Hilkka Taimio & Mia-Maria Salmi OPINNÄYTETYÖLLÄ ONNEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hilkka Taimio & Mia-Maria Salmi OPINNÄYTETYÖLLÄ ONNEEN"

Transkriptio

1 Hilkka Taimio & Mia-Maria Salmi OPINNÄYTETYÖLLÄ ONNEEN 38. ONT 1.2.indd :36:08

2 Hilkka Taimio, Mia-Maria Salmi ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helian julkaisusarja A 22, 2005 Taitto: Mika Huovinen ISSN X ISBN Edita Helsinki ONT 1.2.indd :36:08

3 Sisällys ENSIMMÄINEN OSA HELIAN JOHDON ASSISTENTTIKOULUTUSOHJELMISTA VALMISTUNEIDEN NÄKEMYKSIÄ OPINNÄYTETYÖPROSESSISTA 1 Opinnäytetyön vaikuttavuus ASTO-yksikössä tutkimusasetelman esittely 8 2 Tradenomikoulutus Tradenomeja valmistavat ammattikorkeakoulut Tradenomi työelämän asiantuntija Johdon assistentti -koulutuksen saaneiden sijoittuminen työelämään ASTO-yksikön opinnäytetyöprosessi Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa Opinnäytetyön perustuminen pedagogiseen ajatteluun Johdon assistenttikoulutusohjelmien pedagoginen strategia Johdon assistenttien ydinosaamisen määrittely Opinnäytetyöprosessin vaiheet johdon assistenttikoulutusohjelmissa Tutkimuksen aineisto ja menetelmät Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineiston kerääminen Vastausten analysointi Reliabiliteetti ja validiteetti Kyselytutkimuksen tulokset Vastanneiden taustatiedot Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä työssä Opinnäytetyön ohjaus Johtopäätökset Yhteenveto assistentin kokovartalokuva Suositukset Jatkotutkimusaiheet Lähteet Osan 1 liite Osan 1 liite Osan 1 liite Osan 1 liite SISÄLLYS ONT 1.2.indd :36:08

4 TOINEN OSA OPINNÄYTETYÖPROSESSIN JA PALAUTEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN HELIAN JOHDON ASSISTENTTIKOULUTUSOHJELMISSA 1 Johdanto Johdon assistenttikoulutusohjelmien opinnäytetyön kehittämishanke Hankkeen tavoitteet Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Opinnäytetyöprosessin vaiheet johdon assistenttikoulutusohjelmissa Opinnäytetyön haasteet Opinnäytetyön ohjaaminen ja arviointi Opinnäyteyön ohjausprosessi Aloitusvaihe Työvaihe Arviointi ja palaute Ryhmäopetuksesta ryhmäohjaukseen Ohjaajan rooli Opinnäytetyöprosessin laadun arviointi Laatujärjestelmät koulutusorganisaatioissa Laadun arvioinnin ongelmia Opiskelijan rooli asiakas vai yhteistyökumppani? Koulutusprosessin kuvausongelma Palautelaadut - palautepyramidi Palautteen hyödyntäminen Tutkimuksen toteutus Tutkimustulokset Opiskelijahaastattelut Osa Osa Ohjaajien haastattelut Tulosten tulkintaa ja ehdotuksia palautejärjestelmäksi Palautteen sisältö Palautteen kerääminen Palautteen analysointi ja hyödyntäminen Vaihtoehto Vaihtoehto SISÄLLYS 38. ONT 1.2.indd :36:09

5 7.4 Yhteenveto: kaksi ehdotusta palautejärjestelmäksi Palautejärjestelmämalli Palautejärjestelmämalli Ehdotus palautelomakkeeksi Lähteet Osan 2 liite 1: Opiskelijoiden haastattelukysymykset Osan 2 liite 2: Opinnäytetyön ohjaajien ryhmähaastattelukysymykset SISÄLLYS ONT 1.2.indd :36:09

6 Kuviot Kuvio 1. AMK tutkinnon suorittaneiden ikä nuorten ja aikuiskoulutuksessa vuonna 2004 (Tilastokeskus 2004) Kuvio 2. Helian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikön opinnäytetyöprosessin kaaviokuva.30 Kuvio 3. Mitta-asteikot. Laatueroasteikko (a), järjestysasteikko (b), välimatka-asteikko (c) ja suhdeasteikko (d)...35 Kuvio 4. Tutkinnon suorittamiseen kulunut aika (v, kk)...43 Kuvio 5. Opinnäytetyöprosessiin kulunut aika (v, kk)...43 Kuvio 6. Opinnäytetyöprosessiin käytetty työmäärä tunteina (%)...44 Kuvio 7. Nykyisten työtehtävien vastaavuus koulutusohjelmassa hankittujen valmiuksien kanssa (%, n; 157)...48 Kuvio 8. Opinnäytetyön aikana hankittujen taitojen merkitys työllistymisen suhteen (%, n; 157) Kuvio 9. Opinnäytetyön aikana hankittujen taitojen merkitys nykyisessä/viimeisimmässä työssä (%, n; 157)...50 Kuvio 10. Tiedon hankinta ja hallinta (%)...52 Kuvio 11. Tilastolliset tutkimusmenetelmät (%)...52 Kuvio 12. Laadulliset tutkimusmenetelmät (%)...53 Kuvio 13. Tieteellinen kirjoittaminen (%)...53 Kuvio 14. Asiakirjastandardit (%)...53 Kuvio 15. Opinnäytetyöprosessin kehittämät tiedot, taidot ja valmiudet...55 Kuvio 16. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä/viimeisimmässä työssä Kuvio 17. Ohjaajalla oli erinomainen assistenttityön tuntemus (%) Kuvio 18. Ohjaajalla oli erinomainen opinnäytetyön aihepiirin tuntemus (%)...62 Kuvio 19. Ohjaajalla oli erinomainen tutkimusmenetelmien tuntemus (%)...62 Kuvio 20. Ohjaaja oli pedagogisesti erittäin taitava (%)...63 Kuvio 21. Sain tarpeisiini nähden riittävästi ohjausta (%)...63 Kuvio 22. Kokonaisarvio opinnäytetyön ohjauksesta (%)...64 Kuvio 23. Teoriaosuus...88 Kuvio 24. Opinnäytetyöprosessin päävaiheet assistenttikoulutusohjelmissa Kuvio 25. Palautepyramidi (Karjalainen 2005, 16) Kuvio 26. Palautejärjestelmämalli Kuvio 27. Palautejärjestelmämalli Taulukot Taulukko 1. Tradenomisihteereiden työnantajat ja työnantajien toimialat (Tradenomi HSO sihteerit ry 2005) Taulukko 1b. Tutkittavien asioiden liittyminen pedagogiseen strategiaan ja ydinosaamisiin Taulukko 2. Vastaajien syntymävuosi (%) Taulukko 3. Vastaajien pääaine (n; %)...42 Taulukko 4. Opinnäytetyöprosessiin kulunut aika (v, kk, %)...44 Taulukko 5. Muut tutkinnot (n; %)...45 Taulukko 6. Palkallinen työnteko opintojen aikana (n; %)...45 Taulukko 7. Heliassa tehty opinnäyte ensimmäinen opinnäyte (n; %)...46 Taulukko 8. Nykyinen/viimeisin asema työpaikalla (n; %)...46 Taulukko 9. Vastaajien elämäntilanne (n; %) Taulukko 10. Työnantaja (n; %) Taulukko 11. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien opintojaksojen aikana opitun käyttö nykyisessä/viimeisimmässä työssä...52 Taulukko 12. Opinnäytetyöprosessin kehittämät, tiedot taidot ja valmiudet...54 Taulukko 13. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä/ viimeisimmässä työssä (%)...58 Taulukko 14. Opinnäytetyön ohjauksesta annettujen mielipiteiden keskiluvut (Ota kantaa seuraaviin väitteisiin opinnäytetyön ohjauksesta) Taulukko 15. Kokonaisarviot opinnäytetöiden ohjauksesta (%; n) SISÄLLYS 38. ONT 1.2.indd :36:09

7 OSA 1 Hilkka Taimio HELIAN JOHDON ASSISTENTTIKOULUTUSOHJELMISTA VALMISTUNEIDEN NÄKEMYKSIÄ OPINNÄYTETYÖPROSESSISTA SISÄLLYS ONT 1.2.indd :36:09

8 1 Opinnäytetyön vaikuttavuus ASTO-yksikössä tutkimusasetelman esittely Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä (Ammattikorkeakoululaki 2003). Ammattikorkeakoulun tehtävänä on myös koulutustason kohottaminen, uusiin ammattitaitovaatimuksiin vastaaminen, ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisääminen, ammatillisen koulutuksen kansainvälisen rinnastettavuuden parantaminen, koulutusjärjestelmän toimintakyvyn parantaminen ja ammatillisen koulutuksen alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. (Ammattikorkeakouluasetus 2003.) Korkeakoulujen arviointineuvosto on aloittanut ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit vuonna Auditoinnilla tarkoitetaan korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmään kohdistuvaa riippumatonta ulkoista arviointia. Tavoitteena on arvioida, miten korkeakoulut ylläpitävät ja kehittävät koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditointien yhteydessä korkeakoulut saavat palautetta laadunvarmistuksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Auditoinnit korostavat korkeakoulun vastuuta toiminnastaan. Laadunvarmistuksella ei pyritä toimintatapojen yhdenmukaisuuteen, vaan kukin korkeakoulu voi laatia oman järjestelmänsä tarpeistaan riippuen. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa korkeakoulujen auditoinnit vuosien aikana. Tavoitteena on, että kaikki korkeakoulut ovat auditoitut vuoteen 2010 mennessä. (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2005) Laadunvarmistusjärjestelmän arvioinnin taustalla on eurooppalainen Bolognan prosessi, johon liittyy tarve osoittaa suomalaisen korkeakoulu- 8 OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY 38. ONT 1.2.indd Sec2: :36:09

9 tuksen ja tutkintojen laatu kansallisesti ja kansainvälisesti. Korkeakoulujen laadunvarmistukselta edellytetään, että se kattaa korkeakoulujen eri toiminta-alueet, edistää toiminnan kehittämistä sekä lisää korkeakoulun toiminnan avoimuutta suhteessa yhteiskuntaan ja kansainväliseen korkeakoulukenttään. Korkeakoulut ovat luoneet erilaisia laadunvarmistuksen ratkaisuja, joihin kuuluvat mm. dokumentoitu laatupolitiikka, opiskelija- ja työelämäpalautteen keruu, säännölliset koulutuksen ja muun toiminnan arvioinnit sekä tiedon analysointi ja hyödyntäminen toiminnan johtamisessa. Korkeakouluilta edellytetään tuloksellisuutta. Tuloksellisuusrahoituksella pyritään edistämään ammattikorkeakoululle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja kannustamaan laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden kehittämistä (Opetusministeriö 1998). Yleiset tuloksellisuuskriteerit ovat tehokkuus ja taloudellisuus, vaikuttavuus, kansainvälisyys, sukupuolten tasa-arvo ja ammattikorkeakoulukohtainen arvio korkeakoulun toiminta- ja uusiutumiskyvystä (Opetusministeriö 1998). Tehokkuutta ja taloudellisuutta mitataan ammattikorkeakoulujen täyttö- ja keskeyttämisasteella sekä tutkintojen suoritusajoilla. Vaikuttavuutta mitataan työllistymisellä ja koulutukseen hakeutuneiden lukumäärällä, kansainvälisyyttä mitataan ulkomaanopiskelulla, ulkomailla harjoittelulla ja työskentelyllä, ulkomaalaisten opiskelijoiden ja opettajien määrällä sekä vieraskielisen opetuksen määrällä. Helian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikössä käynnistyi keväällä 2005 opinnäyte työprosessin kehittämishanke. Stenström & Laine & Valkonen (2004, 111) ovat sitä mieltä, että valmistuneiden sijoittumista työelämään ja koulutustaan vastaaviin tehtäviin voidaan pitää yhtenä keskeisimmistä kriteereistä arvioitaessa sitä, miten ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet tavoitteissaan ja miten tarpeellisiksi ja toimintakykyisiksi ammattikorkeakulututkintoja suorittaneet työelämässä osoittautuvat. Koulutuksen vaikuttavuus voidaan viime kädessä todeta vasta hyvin pitkällä aikavälillä valmistuneiden kykynä soveltaa saamiaan tietoja ja taitoja tehtävissään. Opiskelija hankkii ammattikorkeakoulutuksen aikana sekä työelämässä vaadittavat teoreetti set tiedot että asiantuntijalta edellytettävän käytännön ammattitaidon. Opetus ammat tikorkeakoulussa on tiedepohjaista, mutta käytännöllisesti suuntautunutta. Ammattikor keakouluopiskelu muodostuu monipuolisista opetus- ja opiskelumenetelmistä, joissa kontaktiopiskelun määrä on opiskelijan aiempiin koulutusmuotoihin verrattuna pie nempi ja opiskelijan vastuu omista opinnoista korostuu. Hakalan (2004) mielestä yleisiä työelämässä tarvittavia vaatimuksia ovat: OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY ONT 1.2.indd Sec2: :36:09

10 tiedonetsintä jonkin täsmällisen ongelman ratkaisemiseksi tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja aikataulun laadinnan taito ongelmaratkaisu, päättely- ja perustelutaito prosessinomainen työskentely kirjallisen ja suullisen viestinnän taito lähdekritiikki itsekritiikki oman työn arviointi ja omien työkäytäntöjen kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen tutkintovaatimuksiin kuuluu opinnäytetyö, jonka tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännön asiantuntijatehtävissä. Ammattikorkeakoulussa lähdetään siitä, että ammatillinen kasvu ja asiantuntijuuden kehittyminen tapahtuvat ammatillisissa oppimistilanteissa. Ammattikorkeakouluissa kiinnitetään myös erityistä huomiota opetuksen kehittämiseen ja opinnäytetöihin. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille yhtenä tavoitteena on opetuksen kehittäminen. Tavoite koskee myös opinnäytetöiden kehittämistä (Opetusministeriö 2004, 45 48). Tutkimusongelmana on siis se, että ammattikorkeakoulusektorilla ei ole laaja yleistä näkemystä siitä, mikä on opinnäytetöi den vaikuttavuus työelämässä vaadittavan osaamisen kannalta. Ammattikorkeakouluissa opinnäytetyön merkitys ja tavoite eivät ole kirkkaat (Mannisenmäki & Valtari, 2005, 75). Tutkimuksen tarkoituksena puolestaan on kehittää Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun joh don assistentti ja viestintäkoulutusyksikön opinnäytetyöprosesseja siten, että valmistu villa on työssä vaadittava osaaminen ja asiantuntijavalmiudet. Opinnäytetyöprosessin tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännön asiantuntijatehtävissä. Frilander-Paavilaisen (2005, ) mukaan opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa kehittää sekä yksilöllistä että yhteisöllistä asiantuntijuutta. Yksilöllinen asiantuntijuus on itseohjautuvuutta, ongelmanratkaisukykyä, metataitoja ja hyvää itseilmaisua. Yhteisöllinen asiantuntijuus on työelämää uudistavaa sekä yleisiä työelämä- ja yhteistyötaitoja. Murtosen (2004, 77) mukaan asiantuntijaksi kutsutaan yleensä ihmistä, joka on erityisen taitava tai osaava jollakin tietyllä alalla. Asiantuntijaksi kehitytään. Yleisesti ajatellaan, että kehittyminen tapahtuu tasaisesti vaihe 10 OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY 38. ONT 1.2.indd Sec2: :36:10

11 vaiheelta eteenpäin ja on luonteeltaan melko pysyvää. Asiantuntijuutta on vaikea menettää. Se nähdään yksilön ominaisuutena ja yhdistetään tavallisesti henkilön tietoihin ja taitoihin. Engeström ja Middleton (1998) ovat tutkineet asiantuntijuutta. Heidän mukaansa asiantuntijuus on jatkuvasti käynnissä oleva yhteistoiminnallinen ja rakentava kudos tehtäviä ratkaisuja, läpimurtoja ja innovaatioita. Heidän mukaansa asiantuntijuus on yhteisöllistä. Vesterinen (2002, 29) määrittelee ammattikorkeakoulun tuottaman asiantuntijuuden seuraavasti. Asiantuntijuus jakautuu koulussa ja harjoittelussa opittaviin osioihin. Asiantuntijuus muodostuu tietopohjasta ja käytännön osaamisesta sekä omaan osaamiseen, oppimistapaan ja tavoitteisiin liittyvästä tietämyksestä. Tietopohjaan kuuluvaan asiantuntijuuteen kuuluu oman ammattialan teoreettisen tiedon muodostaminen ja sen soveltaminen käyttöteoriaksi. Asiantuntijuuteen sisältyy kyky käsitteellistää ja mallintaa toimintaa, tiedon laaja-alaisuus, oman alan toimintaympäristön kokonaisvaltainen ymmärtäminen, työelämän toimintamallien tunteminen ja yrittäjämäinen työote. Käytännölliseen osaamiseen liittyvä asiantuntijuus pitää sisällään käytännön ammatillisen osaamisen, taidon soveltaa teoriaa käytäntöön, kyvyn johtaa ja kehittää työtä sekä kyvyn hankkia ja johtaa tiedollista pääomaa. Asiantuntijuuteen kuuluu joustavuus, tilanneherkkyys ja sosiokulttuurien osaaminen. Kun henkilö on tietoinen osaamisestaan ja oppimistavastaan sekä tavoitteista oletetaan, että työntekijä pystyy ohjaamaan ja toteuttamaan itsensä ja työyhteisön kehittämistä. Ammattikorkeakouluopintojen tavoit teena on kouluttaa oma-aloitteisia, luovia ja yhteistyökykyisiä sekä kansainvälisesti orientoituneita asiantuntijoita, jotka toimivat jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskun nassa alansa suunnittelu-, kehittämis-, neuvonta-, koulutus- ja esimiestehtä vissä sekä yrittäjinä. Ammattikorkeakoulututkinto johtaa suoraan työelämään ja antaa kelpoi suuden tehtäviin, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto. (Salo, Söderqvist & Toikko 2004, 2). Opinnäyte ja työharjoittelu valmentavat eniten kohtaamaan työelämän vaatimuksia. Asiantuntijayhteisössä työtehtävät ovat: vaativia suunnittelutehtäviä, tiimitöitä ja töitä, joista vastataan yksin. Työhön kuuluu ideointia, suunnitelmia rahoitushakemuksineen, tarjous laskelmia kustannusarvioineen, suunnitelmia ja prototyyppejä, pienimuotoisia taustasel vityksiä, raportteja ja kehittämistehtäviä. Hankkeissa työskentelyä leimaa järjestelmälli syys, loogisuus, perusteltavuus, uskottavuus ja rationaalisuus ja työ on tehtävä ennalta sovi tussa aikataulussa ja mieluusti vähän nopeamminkin. Valmistuneelta opiskelijalta odotetaan organisoin- OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY ONT 1.2.indd Sec2: :36:10

12 tikykyä, yhteistyötaitoja, tai toa työskennellä erilaisissa kokoonpanoissa ja verkostoissa. Kysytään kielitaitoa, kekseliäi syyttä, joustavuutta ja kykyä heittäytyä toimenkuvasta toiseen. (Hakala 2004, 9) Johdon assistenttikoulutusohjelmissa työelämävaatimukset on ilmaistu tavoitteena, että assistenttiopiskelijasta kasvaa oman alansa asiantuntija. Tämän asiantuntijuuden ydin on johtajuuden ja työyhteisön tukeminen. Asiantuntijuus nousee työelämän tarpeista. Tarvittavia taitoja on kyky hallita ammattialan monimutkaisia kokonaisuuksia soveltamalla teoreettista tutkimustietoa työelämässä. Assistentin tulee pystyä ratkaisemaan luovasti johtajuuden ja työyhteisön toimivuuden tukemiseen liittyviä uusia ongelmatilanteita. Heidän tulee kehittää itseohjautuvasti ja aloitteellisesti työelämän käytänteitä. Asiantuntijuus antaa joustavan ja avoimen pohjan urakehitykselle. (Helia 2005b) Assistenttien työ edellyttää verkosto-osaamista, organisointiosaamista ja työprosessien hallintaa. Hänen ydinosaamisalueitansa ovat monikulttuurinen viestintäosaaminen, tietoasiantuntijuus, liiketoimintaan liittyvä osaaminen ja näihin integroitunut tietotekniikkaosaaminen. Teoreettisten ja käytännön valmiuksien lisäksi hänellä pitää olla hyvät sosiaaliset valmiudet, kuten yhteistyökyky, aloitteellisuus, itsenäisyys, palvelualttius, tilannetaju, avoimuus, ennakkoluulottomuus ja muutoshalu. (Helia 2005b) Työelämän edustajien mukaan opinnäytetöiden tavoitteina ovat sekä työelämän hyötymi nen esimerkiksi uuden tiedon avulla sekä opiskelijan tutkimustyön teon ja työelämätaito jen ja tietojen oppiminen (Below & Lakovaara 2005, 44). Työelämän edusta jien näkemykset ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden tavoitteista ovat yhteneväi set tämän päivän keskustelun kanssa. Osa työelämän edustajista kaipaa opinnäyte töiltä enemmän uutta tietoa. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyö ei ole reilun kym menen vuoden aikana tehnyt itseään niin tunnetuksi, että työelämän edustajat osaisi vat hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Opinnäytetyön tunnettavuuden pa rantamiseksi työelämän edustajat kehottavat markkinoimaan sekä opinnäytetöitä että myös opinnäytetyön tekijöitä. (Below & Lakovaara 2005, 45) Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia valmiuksia opinnäytetyön tekeminen antaa valmistuneille assistenteille työelämää varten. Toisena tavoitteena on arvioida opinnäytetyön ohjauksen laatua ja kolmantena tavoitteena on opinnäytetyöprosessin palautejärjestelmän kehittäminen. 12 OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY 38. ONT 1.2.indd Sec2: :36:10

13 Tutkimuskysymykset voidaan esittää kysymysmuodossa seuraavasti: Millaisia valmiuksia opinnäytetyöprosessi on tuottanut valmistuneille? Voiko näitä valmiuksia käyttää työssä hyväksi? Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen kysely. Opinnäytetyöprosessin vaikuttavuuden selvittäminen aloitettiin analysoimalla He lian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikön pedagogisen strategian sisältö sekä johdon assistenttien ydinosaamisen määrittely. Kyselylomake perustui näihin dokumentteihin. Joh don assistentti- ja viestintäkoulutusyksikön pedagoginen strategia on laadittu vuosille Vaikka pedagogi nen strategia on laadittu vuosille ja johdon assistenttien ydinosaamisen määrittely on päivitetty, niiden sisältämiä keskeisiä tavoitteita on toteu tettu jo aiemmin johdon assistenttikoulutusohjelmissa. Tutkimusjoukoksi valittiin kaksi Heli an johdon assistenttikoulutusohjelmista valmistunutta vuosikurssia, vuosina 2001 ja 2003 valmistuneet. Vuonna 2001 valmis tuneet valittiin sen tähden, että heillä oletettiin olevan jo useamman vuoden koke mus työelämästä. Vuonna 2003 valmistuneilla oletettiin olevan jo muutaman vuoden työelä mäkokemus. Vuosina 2001 ja 2003 valmistuneet eivät ole suoranaisesti opiskelleet strate gian mukaisesti. Toisin sanoen tutkimuksen metodologinen asetelma ei ole ko vin tavalli nen: tutkittiin, ovatko nyt kirjallisen muodon saaneet strategiat toteutuneet jo aiemmin. OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY ONT 1.2.indd Sec2: :36:10

14 2 Tradenomikoulutus Vuonna 1967 Helsinkiin perustettiin Helsingin Sihteeriopisto, joka koulutti liike-elämän kasvavaan tarpeeseen ammattitaitoisia sihteereitä. Ensimmäiset HSO-sihteerit valmistuivat vuonna Helsingin sihteeriopisto oli aluksi yksityinen oppilaitos, jota ylläpiti kannatusyhdistys. Vuonna 1980 Helsingin Sihteeriopisto tuli osaksi yhteishakujärjestelmää ja vuonna 1992 Sihteeriopistosta tuli osa Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulua Heliaa. Helsingin Sihteeriopiston lakkauttamisen jälkeen jäi historiaan myös HSO-sihteeri -nimike, sillä Heliasta valmistuu tradenomeja, mutta mikäli sihteerin ja assistentin tehtäviin valmistavista koulutusohjelmista valmistuva henkilö on Tradenomi HSO Sihteerit ry:n jäsen, voi hän käyttää nimikettä tradenomi (HSO). Tradenomeita (HSO) koulutetaan Helsingin liiketalouden ammattikorkea koulussa. Koulutusohjelma on kehitetty Helsingin sihteeriopiston HSO-sihteeri koulutuksen opetusohjelman pohjalta. Helia on muodostunut kolmen oppilaitok sen; Suomen Liikemiesten kauppaoppilaitoksen, Atk-instituutin ja Helsingin Sihteeriopiston yh teenliittymänä. 2.1 Tradenomeja valmistavat ammattikorkeakoulut Tradenomeja valmistuu seuraavista ammattikorkeakouluista (suluissa tradenomikoulutuk sen vuoden 2005 aloituspaikat nuorten ja aikuisten koulutus yh teensä): Arcada - Nylands svenska yrkehögskola (100) Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu (151) EVTEK-ammattikorkeakoulu (300) HAAGA ammattikorkeakoulu (574) Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu (1057) Hämeen ammattikorkeakoulu (236) Jyväskylän ammattikorkeakoulu (327) Kajaanin ammattikorkeakoulu (165) 14 TRADENOMIKOULUTUS 38. ONT 1.2.indd Sec3: :36:10

15 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (225) Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (186) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (254) Lahden ammattikorkeakoulu (245) Laurea ammattikorkeakoulu (903) Mikkelin ammattikorkeakoulu (230) Oulun seudun ammattikorkeakoulu (570) Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (200) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (235) Rovaniemen ammattikorkeakoulu (131) Satakunnan ammattikorkeakoulu (426) Savonia-ammattikorkeakoulu (320) Seinäjoen ammattikorkeakoulu (319) Tampereen ammattikorkeakoulu (285) Turun ammattikorkeakoulu (528) Vaasan ammattikorkeakoulu (260) Yrkeshögskolan Sydväst (60) 2.2 Tradenomi työelämän asiantuntija Tradenomikoulutus on suunniteltu alusta lähtien 2000-luvun toimintaympäristöön. Tra denomin tutkinto on työelämälähtöinen liiketalouden asiantuntijatehtäviin valmistava tut kinto. Tradenomilla on valmiudet toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja kehit tää jatkuvasti omaa työtään. Tradenomi (Bachelor of Business Administration, BBA) on liiketalouden ammattikorkeakoulu tutkinto, jonka laajuus on 210 opintopistettä. Tradenomilla on; laaja-alainen ammatillinen osaaminen: käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä nii den teoreettiset perusteet hallinnon ja kaupan alan asiantuntijatehtävissä toimimista var ten hyvät viestintätaidot hyvä kielitaito edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan kouluttautumiseen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. TRADENOMIKOULUTUS ONT 1.2.indd Sec3: :36:11

16 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto antaa mahdollisuuden työllistyä monipuolisesti kau pan, teollisuuden, palveluyritysten tai julkishallinnon esimies- ja asiantuntijatehtäviin sekä kotimaassa että ulkomailla. Tradenomi voi toimia vaativissa markkinoinnin, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, logistii kan, tietojenkäsittelyn tai kansainvälisen kaupan asiantuntijatehtävissä. Koulutus luo lisäksi hyvät edellytykset oman yritystoiminnan harjoittamiselle. Tradenomin tutkinto antaa pätevyyden hakea virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulutut kinto tai alempi korkeakoulututkinto. Tradenomeja on koulutettu 90-luvun alkuvuosista lähtien kasvavalla volyymilla. Ensimmäi set tradenomit valmistuivat vuonna Vuosittain aloittavia opiskelijoita on lähes ja vuonna 2004 tradenomeja valmistui työmarkkinoille Keskimääräinen opiskeluaika vuonna 2005 oli 3,9 vuotta (Tilastokeskus 2004). Vuonna 2004 nuorten koulutuksessa oli henkeä ja aikuiskoulutuksessa Valmistuneiden yleisimmät valmistumisiät nuorten koulutuksessa olivat 24 ja 25 vuotta ja aikuisten koulutuksessa 40 vuotta. Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmareformia ennen koulutusohjelmien kirjo oli laaja. Tra denomikoulutuksen alkuvaiheessa valmistui tradenomeja, jotka olivat yleensä suuntautu neet talouteen ja hallintoon, sihteerityöhön ja kieliin, tietojenkäsittelyyn, liiketalou teen ja markkinointiin, Tutkintojen lukumäärä Nuorten koulutus Aikuisten koulutus Tutkinnon suoritusikä Kuvio 1. Amk tutkinnon suorittaneiden ikä nuorten ja aikuiskoulutuksessa vuonna 2004 (Tilastokeskus 2004) 16 TRADENOMIKOULUTUS 38. ONT 1.2.indd Sec3: :36:11

17 kirjasto- ja informaatiopalveluihin tai matkailuun. Tradenomitut kintoon johtavia opintoja voi suorittaa nyt kahdeksassa eri koulutusohjel massa. Muuttuvassa työelämässä ammattispesifinen tieto vanhenee nopeasti ja työntekijöiltä odote taan yhä suurempaa joustavuutta. Tradenomi kykenee vastaamaan työelämän vaati miin muutoksen hallinnan avainkvalifi kaatioihin. Tradenomikoulutus tuottaa itsenäi siä osaajia, jotka kykenevät myös hankkimaan nopeasti ja tehokkaasti erityisosaamista. Tradenomikoulutuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimismenetelmiä. Tiimityö ja ongel maratkaisukeskeinen itsenäinen opiskelu on tyypillistä tradenomikoulutukselle. Ammatti korkeakoulutuksessa opetushenkilökunnalta vaadittava pedagoginen pätevyys on korkeampi kuin tiedekorkeakouluissa. Opettajilta edellytetään myös laaja työkokemusta alalta. Koulutusta tukee työelämän osallistuminen koulutuksen suunnitteluun sekä am mattikorkeakoulun harjoittama alueen työelämään kohdistuva soveltava tutkimus- ja kehi tystyö. Tradenomikoulutukseen sisältyy työharjoittelua ja opinnäytetyö. Yliopistoissa ja kauppakor keakouluissa opiskelevien kauppatieteelliseen perustutkintoon ei kuulu lain kaan työharjoittelua. Harjoittelua onkin kiitetty ammattikorkeakoulutuksen erityisvahvuu tena. Tradenomin ammatillinen osaaminen on saanut erityisesti kiitosta työnantajilta. Yksilön sosiaa liset taidot ja yleisosaaminen ovat henkilökohtaisia ominaisuuksia, joiden kehittämi seen ammattikorkeakoulut panostavat huomioimalla opetusjärjestelyissä opiskeli jan taustakoulutuksen ja työkokemuksen. Yksilöllistä erikoistumista tukevat myös alat ylittävien opintojen ja suuntautumisvaihtoehtojen tarjonta. Ammattikorkeakoulupedagogiikassa on keskeistä tarjota opiskelijalle yksilölliset oppimista vat huomioivia oppimisympäristöjä omatoimista ja ongelmanratkaisukeskeistä opis kelua varten. (Tradenomiliitto 2005) 2.3 Johdon assistentti-koulutuksen saaneiden sijoittuminen työelämään Vuoden 2005 tradenomisihteereiden palkkatutkimuksen mukaan (Tradenomi HSO Sihteerit ry, 2005) tradenomisihteereiden tehtävänimikkeet olivat johdon sihteeri/assistentti (26 %), sihteeri/assistentti (20 %), osastosihteeri/-assistentti (11 %), päällikkö (8 %), toimistosihteeri/-assistentti (8 %), markkinointisihteeri/-assistentti (5 %), sihteeriopiskelija/opiskelija (5 %), projektisihteeri/-assistentti (4 %) sekä jokin muu tehtävänimike (12 %). TRADENOMIKOULUTUS ONT 1.2.indd Sec3: :36:11

18 Valtaosa tradenomisihteereistä toimi yksityisen sektorin palveluksessa (78 %), valtio oli 13 % työnantaja ja kuntasektorilla työskenteli 3 % palkkatutkimukseen vastanneista. Taulukon 1 mukaan työnantajien yleisimmät toimialat olivat palveluala, teollisuus, tietoliikenne, tukku- ja vähittäiskauppa sekä järjestöt. Työnantajasektori % vastaajista 2005 Yksityinen 78,45 Valtio 13,31 Kunta 3,39 Työnantajan toimiala Palveluala: vakuutus/rahoitus/koulutus/konsultointi/markkinointi 28 Teollisuus 22 Tietoliikenneala: telekommunikaatio/it 11 Tukku-/vähittäiskauppa 10 Järjestöt 7 Vastaajien lukumäärä 766 Taulukko 1. Tradenomisihteereiden työnantajat ja työnantajien toimialat (Tradenomi HSO sihteerit ry 2005) Vuonna 1999 tehdyn kyselyn mukaan (Juvonen 2001) sihteereiden ja assistenttien työnantajina olivat suuruusjärjestyksessä: yritykset (83 %), julkinen hallinto (7 %) ja järjestöt (5 %). 18 TRADENOMIKOULUTUS 38. ONT 1.2.indd Sec3: :36:11

19 3 ASTO-yksikön opinnäytetyöprosessi 3.1. Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (Ammattikorkea koulu asetus 352/2003). Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytteiden kohdalla kyse ei ole tieteen tekemi sestä, vaan ammatillisuuden ja asiantuntijuuden osoittamisesta omalla toimialalla (Salo, Sö derqvist & Toikko 2004). Kirjoittajat määrittelevät opinnäytetyön luonteen seuraavasti: opinnäytetyöstä on aina laadittava kirjallinen raportti opinnäytetyö tehdään tavallisesti yksin, joskin usein se on mahdollista toteuttaa myös pari-, ryhmä- tai tiimityönä opinnäytetyö voidaan tehdä itsenäisenä projektina tai osana laajempaa, jopa kansain välistä, tutkimus- tai kehittämishanketta opinnäytetyöt ovat tutkimuksellisia perustuen juuri kyseistä tutkimusta varten hankit tuun aineistoon ja sen analyysiin opinnäytetyöt voivat olla toiminnallisia kehittämishankkeita, joiden lähtökohdat voivat vaihdella huomattavasti opinnäytetyö voi olla kirjallisuuteen perustuva tutkimus tai selvitys (tiedonhankinta- tai suunnitteluprojekti), kehittämishanke (markkinointikampanja, uusi työskentelytapa, lii ketoimintasuunnitelma), tuotekehityshanke (video, opas, uusi tuote tai prototyyppi, tietokoneohjelma, multimediasovellus), produktiotyöskentely (tilaisuus, yleisötapah tuma, messut) tai näiden yhdistelmä tai jotain muuta. (Salo, Söderqvist & Toikko 2004, 2) Hakalan (2004, 8) mielestä opinnäytteestä on hyötyä opiskelijan opinnoille, kehittymiselle ja ammattitaidolle. Opinnäyte on onnistunut, mikäli se ASTO-YKSIKÖN OPINNÄYTETYÖPROSESSI ONT 1.2.indd Sec1: :36:11

20 rakentaa tukevan sillan opintojen ja työelämän käytäntö jen välillä yksilön kohdalla, se voi olla käyntikortti tulevien työnantajien suuntaan. Opinnäyte on tehokas ammatillisen kasvun väline. Opinnäytetyön tekeminen vaatii erilaisia taitoja: tehtävän tutkimus- tai kehittämisaiheen valitsemisen taitoa rajaamisen taitoa oikeaa lukutekniikkaa erilaisia tutkimus- ja tiedonhankintamenetelmiä pitkän juonellisen tarinan kirjoittamisen taitoa kielitaitoa luovuutta. opinnäyte on tutkimusluonteisen työn harjoitelma, se on harjoittelua kyse on pienimuotoisesta tutkielmasta tai kehittämishankkeesta tarjoaa tilaisuuden kehittää taitoa erottaa olennaisen asian suuresta määrästä epäolen naisia asioita kehittyy kyky ajatella, mitkä ovat todella niitä työelämän kysymyksiä, joiden äärellä kan nattaa viettää aikaa opettaa suhtautumaan aikaan oikein: aika on niukka hyödyke, jota jokaisella on periaat teessa yhtä paljon opinnäyte harjaannuttaa aikatauluissa pysymiseen opinnäytetyöprosessi on korostuneen persoonallinen oppimisprosessi tarjoaa mahdollisuuden hankkia asiantuntemusta tutkimus- ja kehittämistyön kiehto vassa maailmassa itseluottamus paranee ammatillinen osaaminen lisääntyy (Hakala, 2004) Ammattikorkeakoulujen opinnäytteet voivat olla tutkimustyyppisiä, kehittämistöitä tai lopputuotteita. Esimerkkejä tutkimustyyppisistä opinnäytteistä ovat kysely- ja haastattelututkimukset, toimintatutkimukset, kehittävä työntutkimus, palvelututkimukset ja markkinointitutkimukset. Esimerkkejä kehittämistöistä ovat; tilaisuus tapahtuma näyttely messut messujen suunnittelu ja organisointi markkinointikampanja tietokoneohjelma 20 ASTO-YKSIKÖN OPINNÄYTETYÖPROSESSI 38. ONT 1.2.indd Sec1: :36:11

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP)

TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP) OPETUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP) 2016-2017 2016 Hämeenlinna Turvallisuusoikeuden täydennyskoulutus 2016-2017 SISÄLLYS SISÄLLYS... 3 JOHDANTO... 4 ORGANISAATIOTURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi. INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät Meiju Räsänen & Sami Lyytinen

Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi. INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät Meiju Räsänen & Sami Lyytinen Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät 14.5.2014 Meiju Räsänen & Sami Lyytinen Innovaatiot Innovaatiopedagogiikka pähkinänkuoressa Syväoppimista helpottavat

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op

Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op TKUVA OPPIMINEN MUUTOKSEN JOHTAMINEN MAASEUTU YRITTÄMINEN KESTÄVÄ KEHITYS Tavoitteena henkilökohtainen kehittyminen Ylemmän

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta Liite 1/1 Sosionomi (AMK)- tutkintoa vastaavat tutkinnot Euroopassa Maa Tutkinto Koulu Pituus Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta 210 ECTS Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta 210

Lisätiedot