Etelä-Karjalan maakunnallinen. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunnitelma. - Palveluverkon vaihtoehdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan maakunnallinen. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunnitelma. - Palveluverkon vaihtoehdot"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunnitelma - Palveluverkon vaihtoehdot

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PALVELUVERKON VAIHTOEHDOT 4 2 PALVELUVERKON LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA TERVEYS- JA SOSIAALIPÄIVYSTYS PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOONPÄÄSY ERIKOISSAIRAANHOITOON PÄÄSY VANHUSPALVELUT SOSIAALIPALVELUT PERHEPALVELUT 11 3 HOIDON JA PALVELUTAKUUN NYKYTILA 12 4 EKSOTEN JA IMATRAN JÄRJESTÄMIEN PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN VUONNA ALIJÄÄMÄT KUNNITTAIN 16 6 VAIHTOEHTOJEN KUVAAMINEN MAAKUNNALLISEN KOKONAISSUUNNITELMAN LAADINTAA OHJAAVAT STRATEGISET LINJAUKSET VAIHTOEHTO Strategiset linjaukset vaihtoehto Vaihtoehdon 2 taloudelliset vaikutukset VAIHTOEHTO Strategiset linjaukset vaihtoehto Vaihtoehdon 1 taloudelliset vaikutukset VAIHTOEHTOJEN RISKIANALYYSI 29 7 VAIHTOEHTOJEN YHTEENVETO 30

3 LIITTEET: Liite 1. Valmistelutyöryhmien kokoonpano Liite 2. Vaihtoehto 2 Liite 3. Vaihtoehto 1 Liite 4: Kuntien vaihtoehdon 2 (kevyempi) mukaiset säästöehdotukset Liite 5: Kuntien vaihtoehdon 1 (rankempi) mukaiset säästöehdotukset Liite 6. Kooste vaihtoehdon 1 mukaisten toimenpiteiden kustannusvaikutuksista Liite 7. Kooste vaihtoehdon 2 mukaisten toimenpiteiden kustannusvaikutuksista

4 1 Palveluverkon vaihtoehdot Tässä dokumentissa kuvataan kaksi erilaista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon rahoitusvaihtoehtoa Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalan kunnat ovat hyväksyneet seuraavan sisältöisen päätöksen Eksoten talouden osalta: Jäsenkunnat toimittavat Eksotelle laskelmansa maakunnallisesta talouden kantokyvystä, jonka puitteissa Eksoten on laadittava mennessä viranhaltijaesityksenä koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut kattava palvelusuunnitelma ensisijaisesti ajanjaksolle Kantokykylaskelma on tämän esityslistan oheismateriaalina. Palvelusuunnitelman laadinnassa ensisijainen tavoite on pyrkiä maakunnalliseen kokonaisratkaisuun, jossa kuntien taloudellinen kantokyky riittää alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen kulujen kattamiseen. Vasta toissijaisesti selvitetään kuntakohtaiset maksuosuudet kulujen kattamiseksi. Palvelusuunnitelman laadintaan osallistuvat valmistelijat toimivat valmistelutyössään täysin ammatillisin perustein, mutta ehdottomasti annettu talousraami huomioiden. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa ei oteta valmisteluvaiheessa huomioon mahdollista tulevaa hallintomallia, eli sitä, järjestääkö palveluita maakunnassa kuntayhtymä, monta kuntaa yhteistyösopimuksella, vastuukunta tai muu orgaani, eikä myöskään kuntakohtaisia laskutusperusteita. Palvelusuunnitelmaesitys annetaan mennessä samansisältöisenä kuntajohtajien neuvottelukunnalle ja Eksoten hallitukselle. Palvelusuunnitelmaesityksen tulee perustua kahteen vaihtoehtoiseen talousraamivaihtoehtoon, jotka perustuvat kunkin maakunnan kunnan laskennalliseen kunnallisveron korotukseen joko 1 %:lla tai vaihtoehtoisesti 2 %:lla. Talousraamia koskevat laskelmat ilmenevät esityslistan liitteenä olevasta kantokykylaskelmasta: Vaihtoehto 1: Laaditaan palvelusuunnitelmaesitys, jossa kuntien kustannukset ovat vuosina yhteensä euroa. Vaihtoehto 2: Laaditaan palvelusuunnitelmaesitys, jossa kuntien kustannukset ovat vuosina yhteensä euroa. Jäsenkuntien valtuustot käsittelevät Eksoten palvelusuunnitelmaesityksiä elo-syyskuun 2013 aikana siten, että syyskuun 2013 aikana valtuustot joko hyväksyvät Eksoten tekemän esityksen, tai tekevät konkreettisen muutosesityksen, tai päättävät antaa esitettyä suunnitelmaa kattavamman palvelurakenteen edellyttämän lisärahan siinä tapauksessa, että eivät hyväksy palvelusuunnitelmassa esitettyjä mahdollisia palvelujen leikkauksia.

5 Eksoten valtuusto hyväksyy lokakuussa 2013 budjetin, jossa kuntien maksuosuuksien yhteenlaskettu summa vastaa maksukykyraamia. Eksoten vetämää laskenta-asiantuntijoista koostuvaa ryhmää laajennetaan tiedonkulun parantamisen tarkoituksessa siten, että mukana on Lappeenrannan, Imatran, Pohjoisten kuntien ja Länsi-Saimaan kuntien edustaja. Tarkoituksena on päästä valmisteluun, jossa jäsenkuntien tosiasiallinen ymmärrys Eksoten taloudesta paranee. Esitystä ovat olleet valmistelemassa nimetty valmisteluryhmä ja yhdeksän alatyöryhmää, joissa on ollut edustajia Imatran hyvinvointipalveluista ja Eksoten eri vastuualueilta (Liite 1). 2 Palveluverkon lainsäädännöllinen perusta Tässä kappaleessa kuvataan lyhyesti ne lainsäädännölliset perusteet, jotka sitovat terveyspalvelujen järjestäjää ja määrittävät asiakkaiden ja potilaiden subjektiivisia oikeuksia palveluihin. Lisäksi lainsäädäntö luo perustan valvontaviranomaisille käyttää valvonnan toteuttamiseen tarpeellisia keinoja. Käytännössä palveluiden perustuminen lakiin tarkoittaa sitä, että kussakin palvelutilanteessa lainmukaisuutta joudutaan arvioimaan. Määrärahan suuruudesta tai sen puuttumisesta huolimatta palvelu tulee tuottaa erityisesti niissä tapauksissa, joissa hengen ja terveyden vaara on ilmeinen. Perustuslain 19 :n 1 momentissa on turvattu oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslakia täydentävät sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännön, kuten sosiaalihuoltolain, kansanterveyslain, terveydenhuoltolain, vanhuspalvelulain ja erikoissairaanhoitolain säännökset kuntien yleisestä palvelujen järjestämisvelvollisuudesta. Erityislainsäädännöllä kunnille on säädetty velvollisuus järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto asukkailleen ja eräissä tapauksissa kaikille kunnassa oleskeleville. Julkisen vallan tulee aktiivisesti luoda tosiasialliset edellytykset perusoikeuksien toteuttamiseksi. Valtion tulee lainsäädäntötoimin ja voimavaroja myöntämällä sekä kuntien asianmukaisella rahoituksella ja toiminnan järjestämisellä huolehtia siitä, että jokaiselle turvataan riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Toiminnan edellyttämä rahoitus ja voimavarat toteutetaan pääosin valtion kunnille myöntämillä valtionosuuksilla ja kuntien verotusoikeudella. Lakiin perustuvat henkilön subjektiiviset oikeudet tai hoito- ja palvelutakuut ja niiden seuranta ja niihin liittyvät uhkasakot rajoittavat mahdollisuuksia vähentää palveluja tai merkittävästi alentaa palveluiden peittävyyttä tai tasoa. Valvira ja AVI seuraavat hoito- ja palvelutakuun toteutumista ja voivat asettaa uhkasakkoja laiminlyönneistä. Jos kunta tai kuntayhtymä ei voi itse antaa hoitoa lain mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta.

6 2.1 Terveys- ja sosiaalipäivystys Päivystyshoito on pääsääntöisesti alle 24 tunnin kuluessa annettavaa arviointia ja hoitoa. Päivystyksellisille terveysongelmille on luonteenomaista, että arviointia tai hoitoa ei voida siirtää ilman oireiden pahentumista tai vamman vaikeutumista, jonka takia palveluja on saatava kaikkina vuorokauden aikoina. Päivystysasetuksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina. Päivystysyksikön perustehtävä on antaa kiireellistä hoitoa, joka sisältää tutkimuksen, hoidon ja palvelujen tarpeen selvittämisen, välittömän hoidon antamisen sekä tarpeenmukaiseen hoitoon ja palveluihin ohjaamisen. Terveydenhuoltolain mukaan päivystysyksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystys voidaan toteuttaa joko erikseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksenä tai yhteispäivystyksenä taikka muulla tarkoituksenmukaisella tavalla, jonka kunta tai kuntayhtymä päättää. Päivystysasetuksen mukaan ympäri vuorokauden toimivissa päivystysyksiköissä tulee olla käytettävissä potilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon tarvittava riittävä tutkimusvalikko sekä kuvantamis- että laboratoriotutkimuksia. Ympärivuorokauden toimivassa päivystysyksikössä tulee olla edellytykset päivystyksellisen lausunnon saamiseen radiologian erikoislääkäriltä tai radiologiaan perehtyneeltä lääkäriltä tarvittaessa teleradiologisen etäkonsultaation avulla. Päivystyksellinen lausunto radiologilta tulee saada ilman pitkää odotusta siten, että se palvelee potilaan kiireistä hoitoa. Päivystyspisteen työ on epätasaisesti kuormittavaa ja kiireen kannalta vaihtelevaa ja siihen kuuluu olennaisena osana varalla olo. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat tärkein yksittäinen asia ympärivuorokautisen päivystyksen toiminnan ja toimintaedellytyksien kannalta. (Kansanterveyslaki, Erikoissairaanhoitolaki, Terveydenhuoltolaki, Päivystysasetus) Erikoissairaanhoidon järjestämisestä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vastuualueella tehdyn sopimuksen (jäljempänä järjestämissopimus) 4 kohdan (Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet) mukaan sopijapuolet ylläpitävät sopimuskaudella mukaiset erikoissairaanhoidon päivystyspisteet. Eksote on sitoutunut ylläpitämään ympärivuorokautista sairaalapäivystystä usealla erikoisalalla. Järjestämissopimusta tarkistetaan valtuustokausittain eli se on voimassa vuoden 2016 loppuun. Erikoissairaanhoidon päivystyksen vähentäminen edellyttäisi neuvotteluja erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien kanssa siitä, miten päivystys erityisvastuualueella järjestettäisiin. Päivystysasetuksen säännösten ja edellä mainitun järjestämissopimuksen takia selvityksen lähtökohtana on, että päivystysasetuksen ja järjestämissopimuksen mukainen päivystysvalmius säilytetään. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan välttämättömien ja kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämistä toimintayksikön tavanomaisen aukioloajan

7 jälkeen siten, että pystytään eri vuorokauden aikoina vastaamaan välittömiin avun tarpeisiin erilaisissa hätä- ja kriisitilanteissa. Sosiaalipäivystys perustuu perustuslain säädökseen välttämättömästä toimeentulosta ja huolenpidosta. Se edellyttää, että kunnissa on valmius vastata kiireellisen avun tarpeeseen. Sosiaalihuoltolain mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitavaa viipymättä. Lastensuojelulaki edellyttää valmiutta kiireelliseen sijoitukseen. Päivystävän sosiaaliviranomaisen on arvioitava viipymättä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalvelujen tarve. Yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa arvioidaan välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavat palvelut. Sosiaalipäivystyksen toteuttaminen edellyttää, että Välittömään avun tarpeeseen vastataan Sosiaalipäivystys on toimiva osa peruspalveluita Yhteistyö- ja konsultaatiovalmiudet ovat kunnossa Ammattitaito on tehtävien vaatimusten mukainen Hyvin järjestetty tuki arkipäivän kriisitilanteissa luo valmiutta suurten onnettomuuksien hoitoon Päivystystyö on työntekijälle turvallista Seuranta tukee työn kehittämistä 2.2 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 2.3 Erikoissairaanhoitoon pääsy Kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Suun terveydenhuollossa tätä kolmen kuukauden enimmäisaikaa voidaan ylittää enintään kolmella kuukaudella, jos hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilaa vaarantumatta. (Terveydenhuoltolaki, Kansanterveyslaki) Päivystystä ja kiireellistä hoitoa sekä erikoissairaanhoidon järjestämistä määrittävät: Terveydenhuoltolaki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisestä hoidosta

8 Päivystyspisteistä ja työnjaosta sekä yhteistyöstä erikoissairaanhoidossa ja kuntoutuksessa on sovittu järjestämissopimuksella Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella valtuustokaudelle Sopijaosapuolina ovat HUS, Carea ja Eksote. Sopimuksessa määritellään keskitettävästä palvelutarjonnasta erikoisala- ja tautikohtaisesti. Päivystyspisteistä päätettäessä on huomioitu alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja väestön palvelutarve. Sopijapuolet laativat vuoden 2013 aikana ehdotuksen toiminnallisesta vastuu- ja tehtäväjaosta erikoissairaanhoidon eri toimipisteiden välillä sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ottaen huomioon eri alueille laaditut thl:n mukaiset järjestämissuunnitelmat. Päivystysasetuksessa määritetään päivystyksen edellyttämät henkilöstöresurssit ja muut toimintaedellytykset, kuten kuvantamis- ja laboratoriopalvelut. Käytännössä päivystyksen kautta kulkee merkittävä osa erikoissairaanhoidon potilasvirrasta ja jopa puolet terveyskeskuksen toiminnasta on päivystysluonteista. Riittävän päivystysvalmiuden ylläpito ja olemassa olevien resurssien tehokas käyttö taas edellyttää myös elektiivistä toimintaa. Valtaosa kiireettömästä erikoissairaanhoidosta on hoitotakuun alaista toimintaa. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. 2.4 Vanhuspalvelut Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät. Palvelut on järjestettävä niin, että ne ovat kunnan ikääntyneen väestön saatavissa yhdenvertaisesti. Kunnan on järjestettävä sosiaalipalvelut lähellä asiakkaita, jollei palvelujen keskittäminen ole perusteltua niiden laadun ja turvallisuuden kannalta. Sen lisäksi, mitä terveydenhuoltolaissa säädetään voimavarojen osoittamisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon

9 palveluihin, kunnan on osoitettava vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman toteuttamiseksi riittävät voimavarat ikääntyneen väestön toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseen sekä iäkkäille henkilöille järjestettäviin sosiaalipalveluihin, jotka ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) Kunnan on tehtävä päätös kiireellisesti tarvittavien sosiaalipalvelujen myöntämisestä kirjallisen tai suullisen hakemuksen johdosta ja järjestettävä myönnetyt palvelut viipymättä siten, ettei iäkkään oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Päätös muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Sosiaalipalvelujen riittävyyden määrittelyn perustana on pidettävä 15 :ssä tarkoitettua palveluntarpeiden selvittämistä sekä palvelusuunnitelmaa, jos se on tehty. 2.5 Sosiaalipalvelut Kunnan on tehtävä päätös kiireellisesti tarvittavien sosiaalipalvelujen myöntämisestä kirjallisen tai suullisen hakemuksen johdosta ja järjestettävä myönnetyt palvelut viipymättä siten, ettei iäkkään oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Päätös muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Sosiaalipalvelujen riittävyyden määrittelyn perustana on pidettävä 15 :ssä tarkoitettua palveluntarpeiden selvittämistä sekä palvelusuunnitelmaa, jos se on tehty. Yleislakina sosiaalihuollon järjestämistä ohjaavan sosiaalihuoltolain 13 :n mukaan kunnan on huolehdittava sosiaalipalvelujen järjestämisestä, toimeentulotuen antamisesta, sosiaaliavustusten suorittamisesta, sosiaaliturvaetuuksia ja niiden käyttöä koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta, sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan, koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä, sosiaalisen luoton myöntämisestä ja toiminnasta sosiaalisten olojen kehittämiseksi ja sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi. Toimeentulotukiasia on käsiteltävä asian kiireellisyyden mukaan säädetyissä määräajoissa (1-7 arkipäivää). Lisäksi toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Lastensuojelulaissa säädetään menettelystä lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa, työprosesseista sekä yksilökohtaisten lastensuojelupäätösten valmistelu- ja päätöksentekomenettelystä. Lastensuojelulaissa säädetään myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi järjestettävästä ehkäisevästä lastensuojelusta, mikä tarkoittaa

10 esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa annettavaa tukea ja erityistä tukea lapselle ja hänen perheelleen. Lisäksi tulee laatia suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä ja se on otettava huomioon vuosittaisessa talousarviokäsittelyssä (Lastensuojelulaki 12 ). Tehtävät on säädetty entistä useammin ammatillisen kelpoisuuden omaavalle sosiaalityöntekijälle ja ne ovat viranomaistyötä, jota ei voi siirtää ostopalveluna toteutettavaksi ja myös laitoshuollon henkilöstömitoituksesta säädetään laissa. Lastensuojelun laitoshuollon lastensuojeluprosesseista on suoriuduttava säädetyissä määräajoissa. Lastensuojeluasian tultua vireille ilmoituksella tai muuten on lapsen kiireellisen lastensuojelun tarve arvioitava välittömästi. Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai muun yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, ryhdytäänkö asiassa lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Lastensuojelutarpeen selvityksen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lastensuojelulaissa on säädetty yhdessä hoidettavien lasten määrästä sekä henkilöstön koulutuksesta ja määrästä. Asuinyksikössä saadaan hoitaa enintään seitsemää lasta tai nuorta. Asuinyksikössä tulee olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Tämän lisäksi laissa säädetään, että lastensuojeluyksikössä on oltava lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä asiakaskunnan erityistarpeisiin ja toiminnan luonteeseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammatillista ja muuta henkilöstöä. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä lastensuojelulain mukaisiin avohuollon tukitoimiin viipymättä. Vaikka osa avohuollon tukitoimista on ns. määrärahasidonnaisia sosiaalipalveluja, joihin asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta, niiden järjestämisen lähtökohtana on tarveperiaate eikä perusoikeuksia voida jättää turvaamatta resurssien puutteeseen vedoten. Toimielimen on niin ikään ryhdyttävä toimenpiteisiin lapsen huostaan ottamiseksi ja sijaishuoltoon sijoittamiseksi, mikäli niiden edellytykset täyttyvät. Vammaispalvelulain ja asetuksen mukaisia palveluja järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa hänelle sopivia palveluja ja etuuksia muiden lakien nojalla. Osaan palveluista kunnalla on erityinen järjestämisvelvollisuus ja osa palveluista ja tukitoimista järjestetään määrärahojen edellyttämässä laajuudessa. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta palvelujen saamiseksi. Päätökset palveluista on tehtävä pääsääntöisesti viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen. Kehitysvammaiset saavat palvelunsa yleislainsäädännön kautta. Silloin kun yleislainsäädäntö ei riitä turvaamaan palveluja, kehitysvammaisten palveluita

11 sääteleviä erityislakeja ovat vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Erityishuoltoon kuuluvia palveluja ovat tutkimukset yksilöllisen palvelu- ja huollontarpeen selvittämiseksi, lääketieteelliset tutkimukset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset ja soveltuvuuskokeet, erityishuollon edellyttämä terveydenhuolto, ohjaus, kuntoutus ja toiminnallinen valmennus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskuntaan sopeutumista edistävä toiminta, henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen, yksilöllinen hoito ja muu huolenpito, kehitysvammaisten läheisten ohjaus ja neuvonta, tiedotustoiminta, kehityshäiriöiden ehkäisy sekä muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta. 2.6 Perhepalvelut VNA 338/2011 määrittää tarkasti neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa. Asetuksen mukaan äitiysneuvolassa perheille kuuluu määräaikaistarkastusten (terveydenhoitajan tekemä tarkastus) lisäksi laaja terveystarkastus (terveydenhoitaja ja lääkäri), jossa huomioidaan koko perheen hyvinvointi. Näitä laajoja terveystarkastuksia on tehtävä tietty määrä myös lastenneuvolassa ja perusopetuksessa. Määräaikaistarkastus kuuluu tehdä vuosittain. Terveystarkastuksissa on annettava yksilöllistä ikäkauteen sopivaa terveysneuvontaa sekä arvioitava erityisen tuen tarve, joka kuuluu myös järjestää (lisäkäynti, kotikäynti tai monialainen hoitosuunnitelma). Terveystarkastuksesta poisjäävän tuen tarve tulee selvittää. Lisäksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on tehtävä oppilaitosten terveydellisten olojen valvontaa yhdessä henkilöstö työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa joka kolmas vuosi ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutuma on arvioitava vuosittain. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan sairaudenhoito. Opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Erityistä huomioita tulee kiinnittää mm. mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Asetuksessa em. toimijoita velvoitetaan yhteistyöhön kasvatus- ja opetustoimien kanssa mm. toimintaohjelma tehdään yhteistyössä ja siihen on kuvattava moniammatillisen työn rakenteet. Tavoitteena on, että perheiden palvelut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden hallituksen esityksen mukaan voimaan tulevassa opiskeluhuoltolaissa tulee tiukempia palvelu- ja hoitotakuuvaateita terveydenhoitajalle, kuraattorille tai psykologille pääsystä.

12 3 Hoidon ja palvelutakuun nykytila Taulukko 1. Hoidon saatavuus terveyskeskuksessa: kiireettömän hoidon jonot ( ) Avoterveydenhuolto lääkärin vastaanotto sairaanhoitajan vo Lappee 6 viikkoa 2-4 viikkoa Länsi-Saimaa 2-4 viikkoa < 5 päivää Pohjoinen alue 2-4 viikkoa < 5 päivää Suun terveydenhuolto hammaslääkärin vastaanotto suuhygienistin vastaanotto Lappee < 6 kuukautta 7 viikkoa (jonossa 450 pot.) Länsi-Saimaa 3-5 viikkoa 4-6 viikkoa (paitsi Luumäki: < 6 kk, jonossa 37 pot.) Pohjoinen alue 3 5 viikkoa 4-6 viikkoa Taulukko 2. Sosiaalipalveluiden palvelutakuun toteutuminen Eksotessa vuonna 2013 Toimeentulotukihakemuksen käsittelyajat päivinä, ka. Lastensuojeluilmoituksesta tehtävä arvio toteutunut % Lastensuojelutarpeen selvitys toteutunut % Palvelutakuu=7 arkipäivää Palvelutakuu= 7 arkipäivää Palvelutakuu=3 kuukautta Lappeenranta 4,6 96 % 92 % Lemi 1,5 100 % 100 % Luumäki 3,6 97 % 69 % Parikkala 1,6 98 % 100 % Rautjärvi 3,3 100 % 100 % Ruokolahti 1,9 100 % 100 % Savitaipale 1,3 100 % 100 % Taipalsaari 0,8 97 % 90 % Eksote 4,1 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy Taulukko 3. Erikoissairaanhoidon hoitotakuun toteutuminen vuonna 2013 Toteutunut Erikoissairaanhoidon hoitotakuu % Esh hoitoonpääsy 99,45 Esh hoidon tarpeen arviointi 94,50 Esh lähetteen käsittely 97,85 Alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitoonpääsy 69,23 Alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoidon tarpeen arviointi 100,00 Tällä hetkellä erikoissairaanhoidossa on vaikea joillakin erikoisaloilla pysyä hoitotakuussa. Tavoitteen saavuttamiseksi henkilöstö on tehnyt säännöllisen työajan lisäksi lisä- ja ylityötä. Eksotessa maksettiin pääsääntöisesti erikoissairaanhoidon henkilöstölle erilliskorvauksia (säännöllisen työajan lisäksi tehty lisä- ja ylityö) vuonna 2012 yhteensä 1,95 miljoonaa euroa.

13 Jonojen ja ruuhkahuippujen purkamiseen perustuvia korvauksia maksettiin 0,36 miljoonaa euroa. Hälytysrahaa, joka maksetaan silloin kun henkilö hälytetään vapaalta töihin, maksettiin yhteensä 0,12 miljoonaa. Korvauksia maksettiin siten vuonna 2012 yhteensä 2,43 miljoonaa, kustannus oli sivukuluineen yhteensä 3,18 miljoonaa euroa. Laskennallisesti kustannus vastaa yli 40 henkilötyövuoden suuruista työpanosta, mutta kustannukset ovat keskimäärin kaksinkertaiset. Lisä- ja ylitöiden tekeminen perustuu osittain paikallisiin sopimuksiin ja on vapaaehtoista. Jos henkilöstöresursseja vähennetään, mutta toiminta pysyy ennallaan, niin riskinä on, että lisä- ja ylitöiden määrä lisääntyy ja syntyy paineita korvausten korottamiseen. Riskinä on toisaalta myös se, että henkilöstön työssä jaksaminen heikentyy niin vakavasti, että he eivät enää ole halukkaita tekemään lisä- tai ylitöitä.

14 4 Eksoten ja Imatran järjestämien palveluiden käytön jakautuminen vuonna 2012 Alla olevassa kuvataan millä tavalla Eksoten ja järjestämien palvelujen rahoittaminen eri palvelujen osalta jakautui vuonna Lisäksi kunkin palvelun osalta on kuvattu palveluun liittyvien suoritteiden määrä. Taulukko 4. Eksoten eurot ja suoritteet vuodelta 2012 Eksote Milj. Suorite NETTOTOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 352 PERUSPALVELUT 207, kontaktia Avopalvelut 68,6 avo- ja suun terveydenhuolto 27,6 ensihoito, seulonnat ja muut avoterveydenhuollon yhteiset 7,9 lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut 14,9 vammaispalvelut 11,1 mielenterveys- ja päihdepalvelut 7,1 *kaikissa palveluissa ei kontaktitietoja Toimeentulotuki ja työmarkkinatuen kuntaosuus 13,9 toimeentulotuki 9, asiakasta työmarkkinatuen kuntaosuus asiakasta Laitoshoito 50, hoitopäivää Ikäihmiset ja akuutti hoito 37,7 lastensuojelu 10,7 päihdehuolto 1,3 vammaispalvelut 1,1 Asumispalvelut 36, hoitopäivää ikäihmiset 20,5 vammaispalvelut 10,6 mielenterveys- ja päihdepalvelut 5,4 Kotiin annettavat palvelut 27,8 kotihoito 22, kontaktia omaishoito 5, asiakasta Yhteiset palvelut 10,3 milj. (muu kuin erikoissairaanhoidon osuus) 10,3 sisältää hallinto/johto, talous, henkilöstö, työterveys, tietojärjestelmät ja kehittäminen ERIKOISSAIRAANHOITO 144, avohoitokäynti oma toiminta 120, hoitopäivää (sis. Drg-jaksot) ostopalvelut 18 jäsenmaksu 5,7 Luvut sisältävät Imatran toiminnan vain erikoissairaanhoidon osalta.

15 Taulukko 5. Imatran eurot ja suoritteet vuodelta 2012 Imatra milj Peruspalvelut 83,2 suorite suorite Avopalvelut 19,2 avoterveyspalvelut 8, asiakas käynnit kuntouttavat palv, fys 0, asiakas käynnit suunterveydenhoito 1, asiakas käynnit ensihoito 1, kuljetusta lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut 2, asiakas vammaispalvelut 2, asiakas mielenterveys- ja päihdepalvelut 1, Toimeentulotuki ja työmarkkinatuen kuntaosuus 3,8 toimeentulotuki, 1, asiakasperheet työmarkkinatuen kuntaosuus 1,4 aikuissosiaalityö ja velkaneuvonta 1,1 Laitoshoito 16,1 ikäihmiset ja akuutti 9, hoitopäivät lastensuojelu 4, hoitopäivät 125 asiakas päihdehuolto 0, hoitopäivät vammaispalvelut 0, hoitopäivät psykiatrian osasto 1, hoitopäivät Asumispalvelut 10,4 ikäihmiset 5, hoitopäivät vammaispalvelut 3, hoitopäivät mielenterveys- ja päihdepalvelut 2, hoitopäivät 83 asiakas Kotiin annettavat palvelut 5,8 kotihoito 5,0 792 asiakasta oman toiminnan käynnit omaishoito 0,8 203 asiakasta Yhteiset palvelut 1,7 hallinto, toimistotiimi, välinehuolto 0,8 vanhat eläkkeet 0,9 Erikoissairaanhoito 26,2 Eksote maksuosuus 26,2

16 5 Alijäämät kunnittain Taulukko 6. Alijäämät kunnittain. 6 Vaihtoehtojen kuvaaminen 6.1 Maakunnallisen kokonaissuunnitelman laadintaa ohjaavat strategiset linjaukset Molemmissa vaihtoehdoissa esitettyjen toimenpiteiden lähtökohtina ovat strategian linjaukset, joilla: 1. Siirretään painopistettä raskaammista palveluista kevyempiin, ympärivuorokautisesta hoidosta kotona asumisen tukemiseen. 2. Toisena linjauksena on kansalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sähköisten palvelujen ja asioinnin lisääminen sekä prosessien automatisointi. Ne asiat, mitkä kansalainen voi tehdä itse, siirretään kansalaisille itse tehtäviksi esim. sähköiset ajanvaraukset ja ilmoittautumiset. Ammattilaisten työprosesseja automatisoidaan henkilötyövuosien vähentämiseksi. 3. Maakunnassa on päivystävä sairaala ja sen edellyttämää toimintavalmiutta sitoudutaan ylläpitämään. Erikoissairaanhoito keskitetään Lappeenrantaan. 4. Yhteisellä maakunnallisella palvelurakenteella ja palvelu- sekä logistiikkakeskuksella sitoudutaan vähentämään myös kuntien muiden hallintokuntien asiantuntija- ja toimistopalvelujen henkilötyövuosia hyödyntäen maakunnallisia yhtiöitä, sähköisiä palveluja ja yhteisiä toimintamalleja ja prosesseja

17 5. Tiivistetään kehittämisyhteistyön maakunnallisia rakenteita (Saita, Saimia, LUT, Eksote, Wirma, Kehy) Yhtenäisen maakunnallisen palvelutuotannon edellytyksenä on alueen yhteiset potilas- ja asiakastietojärjestelmät sekä muut tarvittavat ohjelmat. Yhteisillä järjestelmillä tarkoitetaan yhtä järjestelmäkokonaisuutta, jonka avulla kaikkea sähköisessä muodossa olevaa tietoa voidaan käyttää palvelutuotannon johtamiseen ja ohjaamiseen. Sähköisten palvelujen ja prosessien automatisoinnista syntyvät taloudelliset vaikutukset on laskettu osaksi palvelutuotannon kustannuksia. Toimenpiteissä on esitetty kohdennettuja lomautuksia henkilöstölle, joka ei tee välitöntä asiakastyötä. Lomautukset tulee suunnitella yhtenäisin perustein kaikissa maakunnan kunnissa ja kuntayhtymissä. Toimenpiteissä on arvioitu miten taloustilanteen edellyttämä keskittäminen vaikuttaa palvelujärjestelmään. Lisäksi arvioinnissa on huomioitu henkilöstörakenteen ja joitakin työnjaon muutosten vaikutuksia sekä muutokset ostopalveluihin. Vaihtoehdoissa ei ole kuvattu niitä vaikutuksia, joita toimenpiteillä saattaa olla kunnan tai muiden toimijoiden muuhun kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoon välittömästi liittyvään toimintaan. Tällaisia vaikutuksia voivat olla esim. tyhjenevien kiinteistöjen vuokraaminen muuhun käyttöön, apteekkien toiminnan supistuminen tai loppuminen, kunnan työpaikkojen ja verotulojen väheneminen ja korvattavien matkakustannusten määrän kasvaminen. Kunnat ovat hyväksyneet kaksi kuntien kantokykyä kuvaavaa erilaista vaihtoehtoa. Palvelusuunnitelmaesityksen tulee perustua kahteen vaihtoehtoiseen talousraamivaihtoehtoon, jotka perustuvat kunkin maakunnan kunnan laskennalliseen kunnallisveron korotukseen joko 1 %:lla (Vaihtoehto 1) tai vaihtoehtoisesti 2 %:lla (Vaihtoehto 2). Kuntien esittämä vaihtoehto 2 on maakunnan sote-palvelutuotannon näkökulmasta realistisemmin toteutettavissa kun taas vaihtoehto 1 edellyttää huomattavasti raskaampia toimenpiteitä. Tämän vuoksi tässä dokumentissa vaihtoehtojen esittäminen aloitetaan esittämällä ensin kuntien vaihtoehto 2. Seuraavaksi on kuvattu maakunnallista palveluverkkoa pyydetyn kahden eri vaihtoehdon mukaisesti: Vaihtoehto 2 perustuu kahden palvelukeskittymän malliin ja Vaihtoehto 1 perustuu täysin keskitettyyn palvelujärjestelmään 6.2 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 2 kuvaa palvelusuunnitelmaesitystä, jonka mukaan kuntien sote-menojen kustannukset ovat vuosina yhteensä euroa. Tämä vaihtoehto edellyttää toiminnan kehittämistä ja säästötoimenpiteitä euron verran Eksoten ja Imatran vastaavalle ajankohdalle laadittuun taloussuunnitelmaan nähden.

18 Eksoten alijäämien kattaminen aloitetaan vuodesta 2014 ja ne tulevat katetuiksi vuoteen 2018 mennessä (alijäämä noin 43 milj. euroa vuoden 2013 lopussa). Maakunnan sote -tuotantokustannukset voivat olla euroa. Nämä ovat v syntyneen alijäämän verran (43 milj. euroa) kuntien sote menoja pienemmät. Edellä esitettyyn kustannusten vähennykseen pääseminen edellyttää esim. 16 milj. euron kertaleikkausta vuonna 2014 ja sen jälkeen maltillista kasvua tarkastelujakson muina vuosina niin, että keskimääräinen vuosittainen nettotoimintamenojen kasvu voi olla n. 2,3 %. Mikäli kertaleikkausta v ei pystytä toteuttamaan, tarvitaan suurempia toimenpiteitä muina vuosina, koska menetetään kertaleikkauksen yhden vuoden vaikutukset (liite 2). Vaihtoehto 2 perustuu osittain keskitettyyn palvelurakennemalliin.

19 6.2.1 Strategiset linjaukset vaihtoehto 2 1. Lähtökohtana on, että päivystysasetuksen ja järjestämissopimuksen mukainen päivystysvalmius ja ensihoidon nykyiset valmiudet säilytetään. Päivystävän sairaalan päivystysvalmius edellyttää tietyn kapasiteetin ylläpitoa 24/vuorokaudessa jokaisena vuoden päivänä kuormituksesta riippumatta. Sairaalassa toimintaa tehostetaan tasaamalla kuormitusta osastojen välillä. Tavoitteena on, että henkilöstömitoitus suhteutetaan kuormitukseen. Organisaatiouudistuksessa muodostetaan useamman osaston muodostamia suurempia kokonaisuuksia, joiden avulla mahdollistetaan se, että hoitajat työskentelevät nykyistä useammalla osastolla. Toimenpide-ehdotus sisältää myös henkilöstörakenteen muutoksen, jossa lisätään lähihoitajien määrää suhteessa sairaanhoitajiin niissä yksiköissä joissa se on toiminnan kannalta mahdollista. Myös prosessien läpikäynneillä ja tähän liittyvillä prosessinohjaustyökaluilla esim. leikkaus- ja anestesia toiminnassa sekä äitiyshuollossa saadaan lisättyä toiminnan tuottavuutta. Uudistetut prosessit toteutetaan vanhoissa rakenteissa, mutta ne toimivat pohjana sairaalan modernisoinnin prosesseille. 2. Imatralla virka-ajan ulkopuolinen päivystys jatkuu ennallaan turvaten myös maakunnan pohjoisen alueen päivystyksen. Koko maakunnan päivystyksen keskittämistä keskussairaalan tarkasteltiin, mutta kustannusten näkökulmasta pohjoisen alueen ilta klo ja viikonloppu klo 8 22 päivystyksen keskittämisen kustannushyötyä ei tässä vaiheessa ole pystytty analysoimaan riittävän monipuolisesti. 3. Terveysasemien vastaanottotoimintoja keskitetään. Kuntiin jää hyvinvointiasemat. Avoterveydenhuollon lääkäripalveluiden ostoista luovutaan ja asiakkaat hoidetaan omien lääkäreiden toimesta. Imatralla tämä tarkoittaa terveysasemien yhdistämistä ja luopumista Mansikkalan terveysasemasta. Eksotessa tämä tarkoittaa joidenkin kuntien / terveysasemien kohdalta lääkäripalveluiden hakemista osittain tai kokonaan toisen kunnan / terveysaseman alueelta. 4. Ikäihmisten palvelujen linjaukset perustuvat laatusuosituksen linjauksiin. Pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa korvataan kevyemmillä asumisratkaisuilla. Tavoitteena, että pitkäaikainen laitoshoito loppuu vuoteen 2016 mennessä. Ympärivuorokautista pitkäaikaista hoivaa (tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti ja terveyskeskusten pitkäaikaishoito) mitoitetaan 7 %:iin yli 75-vuotiaita. Tämä edellyttää tehokasta laitos- ja kotikuntoutusta sekä ympärivuorokautista kotihoitoa, ensihoidon ja kotihoidon tiivistä yhteistyötä sekä kattavaa omaishoitoa. Eksoten alueella Ikäkeskukseen kootaan vammais- ja vanhusten palveluneuvonnan ja ohjauksen palvelukeskittymä. Imatralla toimii IsoApu -palveluneuvontapiste. 5. Kotihoidossa hyödynnetään maakunnallisesti yhteisiä sähköisiä työkaluja. Kotihoidon palvelujen alueellinen hyödyntäminen edellyttää yhteistä potilas- ja asiakastietojärjestelmää, SAS-ohjelmaa sekä toiminnanohjausja vuorosuunnittelujärjestelmää. Järjestelmien taustalla täytyy

20 toiminnallisesti olla yhteinen vuorosuunnittelu sekä yli maakunnallisten rajojen menevät tiimi- ja potilassuunnittelu. Kotihoidon toimintaa tehostettua kotihoitoa (Tehosa) järjestetään koko maakunnan alueella. 6. Sairaalatasoinen kuntoutus keskittyy Armilan ja Honkaharjun sairaalaan. 7. Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus yhdenmukaistetaan maakunnallisesti. 8. Omaishoidon tuen kriteerit yhdenmukaistetaan maakunnallisella tasolla. 9. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakasmaksut yhdenmukaistetaan maakunnallisella tasolla. 10. Kotihoidon tukipalveluiden (esim. ateria-, saunapalvelut) myöntämisen periaatteet yhtenäistäminen maakunnallisesti 11. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vuodeosastohoitoa vähennetään ja psykiatrinen ympärivuorokautinen hoito keskitetään keskussairaalaan. Päihde- ja psykiatrista avovastaanottotoimintaa on Lappeenrannassa ja Imatralla. Hyvinvointiasemien yhteydessä on psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot. 12. Perhepalveluissa toimintaa integroidaan kahteen keskittymään lasten ja nuorten taloon (toinen Imatralla ja toinen Lappeenrannassa). Maakunnassa jatkaa kaksi perheneuvolaa. 13. Neuvolaverkkoa tiivistetään. Neuvolat toimivat hyvinvointiasemien tai koulujen yhteydessä. Lappeenrannassa ja Imatralla jatkavat hyvinvointineuvolat. 14. Nuorten sijaishuollossa siirrytään ympärivuorokautisista palveluista kevyempiin avopalveluihin. Ostopalvelua korvataan omalla toiminnalla. 15. Aikuisten psykososiaalisissa palveluissa toimeentulotuen etuuskäsittely keskitetään ja sähköistä asiointia laajennetaan. 16. Työelämäosallisuutta tukevat palvelut keskitetään maakunnassa sosiaalisen työllistämisen yksikköön. 17. Kehitysvammahuollossa palvelurakennetta kevennetään. Tuettu asuminen korvaa nykyiset asuntolat. Kehitysvammaisten asumisyksiköiden sekä päivä- ja työtoimintayksiköiden henkilöstöjärjestelyt hoidetaan keskitetysti. 18. Lasten ja nuorten yhteinen vastaanottokoti korvaa nykyiset kaksi yksikköä. Vastaanottokodin yhteyteen sijoittuvat lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osastot sekä nuorten päihdekatkaisu ja kuntoutus. Palveluja ostetaan maakunnan ulkopuolta vain erityisen vaativissa tilanteissa. Tämä toimintamalli edellyttää henkilöstö- ja tilajärjestelyjä.

Etelä-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen palvelusuunnitelma. - Palveluverkon vaihtoehdot

Etelä-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen palvelusuunnitelma. - Palveluverkon vaihtoehdot Etelä-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen palvelusuunnitelma - Palveluverkon vaihtoehdot 1 Sisällys 1. Palveluverkon vaihtoehdot... 2 2. Palveluverkon lainsäädännöllinen

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 27.6.214] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 214 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/25 Toukokuu 214 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun toiminta- ja taloustietojen perusteella Vihdin kunnan talouden toteutuman

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan

Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan Taina Jaako Eksote, hoivajohtaja 29.8.2016 Valvanne Symposium IV Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Paremman säätelyn periaatteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet hyvinvointipalveluissa. Ylijohtaja Vesa Jatkola VTV

Paremman säätelyn periaatteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet hyvinvointipalveluissa. Ylijohtaja Vesa Jatkola VTV Paremman säätelyn periaatteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet hyvinvointipalveluissa Ylijohtaja Vesa Jatkola VTV 5.10.2009 Erikoissairaanhoitolaki 31 3 momentti Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 1138/02.05.00/2013 402 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaisten maksujen tarkistaminen 1.1.2017 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 18.2.215] KUUKAUSIRAPORTTI JOULUKUU 214 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/25 Joulukuu 214 JOULUKUU PÄHKINÄNKUORESSA Karviaisen palvelut ovat vuonna 214 toteutuneet pääsääntöisesti talousarviotavoitteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-syyskuu 2014 Raportointi jäsenkunnille Tammi-syyskuu 2014 Eksoten tulos Tammi-syyskuu 2014 Muutos 2014 Tammi-syyskuu 2014 Koko vuosi TP 2013 EKSOTE YHTEENSÄ 1000 EUR E2014 vs. TP 2013 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen Vanhuspalvelulaki toimeenpano vuonna 2015 Satu Karppanen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) V V V 2 20.4.2015 Etunimi

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.12.213] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 213 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/32 Lokakuu 213 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun toimintatietojen perusteella palvelujen tuotanto ja saatavuus ovat edelleen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti:

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti: LAUKAAN KUNTA Perusturvalautakunta LIITE Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään 27.8.2015 toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille 28.8.2015 lukien seuraavasti: 1. PERUSTURVAJOHTAJA/OSASTOPÄÄLLIKKÖ

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot