Etelä-Karjalan maakunnallinen. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunnitelma. - Palveluverkon vaihtoehdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan maakunnallinen. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunnitelma. - Palveluverkon vaihtoehdot"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusuunnitelma - Palveluverkon vaihtoehdot

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PALVELUVERKON VAIHTOEHDOT 4 2 PALVELUVERKON LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA TERVEYS- JA SOSIAALIPÄIVYSTYS PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOONPÄÄSY ERIKOISSAIRAANHOITOON PÄÄSY VANHUSPALVELUT SOSIAALIPALVELUT PERHEPALVELUT 11 3 HOIDON JA PALVELUTAKUUN NYKYTILA 12 4 EKSOTEN JA IMATRAN JÄRJESTÄMIEN PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN VUONNA ALIJÄÄMÄT KUNNITTAIN 16 6 VAIHTOEHTOJEN KUVAAMINEN MAAKUNNALLISEN KOKONAISSUUNNITELMAN LAADINTAA OHJAAVAT STRATEGISET LINJAUKSET VAIHTOEHTO Strategiset linjaukset vaihtoehto Vaihtoehdon 2 taloudelliset vaikutukset VAIHTOEHTO Strategiset linjaukset vaihtoehto Vaihtoehdon 1 taloudelliset vaikutukset VAIHTOEHTOJEN RISKIANALYYSI 29 7 VAIHTOEHTOJEN YHTEENVETO 30

3 LIITTEET: Liite 1. Valmistelutyöryhmien kokoonpano Liite 2. Vaihtoehto 2 Liite 3. Vaihtoehto 1 Liite 4: Kuntien vaihtoehdon 2 (kevyempi) mukaiset säästöehdotukset Liite 5: Kuntien vaihtoehdon 1 (rankempi) mukaiset säästöehdotukset Liite 6. Kooste vaihtoehdon 1 mukaisten toimenpiteiden kustannusvaikutuksista Liite 7. Kooste vaihtoehdon 2 mukaisten toimenpiteiden kustannusvaikutuksista

4 1 Palveluverkon vaihtoehdot Tässä dokumentissa kuvataan kaksi erilaista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon rahoitusvaihtoehtoa Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalan kunnat ovat hyväksyneet seuraavan sisältöisen päätöksen Eksoten talouden osalta: Jäsenkunnat toimittavat Eksotelle laskelmansa maakunnallisesta talouden kantokyvystä, jonka puitteissa Eksoten on laadittava mennessä viranhaltijaesityksenä koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut kattava palvelusuunnitelma ensisijaisesti ajanjaksolle Kantokykylaskelma on tämän esityslistan oheismateriaalina. Palvelusuunnitelman laadinnassa ensisijainen tavoite on pyrkiä maakunnalliseen kokonaisratkaisuun, jossa kuntien taloudellinen kantokyky riittää alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen kulujen kattamiseen. Vasta toissijaisesti selvitetään kuntakohtaiset maksuosuudet kulujen kattamiseksi. Palvelusuunnitelman laadintaan osallistuvat valmistelijat toimivat valmistelutyössään täysin ammatillisin perustein, mutta ehdottomasti annettu talousraami huomioiden. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa ei oteta valmisteluvaiheessa huomioon mahdollista tulevaa hallintomallia, eli sitä, järjestääkö palveluita maakunnassa kuntayhtymä, monta kuntaa yhteistyösopimuksella, vastuukunta tai muu orgaani, eikä myöskään kuntakohtaisia laskutusperusteita. Palvelusuunnitelmaesitys annetaan mennessä samansisältöisenä kuntajohtajien neuvottelukunnalle ja Eksoten hallitukselle. Palvelusuunnitelmaesityksen tulee perustua kahteen vaihtoehtoiseen talousraamivaihtoehtoon, jotka perustuvat kunkin maakunnan kunnan laskennalliseen kunnallisveron korotukseen joko 1 %:lla tai vaihtoehtoisesti 2 %:lla. Talousraamia koskevat laskelmat ilmenevät esityslistan liitteenä olevasta kantokykylaskelmasta: Vaihtoehto 1: Laaditaan palvelusuunnitelmaesitys, jossa kuntien kustannukset ovat vuosina yhteensä euroa. Vaihtoehto 2: Laaditaan palvelusuunnitelmaesitys, jossa kuntien kustannukset ovat vuosina yhteensä euroa. Jäsenkuntien valtuustot käsittelevät Eksoten palvelusuunnitelmaesityksiä elo-syyskuun 2013 aikana siten, että syyskuun 2013 aikana valtuustot joko hyväksyvät Eksoten tekemän esityksen, tai tekevät konkreettisen muutosesityksen, tai päättävät antaa esitettyä suunnitelmaa kattavamman palvelurakenteen edellyttämän lisärahan siinä tapauksessa, että eivät hyväksy palvelusuunnitelmassa esitettyjä mahdollisia palvelujen leikkauksia.

5 Eksoten valtuusto hyväksyy lokakuussa 2013 budjetin, jossa kuntien maksuosuuksien yhteenlaskettu summa vastaa maksukykyraamia. Eksoten vetämää laskenta-asiantuntijoista koostuvaa ryhmää laajennetaan tiedonkulun parantamisen tarkoituksessa siten, että mukana on Lappeenrannan, Imatran, Pohjoisten kuntien ja Länsi-Saimaan kuntien edustaja. Tarkoituksena on päästä valmisteluun, jossa jäsenkuntien tosiasiallinen ymmärrys Eksoten taloudesta paranee. Esitystä ovat olleet valmistelemassa nimetty valmisteluryhmä ja yhdeksän alatyöryhmää, joissa on ollut edustajia Imatran hyvinvointipalveluista ja Eksoten eri vastuualueilta (Liite 1). 2 Palveluverkon lainsäädännöllinen perusta Tässä kappaleessa kuvataan lyhyesti ne lainsäädännölliset perusteet, jotka sitovat terveyspalvelujen järjestäjää ja määrittävät asiakkaiden ja potilaiden subjektiivisia oikeuksia palveluihin. Lisäksi lainsäädäntö luo perustan valvontaviranomaisille käyttää valvonnan toteuttamiseen tarpeellisia keinoja. Käytännössä palveluiden perustuminen lakiin tarkoittaa sitä, että kussakin palvelutilanteessa lainmukaisuutta joudutaan arvioimaan. Määrärahan suuruudesta tai sen puuttumisesta huolimatta palvelu tulee tuottaa erityisesti niissä tapauksissa, joissa hengen ja terveyden vaara on ilmeinen. Perustuslain 19 :n 1 momentissa on turvattu oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslakia täydentävät sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännön, kuten sosiaalihuoltolain, kansanterveyslain, terveydenhuoltolain, vanhuspalvelulain ja erikoissairaanhoitolain säännökset kuntien yleisestä palvelujen järjestämisvelvollisuudesta. Erityislainsäädännöllä kunnille on säädetty velvollisuus järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto asukkailleen ja eräissä tapauksissa kaikille kunnassa oleskeleville. Julkisen vallan tulee aktiivisesti luoda tosiasialliset edellytykset perusoikeuksien toteuttamiseksi. Valtion tulee lainsäädäntötoimin ja voimavaroja myöntämällä sekä kuntien asianmukaisella rahoituksella ja toiminnan järjestämisellä huolehtia siitä, että jokaiselle turvataan riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Toiminnan edellyttämä rahoitus ja voimavarat toteutetaan pääosin valtion kunnille myöntämillä valtionosuuksilla ja kuntien verotusoikeudella. Lakiin perustuvat henkilön subjektiiviset oikeudet tai hoito- ja palvelutakuut ja niiden seuranta ja niihin liittyvät uhkasakot rajoittavat mahdollisuuksia vähentää palveluja tai merkittävästi alentaa palveluiden peittävyyttä tai tasoa. Valvira ja AVI seuraavat hoito- ja palvelutakuun toteutumista ja voivat asettaa uhkasakkoja laiminlyönneistä. Jos kunta tai kuntayhtymä ei voi itse antaa hoitoa lain mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta.

6 2.1 Terveys- ja sosiaalipäivystys Päivystyshoito on pääsääntöisesti alle 24 tunnin kuluessa annettavaa arviointia ja hoitoa. Päivystyksellisille terveysongelmille on luonteenomaista, että arviointia tai hoitoa ei voida siirtää ilman oireiden pahentumista tai vamman vaikeutumista, jonka takia palveluja on saatava kaikkina vuorokauden aikoina. Päivystysasetuksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina. Päivystysyksikön perustehtävä on antaa kiireellistä hoitoa, joka sisältää tutkimuksen, hoidon ja palvelujen tarpeen selvittämisen, välittömän hoidon antamisen sekä tarpeenmukaiseen hoitoon ja palveluihin ohjaamisen. Terveydenhuoltolain mukaan päivystysyksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat. Päivystys voidaan toteuttaa joko erikseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksenä tai yhteispäivystyksenä taikka muulla tarkoituksenmukaisella tavalla, jonka kunta tai kuntayhtymä päättää. Päivystysasetuksen mukaan ympäri vuorokauden toimivissa päivystysyksiköissä tulee olla käytettävissä potilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon tarvittava riittävä tutkimusvalikko sekä kuvantamis- että laboratoriotutkimuksia. Ympärivuorokauden toimivassa päivystysyksikössä tulee olla edellytykset päivystyksellisen lausunnon saamiseen radiologian erikoislääkäriltä tai radiologiaan perehtyneeltä lääkäriltä tarvittaessa teleradiologisen etäkonsultaation avulla. Päivystyksellinen lausunto radiologilta tulee saada ilman pitkää odotusta siten, että se palvelee potilaan kiireistä hoitoa. Päivystyspisteen työ on epätasaisesti kuormittavaa ja kiireen kannalta vaihtelevaa ja siihen kuuluu olennaisena osana varalla olo. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat tärkein yksittäinen asia ympärivuorokautisen päivystyksen toiminnan ja toimintaedellytyksien kannalta. (Kansanterveyslaki, Erikoissairaanhoitolaki, Terveydenhuoltolaki, Päivystysasetus) Erikoissairaanhoidon järjestämisestä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vastuualueella tehdyn sopimuksen (jäljempänä järjestämissopimus) 4 kohdan (Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet) mukaan sopijapuolet ylläpitävät sopimuskaudella mukaiset erikoissairaanhoidon päivystyspisteet. Eksote on sitoutunut ylläpitämään ympärivuorokautista sairaalapäivystystä usealla erikoisalalla. Järjestämissopimusta tarkistetaan valtuustokausittain eli se on voimassa vuoden 2016 loppuun. Erikoissairaanhoidon päivystyksen vähentäminen edellyttäisi neuvotteluja erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien kanssa siitä, miten päivystys erityisvastuualueella järjestettäisiin. Päivystysasetuksen säännösten ja edellä mainitun järjestämissopimuksen takia selvityksen lähtökohtana on, että päivystysasetuksen ja järjestämissopimuksen mukainen päivystysvalmius säilytetään. Sosiaalipäivystyksellä tarkoitetaan välttämättömien ja kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämistä toimintayksikön tavanomaisen aukioloajan

7 jälkeen siten, että pystytään eri vuorokauden aikoina vastaamaan välittömiin avun tarpeisiin erilaisissa hätä- ja kriisitilanteissa. Sosiaalipäivystys perustuu perustuslain säädökseen välttämättömästä toimeentulosta ja huolenpidosta. Se edellyttää, että kunnissa on valmius vastata kiireellisen avun tarpeeseen. Sosiaalihuoltolain mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitavaa viipymättä. Lastensuojelulaki edellyttää valmiutta kiireelliseen sijoitukseen. Päivystävän sosiaaliviranomaisen on arvioitava viipymättä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalvelujen tarve. Yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa arvioidaan välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavat palvelut. Sosiaalipäivystyksen toteuttaminen edellyttää, että Välittömään avun tarpeeseen vastataan Sosiaalipäivystys on toimiva osa peruspalveluita Yhteistyö- ja konsultaatiovalmiudet ovat kunnossa Ammattitaito on tehtävien vaatimusten mukainen Hyvin järjestetty tuki arkipäivän kriisitilanteissa luo valmiutta suurten onnettomuuksien hoitoon Päivystystyö on työntekijälle turvallista Seuranta tukee työn kehittämistä 2.2 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 2.3 Erikoissairaanhoitoon pääsy Kunnan on järjestettävä toimintansa siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä hoidon tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas otti yhteyden terveyskeskukseen, jollei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä potilaan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Suun terveydenhuollossa tätä kolmen kuukauden enimmäisaikaa voidaan ylittää enintään kolmella kuukaudella, jos hoidon antamista voidaan lykätä potilaan terveydentilaa vaarantumatta. (Terveydenhuoltolaki, Kansanterveyslaki) Päivystystä ja kiireellistä hoitoa sekä erikoissairaanhoidon järjestämistä määrittävät: Terveydenhuoltolaki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisestä hoidosta

8 Päivystyspisteistä ja työnjaosta sekä yhteistyöstä erikoissairaanhoidossa ja kuntoutuksessa on sovittu järjestämissopimuksella Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella valtuustokaudelle Sopijaosapuolina ovat HUS, Carea ja Eksote. Sopimuksessa määritellään keskitettävästä palvelutarjonnasta erikoisala- ja tautikohtaisesti. Päivystyspisteistä päätettäessä on huomioitu alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja väestön palvelutarve. Sopijapuolet laativat vuoden 2013 aikana ehdotuksen toiminnallisesta vastuu- ja tehtäväjaosta erikoissairaanhoidon eri toimipisteiden välillä sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ottaen huomioon eri alueille laaditut thl:n mukaiset järjestämissuunnitelmat. Päivystysasetuksessa määritetään päivystyksen edellyttämät henkilöstöresurssit ja muut toimintaedellytykset, kuten kuvantamis- ja laboratoriopalvelut. Käytännössä päivystyksen kautta kulkee merkittävä osa erikoissairaanhoidon potilasvirrasta ja jopa puolet terveyskeskuksen toiminnasta on päivystysluonteista. Riittävän päivystysvalmiuden ylläpito ja olemassa olevien resurssien tehokas käyttö taas edellyttää myös elektiivistä toimintaa. Valtaosa kiireettömästä erikoissairaanhoidosta on hoitotakuun alaista toimintaa. Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. 2.4 Vanhuspalvelut Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön sosiaalipalvelut sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnan ikääntyneen väestön hyvinvointi, sosiaalinen turvallisuus ja toimintakyky edellyttävät. Palvelut on järjestettävä niin, että ne ovat kunnan ikääntyneen väestön saatavissa yhdenvertaisesti. Kunnan on järjestettävä sosiaalipalvelut lähellä asiakkaita, jollei palvelujen keskittäminen ole perusteltua niiden laadun ja turvallisuuden kannalta. Sen lisäksi, mitä terveydenhuoltolaissa säädetään voimavarojen osoittamisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon

9 palveluihin, kunnan on osoitettava vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman toteuttamiseksi riittävät voimavarat ikääntyneen väestön toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseen sekä iäkkäille henkilöille järjestettäviin sosiaalipalveluihin, jotka ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena. (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) Kunnan on tehtävä päätös kiireellisesti tarvittavien sosiaalipalvelujen myöntämisestä kirjallisen tai suullisen hakemuksen johdosta ja järjestettävä myönnetyt palvelut viipymättä siten, ettei iäkkään oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Päätös muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Sosiaalipalvelujen riittävyyden määrittelyn perustana on pidettävä 15 :ssä tarkoitettua palveluntarpeiden selvittämistä sekä palvelusuunnitelmaa, jos se on tehty. 2.5 Sosiaalipalvelut Kunnan on tehtävä päätös kiireellisesti tarvittavien sosiaalipalvelujen myöntämisestä kirjallisen tai suullisen hakemuksen johdosta ja järjestettävä myönnetyt palvelut viipymättä siten, ettei iäkkään oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Päätös muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Sosiaalipalvelujen riittävyyden määrittelyn perustana on pidettävä 15 :ssä tarkoitettua palveluntarpeiden selvittämistä sekä palvelusuunnitelmaa, jos se on tehty. Yleislakina sosiaalihuollon järjestämistä ohjaavan sosiaalihuoltolain 13 :n mukaan kunnan on huolehdittava sosiaalipalvelujen järjestämisestä, toimeentulotuen antamisesta, sosiaaliavustusten suorittamisesta, sosiaaliturvaetuuksia ja niiden käyttöä koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta, sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan, koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä, sosiaalisen luoton myöntämisestä ja toiminnasta sosiaalisten olojen kehittämiseksi ja sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi. Toimeentulotukiasia on käsiteltävä asian kiireellisyyden mukaan säädetyissä määräajoissa (1-7 arkipäivää). Lisäksi toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Lastensuojelulaissa säädetään menettelystä lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa, työprosesseista sekä yksilökohtaisten lastensuojelupäätösten valmistelu- ja päätöksentekomenettelystä. Lastensuojelulaissa säädetään myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi järjestettävästä ehkäisevästä lastensuojelusta, mikä tarkoittaa

10 esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa annettavaa tukea ja erityistä tukea lapselle ja hänen perheelleen. Lisäksi tulee laatia suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä ja se on otettava huomioon vuosittaisessa talousarviokäsittelyssä (Lastensuojelulaki 12 ). Tehtävät on säädetty entistä useammin ammatillisen kelpoisuuden omaavalle sosiaalityöntekijälle ja ne ovat viranomaistyötä, jota ei voi siirtää ostopalveluna toteutettavaksi ja myös laitoshuollon henkilöstömitoituksesta säädetään laissa. Lastensuojelun laitoshuollon lastensuojeluprosesseista on suoriuduttava säädetyissä määräajoissa. Lastensuojeluasian tultua vireille ilmoituksella tai muuten on lapsen kiireellisen lastensuojelun tarve arvioitava välittömästi. Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai muun yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, ryhdytäänkö asiassa lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Lastensuojelutarpeen selvityksen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lastensuojelulaissa on säädetty yhdessä hoidettavien lasten määrästä sekä henkilöstön koulutuksesta ja määrästä. Asuinyksikössä saadaan hoitaa enintään seitsemää lasta tai nuorta. Asuinyksikössä tulee olla vähintään seitsemän hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Tämän lisäksi laissa säädetään, että lastensuojeluyksikössä on oltava lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä asiakaskunnan erityistarpeisiin ja toiminnan luonteeseen nähden riittävä määrä sosiaalihuollon ammatillista ja muuta henkilöstöä. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä lastensuojelulain mukaisiin avohuollon tukitoimiin viipymättä. Vaikka osa avohuollon tukitoimista on ns. määrärahasidonnaisia sosiaalipalveluja, joihin asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta, niiden järjestämisen lähtökohtana on tarveperiaate eikä perusoikeuksia voida jättää turvaamatta resurssien puutteeseen vedoten. Toimielimen on niin ikään ryhdyttävä toimenpiteisiin lapsen huostaan ottamiseksi ja sijaishuoltoon sijoittamiseksi, mikäli niiden edellytykset täyttyvät. Vammaispalvelulain ja asetuksen mukaisia palveluja järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa hänelle sopivia palveluja ja etuuksia muiden lakien nojalla. Osaan palveluista kunnalla on erityinen järjestämisvelvollisuus ja osa palveluista ja tukitoimista järjestetään määrärahojen edellyttämässä laajuudessa. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta palvelujen saamiseksi. Päätökset palveluista on tehtävä pääsääntöisesti viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen. Kehitysvammaiset saavat palvelunsa yleislainsäädännön kautta. Silloin kun yleislainsäädäntö ei riitä turvaamaan palveluja, kehitysvammaisten palveluita

11 sääteleviä erityislakeja ovat vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Erityishuoltoon kuuluvia palveluja ovat tutkimukset yksilöllisen palvelu- ja huollontarpeen selvittämiseksi, lääketieteelliset tutkimukset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset ja soveltuvuuskokeet, erityishuollon edellyttämä terveydenhuolto, ohjaus, kuntoutus ja toiminnallinen valmennus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskuntaan sopeutumista edistävä toiminta, henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen, yksilöllinen hoito ja muu huolenpito, kehitysvammaisten läheisten ohjaus ja neuvonta, tiedotustoiminta, kehityshäiriöiden ehkäisy sekä muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta. 2.6 Perhepalvelut VNA 338/2011 määrittää tarkasti neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa. Asetuksen mukaan äitiysneuvolassa perheille kuuluu määräaikaistarkastusten (terveydenhoitajan tekemä tarkastus) lisäksi laaja terveystarkastus (terveydenhoitaja ja lääkäri), jossa huomioidaan koko perheen hyvinvointi. Näitä laajoja terveystarkastuksia on tehtävä tietty määrä myös lastenneuvolassa ja perusopetuksessa. Määräaikaistarkastus kuuluu tehdä vuosittain. Terveystarkastuksissa on annettava yksilöllistä ikäkauteen sopivaa terveysneuvontaa sekä arvioitava erityisen tuen tarve, joka kuuluu myös järjestää (lisäkäynti, kotikäynti tai monialainen hoitosuunnitelma). Terveystarkastuksesta poisjäävän tuen tarve tulee selvittää. Lisäksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on tehtävä oppilaitosten terveydellisten olojen valvontaa yhdessä henkilöstö työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa joka kolmas vuosi ja suunniteltujen toimenpiteiden toteutuma on arvioitava vuosittain. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan sairaudenhoito. Opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Erityistä huomioita tulee kiinnittää mm. mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Asetuksessa em. toimijoita velvoitetaan yhteistyöhön kasvatus- ja opetustoimien kanssa mm. toimintaohjelma tehdään yhteistyössä ja siihen on kuvattava moniammatillisen työn rakenteet. Tavoitteena on, että perheiden palvelut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden hallituksen esityksen mukaan voimaan tulevassa opiskeluhuoltolaissa tulee tiukempia palvelu- ja hoitotakuuvaateita terveydenhoitajalle, kuraattorille tai psykologille pääsystä.

12 3 Hoidon ja palvelutakuun nykytila Taulukko 1. Hoidon saatavuus terveyskeskuksessa: kiireettömän hoidon jonot ( ) Avoterveydenhuolto lääkärin vastaanotto sairaanhoitajan vo Lappee 6 viikkoa 2-4 viikkoa Länsi-Saimaa 2-4 viikkoa < 5 päivää Pohjoinen alue 2-4 viikkoa < 5 päivää Suun terveydenhuolto hammaslääkärin vastaanotto suuhygienistin vastaanotto Lappee < 6 kuukautta 7 viikkoa (jonossa 450 pot.) Länsi-Saimaa 3-5 viikkoa 4-6 viikkoa (paitsi Luumäki: < 6 kk, jonossa 37 pot.) Pohjoinen alue 3 5 viikkoa 4-6 viikkoa Taulukko 2. Sosiaalipalveluiden palvelutakuun toteutuminen Eksotessa vuonna 2013 Toimeentulotukihakemuksen käsittelyajat päivinä, ka. Lastensuojeluilmoituksesta tehtävä arvio toteutunut % Lastensuojelutarpeen selvitys toteutunut % Palvelutakuu=7 arkipäivää Palvelutakuu= 7 arkipäivää Palvelutakuu=3 kuukautta Lappeenranta 4,6 96 % 92 % Lemi 1,5 100 % 100 % Luumäki 3,6 97 % 69 % Parikkala 1,6 98 % 100 % Rautjärvi 3,3 100 % 100 % Ruokolahti 1,9 100 % 100 % Savitaipale 1,3 100 % 100 % Taipalsaari 0,8 97 % 90 % Eksote 4,1 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy Taulukko 3. Erikoissairaanhoidon hoitotakuun toteutuminen vuonna 2013 Toteutunut Erikoissairaanhoidon hoitotakuu % Esh hoitoonpääsy 99,45 Esh hoidon tarpeen arviointi 94,50 Esh lähetteen käsittely 97,85 Alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitoonpääsy 69,23 Alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoidon tarpeen arviointi 100,00 Tällä hetkellä erikoissairaanhoidossa on vaikea joillakin erikoisaloilla pysyä hoitotakuussa. Tavoitteen saavuttamiseksi henkilöstö on tehnyt säännöllisen työajan lisäksi lisä- ja ylityötä. Eksotessa maksettiin pääsääntöisesti erikoissairaanhoidon henkilöstölle erilliskorvauksia (säännöllisen työajan lisäksi tehty lisä- ja ylityö) vuonna 2012 yhteensä 1,95 miljoonaa euroa.

13 Jonojen ja ruuhkahuippujen purkamiseen perustuvia korvauksia maksettiin 0,36 miljoonaa euroa. Hälytysrahaa, joka maksetaan silloin kun henkilö hälytetään vapaalta töihin, maksettiin yhteensä 0,12 miljoonaa. Korvauksia maksettiin siten vuonna 2012 yhteensä 2,43 miljoonaa, kustannus oli sivukuluineen yhteensä 3,18 miljoonaa euroa. Laskennallisesti kustannus vastaa yli 40 henkilötyövuoden suuruista työpanosta, mutta kustannukset ovat keskimäärin kaksinkertaiset. Lisä- ja ylitöiden tekeminen perustuu osittain paikallisiin sopimuksiin ja on vapaaehtoista. Jos henkilöstöresursseja vähennetään, mutta toiminta pysyy ennallaan, niin riskinä on, että lisä- ja ylitöiden määrä lisääntyy ja syntyy paineita korvausten korottamiseen. Riskinä on toisaalta myös se, että henkilöstön työssä jaksaminen heikentyy niin vakavasti, että he eivät enää ole halukkaita tekemään lisä- tai ylitöitä.

14 4 Eksoten ja Imatran järjestämien palveluiden käytön jakautuminen vuonna 2012 Alla olevassa kuvataan millä tavalla Eksoten ja järjestämien palvelujen rahoittaminen eri palvelujen osalta jakautui vuonna Lisäksi kunkin palvelun osalta on kuvattu palveluun liittyvien suoritteiden määrä. Taulukko 4. Eksoten eurot ja suoritteet vuodelta 2012 Eksote Milj. Suorite NETTOTOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 352 PERUSPALVELUT 207, kontaktia Avopalvelut 68,6 avo- ja suun terveydenhuolto 27,6 ensihoito, seulonnat ja muut avoterveydenhuollon yhteiset 7,9 lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut 14,9 vammaispalvelut 11,1 mielenterveys- ja päihdepalvelut 7,1 *kaikissa palveluissa ei kontaktitietoja Toimeentulotuki ja työmarkkinatuen kuntaosuus 13,9 toimeentulotuki 9, asiakasta työmarkkinatuen kuntaosuus asiakasta Laitoshoito 50, hoitopäivää Ikäihmiset ja akuutti hoito 37,7 lastensuojelu 10,7 päihdehuolto 1,3 vammaispalvelut 1,1 Asumispalvelut 36, hoitopäivää ikäihmiset 20,5 vammaispalvelut 10,6 mielenterveys- ja päihdepalvelut 5,4 Kotiin annettavat palvelut 27,8 kotihoito 22, kontaktia omaishoito 5, asiakasta Yhteiset palvelut 10,3 milj. (muu kuin erikoissairaanhoidon osuus) 10,3 sisältää hallinto/johto, talous, henkilöstö, työterveys, tietojärjestelmät ja kehittäminen ERIKOISSAIRAANHOITO 144, avohoitokäynti oma toiminta 120, hoitopäivää (sis. Drg-jaksot) ostopalvelut 18 jäsenmaksu 5,7 Luvut sisältävät Imatran toiminnan vain erikoissairaanhoidon osalta.

15 Taulukko 5. Imatran eurot ja suoritteet vuodelta 2012 Imatra milj Peruspalvelut 83,2 suorite suorite Avopalvelut 19,2 avoterveyspalvelut 8, asiakas käynnit kuntouttavat palv, fys 0, asiakas käynnit suunterveydenhoito 1, asiakas käynnit ensihoito 1, kuljetusta lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut 2, asiakas vammaispalvelut 2, asiakas mielenterveys- ja päihdepalvelut 1, Toimeentulotuki ja työmarkkinatuen kuntaosuus 3,8 toimeentulotuki, 1, asiakasperheet työmarkkinatuen kuntaosuus 1,4 aikuissosiaalityö ja velkaneuvonta 1,1 Laitoshoito 16,1 ikäihmiset ja akuutti 9, hoitopäivät lastensuojelu 4, hoitopäivät 125 asiakas päihdehuolto 0, hoitopäivät vammaispalvelut 0, hoitopäivät psykiatrian osasto 1, hoitopäivät Asumispalvelut 10,4 ikäihmiset 5, hoitopäivät vammaispalvelut 3, hoitopäivät mielenterveys- ja päihdepalvelut 2, hoitopäivät 83 asiakas Kotiin annettavat palvelut 5,8 kotihoito 5,0 792 asiakasta oman toiminnan käynnit omaishoito 0,8 203 asiakasta Yhteiset palvelut 1,7 hallinto, toimistotiimi, välinehuolto 0,8 vanhat eläkkeet 0,9 Erikoissairaanhoito 26,2 Eksote maksuosuus 26,2

16 5 Alijäämät kunnittain Taulukko 6. Alijäämät kunnittain. 6 Vaihtoehtojen kuvaaminen 6.1 Maakunnallisen kokonaissuunnitelman laadintaa ohjaavat strategiset linjaukset Molemmissa vaihtoehdoissa esitettyjen toimenpiteiden lähtökohtina ovat strategian linjaukset, joilla: 1. Siirretään painopistettä raskaammista palveluista kevyempiin, ympärivuorokautisesta hoidosta kotona asumisen tukemiseen. 2. Toisena linjauksena on kansalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sähköisten palvelujen ja asioinnin lisääminen sekä prosessien automatisointi. Ne asiat, mitkä kansalainen voi tehdä itse, siirretään kansalaisille itse tehtäviksi esim. sähköiset ajanvaraukset ja ilmoittautumiset. Ammattilaisten työprosesseja automatisoidaan henkilötyövuosien vähentämiseksi. 3. Maakunnassa on päivystävä sairaala ja sen edellyttämää toimintavalmiutta sitoudutaan ylläpitämään. Erikoissairaanhoito keskitetään Lappeenrantaan. 4. Yhteisellä maakunnallisella palvelurakenteella ja palvelu- sekä logistiikkakeskuksella sitoudutaan vähentämään myös kuntien muiden hallintokuntien asiantuntija- ja toimistopalvelujen henkilötyövuosia hyödyntäen maakunnallisia yhtiöitä, sähköisiä palveluja ja yhteisiä toimintamalleja ja prosesseja

17 5. Tiivistetään kehittämisyhteistyön maakunnallisia rakenteita (Saita, Saimia, LUT, Eksote, Wirma, Kehy) Yhtenäisen maakunnallisen palvelutuotannon edellytyksenä on alueen yhteiset potilas- ja asiakastietojärjestelmät sekä muut tarvittavat ohjelmat. Yhteisillä järjestelmillä tarkoitetaan yhtä järjestelmäkokonaisuutta, jonka avulla kaikkea sähköisessä muodossa olevaa tietoa voidaan käyttää palvelutuotannon johtamiseen ja ohjaamiseen. Sähköisten palvelujen ja prosessien automatisoinnista syntyvät taloudelliset vaikutukset on laskettu osaksi palvelutuotannon kustannuksia. Toimenpiteissä on esitetty kohdennettuja lomautuksia henkilöstölle, joka ei tee välitöntä asiakastyötä. Lomautukset tulee suunnitella yhtenäisin perustein kaikissa maakunnan kunnissa ja kuntayhtymissä. Toimenpiteissä on arvioitu miten taloustilanteen edellyttämä keskittäminen vaikuttaa palvelujärjestelmään. Lisäksi arvioinnissa on huomioitu henkilöstörakenteen ja joitakin työnjaon muutosten vaikutuksia sekä muutokset ostopalveluihin. Vaihtoehdoissa ei ole kuvattu niitä vaikutuksia, joita toimenpiteillä saattaa olla kunnan tai muiden toimijoiden muuhun kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoon välittömästi liittyvään toimintaan. Tällaisia vaikutuksia voivat olla esim. tyhjenevien kiinteistöjen vuokraaminen muuhun käyttöön, apteekkien toiminnan supistuminen tai loppuminen, kunnan työpaikkojen ja verotulojen väheneminen ja korvattavien matkakustannusten määrän kasvaminen. Kunnat ovat hyväksyneet kaksi kuntien kantokykyä kuvaavaa erilaista vaihtoehtoa. Palvelusuunnitelmaesityksen tulee perustua kahteen vaihtoehtoiseen talousraamivaihtoehtoon, jotka perustuvat kunkin maakunnan kunnan laskennalliseen kunnallisveron korotukseen joko 1 %:lla (Vaihtoehto 1) tai vaihtoehtoisesti 2 %:lla (Vaihtoehto 2). Kuntien esittämä vaihtoehto 2 on maakunnan sote-palvelutuotannon näkökulmasta realistisemmin toteutettavissa kun taas vaihtoehto 1 edellyttää huomattavasti raskaampia toimenpiteitä. Tämän vuoksi tässä dokumentissa vaihtoehtojen esittäminen aloitetaan esittämällä ensin kuntien vaihtoehto 2. Seuraavaksi on kuvattu maakunnallista palveluverkkoa pyydetyn kahden eri vaihtoehdon mukaisesti: Vaihtoehto 2 perustuu kahden palvelukeskittymän malliin ja Vaihtoehto 1 perustuu täysin keskitettyyn palvelujärjestelmään 6.2 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 2 kuvaa palvelusuunnitelmaesitystä, jonka mukaan kuntien sote-menojen kustannukset ovat vuosina yhteensä euroa. Tämä vaihtoehto edellyttää toiminnan kehittämistä ja säästötoimenpiteitä euron verran Eksoten ja Imatran vastaavalle ajankohdalle laadittuun taloussuunnitelmaan nähden.

18 Eksoten alijäämien kattaminen aloitetaan vuodesta 2014 ja ne tulevat katetuiksi vuoteen 2018 mennessä (alijäämä noin 43 milj. euroa vuoden 2013 lopussa). Maakunnan sote -tuotantokustannukset voivat olla euroa. Nämä ovat v syntyneen alijäämän verran (43 milj. euroa) kuntien sote menoja pienemmät. Edellä esitettyyn kustannusten vähennykseen pääseminen edellyttää esim. 16 milj. euron kertaleikkausta vuonna 2014 ja sen jälkeen maltillista kasvua tarkastelujakson muina vuosina niin, että keskimääräinen vuosittainen nettotoimintamenojen kasvu voi olla n. 2,3 %. Mikäli kertaleikkausta v ei pystytä toteuttamaan, tarvitaan suurempia toimenpiteitä muina vuosina, koska menetetään kertaleikkauksen yhden vuoden vaikutukset (liite 2). Vaihtoehto 2 perustuu osittain keskitettyyn palvelurakennemalliin.

19 6.2.1 Strategiset linjaukset vaihtoehto 2 1. Lähtökohtana on, että päivystysasetuksen ja järjestämissopimuksen mukainen päivystysvalmius ja ensihoidon nykyiset valmiudet säilytetään. Päivystävän sairaalan päivystysvalmius edellyttää tietyn kapasiteetin ylläpitoa 24/vuorokaudessa jokaisena vuoden päivänä kuormituksesta riippumatta. Sairaalassa toimintaa tehostetaan tasaamalla kuormitusta osastojen välillä. Tavoitteena on, että henkilöstömitoitus suhteutetaan kuormitukseen. Organisaatiouudistuksessa muodostetaan useamman osaston muodostamia suurempia kokonaisuuksia, joiden avulla mahdollistetaan se, että hoitajat työskentelevät nykyistä useammalla osastolla. Toimenpide-ehdotus sisältää myös henkilöstörakenteen muutoksen, jossa lisätään lähihoitajien määrää suhteessa sairaanhoitajiin niissä yksiköissä joissa se on toiminnan kannalta mahdollista. Myös prosessien läpikäynneillä ja tähän liittyvillä prosessinohjaustyökaluilla esim. leikkaus- ja anestesia toiminnassa sekä äitiyshuollossa saadaan lisättyä toiminnan tuottavuutta. Uudistetut prosessit toteutetaan vanhoissa rakenteissa, mutta ne toimivat pohjana sairaalan modernisoinnin prosesseille. 2. Imatralla virka-ajan ulkopuolinen päivystys jatkuu ennallaan turvaten myös maakunnan pohjoisen alueen päivystyksen. Koko maakunnan päivystyksen keskittämistä keskussairaalan tarkasteltiin, mutta kustannusten näkökulmasta pohjoisen alueen ilta klo ja viikonloppu klo 8 22 päivystyksen keskittämisen kustannushyötyä ei tässä vaiheessa ole pystytty analysoimaan riittävän monipuolisesti. 3. Terveysasemien vastaanottotoimintoja keskitetään. Kuntiin jää hyvinvointiasemat. Avoterveydenhuollon lääkäripalveluiden ostoista luovutaan ja asiakkaat hoidetaan omien lääkäreiden toimesta. Imatralla tämä tarkoittaa terveysasemien yhdistämistä ja luopumista Mansikkalan terveysasemasta. Eksotessa tämä tarkoittaa joidenkin kuntien / terveysasemien kohdalta lääkäripalveluiden hakemista osittain tai kokonaan toisen kunnan / terveysaseman alueelta. 4. Ikäihmisten palvelujen linjaukset perustuvat laatusuosituksen linjauksiin. Pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa korvataan kevyemmillä asumisratkaisuilla. Tavoitteena, että pitkäaikainen laitoshoito loppuu vuoteen 2016 mennessä. Ympärivuorokautista pitkäaikaista hoivaa (tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti ja terveyskeskusten pitkäaikaishoito) mitoitetaan 7 %:iin yli 75-vuotiaita. Tämä edellyttää tehokasta laitos- ja kotikuntoutusta sekä ympärivuorokautista kotihoitoa, ensihoidon ja kotihoidon tiivistä yhteistyötä sekä kattavaa omaishoitoa. Eksoten alueella Ikäkeskukseen kootaan vammais- ja vanhusten palveluneuvonnan ja ohjauksen palvelukeskittymä. Imatralla toimii IsoApu -palveluneuvontapiste. 5. Kotihoidossa hyödynnetään maakunnallisesti yhteisiä sähköisiä työkaluja. Kotihoidon palvelujen alueellinen hyödyntäminen edellyttää yhteistä potilas- ja asiakastietojärjestelmää, SAS-ohjelmaa sekä toiminnanohjausja vuorosuunnittelujärjestelmää. Järjestelmien taustalla täytyy

20 toiminnallisesti olla yhteinen vuorosuunnittelu sekä yli maakunnallisten rajojen menevät tiimi- ja potilassuunnittelu. Kotihoidon toimintaa tehostettua kotihoitoa (Tehosa) järjestetään koko maakunnan alueella. 6. Sairaalatasoinen kuntoutus keskittyy Armilan ja Honkaharjun sairaalaan. 7. Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus yhdenmukaistetaan maakunnallisesti. 8. Omaishoidon tuen kriteerit yhdenmukaistetaan maakunnallisella tasolla. 9. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakasmaksut yhdenmukaistetaan maakunnallisella tasolla. 10. Kotihoidon tukipalveluiden (esim. ateria-, saunapalvelut) myöntämisen periaatteet yhtenäistäminen maakunnallisesti 11. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vuodeosastohoitoa vähennetään ja psykiatrinen ympärivuorokautinen hoito keskitetään keskussairaalaan. Päihde- ja psykiatrista avovastaanottotoimintaa on Lappeenrannassa ja Imatralla. Hyvinvointiasemien yhteydessä on psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot. 12. Perhepalveluissa toimintaa integroidaan kahteen keskittymään lasten ja nuorten taloon (toinen Imatralla ja toinen Lappeenrannassa). Maakunnassa jatkaa kaksi perheneuvolaa. 13. Neuvolaverkkoa tiivistetään. Neuvolat toimivat hyvinvointiasemien tai koulujen yhteydessä. Lappeenrannassa ja Imatralla jatkavat hyvinvointineuvolat. 14. Nuorten sijaishuollossa siirrytään ympärivuorokautisista palveluista kevyempiin avopalveluihin. Ostopalvelua korvataan omalla toiminnalla. 15. Aikuisten psykososiaalisissa palveluissa toimeentulotuen etuuskäsittely keskitetään ja sähköistä asiointia laajennetaan. 16. Työelämäosallisuutta tukevat palvelut keskitetään maakunnassa sosiaalisen työllistämisen yksikköön. 17. Kehitysvammahuollossa palvelurakennetta kevennetään. Tuettu asuminen korvaa nykyiset asuntolat. Kehitysvammaisten asumisyksiköiden sekä päivä- ja työtoimintayksiköiden henkilöstöjärjestelyt hoidetaan keskitetysti. 18. Lasten ja nuorten yhteinen vastaanottokoti korvaa nykyiset kaksi yksikköä. Vastaanottokodin yhteyteen sijoittuvat lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osastot sekä nuorten päihdekatkaisu ja kuntoutus. Palveluja ostetaan maakunnan ulkopuolta vain erityisen vaativissa tilanteissa. Tämä toimintamalli edellyttää henkilöstö- ja tilajärjestelyjä.

Etelä-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen palvelusuunnitelma. - Palveluverkon vaihtoehdot

Etelä-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen palvelusuunnitelma. - Palveluverkon vaihtoehdot Etelä-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen palvelusuunnitelma - Palveluverkon vaihtoehdot 1 Sisällys 1. Palveluverkon vaihtoehdot... 2 2. Palveluverkon lainsäädännöllinen

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014

Palvelukortti Sulkava, suunnitelmakausi 2012-2014 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkärien ja hoitajien vastaanotto: kiireetön

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016

Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten vammaispalvelut: organisaatio, palvelupaketit ja mittarit 26.4.2016 Eksoten palvelurakenteen muutos Nettotoimintamenot 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli 1(8) 1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kokeilukohteen määrittely Kokeilukohteen ja toiminnan sanallinen kuvaus (tavoite, toimintamallin kuvaus ym.) Tavoitteena on,

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS 2013-2016

PALVELUSOPIMUS 2013-2016 PALVELUSOPIMUS 2013-2016 2 1. SOPIJAOSAPUOLET... 3 2. PALVELUSOPIMUKSEN TAVOITE JA SISÄLTÖ... 3 3. EKSOTEN TALOUS JA KUNNAN MAKSUOSUUDEN MÄÄRÄYTYMINEN... 4 4. PALVELUJEN TUOTTAMINEN... 7 4.1 Palvelujen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013

[julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013 [julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/29 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun lopussa koko Karviaisen tuloslaskelma on jonkin verran vastaavan kauden talousarvion

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot