Hilkka Taimio & Mia-Maria Salmi OPINNÄYTETYÖLLÄ ONNEEN

Transkriptio

1 Hilkka Taimio & Mia-Maria Salmi OPINNÄYTETYÖLLÄ ONNEEN 38. ONT 1.2.indd :36:08

2 Hilkka Taimio, Mia-Maria Salmi ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helian julkaisusarja A 22, 2005 Taitto: Mika Huovinen ISSN X ISBN Edita Helsinki ONT 1.2.indd :36:08

3 Sisällys ENSIMMÄINEN OSA HELIAN JOHDON ASSISTENTTIKOULUTUSOHJELMISTA VALMISTUNEIDEN NÄKEMYKSIÄ OPINNÄYTETYÖPROSESSISTA 1 Opinnäytetyön vaikuttavuus ASTO-yksikössä tutkimusasetelman esittely 8 2 Tradenomikoulutus Tradenomeja valmistavat ammattikorkeakoulut Tradenomi työelämän asiantuntija Johdon assistentti -koulutuksen saaneiden sijoittuminen työelämään ASTO-yksikön opinnäytetyöprosessi Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa Opinnäytetyön perustuminen pedagogiseen ajatteluun Johdon assistenttikoulutusohjelmien pedagoginen strategia Johdon assistenttien ydinosaamisen määrittely Opinnäytetyöprosessin vaiheet johdon assistenttikoulutusohjelmissa Tutkimuksen aineisto ja menetelmät Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineiston kerääminen Vastausten analysointi Reliabiliteetti ja validiteetti Kyselytutkimuksen tulokset Vastanneiden taustatiedot Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä työssä Opinnäytetyön ohjaus Johtopäätökset Yhteenveto assistentin kokovartalokuva Suositukset Jatkotutkimusaiheet Lähteet Osan 1 liite Osan 1 liite Osan 1 liite Osan 1 liite SISÄLLYS ONT 1.2.indd :36:08

4 TOINEN OSA OPINNÄYTETYÖPROSESSIN JA PALAUTEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN HELIAN JOHDON ASSISTENTTIKOULUTUSOHJELMISSA 1 Johdanto Johdon assistenttikoulutusohjelmien opinnäytetyön kehittämishanke Hankkeen tavoitteet Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Opinnäytetyöprosessin vaiheet johdon assistenttikoulutusohjelmissa Opinnäytetyön haasteet Opinnäytetyön ohjaaminen ja arviointi Opinnäyteyön ohjausprosessi Aloitusvaihe Työvaihe Arviointi ja palaute Ryhmäopetuksesta ryhmäohjaukseen Ohjaajan rooli Opinnäytetyöprosessin laadun arviointi Laatujärjestelmät koulutusorganisaatioissa Laadun arvioinnin ongelmia Opiskelijan rooli asiakas vai yhteistyökumppani? Koulutusprosessin kuvausongelma Palautelaadut - palautepyramidi Palautteen hyödyntäminen Tutkimuksen toteutus Tutkimustulokset Opiskelijahaastattelut Osa Osa Ohjaajien haastattelut Tulosten tulkintaa ja ehdotuksia palautejärjestelmäksi Palautteen sisältö Palautteen kerääminen Palautteen analysointi ja hyödyntäminen Vaihtoehto Vaihtoehto SISÄLLYS 38. ONT 1.2.indd :36:09

5 7.4 Yhteenveto: kaksi ehdotusta palautejärjestelmäksi Palautejärjestelmämalli Palautejärjestelmämalli Ehdotus palautelomakkeeksi Lähteet Osan 2 liite 1: Opiskelijoiden haastattelukysymykset Osan 2 liite 2: Opinnäytetyön ohjaajien ryhmähaastattelukysymykset SISÄLLYS ONT 1.2.indd :36:09

6 Kuviot Kuvio 1. AMK tutkinnon suorittaneiden ikä nuorten ja aikuiskoulutuksessa vuonna 2004 (Tilastokeskus 2004) Kuvio 2. Helian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikön opinnäytetyöprosessin kaaviokuva.30 Kuvio 3. Mitta-asteikot. Laatueroasteikko (a), järjestysasteikko (b), välimatka-asteikko (c) ja suhdeasteikko (d)...35 Kuvio 4. Tutkinnon suorittamiseen kulunut aika (v, kk)...43 Kuvio 5. Opinnäytetyöprosessiin kulunut aika (v, kk)...43 Kuvio 6. Opinnäytetyöprosessiin käytetty työmäärä tunteina (%)...44 Kuvio 7. Nykyisten työtehtävien vastaavuus koulutusohjelmassa hankittujen valmiuksien kanssa (%, n; 157)...48 Kuvio 8. Opinnäytetyön aikana hankittujen taitojen merkitys työllistymisen suhteen (%, n; 157) Kuvio 9. Opinnäytetyön aikana hankittujen taitojen merkitys nykyisessä/viimeisimmässä työssä (%, n; 157)...50 Kuvio 10. Tiedon hankinta ja hallinta (%)...52 Kuvio 11. Tilastolliset tutkimusmenetelmät (%)...52 Kuvio 12. Laadulliset tutkimusmenetelmät (%)...53 Kuvio 13. Tieteellinen kirjoittaminen (%)...53 Kuvio 14. Asiakirjastandardit (%)...53 Kuvio 15. Opinnäytetyöprosessin kehittämät tiedot, taidot ja valmiudet...55 Kuvio 16. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä/viimeisimmässä työssä Kuvio 17. Ohjaajalla oli erinomainen assistenttityön tuntemus (%) Kuvio 18. Ohjaajalla oli erinomainen opinnäytetyön aihepiirin tuntemus (%)...62 Kuvio 19. Ohjaajalla oli erinomainen tutkimusmenetelmien tuntemus (%)...62 Kuvio 20. Ohjaaja oli pedagogisesti erittäin taitava (%)...63 Kuvio 21. Sain tarpeisiini nähden riittävästi ohjausta (%)...63 Kuvio 22. Kokonaisarvio opinnäytetyön ohjauksesta (%)...64 Kuvio 23. Teoriaosuus...88 Kuvio 24. Opinnäytetyöprosessin päävaiheet assistenttikoulutusohjelmissa Kuvio 25. Palautepyramidi (Karjalainen 2005, 16) Kuvio 26. Palautejärjestelmämalli Kuvio 27. Palautejärjestelmämalli Taulukot Taulukko 1. Tradenomisihteereiden työnantajat ja työnantajien toimialat (Tradenomi HSO sihteerit ry 2005) Taulukko 1b. Tutkittavien asioiden liittyminen pedagogiseen strategiaan ja ydinosaamisiin Taulukko 2. Vastaajien syntymävuosi (%) Taulukko 3. Vastaajien pääaine (n; %)...42 Taulukko 4. Opinnäytetyöprosessiin kulunut aika (v, kk, %)...44 Taulukko 5. Muut tutkinnot (n; %)...45 Taulukko 6. Palkallinen työnteko opintojen aikana (n; %)...45 Taulukko 7. Heliassa tehty opinnäyte ensimmäinen opinnäyte (n; %)...46 Taulukko 8. Nykyinen/viimeisin asema työpaikalla (n; %)...46 Taulukko 9. Vastaajien elämäntilanne (n; %) Taulukko 10. Työnantaja (n; %) Taulukko 11. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien opintojaksojen aikana opitun käyttö nykyisessä/viimeisimmässä työssä...52 Taulukko 12. Opinnäytetyöprosessin kehittämät, tiedot taidot ja valmiudet...54 Taulukko 13. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä/ viimeisimmässä työssä (%)...58 Taulukko 14. Opinnäytetyön ohjauksesta annettujen mielipiteiden keskiluvut (Ota kantaa seuraaviin väitteisiin opinnäytetyön ohjauksesta) Taulukko 15. Kokonaisarviot opinnäytetöiden ohjauksesta (%; n) SISÄLLYS 38. ONT 1.2.indd :36:09

7 OSA 1 Hilkka Taimio HELIAN JOHDON ASSISTENTTIKOULUTUSOHJELMISTA VALMISTUNEIDEN NÄKEMYKSIÄ OPINNÄYTETYÖPROSESSISTA SISÄLLYS ONT 1.2.indd :36:09

8 1 Opinnäytetyön vaikuttavuus ASTO-yksikössä tutkimusasetelman esittely Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä (Ammattikorkeakoululaki 2003). Ammattikorkeakoulun tehtävänä on myös koulutustason kohottaminen, uusiin ammattitaitovaatimuksiin vastaaminen, ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisääminen, ammatillisen koulutuksen kansainvälisen rinnastettavuuden parantaminen, koulutusjärjestelmän toimintakyvyn parantaminen ja ammatillisen koulutuksen alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. (Ammattikorkeakouluasetus 2003.) Korkeakoulujen arviointineuvosto on aloittanut ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit vuonna Auditoinnilla tarkoitetaan korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmään kohdistuvaa riippumatonta ulkoista arviointia. Tavoitteena on arvioida, miten korkeakoulut ylläpitävät ja kehittävät koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditointien yhteydessä korkeakoulut saavat palautetta laadunvarmistuksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Auditoinnit korostavat korkeakoulun vastuuta toiminnastaan. Laadunvarmistuksella ei pyritä toimintatapojen yhdenmukaisuuteen, vaan kukin korkeakoulu voi laatia oman järjestelmänsä tarpeistaan riippuen. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa korkeakoulujen auditoinnit vuosien aikana. Tavoitteena on, että kaikki korkeakoulut ovat auditoitut vuoteen 2010 mennessä. (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2005) Laadunvarmistusjärjestelmän arvioinnin taustalla on eurooppalainen Bolognan prosessi, johon liittyy tarve osoittaa suomalaisen korkeakoulu- 8 OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY 38. ONT 1.2.indd Sec2: :36:09

9 tuksen ja tutkintojen laatu kansallisesti ja kansainvälisesti. Korkeakoulujen laadunvarmistukselta edellytetään, että se kattaa korkeakoulujen eri toiminta-alueet, edistää toiminnan kehittämistä sekä lisää korkeakoulun toiminnan avoimuutta suhteessa yhteiskuntaan ja kansainväliseen korkeakoulukenttään. Korkeakoulut ovat luoneet erilaisia laadunvarmistuksen ratkaisuja, joihin kuuluvat mm. dokumentoitu laatupolitiikka, opiskelija- ja työelämäpalautteen keruu, säännölliset koulutuksen ja muun toiminnan arvioinnit sekä tiedon analysointi ja hyödyntäminen toiminnan johtamisessa. Korkeakouluilta edellytetään tuloksellisuutta. Tuloksellisuusrahoituksella pyritään edistämään ammattikorkeakoululle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja kannustamaan laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden kehittämistä (Opetusministeriö 1998). Yleiset tuloksellisuuskriteerit ovat tehokkuus ja taloudellisuus, vaikuttavuus, kansainvälisyys, sukupuolten tasa-arvo ja ammattikorkeakoulukohtainen arvio korkeakoulun toiminta- ja uusiutumiskyvystä (Opetusministeriö 1998). Tehokkuutta ja taloudellisuutta mitataan ammattikorkeakoulujen täyttö- ja keskeyttämisasteella sekä tutkintojen suoritusajoilla. Vaikuttavuutta mitataan työllistymisellä ja koulutukseen hakeutuneiden lukumäärällä, kansainvälisyyttä mitataan ulkomaanopiskelulla, ulkomailla harjoittelulla ja työskentelyllä, ulkomaalaisten opiskelijoiden ja opettajien määrällä sekä vieraskielisen opetuksen määrällä. Helian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikössä käynnistyi keväällä 2005 opinnäyte työprosessin kehittämishanke. Stenström & Laine & Valkonen (2004, 111) ovat sitä mieltä, että valmistuneiden sijoittumista työelämään ja koulutustaan vastaaviin tehtäviin voidaan pitää yhtenä keskeisimmistä kriteereistä arvioitaessa sitä, miten ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet tavoitteissaan ja miten tarpeellisiksi ja toimintakykyisiksi ammattikorkeakulututkintoja suorittaneet työelämässä osoittautuvat. Koulutuksen vaikuttavuus voidaan viime kädessä todeta vasta hyvin pitkällä aikavälillä valmistuneiden kykynä soveltaa saamiaan tietoja ja taitoja tehtävissään. Opiskelija hankkii ammattikorkeakoulutuksen aikana sekä työelämässä vaadittavat teoreetti set tiedot että asiantuntijalta edellytettävän käytännön ammattitaidon. Opetus ammat tikorkeakoulussa on tiedepohjaista, mutta käytännöllisesti suuntautunutta. Ammattikor keakouluopiskelu muodostuu monipuolisista opetus- ja opiskelumenetelmistä, joissa kontaktiopiskelun määrä on opiskelijan aiempiin koulutusmuotoihin verrattuna pie nempi ja opiskelijan vastuu omista opinnoista korostuu. Hakalan (2004) mielestä yleisiä työelämässä tarvittavia vaatimuksia ovat: OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY ONT 1.2.indd Sec2: :36:09

10 tiedonetsintä jonkin täsmällisen ongelman ratkaisemiseksi tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja aikataulun laadinnan taito ongelmaratkaisu, päättely- ja perustelutaito prosessinomainen työskentely kirjallisen ja suullisen viestinnän taito lähdekritiikki itsekritiikki oman työn arviointi ja omien työkäytäntöjen kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen tutkintovaatimuksiin kuuluu opinnäytetyö, jonka tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännön asiantuntijatehtävissä. Ammattikorkeakoulussa lähdetään siitä, että ammatillinen kasvu ja asiantuntijuuden kehittyminen tapahtuvat ammatillisissa oppimistilanteissa. Ammattikorkeakouluissa kiinnitetään myös erityistä huomiota opetuksen kehittämiseen ja opinnäytetöihin. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille yhtenä tavoitteena on opetuksen kehittäminen. Tavoite koskee myös opinnäytetöiden kehittämistä (Opetusministeriö 2004, 45 48). Tutkimusongelmana on siis se, että ammattikorkeakoulusektorilla ei ole laaja yleistä näkemystä siitä, mikä on opinnäytetöi den vaikuttavuus työelämässä vaadittavan osaamisen kannalta. Ammattikorkeakouluissa opinnäytetyön merkitys ja tavoite eivät ole kirkkaat (Mannisenmäki & Valtari, 2005, 75). Tutkimuksen tarkoituksena puolestaan on kehittää Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun joh don assistentti ja viestintäkoulutusyksikön opinnäytetyöprosesseja siten, että valmistu villa on työssä vaadittava osaaminen ja asiantuntijavalmiudet. Opinnäytetyöprosessin tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännön asiantuntijatehtävissä. Frilander-Paavilaisen (2005, ) mukaan opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa kehittää sekä yksilöllistä että yhteisöllistä asiantuntijuutta. Yksilöllinen asiantuntijuus on itseohjautuvuutta, ongelmanratkaisukykyä, metataitoja ja hyvää itseilmaisua. Yhteisöllinen asiantuntijuus on työelämää uudistavaa sekä yleisiä työelämä- ja yhteistyötaitoja. Murtosen (2004, 77) mukaan asiantuntijaksi kutsutaan yleensä ihmistä, joka on erityisen taitava tai osaava jollakin tietyllä alalla. Asiantuntijaksi kehitytään. Yleisesti ajatellaan, että kehittyminen tapahtuu tasaisesti vaihe 10 OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY 38. ONT 1.2.indd Sec2: :36:10

11 vaiheelta eteenpäin ja on luonteeltaan melko pysyvää. Asiantuntijuutta on vaikea menettää. Se nähdään yksilön ominaisuutena ja yhdistetään tavallisesti henkilön tietoihin ja taitoihin. Engeström ja Middleton (1998) ovat tutkineet asiantuntijuutta. Heidän mukaansa asiantuntijuus on jatkuvasti käynnissä oleva yhteistoiminnallinen ja rakentava kudos tehtäviä ratkaisuja, läpimurtoja ja innovaatioita. Heidän mukaansa asiantuntijuus on yhteisöllistä. Vesterinen (2002, 29) määrittelee ammattikorkeakoulun tuottaman asiantuntijuuden seuraavasti. Asiantuntijuus jakautuu koulussa ja harjoittelussa opittaviin osioihin. Asiantuntijuus muodostuu tietopohjasta ja käytännön osaamisesta sekä omaan osaamiseen, oppimistapaan ja tavoitteisiin liittyvästä tietämyksestä. Tietopohjaan kuuluvaan asiantuntijuuteen kuuluu oman ammattialan teoreettisen tiedon muodostaminen ja sen soveltaminen käyttöteoriaksi. Asiantuntijuuteen sisältyy kyky käsitteellistää ja mallintaa toimintaa, tiedon laaja-alaisuus, oman alan toimintaympäristön kokonaisvaltainen ymmärtäminen, työelämän toimintamallien tunteminen ja yrittäjämäinen työote. Käytännölliseen osaamiseen liittyvä asiantuntijuus pitää sisällään käytännön ammatillisen osaamisen, taidon soveltaa teoriaa käytäntöön, kyvyn johtaa ja kehittää työtä sekä kyvyn hankkia ja johtaa tiedollista pääomaa. Asiantuntijuuteen kuuluu joustavuus, tilanneherkkyys ja sosiokulttuurien osaaminen. Kun henkilö on tietoinen osaamisestaan ja oppimistavastaan sekä tavoitteista oletetaan, että työntekijä pystyy ohjaamaan ja toteuttamaan itsensä ja työyhteisön kehittämistä. Ammattikorkeakouluopintojen tavoit teena on kouluttaa oma-aloitteisia, luovia ja yhteistyökykyisiä sekä kansainvälisesti orientoituneita asiantuntijoita, jotka toimivat jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskun nassa alansa suunnittelu-, kehittämis-, neuvonta-, koulutus- ja esimiestehtä vissä sekä yrittäjinä. Ammattikorkeakoulututkinto johtaa suoraan työelämään ja antaa kelpoi suuden tehtäviin, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto. (Salo, Söderqvist & Toikko 2004, 2). Opinnäyte ja työharjoittelu valmentavat eniten kohtaamaan työelämän vaatimuksia. Asiantuntijayhteisössä työtehtävät ovat: vaativia suunnittelutehtäviä, tiimitöitä ja töitä, joista vastataan yksin. Työhön kuuluu ideointia, suunnitelmia rahoitushakemuksineen, tarjous laskelmia kustannusarvioineen, suunnitelmia ja prototyyppejä, pienimuotoisia taustasel vityksiä, raportteja ja kehittämistehtäviä. Hankkeissa työskentelyä leimaa järjestelmälli syys, loogisuus, perusteltavuus, uskottavuus ja rationaalisuus ja työ on tehtävä ennalta sovi tussa aikataulussa ja mieluusti vähän nopeamminkin. Valmistuneelta opiskelijalta odotetaan organisoin- OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY ONT 1.2.indd Sec2: :36:10

12 tikykyä, yhteistyötaitoja, tai toa työskennellä erilaisissa kokoonpanoissa ja verkostoissa. Kysytään kielitaitoa, kekseliäi syyttä, joustavuutta ja kykyä heittäytyä toimenkuvasta toiseen. (Hakala 2004, 9) Johdon assistenttikoulutusohjelmissa työelämävaatimukset on ilmaistu tavoitteena, että assistenttiopiskelijasta kasvaa oman alansa asiantuntija. Tämän asiantuntijuuden ydin on johtajuuden ja työyhteisön tukeminen. Asiantuntijuus nousee työelämän tarpeista. Tarvittavia taitoja on kyky hallita ammattialan monimutkaisia kokonaisuuksia soveltamalla teoreettista tutkimustietoa työelämässä. Assistentin tulee pystyä ratkaisemaan luovasti johtajuuden ja työyhteisön toimivuuden tukemiseen liittyviä uusia ongelmatilanteita. Heidän tulee kehittää itseohjautuvasti ja aloitteellisesti työelämän käytänteitä. Asiantuntijuus antaa joustavan ja avoimen pohjan urakehitykselle. (Helia 2005b) Assistenttien työ edellyttää verkosto-osaamista, organisointiosaamista ja työprosessien hallintaa. Hänen ydinosaamisalueitansa ovat monikulttuurinen viestintäosaaminen, tietoasiantuntijuus, liiketoimintaan liittyvä osaaminen ja näihin integroitunut tietotekniikkaosaaminen. Teoreettisten ja käytännön valmiuksien lisäksi hänellä pitää olla hyvät sosiaaliset valmiudet, kuten yhteistyökyky, aloitteellisuus, itsenäisyys, palvelualttius, tilannetaju, avoimuus, ennakkoluulottomuus ja muutoshalu. (Helia 2005b) Työelämän edustajien mukaan opinnäytetöiden tavoitteina ovat sekä työelämän hyötymi nen esimerkiksi uuden tiedon avulla sekä opiskelijan tutkimustyön teon ja työelämätaito jen ja tietojen oppiminen (Below & Lakovaara 2005, 44). Työelämän edusta jien näkemykset ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden tavoitteista ovat yhteneväi set tämän päivän keskustelun kanssa. Osa työelämän edustajista kaipaa opinnäyte töiltä enemmän uutta tietoa. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyö ei ole reilun kym menen vuoden aikana tehnyt itseään niin tunnetuksi, että työelämän edustajat osaisi vat hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Opinnäytetyön tunnettavuuden pa rantamiseksi työelämän edustajat kehottavat markkinoimaan sekä opinnäytetöitä että myös opinnäytetyön tekijöitä. (Below & Lakovaara 2005, 45) Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia valmiuksia opinnäytetyön tekeminen antaa valmistuneille assistenteille työelämää varten. Toisena tavoitteena on arvioida opinnäytetyön ohjauksen laatua ja kolmantena tavoitteena on opinnäytetyöprosessin palautejärjestelmän kehittäminen. 12 OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY 38. ONT 1.2.indd Sec2: :36:10

13 Tutkimuskysymykset voidaan esittää kysymysmuodossa seuraavasti: Millaisia valmiuksia opinnäytetyöprosessi on tuottanut valmistuneille? Voiko näitä valmiuksia käyttää työssä hyväksi? Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen kysely. Opinnäytetyöprosessin vaikuttavuuden selvittäminen aloitettiin analysoimalla He lian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikön pedagogisen strategian sisältö sekä johdon assistenttien ydinosaamisen määrittely. Kyselylomake perustui näihin dokumentteihin. Joh don assistentti- ja viestintäkoulutusyksikön pedagoginen strategia on laadittu vuosille Vaikka pedagogi nen strategia on laadittu vuosille ja johdon assistenttien ydinosaamisen määrittely on päivitetty, niiden sisältämiä keskeisiä tavoitteita on toteu tettu jo aiemmin johdon assistenttikoulutusohjelmissa. Tutkimusjoukoksi valittiin kaksi Heli an johdon assistenttikoulutusohjelmista valmistunutta vuosikurssia, vuosina 2001 ja 2003 valmistuneet. Vuonna 2001 valmis tuneet valittiin sen tähden, että heillä oletettiin olevan jo useamman vuoden koke mus työelämästä. Vuonna 2003 valmistuneilla oletettiin olevan jo muutaman vuoden työelä mäkokemus. Vuosina 2001 ja 2003 valmistuneet eivät ole suoranaisesti opiskelleet strate gian mukaisesti. Toisin sanoen tutkimuksen metodologinen asetelma ei ole ko vin tavalli nen: tutkittiin, ovatko nyt kirjallisen muodon saaneet strategiat toteutuneet jo aiemmin. OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY ONT 1.2.indd Sec2: :36:10

14 2 Tradenomikoulutus Vuonna 1967 Helsinkiin perustettiin Helsingin Sihteeriopisto, joka koulutti liike-elämän kasvavaan tarpeeseen ammattitaitoisia sihteereitä. Ensimmäiset HSO-sihteerit valmistuivat vuonna Helsingin sihteeriopisto oli aluksi yksityinen oppilaitos, jota ylläpiti kannatusyhdistys. Vuonna 1980 Helsingin Sihteeriopisto tuli osaksi yhteishakujärjestelmää ja vuonna 1992 Sihteeriopistosta tuli osa Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulua Heliaa. Helsingin Sihteeriopiston lakkauttamisen jälkeen jäi historiaan myös HSO-sihteeri -nimike, sillä Heliasta valmistuu tradenomeja, mutta mikäli sihteerin ja assistentin tehtäviin valmistavista koulutusohjelmista valmistuva henkilö on Tradenomi HSO Sihteerit ry:n jäsen, voi hän käyttää nimikettä tradenomi (HSO). Tradenomeita (HSO) koulutetaan Helsingin liiketalouden ammattikorkea koulussa. Koulutusohjelma on kehitetty Helsingin sihteeriopiston HSO-sihteeri koulutuksen opetusohjelman pohjalta. Helia on muodostunut kolmen oppilaitok sen; Suomen Liikemiesten kauppaoppilaitoksen, Atk-instituutin ja Helsingin Sihteeriopiston yh teenliittymänä. 2.1 Tradenomeja valmistavat ammattikorkeakoulut Tradenomeja valmistuu seuraavista ammattikorkeakouluista (suluissa tradenomikoulutuk sen vuoden 2005 aloituspaikat nuorten ja aikuisten koulutus yh teensä): Arcada - Nylands svenska yrkehögskola (100) Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu (151) EVTEK-ammattikorkeakoulu (300) HAAGA ammattikorkeakoulu (574) Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu (1057) Hämeen ammattikorkeakoulu (236) Jyväskylän ammattikorkeakoulu (327) Kajaanin ammattikorkeakoulu (165) 14 TRADENOMIKOULUTUS 38. ONT 1.2.indd Sec3: :36:10

15 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (225) Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (186) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (254) Lahden ammattikorkeakoulu (245) Laurea ammattikorkeakoulu (903) Mikkelin ammattikorkeakoulu (230) Oulun seudun ammattikorkeakoulu (570) Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (200) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (235) Rovaniemen ammattikorkeakoulu (131) Satakunnan ammattikorkeakoulu (426) Savonia-ammattikorkeakoulu (320) Seinäjoen ammattikorkeakoulu (319) Tampereen ammattikorkeakoulu (285) Turun ammattikorkeakoulu (528) Vaasan ammattikorkeakoulu (260) Yrkeshögskolan Sydväst (60) 2.2 Tradenomi työelämän asiantuntija Tradenomikoulutus on suunniteltu alusta lähtien 2000-luvun toimintaympäristöön. Tra denomin tutkinto on työelämälähtöinen liiketalouden asiantuntijatehtäviin valmistava tut kinto. Tradenomilla on valmiudet toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja kehit tää jatkuvasti omaa työtään. Tradenomi (Bachelor of Business Administration, BBA) on liiketalouden ammattikorkeakoulu tutkinto, jonka laajuus on 210 opintopistettä. Tradenomilla on; laaja-alainen ammatillinen osaaminen: käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä nii den teoreettiset perusteet hallinnon ja kaupan alan asiantuntijatehtävissä toimimista var ten hyvät viestintätaidot hyvä kielitaito edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan kouluttautumiseen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. TRADENOMIKOULUTUS ONT 1.2.indd Sec3: :36:11

16 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto antaa mahdollisuuden työllistyä monipuolisesti kau pan, teollisuuden, palveluyritysten tai julkishallinnon esimies- ja asiantuntijatehtäviin sekä kotimaassa että ulkomailla. Tradenomi voi toimia vaativissa markkinoinnin, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, logistii kan, tietojenkäsittelyn tai kansainvälisen kaupan asiantuntijatehtävissä. Koulutus luo lisäksi hyvät edellytykset oman yritystoiminnan harjoittamiselle. Tradenomin tutkinto antaa pätevyyden hakea virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulutut kinto tai alempi korkeakoulututkinto. Tradenomeja on koulutettu 90-luvun alkuvuosista lähtien kasvavalla volyymilla. Ensimmäi set tradenomit valmistuivat vuonna Vuosittain aloittavia opiskelijoita on lähes ja vuonna 2004 tradenomeja valmistui työmarkkinoille Keskimääräinen opiskeluaika vuonna 2005 oli 3,9 vuotta (Tilastokeskus 2004). Vuonna 2004 nuorten koulutuksessa oli henkeä ja aikuiskoulutuksessa Valmistuneiden yleisimmät valmistumisiät nuorten koulutuksessa olivat 24 ja 25 vuotta ja aikuisten koulutuksessa 40 vuotta. Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmareformia ennen koulutusohjelmien kirjo oli laaja. Tra denomikoulutuksen alkuvaiheessa valmistui tradenomeja, jotka olivat yleensä suuntautu neet talouteen ja hallintoon, sihteerityöhön ja kieliin, tietojenkäsittelyyn, liiketalou teen ja markkinointiin, Tutkintojen lukumäärä Nuorten koulutus Aikuisten koulutus Tutkinnon suoritusikä Kuvio 1. Amk tutkinnon suorittaneiden ikä nuorten ja aikuiskoulutuksessa vuonna 2004 (Tilastokeskus 2004) 16 TRADENOMIKOULUTUS 38. ONT 1.2.indd Sec3: :36:11

17 kirjasto- ja informaatiopalveluihin tai matkailuun. Tradenomitut kintoon johtavia opintoja voi suorittaa nyt kahdeksassa eri koulutusohjel massa. Muuttuvassa työelämässä ammattispesifinen tieto vanhenee nopeasti ja työntekijöiltä odote taan yhä suurempaa joustavuutta. Tradenomi kykenee vastaamaan työelämän vaati miin muutoksen hallinnan avainkvalifi kaatioihin. Tradenomikoulutus tuottaa itsenäi siä osaajia, jotka kykenevät myös hankkimaan nopeasti ja tehokkaasti erityisosaamista. Tradenomikoulutuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimismenetelmiä. Tiimityö ja ongel maratkaisukeskeinen itsenäinen opiskelu on tyypillistä tradenomikoulutukselle. Ammatti korkeakoulutuksessa opetushenkilökunnalta vaadittava pedagoginen pätevyys on korkeampi kuin tiedekorkeakouluissa. Opettajilta edellytetään myös laaja työkokemusta alalta. Koulutusta tukee työelämän osallistuminen koulutuksen suunnitteluun sekä am mattikorkeakoulun harjoittama alueen työelämään kohdistuva soveltava tutkimus- ja kehi tystyö. Tradenomikoulutukseen sisältyy työharjoittelua ja opinnäytetyö. Yliopistoissa ja kauppakor keakouluissa opiskelevien kauppatieteelliseen perustutkintoon ei kuulu lain kaan työharjoittelua. Harjoittelua onkin kiitetty ammattikorkeakoulutuksen erityisvahvuu tena. Tradenomin ammatillinen osaaminen on saanut erityisesti kiitosta työnantajilta. Yksilön sosiaa liset taidot ja yleisosaaminen ovat henkilökohtaisia ominaisuuksia, joiden kehittämi seen ammattikorkeakoulut panostavat huomioimalla opetusjärjestelyissä opiskeli jan taustakoulutuksen ja työkokemuksen. Yksilöllistä erikoistumista tukevat myös alat ylittävien opintojen ja suuntautumisvaihtoehtojen tarjonta. Ammattikorkeakoulupedagogiikassa on keskeistä tarjota opiskelijalle yksilölliset oppimista vat huomioivia oppimisympäristöjä omatoimista ja ongelmanratkaisukeskeistä opis kelua varten. (Tradenomiliitto 2005) 2.3 Johdon assistentti-koulutuksen saaneiden sijoittuminen työelämään Vuoden 2005 tradenomisihteereiden palkkatutkimuksen mukaan (Tradenomi HSO Sihteerit ry, 2005) tradenomisihteereiden tehtävänimikkeet olivat johdon sihteeri/assistentti (26 %), sihteeri/assistentti (20 %), osastosihteeri/-assistentti (11 %), päällikkö (8 %), toimistosihteeri/-assistentti (8 %), markkinointisihteeri/-assistentti (5 %), sihteeriopiskelija/opiskelija (5 %), projektisihteeri/-assistentti (4 %) sekä jokin muu tehtävänimike (12 %). TRADENOMIKOULUTUS ONT 1.2.indd Sec3: :36:11

18 Valtaosa tradenomisihteereistä toimi yksityisen sektorin palveluksessa (78 %), valtio oli 13 % työnantaja ja kuntasektorilla työskenteli 3 % palkkatutkimukseen vastanneista. Taulukon 1 mukaan työnantajien yleisimmät toimialat olivat palveluala, teollisuus, tietoliikenne, tukku- ja vähittäiskauppa sekä järjestöt. Työnantajasektori % vastaajista 2005 Yksityinen 78,45 Valtio 13,31 Kunta 3,39 Työnantajan toimiala Palveluala: vakuutus/rahoitus/koulutus/konsultointi/markkinointi 28 Teollisuus 22 Tietoliikenneala: telekommunikaatio/it 11 Tukku-/vähittäiskauppa 10 Järjestöt 7 Vastaajien lukumäärä 766 Taulukko 1. Tradenomisihteereiden työnantajat ja työnantajien toimialat (Tradenomi HSO sihteerit ry 2005) Vuonna 1999 tehdyn kyselyn mukaan (Juvonen 2001) sihteereiden ja assistenttien työnantajina olivat suuruusjärjestyksessä: yritykset (83 %), julkinen hallinto (7 %) ja järjestöt (5 %). 18 TRADENOMIKOULUTUS 38. ONT 1.2.indd Sec3: :36:11

19 3 ASTO-yksikön opinnäytetyöprosessi 3.1. Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (Ammattikorkea koulu asetus 352/2003). Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytteiden kohdalla kyse ei ole tieteen tekemi sestä, vaan ammatillisuuden ja asiantuntijuuden osoittamisesta omalla toimialalla (Salo, Sö derqvist & Toikko 2004). Kirjoittajat määrittelevät opinnäytetyön luonteen seuraavasti: opinnäytetyöstä on aina laadittava kirjallinen raportti opinnäytetyö tehdään tavallisesti yksin, joskin usein se on mahdollista toteuttaa myös pari-, ryhmä- tai tiimityönä opinnäytetyö voidaan tehdä itsenäisenä projektina tai osana laajempaa, jopa kansain välistä, tutkimus- tai kehittämishanketta opinnäytetyöt ovat tutkimuksellisia perustuen juuri kyseistä tutkimusta varten hankit tuun aineistoon ja sen analyysiin opinnäytetyöt voivat olla toiminnallisia kehittämishankkeita, joiden lähtökohdat voivat vaihdella huomattavasti opinnäytetyö voi olla kirjallisuuteen perustuva tutkimus tai selvitys (tiedonhankinta- tai suunnitteluprojekti), kehittämishanke (markkinointikampanja, uusi työskentelytapa, lii ketoimintasuunnitelma), tuotekehityshanke (video, opas, uusi tuote tai prototyyppi, tietokoneohjelma, multimediasovellus), produktiotyöskentely (tilaisuus, yleisötapah tuma, messut) tai näiden yhdistelmä tai jotain muuta. (Salo, Söderqvist & Toikko 2004, 2) Hakalan (2004, 8) mielestä opinnäytteestä on hyötyä opiskelijan opinnoille, kehittymiselle ja ammattitaidolle. Opinnäyte on onnistunut, mikäli se ASTO-YKSIKÖN OPINNÄYTETYÖPROSESSI ONT 1.2.indd Sec1: :36:11

20 rakentaa tukevan sillan opintojen ja työelämän käytäntö jen välillä yksilön kohdalla, se voi olla käyntikortti tulevien työnantajien suuntaan. Opinnäyte on tehokas ammatillisen kasvun väline. Opinnäytetyön tekeminen vaatii erilaisia taitoja: tehtävän tutkimus- tai kehittämisaiheen valitsemisen taitoa rajaamisen taitoa oikeaa lukutekniikkaa erilaisia tutkimus- ja tiedonhankintamenetelmiä pitkän juonellisen tarinan kirjoittamisen taitoa kielitaitoa luovuutta. opinnäyte on tutkimusluonteisen työn harjoitelma, se on harjoittelua kyse on pienimuotoisesta tutkielmasta tai kehittämishankkeesta tarjoaa tilaisuuden kehittää taitoa erottaa olennaisen asian suuresta määrästä epäolen naisia asioita kehittyy kyky ajatella, mitkä ovat todella niitä työelämän kysymyksiä, joiden äärellä kan nattaa viettää aikaa opettaa suhtautumaan aikaan oikein: aika on niukka hyödyke, jota jokaisella on periaat teessa yhtä paljon opinnäyte harjaannuttaa aikatauluissa pysymiseen opinnäytetyöprosessi on korostuneen persoonallinen oppimisprosessi tarjoaa mahdollisuuden hankkia asiantuntemusta tutkimus- ja kehittämistyön kiehto vassa maailmassa itseluottamus paranee ammatillinen osaaminen lisääntyy (Hakala, 2004) Ammattikorkeakoulujen opinnäytteet voivat olla tutkimustyyppisiä, kehittämistöitä tai lopputuotteita. Esimerkkejä tutkimustyyppisistä opinnäytteistä ovat kysely- ja haastattelututkimukset, toimintatutkimukset, kehittävä työntutkimus, palvelututkimukset ja markkinointitutkimukset. Esimerkkejä kehittämistöistä ovat; tilaisuus tapahtuma näyttely messut messujen suunnittelu ja organisointi markkinointikampanja tietokoneohjelma 20 ASTO-YKSIKÖN OPINNÄYTETYÖPROSESSI 38. ONT 1.2.indd Sec1: :36:11