Esipuhe. Raportti kuvaa Euroopan sosiaalirahaston Equal-yhteisöaloiteohjelman tuella toteutetun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe. Raportti kuvaa Euroopan sosiaalirahaston Equal-yhteisöaloiteohjelman tuella toteutetun"

Transkriptio

1 Esipuhe Raportti kuvaa Euroopan sosiaalirahaston Equal-yhteisöaloiteohjelman tuella toteutetun hankkeen Taitava tevanake tietotekniikka ja verkostot rakenteiden uudistumisessa työtä ja tuloksia. Equal-ohjelman sopeutumiskykytoimintolinjan tavoitteena on auttaa pk-yrittäjiä ja pk-yritysten henkilöstöä, joilla on puutteita osaamisessa ja tietoyhteiskunnan edellyttämissä valmiuksissa, sopeutumaan rakennemuutokseen sekä talouden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena on etenkin tietoteknologian osaamisen lisääminen sekä uuden teknologian hyödyntäminen uusissa yhteyksissä työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Taitava tevanake -hankkeen kohteena olivat tekstiili-, vaatetus-, kenkä- ja nahkateollisuuden pk-yritykset. Equal-ohjelman toimintatapojen erityispiirteitä ovat kehittämiskumppanuus ja kansainvälinen yhteistyö. Hanke on toteutettu kolmen osapuolen, Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen, Tevanake-keskus ry:n ja Tekstiili- ja vaatetustyöväen liitto ry:n välillä solmitun kehittämiskumppanuussopimuksen puitteissa. Hanketta on tukenut ohjausryhmä, jossa ovat olleet edustettuina kehittämiskumppaneiden lisäksi alan työmarkkinajärjestöt. Hankkeen kansainväliset kumppanit olivat Iso-Britanniasta, Espanjasta, Italiasta ja Portugalista. Kohteena olevat toimialat ovat niin Suomessa kuin muissakin Euroopan maissa suurten haasteiden edessä. Kiristynyt kilpailu ja valmistuksen siirtyminen enenevässä määrin Euroopan ulkopuolelle pakottavat uusien toimintatapojen kehittämiseen. Tietotekniikka antaa mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin mutta edellyttää myös uudenlaista osaamista. Hanke on toteuttanut kehittämisprojekteja alan yrityksissä ja tarjonnut tietotekniikkaan liittyvää koulutusta alan henkilöstölle. Toimialan nopeat muutokset heijastuivat myös hankkeen toteuttamiseen. Hanke joutui uudelleensuuntaamaan joitakin toimenpiteitä, kun yritykset tekivät toimintojen uudelleenjärjestelyjä ja työntekijöitä jäi työtä vaille tai siirtyi uudenlaisiin tehtäviin tai eri toimialoille. Kansainvälinen yhteistyö on tarjonnut tilaisuuden katsoa toimialan eurooppalaista kehitystä monikansallisesta perspektiivistä yhteisissä keskusteluissa kansainvälisten partnereiden kanssa. Tehdasvierailut tutustuttivat sekä hankkeen suorittajia että alan yrittäjiä tuotannon arkeen eri maissa. Tutkimuksessa mukana olleet yritykset ja koulutustilaisuuksiin osallistuneet henkilöt antoivat arvokkaan panoksen etsittäessä keinoja toimintatapojen ja osaamisen kehittämiseen. Tampereella marraskuussa 2004 Tuula Heiskanen Tutkimusjohtaja, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Taitava tevanake -loppuraportti 1

2 Johdanto Tieto on valttia - tietotekniikan osaaminen uuden alku Taitava tevanake -hanke Rahoitus: Equal-yhteisöaloiteohjelma/Euroopan sosiaalirahasto ja opetusministeriö Tavoitteet: Lisätä ja edistää tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä tevanake-alan pk-yrityksissä Kasvattaa pienyritysten ja henkilöstön tietoteknisiä valmiuksia ja taitoja Lisätä yritysten kilpailukykyä ja alan henkilöstöresurssien uudistumista Vanha sanonta kuuluu, että tieto on valtaa. Tämä näkyy yhä vahvemmin pitävän paikkansa, kun sähköinen viestintä on muuttanut täysin liike-elämän toimintaympäristön viime vuosikymmenen kuluessa. Se, joka hallitsee tietoyhteiskunnan uusimman osaamisen ja välineet, pääsee vaikuttamaan tiedon ja tavaroiden kulkuun ja ohjaamaan niiden virtaa haluamallaan tavalla. Tieto ja tekniikka ovat myös tapoja, käytäntöjä ja kulttuuria. Ne ovat monella mittarilla arvokkaita tekijöitä, kun yrityksissä tehdään liiketoiminnan tulevia suuntia koskevia päätöksiä ja valintoja. Vuosina toteutetun Taitava tevanake - hankkeen tavoitteena on ollut edistää tietoteknistä osaamista ja valmiuksia naisvaltaisilla tekstiili-, vaatetus-, kenkä- ja nahkateollisuuden pk-yrityksissä. Erityisenä päämääränä on ollut kasvattaa alan vanhenevan henkilökunnan mahdollisuuksia omaksua tietoteknisiä taitoja. Kumppanuudelle rakentunut kehittämis- ja tutkimushanke on tähdännyt uusien tietoteknisten käytäntöjen ja toimintamallien synnyttämiseen. Hanke on sisältynyt Euroopan komission Equal-yhteisöaloiteohjelmaan ja sitä on hallinnoinut opetusministeriö. Kerromme tässä raportissa hankkeen toiminnasta ja tuloksista.* Aiempien hankkeiden perintö Tietoyhteiskuntavalmiuksien rakentaminen ja levittäminen on laaja ja melko hidas tehtävä. Vastaavanlaista kehittämistyötä on alalla toki tehty aiemminkin. Taitava tevanake -hanke asettuu alan pitkän linjan kehittämistyössä jatkeeksi mm. vuosina toteutetuille Adapt-projekteille PK-yritysten sähköiset valmiudet - avain kannattavuuteen/ Tevanake sekä Sähköinen palvelukeskus. Edellinen toteutettiin Kokkolan ammattioppilaitoksessa ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa. Sen tavoitteena oli tietotekniikkaa hyödyntävän koulutus- ja kehittämispalvelukeskuksen perustaminen Kokkolaan. Jälkimmäinen hanke tähtäsi Tampereen seudun pienyritysten kilpailukyvyn turvaamiseen ja työntekijöiden syrjäytymisen estämiseen tukemalla yritysten siirtymistä tietoyhteiskuntaan. Tevanake-alan yritysten kehittäminen oli osa monitoimialaista yhteistyötä Tampereella sijaitsevan Teknologiakeskus Hermia Oy:n koordinoimassa hankkeessa. Hankkeeksi yritysten ja tekijöiden tarpeista Uusien toimintamallien kehittämisessä ei lähdetä täysin tyhjältä pöydältä. Käyttökelpoisiksi ja helposti omaksuttaviksi osoittautuvat useimmiten sel- * Työnjako projektin toteuttamisessa on ollut seuraava: Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskus on vastannut sateenvarjohankkeen koordinoinnista, kansainvälisestä yhteydenpidosta sekä tutkimusosahankkeesta. Tevanake-keskus ry on vastannut viidestä kehittämisosahankkeesta. Raportti noudattaa samaa periaatetta siten, että kukin taho on kirjoittanut vastuualueensa mukaiset kuvaukset: Johdanto; Ikä, naiset ja tietotekniikka; Kansainvälinen yhteistyö; Yritysten palaute ja kehittämistyön arviointi; Englanninkielinen tiivistelmä Leena Piispa. Virtual Marketing ja Interknit Esa Kolehmainen. Emma auttaa taloushallinnossa Salme Vihtonen. Seniorikummit sekä Tietojen ja taitojen vaihto sukupolvien välillä Irma Boncamper. Tevanake-keskus on vastannut tekstin toimittamisesta ja julkaisun taittamisesta. 2 Taitava tevanake -loppuraportti

3 laiset ratkaisut, joista voi tunnistaa vanhojen käytäntöjen hyvät puolet. Taitava tevanake -hankkeessa aloitettiin yritysten ilmaisemista tarpeista. Toinen lähtökohta oli työntekijätahon välittämä tieto, että naisvaltaisella alalla ollaan vielä melko kaukana tietoyhteiskunnan valtateiltä. Sekä pk-yritykset että niiden henkilöstö ovat pääasiassa katsoneet kehitystä sivusta. Monet ikääntyvät ja etenkin ikääntyneet työttömät ovat olleet uhassa syrjäytyä, sillä kerran niin hyödylliset ammattitaidot eivät täysin vastaa tietotekniikka-ajan vaatimuksia. Tähän maastoon on kehittämistoimilla koetettu astella uusia polkuja. Tasa-arvoa uudella tekniikalla Tietotekniikka on pienyrityksissä vielä melko harvinaista. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2002 alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä oli noin 36 prosentilla henkilöstöstä mahdollisuus käyttää työssä omaa tietokonetta. Suurin osa alle viiden hengen yritysten henkilöstöstä ei käyttänyt lainkaan tietokonetta. On aika tavallista, että tietokone on yhteiskäytössä: noin viidennes 5-19 henkeä työllistävien yrityksien henkilöstöstä jakaa työpaikan koneen muiden kanssa. Käytön laajuutta voi verrata isojen, henkilöä työllistävien yritysten tilanteeseen. Puolet näiden yritysten henkilöstöstä käytti omaa konetta, ja vain viidennes yrityksissä työskentelevistä ei käyttänyt tietokonetta. Kun otetaan huomioon, että vuonna 2002 noin 93 % suomalaisista yrityksistä oli kooltaan alle kymmenen hengen yrityksiä ja että ne työllistivät kuitenkin neljänneksen työvoimasta, nähdään että pk-sektorilla on jonkin verran matkaa tietoyhteiskuntaan. Tarjonta pukineiden tuotemarkkinoilla on valtava. Itsensä ja muutaman ulkopuolisen työllistävät mikroyritykset tai hieman suuremmat pienyritykset kilpailevat kuluttajien ja vähittäiskaupan asiakkaiden huomiosta. Pienyrittäjien aika ja voimavarat eivät useinkaan riitä teknologisten uudistusten seuraamiseen ja niiden käyttöön perustuvien uusien liiketoimintastrategioiden avaamiseen. Kehittyminen verkostossa Verkottuminen ja asettuminen yhteistyöhön kehittäjäammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa tarjoaa pienyrityksille liiketoiminnan kehittämisen lisäresursseja sekä haastavan oppimisympäristön. Kun pienyritykset kokeilevat ja testaavat yhdessä tarpeisiinsa soveltuvia tietoteknisiä uutuuksia, ne voivat oppia toistensa tarpeista ja kokemuksista sekä olla mukana innovoimassa uusia käytäntöjä. Vähitellen vuorovaikutteinen oppimisympäristö ja tiedon vaihto vertaisten kesken synnyttää toimintamalleja, jotka yleistyessään hyödyttävät lopulta koko alan pk-yritysten tuottavuutta ja edesauttavat henkilöstön osaamisen uusiutumista. Tällä periaatteella on kehitetty uusia tietoteknisiä käytäntöjä Taitava tevanake -hankkeen kolmessa osaprojektissa. Interknit -, Virtuaalinen vientisihteeri eli VIRVI - ja Pienyrityksen toiminnanohjausjärjestelmä eli EMMA -projekteihin on osallistunut hankkeen toiminta-aikana kaikkiaan 14 vaatetus- ja neulealan yritystä eri puolilta Suomea. Atk-valmiuksia on lisätty myös ohjauksen ja koulutuksen avulla. Alan henkilöstölle sekä yrittäjille on useilla paikkakunnilla järjestetty yhteensä 13 tarpeisiin räätälöityä tietotekniikkakurssia. Atk-taitoja tevanake-alan naisille -osahankkeessa on opiskeltu tietokoneen käyttöä ja tietotekniikan perusteita sekä päivitetty entistä osaamista. Osahankkeessa Seniorikummit selvitettiin alan ammattilaisten tietojen ja liiketoimintataitojen siirtämistä nuorille yrittäjille. Yksi sateenvarjohankkeen kuudesta osaprojektista on ollut Ikä, naiset ja tietotekniikka -tutkimushanke. Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskus on koordinoinut kumppanuushanketta ja vastannut projektin taloushallinnosta. Tevanake-keskus ry:n vastuulla on ollut viiden kehittämisosahankkeen läpivieminen. Yksi osahankkeista on toteutettu yhteistyössä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen eli TYTin vetämän 4T-hankkeen kanssa. Henkilöstön koulutuksessa Tevanake-keskus on tehnyt yhteistyötä Kemianliiton, entisen Tekstiili- ja vaatetustyöväen liiton eli Tevan kanssa. Työntekijäjärjestö on ollut yksi hankkeen kolmesta kumppanista. Paitsi että on hallinnoinut hanketta ja hoitanut kansainvälisen yhtey- Taitava tevanake -loppuraportti 3

4 denpidon Työelämän tutkimuskeskus, TaY on myös tarjonnut puitteet Ikä, naiset ja tietotekniikka -tutkimusprojektille. Yhteistyökumppanit Tampereen yliopisto, työelämän tutkimuskeskus (koordinointi) Tevanake-keskus ry (kehittämis- ja koulutushankkeet) Kemianliitto ry (ent. Tekstiili- ja vaatetustyöväen liitto Teva, jäsenkoulutus ja kannustaminen) Osaprojektit Virtual marketing, projektipäällikkö Esa Kolehmainen Emma - toiminnanohjausjärjestelmä, projektipäällikkö Salme Vihtonen Seniorikummit, projektipäällikkö Irma Boncamper Interknit, projektipäällikkö Esa Kolehmainen Atk-taitoja tevanake-alan naisille, projektipäällikkö Irma Boncamper Ikä, naiset ja tietotekniikka, koordinaattori, tutkija Leena Piispa Uuden talouden tuotannontekijät Elämme tietoyhteiskunnan kehitysvaihetta, jota on kutsuttu myös uudeksi taloudeksi. Uuden talouden on katsottu alkaneen internetin käytön yleistymisestä 1990-luvun puolivälissä. On sanottu, että tieto ja sen taitava käyttö on uuden talouden tärkein tuotannontekijä. Informationalisoituvassa eli tietoistuvassa tuotteiden valmistuksessa tuotantoketju jäsentyy verkostomaiseksi alihankkijakytkennöiksi. Arvon syntyminen ja luominen jakautuu yhä useamman taloudellisen toimijan osalle. Lukuisat kädet ja liiketoimintaprosessit ovat osallisia tuotteen lopullisen arvon kasaamiseen. On myös väitetty, että parhaiten uudessa taloudessa menestyy se, joka osaa neuvokkaimmin hyödyntää muiden verkostoon osallistuvien vahvuuksia. Arvoketju sisältää lukuisia lisäarvon tekijöitä ja voi ulottua yli kansallisten rajojen. Pukineita valmistetaan edelleen massoittain maissa ja alueilla, missä palkkakustannukset ovat alhaiset. Kansainvälisen kilpailun kiristyttyä kulutustavaroiden suuret tuotantorakenteet ovat purkautuneet länsimaissa. Alan supistumisen, tuotantoketjun hajautumisen sekä ulkoistamisen seurauksena talouden toimijoiden lukumäärä on moninkertaistunut. Tuotteen arvon muodostumiseen vaikuttavat myös erilaiset paikalliset yrityspalvelut. Pienyritys käyttää kirjanpito- ja taloushallintopalvelujen lisäksi monia muita asiantuntijapalveluja kuten atk-palveluja, markkinointi- ja mainostoimistoja, messupalveluja, tuotekehitys- ja testauspalveluja, lainopillista neuvontaa ja yrityskonsultointia - tarpeen, tilanteen ja resurssiensa mukaan. On selvää, että kulutustavaroiden valmistaja tuntee hyvin omat tuotteensa ja vastaa omien asiakkaidensa palvelusta. Lisäksi yrittäjän on menestyäkseen tunnettava otolliset markkinat ja kyettävä jotenkin ennakoimaan tulevia kysynnän muutoksia. Etenkin kansainvälisessä liiketoiminnassa on suureksi hyödyksi, jos vientitoimia voi sujuvasti ohjailla tuntemillaan kulttuurin pelisäännöillä. Mitä tehdä, kun uusi teknologia tarjoaa näihin lisää tehokkuutta ja runsaasti erilaisia vaihtoehtoja? Muotituotteiden valmistajille ei ole uusi asia, että tuotteella on ikänsä. Länsimaisen tietoyhteiskunnan tämänhetkinen kehitysvaihe on osoittanut, että voimakkaasti kilpailluilla markkinoilla tuotteiden elinkaaret lyhenevät entisestään. Tuotteiden pitkäaikainen kaupallinen hyödyntäminen on vaikeutunut. Lyhyt markkinaikä on ongelma, mutta sen ratkaisemiseen voi löytyä uuden teknologian tarjoamia keinoja. Innovatiivisille materiaalivalinnoille, tuotteille tai valmistustavalle perustuva erikoisosaaminen luo pienyritykselle imagon, jonka tunnettuus auttaa saavuttamaan ehkä kapean, mutta silti melko ennakoitavan aseman tuotemarkkinoilla. Yhteistyö markkinoinnissa ja kapasiteetin tasaus tuotannossa vahvistavat pienten yksiköiden resursseja. Luottamus sitoo uuden talouden toimijat yhteen. Eri osapuolten tietoja ja osaamista tuotannontekijöinään hyödyntävä verkostotalous muodostuu yritysten yhteistyöverkoista, toimialan sisäisistä verkoista, kaupallisista verkoista ja henkilöiden välisistä ihmissuhdeverkoista. Verkoston ylläpito vaatii monien kontaktien hoitamista sekä taitoa synnyttää sellaista vuorovaikutusta, josta rakentuu 4 Taitava tevanake -loppuraportti

5 pohja koko arvoketjun lisäarvoa tuovalle verkostolle. Keskenään risteilevät verkostot ja niiden hoito edellyttävät tiedon vaihtoa ja jakamista. Tämä taas onnistuu vain, kun verkoston toimijat luottavat toinen toisiinsa. Tietotekniikka arvoketjussa Uudet tieto- ja viestintäjärjestelmät ovat tehokas apu tiedon käsittelyssä ja kontaktien hoitamisessa. Tietojärjestelmän hoidettavaksi voi jättää esimerkiksi asiakasrekisterin, joka pitää mielessään toimitusaikataulun ja aika ajoin muistuttaa yhteydenpidosta. Tai tietojärjestelmä voi ohjata käyttäjäänsä yrityksen talousasioiden hoidossa. Sosiaalisia ja henkilökohtaisia luottamuksellisia suhteita eivät järjestelmät suinkaan korvaa, mutta verkostotalouden solmukohdisssa tietotekniikasta on hyötyä ja helpotusta nykyisen tietotulvan hallintaan. Sähköisen liiketoiminnan onnistumiselle on ensisijaisen ratkaisevaa, millainen tietojärjestelmä yhteyksineen ja kytkentöineen sillä on käytettävissään. Pienyrityksillä on harvoin resursseja vertailla tarjolla olevia vaihtoehtoja. Räätälöidyt järjestelmät tulevat useimmiten liian kalliiksi yksittäisille yrityksille. Tietojärjestelmistä voidaan kuitenkin tehdä sellaisia, että niiden arkkitehtuuri huomioi käyttäjänsä toiveet kuten hyvä talo asujansa viihtyvyyden. Selkeä ja vuorovaikutteinen järjestelmä voidaan istuttaa kätevästi yrityksen vanhojen manuaalisten käytäntöjen rinnalle tai niiden tilalle. Sähköisestä tietojärjestelmästä on paras hyöty pienyritykselle silloin, kun se palvelee käyttäjänsä tarpeita, vaatimuksia ja hienovaraisesti myös ohjaa tietojen käsittelyä aikaa säästäen. Tehokkaasti ja järkevästi käytettynä tietotekniikka osallistuu arvon muodostumiseen verkostotaloudessa. Sähköiset viestintävälineet ja niiden esittämän tiedon lukutaito tuovat todellista lisäarvoa arvoketjuun silloin, kun tietotekniikka mahdollistaa pääsyn tuotemarkkinoille ja helpottaa niihin reagoimista maailmanlaajuisesti ja reaaliajassa. Pienyrityksillä on solmukohtien avaamisessa ja hyödyntämisessä kiistatonta etua pienestä koostaan, nopeudestaan sekä joustavuudestaan. Pienyrityksissä on sekä tietoteknisiin varusteisiin että laitteiden käyttökulttuuriin liittyviä hidasteita siirtymiselle tietoyhteiskuntaan. Kun yhä useammat yritykset käyttävät uusia tiedon välityksen ja viestinnän keinoja, hyödyttää se yhä lukuisampaa talouden toimijoiden joukkoa. Tässä kehityksessä pienyritykset eivät voi jäädä tietoyhteiskunnan sivupoluille - sen sijaan niille tarjoutuu uusia kasvumahdollisuuksia tietotekniikan sovellusten avulla. On todettu, että verkostoille koituu ns. winwin -etuja: mitä enemmän ja aktiivisempia käyttäjiä verkostoteknologialla on, sitä suurempi on tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvo ja käyttäjien hyöty. Uusien tieto- ja viestintäteknologioiden käyttöönotto merkitsee käytännöllisten valmiuksien ja taitojen omaksumisen lisäksi uudenlaista liiketoimintakulttuuria. Pelkkä tietokone ei tee ketään viisaaksi tai tehokkaaksi - ratkaisevaa on, kuinka ja mihin tarkoitukseen sitä käytetään. Tietotekniikka haastaa oppimaan ja täydentämään kerran jo opittuja taitoja, mutta se myös pysäyttää yhteisellä foorumilla punnitsemaan, miten liiketoimintaa tulisi kokonaisuudessaan suunnata tietoyhteiskunnassa. Pienyrittäjän mieleen nousee useita kysymyksiä. Mihin tarkoituksiin meillä tietotekniikkaa on järkevintä käyttää? Kenen kanssa tekisin yhteistyötä? Millaisia palveluja tarvitsisin erikoisosaamiseni tueksi? Tai milloin tietotekniikkaan tehdyt satsaukset ja omaksutut käytännöt alkavat tuottaa mitattavaa hyötyä? Kehittämishankkeen aikana ei valitettavasti voida vastata kaikkiin tietotekniikan haasteita ja tietoistuvaan toimintaympäristöön sopeutumista koskeviin kysymyksiin tai ongelmakohtiin. Viime kädessä yrityksille itselleen jää uusien teknis-sosiaalisten käytäntöjen ja toimintamallien täysmittainen hyödyntäminen ja jatkokehittely. Verkostomaisella kehittämistyöllä voidaan kuitenkin saavuttaa yksi etappi, mahdollisesti useitakin väliasemia tiellä tietoyhteiskuntaan. Monivuotisen ja -polvisen kehittämistyön yksi tulos on, että työelämän kehittämistoimilla voidaan vaikuttaa yritysten liiketoiminnan strategisiin valintoihin synnyttämällä yhteistyössä yritysten tarpeista nousevia toimintatapoja ja lisäämällä valmiuksia sekä kykyjä kohottaa omia taitoja ja osaamista. Kysyvä ei tieltä eksy. Taitava tevanake -loppuraportti 5

6 Virtual Marketing Tavoite Voidakseen menestyksellisesti kilpailla suuryritysten hallitsemalla teva-toimialalla on pienyrityksen kehitettävä tuotteita, jotka poikkeavat yleisestä tarjonnasta. Tällaiset erikoistuotteet kehitetään yleensä suppealle käyttäjäkunnalle, jolloin markkina-alueen laajentaminen Suomen ulkopuolelle on kasvun edellytys. Kansainvälistymisen esteeksi nousee kuitenkin inhimillisten voimavarojen puuttuminen. Liian pieni yritys ei voi palkata kielitaitoista vientimarkkinointiin ja -tekniikkaan perehtynyttä työvoimaa. Virtual marketing -projektin tavoitteeksi asetettiin sellaisten hyvien käytäntöjen kehittäminen, jotka informaatiotekniikan avulla tuovat ratkaisuja pienyrityksen kansainvälistymisongelmiin. Toteutus Toimintatavaksi valittiin pilottiyritysryhmätyöskentely. Pilottiryhmän avulla päätettiin selvittää pienyrityksen vientiin liittyviä ongelmia, testata ryhmän jäsenten kanssa ratkaisuvaihtoehtoja ja päätyä levittämiskelpoisiin informaatioteknologiaperusteisiin toimintatapoihin ja työkaluihin. Ammattilehti-ilmoittelulla ja osallistumalla alan messuille päädyttiin seuraavaan viiteen pilottiyritykseen, joiden tuotteet olivat osoittaneet vientikelpoisuutta eri markkina-alueilla: Studio Aalto & I Oy (naisten vaatteet), toimitusjohtaja Iris Aalto Globe Hope Oy (nuorten vaatteet kierrätysmateriaaleista), Hanna Porras Boutique Tarja Niskanen (turkikset), toimitusjohtaja Tarja Niskanen Rosafox Oy (turkishuivit), toimitusjohtaja Pirjo Kortelainen SL-Studio Oy (naisten takit), toimitusjohtaja Seija Lukkala Projektiin valittiin tarjouskilpailun jälkeen seuraavat kolme asiantuntijayritystä: Carlo Communications Oy (yritysanalyysit ja koulutus), FinnKlaudia Oy (vientisihteerin etäpalvelut) ja Synapse Com- puting Oy (virtuaalinen vientisihteeriohjelma). Yrityksissä tehtiin vientiongelmien ja atk-valmiuksien kartoitus. Se paljasti yrityskentän kirjavuuden atk-taidoissa ja -laitteistoissa. Yritysten saattamiseksi samalle viivalle aloitettiin yrityskohtainen koulutus ja ryhmälle vuokrattiin kannettavat tietokoneet tarvittavine ohjelmineen. Projektiin valittu ohjelmistoyritys aloitti yhteistyössä etäsihteerin kanssa Internet-pohjaisen viennin asiakirjat - ohjelman kehittämistyön. Ongelmia Työ osoittautui ennakoitua haastavammaksi: yritysten toiminnan ja tuotteiston luonne oli luonut kuhunkin yritykseen yksilölliset toimintatavat ja asiakirjarutiinit. Yhtenäisen mallin omaksuminen vaati yrityksiltä muutoksia, jotka ne kokivat työläiksi ja jopa yritysimagoa vahingoittaviksi. Etäsihteerin kanssa toimiminen aiheutti pelkoa luottamuksellisten tietojen karkaamisesta. Yritysten oli vaikea asennoitua pilottiryhmän jäseniksi. Tarkoituksenahan ei ollut kehittää yksittäistä yritystä sellaisenaan vaan kehittää järjestelmiä ja toimintatapoja, jotka hyödyttäisivät useampia yrityksiä. Väärät odotukset vaikeuttivat projektin etenemistä ja kiristivät joskus toimijoiden välejä. Projektin toteuttaminen keskeytyi talvella 2003 viideksi kuukaudeksi, kun opetusministeriö tutki projektiin liittyviä kilpailutusmenettelyä. Tuloksena VIRVI-ohjelmisto Monien vaiheitten jälkeen valmistui VIRVI-ohjelmisto, jonka avulla on mahdollista ylläpitää yrityksen vientitoiminnassaan käyttämiä tietoja, kuten tuote- ja asiakasrekistereitä. Järjestelmään voidaan kirjata uudet tilaukset ja muodostaa niiden pohjalta vientitoiminnassa tarvittavat yrityksen logolla varustetut dokumentit kuten tilausvahvistukset, laskut ja lähetyslistat. Ohjelmiston avulla on myös mahdollista ylläpitää Internet-sivuja, esimerkiksi kuvitettua tuoteluetteloa. Tuoteluettelo voidaan laajentaa verkkokaupaksi maksujärjestelmineen. 6 Taitava tevanake -loppuraportti

7 VIRVI -ohjelmisto toimii kokonaan Internetin välityksellä. Ohjelmiston avulla yritykset voivat avata asiakkailleen käyttäjätunnuksen ja salasanan takana olevan pääsyn omille Internet-sivuilleen. Tätä kautta asiakas voi esimerkiksi vahvistaa oman tilauksensa tai tarkistaa tilauksensa nykyvaiheen. Yhteinen etäsihteeri linverkkoa hyväksikäyttäen todettiin vanhentuneeksi toimintatavaksi. Osastolla toimiva kiinteä nettiyhteys todettiin varmimmaksi vaihtoehdoksi. Kehittyneemmät vaihtoehdot kuten GPRS-yhteys osastolta tai langaton W-lan yhteys messuhallista osoittautuivat vielä epävarmoiksi, mutta ovat varmasti lähivuosina yleisessä käytössä. Tulevaisuus Virtual marketing -osaprojektissa kokeiltiin mallia, jossa useat yritykset käyttävät yhteisesti palkatun vientisihteerin palveluja. Yritysten palkkaama etäsihteeri käyttää VIRVI-ohjelmistoa yritysten asioiden hoitamiseen, mutta yrittäjä voi itsekin käyttää hyväkseen VIRVIohjelmiston sisältämiä työkaluja. Todettiin yhteisen vientirutiinit hyvin hallitsevan etäsihteerin tuovan toimivan ratkaisun pienyrityksen resurssipulaan, kun tietojen suojaus toteutetaan yrityksiä tyydyttävällä tavalla ja yrityksen ja etäsihteerin välille saadaan syntymään luottamussuhde. Yhteydet testattiin messuilla Kansainväliset messut ovat monelle pienyritykselle vuoden tärkein myyntitapahtuma. Tärkeä tavoite ohjelman kehittämisessä oli helpottaa ja nopeuttaa tilauksen saamista tuotantoon suoraan messuosastolta. Tätä varten yritykset testasivat yhteydensaantia messuilta kotimaan back-officeen. Kukin pilottiyritys osallistui itselleen parhaiten sopiville kansainvälisille messuille ja tutki yhteydenpitovaihtoehtojen toimivuuden. Tietojen koodaaminen messupäivän aikana off-line koneeseen ja niiden siirtäminen illalla hotellihuoneesta puhe- Esa Kolehmainen (vas.) ja Kari Kallio neuvottelutauolla SL-Studion pihassa Nummelassa. VIRVI-ohjelmistoa on toistaiseksi testattu vain suppealla pilottiryhmällä. Ohjelmistoa on esitelty kansainvälisessä Equal-kongressissa Tampereella keväällä 2004 sekä Käden Taidot - messujen yritystapaamisessa marraskuussa VIRVIohjelmistoa selostavia kirjoituksia on ollut Tekstiililehdessä sekä Työelämä-lehdessä. Tarkoituksena on hakea rahoitusta levittämisprojektia varten. Suurempi käyttäjäryhmä ja ohjelmiston testaaminen eri toimialojen yrityksissä osoittavat tämän pienyrityksen kansainvälistymistä helpottavan työkalun lopullisen käyttökelpoisuuden. VIRVI-ohjelmisto on suunniteltu erityisesti pienyritysten tarpeisiin ja on helppokäyttöinen sekä kustannuksiltaan edullinen hankkia ja ylläpitää. Sekä VIRVI-ohjelmisto että yhteisen etäsihteerin käyttö vaativat yritysten omia panostuksia projektin päättymisen jälkeen. Ne eivät kuitenkaan ole ylivoimaisia pienyritykselle, joka luottaa mahdollisuuksiinsa kansainvälisillä markkinoilla. VIRVI-ohjelman ylläpidosta, markkinoinnista ja koulutuksesta vastaa Synapse Computing Oy Arabiankatu Helsinki puh. (09) Taitava tevanake -loppuraportti 7

8 Interknit Tausta EU:n alueella toimii noin teva-alan yritystä, joiden palveluksessa on arviolta 7 % EU:n teollisesta työvoimasta. Tilanne on voimakkaasti muuttumassa. Alan työpaikoista katosi 1990-luvulla yli neljännes ja sama kehitys jatkuu. Tuotantoa siirretään halvemman kustannustason alueille EU:n itäpuolelle ja Aasian maihin. Neuleteollisuus on vähemmän työvoimavaltaista kuin perinteinen ompeleva teollisuus. Uusimmat elektroniset neulekoneet tekevät tuotteen valmiiksi melkein käsin koskematta. Tästä johtuen neuleiden valmistuksella katsotaan olevan kohtuulliset mahdollisuudet selvitä rakennemuutoksesta EU:ssa. Tämä edellyttää kuitenkin uutta asennoitumista erityisesti tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Pienen neuleyrityksen on erikoistuttava ja kansainvälistyttävä. Tavoite Interknit-osaprojektille asetettu tavoite oli löytää pienille, eurooppalaisille neuleyrityksille sellaisia uusia selviytymisstrategioita, jotka perustuvat informaatioteknologian hyödyntämiseen. Tätä varten kartoitettiin Suomesta neulealan pk-yrityksiä, joiden tekninen taso ja tuotantosuunta sopisivat globaaleille markkinoille tähtäävän tuotteiston kehittämiseen. Toteutus Pilottiryhmäksi valittiin neljä eri puolilla maata toimivaa neuleyritystä: Pilottiyritysten toimitusjohtajat pohtivat yhteisissä kokouksissaan informaatioteknologian tarjoamia mahdollisuuksia yritysten kansainvälistymisprosessissa. Toimitusjohtaja Markku Tuoriniemi ja pilottiryhmän sihteerinä toiminut projektipäällikkö Esa Kolehmainen esittelivät ryhmän alustavia näkemyksiä Equal-projektien kansainvälisessä seminaarissa Manchesterissa lokakuussa Seminaarin yhteydessä solmittiin yhteistyösopimus Manchesterin yliopiston UMISTin vetämän Knitwear Design Incubator -projektin kanssa. Pilottiryhmässä syntyneen strategia-ajattelun lähtökohtana on tietoisuus siitä, että useimmissa markkinatalousmaissa on käynnissä kehitys, jossa köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Kaupan rakennemuutos viime vuosina on perustunut kansalliseen hyvinvointivaltioon ja kuluttajan keskiluokkaistumiseen. Tämä rakenne on nyt muuttumassa: Keskiluokkaista kuluttajaa palvelemaan kehitetyt supermarketit ja myymäläketjut joutuvat yhä kovenevassa keskinäisessä kilpailussa tarjoamaan entistä edullisempia tuotteita ja pakostakin tinkimään laadusta. Suurten kauppaketjujen sisäänostajat sanelevat valmistajille malliston sisällön ja hinnan ja valmistajat joutuvat joustamaan ja muuntamaan tuotantoaan kerta toisensa jälkeen. Kaupan omat tuotemerkit, private labels, yleistyvät ja valmistaja ei saa omaa brändiään esille. Pieni valmistaja joutuu tyytymään anonyymin alihankkijan rooliin. Tällainen kehitys ei tyydytä varakasta ostokykyistä kuluttajasegmenttiä, joka hakee korkealaatuisten erikoistuotteiden ostopaikkoja. Myymäläketjujen puristuksessa viime vuodet eläneet erikoisliikkeet tekevät uutta tulemistaan. Kutomo Holopainen Oy, Tuusula, toimitusjohtaja Matti Holopainen T:mi SELMA, Lahti, toimitusjohtaja Juha Toivonen Top-Knit Oy, Siikainen, toimitusjohtaja Timo Horppu Tuoriniemi Dream Oy, Lapinlahti, toimitusjohtaja Markku Tuoriniemi SELMAn Toivonen (edessä) sekä Tuoriniemi senior ja junior kansainvälisessä seminaarissa Manchesterissa. 8 Taitava tevanake -loppuraportti

9 Strategiasuositukset Pilottiprojektissa kehitetty strategia fokusoituu yhteistyömuotojen kehittämiseen edellä kuvattujen erikoisliikkeiden kanssa. Tämä voidaan jakaa eri vaiheisiin: 1. Kehitetään globaaleille markkinoille sopiva, korkealaatuinen neulemallisto ja brändi kohderyhmänä ostokykyiset kuluttajat. 2. Löydetään globaaleilta markkinoilta informaatioteknologian avulla potentiaalisia erikoisliikkeitä 3. Saatetaan erikoisliikkeet valmistajan asiakkaaksi informaatioteknologian avulla 4. Kehitetään sellaisia yhteistyömuotoja, jotka parantavat erikoisliikkeen mahdollisuuksia markkinoinnissa ja myyntityössä, ostotoiminnassa, yhteydenpidossa valmistajaan sekä verkostotaloudessa. Pienyrityksen menestystekijöitä ovat: laadun sisäistäminen tuotannossa ja markkinoinnissa segmentoitu tuote brändi, jolla on hyvä backround story korkeatasoinen, koordinoitu esiintyminen sähköisissä ja muissa medioissa johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti noudatettu, selkeä toimintastrategia kunnianhimo ja rohkeus esiintyä globaaleilla markkinoilla Tulevaisuus Projektin alkuperäisiin tavoitteisiin kuului testata siinä kehitettyjen hyvien käytäntöjen (strategioitten) toimimista käytännössä. Aika ja rahoitusresurssit eivät kuitenkaan tähän riittäneet. Projektissa kehitettyjä, pienen neuleyrityksen selviytymisstrategioita selostettiin Manchesterin ja Tampereen Equal-kongresseissa alan edustajille. Inteknit-osaprojektista on kerrottu myös Työelämä-lehdessä keväällä Projektin tähänastisena tuloksena syntynyt Best Practise -raportti on tarkoitus levittää alan yritysten käyttöön Suomessa ja Englannissa. Selman syksy-talvi mallistoa. Taitava tevanake -loppuraportti 9

10 Taloushallinto-ohjelma Emma Tausta Yritysten käyttöön on kehitetty lukuisia eritasoisia toiminnanohjausohjelmia, joista useimmat soveltuvat parhaiten keskikokoisen tai suuren yrityksen käyttöön. Niiden hinta on yleensä korkea ja ne edellyttävät jatkuvia ohjelmien päivityksiä. Pienyrityksen on tehokkaiden mainosmateriaalien perusteella hankala valita yrityksen tarpeet tyydyttävää ohjelmaa, joka ei edellytä laajoja tietoteknisiä valmiuksia. Mikroyrityksen taloushallintoon riittää suppeahko ohjelma, jota on yksinkertaista käyttää, joka on edullinen, mutta jonka avulla on kuitenkin mahdollista säilyttää yhteys-, varasto- ja laskutustiedot. Tärkeätä on myös tietoturvan hyvä taso sekä se, että ohjelma täyttää viranomaisten laskutukselle asettamat vaatimukset. Tavoite Tavoitteiden saavuttamiseksi päädyttiin kehittämään osana Taitava tevanake -hanketta Internetpohjainen ASP-sovellus, joka vapauttaa yrittäjän ohjelmistopäivityksiltä sekä pääosin tietoturvaongelmilta. Päätöstä tehtäessä oli tiedossa, että yhä useammalla tevanake-alan pienyrityksellä on käytössä Internet-yhteys. Taustatyötä Osahankkeen toteuttaminen alkoi elokuussa 2002 Helsingin kansainvälisillä muotimessuilla, jossa jaettiin materiaalia ja neuvoteltiin mahdollisten osallistujayritysten kanssa. Kaikkiaan haastateltiin osahankkeen toteuttamista varten kymmentä yritystä, joista neljä tuntui sopivalta osahankkeen pilottiyrityksiksi. Yritysten kanssa käydyn neuvottelun jälkeen järjestettiin Tevanake-keskuksessa asiasta neuvottelu. Hintatason määrittelemiseksi pyydettiin alustava tarjous yhdeltä ohjelmistoyritykseltä. Hintataso osoittautui sellaiseksi, ettei yksi osahanke pystynyt kustantamaan sitä. Neuvoteltiin Valimoinstituutin ja Hermian Yrityskehitys Oy:n edustajien kanssa yhteistyöstä ja päätettiin kehitellä ohjelmaa yhteistyössä kolmen hankkeen kesken. Muut hankkeet olivat 4T-projektin hankkeeseen kuuluvat Sähke- ja Potkurihankkeet. Tavoitteena oli sekä taloudellisten että osaamiseen liittyvien resurssien yhdistäminen parhaan tuloksen varmistamiseksi. Samalla tavoitteeksi asetettiin myös eri toimialojen tarpeiden huomioon ottaminen sovellusta kehitettäessä. Sovelluksen toteuttajaksi valittiin Netsecuris Oy Tampereelta. Pilottiyritysten ja toteuttajan kanssa määriteltiin sovelluksen sisältötavoite ja aikataulu. Osallistujat Tevanake-alalta lähti kehitystyötä tekemään kolme yritystä. Ohjelmaa ovat koko projektin ajan aktiivisesti kehitelleet seuraavat mikroyrittäjät: Bella Modemia Tmi, Anu Määttä. Bella Modemia tekee sopimusvalmistusta pääosin neljälle yritykselle, minkä lisäksi ompelimo valmistaa mittatilaustöitä yksityishenkilöille Dressit Oy, Virpi Autio. Dressit valmistaa omalla mallistolla hoitoalan henkilöstön työasuja kahden henkilön voimin. Osa valmistuksesta tuotetaan alihankintana. Finnband Oy, Auli Niva. Finnband on kahden henkilön yritys, jolla on oma kastemekkomallisto. Valmistusta teetetään lisäksi alihankintana. Yritysten valinnassa otettiin huomioon mikroyritysten mahdollisimman erilaiset toimintatavat. Toivottavaa olisi ollut, että myös nahka- ja kenkäalalta olisi saatu mukaan yritys, mutta sopivaa pienyritystä ei löytynyt. Lisäksi kehitystyöhön osallistui valimo-, puu- ja metallialan yrityksiä yhteistyökumppaneiden osahankkeista, mikä osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi. Toimenpiteet Ohjelman sisältöä kehiteltiin yritysten, toteuttajan ja hankevetäjien yhteisissä kokouksissa, joissa määriteltiin sovelluksen sisältö. Ohjelmassa on kolme 10 Taitava tevanake -loppuraportti

11 osioita, kontaktirekisteri, varasto ja talous. Ohjelman kehitystyön aikana pidettiin kymmeniä työkokouksia, joissa täsmennettiin tavoitteita ja pohdittiin sisältöjä. Emmaksi ristityn ohjelman tuli sovitun aikataulun mukaan olla kokeiluvaiheessa elokuussa 2003 ja valmis mennessä. Toteuttajayrityksessä tapahtuneiden vakavien sairastumisten takia ohjelman lopullinen valmistuminen alkoi viivästyä ja helmikuussa 2004 todettiin, että Netsecuris Oy oli ajautunut konkurssiin. Näin konkretisoitui pienen asiantuntijayrityksen haavoittuvuus: yhden tai kahden avainhenkilön sairaus katkaisee yrityksen menestymisen. Neuvottelujen pohjalta päädyttiin tilanteeseen, että perusteilla oleva yritys, ICM Finland jatkaisi Emman kehitystyötä, koska samoja henkilöitä oli siirtymässä sen palvelukseen. Siirto uuteen yritykseen viivästytti kehitystyötä. Kesän 2004 aikana ohjelmaa on testattu ja lokakuun alussa 2004 ICM Finland tiedotti ohjelman olevan valmis. Kriittiset asiat Ongelmaksi on koettu se, että jotkut ohjelmistotuottajat ovat Emman kehitystyön viivästymisen aikana kehittäneet omia nettipohjaisia sovelluksia, joiden hintataso on laskenut. Viivästys on ollut erityisen harmillista pilottiyritysten kannalta. Tavoitteen saavuttaminen Viivästysten takia ohjelma alkaa projektin päättyessä olla valmis ja testattu, mutta sen levitystyö jää aivan hankkeen loppumetreille ja osittain kesken. Kuitenkin lukuisat pienyritykset tarvitsisivat kehitettyä ohjelmaa sekä koulutusta sen käyttöön. Emma-ohjelman ylläpidosta, markkinoinnista ja koulutuksesta vastaa hankkeen päätyttyä Oy Information Chain Management Finland Ltd Yliopistonkatu 60 A Tampere puh faksi (03) Emma-ohjelman esittelyä Suomen Kädentaidot -messuilla. Taitava tevanake -loppuraportti 11

12 Tietojen ja taitojen vaihto sukupolvien välillä Tausta Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäalojen henkilöstön ikärakenne kuvastaa maamme väestön ikääntymistä. Tämän lisäksi ala on monia muita aloja naisvaltaisempi. Uusien, tietojärjestelmiin ja sähköiseen tiedonvälitykseen perustuvien työtehtävien omaksuminen vaatii tietoteknistä perusosaamista. Kun tämä perusosaaminen puuttuu, siirtyminen uusiin tehtäviin ja usein myös olemassa olevien työtehtävien uusien menetelmien omaksuminen on hankalaa. Erilaisten raporttien ja kokemusten perusteella on voitu olettaa, että tevanake-alan varttuneempien naistyöntekijöitten valmius tietotekniikan hyödyntämiseen ja hallintaan on keskimääräistä alhaisempi. Tästä syystä etsittiin keinoja, joilla tämän tiedon ja taidon tasoa olisi nostettavissa. Tavoitteet Yhtenä voimavarana on hankkeessa kiinnitetty huomiota nuoriin, alalle kouluttautuviin opiskelijoihin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa käynnistynyt työssäoppiminen on resurssi, jota voitaisiin käyttää nuorten hallitsemien taitojen ja tietojen siirtämisessä työpaikoille samalla, kun nuoret oppivat yritysten henkilöstöltä ammatin käytännön tietoja ja taitoja. Ammatillisessa peruskoulutuksessa olevat nuoret ovat usein taitavia perusohjelmien käyttäjiä. Tämän osahankkeen tavoitteena oli kokeilla, miten työssäoppija voi toimia tietotekniikan opettajana ja tukihenkilönä työssäoppimispaikan henkilöstölle. Tarkoituksena oli valita muutamia tekstiili-, vaatetus- ja jalkinealan yrityksiä, joissa kokeilua olisi toteutettu. Ajatuksena oli, että työssäoppimisjaksolle lähteville opiskelijoille olisi myös opetettu työnopastusta, jota he samassa yhteydessä olisivat voineet käytännössä oppia ja näyttää työssäoppimisjaksollaan. Hankkeen toteutusvaiheessa tavoitetta jouduttiin kuitenkin muuttamaan. Syynä oli lyhyessä ajassa tapahtunut, usean suuren ompelutyöpaikan purku. Uudeksi tavoitteeksi asetettiin tietotekniikan käyttökynnyksen madaltaminen kohderyhmässä siten, että kiinnostus tietotekniikan hyödyntämiseen heräisi. Tavoitteen saavuttamiseksi käynnistettiin kurssitoimintaa, jonka päämääränä oli perusvalmiuksien antamisen ohella herättää kiinnostus tavoitteellisen opiskelun aloittamiseen. Tavoitteeksi esitettiin atk-ajokortin suorittaminen, josta dokumentoituna taitona olisi hyötyä erityisesti uusiin työtehtäviin hakeuduttaessa. Osallistujat Ensimmäisessä vaiheessa käytiin keskusteluja oppilaitosten kanssa sopivien työssäoppijoitten ja oppimisjaksojen löytämiseksi. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja Tampereen ammattiopiston Pyynikin ammattikoulu ilmoittivat kiinnostuksensa kokeiluun. Neuvotteluja toteutusmahdollisuuksista käytiin Virke Oy:n ja Nanso Oy:n kanssa. Hankkeen käytännön toteutuksen viivästyessä tapahtui toimialalla merkittäviä muutoksia. Useat yritykset tekivät päätöksiä supistaa kotimaista tuotantoa. Tässä yhteydessä moni yritys lopettivat tuotanto-osastojaan Suomessa, josta seurasi sekä irtisanomisia että toimintojen uudelleenjärjestelyä. Tällaisessa tilanteessa yrityksillä ei ollut mahdollisuutta työssäoppijoitten vastaanottamiseen eikä työn yhteydessä tapahtuvaan koulutukseen. Samaan aikaan merkittävä määrä Tekstiili- ja vaatetustyöväen liitto TEVA ry:n jäseniä jäi joko vaille työtä tai siirtyi uudenlaisiin tehtäviin ja/tai eri toimialoille. Osahankkeen voimavarat siirrettiin toimialan henkilöstön atk-koulutukseen perinteisemmin menetelmin. Kohderyhmänä olivat ensisijaisesi työntekijäliiton jäsenet, mutta laajemmin koko Taitava Tevanake -hankkeen kohderyhmä: varttuneemmat tevanake-alan naispuoliset toimijat. Toteutus Hankkeessa järjestettiin lukuisia lyhyempiä koulutuksia eri puolilla maata. Peruskoulutukset, Tietokone tutuksi -kurssit olivat yhden tai kahden 12 Taitava tevanake -loppuraportti

13 päivän mittaisia. Järjestettiin myös Word-, Exel- ja kotisivuntekokursseja. Yhteensä kursseja järjestettiin vuoden 2003 loppusyksystä vuoden 2004 lokakuuhun 13 kpl. Näistä peruskursseja oli 7 kpl ja jatkokursseja 5 kpl. Kaikkiaan kursseille osallistui yhteensä 166 henkilöä. Kurssipaikkakunnat olivat Hämeenlinna, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Tampere ja Turku. Kaikki osallistujat olivat yli 40-vuotiaita ja miehiä mukana oli vain 6. Työttömiä osallistui koulutukseen 13, opiskelijoita 10 ja yrittäjiä 21 henkeä. Tulokset Tehostettu koulutustarjonta herätti kiinnostusta ja joillekin kursseille ilmoittautuneita oli runsaasti enemmän kuin niille voitiin ottaa. Useat koulutukseen osallistujat pääsivät ensimmäistä kertaa tutustumaan tietokoneohjelmiin ohjatusti. Kurssien ryhmille räätälöity etenemisrytmi oli kurssilaisille sopiva ja kiinnostus lisäoppimiseen saatiin heräämään. Atk-ajokortin suorittamisesta informoitiin kaikkia kursseja ja kiinnostus niihin saatiin heräämään. Useimmat yrittäjistä hyödyntävät oppimaansa yrityksissään päivittäin. Useiden kursseille osallistuneiden kynnys jatkaa atk-taitojen kehittämistä madaltui. Kriittinen tarkastelu Alkuperäisen ajatuksen kokeilu jäi suorittamatta eli työssäoppijoitten mahdollisuutta toimia työssäoppimispaikoilla työntekijöiden atk-tukihenkilöinä ei pystytty kokeilemaan. Työssäoppijat ja harjoittelijat ovat kuitenkin useimmiten atk-taitoisia ja heitä voitaisiin valmentaa opastamaan atk:n käyttöä työpaikoilla. Runsas kiinnostus koulutusta kohtaan osoittaa, että iästä riippumatta tevanake-alan toimijoilla on kiinnostusta ja tarvetta tietoteknisten taitojen kehittämiseen. ASIANTUNTIJAPÖRSSI palvelun tuottaja Tevanake-keskus ry Internet-sivusto sivuston ylläpito ja päivitys palvelun määrittely asiantuntijat eläkkeelle siirtyneet tekstiilialan ihmiset, konsultit asiantuntemus kommunikointi kokonaisuuksien hallinta toimialan tuntemus valmistus- ja tuotantotekniikat alan suhdeverkosto kohdesegmentti yrityshautomot PALVELEE tevanake-alan yritykset yrityksen perustaminen yrityksen kehittäminen kansainvälistyminen markkinointistrategia markkinointi toimenpiteet messut ja tapahtumat suoramarkkinointikirjeet lehdistötiedotteet lehdet Taitava tevanake -loppuraportti 13

14 Seniorikummit Tausta Kun tevanake-alan ammatti-ihminen jää eläkkeelle, jää yhä useammin myös hänen ammattitaitonsa eläkkeelle. Tevanake-alan rajun rakennemuutoksen seurauksena tiettyjen alojen erikoisosaajia on vain eläkeläisten joukossa. Kun eläkeläiset ovat entistä terveempiä, voisi ajatella, että heillä olisi myös ammatillista kiinnostusta toimialaa, sen yrityksiä ja alan kehitystä kohtaan. Olisi myös toimialalle eduksi, jos tämä eläkkeellä oleva tieto- ja taitoreservi olisi tarvittaessa hyödynnettävissä. Erilaisista yrityskummijärjestelmistä merkittävin lienee Suomen Kuntaliiton käynnistämä kummitoiminta, Yrityskummit ry, jossa elinkeinoelämän johtopaikoilta mukaan lähteneet seniorit toimivat kesämökkipaikkakuntiensa yritysten sparraajina. Toiminta kohdistuu liiketoimintaan yleisellä tasolla eikä kummi varsinaisesti osallistu yrityksen toimintaan. Aloittavalle yritykselle on maassamme kohtuullisen hyvä palveluverkosto, joka tukee yrittäjää ja yritystä toiminnan alkutaipaleella. Monilla paikkakunnilla on yrityshautomoita, joiden fyysiset ja tukipalvelut auttavat yleisissä, yritystoiminnan käynnistämisvaiheen ongelmissa. Toimialan erityiskysymyksissä tällä palveluverkolla harvemmin on käytettävissä osaamista yrittäjän tueksi. Ongelmana on myös yritysten moninaisuus ja kapea-alainen erikoistuminen, jonka vuoksi kahden samallakin alalla olevan yrityksen asiantuntijatarve voi olla täysin toisistaan poikkeavaa. Tavoitteet Seniorikummihankkeen tavoitteena oli kehittää järjestelmä, jonka avulla erityisesti toimintaansa aloittelevat, pienet tevanake-alan yritykset voisivat saada käyttöönsä tarvitsemaansa erikoisosaamista. Käyttämällä verkon välityksellä toimivaa rekisteriä, olisi mahdollista löytää erikoisosaamista omaavat seniorit ja hankkia heidän osaamistaan yritystensä käyttöön. Ajatuksena oli sellaisen asiantuntijarekisterin luominen, joka listaisi asiantuntijat heidän erikoisalojensa, tietojensa tai taitojensa mukaan. Tavoitteena oli myös kehittää yhteistyöverkosto, joka olisi lähellä aloittavia yrityksiä ja voisi tarvittaessa tukea näitä asiantuntija-avun käytössä. Tällaiseksi nähtiin yrityshautomot ja uusyrityskeskukset. Osallistujat Hankkeeseen osallistuivat Timo Vikman, Visiolink Oy:stä tietoteknisenä suunnittelijana ja toteuttajana, teekkarit Jonna Granqvist ja Elina Palovuori markkinakartoittajina sekä projektipäällikkönä Irma Boncamper, Gordet Oy:stä. Toteutus Asiantuntijoista päätettiin tehdä rekisteri, josta voitaisiin tehdä hakuja henkilöiden luokitellun osaamisalueen avulla. Kustakin asiantuntijasta laadittaisiin kuvaus, joka tarkemmin kertoo asiantuntijan erityisalueesta että asiantuntijan toiminnan periaatteista. Tällaisia yksityiskohtia voisivat olla varaamis- tai tilaamismenettely, laskutuksen perusteet, erityistoivomukset, jne. Asiantuntijarekisteri päätettiin liittää Tevanakekeskus ry:n alihankintapörssin yhteyteen. Näin sille olisi jo syntyessä tunnettuutta. Rakentamalla sivuston logiikka alihankintapörssin tapaan, käyttäjien olisi myös helppo navigoida rekisterissä. Asiantuntijapalveluiden markkinointia tutkittiin ja päädyttiin ratkaisuun, jossa markkinointi tapahtuisi tevanake-alan yrityksiä hautovien yrityshautomoiden ja vastaavien, yritysten alkutoimintaa tukevien organisaatioiden välityksellä. Kartoitettiin toiminnassa olevia organisaatioita ja päädyttiin 12 organisaatioon, joissa joko oli asiakkaana tevanake-alan yritys tai yrityksiä tai joissa sellainen oli ollut. Näiden kiinnostusta ja näkemystä selvitettiin tapaamisilla ja yrityshaastatteluilla. Muutamia, kapealla erityisalallaan erityisen osaa- 14 Taitava tevanake -loppuraportti

15 via senioreita haastateltiin ja selvitettiin osallistumishalukkuutta sekä mahdollisen konsultoinnin periaatteita. Markkinoinnin ja tulonmuodostuslogistiikan selvittämiseksi teekkarit Jonna Granqvist ja Elina Palovuori laativat markkinointisuunnitelman. Seniorikummit on konsulttipalvelu, joka toimii Internet-palveluna ja toimii Tevanake-keskus ry:n kotisivujen yhteydessä, alihankintapörssin rinnalla. Se sisältää tietokannan asiantuntijoista, joiden tietoja aloittavat yrittäjät voivat selata. Tarkemmat tiedot konsulteista/senioreista yritykset saavat heiltä palvelevilta yrityshautomoilta tai Tevanake-keskus ry:ltä. Tulokset Seniorien haastatteluissa tuli esille, että vain muutamat henkilöt olivat todella kiinnostuneita toiminnasta. Osa vetosi vähäisiin kontakteihin toimialaan eläkkeelle jäämisen jälkeen, osa haluttomuuteen osallistua aktiivisesti työelämään, useinkin hyvin pitkän ja intensiivisen uraputken jälkeen. Tämä vähensi potentiaalista asiantuntijamäärää jonkin verran. Asiasta kiinnostuneet puolestaan olivat hyvin innostuneita toimimaan. Tuloksena Granqvistin ja Palovuoren selvityksestä syntyi oheinen SWOT-analyysi. Markkinointisuunnitelman analyysi osoitti, että vaikka palvelulle on kysyntää, siinä liikkuva rahamäärä on niin pieni, että se ei riitä ylläpitämään järjestelmää. Tästä syystä rekisterin toteuttamisesta luovuttiin. Tuloksena on toiminnan analyysi ja toimintamalli, joka voi toimia, jos toiminnan volyymi on suurempi. VAHVUUDET palvelun saatavuus uusi alallaan, ainutlaatuisuus erikoisalojen asiantuntijat helposti löydettävissä konsulttien kokemus konsulttien tunnettuus konsulttien innostuneisuus HEIKKOUDET uudenlainen palvelu toimialallaan toiminnan jatkuminen hankkeen päätyttyä epävarmaa vain vähän aloittavia yrityksiä tulonmuodostuslogistiikka epäselvä ylläpidon kustannukset MAHDOLLISUUDET laaja yleisö Internetin kautta tehokas, kohdennettu markkinointi yrityshautomoiden kautta moitteeton tekninen toimivuus asiakastyytyväisyydestä seuraa toiminnan jatkuminen UHAT palvelun tarjoajat ihmisiä; kiire, huonoja päviä heikko tekninen toimivuus asiakastyytymättömyys toimitusajat vaihtelevat alan huono imago Taitava tevanake -loppuraportti 15

16 Ikä, naiset ja tietotekniikka Tausta Hanketta koordinoineessa Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa on kehittämistyön lomassa tehty Ikä, naiset ja tietotekniikka -tutkimusta. Tavoitteena on ollut seurata uuden teknologian käyttöönottoa pienyrityksissä sekä selvittää, millaisia sosiaalisia ja teknisiä käytäntöjä tietotekniikka voi työpaikkatasolla synnyttää. Tutkimusmateriaalia on koottu yritysjohtajia haastattelemalla, havainnoimalla sekä osallistumalla projektikokouksiin. Lisäksi käytössä on kyselyaineisto, joka on koottu tietotekniseen koulutukseen vuodenvaihteen aikana osallistuneille henkilöille osoitetun postikyselyn avulla. Tietotekniikan tasa-arvo Tilastojen valossa tietoyhteiskunta on kehittynyt melko tasa-arvoisesti. Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksen mukaan miehet ja naiset käyttävät yhtä paljon tietotekniikkaa työssään. Eri välineiden käyttö tiedon siirrossa on sekin tasaveroista. Miehet ohittavat naiset vain matkapuhelinten käytössä. Myös Internet on tullut naisille tutuksi - jopa niin että vuonna 2003 naisista hieman suurempi osa kuin miehistä käytti Internetiä työssään. Käyttäjien ikäkään ei näytä suuremmin jakavan sukupuolia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2002 eri-ikäiset miehet ja naiset käyttivät lähes yhtä paljon Internetiä. Vain vuotiaat ja vuotiaat naiset käyttivät vähemmän Internetiä kuin samanikäiset miehet viimeisen kolmen kuukauden aikana. Sukupuolilla näyttää olevan yhtäläinen pääsy ja läsnäolon mahdollisuus tietoyhteiskunnassa. Toki työmarkkinoiden segregaatiosta johtuen on suurtakin vaihtelua toimialojen, ammattien ja työtehtävien välillä, mutta määrälliset erot ovat yllättävän pienet. Jos tarkastellaan tietotekniikan tasa-arvon laatua arkisten käytäntöjen näkökulmasta, kuva on hieman toisenlainen. Henkilöstö valmis tietotekniikan tuloon Tietotekniikan osaaminen on tärkeää. Tätä mieltä olivat melkein kaikki hankkeen järjestämille atk-kursseille osallistuneet työntekijät, joilta kysyttiin kokemuksia ja mielipiteitä tietotekniikasta keväällä Näin oli siitä huolimatta, käyttivätkö he atk:ta työssään vai eivät. Vastanneista vajaa viidesosa käyttää tietotekniikkaa työssään yli tunnin päivässä. Kaikki eivät olleet saaneet koulutusta tai opastusta laitteiden ja ohjelmien käyttöön työnantajaltaan. Jos työpaikalla oli annettu perehdytystä tietotekniikkaan, sitä pidettiin useimmiten riittämättömänä. Kurssilaiset kertoivat, että he käsittelevät työpaikallaan tietoa sähköisesti lähinnä tehdyn työsuorituksen raportoimiseen ja tuotannon kulun seurantaan. Suurin osa kurssilaisista oli hankkinut tietoteknisen osaamisensa vapaa-ajallaan ja omasta aloitteestaan. Näyttääkin siltä, että työntekijöiden atk-osaaminen on ylittänyt työssä vaadittavan tason. Henkilöstön tietoteknisiä valmiuksia ei luultavasti kannusteta eikä pidetä tarpeellisina yrityksissä. Tästä kertoo myös se, että tietotekniikan käyttö vapaaajalla on paljon monipuolisempaa kuin työssä. Kotona on peruslaitteisto noin seitsemällä kymmenestä. Kotitietokoneella haetaan tietoja Internetistä, lähetetään ja vastaanotetaan sähköpostia sekä hoidetaan pankkiasioita. Vastaajan iällä ei ole vaikutusta siihen, kuinka paljon tai miten monenlaisiin tarkoituksiin kotitietokonetta käyttää. Kurssilaisilta tiedusteltiin myös mielipiteitä tietotekniikan tasa-arvosta. Suurin osa halusi jättää kysymyksen avoimeksi, mutta ne, jotka kantansa kertoivat, uskoivat että tietotekniikka suosii tavalla tai toisella miehiä esimerkiksi palkkauksessa tai työpaikalla etenemisessä. Kaikkien mielestä naisilla ja miehillä on samat edellytykset oppia atk-taitoja. Mielipiteensä ilmaisseiden joukosta löytyi tasaarvon kannattajia paljon. Lähes 80 prosenttia kaikenikäisistä on sitä mieltä, että naiset hallitsevat hyvin tietotekniikan käytön. 16 Taitava tevanake -loppuraportti

17 Kurssilaisille suunnatun kyselyn tulosten perusteella voikin sanoa, että henkilöstöllä on hyvät tietotekniset valmiudet ja piilevä monipuolinen osaaminen, jotka ovat tarjolla yritysten tuottavuuden kasvun voimavaroiksi, mikäli niitä halutaan hyödyntää. Tietotekniikka voi edistää myös tasa-arvoa, jos sitä sovelletaan enemmän ja tasapuolisesti. Käyttäjän näkökulma Tietotekniikka, kuten muukin tekniikka, on kulttuuria ja siten osa sosiaalisia käytäntöjä. Kun ihminen-tekniikka -järjestelmiä rakennetaan, joudutaan sovittamaan sosiaalisen toiminnan logiikkaa koneen logiikkaan. Toki tässä vuorovaikutussuhteessa koneenkin logiikka on ihmisaivoin ohjelmoitua. Kun käyttöjärjestelmiä on arvioitu käyttäjän kannalta, on havaittu, että tekninen asiantuntijuus ja erikoissanasto muodostavat helposti esteitä ja väärinymmärrysten mahdollisuuksia. Käyttäjätutkimuksissa on myös todettu, että naisten erityiset tarpeet, tavat ja käytännöt tietotekniikan päivittäisessä ja arkisessa käytössä jäävät vähäiselle huomiolle. Naiset joutuvat jopa vähättelyn ja arvostelun kohteiksi, mikäli laite tai järjestelmä ei toimikaan käyttäjien odotusten mukaisesti. Tätä on selitetty siten, että tekninen asiantuntemus on leimautunut miesten hallinta-alueeksi ja sellaiseksi teknokulttuuriksi, jossa naisten on vaikea saada itseään kuulluiksi. Tietojärjestelmiin sisäänrakennetut sosiaalisten käytäntöjen oletukset muodostuvat kulttuurisiksi kahleiksi, joista niin naisten kuin miestenkin on hankala vapautua. Kärjistyneimmillään väärinymmärrykset tarpeiden yhteensovittamisessa johtavat sosiaalisten tekijöiden ohittamiseen. Kun ei voida tai haluta muuttaa laitetta tai ohjelmaa, koetetaan muuttaa käyttäjää valitettavan usein juuri naista ja hänen tarpeitaan sekä sosiaalisia käytäntöjään. Käyttäjän kannalta epäystävällisessä järjestelmässä käyttäjän itsensä odotetaan korjaavan ja täydentävän laitteen tai ohjelman toiminnan vajavuuksia. Teknisestä asiantuntemuksesta voi muodostua sosiaalisen hallinnan väline. Tekniikka-alamaiset koetetaan sovittaa vallitsevaan maskuliiniseen teknokulttuuriin, mutta käyttäjät kokevat kulttuurin itselleen vieraaksi ja loukkaavaksi. Vuoropuhelu käyttäjien ja asiantuntijoiden välillä lukkiutuu; sosiaalisia ja teknisiä käytäntöjä on entistä vaikeampi nivoa yhteen. Toisin kuin monet miehet naiset eivät useimmiten pidä tietotekniikkaa itseisarvoisena tai ihastuttavana sinänsä käyttökelpoisuus ja selkeys ovat heille tärkeimpiä asioita. Naisille tietotekniikka on väline, jonka he odottavat istuvan omien sosiaalisten käytäntöjensä täydentäjäksi eikä päinvastoin. Johtopäätöksiä Tasa-arvoinen tietojärjestelmien suunnittelu ja käyttöönotto tukee käyttäjää työssään. Jos systeemisuunnittelun lähtökohtina ovat käyttäjäystävällisyys ja tekniikan välinearvo, päästään ratkaisuihin, jotka edesauttavat käyttäjää toteuttamaan omia tavoitteitaan työssään. Palvelevaa tietotekniikkaa voi verrata kodin sähkölaitteisiin. Jääkaappi ja pesukone ovat arkipäivän tekniikkaa, jolla ei ole autoritaarista otetta käyttäjäänsä. Jotta tietojärjestelmät saadaan palveleviksi, tarvitaan myös joustavia rakenteita. On kiistanalaista, tekisikö avoin lähdekoodi taloudesta tehokkaamman, kuten sen kannattajat ovat väittäneet. Tuntuu kuitenkin todennäköiseltä, että avoimeen lähdekoodiin sisältyvät oletukset sosiaalisten käytäntöjen monimuotoisuudesta ja -arvoisuudesta tukisivat paremmin laadullisesti tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan kehitystä. Tasa-arvoinen tietojärjestelmien suunnittelu ja käyttöönotto tukee käyttäjää työssään ja sopeutuu hänen omiin sosiaalisiin käytäntöihinsä. Jotta tietojärjestelmät saadaan palveleviksi, tarvitaan avoimia ja joustavia ohjelmistorakenteita. Taitava tevanake -loppuraportti 17

18 Kansainvälinen yhteistyö Tampereella järjestetyn seminaarin kansainvälisiä osanottajia Pispalan harjulla. Verkottumista ja tiedon vaihtoa kansainvälisen yhteistyön avulla Euroopan sosiaalirahaston ja kansallisen tuen avulla yhteisrahoitetut Equal-yhteisöaloiteohjelman hankkeet ovat mukana sekä kansallisessa että kansainvälisessä yhteistyössä. Taitava tevanake -hanke sijoittuu ohjelman sopeutumiskyky-toimintalinjaan ja on osallistunut TYTin vetämän 4T-hankkeen koordinoimaan teemayhteistyöhön. Tukiessaan Euroopan unionin työllisyysstrategiaa on Equal-ohjelman yhtenä periaatteena ollut yhteistyö EU:n jäsenvaltioissa toteutettavien kehittämiskumppanuusprojektien välillä. Yhteistyöhankkeet Taitava tevanake -hanke on tehnyt yhteistyötä samaa toimialaa kehittäneiden eurooppalaisten Equalhankkeiden kanssa. Pääkumppani on ollut Manchesterin yliopistossa toteutettu TASk- eli Textile Advanced Skills -hanke, jota hallinnoi William Lee Innovation Center WLIC. TASk-hanke on toiminut sihteeristönä laajalle konsortiolle, johon on lisäksemme sisältynyt neljä muuta projektia. Näin olemme olleet kansainvälisessä tiedon ja kokemusten vaihdossa myös portugalilaisten ReADAPT- ja SAFTA -hankkeiden kanssa, italialaisen Sistema Moda Puglia - eli SMP-hankkeen kanssa sekä työllistyvyyttä ja sosiaalista yrittäjyyttä paikallistasolla edistäneen espanjalaisen CASTÚO-hankkeen kanssa. Emme alussa odottaneet pääsevämme osaksi näin laajaa partneriryhmää, mutta resurssejamme venyttämällä ja osanottoa tapaamisiin sovittelemalla olemme saaneet tilaisuuden katsoa tekstiili-, vaatetus-, kenkä- ja nahkateollisuuden eurooppalaista kehitystä monikansallisesta perspektiivistä. Vaikka alan ongelmat ovat Euroopassa samankaltaiset kilpailu on kovaa ja Kiina-ilmiö uhkaa tuotantoa myös eteläisessä Euroopassa yritys- ja aluetalouden rakenteiden eroista johtuvat maakohtaiset erityispiirteet ovat tulleet esille. Yhteistyömuodot Kansainvälinen kumppanuus on kattanut sekä virallisia että epävirallisia yhteistyömuotoja. Partnerikokoukset ovat kiertäneet. Kahden vuoden aikana olemme osallistuneet kokouksiin Badajozissa Espanjassa, Manchesterissa, Isossa Britanniassa, Covilhãssa Portugalissa sekä Barissa Italiassa. Keväällä 2004 oli meidän vuoromme järjestää partneritapaaminen Tampereella. Kaksipäiväinen tilaisuus oli samalla projektissa kehitettyjen toimintamallien esittelyä ja levittämistä. Kansainvälisiin kokouksiin on sisältynyt virallisen ohjelman lisäksi tehdasvierailuja sekä alan yrittäjille suunnattuja tapaamisia ja tutustumisia. Niin yrittäjät kuin kehittämistyön, koulutuksen ja tutkimuksen asiantuntijat ovat vaihtaneet tietoja, näkemyksiä ja kokemuksia. Interknit-osaprojekti solmi lokakuussa 2003 yhteistyösopimuksen Manchesterin yliopiston William Lee -innovaatiokeskuksessa toteutettavan Knitwear Design Incubator -projektin kanssa. Osahankkeen kolme yrityskumppania oli mukana 18 Taitava tevanake -loppuraportti

19 Manchesterissa pidetyssä partnerikokouksessa. Samassa kokouksessa oli myös portugalilaisten yritysten ja yritysjärjestöjen edustajia noin 20 henkilöä. Lähes yhtä suuri yrittäjien delegaatio Portugalista osallistui Tampereen E-Business and the Future of SMEs in Textile and Clothing Industry - seminaariin. Italialaisen SMP-hankkeen päätavoite on ollut Puglian alueen vaatetus- ja jalkinealan pienteollisuuden yhteistyön ja kannattavuuden parantaminen. Yksi heidän tuottamistaan hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista on SMP-aluebrandi, jolla edistetään yritysverkoston tuotteiden markki- nointia. Yhtenä osahankkeena italialaisella partnerilla on ollut laajaa harmaata taloutta koskeva monen kansallisen osapuolen yhteistutkimus, jossa italialaiset ovat halunneet myös Equal -hankkeiden välistä yhteistyötä. Taitava tevanake -hankekoordinaattori on osallistunut tätä koskevaan materiaalin ja tiedon vaihtoon. Yksi portugalilaisen ReADAPT-projektin kansallinen partneri on Covilhãn kaupungissa sijaitseva Universidade da Beira Interior UBI. Yliopiston kanssa on valmisteltu tekstiili- ja vaatetusalan opiskelijavaihtoa yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. ESR eli Euroopan sosiaalirahasto on Euroopan unionin rakennerahasto, joka pyrkii edistämään toimenpiteitä, joilla ehkäistään ja torjutaan työttömyyttä, kehitetään inhimillisiä voimavaroja ja parannetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille. Equal-yhteisöaloiteohjelman tavoitteena on edistää kansainvälisen yhteistyön avulla uusia keinoja, joilla torjutaan syrjäytymistä sekä kaikenlaista syrjintää ja eriarvoisuutta työmarkkinoilla. Equal-ohjelman sopeutumiskyky-toimintolinjan tavoitteena on auttaa pk-yrittäjiä ja pk-yritysten henkilöstöä, joilla on puutteita osaamisessa ja tietoyhteiskunnan edellyttämissä valmiuksissa, sopeutumaan rakennemuutokseen sekä talouden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena on etenkin tietoteknologian osaamisen lisääminen sekä uuden teknologian hyödyntäminen uusissa yhteyksissä työpaikkojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Suomessa pidetyssä partnerikokouksessa johti puhetta Zubair Bandukda Manchesterin yliopistosta. Kuvassa etualalla partneriprojektien vetäjät (oikealta) Marco Pinna, Pedro das Neves ja Luís Filipe Simões. Taitava tevanake -loppuraportti 19

20 Arviointi Yritysten palaute ja kehittämistyön arviointi Syyskuussa 2004 lähetettiin kaikille hankkeessa mukana olleille yrityksille kysely, jolla pyydettiin mielipiteitä projektin kulusta ja palautetta kehittämistyön onnistuneisuudesta. Kysely lähetettiin neljälletoista yritykselle, joista yhdeksän vastasi kirjallisesti ja yksi puhelimitse. Yhteistyön käynnistyminen Suurin osa pilottiyrityksistä oli sitä mieltä, että yritysten kehittämistarpeet kartoitettiin hankkeen valmisteluvaiheessa melko tai erittäin hyvin. Vastauksissa todettiin muun muassa, että kehittämistyön alkuvaiheessa vallitsi positiiviset ja innostuneet kehittämisajatukset ja että tuolloin kävimme melko perusteellisia keskusteluja. Joka toinen oli sitä mieltä, että yritysten näkökannat otettiin alussa tyydyttävästi huomioon. Alkuvaiheen kokemuksia olivat seuraavat: suuret visiot hyvä käyntiinlähtö, olin todella sitoutunut, hyvät, luottavaiset ja tavoitteelliset. Kriittisimmin suhtauduttiin yritysten sitouttamiseen. Yhteistyö yritysryhmässä ja projektihenkilöstön kanssa Yhteistyö pilottiyritysten kesken onnistui parhaiten yhteisen tavoitteen muotoilussa. Suurin osa yrityksistä oli sitä mieltä, että myös ongelmien ratkaisussa onnistuttiin joko melko hyvin tai tyydyttävästi. Tietoja vaihdettiin ja kokemuksia jaettiin keskimäärin tyydyttävästi. Tyydyttävää oli myös hankkeeseen osallistuneiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen. Lähes kaikki yritykset kertoivat, että vuorovaikutus yritysryhmän jäsenten ja kehittäjien välillä oli ollut vähintään tyydyttävää. Vain yksi yritys piti vuorovaikutusta huonona. Yleisesti arvioiden yhteistyö pilottiyritysten kesken onnistui tyydyttävästi, osittain melko hyvin. Muutamat jättivät kertomatta mielipidettään yritysten yhteistyötä koskeviin kysymyksiin. Mielipiteet yhteistyöstä projektista vastanneiden kanssa jakautuvat voimakkaasti. Muutaman yrityksen mielestä heidän esittämiään mielipiteitä kuultiin ja otettiin huomioon erittäin hyvin, muutaman mielestä taas huonosti. Kehittäjäorganisaatio tai sen käyttämät asiantuntijat huomioivat yritysten mielipiteitä keskimäärin tyydyttävästi. Suurimpina puutteina pidettiin, että kannustusta ja motivointia sekä yhteistä päätöksentekoa oli vähänlaisesti. Molemminpuolinen yhteydenpito olisi voinut olla vilkkaampaa, todettiin vastauksissa. Tyytyväisimpiä oltiin tiedonkulkuun ja kehittäjien palaveriosallistumiseen. Kokonaisuudessaan yhteistyö projektihenkilöstön kanssa onnistui yritysten mielestä melko hyvin, osittain tyydyttävästi. Yrityksillä oli läheisimmät kontaktit projektin kehittämistyöstä vastanneisiin henkilöihin. Projektin sisäisen työn ja vastuun jaon vuoksi koordinoiva taho jäi etäiseksi. Tästä huolimatta yrityksiltä kysyttiin palautetta myös projektin hallinnoinnista. Suurin osa oli sitä mieltä, että tiedonkulku toteutui joko melko hyvin tai tyydyttävästi. Sen sijaan osa yrityksistä olisi halunnut, että projektin hallinnon edustaja olisi osallistunut enemmän ongelmien ratkaisemiseen ja ollut yrityksiin yhteydessä. Parhaiten onnistuneiksi nähtiin kannustaminen ja motivointi sekä projektiin osallistumista koskevien tietojen keruu. Projektin hallinnoinnille osoitettu palaute on ylipäänsä melko kahtiajakautunut mutta yleispiirteiltään melko hyvä, osittain tyydyttävä. Kehittämistyön tavoitteiden toteutuminen Kehittämistyö alkoi hyvin myönteisissä tunnelmissa ja yritysten odotukset tavoitteiden toteutumiselle 20 Taitava tevanake -loppuraportti

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tervetuloa kurssille! 2 Kurssin yleisinfo Kurssin tausta Katsaus luentoihin Aloitusluennon agenda Luennoitsijoiden esittely Harjoitustyön läpikäynti Muut käytännön

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Seminaari, Raahe TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Esa Törmälä Oulun ammattikorkeakoulu 1 YRITYKSEN ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus yrityksissä tarkoittaa energian tehokasta käyttöä eli käytännössä

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA Jyväskylässä 4.3.2007 Milla Lewandowski SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 KEHITTÄMISTOIMINTA... 1 1.2 OSALLISTUNEET YRITYKSET... 1 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS... 2 3 KEHITTÄMISTOIMINNAN

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN

KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN Riitta Sutinen KOULUTUS LIIKETOIMINNAN VAUHDITTAJANA - KATSAUS HEALTHBION KOULUTUSOHJELMIIN BioTurku aamiaisinfo 27.1.2012 Riitta Sutinen 1) HealthBIO-klusterin kv. myynti- ja markkinointikoulutuksen tarveselvitys

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Optima-päivä

Optima-päivä Optima-päivä 6.11.2014 Open Badge -konsepti yrityksen tuotekoulutuksissa mainio mahdollisuus vai hankala haaste? johan.boholm@raisoft.com Oy Raisoft Ltd www.raisoft.com PL 144, 67101 Kokkola Puh. 0207

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot