SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI KUNNANHALLITUKSELLE VUOSI 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI KUNNANHALLITUKSELLE VUOSI 2007"

Transkriptio

1 SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI KUNNANHALLITUKSELLE VUOSI 2007 Raija Salmi Vihdin kunta syyskuu 2008

2 SAATTEEKSI Sosiaaliasiamiehen tulee laatia vuosittain selvitys toiminnastaan kunnanhallitukselle. Selvityksessä sosiaaliasiamies voi kuvata kunnan sosiaalihuollon tilaa ja esimerkiksi arvioida varattuja määrärahoja. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (ns. asiakaslaki). Jokaisen kunnan tulee nimetä sosiaaliasiamies, jonka tehtävin kuuluvat sosiaalihuollon asiakkaiden neuvonta ja ohjaus asiakaslakiin liittyvissä kysymyksissä, muistutuksen teossa avustaminen ja muutoksenhakuneuvonta silloin kun asiakas kokee, etteivät sosiaalihuollon palvelut vastaa hänen toiveitaan. Tämä on allekirjoittaneen viides selvitys ja siinä kuvataan ilmiöitä, jotka välittyvät asiamiehelle asiakasyhteydenottojen kautta. Selvitys jakautuu kolmeen eri osaan, josta I osaa voidaan käyttää tiiviinä perehdyttämismateriaalina kunnan sosiaalihuoltolaissa määriteltyihin palveluihin. Osassa II esitellään asiamiehelle tulleet yhteydenotot ja osassa III asiamiehen paikallinen toiminta. Raija Salmi Sosiaaliasiamies

3 SISÄLLYS OSA YLEISET PERIAATTEET JOHDANTO Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ns. asiakaslaki Asiakkaan oikeudellinen asema KUNNAT SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAJINA Kunnan järjestämisvastuusta sosiaalihuollon palveluissa Salassapito ja vaitiolovelvollisuus kunnan sosiaalihuollossa Sosiaalihuollon valvonta... 8 OSA II YHTEYDENOTOT SOSIAALIASIAMIEHEEN Yhteydenoton syyt Yhteydenottojen osa-alueet Muistutukset ja oikaisuvaatimukset OSA III PAIKALLINEN SOSIAALIASIAMIESTYÖ Sosiaaliasiamiehen toimenpide-ehdotukset vuodelle 2007 ja niiden toteutuminen Sosiaaliasiamiehen toimenpide-ehdotukset vuodelle Sosiaaliasiamiehen raportin käsittely 17 LÄHTEET... 18

4 4 OSA 1 YLEISET PERIAATTEET 1. JOHDANTO 1.1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ns. asiakaslaki Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan vuonna Sen tarkoituksena on taata sosiaalihuollon palveluja käyttäville ja tarvitseville kuntalaisille mahdollisimman laadukas ja asiantunteva palvelu. Laki korostaa erityisesti asiakkaan itsemääräämisoikeutta omaa elämäänsä koskevissa valinnoissa. Asiakaslain lähtökohtana on asiakkaiden omien toiveiden ja mielipiteiden huomioiminen. Kunnan tulisi pyrkiä omien tai seudullisten ratkaisujen muodossa löytämään parhaiten asiakkaan tarpeita vastaavia palveluja. Asiakaslaki korostaa myös ns. hyvää hallintoa, eli asiakkaan ehdotonta oikeutta saada etuuden tai palvelun hakemiseksi tarpeellista ohjausta ja neuvontaa sekä hakemaansa palvelua tai etuutta koskeva kirjallinen päätös. Hyvään hallintoon liittyy oleellisesti myös asiakkaan asiallinen ja ystävällinen kohtelu. Asiakkaalla on myös oikeus tutustua itseään koskeviin salassa pidettäviin asiakirjoihin sekä oikeus tietää, minne muualle viranhaltija voi ko. salassa pidettäviä tietoja luovuttaa. Asiakaslaissa viranomaisille on asetettu erityinen velvollisuus huolehtia lasten ja esimerkiksi kehitysvammaisten oikeuksien toteutumisesta. Lasten ja kehitysvammaisten kohdalla asiakaslain lähtökohtana on oikeus ilmaista mielipiteensä heidän kehitystasoaan vastaavalla tavalla. Asiakaslain soveltamisala Asiakaslakia sovelletaan sekä kunnan omaan että yksityiseen sosiaalihuoltoon. Myös kaikki sellaiset sosiaalihuollon palvelut, joista kunta on tehnyt ostopalvelusopimuksen tai joissa asiakas on solminut yksityisen palveluntuottajan kanssa kahdenkeskisen sopimuksen kuuluvat asiakaslain soveltamisalaan. Sosiaaliasiamies Asiakaslaissa säädetään myös sosiaaliasiamiestoiminnasta. Jokaisen kunnan on nimettävä kuntaan sosiaaliasiamies, jonka tulee olla perehtynyt sosiaalihuollon lainsäädäntöön. Sosiaaliasiamiehelle ei lain voimaantullessa asetettu kelpoisuusvaatimuksia voimaan tulleessa uudessa kelpoisuuslaissa on säädökset myös sosiaaliasiamiehen kelpoisuusehdoista. Sosiaaliasiamiehellä on uuden säädöksen mukaan oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä perehtyneisyys sosiaalihuoltoon. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on asiakaslain mukaan;

5 5 neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa muistutuksen tekemisessä tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi sekä antaa selvitys kunnanhallitukselle asiakkaan aseman kehittymisestä kunnassa Sosiaaliasiamies ei tee palveluja ja etuuksia koskevia päätöksiä. Sosiaaliasiamiehen tulisi sijoittua kunnassa hallinnollisesti siten, ettei luottamus hänen riippumattomuutensa vaarannu. Kunnat voivat järjestää sosiaaliasiamiestoiminnan samoin, kuten muutkin sosiaalihuollon palvelut, yksin, ostopalveluina tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Sosiaaliasiamiehen vuosittainen selvitys Sosiaaliasiamiehen tulee tehdä vuosittain selvitys kunnanhallitukselle. Selvityksessä asiamies voi yleisellä tasolla kiinnittää huomiota kunnan sosiaalihuollon toimintaan, varattuihin määrärahoihin ja asiakkaan oikeuksien toteutumiseen. Tämän selvityksen materiaalina ovat asiamiehelle vuoden aikana tulleet yhteydenotot Vihdin kunnan alueella. Selvitys on julkinen asiakirja, eikä siinä kuvata yksittäisiä asiakastapauksia. Muistutus Sosiaalihuollon asiakkaalla on palveluntuottajasta riippumatta oikeus tehdä saamastaan palvelusta ja kohtelustaan muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Muistutus on vapaamuotoinen huomautus niistä epäkohdista, joita asiakas on kohdannut. Muistutukseen tulee antaa kirjallinen vastaus noin kuukauden kuluessa. Muistutukseen annetusta vastauksesta ei saa hakea muutosta valittamalla. 1.2 Asiakkaan oikeudellinen asema Kunnilla on laajat oikeudet päättää tuottamiensa palveluiden määrästä ja tuottamistavasta. Kunta on toiminnassaan kuitenkin sidottu muun muassa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, perustuslakiin, kuntaja hallintolakiin. Erityisesti sosiaalihuollossa korostuvat myös yleisten oikeusperiaatteiden merkitys sen vuoksi, että sosiaalihuollon lainsäädäntö on väljää eikä selkeitä ohjeita tavoiteltavasta lopputuloksesta kussakin yksittäisessä tilanteessa voida antaa. Keskeiset sosiaalihuollon oikeusperiaatteet ovat Tuorin (2004, ) mukaan mm: o o o o yhdenvertaisuusperiaate objektiviteettiperiaate luottamuksensuojan periaate palveluperiaate myönteisen tulkinnan ensisijaisuus

6 6 Yhdenvertaisuusperiaate tarkoittaa yhtäältä sitä, että samanlaisessa tilanteessa olevia kohdellaan samalla tavalla ja toisaalta myös erilaista kohtelua olosuhteiden niin vaatiessa. Yhdenvertaisuuteen liittyy syrjinnän kielto esimerkiksi sukupuolen, etnisen taustan tai yhteiskunnallisen aseman perusteella. Erityisesti lasten ja muiden heikommassa asemassa olevien kohdalla korostuu myös positiivisen erityiskohtelun periaate. Yhdenvertaisuuteen liittyy johdonmukaisuuden vaatimus erityisesti siinä merkityksessä, että ratkaisukäytäntöjä voidaan muuttaa ainoastaan, jos siihen on perusteltu syy. Oleellista palveluiden ja etuuksien edellytysten arvioinnissa onkin pyrkiä johdonmukaisuuteen ja jatkuvuuteen. Objektiviteettiperiaatteella tarkoitetaan sitä, että viranomainen perustaa ratkaisunsa ainoastaan perusteltaviin seikkoihin, ei esimerkiksi henkilökohtaisiin mieltymyksiin. Tähän kytkeytyvät ennen muuta esteellisyyssäännökset. Luottamuksensuojalla viitataan siihen, että asiakkaiden on voitava luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä näiden tekemien hallintopäätösten pysyvyyteen. Erityisesti sillä voi olla merkitystä määrärahasidonnaisten etuuksien kohdalla, joita haetaan erikseen vuosittain. Etuuden (esim. omaishoidontuen) saajalle voi käytännössä syntyä myös oikeudellisesti suojattava perusteltu odotus etuuden jatkumisesta saman suuruisena. Palveluperiaate korostuu sosiaalihuollossa erityisesti sen vuoksi, että kyseessä on laaja sektori ja siihen liittyvät toiminnot ovat usein hankalasti käsitettäviä. Viranomaiselle palveluperiaate merkitsee viranomaisen velvollisuutta oma-aloitteisesti antaa sosiaalihuollon palveluita koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Palveluperiaatteeseen sisältyy myös palveluista etukäteen tiedottaminen. Myönteisen tulkinnan ensisijaisuus tarkoittaa sitä, että keskenään vaihtoehtoisissa tilanteissa tulisi valita asiakkaalle myönteisempi vaihtoehto. Erityisesti sen merkitys korostuu epäselvissä tai tulkinnanvaraisissa lain soveltamistilanteissa. Kun valintoja eri vaihtoehtojen välillä tehdään, tulisi muistaa, ettei hinta saa olla ainoa palvelujen valintaa ohjaava tekijä. Laadukkaisiin ja tuloksellisiin palveluihin voidaan päästä myös kuntien keskinäistä yhteistyötä lisäämällä ja tiivistämällä. Esimerkiksi asiantuntemusta voitaisiin kasvattaa useiden kuntien yhteisten erityistyöntekijöiden muodossa. Laadukas sosiaalihuolto ei kuitenkaan ole yksin riippuvainen rahasta eikä edes aina siihen sidoksissa. Oleellista on asiakaspalveluhenkilökunnan oma asenne asiakkaita kohtaan sekä palvelutehtävän merkityksen tunnustaminen. Kuten Metteri (2004, 101) toteaa, välittämistä osoittava asenne asiakaspalvelussa ja puhelinkontaktissa ei välttämättä vie yhtään sen enempää aikaa, kuin tyly ja välinpitämätön asenne.

7 7 2. KUNNAT SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAJINA 2.1 Kunnan järjestämisvastuusta sosiaalihuollon palveluissa Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Suomessa on kunnilla. Sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa (710/1982) määriteltyjä tehtäviä. Näitä ovat: sosiaalipalvelujen järjestäminen kunnan asukkaille (esim. sosiaalityö, kotipalvelut, omaishoidontuki, päivähoito) toimeentulotuen myöntäminen kunnassa oleskelevalle sosiaaliavustusten myöntäminen (esim. elatustuki) ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen sosiaalihuollon palveluista ja etuuksista sosiaalihuoltoa koskevan tiedotuksen järjestäminen sekä sosiaalihuoltoa koskevan kokeilu- ja kehittämistoiminnan järjestäminen sosiaalisen luoton myöntäminen kunnan asukkaille. Koska kunnilla on vastuu palvelujen rahoituksesta, syntyy niille suuria haasteita mitoittaa sosiaalihuollon palvelut siten, että kuntalaiset voivat luottaa siihen, että he saavat tarvitsemansa etuudet ja palvelut oikeaaikaisesti, riittävinä ja kuntalaisten omiin tarpeisiin soveltuvina. Kuntalaki määrittelee kunnan tehtäväksi edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnilla on lainsäädännön nojalla laajat valtuudet päättää itse tarjoamiensa palvelujen laajuudesta, sisällöstä ja järjestämistavasta. Kunta voi esimerkiksi päättää ostaa vanhusten asumispalvelut tai laitoshoidon ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Vuoden 2004 alusta valtionosuuslakiin on lisätty mahdollisuus palvelujen tarjoamiseen palvelusetelin muodossa. Tällöin palvelujen käyttäjä hankkii palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta ja kunta sitoutuu maksamaan ne ennalta asetettuun setelin arvoon asti. Palvelutuottamistapoja valitessaan kuntien täytyy kuitenkin huomioida, että palvelujen on laadultaan vastattava sitä, mitä edellytetään vastaavilta kunnan omilta palveluilta. Ostopalvelut rinnastuvat siten kunnan omaan palvelutuotantoon tässä suhteessa. Kunnan sosiaalihuoltoa koskevasta toimeenpanosta vastaa monijäseninen luottamusmieselin, käytännössä yleensä perusturva- tai sosiaalilautakunta. Toimielimen tehtäviin kuuluu mm. käyttää puhevaltaa sosiaalihuollon yksilöllistä toimeenpanoa koskevissa asioissa sekä tehdä kunnan puolesta näissä asioissa sopimukset ja muut oikeustoimet. Sosiaalihuollon viranhaltijat toteuttavat sosiaalihuollon toimintamuotoja käytännössä mm. tehdessään ratkaisuja asiakkaiden hakemuksiin, vahvistaessaan erilaisia sopimuksia tai antaessaan selvityksiä sekä tehdessään käytännön hoiva-, huolenpito- ja ohjaustehtäviä.

8 8 2.2 Salassapito ja vaitiolovelvollisuus kunnan sosiaalihuollossa Sosiaalihuollossa käsiteltävät asiakirjat ovat salassa pidettäviä muun muassa, kun ne sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta sekä tämän saamasta etuudesta tai tukitoimesta taikka sosiaalihuollon palvelusta, terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä ja suuntautumisesta. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta). Vaitiolovelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että vaitiolovelvollinen ei saa paljastaa toimessaan tai tehtävissään kuulemaansa salassa pidettävää sisältöä tai tietoa ulkopuolisille. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa asiaa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt. Vaitiolovelvollisuus koskee sekä viranhaltijoita että luottamushenkilöitä. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta.) Asiakaslaissa säädetään mm. asiakkaan oikeudesta tutustua itseään koskeviin salassa pidettäviin asiakirjoihin, tietojen luovuttamista sekä viranomaisen oikeudesta tietojen saantiin. Kun sosiaalihuollon viranomainen joutuu pyytämään tietoa muilta viranomaisilta ilman asiakkaan suostumusta, viranomaisella on oikeus vain niihin tietoihin, jotka ovat asian selvittämiseksi välttämättömiä. Salassapidon ja vaitiolovelvollisuuden merkitys on ensisijaisesti siinä, että ne korostavat sosiaalitoimessa vaadittavaa huolellisuutta asiakkaiden asioita käsiteltäessä. Vaitiolovelvollisten tulee erityisesti huolehtia omalta osaltaan siitä, ettei heidän omissa tehtävissään saamansa asiakkaan sosiaalihuollon asiakkuutta koskevat tiedot siirry ulkopuolisille esimerkiksi vapaamuotoisen jutustelun muodossa. 2.3 Sosiaalihuollon valvonta Sosiaalihuoltoa kunnassa valvovat monijäseninen toimielin (sosiaalilautakunta), kunnanvaltuusto sekä sen asettama tarkastuslautakunta. Lääninhallitukselle kuuluu sosiaalihuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta omalla toimialueellaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa lisäksi sosiaalihuollon yleisestä suunnittelusta ja ohjauksesta. Ylimmät laillisuusvalvojat, eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri, voivat heille osoitettujen kantelujen muodossa kiinnittää huomiota kunnan sosiaalihuollon toimintaan. Heillä on erityinen velvollisuus valvoa perusoikeuksien toteutumista.

9 9 OSA II 1. YHTEYDENOTOT SOSIAALIASIAMIEHEEN Sosiaaliasiamieheen oltiin yhteydessä 48 kertaa. Yhteydenotoksi laskettiin uusi asiakas ja/tai uusi asia. Asiakkaan jatkoyhteydenottoja samasta asiasta ei tilastoitu, eikä myöskään sosiaaliasiamiehen yhteydenottoja asian selvittelyn yhteydessä. Yhteydenottaja oli yleensä joko asiakas itse tai hänen edustajansa. Sosiaalihuollon henkilöstö avusti joskus yhteydenotossa tai halusi keskustella asiakaspäätöksestä. Henkilöstön yhteydenottoja ei ole tilastoitu. Asiakasta kohden käytetty aika vaihteli. Joskus asia selvisi yhdellä puhelinkeskustelulla, toisinaan asian hoitaminen vaatia monia jatkoyhteydenottoja puolin ja toisin sekä yhteisiä neuvotteluja/tapaamisia. Ensimmäinen yhteydenotto tapahtui pääsääntöisesti puhelimitse. Sähköpostia tai kirjettä käytettiin muutaman kerran ja välillä asiakas kävi suoraan asiamiehen luona. Sosiaaliasiamiehelle kuulumattomista kuten terveydenhuollon, Kelan, sekä Työvoimahallinnon asioista tuli joitain kyselyjä. Ne eivät ole tilastoissa mukana. YHTEYDENOTOT

10 Yhteydenoton syyt Yhdestä yhteydenotosta on tilastoitu yksi (pää)syy. Jako on kahteen luokkaan: Neuvonta ( 30 kpl ) ja tyytymättömyys/kohtelu (23 kpl ). Kuitenkin osa yhteydenotoista kuului selkeästi molempiin luokkiin. Neuvoja ja ohjeita pyydettiin erilaisten kaavakkeiden hakemiseen ja täyttämiseen sekä valituksien tekoon. Päätöksiin tyytymättömät halusivat lähinnä perusteluja tai "oikolukua" päätökseen sekä ohjeita valituksen tekoon perusturvalautakunnalle tai hallinto-oikeuteen. Kysyttiin myös toimintatapoja ja yhteyshenkilöitä. Tyytymättömyyttä kohteluun ilmeni, koskien lähinnä sosiaalityöntekijöiden tapaa suhtautua asiakkaaseen ja hänen ongelmiinsa tai avuntarpeeseen. Asiakkaat halusivat myös joskus käyttää avustajaa tai tukihenkilöä tapaamisissa, mutta tilanne saattoi kärjistyä sen vuoksi. Sosiaalityön valtakunnallinen suositus on yksi sosiaalityöntekijä asukasta kohden. Vihdissä tulisi suositusten mukaan olla 12 sosiaalityöntekijää. Tällä hetkellä aikuissosiaalityöntekijöitä on kaksi ja neljä sosiaalityöntekijää työskentelee lastensuojelun parissa. Muuta henkilökuntaa on perhetyössä. Henkilökuntamäärä suhteessa asukaslukuun on alhainen, ja se heijastuu asiakkaan saamaan palveluun. Lisäresursseja tarvittaisiin kipeästi ja varsinkin lastensuojelu on alue, johon tulisi panostaa lapsirikkaassa kunnassa. Lastensuojelun asiakkaat myös kokevat usein, että he eivät ole suunnittelussa mukana ja työntekijöillä on liian kiire perehtyäkseen heidän asioihinsa. Työntekijöitä ei myöskään tavoita, jolloin soitetaan sosiaaliasiamiehelle ja pyydetään esimerkiksi välittämään viestejä. Sosiaalityöntekijän vastaanotolle ei päässyt riittävän joustavasti, eikä etuuskäsittelijän valtuudet riittäneet aina asian hoitamiseen. Etuuskäsittelijän kanssa asiointi ei palvellut asiakasta riittävästi. Etuuskäsittelijä ei voi myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea, jota määrätyissä tilanteissa voisi perustellusti käyttää. Kaikki asiakkaat eivät myöskään pysty toimittamaan asiapapereita oikein täytettynä ja täydennettynä, joka vaarantaa asiakkaan aseman ja voi osaltaan estää määrättyjen etuisuuksien saamisen. Ongelmia asiakkaan saamaan palveluun tulee kaikilla osa-alueilla yllättävien sairaslomien ja vuosilomien sekä työntekijöiden vaihtumisen aikana. Asiakkaan asema tulisi kuitenkin turvata mm. sijaisjärjestelyillä. Sosiaalipalvelun tuottaja ei ole aina kunta. Osa yhteydenotoista koski yksityisiä sosiaalipalveluja. Yhteydenottajat kiinnittivät silloin huomiota annetun palvelun laatuun ja hintaan sekä turvallisuuskysymyksiin. Myös hoitajapula kiinnitti omaisten huomiota.

11 Yhteydenottojen osa-alueet Yhteydenotonoton osa-alueesta on tilastoitu yksi/kaksi merkityksellistä pääsyytä. Useimmiten asiakkaan kokonaisvaltaiseen tilanteen kartoitukseen liittyi monia sosiaalihuollon osa-alueita. Asiakkaiden tilanteet ovat lisääntyvässä määrin moninaisia ja koskevat montaa sektoria. YHTEYDENOTTOJEN OSA-ALUEET vuosi toimeentulotuki yl.sosiaalityö omaishoidontuki vammaispalvelu perheasiat kotipalvelu vanh.as.palvelut lastensuojelu keh.vam.palvelut päivähoito yhteensä Toimeentulotuki Vihdissä, kuten muissakin kunnissa, yhteydenottojen kärkipäässä on toimeentulotuki ja siihen liittyvät hakemukset ja päätökset. Entistä enemmän tiedusteltiin miten ja mihin saadusta päätöksestä voi valittaa. Asiakkaiden palautteen perusteella sosiaalityöntekijät arkailevat myöntää tarveharkintaista toimeentulotukea. Budjettivaraus ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen oli Ennaltaehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin Sen prosenttiosuus koko myönnetyn toimeentulotuen määrästä oli 2,7 %. Vihdissä on perusturvalautakunnan vahvistamat toimeentulotuen soveltamisohjeet. Yleinen sosiaalityö Tässä on yleisluonteinen neuvonta tai asiakas ei ole eritellyt sosiaalihuollon aluetta. Kohtelua koskevat valitukset tulivat myös tähän, kun puhuttiin yleisestä suhtautumisesta asiakkaaseen sosiaalihuollon palvelutilanteessa, mutta osa-aluetta ei ole valittu. Vammaispalvelu Yhteydenotot koskivat kuljetuspalvelutukea ja sen myöntämisen perusteita. Omaishoidontuki Tänä vuonna sosiaaliasiamieheen ei oltu yhteydessä omaishoidon puitteissa. Esimiehet saivat asiasta paljon yhteydenottoja, mutta asiakkaat eivät mieltäneet omaishoidon kuulumista sosiaalihuoltoon. Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan ja se korvasi aiemmin voimassa olleet säännökset ja asetukset. Omaishoidon tuen soveltamisohjeet on päätetty perusturvalautakunnassa.

12 12 Määrärahojen vuosiseurannassa on huomioitu hoitajalle maksettavien palkkioiden suuruus, eivätkä luvut sisällä sosiaalikuluja. Yhtään kielteistä päätöstä ei tehty määrärahojen puutteen vuoksi. Evättyjen hakemusten perusteena olivat yleensä joka hoitajan vajaa työkyky tai vähäinen hoidon/hoivan sitovuus ja vaativuus. Vihdissä hoidettavalta ei peritä asiakasmaksua silloin kun hän on hoidettavana tai saa palveluja kotiin vapaapäivien ajalta toteutunut kustannus kk-palkkioista palveluraha hoitopalkkio (ryhmä3) 277,66 284,33 290,87 296,28 306,35 317,69 hoitopalkkio (ryhmä2) 370,10 378,99 387,71 394,71 408,35 422,56 hoitopalkkio (ryhmä1) ,88 omaishoidettavia omaishoitajia (kk-palkkio) mukana palvelurahan saajat palvelurahan saajat evättyjä hakemuksia Vanhusten asumispalvelu Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön perusteella kunnilla on järjestämisvastuu sosiaalihuoltolain 22 mukaisista asumispalveluista. Palvelu on järjestettävä tarvetta vastaavaksi. Vihdissä yksityisten asumispalvelujen osuus on merkittävä. Palvelutalot tarjoavat 24 tuntia vuorokaudessa hoito- ja hoivatason palveluja. Asumispalvelua ostetaan palvelutalo Hopearinteeltä, Hopeaniemen palvelukodista, Kaarikeskussäätiöltä ja palvelukeskus Mäntyrinteestä sekä Hoivapalvelu Lindasta. Kunnan itse tuottamaa palvelua on asuntoryhmäkoti Jäkärä, jossa on kolme asukaspaikkaa. Ostopalvelusopimukset irtisanottiin ja palvelut kilpailutettiin. Uusien sopimusten solminen kuitenkin viivästyi koska asian käsittely siirtyi Markkinaoikeuteen. Asiakkaan kannalta tämä merkitsee palvelutalojen kirjavaa hinnoittelua taloon suoritettavien maksujen osalta. Lastensuojelu Lastensuojelun todelliset mahdollisuudet tukea perhettä kokonaisvaltaisesti ovat rajatut. Ennalta ehkäisevään lastensuojeluun ei ole resurssoitu riittävästi, eikä perhetyöntekijöitä asiakaspalautteen mukaan ole riittävästi. Perheillä on usein tunne riittämättömästä avohuollon tuesta. Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan Kuntaliitto ja STM ovat arvioineet, että lakimuutos edellyttää lisäresurssien järjestämistä lastensuojelutyöhön. Vihdin kunnassa ei ole varattu lisämäärärahoja eikä kohdennettu resursseja. Kotipalvelun, päihdehuollon ja maahanmuuttajien palvelut eivät olleet esillä. Kotihoidosta (kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta) ja

13 13 vammaispalvelusta tuli kuitenkin esimiestasolle asiakasyhteydenottoja, joita ei ole tähän kirjattu. Kotihoito siirtyi vuoden 2007 alusta käyttämään kotihoidon Pegasosta, joka viivästytti asiakkaan maksupäätöksien tekoa ja asiakaslaskutusta. Kehitysvammaisten ja päivähoidon osalta oli hieman yhteydenottoja. Päivähoitoasiakkaat kiinnittivät huomiota hoidon laatuun ja saatavuuteen. 1.3 Muistutukset ja oikaisuvaatimukset Muistutukset Asiakaslain mukaan asiakas voi tehdä muistutuksen kohtelustaan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Tätä oikeutta käytettiin yhden kerran. Suullisia valituksia kohtelusta tulee huomattavasti enemmän. Asiakas kokee muistutuksen teon varsin vakavana huomautuksena sosiaalitoimelle. Kun asiakas päätyy jättämään muistutuksen, hän on yleensä kokenut itsensä hyvin loukkaantuneeksi ja nöyryytetyksi. Asiakkaan kokemuksen väheksyminen ei yleensä vie asioita eteenpäin. Asiakkaalle on tärkeää, että hänen kokemuksensa otetaan vakavasti, vaikka se ei sinällään aiheuttaisikaan tarvetta toimenpiteisiin. Asiakkaille on tärkeätä tulla kuulluksi. Oikaisuvaatimukset Muutoksenhakumäärät sosiaalihuollossa ovat valtakunnallisesti olleet kasvussa. Näihin muutoksenhakumääriin sosiaaliasiamies-toiminnalla voi olla vaikutusta. Perustuslain 21 :n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Sosiaalihuollossa yksilöllisestä, yksityisen henkilön etua, oikeutta tai velvollisuutta koskevasta hallintopäätöksestä tehdään ensin oikaisuvaatimus perusturva- tai sosiaalilautakuntaan. Lautakunnan päätökseen tyytymätön voi tehdä hallintovalituksen hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimukset / muutoksenhaut perusturvalautakunnassa vuosina Lautakunta käsitteli Lautakunta muutti Hallinto-oikeuteen

14 14 Asiakkaat ovat hyvin epävarmoja lautakunta/jaosto käsittelystä, eivätkä aina halua käyttää lain suomaa mahdollisuutta vaikka kokevatkin päätökset epäoikeudenmukaisina. Suurin osa oikaisuvaatimuksista koski kotona annettavan palvelun maksuja asumispalveluissa. Toinen suuri ryhmä oli toimeentulotukipäätökset. Eräät oikaisuvaatimukset koskivat myös päivähoidon maksuvapautuksia, omaishoidon tuen päätöksiä tai lastensuojeluun liittyviä asioita. Toimeentulotukea koskevia oikaisuvaatimuksia oli 9 kpl ja käsittelyaika oli 1-2 kk. Lautakunta muutti yhden viranhaltijan päätöksen. Hallintooikeuteen ei tehty yhtään valitusta, eikä se muuttanut lautakunnan ratkaisua eikä palauttanut asioita uudelleen käsittelyyn. Korkein hallintooikeus ei käsitellyt yhtään asiaa eikä muuttanut tai palauttanut hallintooikeuden ratkaisuja. Muiden osa-alueiden osalta perusturvalautakunta käsitteli muutoksenhakuja 65. Käsittely kesti 3-6 kk. Lautakunta muutti tai palautti uudelleen käsittelyyn 53 asiaa. Perusturvalautakunnan päätöksistä tehtiin kolme valitusta Hallinto-oikeuteen.

15 15 OSA III 1. PAIKALLINEN SOSIAALIASIAMIESTYÖ Toiminta-alueella Vihdissä oli asukkaita (keski-ikä 37,47). Sosiaaliasiamiestoiminnan järjestää Vihdin kunnan perusturvakeskus. Raija Salmi työskenteli sosiaaliasiamiehenä oman virkansa ohella. Asiamiestoimintaan käytettiin arviolta 15 % kokonaistyöajasta. Sosiaaliasiamiehen päävirka on vanhuspalveluissa ja hän on jäävi hoitamaan kotihoitoon ja omaishoitoon liittyviä asioita. Puolueettomuuden varmistamiseksi sosiaaliasiamiehen tehtäviä kotihoidon ja omaishoidon osalta kertomusvuonna hoiti alkuvuoden 2007 sosiaalityöntekijä Markareetta Sihvonen ja toukokuun alusta vt sosiaalityöntekijä Annika Nyman alkaen sosiaalimies on Päivi Kangas ja sosiaaliasiamiestoiminta siirtyi ostettavaksi palveluksi. Vihdissä on sosiaaliasiamiestoimintaan oma talousarvio. Vuonna 2007 oli varattu 8 416,43, josta käytettiin 6 979,26.. Vuoden 2008 talousarvioon on varattu 8 416,43. Menot eivät sisällä kiinteistö- ja siivousmenoja eikä atk- ja hallintokuluja. Kustannusten asukaslukuperusteinen hinta vuodelle 2007 on 0,26 /asukas. (2004 0,21, ,25. ja ,28, ). Valtakunnalliseen tasoon nähden tämä on edullinen hinta. Koulutuksiin oli varattu rahaa, mutta aikaresurssit eivät mahdollistaneet osallistumista. Asiamiestoiminnan tehtävien hoitamisesta ei makseta erilliskorvausta. Työtä jouduttiin hoitamaan ns. matalan profiilin työskentelynä, jolloin asiakaslain määrittelemät tehtävät eivät tulleet laadukkaasti hoidettua. Käytetty panostus asiamiestyöhön varmisti vain yhteydenottojen perusteella tapahtuvan asiakastyön. Toisaalta asiakkaita oli niin vähän, ettei asiamiehen osaaminen karttunut kokemuksen kautta yhtä hyvin kuin päätoimisilla asiamiehillä. Sosiaaliasiamiestoiminnan toimintaedellytykset asiaa oman viran ohella hoidettaessa olivat heikot. Työn järjestelmälliseen ja suunnitelmalliseen kehittämiseen ei ollut mahdollisuuksia. Oman viran ohella hoidettu sosiaaliasiamiestyö aiheutti rooliristiriitoja, joilla oli merkittävä vaikutus työskentelyyn. Vaikutus tuntuu myös tilastoinnissa ja toiminnan kustannuksissa estäen kokonaisnäkemyksen hahmottamisen. Sosiaaliasiamies vastasi käytännössä vain asiakkaiden tiedusteluihin, antoi tulkintoja tai välitti asiakkaiden pyytämiä asioita viranhaltijoille. Tarkempi erittely yhteydenotoista on osassa II. Asiamies oli pyydettäessä läsnä erilaisissa neuvotteluissa. Sosiaaliasiamiehellä ei myöskään ollut sijaista, jolloin lomien aikana asiamies ei ollut asiakkaiden tavoitettavissa. Lähtökohta näissä järjestelyssä tulee olla lain velvoitteisiin vastaaminen. Sosiaaliasiamiestoiminta tulisi organisoida alueeltaan riittävän laajapohjaiseksi ja huomiota tulisi kiinnittää taustaorganisaatioon, toiminnan riippumattomuuteen, työaikaan sekä sosiaaliasiamiesten mahdollisuuteen keskinäiseen verkostoitumiseen. Apulaisoikeuskansleri Jaakko

16 16 Jonkka kiinnitti huomiota sosiaaliasiamiestoiminnan riippumattomuuteen joulukuussa 2006 antamassaan päätöksessä. Sen mukaan on välttämätöntä vahvistaa sosiaaliasiamiehen riippumattomuutta lainsäädännöllä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on samaa mieltä kuin apulaisoikeuskansleri siitä, että sosiaaliasiamiestä ei tulisi sijoittaa sosiaalihuoltoon. Se vaarantaa asiamiehen riippumattomuuden ja herättää asiakkaissa epäluottamusta. (Sosiaaliturva 2/2007). Vihti, Nummi-Pusula ja Karkkila muodostavat perusturvakuntayhtymä Karviaisen Karviainen tuottaa kaikki sosiaali- ja terveystoimen palvelut kolmen kunnan alueella, lukuun ottamatta päivähoitoa. Palvelut tuotetaan elämänkaarimallin mukaisesti kolmelta palvelulinjalta. oilta. Tämän toiminnan muutoksien vaikutusta asiakkaiden saamaan palveluun on vaikea ennustaa. 1.1 Sosiaaliasiamiehen toimenpide-ehdotukset vuodelle 2007 ja niiden toteutuminen Sosiaalista luottoa koskeva laki tuli voimaan vuoden 2003 alussa (Laki sosiaalisesta luototuksesta ). Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Kunta voi järjestää sosiaalista luototusta haluamassaan laajuudessa. Vihdin kunnassa ei ole otettu käyttöön sosiaalista luototusta. Uusi palvelusetelimalli voitiin ottaa käyttöön sosiaalihuollon kotipalveluissa Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan palvelusetelien käyttöönottoon liittyvän valtionosuuden suuntaaminen kuntiin tulisi näkyä kotipalvelujen määrällisenä kasvuna kunnissa. Vihti ei ole ottanut palveluseteliä käyttöön kotipalvelussa. Sosiaalityöntekijöiden määrän tarkastaminen ei edennyt. Sen sijaan työnjakoa sosiaalitoimistossa on tarkennettu. Sosiaaliasiamiespalvelujen uudelleen järjestäminen. Helmikuussa 2008 tehtiin päätös ostaa sosiaaliasiamiespalvelut kunnan ulkopuolelta. 1.2 Sosiaaliasiamiehen toimenpide-ehdotukset vuodelle 2008 Ehdotetaan edelleen selvitettäväksi sosiaalisen luototuksen käyttöönottoa. Ehdotetaan edelleen selvitettäväksi kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin käyttöönottoa. Kotisairaanhoidossa seteli on voitu käyttöönottaa alkaen. Ehdotetaan sosiaalityöntekijöiden määrän tarkastamista

17 17 suosituksien mukaiselle tasolle sekä huomion kiinnittämistä erityisesti uuden lastensuojelulain toteutumiseen Sosiaaliasiamiehen raportin käsittely Etelä-Suomen lääninhallitus on pyytänyt kiinnittämään erityistä huomiota sosiaaliasiamiehen selvityksen eli raportin päätöskäsittelyyn ja selvityksessä tehtyjen kehittämisehdotusten mahdollisesti aiheuttamiin jatkotoimenpiteisiin ja vaikutuksiin kunnassa. Vihdin kunnan sosiaaliasiamies on antanut vuosittain raportin kunnanhallitukselle ja se on viety perusturvalautakunnan käsittelyyn. Sosiaaliasiamies esitteli vuoden 2007 raportin perusturvalautakunnalle. Tämän jälkeen selvitystä ei oletettavasti ole käytetty sosiaalihuollon yksiköissä. Esitetyistä ehdotuksista osa on toteutunut, osa ei. Selvityksen vaikutus toteutuneiden asioiden kohdalla on epäselvää.

18 18 LÄHTEET Etelä-suomen lääninhallitus. STH 243 B. Kirje Sosiaaliasiamiesten yhteystietojen päivittäminen sekä selvitys asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä kunnassa. Kuntalaki 365/1995, 1. Kuntatiedote 1/2004. Palvelusetelistä uusi järjestämistapa sosiaali- ja terveydenhuoltoon palveluseteli käyttöön kotipalvelussa Sosiaali- ja terveysministeriö Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999, 24, 25. kohta. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999, 23 1 mom. Loippo Satu. Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta (Osa I, yleiset periaatteet.) Pikassos Oy. Sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Metteri, Anna (2004): Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY r.y. Edita, Helsinki. Salmi Raija. Sosiaaliasiamiehen raportti kunnanhallitukselle 2002, 2003, 2004, 2005, 2006 ja Salmi Raija. Sosiaaliasiamiehen omat tilastot, vuodet Sosiaaliturva 2/2007. Artikkeli: Riippumaton sosiaaliasiamies turvaa asiakkaan oikeudet Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaali- ja terveysministeriön opas Tuori, Kaarlo (2004): Sosiaalioikeus, 3. uudistettu painos. WSOY, Lakitieto, Helsinki.

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Kristiina Qvintus ja Aini Räisänen 1.9.2015 1. Johdanto Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA. Huhtikuu 2014 / ms SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Huhtikuu 2014 / ms 1. Palvelun asiakkaat Palvelun ostaja: Sopimuskunnat: Hyvinkää, Lohja, Siuntio sekä perusturvakuntayhtymä Karviainen (Vihti ja Karkkila) ja Mustijoen (Mäntsälä

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot

Mikä muuttuu vuonna 2017?

Mikä muuttuu vuonna 2017? Mikä muuttuu vuonna 2017? Toimeentulotuen Kela siirto Maria Porko Miten tähän tultiin? Kela-siirron vaiheet Toimeentulotuen siirron historia» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut Päätös rakennepoliittisen

Lisätiedot

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013 RAPORTTEJA 39 HANKASALMI, JOUTSA, JYVÄSKYLÄ, JÄMSÄ, KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KONNEVESI, KUHMOINEN, KYYJÄRVI, LAUKAA, LUHANKA, MUURAME, PETÄJÄVESI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI, TOIVAKKA, UURAINEN,

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 TURKU RAUMA JYVÄSKYLÄ VANTAA OULU TAMPERE SEINÄJOKI

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 PYHÄRANNAN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 PYHÄRANNAN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 PYHÄRANNAN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 MÄNTTÄ -VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013

Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Salon kaupunki 2183/05.24.00/2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2013 Harri Harberg Sosiaaliasiamies-edunvalvoja 1.10.2014 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä POTILAS- JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA KALAJOELLA 2014 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. POTILASASIAMIEHEN TEHTÄVÄT JA POTILAAN JA ASIAKKAN OIKEUDET 2. YHTEYDENOTTOJEN TILASTOINTI

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 SONKÄJÄRVEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 SONKÄJÄRVEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 SONKÄJÄRVEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Kokouskutsu 1 (8) Aika 30.06.2015, klo 16:00 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsiteltävät asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Pöytäkirja 3/2015 1 (9) Aika 30.06.2015, klo 16:07-16:58 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

KUNNAN YLEINEN JÄRJESTÄMISVASTUU JA OMAISHOIDON TUKEEN VARATTAVAT MÄÄRÄRAHAT

KUNNAN YLEINEN JÄRJESTÄMISVASTUU JA OMAISHOIDON TUKEEN VARATTAVAT MÄÄRÄRAHAT . 24.11.2010 Dnro 1863/4/09 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Tapio Räty KUNNAN YLEINEN JÄRJESTÄMISVASTUU JA OMAISHOIDON TUKEEN VARATTAVAT MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 NOUSIAISTEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2013 LOIMAAN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015. Vaasan kaupunki 0 Sosiaaliasiamiehen selvitys Vaasan kaupunginhallitukselle ja sopimuskunnille toimintavuodesta 2015 Vaasan kaupunki Katarina Norrgård Sosiaaliasiamies SISÄLLYSLUETTELO 1 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 23.1.2002, muutos 1.12.2004, muutos 15.6.2005 voimaan 1.7.2005, muutos 21.6.2006 voimaan 1.8.2006, muutokset kv 12.12.2012, voimaa 1.1.2013 SOSIAALI-

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008

SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Liite 1. Sosiaaliasiamies, potilasasiamies 27.2.2009 Lappeenrannan kaupunginhallitus SOSIAALIASIAMIEHEN KERTOMUS VUODELTA 2008 Lastensuojelulain uudistaminen Vuoden 2008 alussa tuli

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 10/2010 Perusturvalautakunta. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 10/2010 Perusturvalautakunta. Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 10/2010 Perusturvalautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Torstai 9.12.2010 klo 17.00 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Rautalammin kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 VIEREMÄN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 VIEREMÄN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 VIEREMÄN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot