuuksia vaikutta työnjakokysymyksiin tai työtehtävien luonteeseen oli vähäintäin melko paljon. Työmenetelmien arvioissa tämä osuus oli vieläkin suurempi (kuvio 1.) 15

17 Kuvio 1. Vastaajien arviot siitä, miten paljon voi vaikuttaa sihen, mitä työtehtävät ovat, miten työt jaetaan ja millaisia menetelmiä käytetään? Millaisia menetelmiä käytetään? Miten työt jaetaan? Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan Mitä työtehtävät ovat? % 25 % 50 % 75 % 100 % Jatkon analyysejä varten työn hallintaa kuvaavista kolmesta muuttujista muodostettiin summamuuttuja (alpha 0,80), joka sai arvoja 5-12 (keskiarvo 9,2, keskihajonta 2,05). Mittarissa suuri arvo ilmaisi mahdollisuutta laajaan työn hallintaan. Summamuuttujan alinta kolmannesta (36%, n= 24, muuttujan arvot 5-8) nimitetään jatkossa heikon hallinnan ryhmäksi. Taulukko 2 esittää summamuuttujan keskiarvon suhteessa ikään, sukupuoleen, työvuosiin nykyisessä työssä ja esimiesasemaan. 16

18 Taulukko 2. Työympäristöä kuvaavien muuttujien (työn hallinta, mahdollisuus sosiaaliseen tukeen ja työpaikan ilmapiiri) keskiarvot taustamuuttujien (ikä, sukupuoli, työkokemus nykyisessä työssä ja esimiesasema) eri luokissa. Työn hallinta (asteikko 5-12) Mahdollisuus sosiaaliseen tukee työssä (asteikko 1-12) Ikäryhmä - 29 (n=25) 8,8 7,7 14, (n=23) 9,1 7,3 14,0 40- (n=19) 9,9 8,6 13,7 Eron tilastollinen merkitsevyys, p-arvo NS NS NS Sukupuoli Mies (n= 27) 9,1 7,5 13,6 Nainen (n= 40) 9,4 8,0 14,2 Eron tilastollinen merkitsevyys, p-arvo NS NS NS Vuodet nykyisessä työssä - 1 (n=17) 9,1 7,6 13,3 2-3 (n=35) 9,1 7,9 14,2 4- (n=13) 10,3 8,3 13,8 Eron tilastollinen merkitsevyys, p-arvo NS NS NS Toimiiko esimiesasemassa? Kyllä (n= 23) 10,6 8,4 14,4 Ei (n= 44) 8,6 7,6 13,7 Eron tilastollinen merkitsevyys p-arvo <0,001 NS NS TOT 9,3 7,8 13,9 Työpaikan ilmapiiri (asteikko 1-21) Arviot siitä, millaiset mahdollisuudet työn hallintaan olivat, eivät kovin selvästi poikenneet eri ikäryhmissä. Jonkin verran löytyy perusteita väittää, että vanhimmissa ikäryhmissä hallinta on laajinta, samansuuntaisia johtopäätöksiä voi tehdä myös työssäolovuosien näkökulmasta. Sukupuolten välillä eroja ei käytännössä ollut lainkaan. Sen sijaan esimies asemalla oli selvä ja tilastollisestikin merkitsevä vaikutus: esimiehet pitivät hallinnan mahdollisuuksiaan muita laajempina. 17

19 Sosiaalinen tuki työssä Työpaikan sosiaalista tukea mitattiin kuuden kysymyksen avulla. Arvioitavana olivat mahdollisuus saada neuvoja tai apua, työtovereilta ja esimieheltä saatava tuki, arvostus työyhteisön jäsenenä ja oman toiminnan näkeminen hyödyllisenä. Kutakin näistä ominaisuuksista vastaajat arvioivat asteikolla 1-4 (1= aina, 4= ei koskaan). Taulukko 3 esittää niiden vastaajien osuudet, jotka arvioivat kyseessä olevaa tuen muotoa olevan työssä aina saatavilla. Taulukko 3. Niiden vastaajien osuus, jotka arvioivat työssään saavansa aina tarvittaessa kyseisen tyyppistä sosiaalista tukea. Mahdollisuus saada neuvoja ja apua työssä 43% (n= 29) Tukea työtovereilta 43% (n= 29) Tukea esimieheltä 42% (n= 27) Kokemus arvostettuna olemisesta 23% (n= 15) Työn näkeminen hyödyllisenä ja tuloksellisena 22% (n= 15) Tauluko 3 tietojen perusteella varminta sosiaalisen tuen saaminen oli omasta lähiympäristöstä, esimieheltä tai työtovereilta. Sen sijaan selvästi vähäisemmäksi arvioitiin yleisemmälle tasolle viittaava tuki, eli kokemukset arvostuksesta yleensä ja työn hyödyllisenä näkeminen. Jatkon tarkasteluja varten sosiaalisen tuen mittareista muodostettiin summamuuttuja (aplha= 0,78). Summamuuttuja sai arvoja välillä 1-12, keskiarvon ollessa 7,8 (keskihajonta 2,6). Mitä korkeampi arvo oli, sitä suuremmaksi sosiaalinen tuki arvioitiin. Arviot sosiaaliset tuesta eivät vaihdelleet tilastollisesti merkitsevästi taustamuuttujien mukaan (taulukko 2). Kuitenkin tämänkin muuttujan suhteen näytti suuntana olevan se, että mitä kauemmin työ- ja ikävuosia on kertynyt, sen suurempana sosiaalista tukea pidettiin. Edelleen naiset arvioivat saavansa sosiaalista tukea jonkin verran miehiä enemmän. Työpaikan ilmapiiri Työpaikan yleistä ilmapiiriä kartoitettiin viidellä kysymyksellä. Tarkastelun yksityiskohtaiset tulokset ja kysymysten sanamuodot näkyvät taulukossa 4. 18

20 Taulukko 4. Vastaajien arviot työpaikkansa ilmapiiristä Täysin/ Ei samaa eikä Täysin / jokseenkin eri mieltä jokseenkin samaa mieltä eri mieltä Työpaikallani... Ihmisiin voi luottaa 79% (n= 53) 11% (n= 7) 10% (n= 7) Avoin ilmapiiri 67% (n= 45) 18% (n=12) 15% (n= 10) Kannustava ilmapiiri 69% (n= 36) 19% (n=13) 12% (n=8) Esiintyy juoruilua ja kateutta 27% (n=18) 24% (n=16) 49% (n=33) Yksimielisyys tavoitteista 68% (n=45) 17% (n=11) 15% (n=10) Keskustellaan myös vaikeista kysymyksistä 85% (n=56) 3% (n=2) 12% (n= 8) Useampi kuin kolme neljästä vastaajasta jakaa ainakin jossain määrin mielipiteen, jonka mukaan työpaikalla ihmisiin voi luottaa. Avoimena ilmapiiriä piti ainakin jossain määrin 67 prosenttia vastaajista. Suurin piirtein samanlaisen tulkinnan sai myös ilmapiirin kannustavuus. Vajaat puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei työpaikalla juurikaan esiinny juoruilua ja kateutta, varsin suuri yksimielisyys vallitsi myös siitä, että tavoitteet työpaikalla ovat saman samansuuntaisia ja että myös hankalista asioista työssä voidaan keskustella. Jatkon analyysejä varten työpaikan ilmapiiriä kuvaavista muuttujistakin muodostettiin yksi summamuuttuja (aplha 0,84). Muuttujan arvo vaihteli välillä 1-12, keskiarvo oli 13,9 (keskihajonta 4,4) ja mittarissa korkea arvo tarkoitti hyvää työilmapiiriä. Taulukko 2 esittää työilmapiirin suhteet taustamuuttujiin. Arviot olivat kauttaaltaan hyvin yhteneväisiä, esimerkiksi iän mukaisia eroja ei käytännössä esiintynyt lainkaan. 8. Mitä seikat estävät työssä viihtymistä? Tässä jaksossa tarkastelun näkökulma on edellisestä poikkeava. Nyt näkökulmana ovat vastaajien arviot työssä viihtymistä edistävistä ja estävistä seikoista. Arvoissaan vastaajat ottivat kyllä / ei vastauksilla kantaa 19 viihtymistä estävään ja 17 sitä edistävään työn piirteeseen. Palkka ja kiire osoittautuivat olevan ylivoimaisesti useimmin esille nousevat työssä viihtymistä estävät asiat. Palkan mainitsi tässä yhteydessä yli puolet (53%) osallistujista, kiireen 42 prosenttia. Noin kolmannes mainitsi viihtymistä estävinä tekijöinä etenemismahdollisuuksien rajallisuuden, työmatkat, 19

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Käsitteitä omasta työstä omaan työhön 1 LÄHTÖKOHTAINEN LUOTTAMUS LAPSEN TODELLISTUMINEN 2 Lähtökohtainen luottamus Luottamusta asiakkaaseen ja siihen, että

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työhyvinvointi Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus Yhteistyössä Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) LIITE Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset) 1. Johdanto Kerro johdannossa lukijalle, mitä jatkossa

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot