AIKUISSOSIAALITYÖ YHDENMUKAISEKSI KESKI-UUDELLAMAALLA - Mitä teimme ja mitä on vielä edessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKUISSOSIAALITYÖ YHDENMUKAISEKSI KESKI-UUDELLAMAALLA - Mitä teimme ja mitä on vielä edessä"

Transkriptio

1 AIKUISSOSIAALITYÖ YHDENMUKAISEKSI KESKI-UUDELLAMAALLA - Mitä teimme ja mitä on vielä edessä Aikuissosiaalityö laadukkaaksi ja vaikuttavaksi Keski-Uudellamaalla - kehittämishankkeen väliraportti Helka Raivio ja Soile Rantasalmi

2 2 Sisältö 1 Alkusanat ja Keski-Uudenmaan aikuissosiaalityön kehittämishankkeen taustaa Aikuissosiaalityön kehittämishankkeen alatyöryhmät Aikuissosiaalityön tarkoitus ja tehtävä Aikuissosiaalityön yhteisen identiteetin rakentaminen Aikuissosiaalityön sisältö Aikuissosiaalityön välineet Yhteenveto ja loppusanat Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin yhteinen aikuissosiaalityön tilannearvio-lomake ja palvelusuunnitelma -malli Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin aikuissosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien, etuuskäsittelijöiden ja neuvonta / vastaanottopalveluiden yhteystiedot ja toimistojen aukioloajat... 33

3 3 1 Alkusanat ja Keski-Uudenmaan aikuissosiaalityön kehittämishankkeen taustaa Tämä väliraportti rakentuu vuosina 2007 ja 2008 Keski-Uudellamaalla aikuissosiaalityön kehittämishankkeessa tehdystä työstä. Raportissa esitellään kehittämishankkeen keskeisinä toimijoina teemakohtaiset alatyöryhmät ja alatyöryhmissä saavutetut tulokset. Raportissa käydään myös läpi materiaalia, jota on yhdessä tuotettu ja esitelty hankkeen seminaari- ja koulutustapaamisissa. Hankkeen toimijat keskustelevat raportissa koulutustilaisuuksien alustajien Sanna Liikasen, Outi Välimaan, Pekka Borgin sekä Eija Huovilan kanssa. Tähän dialogiin olemme hanketyöntekijöinä liittäneet myös omia havaintojamme koulutustilaisuuksista ja työskentelystä. Näin toivomme saavamme näkyviin kohdat, joissa kehittämistyötä vielä riittää. Emme kirjoittaneet perinteisesti etenevää raporttia, vaan halusimme säilyttää sekä alustajien että pienryhmien puheenvuorot sellaisinaan, millä halusimme varmistaa, ettemme sekoita omia tulkintojamme muiden toimijoiden esityksiin. Olemme kuitenkin tuoneet esiin omina osinaan joitakin havaintoja kehittämishankkeen näkökulmasta. Kehittämishankkeen esittämillä kysymyksillä haluamme rohkaista jatkamaan työyhteisöissä hyvin käynnistynyttä aikuissosiaalityöstä käytävää keskustelua. Raportissa vuorottelevat kehittämishankkeen koulutuspäivien alustajien ja pienryhmien puheenvuorot kehittämishankkeen kommenttien kanssa. Erotukseksi kukin puheenvuoro on merkitty eri värein; alustajat vihreällä, pienryhmät keltaisella ja kehittämishanke sinisellä. Kuuma- kuntien ja Hyvinkään kaupungin aikuissosiaalityön kehittämishanke alkoi lokakuussa 2007 ja työskentelyaikaa hankkeella on vuoden 2009 loppuun saakka. Hanketta hallinnoi Keravan kaupunki ja hankkeessa on lokakuusta 2007 työskennellyt hankkeen kehittämiskoordinaattorina Helka Raivio ja syyskuusta 2008 vuoden määräaikaisessa tehtävässä tutkijasosiaalityöntekijä Soile Rantasalmi. Kehittämistyötä linjaamaan ja johtamaan on asetettu ohjausryhmä, jossa ovat mukana: Arja Tolttila, perusturvajohtaja, Pornaisten kunta Ritva Toivio, perusturvajohtaja, Järvenpään kaupunki Maija Gartman, sosiaalijohtaja, Keravan kaupunki Petteri Heino, kehittämispäällikkö, Sosiaalitaito Oy Saila Nummikoski, sosiaalihuollon johtaja, Hyvinkään kaupunki Tuula Puranen, sosiaalijohtaja, Mäntsälän kunta (eläkkeelle 02/2009) Jouko Liimatainen, sosiaalipalvelupäällikkö, Nurmijärven kunta Marja-Liisa Palosaari, sosiaalityön päällikkö, Tuusulan kunta Niina Väkeväinen, sosiaalityön päällikkö, Mäntsälän kunta Kehittämishanketta tukemaan ja ohjaamaan on asetettu asiantuntijaryhmä, joka koostuu seuraavista jäsenistä: Hakulinen Teija, Hyvinkään kaupunki (Eija Moksinsalo 08/2008 saakka) Heino Petteri, Sosiaalitaito Oy Juurikkala Virva, Järvenpään kaupunki Laukka Armi, Keravan kaupunki Palosaari Marja-Liisa, Tuusulan kunta Jurvanen Paula, Mäntsälän kunta Ul Masih Sabih, Nurmijärven kunta

4 Hankkeen kokonaistavoitteena on hankekuntien aikuissosiaalityön käytäntöjen yhdenmukaistaminen sekä asiakkaiden yhdenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu. Hankkeelle asetettuja tavoitteita ovat: 1. Aikuissosiaalityön rajapintatyöskentelyn kehittäminen 2. Henkilöstö- ja tehtävärakenteen kehittäminen 3. Toimeentulotuen käsittelyprosessin kehittäminen 4. Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin mittariston kehittäminen 5. Pysyvän aikuissosiaalityön kehittämisrakenteen luominen Keski-Uudenmaan alueelle Näitä tavoitteita kohti hankkeessa on työskennellyt neljä aktiivista ja motivoitunutta alatyöryhmää, jotka on koottu yli kunta- ja työntekijärajojen. Suuren kiitoksen ansaitsevat myös hankekuntien asiakastietojärjestelmien pääkäyttäjät, joilta olemme saaneet apua uusien työvälineiden käyttöönotossa. 4 2 Aikuissosiaalityön kehittämishankkeen alatyöryhmät 1. Toimeentulotukityön rationalisointi/organisointi- ryhmä, tuloksena uusi toimeentulotukilomakkeisto, alk. Hyvinkää: Järvenpää: Kerava: Mäntsälä: Nurmijärvi: Tuusula: sosiaalityöntekijä Mervi Rytkönen sosiaaliohjaaja Carita Vähämöttönen etuuskäsittelijä Sari Hämäläinen sosiaaliohjaaja Liisa Vuontelo (12/2008 saakka) etuuskäsittelijä Sirkku Bergius sosiaalityöntekijä Teija Nordström sosiaaliohjaaja Jane Mikkonen 2. Aikuissosiaalityötä ohjaavien asiakasdokumenttien/suunnitelmien yhdenmukaistaminen ja rationalisointi, tuloksena tilannearvio ja palvelusuunnitelmat, alk. Hyvinkää: Järvenpää: Kerava: Mäntsälä: Nurmijärvi: Tuusula: sosiaalityöntekijä Riitta Kangasluoma, työkoordinaattori Maarit Porttinen (TYP) etuuskäsittelijä Sirpa Hellsten (Effica pääkäyttäjä) sosiaalityöntekijä Hannele Raiskila sosiaaliohjaaja Marika Paananen, etuuskäsittelijä Aire Hynynen sosiaalityöntekijä Minna Pessala (sosiaalityöntekijä Henna Hirsi mäki 12/2008 saakka) sosiaaliohjaaja Saara Seppänen sosiaaliohjaaja Mari Andelin sosiaalityöntekijä Jaana Nevalainen (työllistämisyksikkö- nuorten sosiaalityö) sosiaalityöntekijä Elisa Arnberg (Pro consona pääkäyttäjä, lasten suojelu)

5 5 3. Toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjen linjaaminen ja yhdenmukaistaminen, tuloksena yhdenmukainen toimeentulotuen myöntämisohje, kesä 2009 Hyvinkää: Järvenpää: Kerava: Mäntsälä: Nurmijärvi: Tuusula: sosiaalityöntekijä Raili Valtavaara sosiaalityönsihteeri Sara Beshar sosiaalityönsihteeri Tarja Pulkkinen sosiaaliohjaaja Emma Kojo etuuskäsittelijä Maritta Hirvonen etuuskäsittelijä Pirjo Lindholm sosiaalityöntekijä Anna Tähtinen (02/2009 saakka) etuuskäsittelijä Outi Salo aluetoimistosihteeri Irma Vainio 4. Tehtävärakenteiden ja aikuissosiaalityön tiimiyttämisen kehittäminen, tuloksena tiimimallinen tehtävärakennesuositus, kevät 2008 Hyvinkää: Järvenpää: Kerava: Mäntsälä: Nurmijärvi: Tuusula: johtava sosiaalityöntekijä Teija Hakulinen (Eija Moksinsalo 08/2008 saakka) sosiaalityöntekijä Eila Rimpioja (TYP) työkoordinaattori Maarit Porttinen (TYP) sosiaaliohjaaja Marjo Viljamaa sosiaaliohjaaja Matti Savolainen vahtimestari Kirsti Kinanen sosiaaliohjaaja Jukka Kuronen etuuskäsittelijä Eira Jääskeläinen 3 Aikuissosiaalityön tarkoitus ja tehtävä Aikuissosiaalityön käsite on tuore ja se on jäänyt osin sisällöltään hämäräksi. Tarve aikuissosiaalityön tarkempaan määrittelyyn on aktualisoitunut sosiaalityön organisoinnissa tapahtuneissa ja tapahtuvissa muutoksissa, joista päällimmäisinä voidaan pitää toimeentulotukityön siirtymistä yhä enenevässä määrin kirjallisten hakemusten perusteella tehtäväksi etuuskäsittelytyöksi ja sosionomi AMK- tutkinnon suorittaneiden sosiaaliohjaajien nousua kolmanneksi työntekijäryhmäksi sosiaalityöntekijöiden ja etuuskanslistien väliin. Erityisesti sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välisen työnjaon ja työnkuvien selkeyttäminen edellyttää aikuissosiaalityön sisällön tarkempaa määrittelyä. Toisaalta myös aikuissosiaalityön jakaantuminen toimeentulotukipainotteiseen, huollolliseen sosiaaliturvatyöhön ja aktivoivaan, kannustavaan muutostyöhön luo ristivetoa aikuissosiaalityön sisälle. Jäädessään epäselviksi nämä jaot rasittavat työyhteisöjä, mikä puolestaan heijastuu myös asiakastyöhön. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää muodostaa työntekijöiden itsensä tunnistama aikuissosiaalityön kokonaisuus, johon eri ammattiryhmät kokevat voivansa sitoutua. Yhteinen aikuissosiaalityön identiteetti tarjoaa työntekijöille samaistumisen kohteen, tukea käytännön työssä ja vahvistaa aikuissosiaalityön asemaa omana erityisenä alueenaan sosiaalihuollon laajemmassa kentässä. Aikuissosiaalityön yhteinen määritelmä Jotta aikuissosiaalityön käytäntöjä olisi seutukunnallisesti mahdollista yhdenmukaistaa, on ensimmäinen konkreettinen tavoite ollut saavuttaa hankekunnissa yhteinen käsitys siitä, mitä

6 aikuissosiaalityö on. Alkuvuodesta 2008 hankkeen projektiryhmälle asetettiin tehtäväksi laatia Kuuma- kuntien ja Hyvinkään kaupungin yhteinen aikuissosiaalityön määritelmä. Määritelmässä haluttiin erottaa aikuissosiaalityön yhteiskunnallinen funktio, sisältö sekä käytettävissä olevat välineet. Yhteisen määritelmän sekä em. erottelujen kautta katsottiin voitavan paremmin jäsentää myös eri aikuissosiaalityön toimijoiden välistä työnjakoa ja linjata siten myös tehtävärakenteiden kehittämistä. Aikuissosiaalityö on yksilön tai perheen kanssa tehtävää lakisääteistä asiakastyötä, jonka tavoitteena on muutos asiakkaan elämänhallinnan parantamiseksi ja ongelmien ennaltaehkäisy. Aikuissosiaalityön tarkoituksena on tukea asiakasta ylläpitämään tai parantamaan arkipäivän selviytymistä, taloudellista toimeentuloa sekä oman toimintaympäristön vuorovaikutussuhteita. Yhdessä asiakkaan kanssa tehtävän sosiaalityön suunnitelman avulla asiakasta tuetaan omien voimavarojen löytämisessä sekä kohdentamisessa. Aikuissosiaalityöhön sisältyy sosiaaliturvatyötä, kriisityötä, päihde- ja mielenterveystyötä, vanhus- ja vammaistyötä, maahanmuuttajatyötä, ennalta ehkäisevää lastensuojelutyötä sekä työllistymistä, kouluttautumista, asumista ja kuntoutumista tukevaa toimintaa sekä yleiseen sosiaaliturvaan liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Aikuissosiaalityön välineinä ovat asiakastapaamiset, palvelu- ja hoitosuunnitelmat, verkostotyö, välitystilipalvelut, sosiaalinen luototus, kuntouttava työtoiminta, eläkeselvittelyt sekä toimeentulotuki. Aikuissosiaalityön kehittämishankkeen projektiryhmä Sosiaalityötä on pyritty määrittelemään eri organisaatioissa ja vaikka määritelmät ovat yleisesti hyväksyttyjä ja tunnustettuja, on myös havaittu, ettei mikään määritelmä ei ole lopullinen, pysyvä tai riittävä, sillä sosiaalityö muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNETin määritelmä: Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän yliopistokoulutuksen saaneen ammattihenkilön toimintaa, joka perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, ammatillis-tieteelliseen osaamiseen ja sosiaalityön eettisiin periaatteisiin. Sosiaalityöllä vahvistetaan hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta sekä yksilöiden toimintakykyisyyttä. Työ on yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen sosiaalisten ongelmien tilannearviointiin ja ratkaisuprosesseihin perustuvaa kokonaisvaltaista muutostyötä, joka tukee ihmisten selviytymistä. Pekka Borg IFSW:n sosiaalityön määritelmä (Ilmari Rostilan suomennos): Sosiaalityö on hyvinvoinnin edistämiseen pyrkivää sosiaalista muutostyötä, ongelmanratkaisutyötä ja ihmisten toimintavoiman kasvattamista. Sosiaalityö tekee interventioita ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen ihmisen toimintaa ja sosiaalisia järjestelmiä koskevia teorioita soveltaen. Sosiaalityö rakentuu ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien periaatteille. Sanna Liikanen Kehittämishankkeen koulutuspäivässä alustajana ollut tutkija Outi Välimaa Tampereen yliopistosta esitteli seuraavat aikuissosiaalityön yhteiskunnallista paikkaa kuvaavat ja määrittelevät diskurssit ja totesi näiden olevan läsnä kaikessa sosiaalityössä. Erityisesti aikuisten parissa tehtävässä sosiaalityössä korostuu nykypäivänä yksityisen vastuun diskurssi, joka

7 näkyy mm. aktivointipolitiikan läpitulona kaikkeen sosiaalityöhön. Silti, kuten Outi Välimaa korosti, jokaisella aikuisellakin tulisi olla oikeus huolenpitoon ilman erityisiä ehtoja. Näkemys yhteiskunnasta Kansalaisten asema Yksityisen vastuun diskurssi Uusliberalismi, kommunitarismi, kilpailukyky Kannustaminen, menestyjien palkitseminen Eriarvoistumisdiskurssi Uusi kapitalismi, projektimaisuus Eriarvioistuminen, huonoosaisuuden syveneminen Ongelmien tulkinta Yksilölähtöinen Rakenteellinen Ei-tavoiteltava sosiaalityö Tavoiteltava sosiaalityö Riippuvuutta ja vastuuttomuutta ylläpitävä Aktivoiva, tehokas, oikein kohdentuva, vaikuttava Aikuissosiaalityön yhteiskunnallinen paikka (Outi Välimaa ) 7 Asiakkaita valikoiva, huonoosaisimpia kaltoin kohteleva Yhteiskunnallisesti vaikuttava, yhteisösosiaalityö, palveluohjaus ja asianajo, välittävä ote Yksityisen vastuuta korostavassa diskurssissa tuottavuus, tehokkuus ja liberaali politiikka määrittävät myös yhteiskunnan harjoittaman sosiaalityön tilaa. Aikuissosiaalityön asiakkaiden ajatellaan itse aiheuttaneen sosiaalityön tarpeensa, jolloin tilanteesta on myös itse pyrittävä selviytymään. Aikuissosiaalityön asiakkailta odotetaan itsenäistä selviytymistä ja panostusta yhteiskunnan eteen. Eriarvioistumisdiskurssissa yksittäisten asiakkaiden ongelmien taustalla ajatellaan olevan myös rakenteellisia, yhteiskunnallisia syitä. Yhteiskunnalle asettuu vastuu huono-osaisuudesta ja sosiaalityön kautta pyritään tukemaan ja vahvistamaan yksilön osallisuutta. Tosiasiassa kuitenkaan aikuissosiaalityön asiakkuus ei ole näin mustavalkoista, eivätkä esitellyt diskurssit tai määritelmät ohjaa aikuissosiaalityötä suoraviivaisesti. Ne ja niiden erilaiset yhdistelmät esiintyvät eri tilanteissa eri tavalla, mutta sosiaalityöntekijänä on tärkeää olla tietoinen yhteiskunnassa vallitsevasta ajattelusta ja sosiaalityön kehityssuunnista ja ehkä myös pohtia omaa suhtautumistaan niihin. 4 Aikuissosiaalityön yhteisen identiteetin rakentaminen Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin yhteiset koulutukset Kuuma- kuntien ja Hyvinkään kaupungin aikuissosiaalityön toimijoille on tarjottu hankkeen alatyöryhmien työskentelyn, yhteisten seminaarien sekä erilaisten koulutustapahtumien kautta useita tilaisuuksia vaihtaa kokemuksia yli työntekijä- ja kuntarajojen. Näillä on rakennettu yhteistä aikuissosiaalityön identiteettiä, johon kaikki työntekijäryhmät voisivat sitoutua. Koulutuksilla on vahvistettu myös luottamusta omaan osaamiseen, joka on edellytys selkeämmälle työnjaolle. Lokakuussa 2008 järjestettiin hankekuntien etuuskäsittelyä tekeville asiantuntijoille kolmen päivän koulutuskokonaisuus. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa etuuskäsittelijöiden ammatillista osaamista ja identiteettiä osana aikuissosiaalityön tiimiä. Koulutuspäivien teemat olivat:

8 Sosiaalityön yhteiskunnallinen funktio, lehtori Sanna Liikanen, Laurea amk Toimeentulotukilaki, sosiaaliasiamies Ville Jämsä, Tuusulan kunta Rakentava vuorovaikutus, Micke Rejström, Stella Polaris Marraskuusta maaliskuuhun 2009 järjestettiin koulutuspaketti myös hankekuntien aikuissosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille. Koulutuspaketin tavoitteena oli vahvistaa työntekijöiden aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyössä vaadittavia vuorovaikutustaitoja. Koulutuspäivien teemat olivat: Aikuissosiaalityön yhteiskunnallinen paikka, tutkija Outi Välimaa, Tampereen yliopisto Dokumentointi osana suunnitelmallista aikuissosiaalityötä, kehittämiskonsultti Pekka Borg, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja johtava sosiaalityöntekijä Eija Huovila Helsingin kaupunki, Malmin sosiaalipalvelutoimisto Rakentava vuorovaikutus, Micke Rejström, Stella Polaris Etuuskäsittelijöiden, sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien koulutuspäivistä kerättiin palautetta osallistujilta. Koulutuspäivät koettiin tarpeellisiksi ja hyviksi, mutta palautteissa nousi esiin muutamia jatkotyöstämistä vaativia aiheita. Kaikki työntekijäryhmät nostivat esiin kuntien väliset toiminnalliset erot. Varsinkin etuuskäsittelijät korostivat asiakkaiden tämänhetkistä epätasa-arvoa ja kaikkien työntekijäryhmien mielestä tehtävärakenteiden ja työnjaon epäselvyys vaatii työstämistä. Koulutuspäivien jälkeen työntekijöillä oli myös huoli siitä, kuinka viedä koulutuspäivien keskustelu työpaikoille, kuinka varmistaa kehittämistyön jatkuminen. Osittain huoli kumpusi siitä, että työntekijöiden kokemuksen mukaan esimiesten sitoutuminen työyhteisöönsä ja aikuissosiaalityön kehittämiseen ei ole riittävää. Koulutuspäivät auttoivat kuitenkin löytämään omalle työlle merkityksiä ja auttoivat rakentamaan aikuissosiaalityön omaa identiteettiä. Koulutukset antoivat välineitä suunnitelmalliseen asiakastyöhön ja virikkeitä oman työn säännölliseen arviointiin. Koulutuksissa ja kehittämishankkeen muissa tapaamisissa on kerätty esimiesten, sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja etuuskäsittelijöiden koulutustoiveita, jotka ovat listattuina alla. Toimeentulotuki Aikuissosiaalityössä vaadittavat lait ja asetukset Työnjako Tiimiyttäminen Työntekijäryhmien roolien selkiyttäminen ja yhteensovittaminen "Etuuskäsittelyn yhteiskunnallinen funktio" (mitä etuuskäsittelijältä odotetaan) Aikuissosiaalityön asema yhteistyöverkostoissa Vuoropuhelua aikuissosiaalityön ja lastensuojelun kesken Myötätuntouupumus Vuorovaikutus (toimipaikoittain, esimies-alainen, yhteishenki) Ryhmädynamiikka Jaksaminen Kokouskäytännöt Verkostotyö Dokumentointi Salassapito / tietosuoja-asiat Asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet Esimieskoulutusta Yhteinen virkistyspäivä Kuuma-kuntien yhteinen etuuskäsittelijöiden työnohjaus

9 9 Pienryhmätyöskentelyä yli kuntarajojen Ammattiliittojen osallistumista Kuuma kuntien tyky-päivä Koulutukset on toistuvasti ehdotettu järjestettäväksi yli kuntarajojen, jotta hankkeen myötä vahvistunut yhteistyö tulevaisuudessakin jatkuisi. Työntekijät ovat kokeneet kuntien välisten kontaktien syntymisen voimaannuttavina. Aikuissosiaalityön paikantamista koulutuspäivissä Seuraavaan on koottu koulutuspäivien asiantuntija-alustukset ja pienryhmätuotokset siten, että ne keskustelevat paitsi yhdessä, myös hanketyöntekijöiden havaintojen ja muistiinpanojen kanssa. Aikuissosiaalityö Sosiaalityö ikäryhmien mukaan - aikuisasiakkaiden parissa tehtävä sosiaalityö 2000-luvun kehittämishankkeet tuoneet esille aikuissosiaalityön Kannustava ja aktivoiva hyvinvointipolitiikka - kohdistuu erityisesti aikuissosiaalityön asiakkaisiin Outi Välimaa Aikuisasiakkaiden paikat Kunnallinen työ toimeentulotukityö kuntouttava työtoiminta päihdetyö (mielenterveystyö tukiasumis- ja asunnottomuustyö alue- ja yhdyskuntatyö) Moniammatillinen työ kuntouttava työ työvoiman palvelukeskuksissa päihdetyö kriminaalihuolto- ja vankeinhoitotyö terveydenhuollon sosiaalityö mielenterveystyö maahanmuuttajatyö Muiden toimijoiden työ sosiaalisten järjestöjen palvelut, mielenterveys- ja päihdetyö, tukiasumis- ja asunnottomuustyö diakoniatyö yhteiskunnan huono-osaisimpien parissa - (sosiaaliset yritykset) Samat ihmiset asiakkaina useissa paikoissa Outi Välimaa

10 10 Aikuinen - aikuissosiaalityö 18 -> Aikuisella vastuu huolehtia omasta ja perheensä toimeentulosta ja hyvinvoinnista Aikuisuuteen liittyy velvollisuuksia, oikeuksia ja haasteita Ihmisoikeudet, yksityiselämän suoja Yksilöllistyneet elämäntavat Tässä ajassa: toimeentulotukikeskeisen kunnallisen perussosiaalityön muutos aikuissosiaalityöksi, jossa mukana muutostyö ja huollollinen työ Aikuissosiaalityön perusorientaatioina Eeva Liukko (2006) näkee aktivoinnin kuntouttavan sosiaalityön huollollisen sosiaalityön byrokratiatyön Sanna Liikanen Mitä on yksilön ja perheen vastuu ihmisten arjessa tämän päivän suomessa? etuuskäsittelijöiden pienryhmät Yksilön ja perheen vastuu on laaja; itsestään, perheestään, yli 18-vuotiaista opiskelevista lapsistaan, puolisostaan, omista valinnoistaan ja ympäristöstään. Lisäksi yksilö on vastuussa puuttumaan asioihin ajoissa ja välittämään ja vastuuttamaan toisia. Aikuissosiaalityön asiakkaat ovat myös luovia määrittämään omia vastuitaan ja velvollisuuksiaan suhteessa viimesijaiseen sosiaaliturvaan - asiakkaat ovat tietoisia oikeuksistaan, mutta toisaalta uusavuttomia ja taitamattomia omassa arkielämässään. Mitä ovat aikuissosiaalityön tarkoitus, sisältö ja välineet? sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien pienryhmät Aikuissosiaalityön tarkoitukseksi nähtiin asiakkaan taloudellinen, henkinen ja sosiaalinen tuki sekä ohjaus ja neuvonta. Tavoitteena on asiakkaan ohjaus itsenäiseen selviytymiseen ja ottamaan vastuuta omasta elämästään. Pyritään siihen, että asiakas motivoituisi ja saavutettaisiin yhteisymmärrys työntekijän kanssa siitä, mihin asiakas tukea tarvitsee. Ennaltaehkäisy nähtiin syrjäytymiskierteen katkaisuna. Aikuissosiaalityön sisällöiksi nähtiin verkostotyö, neuvottelut, konsultaatiot, yhteistyökumppanit, rajojen ylittäminen, keskustelut, laskelmat, päätökset ja suunnitelmat. Välineiksi kuvattiin asiakkaan kokonaistilanteen selvittäminen siten, että välineenä ovat asiakkaan omat voimavarat, joita selvitetään haastatteluin + lomakkein, huolen harmaan vyöhykkeen käsitteen avulla ja A-apukorteilla. Lisäksi välineitä ovat perus-, täydentävä- ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki sekä sosiaalinen luototus. Kehittämishankkeen kommentti Kuuma-kuntien aikuissosiaalityön määritelmä tuntui jääneen toimijoille yhä epäselväksi. Aikuissosiaalityön sisältö ja välineet sekoittuivat toisiinsa ja jäivät melko ohuiksi. Onko sosiaalitoimistossa yhteinen käsitys siitä, mitä ovat aikuissosiaalityön tarkoitus, sisältö ja välineet? Pienryhmävastauksessa ennaltaehkäisy nähtiin syrjäytymiskierteen katkaisuna. Mikä voi olla ennaltaehkäisyn rooli jo pitkälle kehittyneiden ongelmien ratkaisussa?

11 11 Sosiaalityön työmuotoja (Sipilä 1996, 63-64) Yksilökohtainen sosiaalityö Kontrolli ja sosialisaatio: Asiakasta pyritään ohjaamaan toimimaan yhteiskunnan normien mukaisesti Tuki: Asiakkaalle annetaan lisäresursseja, ohjausta tai neuvoja Suojelu: Asiakasta tuetaan kontrolloimalla kolmatta osapuolta Terapia: Pyritään tukemaan asiakkaan kommunikaatiokykyä Tuki ja kontrolli Yhdyskuntatyössä ja rakenteellisessa sosiaalityössä toiminnan kohteena on yhteiskunta tai yhteisöt Sosiaalityö liikkeenä - istuuko nykypäivään? Sanna Liikanen Aikuissosiaalityön hahmottaminen kuntouttavana sosiaalityönä Aikuissosiaalityössä työttömyys, vajaakuntoisuus, heikko asema työmarkkinoilla asioita, joihin pyritään vaikuttamaan Voimaannuttaminen, valtaistaminen eli empowerment Asiakkaan subjektius Kuntouttavan sosiaalityön tavoitteena ehkäistä syrjäytymistä parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä (Liukko 2006, 114) Empowering social work Sanna Liikanen Sosiaalityö asiakastyötä Asiakas vs. potilas Asiakas sanana sisältää ajatuksen valinnan mahdollisuudesta, palvelun valitsemisesta Tukenamme ja ohjeistamassa asiakastyötä mm. Lait ja säädökset Sosiaalialan eettiset ohjeet Marginaaleissa työskentely Kontrollitehtävä vs. asiakkaan subjektius itsemääräämisoikeus - ihmisoikeudet Sanna Liikanen Yhteiskunnan odotuksia aikuissosiaalityölle Sosiaalistaminen Sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Yhteiskuntarauhan ylläpitäminen Ohjaaminen Kansalaisten minimitoimeentulon turvaaminen SHL 13 : Kunnan sosiaalihuollon tehtävät Kansalaisen odotuksia aikuissosiaalityölle Nyky-yhteiskunnan riskit jokainen voi olla jossain vaiheessa elämäänsä sosiaalityön asiakas

12 12 Palveluita, joihin ohjataan Vaatimuksia asiantuntijuudelle Milloin sosiaalityö huomataan? Milloin laadukas sosiaalityö saa kiitosta? Sanna Liikanen Sosiaalityön tarve Sosiaaliset riskit Hyvinvoinnin jakaantuminen Asianajo Sosiaalityön kehittäminen Verkostot Yhteistyö yli sektorien Kumppanuus, dialogisuus Aikuissosiaalityö kuntouttavana sosiaalityönä Työmenetelmien kehittyminen: suunnitelmallisuus, dokumentointi Työn tekeminen näkyväksi Sanna Liikanen Miten aikuissosiaalityössä painottuvat eri orientaatiot; tuki <> kontrolli, ennaltaehkäisy <> korjaava työ? sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien pienryhmät Asiakkaan tukemisen aikuissosiaalityössä nähtiin toteutuvan vuorovaikutuksen, taloudellisen tuen, ohjauksen ja neuvonnan kautta. Kontrolliksi nähtiin mm. palvelusuunnitelmat, aktivointi ja perusosan alentaminen. Onko sosiaalityö haluttua palvelua vai pakkopullaa? etuuskäsittelijöiden pienryhmät Aikuissosiaalityö on haluttua palvelua uusille asiakkaille, niille asiakkaille, jotka haluavat muuttaa tilannettaan sekä niille asiakkaille, joilla on kontaktin ja kuuntelijan tarve. Pakkopullaa sosiaalityön nähtiin olevan niille asiakkaille, joilla on takana pitkä asiakkuus ja joille tehdään pitkiä päätöksiä sekä niille, joilla ei ole "puhtaat jauhot pussissa". Lisäksi pakkopullana aikuissosiaalityö nähtiin luukutetuille sekä niille, jotka tulevat vähällä toimeen ja niille joilla oma verkosto toimii ja lisäksi iäkkäille asiakkaille, joilla on korkea kynnys tulla sosiaalitoimistoon. Niille sosiaalityöntekijöille, joilla on halu auttaa, ovat motivoituneita ja empaattisia työ on haluttua ja toisaalta pakkopullaa niille työntekijöille, joita rasittaa jatkuva resurssipula, kiire ja uupumus sekä joustamaton organisaatio. Miten aktivointi sopii sosiaalityöhön? etuuskäsittelijöiden pienryhmät Aktivoinnista koetaan olevan hyötyä maahanmuuttajille ja nuorille asiakkaille. Aktivoinnin nähtiin tarkoittavan intensiivistä työotetta, mutta sen on kohdistuttava oikeaan asiakkaaseen oikeaan aikaan. Aktivoinnin nähdään tuovan sosiaalityöhön suunnitelmallisuutta, koska se pitää nähdä laajemmin kuin pelkän suunnitelman tai kuntouttavan työtoiminnan kautta. Akti-

13 vointi on motivointia, kannustamista, ohjaamista ja neuvomista varjopuolena voi olla asiakkaan kokemus puuttumisesta. On myös huomattu, että asiakkaat saattavat pelätä etuuksiensa puolesta kun aletaan puhua aktivoinnista. Kehittämishankkeen kommentti Pienryhmävastauksessa kontrolliksi määrittyivät mm. palvelu- ja aktivointisuunnitelmat. Voiko näitä tarkastella myös tuen perspektiivistä? Aikuissosiaalityötä määrittävissä lainkohdissa palvelu- ja aktivointisuunnitelmat määrittyvät osaksi sosiaalihuollon palveluita, joihin asiakkaalla on oikeus. Mitä on korjaava työ? Mitä on ennaltaehkäisevä työ? Koulutuspäivissä näitä työorientaatioita nähtiin toteutettavan pitkälti toimeentulotuella. Mitkä ovat organisaation ja toimiston käsitykset siitä, mitä korjaava tai ennaltaehkäisevä työ on? Aikuissosiaalityössä käytettävien muiden työvälineiden ja -menetelmien nostaminen vähintäänkin toimeentulotuen rinnalle tuo esiin niitä useita tapoja, joilla tehdä korjaavaa ja ennaltaehkäisevää aikuissosiaalityötä. Onnelan kaupungissa kaikki asiat sujuvat mallikkaasti. Työntekijäresurssit ovat kohdallaan, työnjako on selkeää ja yhteistyö on toimivaa eri ammattiryhmien kesken, suunnitelmallisen työn tukena on johdonmukainen asiakasdokumentointi ja toimeentulotukea käytetään asiakastyön välineenä. Millaista on Onnelan aikuissosiaalityö ja mitkä ovat sen vaikutukset asiakkaisiin? etuuskäsittelijöiden pienryhmät ja sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien pienryhmät Työntekijöille hyvät edellytykset tarkoittavat lisääntynyttä oikeusturvaa, päällekkäisen työn vähenemistä, toimivaa tiedonkulkua (mukaan lukien muut viranomaiset), sujuvaa verkostotyötä ja lisääntynyttä työhyvinvointia. Asiakkaissa hyvät edellytykset näkyvät asiakkaiden nopeana pääsynä palveluiden piiriin, asiakas saa oikeat palvelut oikeaan aikaan ennaltaehkäisyn näkökulmasta toteutettuna, asiakkuuden kestot lyhenevät, asiakastyytyväisyys lisääntyy, koska luukuttaminen vähenee ja kasvokkain kohtaaminen lisääntyy, vältetään moniongelmaisuutta ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä, asiakkaiden oikeusturva paranee, asiakas tietää mitä tehdään ja mitä on sovittu, asiakas säilyttää omatoimisuutensa sekä itsemääräämiskykynsä ja asiakkaan elämänlaatu muuttuu. Etuuskäsittelijöille mallikas aikuissosiaalityö tarkoittaa työn tiimimallista organisointia, asiakkaat ja asiakasvastuu ovat tiimin yhteisiä, tiimit ovat pieniä ja tiimeissä on selkeä työnjako. Tiimien tulisi myös toimia ratkaisukeskeisesti, keskustelu olisi hedelmällistä, eikä tiimeissä kiistellä. Työilmapiiri on hyvä ja yhteistyö on toimivaa. Aikuissosiaalityö tarvitsee toimiakseen selkeän johdon ja johdon tuen. Asiakkaille on aikaa ja resurssit ovat riittävät. Toiminta on avointa ja työllä on selkeä tavoite. Organisaatiolle tämän katsottiin tarkoittavan säästöjä maksetaan vain siitä mitä tarvitaan. Kehittämishankkeen kommentti Jos kaikkea ei voi saada, mikä näistä on tärkeintä? Toimivassa tiimissä voidaan tuottaa yhteinen näkemys siitä, mikä on tärkeintä ja mistä voidaan kriisitilanteissa joustaa. 13

14 Minkälaista tukea ja mistä tarvitaan, jotta työnjako ja tehtäväalueet (sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja etuuskäsittely) tulevaisuudessa rakentuvat kuten Onnelassa? sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien pienryhmät Työnjaon ja tehtäväalueiden tarkoituksenmukainen rakentuminen tarvitsee tuekseen riittävät työntekijäresurssit, riittävän hyvät työtilat ja työvälineet, kulttuurin, joka tukee harkintaa ja rohkeutta asiakastyössä, riittävät vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä, säännölliset tiimikokoukset, riittävän selkeän esimies / työntekijä rakenteen (työntekijä tietää mitä esimieheltä voi odottaa ja milloin), säännöllisen ja toimivan työnohjauksen sekä riittävän tuen ylemmältä johdolta perustyöhön ja kehittämistyöhön. Lisäksi esiin tuli, että ei ole riittävän selkeästi määritelty mitä on etuuskäsittelijän työ, mitä kuuluu etuuskäsittelijän työnkuvaan? Tarvitaan koulutusta jokaisen työntekijäryhmän erityisalueelta. Dokumentoinnista toivotaan välinettä myös etuuskäsittelyn ohjeistukseen 14 5 Aikuissosiaalityön sisältö Työnjako Tehtävärakenteita ja aikuissosiaalityön tiimiyttämistä pohtinut alatyöryhmä laati keväällä 2008 suosituksen aikuissosiaalityön eri työntekijäryhmien välisestä työnjaosta. Tavoitteena suosituksen mukaisessa työnjaossa on jokaisen työntekijäryhmän osaamisen mahdollisimman hyvä hyödyntäminen sekä organisaation perustehtävän että yksittäisen työntekijän kannalta. Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin aikuissosiaalityön tehtävärakennekaavio

15 Tehtävärakennesuosituksessa perustoimeentulotuen käsittely on kokonaan etuuskäsittelijöillä, jolloin suunnitelmallinen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttö tulee osaksi sosiaaliohjausta ja sosiaalityötä. Suositellun tehtävärakenteen mukaan etuuskäsittelijöiden toimeentulotukihakemusten kautta vastaanottamat asiakkaan elämän huolet huomataan ja ohjataan eteenpäin sosiaaliohjaukseen, jossa paneudutaan asiakkaan kanssa tehtävään tilannearvioon ja palvelutarpeen kartoittamiseen. Sosiaaliohjaukseen tulisi näin ollen kaikki uudet asiakkaat ja määräaikaishaastattelujen kautta myös vanhat, etuuskäsittelyssä olevat asiakkaat. Sosiaaliohjaus perustuu vankkaan palvelujärjestelmän ja viranomaiskentän tuntemiseen sekä hyviin vuorovaikutus ja verkostotyötaitoihin. Suosituksen mukaan sosiaalityöntekijälle kuuluu intensiivinen, muutokseen tähtäävä asiakastyö, asiakkaan verkostojen hallinta ja organisointi, rakenteellinen sosiaalityö ja viimekädessä vastuu tiiminsä asiakkaista. Aikuissosiaalityön kehittämishankkeen yhtenä toimintona suoritettiin syksyllä 2008 sosiaaliohjauksen osallistuva havainnointi. Havainnoista huomattiin, että suosituksen mukainen tehtävärakenne ei ole missään hankekunnassa sellaisenaan käytössä. Jokaisessa kunnassa on osin joko jo ollut suosituksen mukaista työnjakoa tai suositusta on hankkeen aikana hyödynnetty. Kaikkien hankekuntien osalta tilanne on se, että varsinkin sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnkuvien ero on epäselvä. Tämä hankaloittaa mm. tiimimallisen tehtävärakenteen kehittämistä ja käyttöönottoa, heikentää osaamisen hyödyntämistä ja tekee palkkaukseen liittyvät asiat epäoikeudenmukaisiksi. Asiakkaiden kannalta epäselvä palveluketju aiheuttaa päällekkäistä työtä ja asiakkaiden tarpeiden ja työntekijöiden osaamisen kohtaamattomuutta. Tehtäväkuvien ja niihin liittyen vastuukysymysten selkeyttäminen on edelleen hankekunnissa haaste, jota ei valitettavasti tämän kehittämishankkeen aikana täysin ehditä ratkaisemaan. Työ on kuitenkin alkanut, suositus tehtävärakenteesta on laadittu ja motivaatiota tiimimallisen työn kehittämiseen on. Tästä kertoo jo se, että kunkin koulutuspäivän aikana tehtävärakenteet ja työnjako olivat toistuvasti esillä. Jatkossa hankekunnissa tulee pohtia millä keinoin ja millä välineillä sosiaalityötä ja -ohjausta tehdään ja minkälaista tukea tiimit tarvitsevat toimiakseen asiakaslähtöisesti ja saumattomasti. Miten asiakkaiden tarpeet ovat mukana määrittämässä aikuissosiaalityön työnjakoa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välillä? sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien pienryhmät Työntekijäryhmien työnjaon katsottiin määrittyvän ensisijaisesti organisaation ja resurssien kautta. Toissijaisesti työnjakoa määrittävät asiakkaiden tarpeet pohdittavaksi jäi kenen tehtävä on tilannearvion tekeminen ja kuinka aikuissosiaalityössä arvotetaan asiakkaiden tarpeita, mikä tarve on kiireellinen ja mikä tarve on todellinen? Mitä on sosiaaliturvatyön erikoisosaaminen osana aikuissosiaalityötä? etuuskäsittelijöiden pienryhmät Sosiaaliturvatyön erikoisosaamiseksi koettiin toimeentulotukityön kokonaisuus, siihen liittyvien lakien, asetusten ja ohjeiden tunteminen, ensisijaisen sosiaaliturvajärjestelmän tunteminen, asiakastyön osaaminen (kuuntelu, hälytysmerkkien tunnistaminen, empatia), atkosaaminen ja tiimityön osaaminen. Kehittämishankkeen kommentti Tiimimallisesti toimittaessa asiakkaan tarve määrittää työnjakoa selkeämmin. Tilannearvion laatii sosiaaliohjaaja, jonka arvion mukaisesti asiakas jatkaa etuuskäsittelyyn, sosiaaliohjaukseen, sosiaalityöhön tai muihin palveluihin. 15

16 Koulutuspäivissä tuli ilmi, etteivät etuuskäsittelijät koe tietävänsä riittävästi siitä, mikä on sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden työnkuvien ero ja tämä hidastaa ja hankaloittaa etuuskäsittelijöiden työtä. Työnkuvien ja työnjaon epäselvyys on tullut esille keskustelussa kaikkien työntekijäryhmien kanssa. Minkään työntekijäryhmän työnkuvaa ei koeta riittävän selkeäksi ja tämä on tilanne kaikissa hankekunnissa. Kehittämishankkeessa toteutettiin syksyllä 2008 sosiaalityöntekijöille 10 työpäivän mittainen aikuissosiaalityön toimintojen seuranta. Seurannalla tuotiin näkyviin, mitkä työtehtävät tai toiminnot aikuissosiaalityöntekijöiden työssä painottuvat. Kyse on karkeasta jakaumasta, mikä ei kuvaa kaikkea sitä, mitä aikuissosiaalityöntekijät työssään tekevät. Yhdistämällä seurannasta saadut tiedot esimerkiksi toimeentulotuen jakautumiseen työntekijäryhmittäin, voidaan aineistosta kuitenkin saada esiin muutamia suuntaa antavia vinkkejä siitä, mihin suuntaan hankekuntien aikuissosiaalityötä pitäisi viedä. Toimeentulotuen tulee olla aikuissosiaalityön yksi työväline. Toimeentulotukityön keskittäminen ammattitaitoisille etuuskäsittelijöille vapauttaa sosiaalityöntekijöiden aikaa intensiiviseen, muutokseen tähtäävään asiakastyöhön, asiakkaan verkostojen hallintaan ja organisointiin sekä rakenteelliseen sosiaalityöhön. Toimivan työnjaon kautta sosiaalityöntekijöillä on paremmat mahdollisuudet ottaa vastuu oman tiiminsä asiakkaista. Asiakaskontakteja on lisättävä. Asiakasta kohtaavaa työtä on alle puolet aikuissosiaalityöntekijöiden työstä. Tarve kohtaamiseen ja syvempään asiakastyöhön tulee esiin sosiaalityöntekijöiden omissa toiveissa ja asiakkaillakin on tarve saada asiansa esitetyksi kasvokkain. Esimerkiksi sosiaalityön ydintoiminnoksi miellettyjen kotikäyntien osuus kaikista toiminnoista vaihtelee kunnittain 0-13,86 % välillä. Asiakastyön dokumentointia tulee kehittää ja johdonmukaistaa. Tähän tarpeeseen on jo osin vastattukin, kun kehittämishankkeen toisessa alatyöryhmässä (kts. sivu 3) on tuotettu kunnille yhdenmukainen tilannearvio- ja palvelusuunnitelmakäytäntö. 16 Aikuissosiaalityön toiminnot 2008, viikot 40-41

17 Seuraavassa kaaviossa on esitetty toimeentulotukityön jakautuminen työntekijäryhmittäin ajalla Etuuskäsittelijät tekevät suuren osan kuntien toimeentulotukipäätöksistä, mutta sosiaalityöntekijöiden tekemän toimeentulotuen määrä on vielä suuri ja vie paljon sosiaalityöntekijöiden työaikaa, joka on poissa tehtävärakennesuosituksen mukaisista tehtävistä. 17 Toimeentulotuen päätösmäärät ajalla kunnittain ja työntekijäryhmittäin 6 Aikuissosiaalityön välineet Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin yhteinen toimeentulotukiprosessi Toimeentulotuen palauttaminen yhdeksi aikuissosiaalityön välineistä, sen olematta enää korostuneesti aikuissosiaalityön sisältönä, vaatii lain ja suositusten mukaiset, yhdenmukaiset ja selkeät toimeentulotuen myöntämisohjeet, jotka osaltaan tukevat asiakkaita saamaan oikeaa palvelua oikeaan aikaan. Kehittämishankkeen osana on 3. alatyöryhmässä (kts. sivu 4) luotu kuntiin yhteiset toimeentulotuen myöntämisohjeet, jotka on tarkoitus saattaa sosiaali- ja terveyslautakuntiin hyväksyttäviksi alkusyksystä Toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjen linjaaminen ja yhdenmukaistaminen -alatyöryhmä aloitti työskentelynsä Työryhmä päätti, että toimeentulotuen myöntämisohjeista ei tehdä toimeentulotukilain tai Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan toisintoja. Ohjeissa pitäydytään niissä asioissa, joita kunnilla on toimeentulotukilain mukaan oikeus linjata sekä asioissa, jotka on toimeentulotukityössä koettu erityistä ohjeistusta vaativiksi. Muilta osin työntekijöiden edellytetään käyttävän toimeentulotukilakia ja STM:n soveltamisopasta työnsä tukena. Lisäksi työryhmä katsoi, että kunnissa pitäisi mm. koulutuksien ja yhteisten keskustelujen kautta lisätä työntekijöiden valmiuksia käyttää lain suomaa harkintavaltaa ja käyttää toimeentulotukea rohkeasti yhtenä sosiaalityön välineenä. Rohkeus toimeentulotuen käytössä ei tarkoita etuuden löyhää jakamista, vaan uskallusta tehdä sosiaalityötä kaikilla niillä välineillä, joita sosiaalityössä on.

18 Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin toimeentulotuen myöntämisohjeissa työntekijöitä ohjeistetaan joiltakin osin perustoimeentulotuen myöntämisessä. Ohjeissa keskitytään kuitenkin enemmän täydentävään toimeentulotukeen ja toimeentulotuessa eteen tuleviin erityistilanteisiin, kuten ehkäisevän toimeentulotuen käyttöön. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että täydentävän toimeentulotuen osuus kattaisi n. 10 % kuntien toimeentulotukimenoista. Ehkäisevään toimeentulotukeen suositellaan käytettävän 3,3 % kuntien toimeentulotukimenoista. Alle kerätyistä tiedoista on nähtävissä, että ehkäisevän toimeentulotuen osuus jää kaikissa kunnissa reippaasti alle STM:n suosituksen. Täydentävän toimeentulotuen osalta vain Hyvinkäällä saavutetaan STM:n 10 %:n suositus. Keravan yltää täydentävän toimeentulotuen osalta lähes STM:n suositukseen. Perusttuki Perusttuki % Täyd.ttuki Täyd.ttuki % Ehk.ttuki Ehk.ttuki % Hyvinkää ,5 % ,5 % ,0 % Järvenpää ,2 % ,2 % ,6 % Kerava ,3 % ,7 % ,0 % Tuusula ,8 % ,3 % ,9 % Mäntsälä ,0 % ,9 % ,1 % Nurmijärvi ,1 % ,8 % ,1 % Vuonna 2008 aikuissosiaalityössä myönnetyn toimeentulotuen euromäärät ja prosenttiosuudet kunnittain Toimeentulotukiohjeiden lisäksi kehittämishankkeessa on tuotettu yhteinen toimeentulotukilomakkeisto sekä tehty töitä yhteisen dokumentoinnin eteen. Yhteinen toimeentulotukilomakkeisto otettiin käyttöön hankekunnissa syyskuussa Uudistetussa lomakkeistossa kerätään aiempaa tarkemmin tietoa myös asiakkaan mahdollisesta sosiaalityön tarpeesta. Hankkeessa on puhuttu ns. huolikysymyksistä, jotka tammikuussa 2009 toteutetussa asiakaskyselyssä koettiin uudessa lomakkeistossa voittopuolisesti tarpeellisina ja hyvinä. Aikuissosiaalityön asiakkaat kokivat uusien toimeentulotukihakemuksien täyttämisen helppona ja yli puolet vastaajista oli lomakkeeseen sellaisenaan tyytyväisiä. Asiakkaat toivoivat kuitenkin ensisijassa kasvokkaista kohtaamista ja pitkäaikaiset asiakkaat toivoivat pidempiä päätöksiä. Kyselyn vastauksista kuvastui se, että asiakkailla saattaa olla vaikeutta nähdä sosiaalityötä toimeentulotuen takana, mikä tarkoittaa sitä, että aikuissosiaalityön pitäisi pystyä paremmin avaamaan sisältöään asiakkaille. Tärkeinä uusina työvälineinä hankkeessa on kehitetty myös yhteinen tilannearviolomake ja palvelusuunnitelma. Molemmat työvälineet on kehitetty tukemaan sosiaalityön suunnitelmallisuutta ja lisäämään arvioinnin edellytyksiä. 18 Kuuma-kuntien ja Hyvinkään kaupungin yhteinen aikuissosiaalityön tilannearvio Aikuissosiaalityön kehittämishankkeen 2. alatyöryhmä (kts. sivu 3) loi syksyn kevään 2009 aikana Kuuma-kunnille ja Hyvinkään kaupungille yhteisen tilannearviolomakkeen aikuissosiaalityöhön. Yhteisen tilannearviolomakkeen pohjana käytettiin Järvenpäässä käytössä ollutta, Vantaalta perittyä peruskartoituslomaketta. Samalla palvelusuunnitelmapohja muokattiin yhdenmukaiseksi ja se laadittiin vastaamaan paremmin tilannearviotyöskentelyä. Tilannearviolomakkeen käyttö ja tilannearviotyöskentely aloitettiin hankekunnissa vuoden 2009 alusta. Kevään 2009 aikana kehittämishanke kerää palautetta uusista työtavoista sekä

19 asiakkailta että työntekijöiltä. Palautteen pohjalta tilannearviolomaketta muokataan tarpeen mukaan. Tähän raporttiin on liitetty huhtikuussa 2009 päivitetty lomake. Työskentelynsä aluksi alatyöryhmä totesi, että kunnissa aikaisemmin käytössä olleet asiakastyötä ohjanneet dokumentit poikkesivat ulkoasultaan toisistaan, eikä dokumentointi ollut kovin johdonmukaista. Varsinaisia tilannearvioita ei kunnissa juurikaan laadittu. Työryhmä katsoi, että tilannearvio on pohja, jolle suunnitelmallinen aikuissosiaalityö rakentuu. Varsinaisen aikuissosiaalityön palvelusuunnitelman nähtiin jäsentyvän helpommin laaditun tilannearvion perustalle. Työryhmässä lähdettiin ajatuksesta, että Kuuma- kuntien yhteisestä asiakastyötä ohjaavasta lomakkeistosta tullaan rakentamaan kaksiportainen; tilannearvion ollessa ensisijaisesti sosiaaliohjaajien työväline ja palvelusuunnitelman sosiaalityöntekijän työväline. Tilannearviota on toki mahdollista ja perusteltuakin käyttää myös sosiaalityöntekijöiden työssä. Tilannearvio tulisi tehdä kaikille uusille asiakkaille, jolloin arvioidaan asiakkaan muunkinlainen, kuin pelkän taloudellisen tuen tarve. Tilannearvio olisi hyvä ottaa käyttöön myös ns. vanhojen etuuskäsittelyn asiakkaiden kohdalla määräaikaishaastattelujen yhteydessä, jolloin tulisi mietittyä, onko asiakkaalla jatkossa myös sosiaalityön tarvetta. Tilannearvio dokumenttina Dokumentoitu tilannearvio on eräänlainen pysäytyskuva asiakkaan tilanteesta. Kirjoitettu teksti asiakkaan tilanteesta on aina myös pelkistys siitä mitä asiakkaan tilanteesta tiedetään. Teksti rakentuu kirjoittajansa valinnoista Miten esimerkiksi kirjoitamme osuuttamme ammattilaisina näkyviin asiakkaan tilanteeseen? Kun asiakastyössä tähdätään muutokseen ja prosessimaiseen työskentelyyn, on tärkeää huomioida miten dokumentoitua tilannearviota käytetään. Pekka Borg TILANNEARVIO = Kuvaus ja yhteenveto asiakkaan tilanteesta = Asiakkaan oma näkemys ja arvio tilanteestaan = Työntekijän arvio asiakkaan tilanteesta = Erityiset perusteet päätöksenteolle Tulisiko tilannearvion laatiminen olla pakollista joidenkin asiakasryhmien kanssa? Uusi työskentelytapa edellyttää harjoittelua, totuttelua ja rohkeutta kokeilla erilaisia työskentelytapoja. Eija Huovila Käytännön kokemuksen mukaan tilannearvio Tuo esille asiakkaan näkemyksen ja äänen. On paikka, jonne oleellisin asiakkaan elämäntilanteesta, erityistarpeista ja tavoitteista on dokumentoitu. Antaa perusteet täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätöksille. Antaa mahdollisuuden dokumentoida asiakkaan ja työntekijän eriävät näkemykset. Antaa pohjan tavoitteiden asettelulle ja sosiaalityön suunnitelmalle. On kehittämisen ja tutkimuksen apuväline. Antaa mahdollisuuden dokumentoida keskeisimpiä osa-alueita. Eija Huovila

20 Tilannearvio luo pohjan asiakkaan polutukselle sosiaalityössä. Tilannearvio on myös työn- ja ajanhallinnan väline, jonka kautta selkiytetään tehtävien- ja vastuiden jakoa aikuissosiaalityön eri ammattiryhmien sekä muiden toimijoiden kesken, jolloin päällekkäisinä tehtyjen töiden määrä vähenee. Tilannearvion kautta asiakaskunnasta saadaan selkeämpi kuva ja esimerkiksi kiireellisyysarviointia on helpompi tehdä perustellusti. Tilannearvion ollessa osa suunnitelmallista, dokumentoitua sosiaalityötä, on oman työn tuloksellisuutta helpompi arvioida. Kun kirjatuksi tulevat havaitut ongelmatilanteet, valitut keinot ja toimenpiteet sekä mahdolliset muutokset asiakastilanteissa, saadaan tehty työ näkyväksi. Tilannearvion merkityksestä Tavoitteena on muodostaa asiakkaan kanssa yhteistä käsitystä hänen elämästään, voimavaroista, riskitekijöistä ja tuen tarpeesta. Tämän ymmärryksen varaan rakennetaan asiakassuhdetta. Jos tilannearvio jää liian pinnalliseksi tai kapeaksi, huomiotta voi jäädä joitain keskeisiä tekijöitä ja pystymme ehkä tarjoamaan tukea liian suppeasti. Kaikki ratkaisumme perustuvat jonkinlaiseen tilanteen arviointiin. Mielekäs tilannearvioinnin laajuus riippuu konkreettisesta tarpeesta. Tilannearvio on asiakkaalle mahdollisuus nähdä itsensä elämäntilanteessaan uudella tavalla, rakentaa uutta käsitystä mahdollisuuksistaan ja rajoituksistaan. Pekka Borg Mitä dokumentoinnilla tarkoitetaan? Asiakastyöhön liittyvien asiakirjojen kirjoittamista Aikuissosiaalityön dokumentteja: Muistiinpanot Tilannearviot Sosiaalityön ym. suunnitelmat Toimeentulotuki- ym. päätökset Lausunnot Tilastomerkinnät Maksusitoumukset Pekka Borg Sosiaalityön dokumentoinnin tehtävät Asiakkaan ja tämän tarpeen identifioiminen Tarjottujen palvelujen ja palveluprosessin kuvaaminen Asiakastyön jatkuvuuden turvaaminen Ammatillisen yhteistyön ja tiimityöskentelyn helpottaminen Työntekijän ja asiakkaan välisen kommunikaation tukeminen Työnohjauksen ja konsultaation apuna toimiminen Palvelujen arvioimisen (evaluaation) mahdollistaminen Opetuksen apuna toimiminen Tiedon tarjoaminen hallinnollisia tarkoituksia varten Tiedon tarjoaminen tutkimuksen tarpeisiin. (Lähde: Jill Doner Kagle Maria Tapolan kotisivulta: home/mtapola/dokumentointi/) Pekka Borg

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

KUUMA- kuntien ja Hyvinkään kaupungin aikuissosiaalityön kehittämishanke 2007-2009

KUUMA- kuntien ja Hyvinkään kaupungin aikuissosiaalityön kehittämishanke 2007-2009 KUUMA- kuntien ja Hyvinkään kaupungin aikuissosiaalityön kehittämishanke 2007-2009 Loppuraportti HELKA RAIVIO 2 Alkusanat ja kiitokset Käsissäsi on Kuuma- kuntien (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Tiedosta hyvinvointia 1 Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta Rakenteet muuttuvat - kehittyykö kotihoito? TERVE-SOS 21.5.2008 Marjaana Seppänen Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Gerontologisen sosiaalityön

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Sosiaaliaseman aikuissosiaalityö. Asiakasraati 13.12.2011

Sosiaaliaseman aikuissosiaalityö. Asiakasraati 13.12.2011 Sosiaaliaseman aikuissosiaalityö Asiakasraati 13.12.2011 Aikuissosiaalityön ja perusturvan palveluyksikkö Aikuissosiaalityö Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla Sosiaalinen luototus Keski-Suomen talous- ja

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä. 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö

Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä. 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö Miksi Kelan kanssa yhteistyöhön? Toimeentulotuen kasvavat asiakasmäärät (8-9 % vuosikasvu)

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010 1 Kehrän teematyöpajat Maalis 2010 Touko- Kesä 2010 Loka 2010 Marras- Joulu 2010 Helmi 2011 Touko 2011 LS Päivät Syksy

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 Ryhmätyö: Palveluohjaus vammaistyössä ja verkostoissa 1. ESITÄ KYSYMYS Palveluohjauksessa on paljon tuttua - mutta sen toteuttamiseen liittyy myös monia

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön uusi toimintamalli 1.4.2014

Aikuissosiaalityön uusi toimintamalli 1.4.2014 Aikuissosiaalityön uusi toimintamalli 1.4.2014 Verkostopäivä 8.4.2014 9.4.2014 1 Aikuissosiaalityön visio: Lahti on aikuissosiaalityön edelläkävijä ja valtakunnallisesti tunnettu laadukkaista sosiaalityön

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Johtava tutkijasosiaalityöntekijä Laura Yliruka Socca 1 Mikä PKS-Praksiksen oppimisverkosto? 1/2 Pääkaupunkiseudun Praksiksessa

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla Gerontologisen valmennuksen toimintalla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla RISTO hankkeen tulosten esittely ja päätösseminaari Kotka 11.9.2014 Ulla Eloniemi-Sulkava, gerontologian dosentti

Lisätiedot

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN 13.10.2009 kuntoutusohjaaja Helena Kaski fysioterapeutti Irma Tarvainen Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä LASTEN KUNTOUTUSTYÖRYHMÄN TOIMINNAN

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

PaKaste II 1.2.2012-31.10.2013. Kehittäjä-toimintaterapeutti Liisa Ojala & kehittäjä-sosiaalityöntekijä Maija Suhonen 16.5.2012

PaKaste II 1.2.2012-31.10.2013. Kehittäjä-toimintaterapeutti Liisa Ojala & kehittäjä-sosiaalityöntekijä Maija Suhonen 16.5.2012 Työikäisten kuntoutus PaKaste II Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen 1.2.2012-31.10.2013 Kehittämistehtävä Rovaniemen kehittämishanke on osa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Asiakkaan oikeuksista asiakkaan

Asiakkaan oikeuksista asiakkaan Asiakkaan oikeuksista asiakkaan osallisuuteen aikuissosiaalityössä Rovaniemi 24.1.2012 Yliopettaja Tuija Nummela Saimaan ammattikorkeakoulu, tuija.nummela@saimia.fi Asiakkaan asema ja oikeudet aikuissosiaalityössä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen

Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen Kipupisteitä ja kehittämiskohteita Marjo Lavikainen 7.10.2013 Selvitysryhmän loppuraportti (Toimiva lastensuojelu, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot