ekat hanke Suostumuksen ja Valtuutuksen määrittelyt ja käytännöt sosiaali- ja terveystoimessa / kansalaisen sähköisen asioinnin näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ekat hanke Suostumuksen ja Valtuutuksen määrittelyt ja käytännöt sosiaali- ja terveystoimessa / kansalaisen sähköisen asioinnin näkökulma"

Transkriptio

1 ekat hanke Suostumuksen ja Valtuutuksen määrittelyt ja käytännöt sosiaali- ja terveystoimessa / kansalaisen sähköisen asioinnin näkökulma Antti Ailio, Pauli Kilpikivi ja Teemu Kilpivuori 04/2009

2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Miksi tarvitaan suostumusta ja valtuutusta Selvitystyön tavoitteet ja rajaukset Suostumuksen ja valtuutuksen rooli sähköisessä asioinnissa Käsitteiden määrittely Asiakkaan ja potilaan suostumusta ja valtuutusta käsittelevä lainsäädäntö ja viranomaisohjeistus Asiakkaan tietosuojaa koskeva lainsäädäntö sosiaali- ja terveystoimessa, yleiskuvaus Suostumus tietojen luovuttamiseen Potilaan tai asiakkaan informointi ennen suostumuksen antamista Asianosaisen oikeus saada tietoa asiakirjasta Hakutietojen kielto-oikeus Valtuutus tietojen käyttöön Suostumuksen ja Valtuutuksen nykykäytännöt Suostumuksen käyttötilanteet terveydenhuollossa Suostumuksen käyttötilanteet sosiaalitoimessa Valtuutuksen käyttötilanteet Käytännöt ja lomakkeet suostumuksen hallinnassa Tietotekniset ratkaisut Eri organisaatioiden käytäntöjä ja määrittelydokumentteja KuntaIT:n Suostumus- ja Valtuutus määritykset Suostumustenhallinnan määritys Valtuutusten hallinta Tuleva tavoitetila Toiminnallisuus Käyttötapaus: terveydenhuollon suostumuksen antaminen Sähköinen asiointi ja suostumus Palvelusopimus sähköisestä asioinnista / suostumus sähköiseen asiointiin Sähköisen asioinnin vaatiman sopimuksen hyväksyntä ja allekirjoittaminen...28

3 Sähköisen suostumuksen antaminen potilasasiakirjoihin Suostumuksen antaminen olemassa oleviin suostumustarpeisiin Suostumukseen liittyvä informointivelvoite Suostumuspäätös ja sähköinen allekirjoitus Suostumusasiakirjojen tulostaminen Suostumuksen luominen ilman suostumustarvetta Muut käyttötapaukset Terveydenhuollon asiakirjasuostumukseen liittyvän hakutietojen kiellon toteuttaminen Rekisteröityjen suostumusten ja kieltojen hallinnointi Käyttötapauksiin liittyviä erityiskysymyksiä Hakutietojen selaaminen virtuaalivastaanottotilanteissa Suostumusasiakirjojen tallennus KanTa palveluihin Lakkautettu rekisterinpitäjä Valtuutus toimia toisen puolesta Tavoitetilan arkkitehtuuri Lähtökohdat Kokonaisarkkitehtuurin yleiskuvaus Vaihtoehtoiset arkkitehtuurimallit KanTa-palvelu Keskitetty ajanvaraus terveydenhuollossa Asiointitili-palvelu Sosiaalitoimen suostumushallinta Valtuutushallinta Integraatioarkkitehtuuri Tietoturvaratkaisut Tekninen arkkitehtuuri Palvelutuotannon ratkaisumalli Yhteenveto ja jatkotoimet...68

4 4 1 Johdanto 1.1 Miksi tarvitaan suostumusta ja valtuutusta Suomessa viranomaisten toiminnassa on yleisesti vallalla julkisuusperiaate, jonka mukaisesti viranomaisten toiminnassa syntyvät asiakirjat ovat julkisia mikäli niitä ei ole erikseen määritelty salaisiksi. Sosiaalitoimen asiakaslaki ja terveydenhuollon potilaslaki määrittelevät terveydenhuollon potilasasiakirjat ja sosiaalihuollon asiakkaita koskevat asiakirjat salassa pidettäviksi. Nämä lait määrittelevät tilanteet, joissa rekisterinpitäjä voi luovuttaa tietoa ilman asiakkaan tai potilaan suostumusta. Muuten salassa pidettävän henkilötiedon käsittelyssä luovutuksessa noudatetaan henkilötietolain säännöksiä. Tiedon käsittelyn edellytys on rekisteröidyn asiayhteys rekisterinpitäjän toimintaan ja tiedon luovutus rekisterinpitäjältä toiselle edellyttää rekisteröidyn suostumusta. Rekisteröidyllä itsellään on henkilötietolain mukainen tarkastusoikeus itseään koskeviin potilasasiakirjoihin sekä lisäksi oikeus tiedonsaantiin itseään koskevista tiedoista asiakirjoissa. Käytännössä kansalaisella on siis oikeus hallita tietojensa luovutusta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilörekistereistä aina, jos suostumuksen ohittamisesta ei ole säädetty erikseen lailla. Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto ovat siirtymässä kohti integroituja tietojärjestelmiä, jossa lähitulevaisuudessa tulee olemaan mahdollista siirtää tietoa rakenteisessa muodossa eri toimijoiden välillä. Terveydenhuollon kansallinen hanke ja sen toimeenpanon osana vuoteen 2011 mennessä luotavat KanTa palvelut tulevat mahdollistamaan lähes reaaliaikaisen potilastietojen siirron eri toimintayksiköiden välillä. Sosiaalitoimen osalta vastaavat suunnitelmat ovat määrittelyvaiheessa. Näiden kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttöönoton mukana asiakas ja potilaskohtaisten tietojen käyttömahdollisuudet laajenevat ja tulevat mahdollistamaan tehokkaammat ja kansalaisten tarpeita paremmin palvelevat toimintamallit. Samalla mahdollistetaan arkaluonteisten tietojen laaja jakelu,

5 5 joten uudet kansalliset palvelut vaativat uusia toimintatapoja kansalaisen tietoturvan ja yksityisyyden suojan varmistamiseksi. Kansalaisen työvälineet tietosuojan ja yksityisyyden suojansa hallitsemiseksi kansallisissa järjestelmissä ovat suostumukset, kiellot ja valtuutukset. Näiden järjestelemien toimintaa ohjaavien käsitteiden avulla kansalaiselle tulee sekä mahdolliseksi että velvollisuudeksi myöntää, muuttaa ja peruuttaa omien tietojensa käsittelyyn liittyviä periaatteita arkaluonteisten tietojensa osalta. Samalla myös näiden käsitteiden ymmärtäminen ja hallitseminen tulee pakolliseksi koska kansalliset järjestelmät tulevat vaatimaan asiakkailta, potilailta ja ammattilaisilta päätöksiä eri palvelutilanteissa näiden kirjatessa järjestelmiin kansalaista koskevia arkaluonteisia tietoja. Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaan ja potilaan itsensä tekemiä suostumuksia sekä asiakkaan tai potilaan toiselle henkilölle antamia valtuutuksia tarvitaan potilastietojen käsittelyn takia tavanomaisesti järjestetyn hoidon yhteydessä, mutta myös päätöksiin palvelujen hankkimisesta tai palvelun tarjoamisesta potilaalle ja erilaisiin suunnitelmiin. Kansalaisten sähköinen asiointi vaatii lisäksi omia suostumuksiaan ja valtuutuksiaan. Sähköinen asiointi vaatii kansalaisilta sekä palvelusopimuksen tekemistä palveluntarjoajien kanssa että ymmärrystä ja kannanottoja asiointiin liittyvän kommunikaation järjestelyissä ja näiden vaikutuksista hänen tietojensa käsittelyyn ja tarjottavan palvelun sisältöön ja yksilöllisyyteen. 1.2 Selvitystyön tavoitteet ja rajaukset Suostumuksiin ja valtuutuksiin liittyviä määrittelyjä ja selvityksiä on viime vuosina laadittu useita. Kuitenkin lähes poikkeuksetta näiden näkökulma on ollut toiminta organisaatioiden näkökulmasta ammattilaisten toiminnan suunnittelemiseksi ja ohjaamiseksi. Kansalaisten kannalta organisaatioiden toiminnan suunnittelussa näiden sisäisten tehokkuuden parantamista priorisoidaan helposti kansalaisten tarpeiden edelle. Samalla jätetään huomioimatta ne mahdollisuudet, joita suostumusten ja valtuutusten hallinta asiakkaan tai potilaan itsepalveluna voisivat tuoda organisaatiolle. Tässä

6 6 selvityksessä keskitytään suostumuksen ja valtuutuksen toteutusedellytyksien määrittelemiseen kansalaisen näkökulmasta. Selvityksen tavoitteena on hahmotella erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja niiden vaatimia toimenpiteitä suostumusten ja valtuutusten toteuttamiseksi sähköisen asioinnin osana voimakkaasti verkottuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimikentässä. Erityisesti selvityksessä tavoitellaan ehdotuksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä edellytyksiä vaaditaan kansalaiskohtaisen suostumus ja valtuutuspalvelun toteuttamiseksi? Mitkä eri organisoimisvaihtoehdot tukevat parhaiten kansalaislähtöisiä tavoitteita? Miten eri vaihtoehdot vaikuttavat sosiaalitoimen ja terveydenhuollon paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin kehityssuunnitelmiin? Mitä päätöksiä ja lisäselvityksiä olisi tehtävä jotta selvityksen palvelut voidaan toteuttaa? Tämä selvitys rajataan koskemaan sähköisessä asioinnissa asiakkaan ja potilaan tietoihin liittyviä suostumuksia, kieltoja ja valtuutuksia. Esimerkiksi potilaan tai hänen edustajansa suostumus hoitoon ei siis kuulu työn rajausten piiriin. Valtuutusten osalta rajaudutaan käsittelemään tilanteita jossa sähköisessä asioinnissa valtuutuksella asiakkaan tai potilaan puolesta toimii joku toinen henkilö hänen omasta tahdostaan. Kansalainen siis toimii joko itsevaltaisesti tai joku muu hänen valuttamanaan kansalaisen lukuun. Perusolettamus on, että tietoa siitä kuka ja millä valtuutuksella toimii kansalaisena, ylläpidetään valtuutuksia hallinnoivassa palvelussa. Työ rajautuu käsittelemään ainoastaan kansalaisen mahdollisuutta valtuuttaa eli nimetä itse sähköisen asioinnin osana joku muu toimimaan omasta puolestaan, koska asiaa ei sen keskeisyyden takia voi tässä yhteydessä kokonaan sivuuttaa Tarkoitus ei kuitenkaan ole tehdä

7 7 valtuutuspalvelun määrittelyä ja paneutua tilanteisiin, joissa valtuutus perustuu kansalaisen ikään tai muihin säädöspohjaisiin oikeuksiin. Esimerkiksi tilanteisiin, joissa lapsen huoltajalla on oikeus tämän puolesta tai joissa viranomaiset voivat lain säädösten mukaan toimia kansalaisten puolesta. 1.3 Suostumuksen ja valtuutuksen rooli sähköisessä asioinnissa Tämä selvitys kuvaa suostumuksen ja valtuutuksen käyttöä sähköisessä asioinnissa. Nämä kuitenkin liittyvät olennaisesti koko sähköiseen asiointiprosessiin joka tulisi toteuttaa kansalaiselle yhtenäisenä kokonaisuutena. Samalla palvelukerralla pitäisi kyetä tekemään sähköisen asioinnin palvelusopimus, sopia käytettävistä palveluista ja kommunikointitavoista, käynnistää halutut palvelut ja mikäli näiden toteutukseen vaaditaan suostumuksia ja valtuutuksia, niin myöntää ja hallinnoida näitä asiaan liittyvän palvelutilanteen osana. Sähköisen asioinnin palveluntarjoaja Palvelusopimus sähköisestä asioinnista - hyväksy palvelukanava ja kommunikaatiomuodot Valitse Palvelu - esim. neuvola Käynnistä palvelu - Osapuolet - Määräaika - Muut tiedot Neuvolapalvelut Hallinnoi neuvolapalvelun suostumuksia ja valtuutuksia Allekirjoitus Tulostus Talletus Muu palvelu A Muu palvelu B Kuva 1. Esimerkki suostumuksesta osana sähköistä asiointia Suostumus ja valtuutus ovat siis olennainen ja tärkeä osa sähköisiä asiointiprosesseja, mutta luonteensa puolesta ne liittyvät kansalaisten varsinaisia tarpeita toteuttaviin sähköisen asioinnin palveluihin. Kansalaisen asioinnin päätarkoitus on harvoin esimerkiksi suostumuksen antaminen arkaluonteisten tietojen luovutukseen, vaan tämä lupa on edellytys jonkun muun palvelutilanteen toteuttamiseksi. Tästä syystä suostumuksen ja valtuutuksen palveluita ei olisi syytä määritellä ilman asiointitilanteiden

8 8 kontekstia ja toteuttaa niitä yksittäisinä ja erillisinä palveluina, joista puuttuu sujuvan toimintamallin kannalta välttämättömät tiedon rajapinnat. 1.4 Käsitteiden määrittely Tässä dokumentissa suostumuksella tarkoitetaan henkilötietolain mukaista, tietojen käsittelyyn liittyvää suostumusta. Tämä on kaikenlainen vapaaehtoinen, yksilöity ja tietoinen tahdon ilmaisu, jolla henkilö, jota henkilötieto koskee, hyväksyy henkilötietojensa käsittelyn. Suostumuksen antajan tulee tietää, missä asioissa hänen suostumustaan tarvitaan, minkäsisältöisen tiedon käsittelystä ja minkälaiseen käsittelyyn hän suostuu. Tämän pohjalta asiakas voi vapaaehtoisesti päättää, haluaako hän suostumuksen antaa. Suostumuksen muoto voi olla suullinen tai kirjallinen ja tallennettu paperille tai sähköisesti. Lisäksi potilaslaki tuntee asiayhteydestä ilmenevän suostumuksen, esimerkiksi kun potilas hyväksyy hoitovastuun siirtämisen toiselle yksikölle. Sähköisesti asiayhteydestä ilmenemistä ei voida päätellä. Tietojärjestelmissä, joiden avulla dokumentoidaan suostumus asiayhteyden kautta syntyväksi, tuleekin selkeästi määritellä, jos asiayhteyden hyväksymisestä tulee generoida myös suostumus tiedon käsittelyn toimintoon. Tällöin tulee huolehtia, että tietojärjestelmän käyttäjä ja rekisteröity voivat myös ymmärtää tilanteen kaksi eri seurausta. Kiellolla tarkoitetaan henkilötietojen luovutukseen liittyvää kieltoa, jolla joko terveys- tai sosiaalitoimen asiakas kieltää antamasta tai luovuttamasta itseään koskevia tietoja. Alaikäinen voi ottaen huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä asian laatu painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi alaikäisen edun vastaista. Yleiskäsitteellä kielto ei vielä oteta kantaa, kattaako kielto sekä kiellon ilmaista tiedon olemassaolo että kiellon näyttää tiedon sisältöä. Terveydenhuollon potilasasiakirjoihin liittyvällä hakutietojen kiellolla tarkoitetaan potilaan mahdollisuutta kieltää hakutietojensa näkyminen KanTa palveluissa. Tämä kielto ottaa kantaa, että myös tieto tiedosta kuuluu kiellon piiriin.

9 9 Valtuutuksella tarkoitetaan kansalaisen toiselle henkilölle antamaa valtuutusta, eli joku muu on saanut oikeuden toimia luonnollisen henkilön puolesta sosiaali- ja terveydenhuollon asioinnissa ikään kuin olisi henkilö itse.

10 10 2 Asiakkaan ja potilaan suostumusta ja valtuutusta käsittelevä lainsäädäntö ja viranomaisohjeistus 2.1 Asiakkaan tietosuojaa koskeva lainsäädäntö sosiaali- ja terveystoimessa, yleiskuvaus Suomessa kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus yksityisyyteen ja tietosuojaan. Kansalaisten tulee saada päättää itse mitä asioita hänestä tai hänen perheestään tiedetään sekä julkisesti että läheisten ihmisten keskuudessa. Tietosuojalainsäädäntö suojaa henkilötietoja jotka koskevat henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia tietoja jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään koskeviksi. Tietosuojalainsäädäntö koostuu useaan eri lakiin kirjoitetusta kokonaisuudesta (Pitkänen, 2009): Perustuslaki 10 Henkilötietolaki joka on henkilötietojen käsittelyn peruslaki ja toteuttaa tietosuojadirektiivin Sähköisen viestinnän tietosuojalaki, joka toteuttaa sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin Potilaslaki, potilastietolaki, sosiaalihuoltolaki, asiakaslaki, jotka erityislakeina säätelevät sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käsittelyä Sekä monia muita: Laki yksityisyyden suojasta työelämässä, rikoslaki: (viestintäsalaisuus yms.), julkisuuslaki, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta, jne... Tietosuojalainsäädäntö asettaa henkilötietojen käsittelylle puitteet, mm. käsittelyyn tarvitaan rekisteröidyn suostumus, asiakassuhde, työsuhde tms. tai joku muu laissa määritelty erityisperuste. Tämän lisäksi käsittelyn tulee olla asianmukaista ja vastata ennalta määriteltyä käyttötarkoitusta. Henkilötietoja on

11 11 myös käsiteltävä huolellisesti ja tarpeettomat tiedot on hävitettävä. Terveydenhuollossa potilasasiakirjoja koskeva asetus tarkentaa, että tietojen käsittelyoikeus rajoittuu vain työntekijän terveydenhuollon tehtävien kannalta tarpeellisiin henkilötietoihin. Tietosuojalainsäädännön mukaan arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on yleensä kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään mm. henkilön terveydentilaa koskevia tietoja, hoitotoimia, etnistä alkuperää, seksuaalista suuntautumista ja sosiaalihuollon palveluita tai edes merkintää palvelujen piiriin hakeutumisesta. Arkaluonteisten tietojen käsittely on siis sallittu ainoastaan erityisistä syistä ja näiden käsittelyyn liittyy ankara vastuu ja värinkäyttötapauksissa kansalaisille on korvattava myös henkinen kärsimys. Terveydenhuollon potilastiedot ja sosiaalihuollon asiakastiedot ovat arkaluonteisia tietoja ja näiden tarkemmasta käsittelystä määrätään terveydenhuollossa potilaslaissa ja potilastietolaissa, sekä sosiaalitoimessa sosiaalihuoltolaissa ja asiakaslaissa. Nämä määrittelevät sekä julkiselle että yksityiselle sektorille perusteet ja säännökset arkaluonteisten tietojen käsittelylle.. Terveydenhuollossa potilaalle ja sosiaalihuollon asiakkaalle talletettaessa hänen arkaluontoisia tietojaan pitää selvittää miksi hänen tietojaan tarvitaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään sekä minkä rekisterinpitäjän henkilörekisteriin tiedot tallennetaan. Asiakkaalle pitää myös selvittää miten henkilötietolain mukaisia oikeuksia voi valvoa ja toteuttaa. 2.2 Suostumus tietojen luovuttamiseen Henkilötietolain mukaan kansalaisen terveyden- ja sosiaalihuollon potilas- ja asiakastiedot ovat salassa pidettäviä ja tietojen siirtämiseen rekisteristä toiseen vaaditaan kansalaisen suostumus tai sen oikeuttava lain säädös. Tietojen luovutus kansalaisen suostumuksen nojalla edellyttää informointia ja nimenomaista suostumusta (Ruotsalainen & al., 2004).

12 12 Nimenomainen suostumus tarkoittaa yleensä käytännössä kirjallista suostumusta. Suostumuksen tulee olla siten yksilöity, että henkilö ymmärtää, mihin hän suostuu. Siitä tulee esimerkiksi ilmetä kenelle tietoja luovutetaan, mitä tietoja luovutetaan ja mihin tarkoitukseen niitä luovutetaan. Luovutustarkoituksen tulee olla selkeästi rajattu kansalaiselle ymmärrettävään rajoitettuun käyttötarkoitukseen, eli esimerkiksi ns. avointa terveydenhuollossa sairauden hoitoon liittyvää suostumusta ei pidetä nimenomaisena. Sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterinpitäjillä on myös hallinnollinen ja ankara vastuu rekistereistään ja niiden tietosuojasta. Siksi näillä on velvollisuus valvoa hallinnoimiaan rekistereitä ja varmistaa että asiakkaiden tietoja ei luovuteta ilman suostumusta tai nimenomaista lain säädöstä. Tietoja luovuttava rekisterinpitäjä vastaa että sillä on oikeus luovuttaa tietoja pyydettyyn tarkoitukseen ja että tietoja luovutetaan laillisesti. Esimerkiksi jos luovutuspyyntöä ei ole yksilöity, rajattu ja perusteltu asianmukaisesti, tulee rekisterinpitäjän pyytää mainittuja seikkoja tietojen luovutusta pyytävältä ennen tietojen luovutusta. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan lainsäädäntö ei edellytä kirjallista muotoa suostumukselle. Mikäli suostumus saadaan suullisesti, on se syytä kirjata asiakirjoihin. Kuitenkin koska nimenomainen suostumus olisi kyettävä näyttämään toteen, tämän vuoksi suostumus on varminta aina pyytää kirjallisena. Terveydenhuollon potilasasiakirjojen luovutukseen liittyvä nimenomainen suostumus on lain mukaan aina kirjallinen ja kansalaisen allekirjoittama Potilaan tai asiakkaan informointi ennen suostumuksen antamista Kansalaisen informointi on olennainen osa koko suostumusprosessia. Hänen tulee ymmärtää mihin hän suostuu ja mitä suostuminen hänelle merkitsee ennen suostumukseen liittyvää päätöksentekoa. Informointivelvollisuus on suostumuksen pyytäjällä.

13 13 Asiakkaan informointi koostuu yleisestä informoinnista kansalaisen oikeuksista henkilötietolain mukaan ja henkilökohtaisesta informoinnista nimenomaisen suostumuksen pyytämisen yhteydessä. Kansaneläkelaitos on velvoitettu laatimaan yleinen ohje kansalaisille terveydenhuollon suostumusten ja hakutietojen kieltojen periaatteista KanTa palveluissa. Suostumuksen pyytäjän on informoitava asiakasta suostumuksen merkityksestä ja siitä mihin käyttötarkoituksen kohteena olevia tietoja tarvitaan. Asiakasta tulee informoida myös siitä, että hänen ei tarvitse antaa suostumustaan tietojensa luovutukseen ja että hän voi myöhemmin muuttaa suostumustaan tai peruuttaa sen. 2.3 Asianosaisen oikeus saada tietoa asiakirjasta Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain nojalla asianomaisella, jonka oikeutta etua tai velvollisuutta asia koskee, on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä. Asiakirjaksi määritellään myös käyttötarkoituksensa vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuvaa tiettyä kohdetta tai asiaa koskevaa viesti, joka on saatavissa selville vain automaattisen tietojenkäsittelyn avulla. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan edellytys asianosaisjulkisuuden syntymiselle koskee kansalaisten sähköisiä suostumuksia ja valtuutuksia sekä näiden perusteella toteutuneita luovutuksia. 2.4 Hakutietojen kielto-oikeus Terveydenhuollon potilaalla on säännösten mukaan oikeus kieltää hakutietojensa luovutus tietyn terveydenhuollon palvelujen antajan taikka potilasrekisterin osalta sekä yksittäisen palvelutapahtuman tai palvelujen antajan palvelukokonaisuuden osalta. Käytännössä hakutietojen luovutuskielto estää kansalaisen tietojen luovutuksen toiselle rekisterinpitäjälle. Vastaavaa tietojen olemassaolon piilottavaa kielto-oikeutta ei liity sosiaalitoimen luovutuksiin koska sosiaalitoimessa ei ole määritelty keskitettyä rekisteriä josta löytyisivät sosiaalitoimen hakutiedot.

14 14 Säännösten mukaan potilaalla on myös oikeus peruuttaa hakutietojen luovutuskielto tai tehdä siihen muutoksia. Nämä muutospyynnöt on tehtävä sille palvelujen antajalle, jonka potilasrekisterin tietoja kielto koskee. 2.5 Valtuutus tietojen käyttöön Luonnollinen henkilö voi valtuuttaa toisen henkilön toimimaan puolestaan. Luonnollisen henkilön tekemä valtuutus tapahtuu yleensä käytännössä valtakirjalla, jolloin valtuutus voidaan asiointitilanteissa todentaa valtakirjasta. Esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksella luonnollinen henkilö voi itse valtuuttaa tietyn henkilön toimimaan edunvalvojanaan, mikäli hän itse on myöhemmin kykenemätön hoitamaan asioitaan. Alaikäisten lasten huoltajien oikeus toimia lapsen puolesta perustuu lakiin eikä huoltajilta vaadita valtakirjaa. Lainsäädännön valossa alle 12 vuotiaalla ei ole toimintakelpoisuutta, mutta huoltajat toimivat pääsääntöisesti alle 15-vuotiaiden puolesta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tietojen tarkastusoikeus ja oikeus antaa suostumus puolesta voidaan evätä myös alle 15-vuotiaan huoltajilta. Luonnollisen henkilön osalta valtuutettu voidaan myös määrätä. Tällöin on kyse holhoustoimilain mukaisen edunvalvojan määräämisestä ja valtuutus todetaan joko päätöksestä, jolla henkilö on määrätty edunvalvojaksi tai holhousasioiden rekisteristä. Valtuutus voidaan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta perustaa vapaamuotoisesti. Tällaisia muotovaatimusta on asetettu mm. kiinteistön kauppaa koskevalle valtuutukselle, jonka on oltava kirjallinen. Vastaavasti esimerkiksi oikeudenkäyntiasiamiehen on esitettävä päämiehen allekirjoittama valtakirja ja myös edunvalvontavaltuutusta koskeva valtakirja on tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Sosiaali- ja terveydenhuollon suostumuksia ja kieltoja koskeviin luonnollisten henkilöiden antamiin valtuutuksiin ei ole asetettu lakisääteisiä muotovaatimuksia. Hallintolain mukaan valtuutus on näytettävä toteen valtakirjalla tai muulla luotettavalla tavalla. Lain sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa

15 15 mukaan asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa, jos viranomaiselle toimitetussa asiakirjassa on selvitys asiamiehen toimivallasta. Sähköisen asioinnin kannalta merkittävää on että valtuutusta käyttämällä tehdyllä oikeustoimella voi olla juridisia seurauksia, joten valtuutuksen voimassaolon ja sisällön toteaminen on tärkeää ennen palvelun toteuttamista. Lähtökohtana tämän toteuttamiselle eli valtuutuksen voimassaolon toteamiselle on se, millä tavoin voimassa olo ja ennen kaikkea valtuutuksen sisältö voidaan todeta mahdollisimman luotettavasti (Råman &al., 2008).

16 16 3 Suostumuksen ja Valtuutuksen nykykäytännöt 3.1 Suostumuksen käyttötilanteet terveydenhuollossa Kansalaisten kannalta terveydenhuollon suostumuksia ja valtuutuksia pyydetään ja käytetään seuraavantyyppisissä palvelutilanteissa (Mikola & al., 2004): terveydenhuollon palvelun käynnistämistilanteessa, esimerkiksi potilaan saapuessa vastaanottoon, päivystykseen tai lähetteen perusteella erikoissairaanhoitoon sekä mahdollisesti ensihoitotilanteissa kansalaisen varatessa tai tilatessa palveluita eri toimintayksikköistä tai tilatessa tutkimuksia toisilta palveluntuottajilta varsinaisessa palvelutilanteessa, esimerkiksi asiakkaan tulohaastattelun yhteydessä kokonaiskuvan saamiseksi, diagnoosin tekemiseksi tai tutkimuksen tekemiseksi esimerkiksi perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon ammattilaisen vastaanotolla historiatietojen toimittamiseksi potilaan tietystä ongelmasta esim. röntgen-lausunnon laadinnan yhteydessä reseptin laatimiseksi tai uusimiseksi potilaan neuvontatilanteissa tai eri ammattihenkilöiden välisissä konsultointitilanteissa etävalvontatilanteissa, esimerkiksi kodin etähoidon valvonnassa palvelua päätettäessä, esimerkiksi hoidon järjestämiseksi jatkohoitotilanteessa tai kotiuttamisen yhteydessä hoidon järjestämiseksi toisessa toimintayksikössä selvitysten ja lausuntojen laatimiseksi esimerkiksi vakuutusyhtiöille tehtäviä korvaushakemuksia varten palvelukokonaisuuksien luomiseksi tai hallitsemiseksi, eli toimintayksikkörajat ylittävän hoidon järjestämiseksi

17 17 hoidon seurannan ja ohjauksen järjestämiseksi tai toisen ammattilaisen mielipiteen saamiseksi, esimerkiksi omaneuvojan tai omalääkärin kanssa Yllämainitut käyttötilanteet kuvaavat hyvin varsin vaihtelevia terveydenhuollon suostumus- ja valtuutustarpeita, joiden perusteella ei kyetä määrittelemään esimerkiksi yhtä selkeätä suostumuksen käyttötilannetta vaan mahdollisen sähköisen asioinnin toteutukset vaativat useiden eri palvelutilanteiden ja prosessien huomioimista. 3.2 Suostumuksen käyttötilanteet sosiaalitoimessa Terveydenhuoltoa vastaavasti sosiaalitoimessakaan ei ole yksiselitteistä suostumuksen käyttötilannetta. Seuraavassa esimerkkejä sosiaalihuollon suostumuslomakkeiden käyttötilanteista Lahden kaupungissa ja Päijät- Hämeessä (Penttilä, 2009): Vanhusten avopalveluissa hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä kysytään asiakkaalta suullisesti suostumusta kotihoitoa koskevien tietojen luovuttamiseen. Asiakas allekirjoittaa hoito- ja palvelusuunnitelman jossa suostumusmerkintä, erillistä suostumuslomaketta ei laadita. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalla on käytössä yhteinen suostumuslomake, jota käytetään lähinnä terveydenhuollon avohoidossa Kaupungin sosiaalihuollossa on laadittu omia suostumuslomakkeita, sillä asiakasta koskevat tiedon tarpeet vaihtelevat riippuen asiointipalvelusta. Päijät-Hämeen ja Lahden perheneuvolassa on käytössä hoitokertomuspyyntö - lomake, jota käytetään suostumuslomakkeena. Lomaketta käytetään etenkin silloin, kun asiakkaat ovat olleet tai kun heitä ollaan lähettämässä jatkotutkimuksiin joko perusterveydenhoitoon tai erikoissairaanhoitoon.

18 18 Kaupungin Työvoiman palvelukeskuksessa ja kuntouttavassa työtoiminnassa on käytössä omat suostumuslomakkeet. Työvoiman palvelukeskuksessa ja kuntouttavassa työtoiminnassa suostumus vaaditaan jokaiselta asiakkaalta tietojen vaihtoon eri viranomaisten välillä. Kaupungin kehitysvammahuollossa on käytössä oma suostumuslomake palvelusuunnitelmien ja erityishuolto-ohjelman valmisteluiden laatimiseksi ja toteuttamiseksi eri yksiköiden välillä. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on mm. yleinen neuvonta ja tiedottaminen sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Mikäli asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, tilanne voi edellyttää esim. asiakkaan kirjallista avustamista muistutusasiassa tai yhteydenottoa viranomaisiin, mikä edellyttää joko suullista tai kirjallisesta asiakkaan suostumusta. Rikos- ja riita-asioiden sovittelutoimintaan Keski-Suomen sovittelutoimisto on laatinut aloitelomakkeen koulujen, oppilaitosten, oppilashuollon, nuorisotyön ja lastensuojelun käyttöön. Lomakkeessa asiakas antaa suostumuksensa siihen, että häntä koskeva rikos- tai riita-asia voidaan sovitella ja että tämä tieto voidaan antaa sovittelutoimistoon. 3.3 Valtuutuksen käyttötilanteet Valtuutusten käyttötilanteita suostumuksenhallinnassa ovat kaikki edellisissä kappaleissa mainitut suostumustenhallinnan käyttötilanteet. Kuitenkin kansalaisen myöntämien valtuutusten käyttötilanteita voidaan jakaa ajallisesti kahteen eri ryhmään: Valtuutus itse palvelutilanteessa, jossa valtuutus on jo annettu ja voimassa joko ennen palvelutilannetta tai se annetaan palvelutilanteen yhteydessä. Edunvalvontavaltuutus, joka mahdollistaa kansalaisen ennakoinnin mahdollisen toimintakyvyttömyytensä tapauksessa. Edunvalvontavaltuutuksella kansalainen valtuuttaa valitsemansa

19 19 henkilön huolehtimaan asioistaan tulevaisuudessa, mikäli oma toimintakyky ei tähän enää riitä. Valtuuttaja itse määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa toisen henkilön edustamaan itseään sekä taloudellisissa asioissa että esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan maistraatin vahvistamisella sen jälkeen, kun tilanne on muuttunut niin, että valtuuttaja on esimerkiksi dementian tai muun sairauden vuoksi tullut pääosin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. 3.4 Käytännöt ja lomakkeet suostumuksen hallinnassa Suostumuksen hallinnan käytännöt vaihtelevat suuresti eri organisaatioissa ja eri käyttötilanteissa. Terveydenhuollossa alueellisten viitetietojärjestelmien käyttöä kehittäneet organisaatiot ovat kehittäneet myös suostumustenhallinnan järjestelmiä varsin pitkälle. Näissä järjestelmissä suostumustenhallinta on viitekohtaista ja sidottu hoidon asiayhteyteen. Selkeimmät käytännöt, ohjeet ja sähköiset lomakkeet löytyvät siis erityisvastuualueilta joissa on käytössä aluetietojärjestelmiä. Toisaalta joissakin tapauksissa suostumusten hallinta on toteutettu yleisenä potilaan perustiedoissa näkyvänä potilaan suostumusta merkitsevänä tietokenttänä, joka ainoastaan todentaa kirjallisen suostumuksen olemassaolon erittelemättä nimennaista käyttötarkoitusta tai esimerkiksi suostumuksen voimassaoloa. Terveydenhuollon organisaation toiminnan kannalta on merkittävää, että nykyiset ohjauksen välineet eli lait, asetukset, ohjeet ja suositukset ovat muuttuneet ja täsmentyvät yhä lähiaikoina. Tästä syystä nykyiset toimintaa ohjaavat järjestelmät ja dokumentit ovat lähinnä nykyisten käytäntöjen mukaisia perustuen osin vanhentuneisiin tai vanhentuviin säännöksiin. Sosiaalitoimessa suostumuksia ja niihin liittyviä lomakkeita on kehitetty lähinnä eri palvelutilanteiden mukaan. Näin ollen lomakkeiden rakenne ja sisältö

20 20 eroavat huomattavasti käyttötilanteen mukaan (Penttilä, 2009). Joissakin palveluissa suostumuslomakkeen olemassaolo kirjataan asiakastietojärjestelmään, mutta mitään yleistä käytäntöä tästä ei ole. Liitteessä 2 on koottuna esimerikinomaisesti muutamia eri organisaatioiden käyttämiä suostumuslomakkeita. 3.5 Tietotekniset ratkaisut Kattavaa sähköistä suostumusten hallintajärjestelmää, joka sisältäisi potilaan sähköisen allekirjoituksen, ei ole Suomessa vielä missään käytössä. Hallintajärjestelmiä on hajanaisesti, mutta ne ovat paikallisia ja usein tiettyyn käyttötarkoitukseen rajattuja, esimerkkinä RIS -järjestelmät. Merkittävimmät toteutukset on tehty aluetietojärjestelmissä, joita on käytössä kaikissa sairaanhoitopiireissä. Tutkimuksen mukaan (Nykänen, Ohtonen, Seppänen, 2008) potilaskertomustekstin alueellinen luovutus / vastaanotto on tuotantokäytössä noin 50% sairaanhoitopiireistä ja muissakin suunnitteilla tai kokeilussa. Vakiintunutta käyttöä on mm Navitas (HUS)- ja Fiale-järjestelmissä (VSSHP ja SatSHP). Järjestelmä- ja toimittajakohtaisesti toteutetuissa hallintajärjestelmissä näkyy kirjavuus: käyttöliittymät, toiminnallisuus ja suostumuslomakkeet ovat erilaisia. Myös toteutusteknologiat ovat vaihtelevia. Standardointia ei ole tällä alueella tehty. Aluetietojärjestelmien suostumushallinta tukee hyvin potilastietojen luovutuksia sairaanhoitopiirin sisällä, mutta ei tietenkään ratkaise ongelmaa valtakunnallisesti. Sairaanhoitopiirien sisällä voi olla käytössä useita eri suostumusten hallintajärjestelmiä, esimerkiksi ATJ:n lisäksi omansa kuvantamisen aineistoille ja laboratoriopalautteille. Sähköisen allekirjoituksen puuttuessa joudutaan suostumukset tekemään ja arkistoimaan lisäksi edelleen paperimuodossa, mikä lisää hallinnollista työtä ja vie aikaa. Kieltojen käsittelyä ei ole huomioitu kaikissa hallintajärjestelmissä.

21 21 4 Eri organisaatioiden käytäntöjä ja määrittelydokumentteja 4.1 KuntaIT:n Suostumus- ja Valtuutus määritykset Suostumustenhallinnan määritys Määrittelydokumentissa kuvataan geneeristä hallintajärjestelmää. Suostumuksia tarvitaan julkishallinnossa monilla eri toimialoilla ja niiden hallintaa voidaan tarkastella myös toimialariippumattomasti etsien yhteistä toiminnallisuutta ja arkkitehtuuria. Tämä on ollut KuntaIT:n määrittelytyön lähtökohta. Terveydenhuollossa suostumuskäytäntöihin liittyy kuitenkin niin paljon omaa lainsäädäntöä ja muuta säännöstöä, ettei geneerinen lähetymistapa riitä hallintajärjestelmän vaatimusmäärittelyssä. Toteutusvaiheeseen ei voida edetä, ellei löydetä ratkaisuja terveydenhuollon suostumusten hallinnan erityiskysymyksiin. Seuraavassa kommentteja dokumentin sisältöön: Määrittely on terveydenhuollon suostumusten osalta liian geneerinen eikä sovellu tällaisena terveyssektorin käyttöön; esim. asiayhteyden/ suostumustarpeen merkitystä ei ole kuvattu Dokumentissa on ilmaistu em. rajoitus toteamalla: eri toimialojen erityispiirteitä ei ole huomioitu Kiellot on mainittu vain yhdessä kuvassa, niiden käsittelyä ei ole kuvattu tekstissä Rekisterinpitäjyyttä ei ole huomioitu Arkkitehtuuri ei ota kantaa keskitys/hajautus-kysymykseen eikä tuotantomalliin (vrt edellinen kommentti) Oletettu, että Vetuma-tunnistus vastaa sähköistä allekirjoitusta, mikä ei pohjaa nykyiseen säännöstöön Terveydenhuollossa kuntalainen ei ilmeisesti alkuvaiheessa tee suostumuksia omatoimisesti, vaan palvelutilanteessa yhdessä

22 22 suostumusta pyytävän ammattilaisen kanssa ja muutenkin myös viranhaltijan tulee voida syöttää suostumustietoja järjestelmään Erilaisia standardisoituja suostumuslomake-pohjia tarvitaan, mikä on huomioitukin määrittelyssä Suostumuksen muuttamista/laajentamista ei ole kuvattu Linjaus, että suulliset, kirjalliset ja sähköiset suostumukset hallitaan samassa sähköisessä järjestelmässä on hyvä Ei-toiminnalliset vaatimukset kuvattu niukasti, täydennettävä mm. tietoturva/suoja-, suorituskyky- ja skaalautuvuusvaatimuksia Voisi linjata: kansalaisen tunnistus toteutetaan Vetumaa käyttäen Hakutietoihin lisättävä ainakin palvelutapahtuma/pt ja palvelukokonaisuus/pk Tietoarkkitehtuuri on suppea, voisi lisätä käsitteitä: organisaatio, rekisteri, suostumuksen kohde, PT/PK, voimassaoloaika (esim. poisto vuoden kuluttua), kts HL7-määrityksen tietosisältökuvaus Yhteenvetona voidaan todeta, että määrittely on geneerisenä kuvauksena varsin kattava. Siinä on tuotu esiin suostumusten hallintajärjestelmän keskeiset toiminnallisuudet, toimijat ja arkkitehtuurin komponentit. Poiketen kaikista muista aihetta käsittelevistä kuvauksista tässä on huomioitu kansalaisen näkökulma ja sähköisen asioinnin mahdollisuudet suostumusten hallinnassa. Määrittelyn puutteena on pidettävä keskitys/hajautus-ratkaisun sivuuttamista. Määrittelystä ei selviä kuvaako määritys yhden kunnan sisäistä hallintajärjestelmää vai usean (kaikkien) kuntien käytössä olevaa keskitettyä järjestelmää. Jos edellistä, niin miten suostumukset välitetään asioitaessa muissa kunnissa? Ja keskitetyn järjestelmän tapauksessa tulisi käsitellä ratkaisuja järjestelmän omistajuuteen, rekisterinpitäjyyteen ja tuotantomalliin Valtuutusten hallinta Määrittelydokumenttiin pätee pitkälti samat arviot kuin edellä kappaleessa on esitetty. Poikkeuksena se, ettei terveydenhuollon valtuutuksiin liity

23 23 niin paljon erityispiirteitä kuin suostumusten hallinnassa. Määrittelyn geneerisyys ei siis ole tässä vastaava ongelma. Sähköiseen allekirjoitukseen ja tietomalliin liittyvät puutteet on huomioitava jatkotyössä. Keskitys/hajautusratkaisua ja valtuutusten välittämistä yli kuntarajojen ei ole käsitelty.

24 24 5 Tuleva tavoitetila 5.1 Toiminnallisuus Sosiaali- ja terveydenhuollossa tällä hetkellä vallitsevat käytännöt ja toimintatavat suostumusten ja valtuutusten toteutuksista ja rekisteröinneistä vaihtelevat eri organisaatioissa. Kuitenkin lähitulevaisuudessa siirryttäessä käyttämään kansallisia järjestelmiä tulee tämä vaatimaan yhdenmukaisempia käytäntöjä ja toimintatapoja. Esimerkiksi tulevat terveydenhuollon kansalliset järjestelmät tulevat useissa palvelutilanteissa vaatimaan kansalaiselta suostumusten ja hakutietojen kieltojen käsittelyä sekä allekirjoittamista potilastietojen rekisteröinnin yhteydessä. Tämä tulee muuttamaan sekä organisaatioiden palveluprosesseja että vaatimaan myös kansalaisilta aktiivisempaa roolia asioidensa hallinnoinnissa. Sähköisen asioinnin tavoitetilana on toteuttaa kansalaisen suostumusten ja valtuutusten hallinnointi siten että kaikki prosessin työvaiheet voidaan toteuttaa sähköisesti. Sähköisen asioinnin, suostumusten ja valtuutusten tulostukset paperille, allekirjoitukset, postittamiset ja arkistoinnit manuaalisesti eri toimintayksikössä eivät mahdollista tehokkaita ja reaaliaikaisia toimintamalleja. Pääsääntöisesti sähköiset ja paperiprosessit yhdistävät toimintamallit todennäköisesti vain lisäisivät kustannuksia eri palvelujen tuottajille näiden joutuessa tukemaan useita vaihtoehtoisia toimintamalleja. Kansalaisten sähköisen asioinnin prosessit on myös suunniteltava siten, että ne tukevat saumattomasti organisaatioiden toimintaprosesseja. Suostumusten ja valtuutusten hallinta olisi suunniteltava siten että sähköiset palvelut mahdollistavat sekä asiakkaan että ammattilaisen kannalta loogiset ja yhtenäiset toimintaprosessit. Kuitenkin tämä selvitystyö on rajattu ainoastaan kansalaisen toimintamalleihin, joten tässä dokumentissa ei oteta kantaa sähköisen asioinnin vaikutuksista ammattilaisten työprosesseihin.

25 Käyttötapaus: terveydenhuollon suostumuksen antaminen Terveydenhuollon kansalliset palvelut ovat jo toteutusvaiheessa ja näihin palveluihin liittyvät määrittelyt ovat lähes valmiita. Tästä syystä on mahdollista hahmotella kansalaisen näkökulmasta toteutettava suostumusten hallinta nimenomaan terveydenhuollon toimintakenttään. Sosiaalitoimen suunnitelmat ovat vielä liian yleisellä tasolla, jotta vastaavia toimintaprosesseja voitaisiin kuvata. Kuitenkin näiden suunnitelmien tarkentuessa vastaavat toimintaajatukset voidaan myöhemmin täsmentää koskemaan myös sosiaalitoimea. Lisäksi koska sosiaalitoimeen ollaan suunnittelemassa vastaavaa keskitettyä arkistoratkaisua kuin terveystoimeen, niin todennäköisesti terveydenhuollon sähköinen suostumusten ja valtuutusten hallinnointi kyetään toteuttamaan lähes vastaavien periaatteiden mukaisesti. Tässä selvityksessä kuvataan tarkempana käyttötapauksena terveydenhuollon suostumuksen antaminen sähköisen asioinnin osana, koska tämä vaatii kannanottoja lähes kaikkiin suostumusprosessin eri vaiheessa vaadittaviin asioihin. Vastaavilla periaatteilla voidaan myös hallinnoida olemassa olevia suostumuksia. Kuten on jo aiemmin todettu, niin suostumuksen antaminen liittyy yleensä kansalaisen johonkin muuhun palveluprosessiin, jonka osana suostumusta tarvitaan. Seuraavassa kuvauksessa kuitenkin suostumuksen antaminen kuvataan omana irrallisena sähköisen asioinnin prosessinaan Sähköinen asiointi ja suostumus Terveydenhuollon potilasasiakirjoihin liittyvän suostumuksen antaminen sähköisessä asioinnissa vaatii seuraavat yleiset vaiheet:

26 26 Sähköinen suostumusprosessi Suostumuksen käsittely Palvelusopimus sähköisestä asioinnista Suostumustarpeiden valinta Informointi Suostumuslomakkeen käsittely Allekirjoitus Tulostus Talletus Kuva 2. Suostumus sähköisessä asioinnissa 1. Palvelusopimuksen tekeminen sähköiseen asiointiin luo kansalaiselle puitteet asioida sähköisesti palveluita tarjoavan organisaation kanssa. 2. Suostumustarpeiden (syntyvät muissa palvelutilanteissa, esimerkiksi ajanvarauksen yhteydessä) mukaisesti kansalainen voi valita käsiteltäväksi hänelle esitetyn suostumuspyynnön. 3. Itse suostumusprosessi koostuu kansalaisen informoinnista, suostumukseen liittyvistä valinnoista (lomakkeen käsittelystä), suostumuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, allekirjoituksesta sekä lomakkeen tulostuksesta kansalaiselle ja tallentamisesta Palvelusopimus sähköisestä asioinnista / suostumus sähköiseen asiointiin Sähköinen asiointi ja siihen liittyvät asiointiprosessit tulevat asettamaan erityisvaatimuksia myös sähköiselle suostumusten hallinnoimiselle. Kansalaiselta on nykysäännösten ja voimassaolevien itsemääräämisoikeudellisten periaatteiden mukaisesti ensin saatava hyväksyntä itse sähköiseen asiointiin sekä tähän olennaisesti liittyvään informaation vastaanottamiseen sähköisessä muodossa, ennekuin häntä voidaan esimerkiksi informoida suostumukseen liittyvistä asioista ja pyytää ottamaan kantaa itse suostumustilanteeseen.

27 27 Vapaaehtoisuus: Palvelusopimuksen tekeminen / suostumus sähköiseen asiointiin Vahva tunnistautuminen Informaation tarjonta sähköisestä asioinnista Informaation ymmärtäminen ja sen varmistaminen Harkinta Suostumus sähköiseen asiointiin Suostumusprosessi Kieltäytyminen Kuva 3. Suostumus sähköiseen asiointiin kansalaisen näkökulmasta Sähköisen asioinnin vaatiman palvelusopimuksen tekeminen sähköisesti vaatii mahdollisuutta tehdä oikeustoimia sähköisillä välineillä. Hallituksen esitys laista vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista tulee mahdollistamaan oikeustoimien tekemisen ainakin käyttämällä vahvan tunnistamisen välinettä. Näin vahvan tunnistautumisen käyttäminen sähköisen asioinnin autentikoinnissa olisi luontevaa, koska samaa vahvan tunnistautumisen välinettä voitaisiin oletettavasti käyttää myös asioinnin vaatiman palvelusopimuksen tekemiseen. Sähköisen asioinnin palvelun käynnistämiseksi kansalaiselle on annettava riittävä informaatio palvelusopimuksesta ja varmistettava että kansalainen ymmärtää myös hänelle annetun informaation ennen kuin hän voi harkita suostuuko hän sähköisen asioinnin ehtoihin. Suostumus sähköiseen asiointiin ja sen ehtoihin vaatii sopimista millä tavoin ja millä ehdoilla sähköisessä asioinnissa vaadittava informaatio voidaan toimittaa kansalaiselle. Vaihtoehtoina on yleensä joko hyväksyä informaatio kokonaan sähköisessä muodossa tai vaatia se kirjallisena postitse. Mikäli kansalainen hyväksyy informaation vastaanottamisen sähköisessä muodossa, niin se vaatii sopimista käytettävästä kommunikaatiokanavasta sekä lähetetyn informaation ja sähköisten tiedoksiantojen toimittamisesta ja arkistoinnista, esimerkiksi sopimista suunnitellun asiointitilin käytöstä.

28 28 Mikäli kansalainen ei suostu informaation vastaanottamiseen sähköisessä muodossa, niin tämä estää yhdellä palvelukerralla tapahtuvan sähköisen suostumusasioinnin Sähköisen asioinnin vaatiman sopimuksen hyväksyntä ja allekirjoittaminen Kansalaisen vastaanotettua sähköiseen asiointiin liittyvän informaation, sekä varmistettuaan palveluntarjoajalle ymmärtäneensä vastaanottamansa informaation, voi hän harkita suostuuko sähköisen asioinnin ehtoihin. Sähköisen asioinnin suostumuksiin liittyviin prosesseihin (lupa asioida sähköisesti, lähettää viestejä ja tallettaa esimerkiksi terveystietoja yleisten tietoverkkojen välityksellä) liittyy siis olennaisesti mahdollisuus tehdä sähköisiä sopimuksia ilman viivettä ja käymättä henkilökohtaisesti palvelun tarjoajaorganisaatiossa tai sen asiamiehen luona. Jos kyseessä olisi vain viranomaiselle saapunut sähköinen asiakirja, niin tätä ei tarvitsisi täydentää allekirjoituksella, mikäli asiakirjassa olisi tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä olisi syytä epäillä. Käytännössä kuitenkin sopimuksen tekeminen vaatii jonkintasoisen sähköisen allekirjoituksen kansalaisen suostumisen merkiksi. KuntaIT:n Suostumuksen määrittelyissä ehdotetaan vahvaa tunnustautumista, kuten esimerkiksi VeTuMa autentikointia riittäväksi myös sähköisen allekirjoituksen tekemiseen. Tämä on linjassa hallituksen esityksessä laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista, joka mahdollistaa oikeustoimien tekemisen vahvaa tunnistamisen välinettä käyttäen. Kuitenkin koska nykysäännösten mukaisesti vahva tunnistautuminen ei mahdollista kiistämätöntä sähköistä allekirjoitusta, olisi suotavaa että eri terveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatioissa otettaisiin käyttöön yhtäläiset toimintakäytännöt. Tämä vaatisi viranomaisten lisäohjeistusta sähköisiin allekirjoituksiin liittyviin käytäntöihin.

29 29 Vastaanotettuaan kansalaisen tekemän sähköisen sopimuksen pitää tämän vastaanottamisesta lähettää kuittaus lähettäjälle. Tämä ilmoitus voidaan toimittaa tietojärjestelmän välityksellä automaattisena kuittauksena palvelusopimuksessa sovitulla tavalla Sähköisen suostumuksen antaminen potilasasiakirjoihin Suostumuksen antaminen voi perustua joko ennalta tiedossa oleviin asiayhteyksiin, eli suostumustarpeisiin tai mahdollisuuteen antaa kansalaiselle itselleen mahdollisuus luoda uusia suostumuspyyntöjä terveydenhuollon toimintayksiköille. Näiden tekniset toteutusmallit ja prosessit poikkeavat toisistaan Suostumuksen antaminen olemassa oleviin suostumustarpeisiin Vahva tunnistautuminen Suostumustarpeet Informointi Suostumuslomake (esitäytettävä) Allekirjoitus, tulostus ja tallennus Mahdollinen toimintayksiköiden selaus Kuva 4. Suostumusprosessi suostumustarpeen pohjalta Tässä toimintamallissa potilasasiakirjojen luovutusta koskevien suostumusten luominen perustuu jo olemassa olevan asiayhteyteen eli suostumustarpeeseen. Sähköisiä asiointisovelluksia tulee syntymään paikalliselle, alueelliselle ja kansalliselle tasolle. Nämä järjestelmät tulevat yhdessä potilastietojärjestelmien kanssa muodostamaan suostumustarpeet, eli asiayhteydet miksi suostumus tarvitaan. Nykysäännösten mukaan kansalainen ei voi antaa ns. avointa suostumusta kaikkiin terveystietoihinsa tai etukäteistä suostumusta mahdollisiin tuleviin yksilöimättömiin tapahtumiin. Kuitenkin sähköisen asiointiprosessin, esimerkiksi ajanvarausprosessin osana voidaan terveydenhuollon vaatima suostumustarve luoda valmiiksi kansalaisen mahdollista käsittelyä varten.

30 30 Terveydenhuollon suostumus tulee nykysääntöjen mukaan kohdistaa ennakkoon määrättyyn palvelutapahtumaan tai kokonaisuuteen, jolla on oma yksilöity OID koodinsa. Yksilöivät OID koodit luodaan paikallisissa potilastietojärjestelmissä rekisterinpitäjittäin ja kansalaisille esitettävät suostumustarpeet pitää kyetä liittämään olemassa oleviin OID koodeihin. Suostumustarpeisiin perustuva malli lienee käytettävyyden kannalta luontevin toimintatapa kansalaiselle, itse asiassa jo termi suostumuksen antaminenkin kuvaa hyvin lähtötilannetta kansalaisen kannalta, jossa hän suostuu johonkin jonkun toisen hänelle ehdottamaan asiaan. Sähköisestä asioinnista sovittaessa voidaan sopia kansalaiselle lähetettävästä viestistä järjestelmään syntyneestä suostumustarpeesta tai kirjautuessaan järjestelmään hänelle voidaan näyttää kaikki avoimet suostumustarpeet ja pyytää käsittelemään nämä yksi kerrallaan Suostumukseen liittyvä informointivelvoite Suostumuksen pyytämiseen liittyy olennaisesti suostumuksen pyytäjän informaatiovelvoite, eli suostumuksen synnyttävän rekisterinpitäjän tulee informoida kansalaista suostumukseen ja tähän liittyvien hakutietojen kieltojen vaikutuksista ennen kun voi pyytää kansalaista ottamaan kantaa itse suostumustilanteeseen. Informaatiovelvoitteen toteutuminen on myös merkittävä potilasasiakirjoihin, mikä on otettava huomioon sähköistä palveluprosessia suunniteltaessa. Informaatiovelvoitteen toteuttaminen potilastietojärjestelmiin integroituneen sähköisen asioinnin yhteydessä mahdollistaa informaatiovelvoitteen toteuttamisen kyseisen organisaation itse suunnittelemien prosessien mukaisesti, mutta mahdollisessa rekisterinpitäjän järjestelmistä erillään olevassa suostumuksia käsittelevässä järjestelmässä tämä vaatii informointivelvoitteen vaatimien tietojen siirtämistä suostumuksia käsittelevään järjestelmään sekä myös edellä mainitun informoinnin varmistavan merkinnän palauttamista rekisterinpitäjän järjestelmiin.

31 31 Kansaneläkelaitos tulee laatimaan ohjeen joka on toimitettava (sähköisesti) kansalaiselle, jonka tulee vakuuttaa ymmärtäneensä ohjeen sisältö ja suostumusta ja hakutietojen kieltoa koskevat periaatteet (Ohjeen toimittamisesta kts. kappale 5.2.8). Koska tämän yleisen ohjeen lisäksi arkaluonteisten tietojen luovutuksessa informointivelvoite koskee nimenomaista suostumusta, niin informointivelvollisuudessa on varmistuttava siitä että kansalainen ymmärtää mihin hän suostuu yksilöidyssä suostumuksessa. Käytännössä tämä vaatii kansalaiselle yksiselitteisesti annettavaa informaatiota siitä mille tahoille tietoa luovutetaan, mitä tietoja luovutus koskee, mihin käyttötarkoitukseen tietoja luovutetaan ja mikä on luovutuksen merkitys kansalaiselle. Koska esimerkiksi yksilöidyn käyttötarkoituksen kuvaamista ei voida toteuttaa geneerisellä kaikki käyttötarkoitukset kattavalla kuvauksella, niin yksilöityjen tietojen luovutus vaatii myös eri suostumustarpeissa vaihtelevia informointiprosesseja, eli käytännössä eri suostumustarpeiden mukaisesti eri suostumustilanteisiin valittavia sähköisiä lomakkeita. Eri suostumustilanteisiin liittyvillä lomakkeillakaan suostumuksen käyttötarkoitusta ei voi kuvata yleisesti esimerkiksi "potilaan sairauden hoitamisena", vaan käyttötarkoituksen ja asiakkaan informoinnin tulee liittyä yhteen, siten että asiakas ymmärtää mihin tarkoitukseen luovutettavia tietoja käytetään. Mahdollisessa keskitetyssä suostumusten hallintapalvelussa informointivelvoitteen toteuttaminen vaatii oletettavasti käytännössä yleisiä ja yhtäläisiä toimintatapojen määrittelyitä informaatiovelvoitteen toteuttamiseksi. Yleisimpiin käyttötapauksiin olisi suositeltava vakiomuotoisen informointitapojen käyttöä, jotka vastaisivat vähintään kaikkien eri toimintayksiköiden minimivaatimuksia, mutta eri rekisterinpitäjille olisi mahdollistettava myös omien, paikallisten informointimateriaalien, eli lomakkeiden käyttö. Teknisesti haastavimmaksi informointivelvoitteen tulee tekemään yksilöityjen tietojen vaatimus, joka käytännössä keskitetyssä palvelussa vaatii osin yksilöityjen tietojen vakiointia rakenteiseen muotoon ja

32 32 näiden siirtämistä paikallisista järjestelmistä mahdolliseen keskitettyyn suostumuspalveluun suostumustarvetta luodessa. Koska kansalaisen informaatiovelvoite on toteutettava ennen suostumuksen pyytämistä, niin sähköisessä asioinnissa kansalaisen prosessissa pitää ensin selvittää yksilöidyt tiedot, käyttötarkoitus ja luovutuksen merkitys kansalaiselle, ennen kuin informointiprosessissa voidaan valita ja täyttää informointivelvoitteen mukainen lomake ja pyytää kansalaista ottamaan kantaa onko kansalainen ymmärtänyt lomakkeen sisällön ja suostumustilanteen merkityksen itselleen. Vasta hyväksyttyään informoinnin voidaan asioinnissa siirtyä käsittelemään kansalaisen kantaa itse suostumustarpeeseen Suostumuspäätös ja sähköinen allekirjoitus Kansalaisen informoinnin jälkeen voidaan häntä pyytää ottamaan kantaa suostumuksen myöntämiseen. Käytännössä tämä tapahtuu yksinkertaisimmin allekirjoittamalla täytetty suostumuslomake. EU:n direktiivi (1999/93/EC) määrittelee tasostandardit sähköisten allekirjoitusten myöntämiselle eri jäsenmaissa. Nämä jakautuvat kehittyneeseen sähköiseen allekirjoitukseen, joka vaatii ns. laatuvarmenteen käyttöä ja sähköiseen allekirjoitukseen, joka voidaan toteuttaa sopimusperusteisesti myös ilman laatuvarmennetta käyttämällä esimerkiksi terveydenhuollon organisaatioiden itse myöntämiä varmenteita, VeTuMa:n palveluita tai vaikka digitaalista kynäallekirjoitusta. Laatuvarmenteen käyttö vaatii kansalaiselta HST kortin käyttöä tai tulevaisuudessa HST kortissa olevan varmenteen hankkimista mobiililaitteeseensa. Potilastietolaki edellyttää potilasasiakirjoissa luonnollisen henkilön käyttävän kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta. HST kortti on maksullinen ja sen levinneisyys kansalaisten keskuudessa on varsin rajallista, mikä käytännössä

33 33 tulee vaikuttamaan nykysäännösten mukaan kansalaisten mahdollisuuteen allekirjoittaa terveydenhuollon potilasasiakirjoihin liittyviä suostumuksia sähköisesti. Suostumuksen allekirjoittaminen käsin asioidessa henkilökohtaisesti jossain toimintayksikössä on teknisesti yksinkertaista ja toteutettavissa välittömästi, mutta sähköisessä asioinnissa erillisten kaavakkeiden tulostaminen, postittaminen sekä näiden käsittely organisaatioiden päässä estävät reaaliaikaiset prosessit ja tulevat ohjaamaan kansalaisen käyttäytymistä suostumuksia myönnettäessä Suostumusasiakirjojen tulostaminen Terveydenhuollon suostumusasiakirjasta tulee suostumuksen antamisen yhteydessä tulostaa jäljennös potilaalle, eli sähköisessä asioinnissa kansalaiselle tulee toimittaa kopio hänen suostumusasiakirjastaan. Vaikka kopio suostumusasiakirjasta ei ole varsinainen sähköinen tiedoksianto, niin se luonteeltaan vastaa tätä. Erityisenä vaatimuksena sähköisissä tiedoksiannoissa on se, ettei viranomainen voi yksipuolisesti päättää sähköisen tiedoksiannon käyttämisestä, vaan tähän on saatava kansalaisen nimenomainen suostumus. Kansalaisen valitsema toimintatapa, eli se että kansalainen on itse aloittanut asioinnin sähköisesti ja esimerkiksi antanut sähköpostiosoitteensa viranomaiselle ei riitä osoittamaan kansalaisen suostumusta vastaanottaa asiakirjoja sähköisesti. Kuten jo aikaisemmin on todettu, niin käytännössä kansalaisen sähköisen informaation vastaanottamistavasta tulee siis sopia jo sähköiseen asiointiin liittyvän palvelusopimuksen yhteydessä ja tällöin myös voidaan pyytää suostumus sähköisten tiedoksiantojen ja vastaavien sähköisten lomakkeiden kopioiden toimittamisesta. Yhtenä mahdollisuutena tällaisten sähköisten asiakirjojen kopioiden ja tiedotteiden vastaanottamisessa voidaan sopia tulevaisuudessa luotavan asiointitilin käytöstä.

34 Suostumuksen luominen ilman suostumustarvetta Potilasasiakirjojen suostumus liittyy aina johonkin palvelutapahtumaan tai palvelukokonaisuuteen. Vaadittava asiayhteys terveydenhuollon rekisterinpitäjään tekee haastavaksi kansalaiselle luoda suostumuksia ilman suostumustarvetta, sillä tämän pitäisi mahdollistaa myös kansalaiselle asiayhteyden luominen yksipuolisella päätöksellä. Kuitenkin tähän käytännössä myös asiakassuhteen luovaan tapahtumaan olisi syytä vaatia aina myös toisen osapuolen, eli terveydenhuollon ammattilaisten hyväksyntä. Sähköisessä asioinnissa kansalainen voi luoda palvelupyyntöjä terveydenhuollon organisaatioille, ja tarvittaessa jopa liittää näihin suostumuksia. Kuitenkin koska palvelupyynnön sekä mahdollisen suostumuksen vastaanottajalla on vastuu hyväksytyn palvelupyynnön toteuttamisesta, niin ennen kuin organisaatiot ovat hyväksyneet niille esitetyt palvelupyynnöt ei palvelun vaatimaa asiayhteyttä tai siihen liittyvää suostumusta voi olla olemassa. Käytännössä kansalainen ei siis voi luoda terveydenhuollon rekisterinpitäjälle palvelutapahtumaa tai palvelukokonaisuutta tämän puolesta. Tästä syystä suostumuksen antaminen ilman suostumustarvetta voidaan tulkita lähinnä palvelupyynnöksi johon liittyy suostumus ja joka astuu voimaan vasta kun terveydenhuollon organisaatio on tämän hyväksynyt. Eräät sähköisten asioinnin palvelut voidaan suunnitella siten että organisaatiot voivat esimerkiksi ajanvarauksen yhteydessä hyväksyä palvelupyynnön ja siihen liittyvän suostumuksen automaattisesti ja generoida tästä hyväksyntäkuittauksen kansalaiselle. Tyypillinen tapaus voisi esimerkiksi olla uuden palvelukokonaisuuden muodostaminen ryhdyttäessä asioimaan uuden terveydenhuollon organisaation kanssa. Kansalaisen kannalta suostumuksen luontiprosessi vaatisi palvelupyynnön täsmentämistä ennen suostumuksen luomista. Kun tämä olisi luotu sähköisen asioinnin järjestelmässä, niin suostumuksen luominen noudattelisi seuraavaa prosessia:

35 35 Informointi Hakutietojen selaus Tapahtumien valinta Suostumuksen muodostaminen Suostumuslomake (esitäytettävä) Allekirjoitus, tulostus ja lähetys Toimintayksiköiden selaus Kuva 5. Etukäteissuostumus palvelupyynnön osana Kansalaisen itse laatiessa nimenomaisen suostumuksen vaatii tämä suostumuksiin liittyvää informointia suostumuksen merkityksestä ennen suostumuksen muodostamista. Hakutietojen perusteella kansalainen kykenisi valitsemaan KanTa arkistosta suostumuksensa kohteeksi tulevat mahdolliset omat palvelutapahtumansa ja palvelukokonaisuuden kyseessä ollen selaamaan toimintayksiköitä rekistereittäin ja muodostamaan näistä palvelukokonaisuuden suostumuksen kohteeksi tulevat yksiköt. Näiden tietojen perusteella voitaisiin muodostaa suostumus ja täyttää suostumuslomake, allekirjoittaa tämä, tulostaa kopio sekä lähettää tämä palvelupyynnön mukana valitulle organisaatiolle. Vastaanottavan organisaatio tulee lähettää kuittaus vastaanottamastaan palvelupyynnöstä palvelusopimuksessa sovitulla tavalla. Terveydenhuollon organisaation vastaanotettua palvelupyynnön ja suostumuksen voivat nämä arvioida hyväksytäänkö palvelupyyntö. Positiivisen päätöksen jälkeen voidaan palvelupyyntöön liittää vaadittava palvelutapahtuma ja sen OID koodi, sekä liittää tämä suostumukseen ja tiedottaa päätöksestä kansalaista. Mikäli palvelupyyntö hylätään, niin ei synny asiayhteyttä eikä palvelutapahtumaa ja kansalaiselle tiedotetaan tästä. 5.3 Muut käyttötapaukset Suostumusten myöntämisen lisäksi kansalaisen täytyy kyetä hallinnoimaan suostumuksiaan sähköisesti. Seuraavassa on lyhyesti kuvattuna hallinnoinnin käyttötapaukset.

36 Terveydenhuollon asiakirjasuostumukseen liittyvän hakutietojen kiellon toteuttaminen Hakutietoihin liittyvä kielto voidaan kohdistaa joko palvelutapahtumaan tai palvelukokonaisuuteen, jolloin kiellon toteuttaminen vaatii palvelutapahtuman tai - kokonaisuuden olemassaoloa. Kiellon rekisteröinti kohdistetaan sille rekisterinpitäjälle jonka asiakirjoja kielto koskee ja palvelukokonaisuuden osalta kielto voidaan antaa mille tahansa palvelukokonaisuuteen osallistuvalle organisaatiolle. Hakutietojen kielto rekisteröidään Kanta arkistoon, josta se estää hakutietojen näkymisen muille kuin asiakirjojen rekisterinpitäjälle. Informointi Hakutietojen selaus Tapahtumien valinta Kieltolomake Allekirjoitus, tulostus ja lähetys Toimintayksiköiden selaus Kuva 6. Hakutietojen kiellon toteutus Sähköisessä asioinnissa palvelukokonaisuuteen liittyvän kiellon rekisteröintimahdollisuus useille eri organisaatioille vaatii kaikilta osallistuvilta organisaatioilta kykyä vastaanottaa kieltolomake. Kielto voidaan kohdistaa myös yhteen rekisterinpitäjään tai rekisteriin, jolloin kansalaisen täytyy kyetä rekisteröimään kieltoja kohdistamatta niitä palvelutapahtumiin tai palvelukokonaisuuksiin. Näissä tapauksissa kielto voi koskea jo syntyneitä tietoja tai kielto voidaan toteuttaa ja rekisteröidä myös etukäteen mahdollisten tulevien hoitotapahtumien osalta. Koska hakutietojen kielto osoitetaan terveydenhuollon rekisterinpitäjälle, niin tämä vaatii joko olemassa olevan asiakassuhteen olemassaoloa tai sitten mahdollisuutta kansalaiselle luoda pyyntö asiakassuhteen luomiseksi. Vaikka asiakassuhdetta ei pidä kyetä luomaan yksipuolisesti, niin käytännössä rekisterinpitäjällä ei pitäisi olla mahdollisuutta kieltää asiakassuhteen syntymistä hakutietojen kiellon rekisteröimiseksi.

37 37 Sähköisen asioinnin osalta etukäteen rekisteröitävä kielto vaatii myös kansalaiselle tarjottavan sekä kaikkien rekisterinpitäjien ja näiden rekisterien valintamahdollisuutta että valitun mahdollisen kiellon toteuttavan rekisterinpitäjän informaatiovelvollisuuden toteuttamista ennen kieltopäätöksen tekemistä. Koska hakutietojen kielto estää myös suostumuksen antamisen, niin kieltojen osalta informaatiovelvollisuuden osalta varmistuminen kansalaisen ymmärryksestä tulee voida osoittaa selkeästi, mikä on otettava huomioon mahdollisessa sähköisessä palvelussa Rekisteröityjen suostumusten ja kieltojen hallinnointi Olemassa olevia suostumuksia ja kieltoja kansalainen hallinnoi itse joko rekisterinpitäjittäin näiden sähköisen asioinnin kautta tai mahdollisessa keskitetyssä palvelussa. Kaikki terveydenhuollon voimassa olevat suostumukset ja kiellot löytyvät keskitetystä KanTa arkistosta, joka mahdollistaa voimassa olevien ja erääntyneiden suostumusten selaamisen. Keskitetyssä palvelussa myös terveydenhuollon asiakirjojen toteutuneet luovutukset on yksilöitävissä käytetyn suostumusten osalta. Näin kansalainen kykenee päättelemään minkä suostumuksen perusteella kukin luovutus on tapahtunut. Voimassa olevien sekä päättyneiden suostumusten ja/tai kieltojen tarkastaminen Kansalaisella tulee olla mahdollisuus selata ja tarkistaa antamansa suostumukset ja kiellot myös päättyneiden suostumusten ja purettujen kieltojen osalta. Tämä on olennaista KanTa palveluiden tietoturvan varmistamiseksi, jotta kansalainen voi kaikissa olosuhteissa todentaa toteutuneiden luovutusten perustuneen joko hänen antamiinsa suostumuksiin tai muihin lakisääteisiin luovutuksiin tai pakkotilanteisiin.

38 38 Suostumusten ja/tai kieltojen muuttaminen (päättäminen tai peruuttaminen) Suostumusasiakirjoja ei voi allekirjoituksen jälkeen täydentää tai muuttaa, vaan mikäli hakukriteerien mukaista luovutuksen kohdetta halutaan muuttaa, niin on tehtävä uusi suostumus joka päättää aikaisemman suostumuksen ja korvaa tämän uudella laajemmalla suostumuksella. 5.4 Käyttötapauksiin liittyviä erityiskysymyksiä Hakutietojen selaaminen virtuaalivastaanottotilanteissa Hakutietojen selaaminen vaatii suullista suostumusta asiakkaalta tai hänen lailliselta edustajaltaan. Kansalaisen tapauksessa voidaan suullisen suostumuksen tilalla käyttää ilman muuta vahvempaa suostumusta osoittavaa tapaa, eli kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta. Kuitenkin laatuvarmenteisiin liittyvien haasteiden vuoksi tämä rajoittaisi palvelujen kehittymistä voimakkaasti. Tästä syystä on suositeltavaa, että viranomaisten ohjeistuksessa hyväksyttäisiin toimintakäytännöksi sähköisessä asioinnissa vahvan käyttäjätunnistamisen jälkeen annettavaa hakutietojen luovutuksen suostumusta yleisellä asioinnissa tapahtuvalla hyväksymisellä josta jää kullakin hakukerralla merkintä asiointisovellukseen ja josta voidaan tehdä suullista suostumusta vastaavat merkinnät rekisterinpitäjien potilastietojärjestelmiin. Tällainen tarve hakutietojen selaamiseen voi syntyä esimerkiksi sähköisissä virtuaalivastaanottotilanteissa, missä asiakas asioi terveydenhuollon ammattilaisten kanssa henkilökohtaisesti sähköisesti tietoverkkojen välityksellä (online) Suostumusasiakirjojen tallennus KanTa palveluihin Nykyisten määrittelyiden ja säännösten mukaisesti terveydenhuollon suostumukset tallettaa kukin rekisterinpitäjä omaan KanTa palveluissa olevaan rekisteriinsä. Tämän lisäksi kansalaisten itse laatimien asiakirjojen tallentaminen KanTa palveluihin ei ole mahdollista. Nämä tehdyt linjaukset rajaavat kansalaisten mahdollisuutta hallinnoida suostumuksiaan ja

39 39 valtuutuksiaan keskitetyssä palvelussa tallentaen uusia suostumuksia tai tehtyjä muutoksia olemassa oleviin suostumuksiin suoraan keskitettyyn arkistopalveluun. Nykysäännösten mukaisesti keskitetyssä järjestelmässä toteutetut muutokset vaativat näiden palveluprosessien liittämisen saumattomasti rekisterinpitäjien omiin palveluprosesseihin Lakkautettu rekisterinpitäjä Rekisterinpitäjään tai rekisteriin kohdistetun kiellon päättämiseen liittyy erikoistapaus tilanteessa jossa rekisterinpitäjä on lakannut olemasta, mutta hakutietojen kielto on vielä voimassa. Tässä tapauksessa kansalaisella ei välttämättä olisi osapuolta joka voisi palvella häntä kiellon päättämiseksi. Uusissa säädöksissä tai niiden soveltamisohjeissa tulisi ottaa huomioon, että myös lopettaneen rekisterinpitäjän henkilörekisterille tulee määrätä henkilörekisterin käsittelyn oikeutettu taho mm. kieltojen takia. Tässä tapauksessa ainoastaan keskitetty suostumustenhallintajärjestelmä voisi tarjota mahdollisuuden päättää kielto kyseisen rekisterinpitäjän tietojen osalta. 5.5 Valtuutus toimia toisen puolesta Sähköinen asiointi toisen puolesta jakautuu kahteen käyttötapaukseen. Asioinnin toisen puolesta mahdollistavaan valtuutuksen antamiseen tai peruuttamiseen sekä tämän valtuutuksen käyttötilanteisiin, missä kansalaista palvelevat osapuolet tai viranomaiset kykenevät tarkistamaan valtuutuksen olemassaolon. Valtuutusten antaminen ja peruuttaminen on toteutettavissa sähköisen asioinnin yhteydessä, mutta kansalaisille olisi syytä mahdollistaa myös mahdollisuus rekisteröidä ja hallinnoida valtuutuksiaan asioimalla suoraan esimerkiksi kirjeitse eri toimintayksiköiden kanssa. Sähköisen asioinnin osana valtuutuksen myöntämisessä olennaista on valtuutuksen laajuuden ja keston määrittely. Erityisesti asiat jotka valtuutus kattaa on mahdollista rajata selkeästi sähköisissä palveluissa eri asiakokonaisuuksiin.

40 40 Edunvalvontavaltuutukset ja vastaavat muut valtuutukset joita valtuuttaja itse ei rekisteröi oman sähköisen asioinnin yhteydessä vaativat palveluiden tarjoajilta mahdollisuutta rekisteröidä valtuutettuja eri sähköisen asioinnin palveluihinsa. Näiden osalta valtuutukset voitaisiin rekisteröidä joko suoraan kansalaisten yhteydenottojen perusteella tai käyttäen pyynnöstä esimerkiksi holhousasioiden rekisteriä. Asiointi toisen henkilön puolesta vaatisi että henkilö kirjautuisi ensin omaan sähköiseen asiointipalveluunsa ja vasta tämän jälkeen valitsisi mahdollisesti kenen puolesta haluaisi toimia. Tämän mallin mukaisesti esimerkiksi asiointitilin kautta on suunniteltu toteutettavaksi asiointi toisen henkilön puolesta. Mikäli toisen puolesta asiointia ei olisi rekisteröity järjestelmään, niin palvelupyynnön vastaanottavan tahon tehtäväksi jäisi tarkistaa valtuutuksen voimassaolo sekä sisältö, esimerkiksi automaattisesti ehdotetulta asiointitililtä tai muilla keinoin jostain muusta vastaavasta rekisteristä.

41 41 6 Tavoitetilan arkkitehtuuri 6.1 Lähtökohdat Suostumusten ja valtuutusten hallintaa varten ei ole luotu sosiaalitoimessa eikä terveydenhuollossa selkeää järjestelmää vaan käytännöt ovat vaihtelevia eri toimintayksiköissä. Suostumusten ja valtuutusten hallintaa ja käsittelyä tukevia tietojärjestelmiä on käytössä hyvin vähän. Muutamiin perusjärjestelmiin on rakennettu tähän liittyen lisäominaisuuksia tuote- tai toimittajakohtaisesti. Kirjava tilanne on tietoturvan ja tietosuojan näkökulmasta huolestuttava ja lisää väärinkäytösten riskiä. KanTa palvelun käyttöönoton myötä vuonna 2011 tilanne muuttuu terveydenhuollon suostumusten osalta. Suostumusasiakirjat taltioidaan KanTan earkistoon, josta ne ovat palvelurajapinnan kautta toimintayksiköiden käytettävissä. Näin syntyy osittain tilannetta parantava keskitetty suostumustenhallinnan järjestelmä terveydenhuollon palvelun antajien tueksi. Valtuutusten käsittelyyn KanTa ei tuo välineitä. Sosiaalitoimessa järjestelmien standardisointi, integraatiot ja keskitetyt palvelut ovat jäljessä verrattuna tilanteeseen terveydenhuollossa. Kehityssuunnitelmien ja jo mm. käynnissä olevan Tikesos-hankkeen myötä KanTa-tyyppinen keskitetty palvelu on tulossa lähivuosina myös sosiaalitoimeen. Sähköisen asioinnin kautta haetaan jatkossa yhä enemmän palveluihin tehokkuutta ja laatua myös terveydenhuollon ja sosiaalitoimen sektoreilla, joilla luotettava tietosuoja on perusedellytys sähköisten palveluiden käyttöönotolle. Toimiva sähköisten suostumusten ja valtakirjojen hallintajärjestelmä tärkeä osa tätä tietosuojaratkaisua. Kansalaisten valinnanvapaus tullee jatkossa myös laajenemaan sen suhteen, minkä terveydenhuollon tai sosiaalitoimen palveluntarjoajan palveluja he käyttävät. Jatkossa ei välttämättä olla enää yhtä sidottuja kotikunnassa palveluja tarjoaviin julkisiin organisaatioihin. KanTa-järjestelmä tukee osaltaan

42 42 tietojen liikkumista asiakkaan mukana. Vastaavasti tarvitaan tietoteknisiä ratkaisuja, jotka tukevat yli organisaatiorajojen toimivaa suostumusten ja valtuutusten hallintaa. 6.2 Kokonaisarkkitehtuurin yleiskuvaus Kuva 7 esittää suostumusten ja valtuutusten hallintajärjestelmän alustavaa arkkitehtuurimallia. Hallintajärjestelmän päätoiminnot ovat suostumusten ja valtuutusten ylläpito ja niiden käyttö. Kuvassa esitetään kansalaisen aktiivinen rooli suostumusten ja valtuutusten ylläpidossa, mutta myös terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattilaiset voivat toimia hallinnoijan roolissa. On huomattava, että kansalaisen omatoimiseen hallinnointiin liittyy ainakin toistaiseksi ongelmia, joita on käsitelty edellä.

43 43 Kuva 7. Suostumusten ja valtuutusten (S&V) hallintaympäristön yleiskuva Toimialan perusjärjestelmät, esimerkiksi potilastietojärjestelmät ja sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmät käyttävät keskitetyn hallintajärjestelmän palveluja ohjelmistorajapintojen kautta. Flow-nuolet kuvaavat tätä viestiliikennettä. Selaukseen voidaan toteuttaa tarvittaessa myös käyttöliittymiä. Muun muassa allekirjoitusvaatimuksesta johtuen on terveydenhuollon ammattilaisilla toistaiseksi rooli suostumuksien hallinnoinnissa. Suostumuksen tarve syntyy yleensä asiakkaan läsnä ollessa esimerkiksi vastaanotolla, jolloin virkailija täyttää asiakkaan puolesta sähköisen suostumuslomakkeen ja

44 44 tulostaa sen paperille allekirjoitettavaksi. Suostumuksen antamisessa tarvittavan asiayhteyden (kontekstin, suostumustarpeen) esiin tuonnissa ja asiakkaan informoinnissa voidaan tällöin myös tukeutua ammattihenkilöön. Vaikka allekirjoitusvaatimus estää täysin itsenäiskäyttöisen prosessin terveydenhuollon suostumuksen antamisessa, voidaan sähköistä asiointia kehittää asteittain. Esimerkiksi asiakas voi täyttää ja lähettää suostumuslomakkeen ilman allekirjoitusta palvelun antajalle. Allekirjoitus tehtäisiin tällöin tulostettuun paperiversioon. Osittainenkin itsenäiskäyttöisyys vähentäisi ammattihenkilöstön kuormitusta, mutta haasteena on myös hallintajärjestelmien käytettävyys. Nykymuotoisia säännöksiä noudattava sähköisen asioinnin palvelu on vaikea toteuttaa lainmukaiseksi ja riittävän helppokäyttöiseksi. Kuva 7 on pelkistetty ja tarkoitettu jäsentämään tavoitetilan arkkitehtuuria konseptitasolla. Ellei jatkossa erikseen ilmaista käsitellään seuraavassa samalla sekä suostumusten että valtuutusten hallintajärjestelmän arkkitehtuuria ja tästä käytetään yleisnimeä hallintajärjestelmä. Tavoitteena on, että sosiaalitoimen ja terveydenhuollon arkkitehtuuriratkaisut ovat mahdollisimman yhtenäisiä ja mahdolliset poikkeamat tai erityistarpeet on seuraavassa kerrottu erikseen. 6.3 Vaihtoehtoiset arkkitehtuurimallit Hallintajärjestelmän perusarkkitehtuuri voi olla hajautettu, keskitetty tai näiden välimuoto ns. hybridimalli. Perusmallit eroavat toisistaan huomattavasti sekä tekniseltä ratkaisultaan että palvelutuotannon hallinnointimalliltaan. Esimerkiksi keskitetyille järjestelmäpalveluille on löydyttävä omistajataho, joka vastaa järjestelmien toteutuksesta ja tuotantopalvelusta (vrt Kelan rooli KanTassa). Keskitetyllä tarkoitetaan tässä valtakunnan tasolla keskitettyä eikä kunnan sisällä eri toimialojen suhteen keskitettyä järjestelmää, mikä sekin olisi mahdollinen tarkastelunäkökulma. Hajautetussa arkkitehtuurissa suostumukset ja valtuutukset ylläpidetään toimialojen organisaatioiden (rekisterinpitäjien) omissa tietojärjestelmissä,

45 45 esimerkiksi osana potilastietojärjestelmää. Tässä mallissa suostumukset ja valtuutukset taltioidaan aina sen palveluntarjoajan järjestelmään, jota varten ne annetaan. Perusjärjestelmät integroidaan näihin paikallisiin hallintajärjestelmiin. Kansalaisen sähköinen asiointi toteutetaan palveluntarjoajakohtaisesti toimialojen perusjärjestelmiin integroituna. Terveydenhuollossa suostumukset taltioidaan jatkossa lisäksi KanTa-arkistoon ko. rekisterinpitäjän toimesta. Hajautetun ratkaisun edut Luontevasti toteutettavissa nykyisten perusjärjestelmien yhteyteen kehitettävänä osajärjestelmänä Mahdollistaa järjestelmä- ja organisaatiokohtaisten erityispiirteiden huomioinnin Hallintajärjestelmän omistajuus on selkeä eli on perusjärjestelmän omistajan vastuulla Voidaan kilpailuttaa eri toimittajia ja ratkaisuja Ratkaisun haitat Suostumukset ja valtuutukset ovat vain yhden palveluntarjoajan tai kunnan käytettävissä (paitsi jatkossa terveydenhuollon suostumukset lisäksi KanTassa) Toteutuksen kokonaiskustannukset ovat korkeat, kun rakennetaan organisaatio- ja/tai järjestelmäkohtaisesti samaan käyttötarkoitukseen useita ratkaisuja, kustannustehottomuutta Syntyy toteutukseltaan ja käytettävyydeltään (usability) erilaisia järjestelmiä, yhteensopimattomuutta, kirjavuutta, osaamisvaikeuksia Keskitetyssä arkkitehtuurissa suostumukset ja valtuutukset ylläpidetään keskitetyssä järjestelmässä kansallisella tasolla, vrt KanTa-arkkitehtuuri. Toimialojen palveluntarjoajien perusjärjestelmät integroituvat hallintajärjestelmään palvelurajapintojen kautta ja käyttöoikeuksien säätelemänä suostumukset ja valtuutukset ovat organisaatioiden saatavilla.

46 46 Kuva 8. Suostumus- ja valtuutushallinnan järjestelmäarkkitehtuuri, keskitetty ratkaisumalli Kuvaan 8 on merkitty arkkitehtuuriin liittyvinä taustajärjestelminä Kelan KanTa-palvelu sekä Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmä (VTJ) ja Holhous-asioiden rekisteri (Holle). Terveydenhuollon suostumukset taltioidaan jatkossa joka tapauksessa KanTa earkistoon, josta suostumukset ovat

47 47 käytettävissä, kun tarvitaan potilasasiakirjojen luovutuksia organisaatioiden välillä. Valtuutusten hallintaan liittyy VTJ, josta voidaan tarkistaa alaikäisten holhoojan tiedot ja Holle, josta löytyvät rekisteröidyt edunvalvojat. Nämä ovat keskitettyjä järjestelmiä ja ne voidaan integroida keskitettyyn valtuutusten hallinta-järjestelmään. VTJ:ssä on valmiit web services rajapinnat VTJkyselypalvelun kautta. Holle-integraatio vaatii lisäselvitystä. Myös kansalaisen sähköinen asiointi voidaan toteuttaa keskitetyssä arkkitehtuurissa kaikille yhteisenä yleiskäyttöisenä sovelluksena hallintajärjestelmään integroituna tai vaihtoehtoisesti hajautettuna hallintajärjestelmän palvelurajapintoja käyttäen. Keskitetyn ratkaisun edut Arkkitehtuuriltaan selkeä ratkaisu, tarvitaan vain yksi järjestelmä Tietoarkkitehtuuri turvaa tietoeheyden hyvin Tiedot käyttöoikeuksien puitteissa helposti kaikkien palveluntarjoajien käytettävissä Toteutuskustannukset hyvin optimoitavissa, kun vältetään päällekkäisiä toteutuksia, tehokkuus Ratkaisun haitat Edellyttää päätöstä omistajatahosta, joka vastaa järjestelmän rakentamisesta ja tuotannon organisoinnista Soveltuuko yksi ratkaisu kaikkien käyttöön? Ei ole kilpailevia ratkaisuja Keskitetyssä arkkitehtuurissa voidaan tehokkaasti standardisoida sähköiset suostumus- ja valtuutuslomakkeet. Mallipohjia on kuitenkin luotava riittävästi eri käyttötarkoituksiin ja niitä on voitava laatia lisää tarpeen mukaan.

48 48 Kansalaisen sähköisen asioinnin osalta on huomioitava, että terveydenhuollon vaatimukset suostumuksen allekirjoittamisesta ja suostumustarpeesta (konteksti), hankaloittavat itsenäiskäytön toteuttamista merkittävästi. Valtuutusten ja sosiaalitoimen suostumusten osalta sähköisen asioinnin esteet eivät ole yhtä suuret. Seuraavassa on listattu käyttötapauksia, joiden avulla voi pöytätestata arkkitehtuurimalleja. Neljässä ensimmäisessä käyttötapauksessa toimijana on kansalainen, viimeisessä toimialan ammattilainen. Käyttötapaus 1: Asiakas luo/poistaa suostumuksen sähköiseen asiointiin Käyttötapaus 2a: Asiakas luo suostumuksen/kiellon vastauksena pyyntöön, josta on saanut notifikaation Käyttötapaus 2b: Asiakas luo suostumuksen/kiellon muun tarpeen (asiayhteyden) kautta, esimerkiksi ekatselu Käyttötapaus 3: Asiakas luo/poistaa valtuutuksen Käyttötapaus 4: Asiakas selaa suostumuksiaan ja valtuutuksiaan Käyttötapaus 5: Ammattilainen kirjaa suostumuksen/valtuutuksen rekisteriin, mikä ainakin alkuvaiheessa yleisin käyttötapa. Hybridiratkaisun arkkitehtuurissa suostumukset ja valtuutukset ylläpidetään organisaatioiden (rekisterinpitäjien) omissa paikallisissa tietojärjestelmissä, mutta rakennetaan lisäksi keskitetty viitetietokanta, vrt aluetietojärjestelmät. Viitetietokanta mahdollistaa suostumusten ja valtuutusten etsimisen ja katselun eri rekisterinpitäjien järjestelmistä. Kansalaisen sähköinen asiointi toteutetaan palveluntarjoajakohtaisesti perusjärjestelmiin integroituna tai keskitetysti hyödyntäen viitetietokantaa ja sen palvelutuotantoa. Ratkaisun edut Luontevasti toteutettavissa nykyisten perusjärjestelmien yhteyteen kehitettävänä osajärjestelmänä Viitteiden avulla tiedot kaikkien palveluntarjoajien käytettävissä

49 49 Voidaan soveltaa aluetietojärjestelmä-konseptia Ratkaisun haitat Toteutuksen kokonaiskustannukset ovat korkeat paikallisten järjestelmätoteutusten takia (vrt hajautettu ratkaisu) ja lisäksi viitetietokannan toteutuskustannukset Viitetietokannalle löydettävä omistaja Viitetietokanta-ratkaisu on teknisesti haastava toteuttaa Edellä lyhyesti kuvatuista tavoitetilan vaihtoehdoista ovat keskitetyn ratkaisumallin edut merkittäviä ja seuraavissa kappaleissa keskitytäänkin tavoitetilan määrittelyyn sen pohjalta. 6.4 KanTa-palvelu Tässä kappaleessa arvioidaan Kelan tuottaman KanTa-järjestelmän vaikutusta hallintajärjestelmän ratkaisumalliin. Seuraavassa näkökulma on pääosin terveydenhuollossa ja suostumushallinnassa, sillä alkuvaiheessa KanTa rajautuu näihin. KanTa-palvelu tulee käyttöön vuoteen 2011 mennessä ja sen myötä mm. seuraavia merkittäviä muutoksia: Kela tulee tärkeäksi toimijaksi terveydenhuollon tietojärjestelmäkentässä Syntyy uusi keskitetty infrastruktuuri, johon terveydenhuollon yksiköiden tietojärjestelmät integroidaan, kokonaisarkkitehtuuri muuttuu oleellisesti Suostumusasiakirjat arkistoidaan KanTa earkistoon Kansalainen pääsee selaamaan potilas- ja reseptitietojaan ekatselupalvelun avulla Paikallisiin terveydenhuollon perusjärjestelmiin rakennetaan lisäominaisuuksia suostumustenhallintaan (luonti, poisto, kiellot, käyttö)

50 50 KanTan ensimmäinen versio sisältää ekatselu-palvelun, jonka kautta kansalaiset voivat selata omia potilasasiakirjojaan, ei kuitenkaan suostumusasiakirjoja. ekatselua voidaan kuitenkin ajatella käytettävän kansalaiselle suunnatun suostumusjärjestelmän rinnalla. ekatselun avulla kansalainen voi selata suostumusten luonnissa tarvittavia palvelutapahtuma- ja palvelukokonaisuus-tietojaan. KanTa-palvelu siis muuttaa terveydenhuollon kansallisen tason järjestelmäarkkitehtuuria merkittävästi. KanTan myötä syntyy uusi keskitetty infrastruktuuri ja palvelun tuotantomalli, joita voidaan soveltaa tai suoraan hyödyntää myös suostumusten ja valtuutusten hallinnassa. Tarkempaa tietoa KanTa-palvelusta löytyy mm. linkistä: KanTa-jatkomäärittelyn Ydindokumentin sivulla 9 todetaan seuraavasti: Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista, että kansalainen pystyy myös hallinnoimaan suostumus- ja ajanvaraustietojaan kansalaisen katseluyhteyden kautta sekä muutenkin aktiivisesti osallistumaan omien terveystietojensa tuottamiseen ja hallinnointiin, mikäli tämä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja kyetään toteuttamaan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Tavoitetilan arkkitehtuuri painottuu kansalaisen näkökulmaan ja mahdollistaa itsenäiskäyttöiset palvelut. KanTa tuo mukanaan valtakunnan tason infrastruktuurin ja palvelutuotannon mallin, jota voidaan ajatella käytettävän jatkossa myös laajemmin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tiedonhallinnassa. Kuva 9 esittää suostumushallinnan keskitettyä terveydenhuollon järjestelmäarkkitehtuuria, jossa on KanTa-palvelua on laajennettu tukemaan suostumusten hallintaa ja sitä tukevaa kansalaisen sähköistä asiointia. Kuvattu ratkaisu ei edellytä merkittäviä kehityspanostuksia, sen jälkeen kun KanTa-palvelu on tuotannossa olettaen, että sähköisen allekirjoituksen ongelma ratkaistaan.

51 51 Kuva 9. Suostumushallinnan järjestelmäarkkitehtuuri terveydenhuollossa, käyttötapaus 1 ja KanTa-palvelun lisäominaisuudet. Seuraavassa kuvataan käyttötapauksen 1 mukainen suostumuksen luontiprosessi. Numerointi viittaa kuvaan Terveydenhuollon ammattilainen tuottaa tai perustietojärjestelmä generoi suostumustarpeen. Käytännössä tässä syntyy esitäytetty ko. tarpeeseen käytetty suostumuslomake, joka taltioidaan keskitettyyn hallintajärjestelmään. Samassa yhteydessä lähetetään siihen mahdollisesti liittyvä informointiosa. Perusjärjestelmillä ja keskitetyllä hallintajärjestelmällä on varmentein vahvistettu luottosuhde. Tapahtumat kirjautuvat hallintajärjestelmän lokiin.

52 52 2. Hallintajärjestelmä lähettää kansalaiselle notifikaationa tiedon saapuneesta suostumuspyynnöstä. Automaattinen tiedote on teksti- tai sähköpostiviesti ja edellyttää siten sähköisiä yhteystietoja, jotka kansalainen on antanut suostuessaan sähköiseen asiointiin. Sähköisten tavoitettavuustietojen keskitetty ylläpito on määritelty toteutettavaksi Asiointitili-järjestelmän yhteyteen. 3. Asiakas tunnistautuu Vetumalla web-portaaliin tai suoraan hallintajärjestelmään. Web-portaali voi olla paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen sähköisen asioinnin portaali. Esimerkiksi kunnan tai terveyskeskuksen sivusto, sairaanhoitopiirin tai ERVA-alueen palveluportaali tai jatkossa Asiointitili. 4. Kansalainen avaa esitäytetyn suostumuslomakkeen ja informointiosan sekä täydentää ja tallentaa lomakkeen tiedot, jos haluaa suostumuksen antaa. Tarpeen mukaan voi selata ekatselun kautta potilasasiakirjojaan, lokitietoja ja jatkossa myös olemassa olevia suostumuksiaan (4a). Jos suostumusta ei haluta antaa, jätetään lomake täydentämättä. Käyttö kirjautuu lokiin. 5. Hallintajärjestelmä lähettää suostumusta pyytäneelle terveydenhuollon yksikölle notifikaation annetusta suostumuksesta. Tiedotesanoma lähetetään paikalliselle suostumusten hallintajärjestelmälle standardirajapinnan kautta. Tässä ei tarvita terveydenhuollon ammattilaisen manuaalista puuttumista, mutta toiminnallisuus on tarvittaessa mahdollista toteuttaa. 6. Paikallinen suostumusten hallintajärjestelmä käynnistää suostumuksen tallennuksen KanTan earkistoon. Tallennustapahtuma sisältää suostumuslomakkeen ja ko. rekisterinpitäjän palvelinvarmenteen. Tarvittaessa tallennetaan paikallisesti kopio. Tapahtumat kirjautuvat lokiin. Huom. Jos kansalaisella on käytössään HST-kortti hän voi allekirjoittaa suostumuksen kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella. Muussa tapauksessa nykyinen lainsäädäntö edellyttää suostumuksen laatimista kirjallisessa muodossa, mikä muuttaa edellä kuvattua automatisoitua prosessia merkittävästi.

53 53 Kuva 10. Suostumushallinnan järjestelmäarkkitehtuuri terveydenhuollossa, käyttötapaus 2 ja KanTa-palvelun lisäominaisuudet. Käyttötapauksen 2 toteutus KanTan infrastruktuuria hyödyntävällä arkkitehtuurilla:

54 54 1. Kansalainen tunnistautuu Vetumalla paikalliseen, alueelliseen tai valtakunnalliseen palveluportaaliin. 2. Kansalainen käynnistää KanTan ekatselun selatakseen potilasasiakirjojaan tai olemassa olevia suostumuksiaan ja haluaa laatia uuden suostumuksen liittyen johonkin earkistossa olevaan palvelutapahtumaan tai palvelukokonaisuuteen ja käynnistää Suostumuksen luonti -prosessin. 3. ekatselussa (tai jatkossa esuostumuksessa) syntyy esitäytetty suostumuslomake, jonka järjestelmä lähettää suostumusten hallintajärjestelmään suostumustarpeeksi. Lomakkeella on mm. ko palvelutapahtuman tai kokonaisuuden OID-tunniste. Tässä yhteydessä voidaan hyödyntää sopivaa earkistossa olevaa suostumusta pohjana. Tarkoitukseen toteutetaan sanomastandardit ja hyödynnetään KanTan viestinvälitystä. 4. Kansalainen siirtyy suostumusten hallintajärjestelmään täydentämään ja hyväksymään suostumuksensa. 5. ja 6. Prosessi etenee kuten käyttötapaus 1 kuvassa 3. Kuvissa 9 ja 10 hahmoteltu KanTa-palvelua hyödyntävä arkkitehtuuri voi tukea monella tavalla omaehtoista suostumusten hallintaa. Ensimmäiseen KanTa -versioon tarvittaisiin tällöin jatkossa mm. seuraavia laajennuksia: ekatselulla voi selata omia suostumuksiaan ja poimia niitä pohjaksi uudelle suostumukselle ekatselulla voidaan poimia oman palvelukokonaisuuden OID-koodi ja käyttää sitä suostumuksen antamisessa ekatselun palvelut tuotetaan avoimilla rajapinnoilla, joita keskitetty suostumusten hallintajärjestelmä voi käyttää. Näillä toiminnallisuuksilla ja palvelurajapinnoilla täydennetty KanTa mahdollistaisi keskitetyn hallinta-järjestelmän toteuttamisen siten, että kansalaiset voivat sen avulla helpommin hallinnoida omia suostumuksiaan. Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät samaa järjestelmää käyttöliittymän tai paikalliseen perusjärjestelmään tai suostumusten hallintajärjestelmään tehtävän

55 55 integraation kautta. Ammattilaiset käyttävät hallintajärjestelmää suostumustarvetietojen manuaaliseen syöttämiseen. Ammattilaisilla ei liene tarvetta sähköisen asioinnin kautta tulevien suostumusten käsittelyyn paitsi, jos allekirjoitukset tarvitaan paperimuodossa. 6.5 Keskitetty ajanvaraus terveydenhuollossa Keskitettyä ajanvarauspalvelua on kuvattu vuonna 2007 julkaistussa toiminnallisia määrityksiä koskevassa kansallisen ajanvarauksen esiselvityksessä sekä keväällä 2008 julkaistussa ekat-raportissa "Terveyspalvelujen ajanvarauksen valtakunnallisen arkkitehtuurin suuntaviivat". Tällä hankkeella ei ole vielä kuitenkaan toteutusaikataulua, joten sen merkitystä suostumusten ja valtuutustenhallinnalle voidaan tässä arvioida vain alustavasti. Toteutuessaan terveydenhuollon valtakunnallisen ajanvarausjärjestelmän yhteyteen olisi luontevaa liittää suostumushallinnan palveluja mm. sähköisen asioinnin kautta. Suostumustarpeena (kontekstina) toimii tässä yhteydessä varattu vastaanottoaika. Keskitetyn ajanvarauksen yhtenä toteutusvaihtoehtona on esitetty KanTapalvelun hyödyntämistä. Vastaavaan tapaan hallintajärjestelmän rakentamista KanTa- laajennuksena on käsitelty edellisessä kappaleessa. Toiminnallisen yhteyden lisäksi ajanvarausjärjestelmä ja suostumusten hallintajärjestelmä voidaan siis ajatella toteutettavan yhteisellä järjestelmäarkkitehtuurilla. Kuvan 11 arkkitehtuurivisiossa on mukana keskitetty ajanvaraus, jonka kautta kansalainen pääsee myös luomaan tehtyyn varaukseen liittyvän suostumuksen.

56 56 Kuva 11. Suostumushallinnan järjestelmäarkkitehtuuri, keskitetty ratkaisumalli, KanTa-palvelun laajentaminen ja keskitetty ajanvaraus. Yksinkertaisuuden vuoksi kuvaan ei ole piirretty kaikkia samoja elementtejä kuin kuvissa 9 ja 10. Esimerkiksi notifikaatiot ja suostumusten välivarasto on jätetty tästä selkeyden takia pois. Esitetyssä arkkitehtuurimallissa terveydenhuollon perusjärjestelmä, KanTa, keskitetty ajanvaraus ja hallintajärjestelmä keskustelevat avoimien rajapintojen kautta. Sähköisen asioinnin kautta varattuun vastaanottoaikaan kansalainen voi liittää suostumuksen, kunhan perusjärjestelmä luo vastaavan palvelutapahtuman ja sille OID-tunnisteen. Kuva 12 esittää pidemmälle vietyä tavoitetilan skenaariota, jossa KanTan rooli olisi vielä keskeisempi: sen laajennuksena olisi toteutettu sekä

57 57 hallintajärjestelmä että keskitetty ajanvarausjärjestelmä. Ammattihenkilöt käyttävät tässä keskitettyä hallintajärjestelmää paikallisen sijaan ja KanTan uudet rajapinnat mahdollis-taisivat suostumusten joustavan käsittelyn myös sähköisen asioinnin kautta. Kansalainen voi tehdä ajanvarauksen suoraan haluamansa palvelujen antajan järjestelmään käyttäen ko. organisaation tarjoamaa sähköistä ajanvarauspalvelua. Tai kansalainen voi käyttää keskitettyä ajanvarausjärjestelmää, jossa on selattavissa usean palvelujen antajan sähköiset varauskalenterit. Tehdystä ajanvarauksesta generoituu palvelutapahtuma, jota varten kansalainen voi samassa yhteydessä tai jälkikäteen antaa suostumuksen. Suostumuksen luonnissa hän käyttää tukenaan ekatselun näkymää potilasasiakirjoihinsa ja terveydenhuollon palvelujen antajiin. Arkkitehtuuri mahdollistaa myös earkistoon integroidun hallintajärjestelmän avulla suostumusten itsenäiskäyttöisen ylläpidon (lisäys, laajennus, poisto), mutta lainsäädäntö estää kansalaisen omaehtoiset päivitykset KanTaan. Ainakin toistaiseksi tulee terveydenhuollon ammattilaisen toimia tässä välittäjänä.

58 58 Kuva 12. Suostumushallinnan järjestelmäarkkitehtuuri, keskitetty ratkaisumalli, visio KanTa-palvelun laajentamisesta. Itsenäiskäyttöisessä suostumushallinnassa on huomioitava asiayhteyden eli suostumustarpeen (kontekstin) olemassaolo. Ajanvarauksen lisäksi muita suostumuksiin liittyviä suostumustarpeita ovat esimerkiksi (hoito)suunnitelmat, palvelusopimukset ja ajanvarauksettomat (ei kiinnitetyt) käynnit. Edellä on hahmoteltu, miten hallintajärjestelmä ja ajanvaraus voitaisiin toteuttaa KanTan yhteyteen samalla alustaratkaisulla ja hallinnointikonseptilla. Ratkaisu vaatii merkittäviä kehittämisponnistuksia ja tehokkaasti toimiakseen myös ilmeisesti lakimuutoksia. 6.6 Asiointitili-palvelu Valtionvarainministeriö on määritellyt Asiointitili-järjestelmän, joka on tarkoitettu tukemaan kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen sähköistä asiointia. Parhaillaan

Tutkittavan informointi ja suostumus

Tutkittavan informointi ja suostumus Tutkittavan informointi ja suostumus yhdistettäessä tutkittavilta kerättyjä tietoja rekisteritietoihin Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.12.2010 Kysy rekisteritutkimuksen luvista

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli rekisterinpitäjille julkisessa terveydenhuollossa (mallia voidaan

Lisätiedot

Sähköisen suostumuksen kansalliset suositukset

Sähköisen suostumuksen kansalliset suositukset Sähköisen suostumuksen kansalliset suositukset Satakunnan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Tuire Mikola Terveydenhuollon atk-päivät 11.5.2004 Esityksen sisältö Tavoitteet ja rajaus Suostumus ja luovutusten

Lisätiedot

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite B10: Tietosuoja SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite B10 Tietosuoja 1 (14) VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liite Hanketoimisto 3.01 Lopullisen

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 2. Osarekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Lasten

Lisätiedot

Lokipolitiikka (v 1.0/2015)

Lokipolitiikka (v 1.0/2015) KYS erityisvastuualue Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Lokipolitiikka (v 1.0/2015) Sisällys 1 JOHDANTO... 2 2 HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYYN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 3 LOKI JA LOKITIETO... 3 4 LOKITIETOJEN

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Ottolapsineuvonnan asiakasrekisteri

Ottolapsineuvonnan asiakasrekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Tervon kunta 4.2.2016 REKISTERISELOSTE Tarkoitettu asiakkaille Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Sisällys 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri REKISTERISELOSTE 1 (5) 1. Rekisterin pitäjä Nimi Niuvanniemen sairaala (valtion mielisairaala) Postiosoite Niuvankuja 65 70240 KUOPIO Puhelin 0295 242 111 (vaihde) 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö tai

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24 1 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidyille annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä (HetiL

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 10 /2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

Lapsen elatuksen rekisteri

Lapsen elatuksen rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

TIETOSUOJA JA TIETEELLINEN TUTKIMUS

TIETOSUOJA JA TIETEELLINEN TUTKIMUS TIETOSUOJA JA TIETEELLINEN TUTKIMUS Tutkimuksen päätyttyä huomioitavat tietosuoja-asiat Ylitarkastaja Heljä-Tuulia Pihamaa Tietosuojavaltuutetun toimisto Tilastokeskus 6.5.2009, Helsinki LUENTOAIHEET Yleistä

Lisätiedot

2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Rekisteriseloste 1 (5) 1. REKISTERIN NIMI Potilasrekisteri 2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Käyntiosoite Postiosoite Puhelinvaihde (08) 315 2011 3. REKISTERIASIOIDEN VASTUUHENKILÖ

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24 1 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidyille annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä (HetiL

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Tietosuoja ja tietoturva

Tietosuoja ja tietoturva Tietosuoja ja tietoturva Tietosuoja ja tietoturva Tietosuoja turvaa tiedon kohteen yksityisyyden sekä edut ja oikeusturvan. Tietoturva on käytännön toimenpiteet joilla tietosuoja pyritään toteuttamaan.

Lisätiedot

Hoitotietojen käytön lokivalvonnan vaatimuksia 12.9.2012

Hoitotietojen käytön lokivalvonnan vaatimuksia 12.9.2012 Hoitotietojen käytön lokivalvonnan vaatimuksia 12.9.2012 Potilastietojen käyttö ja luovutus Henkilötietolaissa (22.4.1999/523) Rekisterinpitäjän velvollisuus suojata henkilörekistereitä riittävin teknisin

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 11.2.2014 1. Rekisterinpitäjä Nimi Hevostoiminta Laukki Yksityinen elinkeinonharjoittaja, Y-tunnus 2601111-1 Yhteystiedot Puh: 040-186 2222,

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

TARKISTUSLISTA HENKILÖTIETOJEN LUOVUTUSMENETTELYÄ SUUNNITELTAESSA HUOMIOON OTETTAVISTA ASIOISTA

TARKISTUSLISTA HENKILÖTIETOJEN LUOVUTUSMENETTELYÄ SUUNNITELTAESSA HUOMIOON OTETTAVISTA ASIOISTA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO TARKISTUSLISTA HENKILÖTIETOJEN LUOVUTUSMENETTELYÄ SUUNNITELTAESSA HUOMIOON OTETTAVISTA ASIOISTA Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 TARKISTUSLISTA HENKILÖTIETOJEN LUOVUTUSMENETTELYÄ

Lisätiedot

Laitoshuollon rekisteri

Laitoshuollon rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA Anna Mäki Petäjä Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto Muistisairaan edunvalvonta 1) Oman edunvalvonnan suunnittelu:

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut Laatimispäivä 24.7.2007 Päivitetty 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista

Lisätiedot

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Kansalaisten tiedonhallintapalvelut

Kansalaisten tiedonhallintapalvelut Kansalaisten tiedonhallintapalvelut Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitotietojen käytönvalvonta 13.9.2012 Jari Suhonen / THL, OPER 1 Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansalaisen

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 10 / 2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite:

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. KANSANTERVEYSTYÖN REKISTERI / suun terveydenhuolto

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. KANSANTERVEYSTYÖN REKISTERI / suun terveydenhuolto Laatimispäivä: 3/2013 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Kasvatus- ja perheneuvonnan rekisteri

Kasvatus- ja perheneuvonnan rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 Laatimispäivä: 1.3.2013 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää Kallaveden työterveyshuollon rekisterin rekisteriselosteen

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Isyyden selvittämisen rekisteri

Isyyden selvittämisen rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa Tietosuojaseloste 1/5 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ LIIKEARKISTOPÄIVÄT 12.-13.9.2007 ASIAKIRJAT SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Jukka Tuomela Tampereen yliopisto Oikeustieteiden laitos Lainsäädännön lähtökohtia Lainsäädännössä pyritään siihen, että sähköisiä

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Omasote rekisteriseloste

Omasote rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Rekisteriseloste 18.6.2014 Omasote rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Rekisteriseloste 18.6.2014 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000 1 28.1.2015 Selosteen laadinta-/ tarkastuspvm. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Perusturvalautakunta Yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti, fax) Suupantie 11, 33960 Pirkkala puh. 03 565 2400, fax 03 565 25072

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011 HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispäivä: 20.9.2011 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pieksämäen kaupungin sosiaalilautakunta. 1.1.2009 Terveyslautakunta 1.1.2010 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

Mitä rekisteriviranomaisen pitää ottaa huomioon henkilötietoja luovuttaessaan?

Mitä rekisteriviranomaisen pitää ottaa huomioon henkilötietoja luovuttaessaan? Mitä rekisteriviranomaisen pitää ottaa huomioon henkilötietoja luovuttaessaan? Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.4.2015 Tutkimuskäyttöön tietoja luovuttavien viranomaisten yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Ohjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista

Ohjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Ohjauskirje 1 (6) Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Valviran toimivalta Biopankkilain (688/2012) 31 :n mukaan biopankkilaissa säädetyn toiminnan ohjaus

Lisätiedot

Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24

Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidylle annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen. Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen Lakimuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

TUOTTEISTAMINEN JA TEKIJÄN OIKEUDET HANKETYÖSSÄ

TUOTTEISTAMINEN JA TEKIJÄN OIKEUDET HANKETYÖSSÄ TUOTTEISTAMINEN JA TEKIJÄN OIKEUDET HANKETYÖSSÄ Kuka omistaa hankkeiden tulokset? Kokkola 2.2.2007 OTK Jaakko Eskola Osakeyhtiö Opus Henkilötietolaki Yksityiselämän ja henkilötietojen suoja Pääpiirteet

Lisätiedot

Rekisteri kuntaan yksityisesti sijoitetuista lapsista

Rekisteri kuntaan yksityisesti sijoitetuista lapsista Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

ALAIKÄISEN TIETOJEN NÄYTTÄMINEN JA PUOLESTA-ASIOINTI OMAKANNASSA: OHJE TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE

ALAIKÄISEN TIETOJEN NÄYTTÄMINEN JA PUOLESTA-ASIOINTI OMAKANNASSA: OHJE TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE Ohje 1/2016 1(5) ALAIKÄISEN TIETOJEN NÄYTTÄMINEN JA PUOLESTA-ASIOINTI OMAKANNASSA: OHJE TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE Kohderyhmät Voimassaoloaika Tarkoitus Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste

Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT 5. REKISTERIN KÄYTTÖTARKOITUS

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL Järvenpää p. keskus

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL Järvenpää p. keskus 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 2. Osarekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Lasten

Lisätiedot

Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys. Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä

Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys. Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä Tällä sopimuksella yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö ( Lääkäriasema ) ja Lääkäriaseman tiloissa toimiva lääkäripalveluyhtiö

Lisätiedot

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli henkilötietojen käsittelyn/henkilörekisterin

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 JA 24. 1. Rekisterin nimi Kokkolan terveyskeskuksen Rai-LTC tietojärjestelmä

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 JA 24. 1. Rekisterin nimi Kokkolan terveyskeskuksen Rai-LTC tietojärjestelmä TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 JA 24 Laatimispvm: 30.7.2012 1. Rekisterin nimi Kokkolan terveyskeskuksen Rai-LTC tietojärjestelmä 2.Rekisterinpitäjä Kokkolan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

Nimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi. Aila Taura p. 050 351 8256 Marjut Malo-Siltanen p. 040 801 6776 ja Jaana Rimpi-Muhonen p.

Nimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi. Aila Taura p. 050 351 8256 Marjut Malo-Siltanen p. 040 801 6776 ja Jaana Rimpi-Muhonen p. Henkilötietolain (523/99) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE 1. Rekisterinpitäjä (tarvittaessa eli jos rekisterinpitäjällä ei toimipaikkaa EU:n alueella, myös edustaja) Nimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluohjauksen rekisteriseloste

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluohjauksen rekisteriseloste Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluohjauksen rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA

Lisätiedot

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto Suomen Lääkintäoikeuden ja etiikan seura ry 22.3.2012 Yleistä tietosuojasta Tietosuojanäkökulma biopankkitoimintaan

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 9/ 2011 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite:

Lisätiedot

T E R H O N E V A S A L O

T E R H O N E V A S A L O K Ä Y T T Ä J Ä T I E T O J E N H A L L I N N O I N T I H U O M I S E N P A L V E L U I S S A K O K O N A I S U U D I S T U S E U : N T I E T O S U O J A L A I N S Ä Ä D Ä N N Ö S S Ä T E R H O N E V A

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat

Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat 5.9.2007 1 Sisällys Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat 1 Potilasasiakirjat 1 Potilasasiakirjarekisteri 1 Rekisterinpitäjän vastuu ja velvollisuudet

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Vantaan kaupunki / sivistystoimi Perusopetuksen tulosalue Asematie 6 A 01300 Vantaa

Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Vantaan kaupunki / sivistystoimi Perusopetuksen tulosalue Asematie 6 A 01300 Vantaa 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan kaupungin opetuslautakunta Vantaan kaupunki / sivistystoimi Asematie 6 A 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Vantaan

Lisätiedot

Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin.

Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1 / 7 Tietosuojaseloste 1/6 - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 3.1.2014 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki/

Lisätiedot

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Johtoryhmä 17.1.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT

Lisätiedot