AIKUISSOSIAALITYÖ YHDENMUKAISEKSI KESKI-UUDELLAMAALLA - Mitä teimme ja mitä on vielä edessä

Transkriptio

1 AIKUISSOSIAALITYÖ YHDENMUKAISEKSI KESKI-UUDELLAMAALLA - Mitä teimme ja mitä on vielä edessä Aikuissosiaalityö laadukkaaksi ja vaikuttavaksi Keski-Uudellamaalla - kehittämishankkeen väliraportti Helka Raivio ja Soile Rantasalmi

2 2 Sisältö 1 Alkusanat ja Keski-Uudenmaan aikuissosiaalityön kehittämishankkeen taustaa Aikuissosiaalityön kehittämishankkeen alatyöryhmät Aikuissosiaalityön tarkoitus ja tehtävä Aikuissosiaalityön yhteisen identiteetin rakentaminen Aikuissosiaalityön sisältö Aikuissosiaalityön välineet Yhteenveto ja loppusanat Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin yhteinen aikuissosiaalityön tilannearvio-lomake ja palvelusuunnitelma -malli Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin aikuissosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien, etuuskäsittelijöiden ja neuvonta / vastaanottopalveluiden yhteystiedot ja toimistojen aukioloajat... 33

3 3 1 Alkusanat ja Keski-Uudenmaan aikuissosiaalityön kehittämishankkeen taustaa Tämä väliraportti rakentuu vuosina 2007 ja 2008 Keski-Uudellamaalla aikuissosiaalityön kehittämishankkeessa tehdystä työstä. Raportissa esitellään kehittämishankkeen keskeisinä toimijoina teemakohtaiset alatyöryhmät ja alatyöryhmissä saavutetut tulokset. Raportissa käydään myös läpi materiaalia, jota on yhdessä tuotettu ja esitelty hankkeen seminaari- ja koulutustapaamisissa. Hankkeen toimijat keskustelevat raportissa koulutustilaisuuksien alustajien Sanna Liikasen, Outi Välimaan, Pekka Borgin sekä Eija Huovilan kanssa. Tähän dialogiin olemme hanketyöntekijöinä liittäneet myös omia havaintojamme koulutustilaisuuksista ja työskentelystä. Näin toivomme saavamme näkyviin kohdat, joissa kehittämistyötä vielä riittää. Emme kirjoittaneet perinteisesti etenevää raporttia, vaan halusimme säilyttää sekä alustajien että pienryhmien puheenvuorot sellaisinaan, millä halusimme varmistaa, ettemme sekoita omia tulkintojamme muiden toimijoiden esityksiin. Olemme kuitenkin tuoneet esiin omina osinaan joitakin havaintoja kehittämishankkeen näkökulmasta. Kehittämishankkeen esittämillä kysymyksillä haluamme rohkaista jatkamaan työyhteisöissä hyvin käynnistynyttä aikuissosiaalityöstä käytävää keskustelua. Raportissa vuorottelevat kehittämishankkeen koulutuspäivien alustajien ja pienryhmien puheenvuorot kehittämishankkeen kommenttien kanssa. Erotukseksi kukin puheenvuoro on merkitty eri värein; alustajat vihreällä, pienryhmät keltaisella ja kehittämishanke sinisellä. Kuuma- kuntien ja Hyvinkään kaupungin aikuissosiaalityön kehittämishanke alkoi lokakuussa 2007 ja työskentelyaikaa hankkeella on vuoden 2009 loppuun saakka. Hanketta hallinnoi Keravan kaupunki ja hankkeessa on lokakuusta 2007 työskennellyt hankkeen kehittämiskoordinaattorina Helka Raivio ja syyskuusta 2008 vuoden määräaikaisessa tehtävässä tutkijasosiaalityöntekijä Soile Rantasalmi. Kehittämistyötä linjaamaan ja johtamaan on asetettu ohjausryhmä, jossa ovat mukana: Arja Tolttila, perusturvajohtaja, Pornaisten kunta Ritva Toivio, perusturvajohtaja, Järvenpään kaupunki Maija Gartman, sosiaalijohtaja, Keravan kaupunki Petteri Heino, kehittämispäällikkö, Sosiaalitaito Oy Saila Nummikoski, sosiaalihuollon johtaja, Hyvinkään kaupunki Tuula Puranen, sosiaalijohtaja, Mäntsälän kunta (eläkkeelle 02/2009) Jouko Liimatainen, sosiaalipalvelupäällikkö, Nurmijärven kunta Marja-Liisa Palosaari, sosiaalityön päällikkö, Tuusulan kunta Niina Väkeväinen, sosiaalityön päällikkö, Mäntsälän kunta Kehittämishanketta tukemaan ja ohjaamaan on asetettu asiantuntijaryhmä, joka koostuu seuraavista jäsenistä: Hakulinen Teija, Hyvinkään kaupunki (Eija Moksinsalo 08/2008 saakka) Heino Petteri, Sosiaalitaito Oy Juurikkala Virva, Järvenpään kaupunki Laukka Armi, Keravan kaupunki Palosaari Marja-Liisa, Tuusulan kunta Jurvanen Paula, Mäntsälän kunta Ul Masih Sabih, Nurmijärven kunta

4 Hankkeen kokonaistavoitteena on hankekuntien aikuissosiaalityön käytäntöjen yhdenmukaistaminen sekä asiakkaiden yhdenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu. Hankkeelle asetettuja tavoitteita ovat: 1. Aikuissosiaalityön rajapintatyöskentelyn kehittäminen 2. Henkilöstö- ja tehtävärakenteen kehittäminen 3. Toimeentulotuen käsittelyprosessin kehittäminen 4. Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin mittariston kehittäminen 5. Pysyvän aikuissosiaalityön kehittämisrakenteen luominen Keski-Uudenmaan alueelle Näitä tavoitteita kohti hankkeessa on työskennellyt neljä aktiivista ja motivoitunutta alatyöryhmää, jotka on koottu yli kunta- ja työntekijärajojen. Suuren kiitoksen ansaitsevat myös hankekuntien asiakastietojärjestelmien pääkäyttäjät, joilta olemme saaneet apua uusien työvälineiden käyttöönotossa. 4 2 Aikuissosiaalityön kehittämishankkeen alatyöryhmät 1. Toimeentulotukityön rationalisointi/organisointi- ryhmä, tuloksena uusi toimeentulotukilomakkeisto, alk. Hyvinkää: Järvenpää: Kerava: Mäntsälä: Nurmijärvi: Tuusula: sosiaalityöntekijä Mervi Rytkönen sosiaaliohjaaja Carita Vähämöttönen etuuskäsittelijä Sari Hämäläinen sosiaaliohjaaja Liisa Vuontelo (12/2008 saakka) etuuskäsittelijä Sirkku Bergius sosiaalityöntekijä Teija Nordström sosiaaliohjaaja Jane Mikkonen 2. Aikuissosiaalityötä ohjaavien asiakasdokumenttien/suunnitelmien yhdenmukaistaminen ja rationalisointi, tuloksena tilannearvio ja palvelusuunnitelmat, alk. Hyvinkää: Järvenpää: Kerava: Mäntsälä: Nurmijärvi: Tuusula: sosiaalityöntekijä Riitta Kangasluoma, työkoordinaattori Maarit Porttinen (TYP) etuuskäsittelijä Sirpa Hellsten (Effica pääkäyttäjä) sosiaalityöntekijä Hannele Raiskila sosiaaliohjaaja Marika Paananen, etuuskäsittelijä Aire Hynynen sosiaalityöntekijä Minna Pessala (sosiaalityöntekijä Henna Hirsi mäki 12/2008 saakka) sosiaaliohjaaja Saara Seppänen sosiaaliohjaaja Mari Andelin sosiaalityöntekijä Jaana Nevalainen (työllistämisyksikkö- nuorten sosiaalityö) sosiaalityöntekijä Elisa Arnberg (Pro consona pääkäyttäjä, lasten suojelu)

5 5 3. Toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjen linjaaminen ja yhdenmukaistaminen, tuloksena yhdenmukainen toimeentulotuen myöntämisohje, kesä 2009 Hyvinkää: Järvenpää: Kerava: Mäntsälä: Nurmijärvi: Tuusula: sosiaalityöntekijä Raili Valtavaara sosiaalityönsihteeri Sara Beshar sosiaalityönsihteeri Tarja Pulkkinen sosiaaliohjaaja Emma Kojo etuuskäsittelijä Maritta Hirvonen etuuskäsittelijä Pirjo Lindholm sosiaalityöntekijä Anna Tähtinen (02/2009 saakka) etuuskäsittelijä Outi Salo aluetoimistosihteeri Irma Vainio 4. Tehtävärakenteiden ja aikuissosiaalityön tiimiyttämisen kehittäminen, tuloksena tiimimallinen tehtävärakennesuositus, kevät 2008 Hyvinkää: Järvenpää: Kerava: Mäntsälä: Nurmijärvi: Tuusula: johtava sosiaalityöntekijä Teija Hakulinen (Eija Moksinsalo 08/2008 saakka) sosiaalityöntekijä Eila Rimpioja (TYP) työkoordinaattori Maarit Porttinen (TYP) sosiaaliohjaaja Marjo Viljamaa sosiaaliohjaaja Matti Savolainen vahtimestari Kirsti Kinanen sosiaaliohjaaja Jukka Kuronen etuuskäsittelijä Eira Jääskeläinen 3 Aikuissosiaalityön tarkoitus ja tehtävä Aikuissosiaalityön käsite on tuore ja se on jäänyt osin sisällöltään hämäräksi. Tarve aikuissosiaalityön tarkempaan määrittelyyn on aktualisoitunut sosiaalityön organisoinnissa tapahtuneissa ja tapahtuvissa muutoksissa, joista päällimmäisinä voidaan pitää toimeentulotukityön siirtymistä yhä enenevässä määrin kirjallisten hakemusten perusteella tehtäväksi etuuskäsittelytyöksi ja sosionomi AMK- tutkinnon suorittaneiden sosiaaliohjaajien nousua kolmanneksi työntekijäryhmäksi sosiaalityöntekijöiden ja etuuskanslistien väliin. Erityisesti sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välisen työnjaon ja työnkuvien selkeyttäminen edellyttää aikuissosiaalityön sisällön tarkempaa määrittelyä. Toisaalta myös aikuissosiaalityön jakaantuminen toimeentulotukipainotteiseen, huollolliseen sosiaaliturvatyöhön ja aktivoivaan, kannustavaan muutostyöhön luo ristivetoa aikuissosiaalityön sisälle. Jäädessään epäselviksi nämä jaot rasittavat työyhteisöjä, mikä puolestaan heijastuu myös asiakastyöhön. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää muodostaa työntekijöiden itsensä tunnistama aikuissosiaalityön kokonaisuus, johon eri ammattiryhmät kokevat voivansa sitoutua. Yhteinen aikuissosiaalityön identiteetti tarjoaa työntekijöille samaistumisen kohteen, tukea käytännön työssä ja vahvistaa aikuissosiaalityön asemaa omana erityisenä alueenaan sosiaalihuollon laajemmassa kentässä. Aikuissosiaalityön yhteinen määritelmä Jotta aikuissosiaalityön käytäntöjä olisi seutukunnallisesti mahdollista yhdenmukaistaa, on ensimmäinen konkreettinen tavoite ollut saavuttaa hankekunnissa yhteinen käsitys siitä, mitä

6 aikuissosiaalityö on. Alkuvuodesta 2008 hankkeen projektiryhmälle asetettiin tehtäväksi laatia Kuuma- kuntien ja Hyvinkään kaupungin yhteinen aikuissosiaalityön määritelmä. Määritelmässä haluttiin erottaa aikuissosiaalityön yhteiskunnallinen funktio, sisältö sekä käytettävissä olevat välineet. Yhteisen määritelmän sekä em. erottelujen kautta katsottiin voitavan paremmin jäsentää myös eri aikuissosiaalityön toimijoiden välistä työnjakoa ja linjata siten myös tehtävärakenteiden kehittämistä. Aikuissosiaalityö on yksilön tai perheen kanssa tehtävää lakisääteistä asiakastyötä, jonka tavoitteena on muutos asiakkaan elämänhallinnan parantamiseksi ja ongelmien ennaltaehkäisy. Aikuissosiaalityön tarkoituksena on tukea asiakasta ylläpitämään tai parantamaan arkipäivän selviytymistä, taloudellista toimeentuloa sekä oman toimintaympäristön vuorovaikutussuhteita. Yhdessä asiakkaan kanssa tehtävän sosiaalityön suunnitelman avulla asiakasta tuetaan omien voimavarojen löytämisessä sekä kohdentamisessa. Aikuissosiaalityöhön sisältyy sosiaaliturvatyötä, kriisityötä, päihde- ja mielenterveystyötä, vanhus- ja vammaistyötä, maahanmuuttajatyötä, ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä sekä työllistymistä, kouluttautumista, asumista ja kuntoutumista tukevaa toimintaa sekä yleiseen sosiaaliturvaan liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Aikuissosiaalityön välineinä ovat asiakastapaamiset, palvelu- ja hoitosuunnitelmat, verkostotyö, välitystilipalvelut, sosiaalinen luototus, kuntouttava työtoiminta, eläkeselvittelyt sekä toimeentulotuki. Aikuissosiaalityön kehittämishankkeen projektiryhmä Sosiaalityötä on pyritty määrittelemään eri organisaatioissa ja vaikka määritelmät ovat yleisesti hyväksyttyjä ja tunnustettuja, on myös havaittu, ettei mikään määritelmä ei ole lopullinen, pysyvä tai riittävä, sillä sosiaalityö muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNETin määritelmä: Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän yliopistokoulutuksen saaneen ammattihenkilön toimintaa, joka perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, ammatillis-tieteelliseen osaamiseen ja sosiaalityön eettisiin periaatteisiin. Sosiaalityöllä vahvistetaan hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta sekä yksilöiden toimintakykyisyyttä. Työ on yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen sosiaalisten ongelmien tilannearviointiin ja ratkaisuprosesseihin perustuvaa kokonaisvaltaista muutostyötä, joka tukee ihmisten selviytymistä. Pekka Borg IFSW:n sosiaalityön määritelmä (Ilmari Rostilan suomennos): Sosiaalityö on hyvinvoinnin edistämiseen pyrkivää sosiaalista muutostyötä, ongelmanratkaisutyötä ja ihmisten toimintavoiman kasvattamista. Sosiaalityö tekee interventioita ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen ihmisen toimintaa ja sosiaalisia järjestelmiä koskevia teorioita soveltaen. Sosiaalityö rakentuu ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien periaatteille. Sanna Liikanen Kehittämishankkeen koulutuspäivässä alustajana ollut tutkija Outi Välimaa Tampereen yliopistosta esitteli seuraavat aikuissosiaalityön yhteiskunnallista paikkaa kuvaavat ja määrittelevät diskurssit ja totesi näiden olevan läsnä kaikessa sosiaalityössä. Erityisesti aikuisten parissa tehtävässä sosiaalityössä korostuu nykypäivänä yksityisen vastuun diskurssi, joka

7 näkyy mm. aktivointipolitiikan läpitulona kaikkeen sosiaalityöhön. Silti, kuten Outi Välimaa korosti, jokaisella aikuisellakin tulisi olla oikeus huolenpitoon ilman erityisiä ehtoja. Näkemys yhteiskunnasta Kansalaisten asema Yksityisen vastuun diskurssi Uusliberalismi, kommunitarismi, kilpailukyky Kannustaminen, menestyjien palkitseminen Eriarvoistumisdiskurssi Uusi kapitalismi, projektimaisuus Eriarvioistuminen, huonoosaisuuden syveneminen Ongelmien tulkinta Yksilölähtöinen Rakenteellinen Ei-tavoiteltava sosiaalityö Tavoiteltava sosiaalityö Riippuvuutta ja vastuuttomuutta ylläpitävä Aktivoiva, tehokas, oikein kohdentuva, vaikuttava Aikuissosiaalityön yhteiskunnallinen paikka (Outi Välimaa ) 7 Asiakkaita valikoiva, huonoosaisimpia kaltoin kohteleva Yhteiskunnallisesti vaikuttava, yhteisösosiaalityö, palveluohjaus ja asianajo, välittävä ote Yksityisen vastuuta korostavassa diskurssissa tuottavuus, tehokkuus ja liberaali politiikka määrittävät myös yhteiskunnan harjoittaman sosiaalityön tilaa. Aikuissosiaalityön asiakkaiden ajatellaan itse aiheuttaneen sosiaalityön tarpeensa, jolloin tilanteesta on myös itse pyrittävä selviytymään. Aikuissosiaalityön asiakkailta odotetaan itsenäistä selviytymistä ja panostusta yhteiskunnan eteen. Eriarvioistumisdiskurssissa yksittäisten asiakkaiden ongelmien taustalla ajatellaan olevan myös rakenteellisia, yhteiskunnallisia syitä. Yhteiskunnalle asettuu vastuu huono-osaisuudesta ja sosiaalityön kautta pyritään tukemaan ja vahvistamaan yksilön osallisuutta. Tosiasiassa kuitenkaan aikuissosiaalityön asiakkuus ei ole näin mustavalkoista, eivätkä esitellyt diskurssit tai määritelmät ohjaa aikuissosiaalityötä suoraviivaisesti. Ne ja niiden erilaiset yhdistelmät esiintyvät eri tilanteissa eri tavalla, mutta sosiaalityöntekijänä on tärkeää olla tietoinen yhteiskunnassa vallitsevasta ajattelusta ja sosiaalityön kehityssuunnista ja ehkä myös pohtia omaa suhtautumistaan niihin. 4 Aikuissosiaalityön yhteisen identiteetin rakentaminen Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin yhteiset koulutukset Kuuma- kuntien ja Hyvinkään kaupungin aikuissosiaalityön toimijoille on tarjottu hankkeen alatyöryhmien työskentelyn, yhteisten seminaarien sekä erilaisten koulutustapahtumien kautta useita tilaisuuksia vaihtaa kokemuksia yli työntekijä- ja kuntarajojen. Näillä on rakennettu yhteistä aikuissosiaalityön identiteettiä, johon kaikki työntekijäryhmät voisivat sitoutua. Koulutuksilla on vahvistettu myös luottamusta omaan osaamiseen, joka on edellytys selkeämmälle työnjaolle. Lokakuussa 2008 järjestettiin hankekuntien etuuskäsittelyä tekeville asiantuntijoille kolmen päivän koulutuskokonaisuus. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa etuuskäsittelijöiden ammatillista osaamista ja identiteettiä osana aikuissosiaalityön tiimiä. Koulutuspäivien teemat olivat:

8 Sosiaalityön yhteiskunnallinen funktio, lehtori Sanna Liikanen, Laurea amk Toimeentulotukilaki, sosiaaliasiamies Ville Jämsä, Tuusulan kunta Rakentava vuorovaikutus, Micke Rejström, Stella Polaris Marraskuusta maaliskuuhun 2009 järjestettiin koulutuspaketti myös hankekuntien aikuissosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille. Koulutuspaketin tavoitteena oli vahvistaa työntekijöiden aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyössä vaadittavia vuorovaikutustaitoja. Koulutuspäivien teemat olivat: Aikuissosiaalityön yhteiskunnallinen paikka, tutkija Outi Välimaa, Tampereen yliopisto Dokumentointi osana suunnitelmallista aikuissosiaalityötä, kehittämiskonsultti Pekka Borg, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja johtava sosiaalityöntekijä Eija Huovila Helsingin kaupunki, Malmin sosiaalipalvelutoimisto Rakentava vuorovaikutus, Micke Rejström, Stella Polaris Etuuskäsittelijöiden, sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien koulutuspäivistä kerättiin palautetta osallistujilta. Koulutuspäivät koettiin tarpeellisiksi ja hyviksi, mutta palautteissa nousi esiin muutamia jatkotyöstämistä vaativia aiheita. Kaikki työntekijäryhmät nostivat esiin kuntien väliset toiminnalliset erot. Varsinkin etuuskäsittelijät korostivat asiakkaiden tämänhetkistä epätasa-arvoa ja kaikkien työntekijäryhmien mielestä tehtävärakenteiden ja työnjaon epäselvyys vaatii työstämistä. Koulutuspäivien jälkeen työntekijöillä oli myös huoli siitä, kuinka viedä koulutuspäivien keskustelu työpaikoille, kuinka varmistaa kehittämistyön jatkuminen. Osittain huoli kumpusi siitä, että työntekijöiden kokemuksen mukaan esimiesten sitoutuminen työyhteisöönsä ja aikuissosiaalityön kehittämiseen ei ole riittävää. Koulutuspäivät auttoivat kuitenkin löytämään omalle työlle merkityksiä ja auttoivat rakentamaan aikuissosiaalityön omaa identiteettiä. Koulutukset antoivat välineitä suunnitelmalliseen asiakastyöhön ja virikkeitä oman työn säännölliseen arviointiin. Koulutuksissa ja kehittämishankkeen muissa tapaamisissa on kerätty esimiesten, sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja etuuskäsittelijöiden koulutustoiveita, jotka ovat listattuina alla. Toimeentulotuki Aikuissosiaalityössä vaadittavat lait ja asetukset Työnjako Tiimiyttäminen Työntekijäryhmien roolien selkiyttäminen ja yhteensovittaminen "Etuuskäsittelyn yhteiskunnallinen funktio" (mitä etuuskäsittelijältä odotetaan) Aikuissosiaalityön asema yhteistyöverkostoissa Vuoropuhelua aikuissosiaalityön ja lastensuojelun kesken Myötätuntouupumus Vuorovaikutus (toimipaikoittain, esimies-alainen, yhteishenki) Ryhmädynamiikka Jaksaminen Kokouskäytännöt Verkostotyö Dokumentointi Salassapito / tietosuoja-asiat Asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet Esimieskoulutusta Yhteinen virkistyspäivä Kuuma-kuntien yhteinen etuuskäsittelijöiden työnohjaus

9 9 Pienryhmätyöskentelyä yli kuntarajojen Ammattiliittojen osallistumista Kuuma kuntien tyky-päivä Koulutukset on toistuvasti ehdotettu järjestettäväksi yli kuntarajojen, jotta hankkeen myötä vahvistunut yhteistyö tulevaisuudessakin jatkuisi. Työntekijät ovat kokeneet kuntien välisten kontaktien syntymisen voimaannuttavina. Aikuissosiaalityön paikantamista koulutuspäivissä Seuraavaan on koottu koulutuspäivien asiantuntija-alustukset ja pienryhmätuotokset siten, että ne keskustelevat paitsi yhdessä, myös hanketyöntekijöiden havaintojen ja muistiinpanojen kanssa. Aikuissosiaalityö Sosiaalityö ikäryhmien mukaan - aikuisasiakkaiden parissa tehtävä sosiaalityö 2000-luvun kehittämishankkeet tuoneet esille aikuissosiaalityön Kannustava ja aktivoiva hyvinvointipolitiikka - kohdistuu erityisesti aikuissosiaalityön asiakkaisiin Outi Välimaa Aikuisasiakkaiden paikat Kunnallinen työ toimeentulotukityö kuntouttava työtoiminta päihdetyö (mielenterveystyö tukiasumis- ja asunnottomuustyö alue- ja yhdyskuntatyö) Moniammatillinen työ kuntouttava työ työvoiman palvelukeskuksissa päihdetyö kriminaalihuolto- ja vankeinhoitotyö terveydenhuollon sosiaalityö mielenterveystyö maahanmuuttajatyö Muiden toimijoiden työ sosiaalisten järjestöjen palvelut, mielenterveys- ja päihdetyö, tukiasumis- ja asunnottomuustyö diakoniatyö yhteiskunnan huono-osaisimpien parissa - (sosiaaliset yritykset) Samat ihmiset asiakkaina useissa paikoissa Outi Välimaa

10 10 Aikuinen - aikuissosiaalityö 18 -> Aikuisella vastuu huolehtia omasta ja perheensä toimeentulosta ja hyvinvoinnista Aikuisuuteen liittyy velvollisuuksia, oikeuksia ja haasteita Ihmisoikeudet, yksityiselämän suoja Yksilöllistyneet elämäntavat Tässä ajassa: toimeentulotukikeskeisen kunnallisen perussosiaalityön muutos aikuissosiaalityöksi, jossa mukana muutostyö ja huollollinen työ Aikuissosiaalityön perusorientaatioina Eeva Liukko (2006) näkee aktivoinnin kuntouttavan sosiaalityön huollollisen sosiaalityön byrokratiatyön Sanna Liikanen Mitä on yksilön ja perheen vastuu ihmisten arjessa tämän päivän suomessa? etuuskäsittelijöiden pienryhmät Yksilön ja perheen vastuu on laaja; itsestään, perheestään, yli 18-vuotiaista opiskelevista lapsistaan, puolisostaan, omista valinnoistaan ja ympäristöstään. Lisäksi yksilö on vastuussa puuttumaan asioihin ajoissa ja välittämään ja vastuuttamaan toisia. Aikuissosiaalityön asiakkaat ovat myös luovia määrittämään omia vastuitaan ja velvollisuuksiaan suhteessa viimesijaiseen sosiaaliturvaan - asiakkaat ovat tietoisia oikeuksistaan, mutta toisaalta uusavuttomia ja taitamattomia omassa arkielämässään. Mitä ovat aikuissosiaalityön tarkoitus, sisältö ja välineet? sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien pienryhmät Aikuissosiaalityön tarkoitukseksi nähtiin asiakkaan taloudellinen, henkinen ja sosiaalinen tuki sekä ohjaus ja neuvonta. Tavoitteena on asiakkaan ohjaus itsenäiseen selviytymiseen ja ottamaan vastuuta omasta elämästään. Pyritään siihen, että asiakas motivoituisi ja saavutettaisiin yhteisymmärrys työntekijän kanssa siitä, mihin asiakas tukea tarvitsee. Ennaltaehkäisy nähtiin syrjäytymiskierteen katkaisuna. Aikuissosiaalityön sisällöiksi nähtiin verkostotyö, neuvottelut, konsultaatiot, yhteistyökumppanit, rajojen ylittäminen, keskustelut, laskelmat, päätökset ja suunnitelmat. Välineiksi kuvattiin asiakkaan kokonaistilanteen selvittäminen siten, että välineenä ovat asiakkaan omat voimavarat, joita selvitetään haastatteluin + lomakkein, huolen harmaan vyöhykkeen käsitteen avulla ja A-apukorteilla. Lisäksi välineitä ovat perus-, täydentävä- ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki sekä sosiaalinen luototus. Kehittämishankkeen kommentti Kuuma-kuntien aikuissosiaalityön määritelmä tuntui jääneen toimijoille yhä epäselväksi. Aikuissosiaalityön sisältö ja välineet sekoittuivat toisiinsa ja jäivät melko ohuiksi. Onko sosiaalitoimistossa yhteinen käsitys siitä, mitä ovat aikuissosiaalityön tarkoitus, sisältö ja välineet? Pienryhmävastauksessa ennaltaehkäisy nähtiin syrjäytymiskierteen katkaisuna. Mikä voi olla ennaltaehkäisyn rooli jo pitkälle kehittyneiden ongelmien ratkaisussa?

11 11 Sosiaalityön työmuotoja (Sipilä 1996, 63-64) Yksilökohtainen sosiaalityö Kontrolli ja sosialisaatio: Asiakasta pyritään ohjaamaan toimimaan yhteiskunnan normien mukaisesti Tuki: Asiakkaalle annetaan lisäresursseja, ohjausta tai neuvoja Suojelu: Asiakasta tuetaan kontrolloimalla kolmatta osapuolta Terapia: Pyritään tukemaan asiakkaan kommunikaatiokykyä Tuki ja kontrolli Yhdyskuntatyössä ja rakenteellisessa sosiaalityössä toiminnan kohteena on yhteiskunta tai yhteisöt Sosiaalityö liikkeenä - istuuko nykypäivään? Sanna Liikanen Aikuissosiaalityön hahmottaminen kuntouttavana sosiaalityönä Aikuissosiaalityössä työttömyys, vajaakuntoisuus, heikko asema työmarkkinoilla asioita, joihin pyritään vaikuttamaan Voimaannuttaminen, valtaistaminen eli empowerment Asiakkaan subjektius Kuntouttavan sosiaalityön tavoitteena ehkäistä syrjäytymistä parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä (Liukko 2006, 114) Empowering social work Sanna Liikanen Sosiaalityö asiakastyötä Asiakas vs. potilas Asiakas sanana sisältää ajatuksen valinnan mahdollisuudesta, palvelun valitsemisesta Tukenamme ja ohjeistamassa asiakastyötä mm. Lait ja säädökset Sosiaalialan eettiset ohjeet Marginaaleissa työskentely Kontrollitehtävä vs. asiakkaan subjektius itsemääräämisoikeus - ihmisoikeudet Sanna Liikanen Yhteiskunnan odotuksia aikuissosiaalityölle Sosiaalistaminen Sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Yhteiskuntarauhan ylläpitäminen Ohjaaminen Kansalaisten minimitoimeentulon turvaaminen SHL 13 : Kunnan sosiaalihuollon tehtävät Kansalaisen odotuksia aikuissosiaalityölle Nyky-yhteiskunnan riskit jokainen voi olla jossain vaiheessa elämäänsä sosiaalityön asiakas

12 12 Palveluita, joihin ohjataan Vaatimuksia asiantuntijuudelle Milloin sosiaalityö huomataan? Milloin laadukas sosiaalityö saa kiitosta? Sanna Liikanen Sosiaalityön tarve Sosiaaliset riskit Hyvinvoinnin jakaantuminen Asianajo Sosiaalityön kehittäminen Verkostot Yhteistyö yli sektorien Kumppanuus, dialogisuus Aikuissosiaalityö kuntouttavana sosiaalityönä Työmenetelmien kehittyminen: suunnitelmallisuus, dokumentointi Työn tekeminen näkyväksi Sanna Liikanen Miten aikuissosiaalityössä painottuvat eri orientaatiot; tuki <> kontrolli, ennaltaehkäisy <> korjaava työ? sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien pienryhmät Asiakkaan tukemisen aikuissosiaalityössä nähtiin toteutuvan vuorovaikutuksen, taloudellisen tuen, ohjauksen ja neuvonnan kautta. Kontrolliksi nähtiin mm. palvelusuunnitelmat, aktivointi ja perusosan alentaminen. Onko sosiaalityö haluttua palvelua vai pakkopullaa? etuuskäsittelijöiden pienryhmät Aikuissosiaalityö on haluttua palvelua uusille asiakkaille, niille asiakkaille, jotka haluavat muuttaa tilannettaan sekä niille asiakkaille, joilla on kontaktin ja kuuntelijan tarve. Pakkopullaa sosiaalityön nähtiin olevan niille asiakkaille, joilla on takana pitkä asiakkuus ja joille tehdään pitkiä päätöksiä sekä niille, joilla ei ole "puhtaat jauhot pussissa". Lisäksi pakkopullana aikuissosiaalityö nähtiin luukutetuille sekä niille, jotka tulevat vähällä toimeen ja niille joilla oma verkosto toimii ja lisäksi iäkkäille asiakkaille, joilla on korkea kynnys tulla sosiaalitoimistoon. Niille sosiaalityöntekijöille, joilla on halu auttaa, ovat motivoituneita ja empaattisia työ on haluttua ja toisaalta pakkopullaa niille työntekijöille, joita rasittaa jatkuva resurssipula, kiire ja uupumus sekä joustamaton organisaatio. Miten aktivointi sopii sosiaalityöhön? etuuskäsittelijöiden pienryhmät Aktivoinnista koetaan olevan hyötyä maahanmuuttajille ja nuorille asiakkaille. Aktivoinnin nähtiin tarkoittavan intensiivistä työotetta, mutta sen on kohdistuttava oikeaan asiakkaaseen oikeaan aikaan. Aktivoinnin nähdään tuovan sosiaalityöhön suunnitelmallisuutta, koska se pitää nähdä laajemmin kuin pelkän suunnitelman tai kuntouttavan työtoiminnan kautta. Akti-

13 vointi on motivointia, kannustamista, ohjaamista ja neuvomista varjopuolena voi olla asiakkaan kokemus puuttumisesta. On myös huomattu, että asiakkaat saattavat pelätä etuuksiensa puolesta kun aletaan puhua aktivoinnista. Kehittämishankkeen kommentti Pienryhmävastauksessa kontrolliksi määrittyivät mm. palvelu- ja aktivointisuunnitelmat. Voiko näitä tarkastella myös tuen perspektiivistä? Aikuissosiaalityötä määrittävissä lainkohdissa palvelu- ja aktivointisuunnitelmat määrittyvät osaksi sosiaalihuollon palveluita, joihin asiakkaalla on oikeus. Mitä on korjaava työ? Mitä on ennaltaehkäisevä työ? Koulutuspäivissä näitä työorientaatioita nähtiin toteutettavan pitkälti toimeentulotuella. Mitkä ovat organisaation ja toimiston käsitykset siitä, mitä korjaava tai ennaltaehkäisevä työ on? Aikuissosiaalityössä käytettävien muiden työvälineiden ja -menetelmien nostaminen vähintäänkin toimeentulotuen rinnalle tuo esiin niitä useita tapoja, joilla tehdä korjaavaa ja ennaltaehkäisevää aikuissosiaalityötä. Onnelan kaupungissa kaikki asiat sujuvat mallikkaasti. Työntekijäresurssit ovat kohdallaan, työnjako on selkeää ja yhteistyö on toimivaa eri ammattiryhmien kesken, suunnitelmallisen työn tukena on johdonmukainen asiakasdokumentointi ja toimeentulotukea käytetään asiakastyön välineenä. Millaista on Onnelan aikuissosiaalityö ja mitkä ovat sen vaikutukset asiakkaisiin? etuuskäsittelijöiden pienryhmät ja sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien pienryhmät Työntekijöille hyvät edellytykset tarkoittavat lisääntynyttä oikeusturvaa, päällekkäisen työn vähenemistä, toimivaa tiedonkulkua (mukaan lukien muut viranomaiset), sujuvaa verkostotyötä ja lisääntynyttä työhyvinvointia. Asiakkaissa hyvät edellytykset näkyvät asiakkaiden nopeana pääsynä palveluiden piiriin, asiakas saa oikeat palvelut oikeaan aikaan ennaltaehkäisyn näkökulmasta toteutettuna, asiakkuuden kestot lyhenevät, asiakastyytyväisyys lisääntyy, koska luukuttaminen vähenee ja kasvokkain kohtaaminen lisääntyy, vältetään moniongelmaisuutta ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä, asiakkaiden oikeusturva paranee, asiakas tietää mitä tehdään ja mitä on sovittu, asiakas säilyttää omatoimisuutensa sekä itsemääräämiskykynsä ja asiakkaan elämänlaatu muuttuu. Etuuskäsittelijöille mallikas aikuissosiaalityö tarkoittaa työn tiimimallista organisointia, asiakkaat ja asiakasvastuu ovat tiimin yhteisiä, tiimit ovat pieniä ja tiimeissä on selkeä työnjako. Tiimien tulisi myös toimia ratkaisukeskeisesti, keskustelu olisi hedelmällistä, eikä tiimeissä kiistellä. Työilmapiiri on hyvä ja yhteistyö on toimivaa. Aikuissosiaalityö tarvitsee toimiakseen selkeän johdon ja johdon tuen. Asiakkaille on aikaa ja resurssit ovat riittävät. Toiminta on avointa ja työllä on selkeä tavoite. Organisaatiolle tämän katsottiin tarkoittavan säästöjä maksetaan vain siitä mitä tarvitaan. Kehittämishankkeen kommentti Jos kaikkea ei voi saada, mikä näistä on tärkeintä? Toimivassa tiimissä voidaan tuottaa yhteinen näkemys siitä, mikä on tärkeintä ja mistä voidaan kriisitilanteissa joustaa. 13

14 Minkälaista tukea ja mistä tarvitaan, jotta työnjako ja tehtäväalueet (sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja etuuskäsittely) tulevaisuudessa rakentuvat kuten Onnelassa? sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien pienryhmät Työnjaon ja tehtäväalueiden tarkoituksenmukainen rakentuminen tarvitsee tuekseen riittävät työntekijäresurssit, riittävän hyvät työtilat ja työvälineet, kulttuurin, joka tukee harkintaa ja rohkeutta asiakastyössä, riittävät vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä, säännölliset tiimikokoukset, riittävän selkeän esimies / työntekijä rakenteen (työntekijä tietää mitä esimieheltä voi odottaa ja milloin), säännöllisen ja toimivan työnohjauksen sekä riittävän tuen ylemmältä johdolta perustyöhön ja kehittämistyöhön. Lisäksi esiin tuli, että ei ole riittävän selkeästi määritelty mitä on etuuskäsittelijän työ, mitä kuuluu etuuskäsittelijän työnkuvaan? Tarvitaan koulutusta jokaisen työntekijäryhmän erityisalueelta. Dokumentoinnista toivotaan välinettä myös etuuskäsittelyn ohjeistukseen 14 5 Aikuissosiaalityön sisältö Työnjako Tehtävärakenteita ja aikuissosiaalityön tiimiyttämistä pohtinut alatyöryhmä laati keväällä 2008 suosituksen aikuissosiaalityön eri työntekijäryhmien välisestä työnjaosta. Tavoitteena suosituksen mukaisessa työnjaossa on jokaisen työntekijäryhmän osaamisen mahdollisimman hyvä hyödyntäminen sekä organisaation perustehtävän että yksittäisen työntekijän kannalta. Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin aikuissosiaalityön tehtävärakennekaavio

15 Tehtävärakennesuosituksessa perustoimeentulotuen käsittely on kokonaan etuuskäsittelijöillä, jolloin suunnitelmallinen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttö tulee osaksi sosiaaliohjausta ja sosiaalityötä. Suositellun tehtävärakenteen mukaan etuuskäsittelijöiden toimeentulotukihakemusten kautta vastaanottamat asiakkaan elämän huolet huomataan ja ohjataan eteenpäin sosiaaliohjaukseen, jossa paneudutaan asiakkaan kanssa tehtävään tilannearvioon ja palvelutarpeen kartoittamiseen. Sosiaaliohjaukseen tulisi näin ollen kaikki uudet asiakkaat ja määräaikaishaastattelujen kautta myös vanhat, etuuskäsittelyssä olevat asiakkaat. Sosiaaliohjaus perustuu vankkaan palvelujärjestelmän ja viranomaiskentän tuntemiseen sekä hyviin vuorovaikutus ja verkostotyötaitoihin. Suosituksen mukaan sosiaalityöntekijälle kuuluu intensiivinen, muutokseen tähtäävä asiakastyö, asiakkaan verkostojen hallinta ja organisointi, rakenteellinen sosiaalityö ja viimekädessä vastuu tiiminsä asiakkaista. Aikuissosiaalityön kehittämishankkeen yhtenä toimintona suoritettiin syksyllä 2008 sosiaaliohjauksen osallistuva havainnointi. Havainnoista huomattiin, että suosituksen mukainen tehtävärakenne ei ole missään hankekunnassa sellaisenaan käytössä. Jokaisessa kunnassa on osin joko jo ollut suosituksen mukaista työnjakoa tai suositusta on hankkeen aikana hyödynnetty. Kaikkien hankekuntien osalta tilanne on se, että varsinkin sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnkuvien ero on epäselvä. Tämä hankaloittaa mm. tiimimallisen tehtävärakenteen kehittämistä ja käyttöönottoa, heikentää osaamisen hyödyntämistä ja tekee palkkaukseen liittyvät asiat epäoikeudenmukaisiksi. Asiakkaiden kannalta epäselvä palveluketju aiheuttaa päällekkäistä työtä ja asiakkaiden tarpeiden ja työntekijöiden osaamisen kohtaamattomuutta. Tehtäväkuvien ja niihin liittyen vastuukysymysten selkeyttäminen on edelleen hankekunnissa haaste, jota ei valitettavasti tämän kehittämishankkeen aikana täysin ehditä ratkaisemaan. Työ on kuitenkin alkanut, suositus tehtävärakenteesta on laadittu ja motivaatiota tiimimallisen työn kehittämiseen on. Tästä kertoo jo se, että kunkin koulutuspäivän aikana tehtävärakenteet ja työnjako olivat toistuvasti esillä. Jatkossa hankekunnissa tulee pohtia millä keinoin ja millä välineillä sosiaalityötä ja -ohjausta tehdään ja minkälaista tukea tiimit tarvitsevat toimiakseen asiakaslähtöisesti ja saumattomasti. Miten asiakkaiden tarpeet ovat mukana määrittämässä aikuissosiaalityön työnjakoa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välillä? sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien pienryhmät Työntekijäryhmien työnjaon katsottiin määrittyvän ensisijaisesti organisaation ja resurssien kautta. Toissijaisesti työnjakoa määrittävät asiakkaiden tarpeet pohdittavaksi jäi kenen tehtävä on tilannearvion tekeminen ja kuinka aikuissosiaalityössä arvotetaan asiakkaiden tarpeita, mikä tarve on kiireellinen ja mikä tarve on todellinen? Mitä on sosiaaliturvatyön erikoisosaaminen osana aikuissosiaalityötä? etuuskäsittelijöiden pienryhmät Sosiaaliturvatyön erikoisosaamiseksi koettiin toimeentulotukityön kokonaisuus, siihen liittyvien lakien, asetusten ja ohjeiden tunteminen, ensisijaisen sosiaaliturvajärjestelmän tunteminen, asiakastyön osaaminen (kuuntelu, hälytysmerkkien tunnistaminen, empatia), atkosaaminen ja tiimityön osaaminen. Kehittämishankkeen kommentti Tiimimallisesti toimittaessa asiakkaan tarve määrittää työnjakoa selkeämmin. Tilannearvion laatii sosiaaliohjaaja, jonka arvion mukaisesti asiakas jatkaa etuuskäsittelyyn, sosiaaliohjaukseen, sosiaalityöhön tai muihin palveluihin. 15

16 Koulutuspäivissä tuli ilmi, etteivät etuuskäsittelijät koe tietävänsä riittävästi siitä, mikä on sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden työnkuvien ero ja tämä hidastaa ja hankaloittaa etuuskäsittelijöiden työtä. Työnkuvien ja työnjaon epäselvyys on tullut esille keskustelussa kaikkien työntekijäryhmien kanssa. Minkään työntekijäryhmän työnkuvaa ei koeta riittävän selkeäksi ja tämä on tilanne kaikissa hankekunnissa. Kehittämishankkeessa toteutettiin syksyllä 2008 sosiaalityöntekijöille 10 työpäivän mittainen aikuissosiaalityön toimintojen seuranta. Seurannalla tuotiin näkyviin, mitkä työtehtävät tai toiminnot aikuissosiaalityöntekijöiden työssä painottuvat. Kyse on karkeasta jakaumasta, mikä ei kuvaa kaikkea sitä, mitä aikuissosiaalityöntekijät työssään tekevät. Yhdistämällä seurannasta saadut tiedot esimerkiksi toimeentulotuen jakautumiseen työntekijäryhmittäin, voidaan aineistosta kuitenkin saada esiin muutamia suuntaa antavia vinkkejä siitä, mihin suuntaan hankekuntien aikuissosiaalityötä pitäisi viedä. Toimeentulotuen tulee olla aikuissosiaalityön yksi työväline. Toimeentulotukityön keskittäminen ammattitaitoisille etuuskäsittelijöille vapauttaa sosiaalityöntekijöiden aikaa intensiiviseen, muutokseen tähtäävään asiakastyöhön, asiakkaan verkostojen hallintaan ja organisointiin sekä rakenteelliseen sosiaalityöhön. Toimivan työnjaon kautta sosiaalityöntekijöillä on paremmat mahdollisuudet ottaa vastuu oman tiiminsä asiakkaista. Asiakaskontakteja on lisättävä. Asiakasta kohtaavaa työtä on alle puolet aikuissosiaalityöntekijöiden työstä. Tarve kohtaamiseen ja syvempään asiakastyöhön tulee esiin sosiaalityöntekijöiden omissa toiveissa ja asiakkaillakin on tarve saada asiansa esitetyksi kasvokkain. Esimerkiksi sosiaalityön ydintoiminnoksi miellettyjen kotikäyntien osuus kaikista toiminnoista vaihtelee kunnittain 0-13,86 % välillä. Asiakastyön dokumentointia tulee kehittää ja johdonmukaistaa. Tähän tarpeeseen on jo osin vastattukin, kun kehittämishankkeen toisessa alatyöryhmässä (kts. sivu 3) on tuotettu kunnille yhdenmukainen tilannearvio- ja palvelusuunnitelmakäytäntö. 16 Aikuissosiaalityön toiminnot 2008, viikot 40-41

17 Seuraavassa kaaviossa on esitetty toimeentulotukityön jakautuminen työntekijäryhmittäin ajalla Etuuskäsittelijät tekevät suuren osan kuntien toimeentulotukipäätöksistä, mutta sosiaalityöntekijöiden tekemän toimeentulotuen määrä on vielä suuri ja vie paljon sosiaalityöntekijöiden työaikaa, joka on poissa tehtävärakennesuosituksen mukaisista tehtävistä. 17 Toimeentulotuen päätösmäärät ajalla kunnittain ja työntekijäryhmittäin 6 Aikuissosiaalityön välineet Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin yhteinen toimeentulotukiprosessi Toimeentulotuen palauttaminen yhdeksi aikuissosiaalityön välineistä, sen olematta enää korostuneesti aikuissosiaalityön sisältönä, vaatii lain ja suositusten mukaiset, yhdenmukaiset ja selkeät toimeentulotuen myöntämisohjeet, jotka osaltaan tukevat asiakkaita saamaan oikeaa palvelua oikeaan aikaan. Kehittämishankkeen osana on 3. alatyöryhmässä (kts. sivu 4) luotu kuntiin yhteiset toimeentulotuen myöntämisohjeet, jotka on tarkoitus saattaa sosiaali- ja terveyslautakuntiin hyväksyttäviksi alkusyksystä Toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjen linjaaminen ja yhdenmukaistaminen -alatyöryhmä aloitti työskentelynsä Työryhmä päätti, että toimeentulotuen myöntämisohjeista ei tehdä toimeentulotukilain tai Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan toisintoja. Ohjeissa pitäydytään niissä asioissa, joita kunnilla on toimeentulotukilain mukaan oikeus linjata sekä asioissa, jotka on toimeentulotukityössä koettu erityistä ohjeistusta vaativiksi. Muilta osin työntekijöiden edellytetään käyttävän toimeentulotukilakia ja STM:n soveltamisopasta työnsä tukena. Lisäksi työryhmä katsoi, että kunnissa pitäisi mm. koulutuksien ja yhteisten keskustelujen kautta lisätä työntekijöiden valmiuksia käyttää lain suomaa harkintavaltaa ja käyttää toimeentulotukea rohkeasti yhtenä sosiaalityön välineenä. Rohkeus toimeentulotuen käytössä ei tarkoita etuuden löyhää jakamista, vaan uskallusta tehdä sosiaalityötä kaikilla niillä välineillä, joita sosiaalityössä on.

18 Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin toimeentulotuen myöntämisohjeissa työntekijöitä ohjeistetaan joiltakin osin perustoimeentulotuen myöntämisessä. Ohjeissa keskitytään kuitenkin enemmän täydentävään toimeentulotukeen ja toimeentulotuessa eteen tuleviin erityistilanteisiin, kuten ehkäisevän toimeentulotuen käyttöön. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että täydentävän toimeentulotuen osuus kattaisi n. 10 % kuntien toimeentulotukimenoista. Ehkäisevään toimeentulotukeen suositellaan käytettävän 3,3 % kuntien toimeentulotukimenoista. Alle kerätyistä tiedoista on nähtävissä, että ehkäisevän toimeentulotuen osuus jää kaikissa kunnissa reippaasti alle STM:n suosituksen. Täydentävän toimeentulotuen osalta vain Hyvinkäällä saavutetaan STM:n 10 %:n suositus. Keravan yltää täydentävän toimeentulotuen osalta lähes STM:n suositukseen. Perusttuki Perusttuki % Täyd.ttuki Täyd.ttuki % Ehk.ttuki Ehk.ttuki % Hyvinkää ,5 % ,5 % ,0 % Järvenpää ,2 % ,2 % ,6 % Kerava ,3 % ,7 % ,0 % Tuusula ,8 % ,3 % ,9 % Mäntsälä ,0 % ,9 % ,1 % Nurmijärvi ,1 % ,8 % ,1 % Vuonna 2008 aikuissosiaalityössä myönnetyn toimeentulotuen euromäärät ja prosenttiosuudet kunnittain Toimeentulotukiohjeiden lisäksi kehittämishankkeessa on tuotettu yhteinen toimeentulotukilomakkeisto sekä tehty töitä yhteisen dokumentoinnin eteen. Yhteinen toimeentulotukilomakkeisto otettiin käyttöön hankekunnissa syyskuussa Uudistetussa lomakkeistossa kerätään aiempaa tarkemmin tietoa myös asiakkaan mahdollisesta sosiaalityön tarpeesta. Hankkeessa on puhuttu ns. huolikysymyksistä, jotka tammikuussa 2009 toteutetussa asiakaskyselyssä koettiin uudessa lomakkeistossa voittopuolisesti tarpeellisina ja hyvinä. Aikuissosiaalityön asiakkaat kokivat uusien toimeentulotukihakemuksien täyttämisen helppona ja yli puolet vastaajista oli lomakkeeseen sellaisenaan tyytyväisiä. Asiakkaat toivoivat kuitenkin ensisijassa kasvokkaista kohtaamista ja pitkäaikaiset asiakkaat toivoivat pidempiä päätöksiä. Kyselyn vastauksista kuvastui se, että asiakkailla saattaa olla vaikeutta nähdä sosiaalityötä toimeentulotuen takana, mikä tarkoittaa sitä, että aikuissosiaalityön pitäisi pystyä paremmin avaamaan sisältöään asiakkaille. Tärkeinä uusina työvälineinä hankkeessa on kehitetty myös yhteinen tilannearviolomake ja palvelusuunnitelma. Molemmat työvälineet on kehitetty tukemaan sosiaalityön suunnitelmallisuutta ja lisäämään arvioinnin edellytyksiä. 18 Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin yhteinen aikuissosiaalityön tilannearvio Aikuissosiaalityön kehittämishankkeen 2. alatyöryhmä (kts. sivu 3) loi syksyn kevään 2009 aikana Kuuma-kunnille ja Hyvinkään kaupungille yhteisen tilannearviolomakkeen aikuissosiaalityöhön. Yhteisen tilannearviolomakkeen pohjana käytettiin Järvenpäässä käytössä ollutta, Vantaalta perittyä peruskartoituslomaketta. Samalla palvelusuunnitelmapohja muokattiin yhdenmukaiseksi ja se laadittiin vastaamaan paremmin tilannearviotyöskentelyä. Tilannearviolomakkeen käyttö ja tilannearviotyöskentely aloitettiin hankekunnissa vuoden 2009 alusta. Kevään 2009 aikana kehittämishanke kerää palautetta uusista työtavoista sekä

19 asiakkailta että työntekijöiltä. Palautteen pohjalta tilannearviolomaketta muokataan tarpeen mukaan. Tähän raporttiin on liitetty huhtikuussa 2009 päivitetty lomake. Työskentelynsä aluksi alatyöryhmä totesi, että kunnissa aikaisemmin käytössä olleet asiakastyötä ohjanneet dokumentit poikkesivat ulkoasultaan toisistaan, eikä dokumentointi ollut kovin johdonmukaista. Varsinaisia tilannearvioita ei kunnissa juurikaan laadittu. Työryhmä katsoi, että tilannearvio on pohja, jolle suunnitelmallinen aikuissosiaalityö rakentuu. Varsinaisen aikuissosiaalityön palvelusuunnitelman nähtiin jäsentyvän helpommin laaditun tilannearvion perustalle. Työryhmässä lähdettiin ajatuksesta, että Kuuma- kuntien yhteisestä asiakastyötä ohjaavasta lomakkeistosta tullaan rakentamaan kaksiportainen; tilannearvion ollessa ensisijaisesti sosiaaliohjaajien työväline ja palvelusuunnitelman sosiaalityöntekijän työväline. Tilannearviota on toki mahdollista ja perusteltuakin käyttää myös sosiaalityöntekijöiden työssä. Tilannearvio tulisi tehdä kaikille uusille asiakkaille, jolloin arvioidaan asiakkaan muunkinlainen, kuin pelkän taloudellisen tuen tarve. Tilannearvio olisi hyvä ottaa käyttöön myös ns. vanhojen etuuskäsittelyn asiakkaiden kohdalla määräaikaishaastattelujen yhteydessä, jolloin tulisi mietittyä, onko asiakkaalla jatkossa myös sosiaalityön tarvetta. Tilannearvio dokumenttina Dokumentoitu tilannearvio on eräänlainen pysäytyskuva asiakkaan tilanteesta. Kirjoitettu teksti asiakkaan tilanteesta on aina myös pelkistys siitä mitä asiakkaan tilanteesta tiedetään. Teksti rakentuu kirjoittajansa valinnoista Miten esimerkiksi kirjoitamme osuuttamme ammattilaisina näkyviin asiakkaan tilanteeseen? Kun asiakastyössä tähdätään muutokseen ja prosessimaiseen työskentelyyn, on tärkeää huomioida miten dokumentoitua tilannearviota käytetään. Pekka Borg TILANNEARVIO = Kuvaus ja yhteenveto asiakkaan tilanteesta = Asiakkaan oma näkemys ja arvio tilanteestaan = Työntekijän arvio asiakkaan tilanteesta = Erityiset perusteet päätöksenteolle Tulisiko tilannearvion laatiminen olla pakollista joidenkin asiakasryhmien kanssa? Uusi työskentelytapa edellyttää harjoittelua, totuttelua ja rohkeutta kokeilla erilaisia työskentelytapoja. Eija Huovila Käytännön kokemuksen mukaan tilannearvio Tuo esille asiakkaan näkemyksen ja äänen. On paikka, jonne oleellisin asiakkaan elämäntilanteesta, erityistarpeista ja tavoitteista on dokumentoitu. Antaa perusteet täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätöksille. Antaa mahdollisuuden dokumentoida asiakkaan ja työntekijän eriävät näkemykset. Antaa pohjan tavoitteiden asettelulle ja sosiaalityön suunnitelmalle. On kehittämisen ja tutkimuksen apuväline. Antaa mahdollisuuden dokumentoida keskeisimpiä osa-alueita. Eija Huovila

20 Tilannearvio luo pohjan asiakkaan polutukselle sosiaalityössä. Tilannearvio on myös työn- ja ajanhallinnan väline, jonka kautta selkiytetään tehtävien- ja vastuiden jakoa aikuissosiaalityön eri ammattiryhmien sekä muiden toimijoiden kesken, jolloin päällekkäisinä tehtyjen töiden määrä vähenee. Tilannearvion kautta asiakaskunnasta saadaan selkeämpi kuva ja esimerkiksi kiireellisyysarviointia on helpompi tehdä perustellusti. Tilannearvion ollessa osa suunnitelmallista, dokumentoitua sosiaalityötä, on oman työn tuloksellisuutta helpompi arvioida. Kun kirjatuksi tulevat havaitut ongelmatilanteet, valitut keinot ja toimenpiteet sekä mahdolliset muutokset asiakastilanteissa, saadaan tehty työ näkyväksi. Tilannearvion merkityksestä Tavoitteena on muodostaa asiakkaan kanssa yhteistä käsitystä hänen elämästään, voimavaroista, riskitekijöistä ja tuen tarpeesta. Tämän ymmärryksen varaan rakennetaan asiakassuhdetta. Jos tilannearvio jää liian pinnalliseksi tai kapeaksi, huomiotta voi jäädä joitain keskeisiä tekijöitä ja pystymme ehkä tarjoamaan tukea liian suppeasti. Kaikki ratkaisumme perustuvat jonkinlaiseen tilanteen arviointiin. Mielekäs tilannearvioinnin laajuus riippuu konkreettisesta tarpeesta. Tilannearvio on asiakkaalle mahdollisuus nähdä itsensä elämäntilanteessaan uudella tavalla, rakentaa uutta käsitystä mahdollisuuksistaan ja rajoituksistaan. Pekka Borg Mitä dokumentoinnilla tarkoitetaan? Asiakastyöhön liittyvien asiakirjojen kirjoittamista Aikuissosiaalityön dokumentteja: Muistiinpanot Tilannearviot Sosiaalityön ym. suunnitelmat Toimeentulotuki- ym. päätökset Lausunnot Tilastomerkinnät Maksusitoumukset Pekka Borg Sosiaalityön dokumentoinnin tehtävät Asiakkaan ja tämän tarpeen identifioiminen Tarjottujen palvelujen ja palveluprosessin kuvaaminen Asiakastyön jatkuvuuden turvaaminen Ammatillisen yhteistyön ja tiimityöskentelyn helpottaminen Työntekijän ja asiakkaan välisen kommunikaation tukeminen Työnohjauksen ja konsultaation apuna toimiminen Palvelujen arvioimisen (evaluaation) mahdollistaminen Opetuksen apuna toimiminen Tiedon tarjoaminen hallinnollisia tarkoituksia varten Tiedon tarjoaminen tutkimuksen tarpeisiin. (Lähde: Jill Doner Kagle Maria Tapolan kotisivulta: home/mtapola/dokumentointi/) Pekka Borg