Hilkka Taimio & Mia-Maria Salmi OPINNÄYTETYÖLLÄ ONNEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hilkka Taimio & Mia-Maria Salmi OPINNÄYTETYÖLLÄ ONNEEN"

Transkriptio

1 Hilkka Taimio & Mia-Maria Salmi OPINNÄYTETYÖLLÄ ONNEEN 38. ONT 1.2.indd :36:08

2 Hilkka Taimio, Mia-Maria Salmi ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helian julkaisusarja A 22, 2005 Taitto: Mika Huovinen ISSN X ISBN Edita Helsinki ONT 1.2.indd :36:08

3 Sisällys ENSIMMÄINEN OSA HELIAN JOHDON ASSISTENTTIKOULUTUSOHJELMISTA VALMISTUNEIDEN NÄKEMYKSIÄ OPINNÄYTETYÖPROSESSISTA 1 Opinnäytetyön vaikuttavuus ASTO-yksikössä tutkimusasetelman esittely 8 2 Tradenomikoulutus Tradenomeja valmistavat ammattikorkeakoulut Tradenomi työelämän asiantuntija Johdon assistentti -koulutuksen saaneiden sijoittuminen työelämään ASTO-yksikön opinnäytetyöprosessi Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa Opinnäytetyön perustuminen pedagogiseen ajatteluun Johdon assistenttikoulutusohjelmien pedagoginen strategia Johdon assistenttien ydinosaamisen määrittely Opinnäytetyöprosessin vaiheet johdon assistenttikoulutusohjelmissa Tutkimuksen aineisto ja menetelmät Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineiston kerääminen Vastausten analysointi Reliabiliteetti ja validiteetti Kyselytutkimuksen tulokset Vastanneiden taustatiedot Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä työssä Opinnäytetyön ohjaus Johtopäätökset Yhteenveto assistentin kokovartalokuva Suositukset Jatkotutkimusaiheet Lähteet Osan 1 liite Osan 1 liite Osan 1 liite Osan 1 liite SISÄLLYS ONT 1.2.indd :36:08

4 TOINEN OSA OPINNÄYTETYÖPROSESSIN JA PALAUTEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN HELIAN JOHDON ASSISTENTTIKOULUTUSOHJELMISSA 1 Johdanto Johdon assistenttikoulutusohjelmien opinnäytetyön kehittämishanke Hankkeen tavoitteet Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Opinnäytetyöprosessin vaiheet johdon assistenttikoulutusohjelmissa Opinnäytetyön haasteet Opinnäytetyön ohjaaminen ja arviointi Opinnäyteyön ohjausprosessi Aloitusvaihe Työvaihe Arviointi ja palaute Ryhmäopetuksesta ryhmäohjaukseen Ohjaajan rooli Opinnäytetyöprosessin laadun arviointi Laatujärjestelmät koulutusorganisaatioissa Laadun arvioinnin ongelmia Opiskelijan rooli asiakas vai yhteistyökumppani? Koulutusprosessin kuvausongelma Palautelaadut - palautepyramidi Palautteen hyödyntäminen Tutkimuksen toteutus Tutkimustulokset Opiskelijahaastattelut Osa Osa Ohjaajien haastattelut Tulosten tulkintaa ja ehdotuksia palautejärjestelmäksi Palautteen sisältö Palautteen kerääminen Palautteen analysointi ja hyödyntäminen Vaihtoehto Vaihtoehto SISÄLLYS 38. ONT 1.2.indd :36:09

5 7.4 Yhteenveto: kaksi ehdotusta palautejärjestelmäksi Palautejärjestelmämalli Palautejärjestelmämalli Ehdotus palautelomakkeeksi Lähteet Osan 2 liite 1: Opiskelijoiden haastattelukysymykset Osan 2 liite 2: Opinnäytetyön ohjaajien ryhmähaastattelukysymykset SISÄLLYS ONT 1.2.indd :36:09

6 Kuviot Kuvio 1. AMK tutkinnon suorittaneiden ikä nuorten ja aikuiskoulutuksessa vuonna 2004 (Tilastokeskus 2004) Kuvio 2. Helian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikön opinnäytetyöprosessin kaaviokuva.30 Kuvio 3. Mitta-asteikot. Laatueroasteikko (a), järjestysasteikko (b), välimatka-asteikko (c) ja suhdeasteikko (d)...35 Kuvio 4. Tutkinnon suorittamiseen kulunut aika (v, kk)...43 Kuvio 5. Opinnäytetyöprosessiin kulunut aika (v, kk)...43 Kuvio 6. Opinnäytetyöprosessiin käytetty työmäärä tunteina (%)...44 Kuvio 7. Nykyisten työtehtävien vastaavuus koulutusohjelmassa hankittujen valmiuksien kanssa (%, n; 157)...48 Kuvio 8. Opinnäytetyön aikana hankittujen taitojen merkitys työllistymisen suhteen (%, n; 157) Kuvio 9. Opinnäytetyön aikana hankittujen taitojen merkitys nykyisessä/viimeisimmässä työssä (%, n; 157)...50 Kuvio 10. Tiedon hankinta ja hallinta (%)...52 Kuvio 11. Tilastolliset tutkimusmenetelmät (%)...52 Kuvio 12. Laadulliset tutkimusmenetelmät (%)...53 Kuvio 13. Tieteellinen kirjoittaminen (%)...53 Kuvio 14. Asiakirjastandardit (%)...53 Kuvio 15. Opinnäytetyöprosessin kehittämät tiedot, taidot ja valmiudet...55 Kuvio 16. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä/viimeisimmässä työssä Kuvio 17. Ohjaajalla oli erinomainen assistenttityön tuntemus (%) Kuvio 18. Ohjaajalla oli erinomainen opinnäytetyön aihepiirin tuntemus (%)...62 Kuvio 19. Ohjaajalla oli erinomainen tutkimusmenetelmien tuntemus (%)...62 Kuvio 20. Ohjaaja oli pedagogisesti erittäin taitava (%)...63 Kuvio 21. Sain tarpeisiini nähden riittävästi ohjausta (%)...63 Kuvio 22. Kokonaisarvio opinnäytetyön ohjauksesta (%)...64 Kuvio 23. Teoriaosuus...88 Kuvio 24. Opinnäytetyöprosessin päävaiheet assistenttikoulutusohjelmissa Kuvio 25. Palautepyramidi (Karjalainen 2005, 16) Kuvio 26. Palautejärjestelmämalli Kuvio 27. Palautejärjestelmämalli Taulukot Taulukko 1. Tradenomisihteereiden työnantajat ja työnantajien toimialat (Tradenomi HSO sihteerit ry 2005) Taulukko 1b. Tutkittavien asioiden liittyminen pedagogiseen strategiaan ja ydinosaamisiin Taulukko 2. Vastaajien syntymävuosi (%) Taulukko 3. Vastaajien pääaine (n; %)...42 Taulukko 4. Opinnäytetyöprosessiin kulunut aika (v, kk, %)...44 Taulukko 5. Muut tutkinnot (n; %)...45 Taulukko 6. Palkallinen työnteko opintojen aikana (n; %)...45 Taulukko 7. Heliassa tehty opinnäyte ensimmäinen opinnäyte (n; %)...46 Taulukko 8. Nykyinen/viimeisin asema työpaikalla (n; %)...46 Taulukko 9. Vastaajien elämäntilanne (n; %) Taulukko 10. Työnantaja (n; %) Taulukko 11. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien opintojaksojen aikana opitun käyttö nykyisessä/viimeisimmässä työssä...52 Taulukko 12. Opinnäytetyöprosessin kehittämät, tiedot taidot ja valmiudet...54 Taulukko 13. Opinnäytetyöprosessiin liittyvien taitojen käyttö nykyisessä/ viimeisimmässä työssä (%)...58 Taulukko 14. Opinnäytetyön ohjauksesta annettujen mielipiteiden keskiluvut (Ota kantaa seuraaviin väitteisiin opinnäytetyön ohjauksesta) Taulukko 15. Kokonaisarviot opinnäytetöiden ohjauksesta (%; n) SISÄLLYS 38. ONT 1.2.indd :36:09

7 OSA 1 Hilkka Taimio HELIAN JOHDON ASSISTENTTIKOULUTUSOHJELMISTA VALMISTUNEIDEN NÄKEMYKSIÄ OPINNÄYTETYÖPROSESSISTA SISÄLLYS ONT 1.2.indd :36:09

8 1 Opinnäytetyön vaikuttavuus ASTO-yksikössä tutkimusasetelman esittely Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä (Ammattikorkeakoululaki 2003). Ammattikorkeakoulun tehtävänä on myös koulutustason kohottaminen, uusiin ammattitaitovaatimuksiin vastaaminen, ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisääminen, ammatillisen koulutuksen kansainvälisen rinnastettavuuden parantaminen, koulutusjärjestelmän toimintakyvyn parantaminen ja ammatillisen koulutuksen alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. (Ammattikorkeakouluasetus 2003.) Korkeakoulujen arviointineuvosto on aloittanut ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit vuonna Auditoinnilla tarkoitetaan korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmään kohdistuvaa riippumatonta ulkoista arviointia. Tavoitteena on arvioida, miten korkeakoulut ylläpitävät ja kehittävät koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditointien yhteydessä korkeakoulut saavat palautetta laadunvarmistuksen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Auditoinnit korostavat korkeakoulun vastuuta toiminnastaan. Laadunvarmistuksella ei pyritä toimintatapojen yhdenmukaisuuteen, vaan kukin korkeakoulu voi laatia oman järjestelmänsä tarpeistaan riippuen. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa korkeakoulujen auditoinnit vuosien aikana. Tavoitteena on, että kaikki korkeakoulut ovat auditoitut vuoteen 2010 mennessä. (Korkeakoulujen arviointineuvosto 2005) Laadunvarmistusjärjestelmän arvioinnin taustalla on eurooppalainen Bolognan prosessi, johon liittyy tarve osoittaa suomalaisen korkeakoulu- 8 OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY 38. ONT 1.2.indd Sec2: :36:09

9 tuksen ja tutkintojen laatu kansallisesti ja kansainvälisesti. Korkeakoulujen laadunvarmistukselta edellytetään, että se kattaa korkeakoulujen eri toiminta-alueet, edistää toiminnan kehittämistä sekä lisää korkeakoulun toiminnan avoimuutta suhteessa yhteiskuntaan ja kansainväliseen korkeakoulukenttään. Korkeakoulut ovat luoneet erilaisia laadunvarmistuksen ratkaisuja, joihin kuuluvat mm. dokumentoitu laatupolitiikka, opiskelija- ja työelämäpalautteen keruu, säännölliset koulutuksen ja muun toiminnan arvioinnit sekä tiedon analysointi ja hyödyntäminen toiminnan johtamisessa. Korkeakouluilta edellytetään tuloksellisuutta. Tuloksellisuusrahoituksella pyritään edistämään ammattikorkeakoululle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja kannustamaan laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden kehittämistä (Opetusministeriö 1998). Yleiset tuloksellisuuskriteerit ovat tehokkuus ja taloudellisuus, vaikuttavuus, kansainvälisyys, sukupuolten tasa-arvo ja ammattikorkeakoulukohtainen arvio korkeakoulun toiminta- ja uusiutumiskyvystä (Opetusministeriö 1998). Tehokkuutta ja taloudellisuutta mitataan ammattikorkeakoulujen täyttö- ja keskeyttämisasteella sekä tutkintojen suoritusajoilla. Vaikuttavuutta mitataan työllistymisellä ja koulutukseen hakeutuneiden lukumäärällä, kansainvälisyyttä mitataan ulkomaanopiskelulla, ulkomailla harjoittelulla ja työskentelyllä, ulkomaalaisten opiskelijoiden ja opettajien määrällä sekä vieraskielisen opetuksen määrällä. Helian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikössä käynnistyi keväällä 2005 opinnäyte työprosessin kehittämishanke. Stenström & Laine & Valkonen (2004, 111) ovat sitä mieltä, että valmistuneiden sijoittumista työelämään ja koulutustaan vastaaviin tehtäviin voidaan pitää yhtenä keskeisimmistä kriteereistä arvioitaessa sitä, miten ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet tavoitteissaan ja miten tarpeellisiksi ja toimintakykyisiksi ammattikorkeakulututkintoja suorittaneet työelämässä osoittautuvat. Koulutuksen vaikuttavuus voidaan viime kädessä todeta vasta hyvin pitkällä aikavälillä valmistuneiden kykynä soveltaa saamiaan tietoja ja taitoja tehtävissään. Opiskelija hankkii ammattikorkeakoulutuksen aikana sekä työelämässä vaadittavat teoreetti set tiedot että asiantuntijalta edellytettävän käytännön ammattitaidon. Opetus ammat tikorkeakoulussa on tiedepohjaista, mutta käytännöllisesti suuntautunutta. Ammattikor keakouluopiskelu muodostuu monipuolisista opetus- ja opiskelumenetelmistä, joissa kontaktiopiskelun määrä on opiskelijan aiempiin koulutusmuotoihin verrattuna pie nempi ja opiskelijan vastuu omista opinnoista korostuu. Hakalan (2004) mielestä yleisiä työelämässä tarvittavia vaatimuksia ovat: OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY ONT 1.2.indd Sec2: :36:09

10 tiedonetsintä jonkin täsmällisen ongelman ratkaisemiseksi tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja aikataulun laadinnan taito ongelmaratkaisu, päättely- ja perustelutaito prosessinomainen työskentely kirjallisen ja suullisen viestinnän taito lähdekritiikki itsekritiikki oman työn arviointi ja omien työkäytäntöjen kehittäminen. Ammattikorkeakoulujen tutkintovaatimuksiin kuuluu opinnäytetyö, jonka tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännön asiantuntijatehtävissä. Ammattikorkeakoulussa lähdetään siitä, että ammatillinen kasvu ja asiantuntijuuden kehittyminen tapahtuvat ammatillisissa oppimistilanteissa. Ammattikorkeakouluissa kiinnitetään myös erityistä huomiota opetuksen kehittämiseen ja opinnäytetöihin. Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille yhtenä tavoitteena on opetuksen kehittäminen. Tavoite koskee myös opinnäytetöiden kehittämistä (Opetusministeriö 2004, 45 48). Tutkimusongelmana on siis se, että ammattikorkeakoulusektorilla ei ole laaja yleistä näkemystä siitä, mikä on opinnäytetöi den vaikuttavuus työelämässä vaadittavan osaamisen kannalta. Ammattikorkeakouluissa opinnäytetyön merkitys ja tavoite eivät ole kirkkaat (Mannisenmäki & Valtari, 2005, 75). Tutkimuksen tarkoituksena puolestaan on kehittää Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun joh don assistentti ja viestintäkoulutusyksikön opinnäytetyöprosesseja siten, että valmistu villa on työssä vaadittava osaaminen ja asiantuntijavalmiudet. Opinnäytetyöprosessin tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia tietojen ja taitojen soveltamiseen käytännön asiantuntijatehtävissä. Frilander-Paavilaisen (2005, ) mukaan opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa kehittää sekä yksilöllistä että yhteisöllistä asiantuntijuutta. Yksilöllinen asiantuntijuus on itseohjautuvuutta, ongelmanratkaisukykyä, metataitoja ja hyvää itseilmaisua. Yhteisöllinen asiantuntijuus on työelämää uudistavaa sekä yleisiä työelämä- ja yhteistyötaitoja. Murtosen (2004, 77) mukaan asiantuntijaksi kutsutaan yleensä ihmistä, joka on erityisen taitava tai osaava jollakin tietyllä alalla. Asiantuntijaksi kehitytään. Yleisesti ajatellaan, että kehittyminen tapahtuu tasaisesti vaihe 10 OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY 38. ONT 1.2.indd Sec2: :36:10

11 vaiheelta eteenpäin ja on luonteeltaan melko pysyvää. Asiantuntijuutta on vaikea menettää. Se nähdään yksilön ominaisuutena ja yhdistetään tavallisesti henkilön tietoihin ja taitoihin. Engeström ja Middleton (1998) ovat tutkineet asiantuntijuutta. Heidän mukaansa asiantuntijuus on jatkuvasti käynnissä oleva yhteistoiminnallinen ja rakentava kudos tehtäviä ratkaisuja, läpimurtoja ja innovaatioita. Heidän mukaansa asiantuntijuus on yhteisöllistä. Vesterinen (2002, 29) määrittelee ammattikorkeakoulun tuottaman asiantuntijuuden seuraavasti. Asiantuntijuus jakautuu koulussa ja harjoittelussa opittaviin osioihin. Asiantuntijuus muodostuu tietopohjasta ja käytännön osaamisesta sekä omaan osaamiseen, oppimistapaan ja tavoitteisiin liittyvästä tietämyksestä. Tietopohjaan kuuluvaan asiantuntijuuteen kuuluu oman ammattialan teoreettisen tiedon muodostaminen ja sen soveltaminen käyttöteoriaksi. Asiantuntijuuteen sisältyy kyky käsitteellistää ja mallintaa toimintaa, tiedon laaja-alaisuus, oman alan toimintaympäristön kokonaisvaltainen ymmärtäminen, työelämän toimintamallien tunteminen ja yrittäjämäinen työote. Käytännölliseen osaamiseen liittyvä asiantuntijuus pitää sisällään käytännön ammatillisen osaamisen, taidon soveltaa teoriaa käytäntöön, kyvyn johtaa ja kehittää työtä sekä kyvyn hankkia ja johtaa tiedollista pääomaa. Asiantuntijuuteen kuuluu joustavuus, tilanneherkkyys ja sosiokulttuurien osaaminen. Kun henkilö on tietoinen osaamisestaan ja oppimistavastaan sekä tavoitteista oletetaan, että työntekijä pystyy ohjaamaan ja toteuttamaan itsensä ja työyhteisön kehittämistä. Ammattikorkeakouluopintojen tavoit teena on kouluttaa oma-aloitteisia, luovia ja yhteistyökykyisiä sekä kansainvälisesti orientoituneita asiantuntijoita, jotka toimivat jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskun nassa alansa suunnittelu-, kehittämis-, neuvonta-, koulutus- ja esimiestehtä vissä sekä yrittäjinä. Ammattikorkeakoulututkinto johtaa suoraan työelämään ja antaa kelpoi suuden tehtäviin, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto. (Salo, Söderqvist & Toikko 2004, 2). Opinnäyte ja työharjoittelu valmentavat eniten kohtaamaan työelämän vaatimuksia. Asiantuntijayhteisössä työtehtävät ovat: vaativia suunnittelutehtäviä, tiimitöitä ja töitä, joista vastataan yksin. Työhön kuuluu ideointia, suunnitelmia rahoitushakemuksineen, tarjous laskelmia kustannusarvioineen, suunnitelmia ja prototyyppejä, pienimuotoisia taustasel vityksiä, raportteja ja kehittämistehtäviä. Hankkeissa työskentelyä leimaa järjestelmälli syys, loogisuus, perusteltavuus, uskottavuus ja rationaalisuus ja työ on tehtävä ennalta sovi tussa aikataulussa ja mieluusti vähän nopeamminkin. Valmistuneelta opiskelijalta odotetaan organisoin- OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY ONT 1.2.indd Sec2: :36:10

12 tikykyä, yhteistyötaitoja, tai toa työskennellä erilaisissa kokoonpanoissa ja verkostoissa. Kysytään kielitaitoa, kekseliäi syyttä, joustavuutta ja kykyä heittäytyä toimenkuvasta toiseen. (Hakala 2004, 9) Johdon assistenttikoulutusohjelmissa työelämävaatimukset on ilmaistu tavoitteena, että assistenttiopiskelijasta kasvaa oman alansa asiantuntija. Tämän asiantuntijuuden ydin on johtajuuden ja työyhteisön tukeminen. Asiantuntijuus nousee työelämän tarpeista. Tarvittavia taitoja on kyky hallita ammattialan monimutkaisia kokonaisuuksia soveltamalla teoreettista tutkimustietoa työelämässä. Assistentin tulee pystyä ratkaisemaan luovasti johtajuuden ja työyhteisön toimivuuden tukemiseen liittyviä uusia ongelmatilanteita. Heidän tulee kehittää itseohjautuvasti ja aloitteellisesti työelämän käytänteitä. Asiantuntijuus antaa joustavan ja avoimen pohjan urakehitykselle. (Helia 2005b) Assistenttien työ edellyttää verkosto-osaamista, organisointiosaamista ja työprosessien hallintaa. Hänen ydinosaamisalueitansa ovat monikulttuurinen viestintäosaaminen, tietoasiantuntijuus, liiketoimintaan liittyvä osaaminen ja näihin integroitunut tietotekniikkaosaaminen. Teoreettisten ja käytännön valmiuksien lisäksi hänellä pitää olla hyvät sosiaaliset valmiudet, kuten yhteistyökyky, aloitteellisuus, itsenäisyys, palvelualttius, tilannetaju, avoimuus, ennakkoluulottomuus ja muutoshalu. (Helia 2005b) Työelämän edustajien mukaan opinnäytetöiden tavoitteina ovat sekä työelämän hyötymi nen esimerkiksi uuden tiedon avulla sekä opiskelijan tutkimustyön teon ja työelämätaito jen ja tietojen oppiminen (Below & Lakovaara 2005, 44). Työelämän edusta jien näkemykset ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden tavoitteista ovat yhteneväi set tämän päivän keskustelun kanssa. Osa työelämän edustajista kaipaa opinnäyte töiltä enemmän uutta tietoa. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyö ei ole reilun kym menen vuoden aikana tehnyt itseään niin tunnetuksi, että työelämän edustajat osaisi vat hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Opinnäytetyön tunnettavuuden pa rantamiseksi työelämän edustajat kehottavat markkinoimaan sekä opinnäytetöitä että myös opinnäytetyön tekijöitä. (Below & Lakovaara 2005, 45) Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia valmiuksia opinnäytetyön tekeminen antaa valmistuneille assistenteille työelämää varten. Toisena tavoitteena on arvioida opinnäytetyön ohjauksen laatua ja kolmantena tavoitteena on opinnäytetyöprosessin palautejärjestelmän kehittäminen. 12 OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY 38. ONT 1.2.indd Sec2: :36:10

13 Tutkimuskysymykset voidaan esittää kysymysmuodossa seuraavasti: Millaisia valmiuksia opinnäytetyöprosessi on tuottanut valmistuneille? Voiko näitä valmiuksia käyttää työssä hyväksi? Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen kysely. Opinnäytetyöprosessin vaikuttavuuden selvittäminen aloitettiin analysoimalla He lian johdon assistentti- ja viestintäkoulutusyksikön pedagogisen strategian sisältö sekä johdon assistenttien ydinosaamisen määrittely. Kyselylomake perustui näihin dokumentteihin. Joh don assistentti- ja viestintäkoulutusyksikön pedagoginen strategia on laadittu vuosille Vaikka pedagogi nen strategia on laadittu vuosille ja johdon assistenttien ydinosaamisen määrittely on päivitetty, niiden sisältämiä keskeisiä tavoitteita on toteu tettu jo aiemmin johdon assistenttikoulutusohjelmissa. Tutkimusjoukoksi valittiin kaksi Heli an johdon assistenttikoulutusohjelmista valmistunutta vuosikurssia, vuosina 2001 ja 2003 valmistuneet. Vuonna 2001 valmis tuneet valittiin sen tähden, että heillä oletettiin olevan jo useamman vuoden koke mus työelämästä. Vuonna 2003 valmistuneilla oletettiin olevan jo muutaman vuoden työelä mäkokemus. Vuosina 2001 ja 2003 valmistuneet eivät ole suoranaisesti opiskelleet strate gian mukaisesti. Toisin sanoen tutkimuksen metodologinen asetelma ei ole ko vin tavalli nen: tutkittiin, ovatko nyt kirjallisen muodon saaneet strategiat toteutuneet jo aiemmin. OPINNÄYTETYÖN VAIKUTTAVUUS ASTO-YKSIKÖSSÄ TUTKIMUSASETELMAN ESITTELY ONT 1.2.indd Sec2: :36:10

14 2 Tradenomikoulutus Vuonna 1967 Helsinkiin perustettiin Helsingin Sihteeriopisto, joka koulutti liike-elämän kasvavaan tarpeeseen ammattitaitoisia sihteereitä. Ensimmäiset HSO-sihteerit valmistuivat vuonna Helsingin sihteeriopisto oli aluksi yksityinen oppilaitos, jota ylläpiti kannatusyhdistys. Vuonna 1980 Helsingin Sihteeriopisto tuli osaksi yhteishakujärjestelmää ja vuonna 1992 Sihteeriopistosta tuli osa Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulua Heliaa. Helsingin Sihteeriopiston lakkauttamisen jälkeen jäi historiaan myös HSO-sihteeri -nimike, sillä Heliasta valmistuu tradenomeja, mutta mikäli sihteerin ja assistentin tehtäviin valmistavista koulutusohjelmista valmistuva henkilö on Tradenomi HSO Sihteerit ry:n jäsen, voi hän käyttää nimikettä tradenomi (HSO). Tradenomeita (HSO) koulutetaan Helsingin liiketalouden ammattikorkea koulussa. Koulutusohjelma on kehitetty Helsingin sihteeriopiston HSO-sihteeri koulutuksen opetusohjelman pohjalta. Helia on muodostunut kolmen oppilaitok sen; Suomen Liikemiesten kauppaoppilaitoksen, Atk-instituutin ja Helsingin Sihteeriopiston yh teenliittymänä. 2.1 Tradenomeja valmistavat ammattikorkeakoulut Tradenomeja valmistuu seuraavista ammattikorkeakouluista (suluissa tradenomikoulutuk sen vuoden 2005 aloituspaikat nuorten ja aikuisten koulutus yh teensä): Arcada - Nylands svenska yrkehögskola (100) Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu (151) EVTEK-ammattikorkeakoulu (300) HAAGA ammattikorkeakoulu (574) Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu (1057) Hämeen ammattikorkeakoulu (236) Jyväskylän ammattikorkeakoulu (327) Kajaanin ammattikorkeakoulu (165) 14 TRADENOMIKOULUTUS 38. ONT 1.2.indd Sec3: :36:10

15 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu (225) Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu (186) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (254) Lahden ammattikorkeakoulu (245) Laurea ammattikorkeakoulu (903) Mikkelin ammattikorkeakoulu (230) Oulun seudun ammattikorkeakoulu (570) Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (200) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (235) Rovaniemen ammattikorkeakoulu (131) Satakunnan ammattikorkeakoulu (426) Savonia-ammattikorkeakoulu (320) Seinäjoen ammattikorkeakoulu (319) Tampereen ammattikorkeakoulu (285) Turun ammattikorkeakoulu (528) Vaasan ammattikorkeakoulu (260) Yrkeshögskolan Sydväst (60) 2.2 Tradenomi työelämän asiantuntija Tradenomikoulutus on suunniteltu alusta lähtien 2000-luvun toimintaympäristöön. Tra denomin tutkinto on työelämälähtöinen liiketalouden asiantuntijatehtäviin valmistava tut kinto. Tradenomilla on valmiudet toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja kehit tää jatkuvasti omaa työtään. Tradenomi (Bachelor of Business Administration, BBA) on liiketalouden ammattikorkeakoulu tutkinto, jonka laajuus on 210 opintopistettä. Tradenomilla on; laaja-alainen ammatillinen osaaminen: käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä nii den teoreettiset perusteet hallinnon ja kaupan alan asiantuntijatehtävissä toimimista var ten hyvät viestintätaidot hyvä kielitaito edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan kouluttautumiseen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. TRADENOMIKOULUTUS ONT 1.2.indd Sec3: :36:11

16 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto antaa mahdollisuuden työllistyä monipuolisesti kau pan, teollisuuden, palveluyritysten tai julkishallinnon esimies- ja asiantuntijatehtäviin sekä kotimaassa että ulkomailla. Tradenomi voi toimia vaativissa markkinoinnin, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, logistii kan, tietojenkäsittelyn tai kansainvälisen kaupan asiantuntijatehtävissä. Koulutus luo lisäksi hyvät edellytykset oman yritystoiminnan harjoittamiselle. Tradenomin tutkinto antaa pätevyyden hakea virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulutut kinto tai alempi korkeakoulututkinto. Tradenomeja on koulutettu 90-luvun alkuvuosista lähtien kasvavalla volyymilla. Ensimmäi set tradenomit valmistuivat vuonna Vuosittain aloittavia opiskelijoita on lähes ja vuonna 2004 tradenomeja valmistui työmarkkinoille Keskimääräinen opiskeluaika vuonna 2005 oli 3,9 vuotta (Tilastokeskus 2004). Vuonna 2004 nuorten koulutuksessa oli henkeä ja aikuiskoulutuksessa Valmistuneiden yleisimmät valmistumisiät nuorten koulutuksessa olivat 24 ja 25 vuotta ja aikuisten koulutuksessa 40 vuotta. Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmareformia ennen koulutusohjelmien kirjo oli laaja. Tra denomikoulutuksen alkuvaiheessa valmistui tradenomeja, jotka olivat yleensä suuntautu neet talouteen ja hallintoon, sihteerityöhön ja kieliin, tietojenkäsittelyyn, liiketalou teen ja markkinointiin, Tutkintojen lukumäärä Nuorten koulutus Aikuisten koulutus Tutkinnon suoritusikä Kuvio 1. Amk tutkinnon suorittaneiden ikä nuorten ja aikuiskoulutuksessa vuonna 2004 (Tilastokeskus 2004) 16 TRADENOMIKOULUTUS 38. ONT 1.2.indd Sec3: :36:11

17 kirjasto- ja informaatiopalveluihin tai matkailuun. Tradenomitut kintoon johtavia opintoja voi suorittaa nyt kahdeksassa eri koulutusohjel massa. Muuttuvassa työelämässä ammattispesifinen tieto vanhenee nopeasti ja työntekijöiltä odote taan yhä suurempaa joustavuutta. Tradenomi kykenee vastaamaan työelämän vaati miin muutoksen hallinnan avainkvalifi kaatioihin. Tradenomikoulutus tuottaa itsenäi siä osaajia, jotka kykenevät myös hankkimaan nopeasti ja tehokkaasti erityisosaamista. Tradenomikoulutuksessa käytetään monipuolisesti eri oppimismenetelmiä. Tiimityö ja ongel maratkaisukeskeinen itsenäinen opiskelu on tyypillistä tradenomikoulutukselle. Ammatti korkeakoulutuksessa opetushenkilökunnalta vaadittava pedagoginen pätevyys on korkeampi kuin tiedekorkeakouluissa. Opettajilta edellytetään myös laaja työkokemusta alalta. Koulutusta tukee työelämän osallistuminen koulutuksen suunnitteluun sekä am mattikorkeakoulun harjoittama alueen työelämään kohdistuva soveltava tutkimus- ja kehi tystyö. Tradenomikoulutukseen sisältyy työharjoittelua ja opinnäytetyö. Yliopistoissa ja kauppakor keakouluissa opiskelevien kauppatieteelliseen perustutkintoon ei kuulu lain kaan työharjoittelua. Harjoittelua onkin kiitetty ammattikorkeakoulutuksen erityisvahvuu tena. Tradenomin ammatillinen osaaminen on saanut erityisesti kiitosta työnantajilta. Yksilön sosiaa liset taidot ja yleisosaaminen ovat henkilökohtaisia ominaisuuksia, joiden kehittämi seen ammattikorkeakoulut panostavat huomioimalla opetusjärjestelyissä opiskeli jan taustakoulutuksen ja työkokemuksen. Yksilöllistä erikoistumista tukevat myös alat ylittävien opintojen ja suuntautumisvaihtoehtojen tarjonta. Ammattikorkeakoulupedagogiikassa on keskeistä tarjota opiskelijalle yksilölliset oppimista vat huomioivia oppimisympäristöjä omatoimista ja ongelmanratkaisukeskeistä opis kelua varten. (Tradenomiliitto 2005) 2.3 Johdon assistentti-koulutuksen saaneiden sijoittuminen työelämään Vuoden 2005 tradenomisihteereiden palkkatutkimuksen mukaan (Tradenomi HSO Sihteerit ry, 2005) tradenomisihteereiden tehtävänimikkeet olivat johdon sihteeri/assistentti (26 %), sihteeri/assistentti (20 %), osastosihteeri/-assistentti (11 %), päällikkö (8 %), toimistosihteeri/-assistentti (8 %), markkinointisihteeri/-assistentti (5 %), sihteeriopiskelija/opiskelija (5 %), projektisihteeri/-assistentti (4 %) sekä jokin muu tehtävänimike (12 %). TRADENOMIKOULUTUS ONT 1.2.indd Sec3: :36:11

18 Valtaosa tradenomisihteereistä toimi yksityisen sektorin palveluksessa (78 %), valtio oli 13 % työnantaja ja kuntasektorilla työskenteli 3 % palkkatutkimukseen vastanneista. Taulukon 1 mukaan työnantajien yleisimmät toimialat olivat palveluala, teollisuus, tietoliikenne, tukku- ja vähittäiskauppa sekä järjestöt. Työnantajasektori % vastaajista 2005 Yksityinen 78,45 Valtio 13,31 Kunta 3,39 Työnantajan toimiala Palveluala: vakuutus/rahoitus/koulutus/konsultointi/markkinointi 28 Teollisuus 22 Tietoliikenneala: telekommunikaatio/it 11 Tukku-/vähittäiskauppa 10 Järjestöt 7 Vastaajien lukumäärä 766 Taulukko 1. Tradenomisihteereiden työnantajat ja työnantajien toimialat (Tradenomi HSO sihteerit ry 2005) Vuonna 1999 tehdyn kyselyn mukaan (Juvonen 2001) sihteereiden ja assistenttien työnantajina olivat suuruusjärjestyksessä: yritykset (83 %), julkinen hallinto (7 %) ja järjestöt (5 %). 18 TRADENOMIKOULUTUS 38. ONT 1.2.indd Sec3: :36:11

19 3 ASTO-yksikön opinnäytetyöprosessi 3.1. Opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (Ammattikorkea koulu asetus 352/2003). Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytteiden kohdalla kyse ei ole tieteen tekemi sestä, vaan ammatillisuuden ja asiantuntijuuden osoittamisesta omalla toimialalla (Salo, Sö derqvist & Toikko 2004). Kirjoittajat määrittelevät opinnäytetyön luonteen seuraavasti: opinnäytetyöstä on aina laadittava kirjallinen raportti opinnäytetyö tehdään tavallisesti yksin, joskin usein se on mahdollista toteuttaa myös pari-, ryhmä- tai tiimityönä opinnäytetyö voidaan tehdä itsenäisenä projektina tai osana laajempaa, jopa kansain välistä, tutkimus- tai kehittämishanketta opinnäytetyöt ovat tutkimuksellisia perustuen juuri kyseistä tutkimusta varten hankit tuun aineistoon ja sen analyysiin opinnäytetyöt voivat olla toiminnallisia kehittämishankkeita, joiden lähtökohdat voivat vaihdella huomattavasti opinnäytetyö voi olla kirjallisuuteen perustuva tutkimus tai selvitys (tiedonhankinta- tai suunnitteluprojekti), kehittämishanke (markkinointikampanja, uusi työskentelytapa, lii ketoimintasuunnitelma), tuotekehityshanke (video, opas, uusi tuote tai prototyyppi, tietokoneohjelma, multimediasovellus), produktiotyöskentely (tilaisuus, yleisötapah tuma, messut) tai näiden yhdistelmä tai jotain muuta. (Salo, Söderqvist & Toikko 2004, 2) Hakalan (2004, 8) mielestä opinnäytteestä on hyötyä opiskelijan opinnoille, kehittymiselle ja ammattitaidolle. Opinnäyte on onnistunut, mikäli se ASTO-YKSIKÖN OPINNÄYTETYÖPROSESSI ONT 1.2.indd Sec1: :36:11

20 rakentaa tukevan sillan opintojen ja työelämän käytäntö jen välillä yksilön kohdalla, se voi olla käyntikortti tulevien työnantajien suuntaan. Opinnäyte on tehokas ammatillisen kasvun väline. Opinnäytetyön tekeminen vaatii erilaisia taitoja: tehtävän tutkimus- tai kehittämisaiheen valitsemisen taitoa rajaamisen taitoa oikeaa lukutekniikkaa erilaisia tutkimus- ja tiedonhankintamenetelmiä pitkän juonellisen tarinan kirjoittamisen taitoa kielitaitoa luovuutta. opinnäyte on tutkimusluonteisen työn harjoitelma, se on harjoittelua kyse on pienimuotoisesta tutkielmasta tai kehittämishankkeesta tarjoaa tilaisuuden kehittää taitoa erottaa olennaisen asian suuresta määrästä epäolen naisia asioita kehittyy kyky ajatella, mitkä ovat todella niitä työelämän kysymyksiä, joiden äärellä kan nattaa viettää aikaa opettaa suhtautumaan aikaan oikein: aika on niukka hyödyke, jota jokaisella on periaat teessa yhtä paljon opinnäyte harjaannuttaa aikatauluissa pysymiseen opinnäytetyöprosessi on korostuneen persoonallinen oppimisprosessi tarjoaa mahdollisuuden hankkia asiantuntemusta tutkimus- ja kehittämistyön kiehto vassa maailmassa itseluottamus paranee ammatillinen osaaminen lisääntyy (Hakala, 2004) Ammattikorkeakoulujen opinnäytteet voivat olla tutkimustyyppisiä, kehittämistöitä tai lopputuotteita. Esimerkkejä tutkimustyyppisistä opinnäytteistä ovat kysely- ja haastattelututkimukset, toimintatutkimukset, kehittävä työntutkimus, palvelututkimukset ja markkinointitutkimukset. Esimerkkejä kehittämistöistä ovat; tilaisuus tapahtuma näyttely messut messujen suunnittelu ja organisointi markkinointikampanja tietokoneohjelma 20 ASTO-YKSIKÖN OPINNÄYTETYÖPROSESSI 38. ONT 1.2.indd Sec1: :36:11

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Opetussuunnitelma Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus >> Opintojaksoluettelo >> Opintojen suoritusjärjestys

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Kirjaston integrointi opetukseen

Kirjaston integrointi opetukseen Kirjaston integrointi opetukseen Arjen kokemuksia Ammattioppilaitoskirjastojen 3. yhteistyöseminaari Taina Peltonen, PIRAMK 12.6.2009 1 12.6.2009 2 PIRAMK, Ikaalinen & Ikaalisten kauppaoppilaitos Samassa

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Amk-opinnot Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

nuoret Tradenomi Tutkintonimike: Tutkintotaso: 3,5 vuottaa Opiskelumuoto: Arviointi: profiili oppimiseen.

nuoret Tradenomi Tutkintonimike: Tutkintotaso: 3,5 vuottaa Opiskelumuoto: Arviointi: profiili oppimiseen. Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, nuoret Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinen kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus Page 1 of 5 Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelma Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on 3,5 vuotta. Aikuiskoulutuksena suoritettava

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Liiketalouden koulutusohjelma, Porvoo, aikuiset

Liiketalouden koulutusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma, Porvoo, aikuiset Koulutusohjelma pähkinänkuoressa Koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinen kasvu Lukukausiteemat Opetussuunnitelma Liiketalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg

Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään harjoitteluun.

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP)

TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP) OPETUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP) 2016-2017 2016 Hämeenlinna Turvallisuusoikeuden täydennyskoulutus 2016-2017 SISÄLLYS SISÄLLYS... 3 JOHDANTO... 4 ORGANISAATIOTURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Musiikin laitos Erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 ERIKOISTUMISOPINNOT LUKUVUONNA 2006-2007 Lukuvuonna 2006-2007 Musiikin laitoksella

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Myyntityön koulutusohjelma 2013-2014

Myyntityön koulutusohjelma 2013-2014 Myyntityön koulutusohjelma 2013-2014 Myyntityön koulutusohjelma pähkinänkuoressa Myyntityön koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinen kasvu Lukukausiteemat Opiskelijan ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelmaan Tiina Laiho ja Teppo Rantala 11.11.2014 Lahden

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Laadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma

Laadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma Laadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma Prosessi -produkti Opinnäyte prosessi p r o d u k t i aiheen valinta esitys Lopetus

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot