Varastokirjasto tiedottaa - Varastokirjaston tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varastokirjasto tiedottaa - Varastokirjaston tiedotuslehti"

Transkriptio

1

2 Sisällys 1/2005 Varastokirjasto tiedottaa - Varastokirjaston tiedotuslehti PL 1710 (Päivärannantie 10) KUOPIO sähköposti: telefax: (017) vuosikerta Päätoimittaja: Kari Paakkinen (017) Toimituskunta: Pentti Vattulainen Kari Paakkinen Pasi Juttula Ulkoasu: Pasi Juttula 1 Ajatuksia Varastokirjaston strategiatyöstä Pentti Vattulainen 3 Varastokirjaston arviointi Kari Paakkinen 8 Linnea-kirjastojen kaukopalvelun kehittäminen Markku Räisänen 11 Tie lauman länteen kulkee Tommi Salakka 14 Kaukopalvelun tulevaisuus millaisena se on nähtävä? Jukka Kananen 17 Aineiston lähettäminen Varastokirjastoon näin se tehdään Pasi Juttula 20 Taivalharju Varastokirjaston edeltäjä Kari Paakkinen Artikkelit luettavissa myös osoitteessa julkaisut.htm Edita Oy Helsinki, 2005

3 Varastokirjasto perustettiin 1989 ja on siis toiminut yli 15 vuotta. Varastokirjastoja on monissa maissa, mutta Suomen kaikkia kirjastoja maksutta palveleva yhteiskunnan keskitetyllä rahoituksella toimiva instituutio on ainutlaatuinen. Opetusministeriö päätti muutama vuosi sitten, että on syytä arvioida Varastokirjasto. Arviointi on nyt tehty. Siitä on tässä lehdessä erillinen artikkeli, joten en puutu tässä kuin muutamaan asiaan. Arvioinnilla oli useita tarkoituksia, mutta tärkeintä oli selvittää, onko Suomen konsepti toimiva ja hyödyllinen. Arviointimies Sauli Laitinen päätyy siihen, että Varastokirjasto on olennainen osa Suomen tietohuoltojärjestelmää, että sen toiminta on erinomaista ja että rahoitusmalli on hyvä. On järkevää käyttää yhteiskunnan rahoja tällaiseen kirjastoja tukevaan keskitettyyn palveluun. Rahoitusmalli takaa sen, että palveluja voidaan kehittää ilman, että kirjastojen täytyisi rahallisesti kehittämistä tukea. Miten Varastokirjastoa sitten kehitetään? Arvioinnissa suositellaan laadittavaksi strategia, jonka mukaan toimintaa kehitetään sopusoinnussa muun kirjastoverkon kehittämisen kanssa. Strategiaa on alettu laatia tässä vaiheessa Varastokirjaston henkilökunnan ja johtokunnan piirissä. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus antaa eri kirjastosektoreille mahdollisuus vaikuttaa strategian sisältöön. Tämä on olennaista, koska Varastokirjaston kehysorganisaatio on Suomen kirjastoverkko. Millainen on Suomen kirjastoverkko vuonna 2010? Miten se palvelee asiakkaitaan? Miten Varastokirjasto tukee kirjastoja? Tarvitaanko painettua aineistoa? Miten sen saatavuus taataan? Nämä ovat kysymyksiä, joihin toivomme saatavan vastauksia strategiatyön kuluessa. Joitakin aspekteja on helppo luetella. Tietoyhteiskuntakehitys jatkuu ja tieto- ja viestintätekniikan kehitys helpottaa ihmisten välistä viestintää, tietojen hallintaa ja käsittelyä sekä luo uusia mahdollisuuksia ja uhkia kirjastoverkolle. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se asettaa toiminnalle ja kirjastojen henkilöstölle kehitystarpeita. Tämä heijastuu ainakin neljässä sektorissa: kirjastojen aineistoissa, asiakkuuden käsitteessä, rahoituksessa ja kansainvälistymisessä. Kirjastojen aineistokysyntä ja tarjonta ovat erilaisia eri kirjastosektoreilla. Tämä näkyy painotuksina painetun ja elektronisen aineiston tarjonnassa. Painettua aineistoa ilmestyy jatkuvasti kasvava määrä. Samalla elektroninen aineisto lisääntyy. Digitointi lisääntyy. Stanfordin yliopiston kellarissa on Volkswagenin kokoinen laite, jonka sisällä kirjojen sivut aavemaisesti kääntyvät ikään kuin itsekseen toiminnassa on Google Printin kirjaskanneri. Tehot ovat valtavat ja digi- 1

4 toinnin hinta yksikkökustannuksina on putoamassa. Kuitenkin, vaikka ihmiset voivat ladata e-book lukijaansa sata kirjaa, joista osa on digitaalisena syntynyt ja osa digitoitu, kaikkea ei voida tai kannata digitoida. Tämä taannee se, että kysyntää varastokirjastoille (print repositories) jatkossakin on. Asiakkuuden käsite on muuttumassa. Entistä enemmän toimitaan verkon kautta. Ihmiset tekevät itse paljon sitä, mikä aiemmin kuului kirjastonhoitajalle. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia sovelluksia, jotka tukevat asiakkaan omatoimisuutta sekä kirjastopalveluiden suhteen että verkossa ylipäätään. Asiakas haluaa tarvitsemansa aineiston heti eikä ehkä ymmärrä, miksi hänen ja aineiston väliin on rakennettu kirjastobyrokratia. On joissain tapauksissa järkevää häivyttää kirjasto taka-alalle palvelujen mahdollistajaksi ja antaa asiakkaalle mahdollisuus itsenäiseen asiointiin. Kirjastojen määrärahatilanne on ongelma tässähän ei ole mitään uutta. Tämä on yhtenä syynä siihen, että kirjastot jatkossa entisestäänkin tiivistävät yhteistyötään. Tämä tarkoittaa yksittäisten kirjastojen profiloitumista ja luottamista aineistojen yhteiskäyttöön. Kirjastojen on siirryttävä kokoelmakeskeisestä kirjastonhoidosta kysyntävetoiseen. Tämä saattaa tarkoittaa elektronisen aineiston suhteen sitä, että suuret monille kirjastoille yhteiset konsortiohankinnat ( big deal ) tuottavat liikaa tarpeetonta aineistoa ja kustannussyistä kirjastojen on luovuttava joistain hankinnoista. Painetun aineiston suhteen profiloituminen sen sijaan viittaisi keskitettyjen palveluiden kehittämisen jatkamiseen. Painettua aineistoa on erityisesti tilaongelmien takia järkevää pitää keskitetysti saatavilla Varastokirjastossa. Varastokirjaston valtava aineistomassa, josta mikä tahansa julkaisu saadaan maksutta ja nopeasti kirjaston asiakkaalle, antaa kirjastoille erinomaisen tukiresurssin ja mahdollisuuden keskittyä omien aktiivikokoelmiensa hoitoon. Kansainvälistyminen näkyy myös varastokirjastojen toimialalla. Eri maissa ja eri mantereilla toimivien varastokirjastojen yhteistyö perustuu kokoelmien profiloimiseen ja toisten kokoelmien täydentämiseen sekä digitaaliseen aineistonvälitykseen. 2

5 Valtion virastoja ja laitoksia on ryhdytty systemaattisesti arvioimaan 1990-luvulta alkaen. Itsearviointien ohella ulkopuolisten, riippumattomien asiantuntijoiden tekemät arvioinnit ovat vakiintumassa pysyviksi välineiksi valtion laitosten ohjaus- ja kehittämistyössä. Ilmiö liittyy hallinnon ohjausta koskevan ajattelun muutokseen: tuloksellisuuden ja tehokkuuden korostaminen on korvannut aiemmat suunnittelun ja normiohjauksen lähtökohdat. Ministeriöiden vuosittaiseen tulosohjaukseen liittyvä seuranta ei välttämättä anna riittäviä tietoja laitoksen mahdollisista ongelmista ja kehittämistarpeista. Ulkopuolisen arvioijan tai selvitysmiehen substanssiasiantuntemus ja järjestelmällinen analyysi voi parhaimmillaan antaa hyviä ehdotuksia toiminnan kehittämiselle. Arvioinnilla haetaan yleensä uusia näkökulmia ja tuoreita ideoita toiminnan ohjaamiseen. Toisaalta arviointeja on pidetty hyödyllisinä riippumatta siitä minkälaisiin johtopäätöksiin tai suosituksiin arvioijat päätyvät. Pelkästään asioiden tarkasteleminen pakottaa kyseenalaistamaan niitä. Ulkopuoliselta arvioinnilta tulee kuitenkin epäilemättä edellyttää myös arvokkaita tuloksia. Hallintokulttuurin muutos, uusliberalistinen hyöty- ja tehokkuusajattelun voimistuminen, ns. New Public Management ajattelu on tuonut valtion organisaatioihin ulkopuolisen asiantuntijan tekemän tarkastelun rinnalle myös toisen kehittämisvälineen: laatutyön. Itsearvointi, laatutyö ja ulkopuoliset arvioinnit tukevat toisiaan laitoksen kehittämistyössä. Laadun kehittäminen on mahdotonta ilman nykytilan arviointia. Arviointi on käsitteenä laajasti käytetty ja ymmärretty. Mitä sillä kulloinkin tarkoitetaan on valinta- ja näkökulmakysymys. Joka tapauksessa arvioinnilta odotetaan riippumattomuutta ja tieteellisten menetelmien soveltamista. Toiminnan laadun arvioinnilla pyritään ensisijaisesti selvittämään tehdäänkö sovitut asiat oikein. Vaikuttavuuden arvioinnilla puolestaan tarkastellaan oikeiden asioiden tekemistä eli asetettujen tehtävien arviointia. Opetusministeriön tiedepolitiikan yksikkö on päättänyt arvioida kaikki tiedepolitiikan toimialan laitokset kehitellessään tulosohjausta. Osana tätä opetusministeriöstä tuli toimeksianto myös Varastokirjaston arvioinnista. Asiasta on sovittu opetusministeriön ja Varastokirjaston välisessä tulossopimuksessa kaudelle , jossa todetaan, että Varastokirjaston toiminnan arviointi toteutetaan vuosina Arvioinnin tavoitteena on saada tietoa Varastokirjaston roolista ja vaikuttavuudesta osana Suomen kirjastolaitosta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämistarpeista. Aiemmin Varastokirjastoa ei ole arvioitu. Suunnitelmissa oli aluksi kansainvälinen arviointi, koska haluttiin verrata suomalaista varastokirjasto- 3

6 ratkaisua niihin maihin, joissa painetun aineiston varastointi on toteutettu toisella tavoin. Opetusministeriö ei katsonut tätä kuitenkaan tarpeelliseksi, joten arviointi suoritettiin kotimaisin voimin. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää: 1. Varastokirjaston toiminnan vaikuttavuus ja laatu sekä miten kirjaston toiminta on vastannut niitä tavoitteita, joihin sen perustamisella pyrittiin; 2. Varastokirjaston asema ja rooli Suomen tietohuoltojärjestelmässä, Varastokirjaston merkitys sen eri sidosryhmien kannalta sekä tähän liittyvät kehittämistoimenpiteet ottaen huomioon kirjaston toimintaympäristössä tapahtuneet ja keskipitkällä aikavälillä odotettavissa olevat muutokset; sekä 3. Varastokirjaston toimintaprosessien laatu ja tehokkuus sekä kirjaston hallintoon ja johtamiseen kohdistuvat kehittämistarpeet Arvioinnin suoritti konsultti Sauli Laitinen/SL Consulting. Arvioinnin tukemista varten opetusministeriö asetti koordinaatioryhmän, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin opetusneuvos Hannele Hermunen opetusministeriöstä. Ryhmän muut jäsenet olivat ylitarkastaja Anne Luoto-Halvari opetusministeriöstä, kirjastonjohtaja Pentti Vattulainen Varastokirjastosta ja kulttuuriasiainneuvos Anneli Äyräs opetusministeriöstä. Selvityksen tiedonlähteenä käytettiin Varastokirjaston toiminnan suunnittelun ja seurannan asiakirjoja sekä artikkeli- ja esittelymateriaalia. Sen lisäksi arvioija teki vierailukäynnin Varastokirjastoon ja haastatteli kirjastojen ja muiden sidosryhmien edustajia. Koordinaatioryhmä järjesti myös kokouksen, jossa kirjastojen ja opetusministeriön edustajilla oli mahdollisuus esittää ajatuksia Varastokirjaston toiminnan kehittämiseksi jaetun raporttiluonnoksen pohjalta. Arvioinnin tulokset (nykytilan inventointia) Varastokirjaston perustamisen lähtökohtana olivat seuraavat olettamukset: Rinnakkaiskappaleiden karsinnalla sekä varastokirjaston muita tehokkaammalla varastoinnilla kirjallisuuden varastointiin tarvittavaa tilaa voidaan huomattavasti vähentää. Säästö on myös kirjastokohtainen, koska eri kirjastoissa olevan vähän käytetyn aineiston rinnakkaiskappaleita voidaan poistaa Varastokirjastossa voidaan päästä tehokkaampaan varastointiin, kuin erillisten kirjastojen moniin yksikköihin jakaantuvissa varastotiloissa Varastokirjastorakennuksen ylläpitokustannukset muodostuvat edullisemmiksi kuin kirjastorakennuksissa yleensä Tilakustannuksissa saatava säästö kattaa henkilö- ja toimintamenot Selvitysmiehen arvion mukaan Varastokirjasto on vastannut kaikkia sen perustamisessa asetettuja tavoitteita. Varastokirjasto on saavuttanut vakiintuneen aseman vähän käytetyn aineiston säilytyspaikkana. Varastokirjaston tunnettuus kirjasto- ja tietopalveluverkossa on hyvä: sen palveluja käyttää suurin osa Suomen kirjastoista. Lisäksi Varastokirjasto on aktiivisesti mukana myös kansainvälisessä yhteistyössä. Varastokirjaston luettelointikäytäntö on tarkoituksenmukainen ja tarjoaa hyvän mahdollisuuden aineiston paikallistamiseksi joko yhteisluettelon avulla tai Varastokirjaston oman luettelon avulla. Varastokirjaston kaukopalvelu on nopeaa ja tehokasta ja myös kustannustehokasta. Laskettu yksikkökustannus on kolmannes verrattuna vastaavaan kustannukseen yliopistokirjastoissa. 4

7 Selvitysmies arvioi, että tarpeita perustoiminnoille vähän käytetyn aineiston varastoinnille ja siihen liittyvälle kaukopalvelulle on jatkossakin ainakin tämän vuosikymmenen loppuun. Elektronisen aineiston määrän kasvusta huolimatta myös painettu aineisto säilyttää merkityksensä ja sen saatavuus on taattava jatkossakin tehokkaalla konseptilla. Yksi Varastokirjaston erityisistä rooleista on ollut Suomeen hankitun tieteellisen kirjallisuuden käytön turvaaminen. Kansainvälistymisen seurauksena ulkomaisen kirjallisuuden käyttöön saaminen tarvittaessa on selkeästi parantunut, joten saattaa olla että jatkossa Varastokirjaston rooli tulee tässä suhteessa pienenemään. Kokoelmien yhteiskäyttö ulkomaisten kirjastojen kanssa saattaisi vähentää tarpeita varastokirjastojen omien kokoelmien kartuttamiseen. Maamme 6 vapaakappalekirjastoa turvaavat kotimaisen aineiston saatavuuden aineistoa on siis saatavana useasta lähteestä. Selvitysmiehen mukaan varastoinnin tarpeellisuutta on syytä tarkastella myös palvelun nopeuden ja kustannusten näkökulmasta, jotka vaikuttavat lähteen valintaan. Toisin kuin yliopistokirjastoissa, Varastokirjaston kaukopalvelu on jatkanut kasvuaan vuosittain. Asiakastoimisen kaukopalvelun yleistyminen tulee entisestään lisäämään toimeksiantoja. Varastokirjastosta tilataan runsaasti sellaista aineistoa, joka olisi saatavana myös muista kirjastoista. Syynä tähän on palvelun tehokkuus ja maksuttomuus. Varastokirjastoa perustettaessa arvioitiin, että tilakustannuksissa saatava säästö kattaisi henkilö- ja toimintamenot. Saatavissa olevien tilastotietojen ja kirjastojen tilakustannusarvioiden perusteella säästötavoite on saavutettu. Huomattavaa säästöä on syntynyt myös siitä että uusia tiloja ei ole tarvinnut rakentaa kirjastoille kokoelmien kasvun takia. Toiminnan kehittäminen Selvitysmiehen mielestä Varastokirjastolla on peruspalvelujensa suhteen tärkeä rooli kirjastotoiminnassa. Varastokirjasto on paperimuotoisen aineiston saatavuuden tukikeskus kirjastolaitokselle ja tieteen tietohuollolle. Varastokirjasto osallistuu omalta osaltaan kansallisen kokoelmapolitiikan kehittämiseen ja kaukopalvelujärjestelmän toiminnan tehostamiseen. Selvitysmies suosittelee palvelun korkean laadun säilyttämiseksi itsearviointimenettelyn käyttöönottoa, sekä jatkuvan, systemaattisen asiakaspalautteen keräämistä ja entistä aktiivisempaa roolia kirjastoverkon kehittämisessä yhdessä Kansalliskirjaston ja muiden alan toimijoiden kanssa. Mahdollisina kehittämiskohteina mainitaan ennen kaikkea Varastokirjaston kehittäminen valtakunnalliseksi kaukopalvelukeskukseksi. Tämä voisi tapahtua mm. kasvattamalla kokoelmia niin, että Varastokirjasto saisi kokoelmiinsa vapaakappalemateriaalia sekä yliopistokirjastoihin elektronisena hankittua aineistoa vastaavaa painettua aineistoa. Oikeus toimittaa artikkeleita elektronisessa muodossa FinELib:n puitteissa hankitusta aineistosta lisäisi myös palvelumahdollisuuksia. Kaikki toiminnot kattavan kaukopalvelukirjaston tehtävänä olisi kansallisen kaukopalvelujärjestelmän kehittäminen sekä toimiminen ulkomaille suuntautuvan kaukopalvelun tilauskeskuksena ja ulkomailta Suomeen suuntautuvan kaukopalvelutilausten vastaanottajana. Muita toiminnan kehittämismahdollisuuksia olisivat tieteellisen kirjallisuuden vaihtotoiminta sekä vastaanotettavan aineistovalikoiman laajentaminen. 5

8 Arvioinnin hyödyllisyys ja hyödynnettävyys Arvioinnin hyödynnettävyyttä voi tarkastella useasta eri näkökulmasta. Ville Valovirran mukaan: arviointitehtävän konteksti eli kohteena olevan laitoksen toimintaympäristö, kehittämisilmapiiri ja arviointiin ladatut odotukset näyttävät olevan perustavanlaatuinen ennakkoehto, joka säätelee mahdollisuuksia vaikuttaa arvioinnin hyödyllisyyteen. Organisaatioon kohdistuvien ristiriitojen ja muutospaineiden ulottuvuuksia on kuvattu seuraavalla kuviolla (Valovirta, s. 86): olleet keskusteluissa esillä jo useita vuosia. Sen sijaan arviomies herättelee Varastokirjaston johtoa tehokkaampaan strategiseen suunnitteluun: toiminnan yleiseksi kehittämiseksi Varastokirjasto tarvitsee toiminta- ja taloussuunnitelman lisäksi strategisen suunnitelman, jossa kehitysmahdollisuuksia on pohdittu. Arvioinnilla onkin ollut selkeästi kehittämistoimia eteenpäin vievä vaikutus. Selvitysmiehen peräänkuuluttama strategiatyö on jo aloitettu. Varastokirjaston uusi strategia valmistunee tämän vuoden aikana. Sen edellyttämä itsereflektio, toiminnan ja toimintaprosessien kriittinen tarkastelu on joka tapauksessa hyödyllistä. Varastokirjasto sijoittuu kuviossa epäilemättä kenttään I. Laitokseen ei kohdistu merkittäviä muutospaineita ja kontekstissa ei vallitse erityisen suuria ristiriitoja. Muutokset ovat tällöin joko inkrementaalisia korjauksia tai arvioinnin rooli on lähinnä herättävä. Selvitysmiehellä ei juurikaan ole esittää arvioinnissa uusia linjauksia mihin suuntaan Varastokirjastoa tulisi kehittää. Kaukopalvelukeskusajatus ja muut mainitut kehittämiskohteet ovat Toimintaympäristön analyysi ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aspekti jäävät arvioinnissa myös kovin vähälle huomiolle. Julkisessa palvelutuotannossa korostuu aina yhteiskunnallinen vastuu. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden selvittämistä pidetään kirjastojen mittaamistyössä tärkeänä tehtävänä. Vaikuttavuuden arviointi ei ole mikään helppo tehtävä. Yhteisiä indikaattoreita ja vertailukelpoisia mittareita ei ole liiemmin ollut käytettävissä. Ylio- 6

9 pistokirjastojen neuvoston suunnitelmakauden yksi keskeisiä tavoitteita onkin kirjastojen ja keskitettyjen palvelujen arviointimenetelmien kehittäminen. Neuvoston suunnitelman mukaan Kansalliskirjasto ja Varastokirjasto kehittävät yhdessä kirjastojen kanssa keskitettyjen palveluiden vaikuttavuuden indikaattoreita, jotka voivat olla tunnuslukuja tai laadullisia mittareita. Ensimmäinen kokonaisarviointi Varastokirjastosta on nyt tehty. Sen voi katsoa olevan lähtölaukaus tekokkaammalle strategiatyölle. Valmistunut raportti antanee ministeriölle myös selkeän viestin siitä että tähän asti on toimittu hyvin ja oikein. Varastokirjasto on legitiimi, asiakkaidensa ja yhteistyökumppaniensa luottamusta nauttiva laitos. Lähteet: Arviointi ja laatu korkeakouluissa, toim. Seppo Hölttä, Timo Aarrevaara. Tampere : Tampereen yliopisto, 2004 Euroopan laatupalkintomalli julkisella sektorilla : toiminnan arvioinnin ja kehittämisen työväline. Hki : Laatukeskus, 2002 Korpipää, Riitta: Taidemuseoiden vaikuttavuus : esitutkimus taidemuseoalan ja taidemuseotoiminnan välillisen ja välittömän vaikuttavuuden arvioimiseksi Laitinen, Sauli: Varastokirjaston toiminnan arviointi. Hki : Opetusministeriö, 2005 Rouvari, Ari & Pennanen, Jukka & Laitinen, Markku: Työtä ja tuloksia kirjastopalveluiden vaikuttavuuden arviointi. Signum 1/2005 Valovirta, Ville: Kokemuksia valtion virastojen ja laitosten arvioinnista. Hki : Valtiovarainministeriö, 2000 Vattulainen, Pentti: Varastokirjaston arviointi. Esitelmä Kirjastoverkon tapaaminen 2005 tilaisuudessa Yliopistokirjastojen neuvoston toimintasuunitelma

10 Kaukopalvelu on tullut taitekohtaan. Työvälineet ja tekniset ratkaisut ovat kaikkien yhtäläisessä käytössä ja me kaikki voimme melko tasavertaisesti olla mukana kaukopalvelutoiminnassa. Infra on kunnossa, mutta nyt päästäänkin vaativammalle tasolle - politiikan tasolle. Miten käytämme välineitämme ja mahdollisuuksiamme uudessa toimintaympäristössä? Miten tehostamme toimintaamme ja taakaamme asiakkaidemme tyytyväisyyden? TietoEnatorin toimialajohtaja Antti Soini kuvaa artikkelissaan Ikkunat auki yhteiskuntaan kirjasto(järjestelmä)t muutoksessa kirjassa Kirjastot it-ympäristössä kirjastojen tietotekniikan kehitystä luvulta eteenpäin. Hänen mukaansa kehä on eräiltä osin umpeutunut: 1970-luvulla toimittiin pitkälti tekniseen eliittiin kuuluvan asiantuntijajoukon voimin ja nyt palataan taas tietotekniikan ammattilaisten varaan. Mutta samalla on siirrytty siihen, että kirjastot voivat pitkästä aikaa keskittyä teknisen näpertelyn asemasta ydintehtäviinsä mitä ne 2010-luvulla sitten ovatkin. Keskittyminen ydintehtäviin koskee myös kaukopalvelua. Antti Soini kirjoittaa artikkelissaan: Kaukolainausprosessi on jäykkä ja hidas sekä vaatii asiakasta käymään omassa kotikirjastossaan (josta hän voi olla satojen kilometrien päässä). Merkittäviä teknisiä esteitä asiakastoimisten etäpalveluiden käytön laajentamiselle ei enää ole asenteellisia, taloudellisia ja kirjastopoliittisia verukkeita löytyy. Alkaisiko aika pian olla kypsä kirjastojen yhteistyön laajentamiseksi uudelle tasolle? Ammattikorkekoulukirjastojen konsortio, Erikoiskirjastojen neuvosto, Yleisten kirjastojen neuvosto sekä Yliopistokirjastojen neuvosto jättivät opetusministeri Tuula Haataiselle esityksen Suomen kirjastoverkon kaukopalvelujärjestelmän toiminnan selvittämisestä ja kehittämisehdotusten tekemisestä. Esityksessä tuodaan esille huoli siitä miten kaukopalvelujärjestelmä pystyy vastaamaan uusiin palveluhaasteisiin kuten julkaisutoiminnan muutoksiin, verkostoituvaan tutkimukseen ja opiskeluun sekä kansalaisten tiedonsaannin tasa-arvoisuuden turvaamiseen (http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/neu vosto/esitys_opm_ pdf). Linnea-yleiskokous päätti jo reilu vuosi sitten perustaa kaukopalvelijoista ja kirjastojen johtajista koostuvan työryhmän selvittämään kaukopalvelun tilaa Suomessa ja etenkin Linnea-verkossa. Työryhmän tehtävinä olivat kaukopalvelun nykytilan kartoitus, tutustuminen muiden maiden tilanteeseen (esim. Ruotsi, Tanska, Hollanti), tavoitteiden määrittely: mihin suuntaan kaukopalvelua tulisi kehittää ja millaista kaukopalvelua halutaan jatkossa (asiakastoimisuus, maksut), mahdollisten ohjelmien kartoitus sekä raportin kirjoittaminen. Raportti valmistui

11 Nykytilanne ja toivottavasti osin jo mennyt Työryhmän raportin mukaan keskeisiä ongelmia yliopistokirjastojen kaukopalvelussa ovat tilaamisen mahdollistavan yhteisluettelon puute, kaukopalvelusta perittävät maksut, perinteiset toimintatavat sekä keskittyminen bibliografisen tiedon löydettävyyteen ja yhteistietokannan bibliografiseen korrektiuteen. Kaukopalvelumaksut vaihtelevat suuresti, eikä yhtenäisiä hinnastoja ole kyetty luomaan. Hintataso on samalla kansainvälisesti katsoen melko korkea. Korkeat hinnat ovat ohjanneet monia kirjastoja tilaamaan artikkelit mielummin esim. Subitosta kuin jostakin suomalaisesta kirjastosta. Kansainvälisiin aineistontoimittajien palveluihin liittyy aina omat riskinsä: British Library Document Supply Centre nosti hintojaan 1990-luvulla tekijänoikeusmaksuihin liittyvillä syillä, Subito voi lähitulevaisuudessa joutua tekemään samalla tavalla. Näiden epävarmuustekijöiden takia on tärkeää, että kotimaisten reurssien käyttö pyritään maksimoimaan. Yksi keino tähän on hankalan hinnoittelun yhtenäistäminen entistä helpommin ymmärrettäväksi. Toinen keino on lisätä asiakastoimisuutta ja siten laskea palvelun kustannuksia. Kaukopalvelu on viimeisen 10 vuoden aikana ollut isojen muutospaineiden alla. Elektroninen aineistonvälitys on ollut käytössä Suomessa 10 vuotta, asiakastoimisen kaukopalvelun ensimmäiset hapuilevat askeleet otettiin VTLS-aikaan viime vuosituhannen lopulla, elektroniset aineiston ovat korvanneet kaukopalvelua etenkin yliopistokirjastoissa. Kaukopalvelumaailma on muuttunut, mutta samanaikaisesti kaukopalvelun edellytyksiä ei ole kehitetty. Toimitatavat ovat muuttuneet hitaasti, mutta asiakkaan rooli on pysynyt ennallaan. Useimmissa tapauksissa asiakas edelleen jättää tilauksen kirjastoon, joka tilaa halutun aineiston toisesta kirjastosta. Kaukopalvelu pitää sisällään edelleen tietotekniikan nopeasta kehityksestä huolimatta paljon manuaalista työtä ja erilaisia tilaustenhallinta- ja tilausohjelmia, laskutusohjelmia ja muita ohjelmia. Mutta muutos on tulossa (jollei jo huomaamattamme ole jo tullut) Keskeinen muutos kaukopalvelussa on tietoteknisen kehityksen ohella ollut uudenlainen asiakkuus. Perinteinen kaukopalvelu määritellään kirjastojen ja tietopalveluyksiköiden väliseksi lainaus- ja jäljennepalvelutoiminnaksi. Asiakkaan pyynnöstä hänen käyttöönsä tilataan toisesta kirjastosta sellaista aineistoa, jota ei ole omassa kirjastossa. Viimeisien vuosien aikana kokoelmien yhteiskäyttö ja etälainaus ovat tuoneet kaukopalvelun käsitteeseen uutta sisältöä. Kaukopalvelu ei enää ole puhtaasti kirjastolta kirjastolle toimintaa. Asiakasta on joissakin kokeilussa jo integroitu mukaan kaukopalveluprosessiin, esimerkkinä Varastokirjaston ja joidenkin Lapin läänin kunnankirjastojen välinen asiakastoiminen kaukopalvelu. Toinen merkittävä kehityssuuntaus ovat yleisten kirjastojen puolella alueelliset kirjastokimpat. Monet yleiset kirjastot ovat muodostaneet kirjastokimppoja, joiden sisäinen kaukolainaus on vilkasta. Linnea-ympäristössä ollaan tältä osin jääty jälkijunaan. Toimiva ratkaisu asiakastoimisuuden läpilyömiseksi yliopistokirjastojen puolella on yhteislainaus eli Universal Borrowing (UB). Yhteislainaus on Linnea-kirjastoilla asiakastoimisen kaukopalvelun mahdollistava toiminto, jota ei kuitenkaan ole vielä otettu laajaan käyttöön. Tällä hetkellä se on käytössä yksisuuntaisesti Varastokirjaston kanssa Kuopion, Oulun ja Tampereen yliopistokirjastoilla ja Vaasan tiedekirjasto Tritonialla. Ammattikorkeakoulukirjastoista Rovaniemen AMK on ai- 9

12 noana ottanut käyttöön yhteislainauksen Varastokirjaston kanssa. Yhteislainaus on selkeä ja teknisesti nopeasti käyttöönotettavissa oleva kaukopalvelun tehostamisen työkalu. Monien viimeaikaisten kaukopalvelututkimuksien mukaan asiakastoimiset, asiakkaiden itse tilaamat kaukolainat tulevat nopeammin, kattavammin ja halvemmilla yksikkökustannuksilla kuin perinteisen kaukopalvelun kautta tilatut. Yhteislainaus antaa myös tekniset mahdollisuudet luoda yksi valtakunnallinen Linnea-verkon yhteinen kaukopalveluasiakasrekisteri. Tällä hetkellä Varastokirjasto ylläpitää asiakasrekisteriä käyttäjätunnuksen ja salasanan suojaamana Excel-taulukkona, mutta yksinkertaisempi ja ajantasaisempi tapa olisi tietenkin asiakasrekisterin ylläpito kirjastojärjestelmässä. Jyväskylässä huhtikuun lopulla järjestetyillä valtakunnallisilla kaukopalvelupäivillä Hannu Taskinen Helsingin kaupunginkirjastosta piti esitelmän Kansallisen kaukopalvelujärjestelmämme uudistaminen vuodesta 2007 alkaen: Ehdotus kehittämisen päälinjoista. Taskinen listasi esityksessään päälinjoiksi mm. pyrkimyksen yhtenäiseen, kirjastosektorien rajat ylittävään toimintapolitiikkaan ja tekniikkaan, mutta samalla tunnustaen, että hajautunut kehittäminen voi olla tuloksellisinta (esim. kirjastokimpat yleisten kirjaston puolella). Muita päälinjoja ovat kansallisen kehittämisen koordinaatiovastuun tarpeellisuus sekä vanhojen tavoitteiden (nopeammin, kattavammin, taloudellisemmin) tunnustaminen valideiksi. Hannu Taskinen näkee kansallinen kaukopalvelujärjestelmän kaikkien niiden järjestelyjen kokonaisuudeksi, jonka välityksellä kansalaiset voivat saada käyttöönsä muidenkin julkisten kirjastojen kuin kotikirjastonsa aineistoa niin kotimaasta kuin ulkomailta, ja jonka välityksellä oman maan kirjastojen aineistoa on saatavissa vastavuoroisesti myös ulkomailla käytettäväksi (Hannu Taskisen esitys osoitteessa: esitykset/kaukopalvelujarjestelman_uudis tus.ppt). Linnea-kirjastojen kaukopalvelun kehittämistä pohtinut työryhmä pyrki työssään vastaamaan kaukopalvelun tämänhetkisiin haasteisiin: aineistojen käytettävyys koko konsortioissa, asiakastoimisuuden lisääminen, yhteislainaus sekä yksi ja yhteinen kaukopalveluohjelmisto. Työryhmä esittää toimintojen virtaviivaistamista ja asiakastoimisuuteen suuntautumista. Työryhmän mielestä yhteislainaus tulisi ottaa käyttöön koko Linnea2-konsortiossa. Samoin työryhmä esittää maksullisuuden lähempää tutkimista. Tarkastelua vaativia asioita olisivat mm. hinnastoihin liittyvät seikat (mm. terminologia), laskutukseen liittyvät seikat (mm. olisiko kausilaskutus mahdollista) ja logistiikka ja siihen liittyvät kustannukset. Työrymän raportti sisältää tärkeää tietoa nykytilan kartoituksesta, vertailua muiden, etenkin pohjoismaiden, tilanteeseen, maksuista sekä kehityssuunnista (mm. asiakastoimisuus). Mutta raportti on vain raportti Linnea-kirjastojen kaukopalvelun kehittämisestä. Kaukopalvelu on asiakaslähtöistä toimintaa (ja toivottavasti jo pian myös suurelta osin asiakastoimista) ja asiakkaat käyttävät monenlaisia kirjastoja. Yliopisto-opiskelija voi tilata aineistoa yleisen kirjaston kautta yksinomaan siksi, että tilaaminen on siten halvempaa. Työryhmän raportista pitää päästä eteenpäin kirjastoverkon kaukopalvelujärjestelmän kehittämiseen. Kaukopalvelu on aina ollut kirjastosektoreiden rajat ylittävää toimintaa: asiakkaat liikkuvat ja aineistot ovat saatavina erilaisista kirjastoista. Eri kirjastosektoreiden on tiivistettävä yhteistyötä ja löydettävä yhteinen politiikka viedä asiaa eteenpäin. 10

13 Kaukana lännessä joukko kirjastonjohtajia istui leirinuotiolla. Tupakkaa käärittiin ja kannu kiersi ringissä. "Puhuvat, että tiedon valtatie on jo Abileneen asti valmis." "Sittenhän se on kohta täällä." Iso Pomo pureskeli ruohonkortta. Suuri ja pahaa aavistamaton kirjastokarja märehti rauhallisesti taaempana. "Syksyllä voitaisiin sitä kautta päästä kaupungin markkinoille lihaa myymään. Siellä jo kysellään, missä se pihvi on." Laskeva aurinko valaisi vielä hetken laaksoa. "Sehän tarkoittaa, että meidän on ruvettava karjaa merkkaamaan. Joku saa heti aamulla lähteä polttorautoja hakemaan." Leiri hiljeni. Seuraavana päivänä monet kirjastot saivat ensimmäisen brandin kylkeensä. Nykyajan aallot ryskyvät kirjastomaailman rantoihin. Palvelujen tuotteistaminen etenee. Sisältötuotteiden eli entisten kirjojen, levyjen ja artikkelikopioiden jakelu siirtyy pian nykyaikaan; logistiikkakeskuksia ja PDF-tiedostoja sähköpostilla. Brandikin on nykyisin ihan muuta kuin ennen, jolloin se tarkoitti juuri polttomerkkiä. Vaikka polttomerkkejä tällä alalla on totta vieköön ollut. Kun Varastokirjaston perustamishanke yli 15 vuotta sitten oli käynnistynyt, niin otin puheeksi silloisessa työpaikassani, että kannattaisikohan jonkun meistäkin lähettää sinne hakupaperit. Suurin osa oli lievähkösti kiinnostunut mutta joitakin jyrkän linjan kannattajia löytyi. "Se nyt on viimeinen paikka, johon haluan!" tai "Vain kilon paloina!" Kielteisten mielipiteiden jyrkkyys yllätti minut, mutta osoitti jotakin oleellista brandin luonteesta. Uutiset laitoksesta, joka ei ollut vielä päivääkään toiminut, olivat luoneet jo vahvan ennakkokäsityksen. Joistakin kirjastoista kuului ääniä, että tuollaiseen vanhojen kirjojen tunkioon täältä ei saa lähettää mitään. Tällaisia käsityksiä vastaan olisi ollut turha lähteä markkinointikampanjaan dynaamisen brandin puolesta. Kuva oli toiminnan kautta kirkastettava. Brandi on ensinnäkin lupaus, mitä palvelun tarjoaja aikoo tehdä: "Meillä katsastus aikaa varaamatta." "Opastamme myös koneen käytössä." "Lainat ja kopiot perille seuraavaksi työpäiväksi." Tämä ei kuitenkaan riitä. Kuvaa luodaan myös jokaisessa yksittäisessä tapahtumassa: siinä miten lupaus käytännössä 11

14 toteutetaan. Jos jono katsastusasemalla on kohtuuton tai vieraskielinen ohjekirje lykätään käteen vain pikaisesti läpi käyden, niin seuraavalla kerralla käytetään toista firmaa. Jos kirjastoon tulevia tilauksia hukataan, kopioista puuttuu sivuja tai jos luettelointi ja järjestelytyö on niin hutiloiden tehty, ettei kysyttyä aineistoa edes löydy, niin silloin tilaukset lähetetään muualle ja uskalletaan luovuttaa korkeintaan harmaata aineistoa. Homeesta harmaata. Lisäksi on huomattu, että ihmiset kertovat kielteiset kokemuksensa yli kaksi kertaa laajemalle piirille kuin myönteiset. Brandi on siis vaivalla rakennettava mutta hyvinkin helposti tuhottavissa. Tässä brandin luonti kääntyy siis talon sisäiseksi asiaksi. Se ei ole pelkästään uusi, hieno logo sekä käsittämätön, pahimmassa tapauksessa pelkästään johdon luoma strategia ja visio. Ylhäältä tulevina ne voivat olla ristiriidassa vallitsevan arjen työkulttuurin kanssa. Motivaatiota ei synny, jos ne puhuvat kokonaan eri kieltä. Jossakin päin kirjastomaailmaa on syntynyt harha, että uusia palvelumuotoja kehittämällä, niitä tuotteistamalla ja tehokkaasti brändäämällä olisi uusia maksukykyisiä käyttäjäryhmiä houkuteltavissa kirjastoihin. Niiden avulla peruspalvelut olisi mahdollista pelastaa. Markkinointiopeissa tämä alkaa olla menneen talven lumia. "Olemassa olevista asiakkaista huolehtiminen jäi ennen uusien asiakkaiden houkuttelemisen varjoon. Myyjää, joka hankki uusia asiakkaita, pidettiin dynaamisena, kun taas sitä, joka "vain" piti huolta vanhoista asiakkaista, pidettiin vanhana, väsyneenä ja kaikkea uutta pelkäävänä tyyppinä."[1] Tällaista asennetta on kirjastoissakin ilmassa. Nykyään kuitenkin olemassa olevien suhteiden säilyttämistä, vaalimista ja syventämistä pidetään tärkeimpänä siellä missä raha tosiaan ratkaisee. Kokonaan uusien asiakassuhteiden luominen ja niiden vakiinnuttaminen on huomattu melkoisen kalliiksi puuhaksi. Kun Nestlé osti Rowntree-Mackintoshilta tuotemerkit After Eight, KitKat ja Quality Street, niin ostohinta oli niiden tasearvoon verrattuna kolminkertainen. Kolminkertainen. Tyhjästäkö maksettiin? Ei, vaan siitä näkymättömästä käsitysmaailmasta, joka noihin merkkeihin oli alettu liittää, niihin valmiiksi luoduista suhteista. Uusia toimintamuotoja luotaessa jäävät vanhemmat toiminnot kirjastoissa väkisinkin enemmän tai vähemmän sivuraiteille. Osa niistä on jopa kokonaan karsittava. Niitä kaipaavat käyttäjät kokevat saavansa välinpitämättömyyttä osakseen ja asenneilmaston kylmenevän. Heikennykset aiheuttavat myöhästymisiä ja mahdollisesti muitakin virheitä aiemmin sujuvasti toimineissa prosesseissa. Nämä ovat nollavirhestrategian kuolemansynnit nrot 1 ja 2. Kun katoavista töistä ammattiylpeytensä ammentaneet työntekijätkin joutuvat opettelemaan nykyajan kotkotuksia eikä heidän motivaatiostaan ole huolehdittu, niin palvelu alkaa heiketä. Kuolemansynti nro 3. Virheellinen hinnoittelu olisi vielä se neljäs naula arkkuun mutta kyllä nuo kolme riittävät kirjaston kuvan pilaamaan. Liiketaloudesta ja tehokkuusajattelusta on viime aikoina lainattu kirjastoihin huolestuttavan paljon. Lisäksi lainailu on oudon valikoituneesti keskittynyt niiden kaikkein arveluttavimpiin piirteisiin. Hiukan harmittaa, kun oikeita helmiäkin löytyisi: Eräässä Skotlannin pieniä hotelleja koskevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että toiminnan etusijalla oli "perhe" laajassa merkityksessä. Sen havaittiin sisältävän mm. ydinperhe, sukulaiset, ystävät, kantaasiakkaat, työntekijät ja tavarantoimittajat. Vasta toisella sijalla tuli varsinainen 12

15 hotellitoiminta. Näille pienyrityksille joista useimmat eivät edes halunneet kasvaa suhteet olivat tavoite sinänsä. Sama havainto tehtiin eräästä ruotsalaisen hiihtokeskuksen pienyrityksistä. Verkosto ja siinä toteutuva vuorovaikutus olivat henkilökohtainen tavoite; ne kuuluivat elämäntyyliin, joka oli taloudellisia tavoitteita tärkeämpi. Tällaista asennoitumista ja käyttäytymistä ei oteta huomioon talousteoriassa, jossa kasvu, tuottojen maksimointi ja rationaalinen oma etu jalostetaan huippuunsa.[2] Syntyisikö tuollaiselta pohjalta kirjaston brandi? "Kun tieto ja tarinat ovat elämäntyylisi ja tasapaino tavoitteesi, olemme paikalla"? Mainoksen taustalla ei soisi suinkaan Easy livin' vaan vaikka Sielun veljien ylevä Laulu.[3] VIITTEET: [1] Suhdemarkkinointi 4P:stä 30R:ään / Evert Gummesson (s. 68) [2] emt. (s. 80) [3] vaikk' en mä aina jaksa uskoa ja rakastaa // niin on täällä vielä helvetisti kaunista katseltavaa 13

16 Kaukopalvelu on pitkäaikainen ja tärkeä osa kirjastojen toimintaa. Kirjastojen verkostoituminen ei olisi nykyisellä tasolla ilman aktiivista kaukopalvelutoiminnan yhteistyötä. Monet kirjastovirkailijat ovat tehneet elämäntyönsä kaukopalvelussa ja nähneet omin silmin kirjastokentän rajut muutokset. Sotien jälkeen pula aineistosta oli jatkuvaa, ja silloiset aineistonvälityksen menetelmät työläitä ja hitaita. Joku saattaa vielä muistaa valokuvaamalla tehdyt siirtokopiot. Ja teleksin käyttöönotto oli mullistavin uudistus aina 1980-luvulle tultaessa. Julkaistun informaation määrä kaksinkertaistuu joka viides vuosi. Myös vanhempaa ja vaikeammin käyttöön saatavaa aineistoa tilataan entistä enemmän, kun viitteitä löytyy helposti. Nelliportaali helpottaa tieteellisen tiedon hakemista tieteellisissä kirjastoissa. Asiakkaiden itsenäiset tiedonhankintataidot kehittyvät koko ajan. Kirjastot toimivat tässä aktiivisina kouluttajina. Samalla tieteellinen kustantaminen keskittyy ja tilaushinnat nousevat. Ilman hankinnan yhteistyötä ja Finelibin toimintaa tieteelliset kirjastot olisivat ajautuneet kriisiin aineiston hankinnassa. Toisaalta nyt lehtien peruskokoelmat ovat kaikilla tieteellisillä kirjastoilla hyvin samankaltaisia. Elektronisia lehtiä on voitu hankkia lisää, vaikka aineistojen määrärahat eivät reaalisesti olekaan nousseet. Kovien tieteiden kirjastoissa omien elektronisten aineistojen käyttö on kaukopalvelua edullisempaa, ainakin kokonaistaloutta ajatellen. Kalliiden aineistojen vastapainoksi on synnytetty open access-julkaisukanavia, jossa julkaistut artikkelit ovat kenen tahansa käytössä maksuttomasti. Yliopistot perustavat omille julkaisuilleen elektronisia julkaisuarkistoja. Jatkossa kaikki suomalaiset väitöskirjat ja muut opinnäytteet ovat käytettävissä verkkojulkaisuina. Myös vanhaa aineistoa digitoidaan jatkuvasti verkkomuotoiseksi. Kaukopalvelun tehtäväksi on tullut tarkistaa aineiston saatavuus myös open access -arkistoista. Toisaalta vapaa verkkojulkaiseminen vähentää kaukopalvelun työsarkaa. Tieteellisissä kirjastoissa kaukopalvelun käyttö on laskenut , yleisissä taas noussut /2003 Tieteelliset kirjastot Yleiset kirjastot 14

17 Tähän on epäilemättä vaikuttanut tieteellisten kirjastojen kaukopalvelumaksujen rajut hinnannousut. Valtion maksuton virkaposti lakkautettiin Palveluiden maksullisuuden jälkeen varsinkin ulkopuoliset asiakkaat ovat siirtyneet yleisten kirjastojen asiakkaiksi. Artikkeleita voi tilata myös luottokortilla suoraan kustantajilta ja välittäjiltä. Jatkossakaan yksittäiset kirjastot eivät pysty hankkimaan kokoelmiinsa kaikkea asiakkaidensa tarvitsemaa aineistoa. Eri kirjastoihin julkisin varoin hankittu aineisto muodostaa yleisen tietovarannon, josta kaukopalvelu välittää lainoja ja jäljenteitä tarvitsijoiden käyttöön. Yksikään kirjasto ei ole saari; jokainen kirjasto on saareke kovaa maata, informaatiotulvassa kamppailevan asiakkaan jalkojen alla. (Eikös olekin hienosti sanottu?!) Digitaalisen maailman lonkerot yltävät jatkossa kotisohvalle saakka. Nuoremmat sukupolvet tilaavat aineistoa sujuvasti Internetistä. Myös kirjastopalvelut ovat siirtyneet yhä enemmän verkkomuotoisiksi. Omatoiminen lainojen uusiminen ja varausten tekeminen on jo tuttua lähes kaikille. Omatoiminen asiakkuus läpäisee jatkossa kaikki kansalaisten tarvitsemat palvelut, pankkiasioista viranomaisten kanssa asioimiseen. Myös kaukopalvelu siirtyy yhä enemmän verkkokäyttöiseksi. Asiakkaiden suorat kontaktit kirjastoihin ilman välittäjäkirjastoja ovat tulleet mahdollisiksi. Aineiston paikantaminen on ollut tähän saakka kirjastojen tehtävänä, mutta nyt asiakkaat voivat paikantaa vaikka Lindasta itse. Elektronisten aineistojen käyttäjät haluaisivat tilata artikkelinsakin itsenäisesti. Yleisten kirjastojen puolella tehdään jo kokeilua, joissa asiakas voi omalla kortillaan tilata kirjan etäkirjastosta kotiinsa. Kirjastojen tehtäväksi jää aineiston logistinen siirtäminen paikasta toiseen. Yhteislainauksessa tai etäpalveluissa kaukopalvelun toimeksiantoa ei ole, lainat ovat siis maksuttomia. Asiakas on valmis maksamaan postikulut saadessaan nopeaa ja kotiin saakka ulottuvaa palvelua. Myös kirjasto tulee koteihin tietoverkkojen mukana. Kirjoja voi tilata kotoa käsin, ja digitaalisen aineiston saa tietysti käyttöönsä myös kotisohvalle: e-kirjat voi ladata kirjastosta kotikoneelle, aineistopalvelu välittää artikkelin pdf-tiedostona kotiin. Jatkossa on mielenkiintoista nähdä voiko dvd-elokuvia lainata kotiin tietoverkosta? Mitä kaukopalvelijat sitten tekevät tulevaisuudessa? Osa palvelusta jatkuu edelleenkin entisen kaltaisena. Aina on asiakkaita jotka haluavat saada aineiston käsiinsä palveluna. Yhteislainaus ja etäpalvelut eivät vielä pitkään aikaan ylety ulkomaille, vaan vierasmaalaisen aineiston tilaaminen jää edelleen kaukopalvelun tehtäväksi. Kaukopalvelu tarvitsee kunnolliset työkalut. Toivottavasti tieteellisten kirjastojen kaukopalveluohjemisto saadaan toimimaan piakkoin. Myös Nelliportaalista tulisi voida lähettää tilaus kaukopalveluun. Viitteen tietoja on turhauttavaa kopioida erilliselle tilauslomakkeelle. Ainakin yhteislainauksen osalta, ja muutenkin kaukopalvelijat integroituvat muuhun kirjaston palvelutoimintaan entistä syvemmälle. Kun asiakas tulee kirjastoon, ruumiillisesti tai elektronisesti lankoja pitkin, hän usein etsii tietoa. Kun dokumentoitu tieto löytyy ja paikannetaan, se täytyy saattaa asiakkaalle käyttöön. Jos omissa kokoelmissa ei haluttua aineistoa ole, se tilataan, tai ohjataan asiakas tilaamaan itse. Tietyssä mielessä ei tarvitse enää puhua kaukopalvelusta, vaan kaikki asiakaspalvelijat ovat velvollisia auttamaan asiakasta aineistonvälityksessä, tietopalvelusta saakka. 15

18 Kaukopalvelun sijasta pitäisi puhua asiakkaan lähipalvelusta, jossa kotikirjasto auttaa kaikin mahdollisin keinoin, eikä etäännytä asiakasta byrokraattisesti toiselle osastolle. Aineistonvälitys hajautuu entistä enemmän asiakaspalveluun. Palvelutiskiltä voi tehdä heti tilaukset kotimaasta, sekä kirjat että artikkelit, jos ei asiakas itse voi kirjaa tilata. Tilausta on turha siirtää toiselle osastolle. Kirjastojen ja tietopalvelun verkostot näyttäytyvät asiakkaalle yhtenä palveluna. Tietenkin erikoistuneita kaukopalvelijoita edelleenkin tarvitaan, erityisesti kansainvälisessä kaukopalvelussa. Mutta asiakkaan kannalta on sama mistä pyydetty dokumentti tulee, tilataanko se toisesta kirjastosta vai välittääkö kaukopalvelu tilauksen hankintaosastolle, josta se tilataan omiin kokoelmiin. Asiakas voisi osallistua kaukopalvelumaksun arvosta kirjan hankintaan. Tällöin kirjakin jää omiin kokoelmiin käytettäväksi. Asiakkaille on aina tärkeintä aineiston nopea ja luotettava käyttöön saaminen. Palveluista ollaan valmiita maksamaan ainakin todelliset kustannukset, mutta tällä hetkellä kirjastojen toisiltaan rokottamat maksut jäävät ikävä kyllä loppukäyttäjien kustannettavaksi. Kaukopalvelussa ja yhteislainauksessakin palvelumaksut ovat epäilemättä ongelma. Maksut saattavat asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Varattomat opiskelijat ovat useassa kirjastossa aktiivisia kaukolainaajia. Lainaaminen on maksutonta, mutta kirjastot perivät toisiltaan epämääräisiä palvelumaksuja. Periaatteen pitäisi olla selkeä: asiakkaalta veloitetaan vain aineiston siirtelyyn kuluvat todelliset kustannukset. Tehdystä työstä ei pitäisi maksattaa ylimääräistä, toimivathan kirjastot joka tapauksessa julkisella rahoituksella. Aina välillä voisi kirjastoissakin muistaa mitä itse asiassa olemme tekemässä. Aineistonvälitys ei saa olla asiakkailta perittävä rahasampo kituvalle kirjastobudjetille. Tulevaisuudessa Varastokirjaston rooli kaukopalvelukeskuksena tulee korostumaan. Varastokirjastolle on useassa strategiassa ja kirjastopoliittisessa selvityksessä ehdotettu vapaakappaleoikeutta. Tällöin kansallisen kulttuurin saatavuus ja tasapuolinen aineistonvälitys paranisi huomattavasti. Jatkossakin Varastokirjaston palvelut ovat yleisille ja tieteellisille kirjastoille maksuttomia. Mutta ylettyykö Varastokirjaston palvelut koskemaan suoraan myös henkilöasiakkaita, se jää nähtäväksi. "Katselen tulevaisuuteen, koska siellä olen viettävä lopun elämääni." - George Burns 16

19 Varastokirjaston kokoelma kasvaa nopeasti. Vuoden 2004 lopulla hyllyistämme löytyi jo yli 52 kilometriä aineistoa: kirjoja, aikakauslehtiä ja sarjoja kaikilta tieteen ja viihteen aloilta. Tällä hetkellä varastossamme on käsittelemätöntä aineistoa jo ruuhkaksi asti. Aineistoa on vastaanotettu odotettua runsaammin, joten luettelointiin on syntynyt pakosti jonkinasteista viivettä. Seuraavassa on muutamia ohjeita miten aineisto Varastokirjastoon lähetetään. Täydelliset ohjeet löytyvät netistä osoitteesta: Otamme vastaan kirjoja ja aikakauslehtiä kaikista Suomen kirjastoista. Ennen aineiston lähettämistä on kuitenkin hyvä sopia lähetyksen vastaanotosta. Aineiston lähettäminen Varastokirjastoon on halpaa: tarvittaessa maksamme siirrosta aiheutuvat kustannukset. Meille voi lähettää hyväkuntoisia kaikenkielisiä julkaisuja, joita kokoelmassamme ei vielä ole. Hyväkuntoinen tarkoittaa, että se ei ole likainen tai repaleinen irtolehtipainos ja että se kestää kaukolainauksen Varastokirjastosta. Toivomme kirjastoilta käyttökelpoista tavaraa: Varastokirjastoon tai roskiin -tyyliset lähetykset voi huoletta jättää toimittamatta. Julkaisu voi olla yhtä hyvin tietotai kaunokirjallisuutta, aikuisille tai lapsille tarkoitettu. Kirjallisuuden eri painoksia liitetään Varastokirjaston kokoelmaan, jos painos on muuttunut jo kokoelmaan kuuluvasta. Suomenkielistä kaunokirjallisuutta otetaan 2 kappaletta samaa nimekettä, samoin Suomen ruotsinkielistä. Tietokirjallisuutta otetaan samaa painosta vain yksi kappale, poikkeuksena Suomen historiaa ja kulttuuriperintöä koskevat merkittävät tutkimukset. Toimenpiteet ennen lähetystä Kutakin julkaisua tulee lähettää meille vain yksi kappale. Tarkistakaa ennen lähetystä Vaari-tietokannasta, ettei meillä ole julkaisua. Jos kokoelmassamme on jo hyväkuntoinen kappale, meille saapuva teos päätyy paperinkeräykseen. Saman tietokirjajulkaisun eri painokset katsotaan eri julkaisuksi, jos niillä on eri ISBN ts. ne ovat muuttuneita painoksia. Yleensä kannattaa lähettää isoja lähetyksiä kerralla kerätä esim. vuoden aikana kertyneet poistettavat ja pistää ne tulemaan yhdessä. Se on meille halvempaa. Kausijulkaisuja eli sarjoja ja aikakauslehtiä otamme kokoelmaamme vain täysinä vuosikertoina tai ajallisesti toistaan seuraavina jaksoina useamman vuoden ajalta. Huomatkaa, ettei kuluvan vuodenkaan vajaita vuosikertoja pidä lähettää. Sarjojen yksittäisiä osia ei luetteloida monografioina, joten niitä ei kannata lähettää. 17

20 Jos lähetys on tarkistamaton, se joutuu käsittelyjonoon viimeiseksi. Lähetettävästä aineistosta on kirjat ja kausijulkaisut eli aikakauslehdet ja sarjat sekä vanhat ennen vuotta 1990 ilmestyneet väitöskirjakokoelmat pakattava eri laatikoihin. Aineistoa ei tarvitse erikseen poistoleimata. Aineiston pakkaus ja lähettäminen Kirjat saa pakata laatikoihin missä järjestyksessä tahansa, ainoastaan moniosaiset teokset tulisi saada mielellään samaan laatikkoon. Laatikoiden päällyksestä tai mahdollisesta luettelosta pitäää ilmetä, mitkä laatikot sisältävät kirjoja ennen laatikoiden avaamista. Kausijulkaisut toivotaan pakattavan nimekkeittäin aikajärjestyksessä, ja laatikot numeroidaan niin, että laatikoita järjestyksessä avattaessa näkee, millaisen jakson kyseistä nimekettä lähetys sisältää. Vanhat väitöskirjat pakataan aakkosjärjestyksessä, jos se suinkin on mahdollista. Laatikon päälle merkitään aineistolaji ja mitkä aakkoset kyseinen laatikko sisältää. Vuoden 1990 jälkeen ilmestyneet väitöskirjat käsitellään ja pakataan kuten kirjat. Isoissa lähetyksissä lähetyksen mukana tulee olla tai rahtikirjaan merkitä tieto laatikoiden aineistolajeista, esim. Laatikot monografioita, Laatikot kausijulkaisuja, Laatikot väitöskirjoja. Tiedon voi toimittaa myös sähköpostitse virastomestari Ristopekka Juvoselle Kuljetukset Jos haluatte Varastokirjaston maksavan rahdin käyttäkää Kiitolinjaa. Tilatkaa kuljetus joko Internet-lomakkeella osoitteesta: tai puhelimitse Kiitolinjan valtakunnallisesta kuljetustilausnumerosta Rahtikirjaan on merkittävä Varastokirjaston Kiitolinjan asiakasnumero ja Rahdinmaksajaksi vastaanottaja - lasku tulee silloin suoraan Varastokirjastoon. Esitäytettyjä rahtikirjoja, joissa on valmiina vastaanottaja ja asiakasnumero, saa toimistostamme tai puh ). Jokaisen laatikon tai pakkauksen päälle tulee osoitteemme: Varastokirjasto, Päivärannantie 10, Kuopio, lähettäjätiedot: nimi, osoite ja puhelinnumero, lähetyksen kolliluku ja rahtikirjan numero, jos se on tiedossa jo pakatessa. Jos laatikoita on runsaasti, ne pakataan kuormalavoille, joissa ne voidaan lava kerrallaan siirtää rekka-autoon. Kun lähetys sidotaan kuormalavalle lähetystä voidaan käsitellä kollina, jolloin osoitelappujen tulisi olla lavan vierekkäisillä sivuilla. Pyrkikää käyttämään teille tulleita tai esim. kauppaliikkeistä saatavia ilmaisia kertakäyttölavoja. Jos tilaatte meiltä laatikoita, lähetämme samalla myös lavoja. Jos teillä on puute laatikoista, voitte pyytää niitä virastomestari Ristopekka Juvoselta sähköpostitse tai puh Muovilaatikoita on yleensä saatavissa vähemmän kuin pahvilaatikoita. Pahvilaatikot lähetetään litistettyinä, joten ne pitää teipillä koota. Jos on kyse vain 1 pahvilaatikon lähetyksestä (painoltaan alle 20 kg) voitte käyttää myös postin ASIAKASPALAUTUSpalvelua. Lähetystä varten täytetään postitoimistossa asiakaspalautusosoitekortti. 18

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO Tulossopimus

VARASTOKIRJASTO Tulossopimus VARASTOKIRJASTO 2013-2016 Tulossopimus 19.4.2012 VARASTOKIRJASTON ORGANISAATIO OKM johtokunta johtaja metadata logistiikka JOHTOKUNTA Ari Muhonen, pj Ulla Nygren, vpj, Turun yliopisto Dorrit Gustafsson,

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset

Lisätiedot

Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat

Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto markku.laitinen@helsinki.fi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansalliskirjasto seurantaryhmä

Kansalliskirjasto seurantaryhmä Kansalliskirjasto 2005 -seurantaryhmä Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous 15.11.2005 Hellevi Yrjölä EriKin tavoitteet Kansalliset tietokannat maksutta kaikkien käyttöön Perusinfrastruktuurille keskitetty

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Helsingin kaupunginkirjasto 4.11.2011 PAINETTU VS DIGITAALINEN Yleiset kirjastot ovat vasta siirtymässä digitaalisiin aineistoihin. Painettua aineistoa

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta Ari Muhonen ylikirjastonhoitaja 12.5.2011 2011 Kansalliskirjasto Vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta,

Lisätiedot

Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs, Huone C222

Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs, Huone C222 Kansallinen elektroninen kirjasto ESITYSLISTA 3/2008 1 (5) OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 3/2008 Aika 15.9.2008 klo 12.00 15.00 Paikka Läsnä Esittelijä Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs,

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005-2008

VARASTOKIRJASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005-2008 VARASTOKIRJASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005-2008 Varastokirjasto on opetusministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee maamme tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjaston

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Opiskelijat Tökkikää päättäjiä, että saatte myös lauantaiaukiolot :). Vastaajat Vastaajia 32, joista naisia lähes 88 % ja miehiä yli 12

Lisätiedot

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n Creative Commons ja yliopistot V i l l e O k s a n e n 1 8. 2. 2 0 0 5 Kuka puhuu? OTK Tutkija, HIIT/SoberIT RIPOS Risks and prospects in Open Source www.ripos.org Väitöskirja tekeillä Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Kaukopalvelusta aineistojen yhteiskäyttöön

Kaukopalvelusta aineistojen yhteiskäyttöön Kaukopalvelusta aineistojen yhteiskäyttöön Pentti Vattulainen Kansainvälinen kaukopalvelukonferenssi järjestettiin kolmannentoista kerran Beijingissä viime syksynä. Konferenssi on jo pitkään ollut sisällöltään

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Varastokirjasto ovat sopineet Varastokirjaston

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Pirkanmaan seutukirjasto?

Pirkanmaan seutukirjasto? Pirkanmaan seutukirjasto? Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, sivistystyöryhmä 13.1.2010 Tuula Haavisto kirjastotoimenjohtaja, Tampere Tampereen kaupunki Preludi: Maakuntakirjastotoiminta [Ainoa] lakisääteinen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa

Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Sähköisen julkaisemisen päivä 28.9.2015 Kansalliskirjasto, tietoasiantuntija Paula Mikkonen Sisällys FinELibin e-kurssikirjahankkeen

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki. Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto

Lisätiedot

MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE?

MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE? MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE? Erikoiskirjastojen neuvosto Helsingissä 21.11.2006 Esittelijä: Nanna Jokinen TAUSTOJA LYHYESTI ja lisää osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatti/

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta PIKI-yhteistyö 10 vuotta 31.10.2012 Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmät toissapäivänä 70-luvulla aivan ensimmäiset järjestelmät hoitivat

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto,

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto, Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Erikoiskirjastojen neuvosto, 9.12.2011 Julkaisuarkiston idea Julkaisuarkiston (open repository, institutional repository)

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

OHJE TILAAJALLE: YHTEISLAINAPYYNNÖN TEKEMINEN

OHJE TILAAJALLE: YHTEISLAINAPYYNNÖN TEKEMINEN OHJE TILAAJALLE: YHTEISLAINAPYYNNÖN TEKEMINEN 1. Yhteislainapyynnön tekeminen aloitetaan menemällä netin kautta kirjaston pääsivulta (www.kirjasto.oulu.fi) OULA-kokoelmatietokannan Yhteislainaus-toimintoon.

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi

Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjastostartti, hammaslääketiede, lääketiede, ravitsemustiede, ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede 6.9.2012, palvelupäällikkö Tuulevi Ovaska Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi

Lisätiedot

Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä. Tommi Jauhiainen Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous

Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä. Tommi Jauhiainen Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä Tommi Jauhiainen 9.12.2011. Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmä Ryhmä piti järjestäytymiskokouksensa 15.6.2011.

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Yleiset kirjastot Perustietopaketti Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto 1 Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Taustaa rinnakkaistallentamiselle Avoin julkaiseminen (Open publishing, Open Access) Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2005

VARASTOKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2005 VARASTOKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2005 Sisältö Sisältö Esipuhe... 2 Tietoa kirjastosta... 3 Tehtävät Kokoelmat Kokonaisarviointi Strategia Toimintakatsaus... 7 Kansainvälinen toiminta Tilan vapauttaminen ja

Lisätiedot

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa:

Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen, Rakenteiden mekaniikan seura järjestää kevään aikana seuraavaa ohjelmaa: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Rakentajanaukio 4 A, PL 12100, 00076 Aalto http://rmseura.tkk.fi Y-tunnus: 1108237-1 Jäsentiedote 03.04.2012 JÄSENTIEDOTE 1/2012 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan

Lisätiedot

Tuorekalaketjun logistiikka

Tuorekalaketjun logistiikka Tuorekalaketjun logistiikka Nina Urala, Riikka Mononen Kuulas Research Agency Oy Kalafoorumi 12.4.2011 Raportin sisältö 1. Selvityksen tausta 2. Selvityksen tavoite 3. Selvityksen toteutus 4. Logistiikkakartat

Lisätiedot

Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja

Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja Tiedelehtien avoimuus osana kustantajaneuvotteluja E-aineistojen muuttuva käyttö seminaari 5.10.2016 Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto/FinELib Mistä aion puhua tänään Lehtitilaukset ennen ja nyt Kohti

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, 00811 Helsinki p. 09 2291 1600 www.intrum.fi 10.2016 LUOTTOTIETO- JA PERINTÄPALVELUT TEHOSTA YRITYKSESI RAHANKIERTOA JA MINIMOI LUOTTOTAPPIORISKIT.

Lisätiedot

FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu Kari Tossavainen

FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu Kari Tossavainen FinElibin e-kirjojen käyttöä selvittävä kysely: Case Oulu 5.10.2016 Kari Tossavainen Opiskelijoita 14 221 (kyselyyn vastasi 90 opiskelijaa) = 0,6 % Vastanneiden tiedekunta: humanistinen 43,2%, kasvatustieteellinen

Lisätiedot

ehdot 12.1 Toimitus- Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Tilaukset ja toimitukset Tekninen palvelu ORDER

ehdot 12.1 Toimitus- Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Tilaukset ja toimitukset Tekninen palvelu ORDER Yhteystiedot: Gyproc myyntiryhmä: Gyproc-tuotteet Myyntijohtaja: Jan Rokama, puh: 0400 534 357 Myyntipäällikkö: Markku Itänen, puh: 040 754 2794 Aluemyyntipäälliköt: Etelä-Suomi: Marko Alho, puh: 044 735

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena Pori 8.12.2010 Nina Hyvönen Agenda Kansallinen yhteisluettelo- tavoiteltavat hyödyt Lindasta liikkeelle Jatkosuunnitelmat Muuta huomioitavaa

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Uuden kirjastojärjestelmän valmistelun tilannekatsaus. Tommi Jauhiainen Linnea2-konsortion yleiskokous 22.11.2011

Uuden kirjastojärjestelmän valmistelun tilannekatsaus. Tommi Jauhiainen Linnea2-konsortion yleiskokous 22.11.2011 Uuden kirjastojärjestelmän valmistelun tilannekatsaus Tommi Jauhiainen Linnea2-konsortion yleiskokous 22.11.2011 UKJ valmisteluryhmän järjestäytymiskokous 15.6.2011 Valmisteluryhmän puheenjohtajaksi valittiin

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta

KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta KITT2, uusi tieteellisten kirjastojen yhteistilastotietokanta Asiantuntijaseminaari Helsinki 26.11.2013 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto (KITT) KITT = Kirjastotilastotietokanta

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 Ammattikorkeakoulujen toinen yhteinen kirjaston asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin 14.3.-13.4.2006 lähes samansisältöisenä kuin vuonna 2004. Vastausten

Lisätiedot

Kuvailun verkostoituminen - kuvailufilosofiaa ja visioita

Kuvailun verkostoituminen - kuvailufilosofiaa ja visioita Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kuvailun verkostoituminen - kuvailufilosofiaa ja visioita Kuvailun tiedotuspäivä 26.10.2016 27.10.2016 1 Sisältö Tietoympäristön muutos Verkostomainen toimintatapa

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN KÄYTÄNNÖSSÄ

SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN KÄYTÄNNÖSSÄ SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN KÄYTÄNNÖSSÄ Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjasto 1.5.2012 SÄHKÖISET SISÄLLÖT YLEISIIN KIRJASTOIHIN TYÖRYHMÄN KOKOUKSET Työryhmän kokoukset kerran

Lisätiedot

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN

KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN KESKITETTY JULKAISUTIETOJEN TALLENTAMINEN Artikkelit Konferenssijulkaisut Kirjat 15.5.2014 Marja Leena Harjuniemi Informaatikko / JYK Kirjasto TUTKA 1.4.2013 Huhtikuusta 2014 alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot

Lisätiedot

Avoimuus, luottamus ja jatkuva vuoropuhelu hallinnon uudistamisen kulmakivinä. Keskushallinnon uudistus Asiakkuusstrategia Avoin hallinto

Avoimuus, luottamus ja jatkuva vuoropuhelu hallinnon uudistamisen kulmakivinä. Keskushallinnon uudistus Asiakkuusstrategia Avoin hallinto Avoimuus, luottamus ja jatkuva vuoropuhelu hallinnon uudistamisen kulmakivinä Keskushallinnon uudistus Asiakkuusstrategia Avoin hallinto Valtioexpo 7.5.2013 Olipa kerran KEHU Olipa kerran ASTA Olipa kerran

Lisätiedot