Varastokirjasto tiedottaa - Varastokirjaston tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varastokirjasto tiedottaa - Varastokirjaston tiedotuslehti"

Transkriptio

1

2 Sisällys 1/2005 Varastokirjasto tiedottaa - Varastokirjaston tiedotuslehti PL 1710 (Päivärannantie 10) KUOPIO sähköposti: telefax: (017) vuosikerta Päätoimittaja: Kari Paakkinen (017) Toimituskunta: Pentti Vattulainen Kari Paakkinen Pasi Juttula Ulkoasu: Pasi Juttula 1 Ajatuksia Varastokirjaston strategiatyöstä Pentti Vattulainen 3 Varastokirjaston arviointi Kari Paakkinen 8 Linnea-kirjastojen kaukopalvelun kehittäminen Markku Räisänen 11 Tie lauman länteen kulkee Tommi Salakka 14 Kaukopalvelun tulevaisuus millaisena se on nähtävä? Jukka Kananen 17 Aineiston lähettäminen Varastokirjastoon näin se tehdään Pasi Juttula 20 Taivalharju Varastokirjaston edeltäjä Kari Paakkinen Artikkelit luettavissa myös osoitteessa julkaisut.htm Edita Oy Helsinki, 2005

3 Varastokirjasto perustettiin 1989 ja on siis toiminut yli 15 vuotta. Varastokirjastoja on monissa maissa, mutta Suomen kaikkia kirjastoja maksutta palveleva yhteiskunnan keskitetyllä rahoituksella toimiva instituutio on ainutlaatuinen. Opetusministeriö päätti muutama vuosi sitten, että on syytä arvioida Varastokirjasto. Arviointi on nyt tehty. Siitä on tässä lehdessä erillinen artikkeli, joten en puutu tässä kuin muutamaan asiaan. Arvioinnilla oli useita tarkoituksia, mutta tärkeintä oli selvittää, onko Suomen konsepti toimiva ja hyödyllinen. Arviointimies Sauli Laitinen päätyy siihen, että Varastokirjasto on olennainen osa Suomen tietohuoltojärjestelmää, että sen toiminta on erinomaista ja että rahoitusmalli on hyvä. On järkevää käyttää yhteiskunnan rahoja tällaiseen kirjastoja tukevaan keskitettyyn palveluun. Rahoitusmalli takaa sen, että palveluja voidaan kehittää ilman, että kirjastojen täytyisi rahallisesti kehittämistä tukea. Miten Varastokirjastoa sitten kehitetään? Arvioinnissa suositellaan laadittavaksi strategia, jonka mukaan toimintaa kehitetään sopusoinnussa muun kirjastoverkon kehittämisen kanssa. Strategiaa on alettu laatia tässä vaiheessa Varastokirjaston henkilökunnan ja johtokunnan piirissä. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus antaa eri kirjastosektoreille mahdollisuus vaikuttaa strategian sisältöön. Tämä on olennaista, koska Varastokirjaston kehysorganisaatio on Suomen kirjastoverkko. Millainen on Suomen kirjastoverkko vuonna 2010? Miten se palvelee asiakkaitaan? Miten Varastokirjasto tukee kirjastoja? Tarvitaanko painettua aineistoa? Miten sen saatavuus taataan? Nämä ovat kysymyksiä, joihin toivomme saatavan vastauksia strategiatyön kuluessa. Joitakin aspekteja on helppo luetella. Tietoyhteiskuntakehitys jatkuu ja tieto- ja viestintätekniikan kehitys helpottaa ihmisten välistä viestintää, tietojen hallintaa ja käsittelyä sekä luo uusia mahdollisuuksia ja uhkia kirjastoverkolle. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se asettaa toiminnalle ja kirjastojen henkilöstölle kehitystarpeita. Tämä heijastuu ainakin neljässä sektorissa: kirjastojen aineistoissa, asiakkuuden käsitteessä, rahoituksessa ja kansainvälistymisessä. Kirjastojen aineistokysyntä ja tarjonta ovat erilaisia eri kirjastosektoreilla. Tämä näkyy painotuksina painetun ja elektronisen aineiston tarjonnassa. Painettua aineistoa ilmestyy jatkuvasti kasvava määrä. Samalla elektroninen aineisto lisääntyy. Digitointi lisääntyy. Stanfordin yliopiston kellarissa on Volkswagenin kokoinen laite, jonka sisällä kirjojen sivut aavemaisesti kääntyvät ikään kuin itsekseen toiminnassa on Google Printin kirjaskanneri. Tehot ovat valtavat ja digi- 1

4 toinnin hinta yksikkökustannuksina on putoamassa. Kuitenkin, vaikka ihmiset voivat ladata e-book lukijaansa sata kirjaa, joista osa on digitaalisena syntynyt ja osa digitoitu, kaikkea ei voida tai kannata digitoida. Tämä taannee se, että kysyntää varastokirjastoille (print repositories) jatkossakin on. Asiakkuuden käsite on muuttumassa. Entistä enemmän toimitaan verkon kautta. Ihmiset tekevät itse paljon sitä, mikä aiemmin kuului kirjastonhoitajalle. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia sovelluksia, jotka tukevat asiakkaan omatoimisuutta sekä kirjastopalveluiden suhteen että verkossa ylipäätään. Asiakas haluaa tarvitsemansa aineiston heti eikä ehkä ymmärrä, miksi hänen ja aineiston väliin on rakennettu kirjastobyrokratia. On joissain tapauksissa järkevää häivyttää kirjasto taka-alalle palvelujen mahdollistajaksi ja antaa asiakkaalle mahdollisuus itsenäiseen asiointiin. Kirjastojen määrärahatilanne on ongelma tässähän ei ole mitään uutta. Tämä on yhtenä syynä siihen, että kirjastot jatkossa entisestäänkin tiivistävät yhteistyötään. Tämä tarkoittaa yksittäisten kirjastojen profiloitumista ja luottamista aineistojen yhteiskäyttöön. Kirjastojen on siirryttävä kokoelmakeskeisestä kirjastonhoidosta kysyntävetoiseen. Tämä saattaa tarkoittaa elektronisen aineiston suhteen sitä, että suuret monille kirjastoille yhteiset konsortiohankinnat ( big deal ) tuottavat liikaa tarpeetonta aineistoa ja kustannussyistä kirjastojen on luovuttava joistain hankinnoista. Painetun aineiston suhteen profiloituminen sen sijaan viittaisi keskitettyjen palveluiden kehittämisen jatkamiseen. Painettua aineistoa on erityisesti tilaongelmien takia järkevää pitää keskitetysti saatavilla Varastokirjastossa. Varastokirjaston valtava aineistomassa, josta mikä tahansa julkaisu saadaan maksutta ja nopeasti kirjaston asiakkaalle, antaa kirjastoille erinomaisen tukiresurssin ja mahdollisuuden keskittyä omien aktiivikokoelmiensa hoitoon. Kansainvälistyminen näkyy myös varastokirjastojen toimialalla. Eri maissa ja eri mantereilla toimivien varastokirjastojen yhteistyö perustuu kokoelmien profiloimiseen ja toisten kokoelmien täydentämiseen sekä digitaaliseen aineistonvälitykseen. 2

5 Valtion virastoja ja laitoksia on ryhdytty systemaattisesti arvioimaan 1990-luvulta alkaen. Itsearviointien ohella ulkopuolisten, riippumattomien asiantuntijoiden tekemät arvioinnit ovat vakiintumassa pysyviksi välineiksi valtion laitosten ohjaus- ja kehittämistyössä. Ilmiö liittyy hallinnon ohjausta koskevan ajattelun muutokseen: tuloksellisuuden ja tehokkuuden korostaminen on korvannut aiemmat suunnittelun ja normiohjauksen lähtökohdat. Ministeriöiden vuosittaiseen tulosohjaukseen liittyvä seuranta ei välttämättä anna riittäviä tietoja laitoksen mahdollisista ongelmista ja kehittämistarpeista. Ulkopuolisen arvioijan tai selvitysmiehen substanssiasiantuntemus ja järjestelmällinen analyysi voi parhaimmillaan antaa hyviä ehdotuksia toiminnan kehittämiselle. Arvioinnilla haetaan yleensä uusia näkökulmia ja tuoreita ideoita toiminnan ohjaamiseen. Toisaalta arviointeja on pidetty hyödyllisinä riippumatta siitä minkälaisiin johtopäätöksiin tai suosituksiin arvioijat päätyvät. Pelkästään asioiden tarkasteleminen pakottaa kyseenalaistamaan niitä. Ulkopuoliselta arvioinnilta tulee kuitenkin epäilemättä edellyttää myös arvokkaita tuloksia. Hallintokulttuurin muutos, uusliberalistinen hyöty- ja tehokkuusajattelun voimistuminen, ns. New Public Management ajattelu on tuonut valtion organisaatioihin ulkopuolisen asiantuntijan tekemän tarkastelun rinnalle myös toisen kehittämisvälineen: laatutyön. Itsearvointi, laatutyö ja ulkopuoliset arvioinnit tukevat toisiaan laitoksen kehittämistyössä. Laadun kehittäminen on mahdotonta ilman nykytilan arviointia. Arviointi on käsitteenä laajasti käytetty ja ymmärretty. Mitä sillä kulloinkin tarkoitetaan on valinta- ja näkökulmakysymys. Joka tapauksessa arvioinnilta odotetaan riippumattomuutta ja tieteellisten menetelmien soveltamista. Toiminnan laadun arvioinnilla pyritään ensisijaisesti selvittämään tehdäänkö sovitut asiat oikein. Vaikuttavuuden arvioinnilla puolestaan tarkastellaan oikeiden asioiden tekemistä eli asetettujen tehtävien arviointia. Opetusministeriön tiedepolitiikan yksikkö on päättänyt arvioida kaikki tiedepolitiikan toimialan laitokset kehitellessään tulosohjausta. Osana tätä opetusministeriöstä tuli toimeksianto myös Varastokirjaston arvioinnista. Asiasta on sovittu opetusministeriön ja Varastokirjaston välisessä tulossopimuksessa kaudelle , jossa todetaan, että Varastokirjaston toiminnan arviointi toteutetaan vuosina Arvioinnin tavoitteena on saada tietoa Varastokirjaston roolista ja vaikuttavuudesta osana Suomen kirjastolaitosta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämistarpeista. Aiemmin Varastokirjastoa ei ole arvioitu. Suunnitelmissa oli aluksi kansainvälinen arviointi, koska haluttiin verrata suomalaista varastokirjasto- 3

6 ratkaisua niihin maihin, joissa painetun aineiston varastointi on toteutettu toisella tavoin. Opetusministeriö ei katsonut tätä kuitenkaan tarpeelliseksi, joten arviointi suoritettiin kotimaisin voimin. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää: 1. Varastokirjaston toiminnan vaikuttavuus ja laatu sekä miten kirjaston toiminta on vastannut niitä tavoitteita, joihin sen perustamisella pyrittiin; 2. Varastokirjaston asema ja rooli Suomen tietohuoltojärjestelmässä, Varastokirjaston merkitys sen eri sidosryhmien kannalta sekä tähän liittyvät kehittämistoimenpiteet ottaen huomioon kirjaston toimintaympäristössä tapahtuneet ja keskipitkällä aikavälillä odotettavissa olevat muutokset; sekä 3. Varastokirjaston toimintaprosessien laatu ja tehokkuus sekä kirjaston hallintoon ja johtamiseen kohdistuvat kehittämistarpeet Arvioinnin suoritti konsultti Sauli Laitinen/SL Consulting. Arvioinnin tukemista varten opetusministeriö asetti koordinaatioryhmän, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin opetusneuvos Hannele Hermunen opetusministeriöstä. Ryhmän muut jäsenet olivat ylitarkastaja Anne Luoto-Halvari opetusministeriöstä, kirjastonjohtaja Pentti Vattulainen Varastokirjastosta ja kulttuuriasiainneuvos Anneli Äyräs opetusministeriöstä. Selvityksen tiedonlähteenä käytettiin Varastokirjaston toiminnan suunnittelun ja seurannan asiakirjoja sekä artikkeli- ja esittelymateriaalia. Sen lisäksi arvioija teki vierailukäynnin Varastokirjastoon ja haastatteli kirjastojen ja muiden sidosryhmien edustajia. Koordinaatioryhmä järjesti myös kokouksen, jossa kirjastojen ja opetusministeriön edustajilla oli mahdollisuus esittää ajatuksia Varastokirjaston toiminnan kehittämiseksi jaetun raporttiluonnoksen pohjalta. Arvioinnin tulokset (nykytilan inventointia) Varastokirjaston perustamisen lähtökohtana olivat seuraavat olettamukset: Rinnakkaiskappaleiden karsinnalla sekä varastokirjaston muita tehokkaammalla varastoinnilla kirjallisuuden varastointiin tarvittavaa tilaa voidaan huomattavasti vähentää. Säästö on myös kirjastokohtainen, koska eri kirjastoissa olevan vähän käytetyn aineiston rinnakkaiskappaleita voidaan poistaa Varastokirjastossa voidaan päästä tehokkaampaan varastointiin, kuin erillisten kirjastojen moniin yksikköihin jakaantuvissa varastotiloissa Varastokirjastorakennuksen ylläpitokustannukset muodostuvat edullisemmiksi kuin kirjastorakennuksissa yleensä Tilakustannuksissa saatava säästö kattaa henkilö- ja toimintamenot Selvitysmiehen arvion mukaan Varastokirjasto on vastannut kaikkia sen perustamisessa asetettuja tavoitteita. Varastokirjasto on saavuttanut vakiintuneen aseman vähän käytetyn aineiston säilytyspaikkana. Varastokirjaston tunnettuus kirjasto- ja tietopalveluverkossa on hyvä: sen palveluja käyttää suurin osa Suomen kirjastoista. Lisäksi Varastokirjasto on aktiivisesti mukana myös kansainvälisessä yhteistyössä. Varastokirjaston luettelointikäytäntö on tarkoituksenmukainen ja tarjoaa hyvän mahdollisuuden aineiston paikallistamiseksi joko yhteisluettelon avulla tai Varastokirjaston oman luettelon avulla. Varastokirjaston kaukopalvelu on nopeaa ja tehokasta ja myös kustannustehokasta. Laskettu yksikkökustannus on kolmannes verrattuna vastaavaan kustannukseen yliopistokirjastoissa. 4

7 Selvitysmies arvioi, että tarpeita perustoiminnoille vähän käytetyn aineiston varastoinnille ja siihen liittyvälle kaukopalvelulle on jatkossakin ainakin tämän vuosikymmenen loppuun. Elektronisen aineiston määrän kasvusta huolimatta myös painettu aineisto säilyttää merkityksensä ja sen saatavuus on taattava jatkossakin tehokkaalla konseptilla. Yksi Varastokirjaston erityisistä rooleista on ollut Suomeen hankitun tieteellisen kirjallisuuden käytön turvaaminen. Kansainvälistymisen seurauksena ulkomaisen kirjallisuuden käyttöön saaminen tarvittaessa on selkeästi parantunut, joten saattaa olla että jatkossa Varastokirjaston rooli tulee tässä suhteessa pienenemään. Kokoelmien yhteiskäyttö ulkomaisten kirjastojen kanssa saattaisi vähentää tarpeita varastokirjastojen omien kokoelmien kartuttamiseen. Maamme 6 vapaakappalekirjastoa turvaavat kotimaisen aineiston saatavuuden aineistoa on siis saatavana useasta lähteestä. Selvitysmiehen mukaan varastoinnin tarpeellisuutta on syytä tarkastella myös palvelun nopeuden ja kustannusten näkökulmasta, jotka vaikuttavat lähteen valintaan. Toisin kuin yliopistokirjastoissa, Varastokirjaston kaukopalvelu on jatkanut kasvuaan vuosittain. Asiakastoimisen kaukopalvelun yleistyminen tulee entisestään lisäämään toimeksiantoja. Varastokirjastosta tilataan runsaasti sellaista aineistoa, joka olisi saatavana myös muista kirjastoista. Syynä tähän on palvelun tehokkuus ja maksuttomuus. Varastokirjastoa perustettaessa arvioitiin, että tilakustannuksissa saatava säästö kattaisi henkilö- ja toimintamenot. Saatavissa olevien tilastotietojen ja kirjastojen tilakustannusarvioiden perusteella säästötavoite on saavutettu. Huomattavaa säästöä on syntynyt myös siitä että uusia tiloja ei ole tarvinnut rakentaa kirjastoille kokoelmien kasvun takia. Toiminnan kehittäminen Selvitysmiehen mielestä Varastokirjastolla on peruspalvelujensa suhteen tärkeä rooli kirjastotoiminnassa. Varastokirjasto on paperimuotoisen aineiston saatavuuden tukikeskus kirjastolaitokselle ja tieteen tietohuollolle. Varastokirjasto osallistuu omalta osaltaan kansallisen kokoelmapolitiikan kehittämiseen ja kaukopalvelujärjestelmän toiminnan tehostamiseen. Selvitysmies suosittelee palvelun korkean laadun säilyttämiseksi itsearviointimenettelyn käyttöönottoa, sekä jatkuvan, systemaattisen asiakaspalautteen keräämistä ja entistä aktiivisempaa roolia kirjastoverkon kehittämisessä yhdessä Kansalliskirjaston ja muiden alan toimijoiden kanssa. Mahdollisina kehittämiskohteina mainitaan ennen kaikkea Varastokirjaston kehittäminen valtakunnalliseksi kaukopalvelukeskukseksi. Tämä voisi tapahtua mm. kasvattamalla kokoelmia niin, että Varastokirjasto saisi kokoelmiinsa vapaakappalemateriaalia sekä yliopistokirjastoihin elektronisena hankittua aineistoa vastaavaa painettua aineistoa. Oikeus toimittaa artikkeleita elektronisessa muodossa FinELib:n puitteissa hankitusta aineistosta lisäisi myös palvelumahdollisuuksia. Kaikki toiminnot kattavan kaukopalvelukirjaston tehtävänä olisi kansallisen kaukopalvelujärjestelmän kehittäminen sekä toimiminen ulkomaille suuntautuvan kaukopalvelun tilauskeskuksena ja ulkomailta Suomeen suuntautuvan kaukopalvelutilausten vastaanottajana. Muita toiminnan kehittämismahdollisuuksia olisivat tieteellisen kirjallisuuden vaihtotoiminta sekä vastaanotettavan aineistovalikoiman laajentaminen. 5

8 Arvioinnin hyödyllisyys ja hyödynnettävyys Arvioinnin hyödynnettävyyttä voi tarkastella useasta eri näkökulmasta. Ville Valovirran mukaan: arviointitehtävän konteksti eli kohteena olevan laitoksen toimintaympäristö, kehittämisilmapiiri ja arviointiin ladatut odotukset näyttävät olevan perustavanlaatuinen ennakkoehto, joka säätelee mahdollisuuksia vaikuttaa arvioinnin hyödyllisyyteen. Organisaatioon kohdistuvien ristiriitojen ja muutospaineiden ulottuvuuksia on kuvattu seuraavalla kuviolla (Valovirta, s. 86): olleet keskusteluissa esillä jo useita vuosia. Sen sijaan arviomies herättelee Varastokirjaston johtoa tehokkaampaan strategiseen suunnitteluun: toiminnan yleiseksi kehittämiseksi Varastokirjasto tarvitsee toiminta- ja taloussuunnitelman lisäksi strategisen suunnitelman, jossa kehitysmahdollisuuksia on pohdittu. Arvioinnilla onkin ollut selkeästi kehittämistoimia eteenpäin vievä vaikutus. Selvitysmiehen peräänkuuluttama strategiatyö on jo aloitettu. Varastokirjaston uusi strategia valmistunee tämän vuoden aikana. Sen edellyttämä itsereflektio, toiminnan ja toimintaprosessien kriittinen tarkastelu on joka tapauksessa hyödyllistä. Varastokirjasto sijoittuu kuviossa epäilemättä kenttään I. Laitokseen ei kohdistu merkittäviä muutospaineita ja kontekstissa ei vallitse erityisen suuria ristiriitoja. Muutokset ovat tällöin joko inkrementaalisia korjauksia tai arvioinnin rooli on lähinnä herättävä. Selvitysmiehellä ei juurikaan ole esittää arvioinnissa uusia linjauksia mihin suuntaan Varastokirjastoa tulisi kehittää. Kaukopalvelukeskusajatus ja muut mainitut kehittämiskohteet ovat Toimintaympäristön analyysi ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aspekti jäävät arvioinnissa myös kovin vähälle huomiolle. Julkisessa palvelutuotannossa korostuu aina yhteiskunnallinen vastuu. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden selvittämistä pidetään kirjastojen mittaamistyössä tärkeänä tehtävänä. Vaikuttavuuden arviointi ei ole mikään helppo tehtävä. Yhteisiä indikaattoreita ja vertailukelpoisia mittareita ei ole liiemmin ollut käytettävissä. Ylio- 6

9 pistokirjastojen neuvoston suunnitelmakauden yksi keskeisiä tavoitteita onkin kirjastojen ja keskitettyjen palvelujen arviointimenetelmien kehittäminen. Neuvoston suunnitelman mukaan Kansalliskirjasto ja Varastokirjasto kehittävät yhdessä kirjastojen kanssa keskitettyjen palveluiden vaikuttavuuden indikaattoreita, jotka voivat olla tunnuslukuja tai laadullisia mittareita. Ensimmäinen kokonaisarviointi Varastokirjastosta on nyt tehty. Sen voi katsoa olevan lähtölaukaus tekokkaammalle strategiatyölle. Valmistunut raportti antanee ministeriölle myös selkeän viestin siitä että tähän asti on toimittu hyvin ja oikein. Varastokirjasto on legitiimi, asiakkaidensa ja yhteistyökumppaniensa luottamusta nauttiva laitos. Lähteet: Arviointi ja laatu korkeakouluissa, toim. Seppo Hölttä, Timo Aarrevaara. Tampere : Tampereen yliopisto, 2004 Euroopan laatupalkintomalli julkisella sektorilla : toiminnan arvioinnin ja kehittämisen työväline. Hki : Laatukeskus, 2002 Korpipää, Riitta: Taidemuseoiden vaikuttavuus : esitutkimus taidemuseoalan ja taidemuseotoiminnan välillisen ja välittömän vaikuttavuuden arvioimiseksi Laitinen, Sauli: Varastokirjaston toiminnan arviointi. Hki : Opetusministeriö, 2005 Rouvari, Ari & Pennanen, Jukka & Laitinen, Markku: Työtä ja tuloksia kirjastopalveluiden vaikuttavuuden arviointi. Signum 1/2005 Valovirta, Ville: Kokemuksia valtion virastojen ja laitosten arvioinnista. Hki : Valtiovarainministeriö, 2000 Vattulainen, Pentti: Varastokirjaston arviointi. Esitelmä Kirjastoverkon tapaaminen 2005 tilaisuudessa Yliopistokirjastojen neuvoston toimintasuunitelma

10 Kaukopalvelu on tullut taitekohtaan. Työvälineet ja tekniset ratkaisut ovat kaikkien yhtäläisessä käytössä ja me kaikki voimme melko tasavertaisesti olla mukana kaukopalvelutoiminnassa. Infra on kunnossa, mutta nyt päästäänkin vaativammalle tasolle - politiikan tasolle. Miten käytämme välineitämme ja mahdollisuuksiamme uudessa toimintaympäristössä? Miten tehostamme toimintaamme ja taakaamme asiakkaidemme tyytyväisyyden? TietoEnatorin toimialajohtaja Antti Soini kuvaa artikkelissaan Ikkunat auki yhteiskuntaan kirjasto(järjestelmä)t muutoksessa kirjassa Kirjastot it-ympäristössä kirjastojen tietotekniikan kehitystä luvulta eteenpäin. Hänen mukaansa kehä on eräiltä osin umpeutunut: 1970-luvulla toimittiin pitkälti tekniseen eliittiin kuuluvan asiantuntijajoukon voimin ja nyt palataan taas tietotekniikan ammattilaisten varaan. Mutta samalla on siirrytty siihen, että kirjastot voivat pitkästä aikaa keskittyä teknisen näpertelyn asemasta ydintehtäviinsä mitä ne 2010-luvulla sitten ovatkin. Keskittyminen ydintehtäviin koskee myös kaukopalvelua. Antti Soini kirjoittaa artikkelissaan: Kaukolainausprosessi on jäykkä ja hidas sekä vaatii asiakasta käymään omassa kotikirjastossaan (josta hän voi olla satojen kilometrien päässä). Merkittäviä teknisiä esteitä asiakastoimisten etäpalveluiden käytön laajentamiselle ei enää ole asenteellisia, taloudellisia ja kirjastopoliittisia verukkeita löytyy. Alkaisiko aika pian olla kypsä kirjastojen yhteistyön laajentamiseksi uudelle tasolle? Ammattikorkekoulukirjastojen konsortio, Erikoiskirjastojen neuvosto, Yleisten kirjastojen neuvosto sekä Yliopistokirjastojen neuvosto jättivät opetusministeri Tuula Haataiselle esityksen Suomen kirjastoverkon kaukopalvelujärjestelmän toiminnan selvittämisestä ja kehittämisehdotusten tekemisestä. Esityksessä tuodaan esille huoli siitä miten kaukopalvelujärjestelmä pystyy vastaamaan uusiin palveluhaasteisiin kuten julkaisutoiminnan muutoksiin, verkostoituvaan tutkimukseen ja opiskeluun sekä kansalaisten tiedonsaannin tasa-arvoisuuden turvaamiseen (http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/neu vosto/esitys_opm_ pdf). Linnea-yleiskokous päätti jo reilu vuosi sitten perustaa kaukopalvelijoista ja kirjastojen johtajista koostuvan työryhmän selvittämään kaukopalvelun tilaa Suomessa ja etenkin Linnea-verkossa. Työryhmän tehtävinä olivat kaukopalvelun nykytilan kartoitus, tutustuminen muiden maiden tilanteeseen (esim. Ruotsi, Tanska, Hollanti), tavoitteiden määrittely: mihin suuntaan kaukopalvelua tulisi kehittää ja millaista kaukopalvelua halutaan jatkossa (asiakastoimisuus, maksut), mahdollisten ohjelmien kartoitus sekä raportin kirjoittaminen. Raportti valmistui

11 Nykytilanne ja toivottavasti osin jo mennyt Työryhmän raportin mukaan keskeisiä ongelmia yliopistokirjastojen kaukopalvelussa ovat tilaamisen mahdollistavan yhteisluettelon puute, kaukopalvelusta perittävät maksut, perinteiset toimintatavat sekä keskittyminen bibliografisen tiedon löydettävyyteen ja yhteistietokannan bibliografiseen korrektiuteen. Kaukopalvelumaksut vaihtelevat suuresti, eikä yhtenäisiä hinnastoja ole kyetty luomaan. Hintataso on samalla kansainvälisesti katsoen melko korkea. Korkeat hinnat ovat ohjanneet monia kirjastoja tilaamaan artikkelit mielummin esim. Subitosta kuin jostakin suomalaisesta kirjastosta. Kansainvälisiin aineistontoimittajien palveluihin liittyy aina omat riskinsä: British Library Document Supply Centre nosti hintojaan 1990-luvulla tekijänoikeusmaksuihin liittyvillä syillä, Subito voi lähitulevaisuudessa joutua tekemään samalla tavalla. Näiden epävarmuustekijöiden takia on tärkeää, että kotimaisten reurssien käyttö pyritään maksimoimaan. Yksi keino tähän on hankalan hinnoittelun yhtenäistäminen entistä helpommin ymmärrettäväksi. Toinen keino on lisätä asiakastoimisuutta ja siten laskea palvelun kustannuksia. Kaukopalvelu on viimeisen 10 vuoden aikana ollut isojen muutospaineiden alla. Elektroninen aineistonvälitys on ollut käytössä Suomessa 10 vuotta, asiakastoimisen kaukopalvelun ensimmäiset hapuilevat askeleet otettiin VTLS-aikaan viime vuosituhannen lopulla, elektroniset aineiston ovat korvanneet kaukopalvelua etenkin yliopistokirjastoissa. Kaukopalvelumaailma on muuttunut, mutta samanaikaisesti kaukopalvelun edellytyksiä ei ole kehitetty. Toimitatavat ovat muuttuneet hitaasti, mutta asiakkaan rooli on pysynyt ennallaan. Useimmissa tapauksissa asiakas edelleen jättää tilauksen kirjastoon, joka tilaa halutun aineiston toisesta kirjastosta. Kaukopalvelu pitää sisällään edelleen tietotekniikan nopeasta kehityksestä huolimatta paljon manuaalista työtä ja erilaisia tilaustenhallinta- ja tilausohjelmia, laskutusohjelmia ja muita ohjelmia. Mutta muutos on tulossa (jollei jo huomaamattamme ole jo tullut) Keskeinen muutos kaukopalvelussa on tietoteknisen kehityksen ohella ollut uudenlainen asiakkuus. Perinteinen kaukopalvelu määritellään kirjastojen ja tietopalveluyksiköiden väliseksi lainaus- ja jäljennepalvelutoiminnaksi. Asiakkaan pyynnöstä hänen käyttöönsä tilataan toisesta kirjastosta sellaista aineistoa, jota ei ole omassa kirjastossa. Viimeisien vuosien aikana kokoelmien yhteiskäyttö ja etälainaus ovat tuoneet kaukopalvelun käsitteeseen uutta sisältöä. Kaukopalvelu ei enää ole puhtaasti kirjastolta kirjastolle toimintaa. Asiakasta on joissakin kokeilussa jo integroitu mukaan kaukopalveluprosessiin, esimerkkinä Varastokirjaston ja joidenkin Lapin läänin kunnankirjastojen välinen asiakastoiminen kaukopalvelu. Toinen merkittävä kehityssuuntaus ovat yleisten kirjastojen puolella alueelliset kirjastokimpat. Monet yleiset kirjastot ovat muodostaneet kirjastokimppoja, joiden sisäinen kaukolainaus on vilkasta. Linnea-ympäristössä ollaan tältä osin jääty jälkijunaan. Toimiva ratkaisu asiakastoimisuuden läpilyömiseksi yliopistokirjastojen puolella on yhteislainaus eli Universal Borrowing (UB). Yhteislainaus on Linnea-kirjastoilla asiakastoimisen kaukopalvelun mahdollistava toiminto, jota ei kuitenkaan ole vielä otettu laajaan käyttöön. Tällä hetkellä se on käytössä yksisuuntaisesti Varastokirjaston kanssa Kuopion, Oulun ja Tampereen yliopistokirjastoilla ja Vaasan tiedekirjasto Tritonialla. Ammattikorkeakoulukirjastoista Rovaniemen AMK on ai- 9

12 noana ottanut käyttöön yhteislainauksen Varastokirjaston kanssa. Yhteislainaus on selkeä ja teknisesti nopeasti käyttöönotettavissa oleva kaukopalvelun tehostamisen työkalu. Monien viimeaikaisten kaukopalvelututkimuksien mukaan asiakastoimiset, asiakkaiden itse tilaamat kaukolainat tulevat nopeammin, kattavammin ja halvemmilla yksikkökustannuksilla kuin perinteisen kaukopalvelun kautta tilatut. Yhteislainaus antaa myös tekniset mahdollisuudet luoda yksi valtakunnallinen Linnea-verkon yhteinen kaukopalveluasiakasrekisteri. Tällä hetkellä Varastokirjasto ylläpitää asiakasrekisteriä käyttäjätunnuksen ja salasanan suojaamana Excel-taulukkona, mutta yksinkertaisempi ja ajantasaisempi tapa olisi tietenkin asiakasrekisterin ylläpito kirjastojärjestelmässä. Jyväskylässä huhtikuun lopulla järjestetyillä valtakunnallisilla kaukopalvelupäivillä Hannu Taskinen Helsingin kaupunginkirjastosta piti esitelmän Kansallisen kaukopalvelujärjestelmämme uudistaminen vuodesta 2007 alkaen: Ehdotus kehittämisen päälinjoista. Taskinen listasi esityksessään päälinjoiksi mm. pyrkimyksen yhtenäiseen, kirjastosektorien rajat ylittävään toimintapolitiikkaan ja tekniikkaan, mutta samalla tunnustaen, että hajautunut kehittäminen voi olla tuloksellisinta (esim. kirjastokimpat yleisten kirjaston puolella). Muita päälinjoja ovat kansallisen kehittämisen koordinaatiovastuun tarpeellisuus sekä vanhojen tavoitteiden (nopeammin, kattavammin, taloudellisemmin) tunnustaminen valideiksi. Hannu Taskinen näkee kansallinen kaukopalvelujärjestelmän kaikkien niiden järjestelyjen kokonaisuudeksi, jonka välityksellä kansalaiset voivat saada käyttöönsä muidenkin julkisten kirjastojen kuin kotikirjastonsa aineistoa niin kotimaasta kuin ulkomailta, ja jonka välityksellä oman maan kirjastojen aineistoa on saatavissa vastavuoroisesti myös ulkomailla käytettäväksi (Hannu Taskisen esitys osoitteessa: esitykset/kaukopalvelujarjestelman_uudis tus.ppt). Linnea-kirjastojen kaukopalvelun kehittämistä pohtinut työryhmä pyrki työssään vastaamaan kaukopalvelun tämänhetkisiin haasteisiin: aineistojen käytettävyys koko konsortioissa, asiakastoimisuuden lisääminen, yhteislainaus sekä yksi ja yhteinen kaukopalveluohjelmisto. Työryhmä esittää toimintojen virtaviivaistamista ja asiakastoimisuuteen suuntautumista. Työryhmän mielestä yhteislainaus tulisi ottaa käyttöön koko Linnea2-konsortiossa. Samoin työryhmä esittää maksullisuuden lähempää tutkimista. Tarkastelua vaativia asioita olisivat mm. hinnastoihin liittyvät seikat (mm. terminologia), laskutukseen liittyvät seikat (mm. olisiko kausilaskutus mahdollista) ja logistiikka ja siihen liittyvät kustannukset. Työrymän raportti sisältää tärkeää tietoa nykytilan kartoituksesta, vertailua muiden, etenkin pohjoismaiden, tilanteeseen, maksuista sekä kehityssuunnista (mm. asiakastoimisuus). Mutta raportti on vain raportti Linnea-kirjastojen kaukopalvelun kehittämisestä. Kaukopalvelu on asiakaslähtöistä toimintaa (ja toivottavasti jo pian myös suurelta osin asiakastoimista) ja asiakkaat käyttävät monenlaisia kirjastoja. Yliopisto-opiskelija voi tilata aineistoa yleisen kirjaston kautta yksinomaan siksi, että tilaaminen on siten halvempaa. Työryhmän raportista pitää päästä eteenpäin kirjastoverkon kaukopalvelujärjestelmän kehittämiseen. Kaukopalvelu on aina ollut kirjastosektoreiden rajat ylittävää toimintaa: asiakkaat liikkuvat ja aineistot ovat saatavina erilaisista kirjastoista. Eri kirjastosektoreiden on tiivistettävä yhteistyötä ja löydettävä yhteinen politiikka viedä asiaa eteenpäin. 10

13 Kaukana lännessä joukko kirjastonjohtajia istui leirinuotiolla. Tupakkaa käärittiin ja kannu kiersi ringissä. "Puhuvat, että tiedon valtatie on jo Abileneen asti valmis." "Sittenhän se on kohta täällä." Iso Pomo pureskeli ruohonkortta. Suuri ja pahaa aavistamaton kirjastokarja märehti rauhallisesti taaempana. "Syksyllä voitaisiin sitä kautta päästä kaupungin markkinoille lihaa myymään. Siellä jo kysellään, missä se pihvi on." Laskeva aurinko valaisi vielä hetken laaksoa. "Sehän tarkoittaa, että meidän on ruvettava karjaa merkkaamaan. Joku saa heti aamulla lähteä polttorautoja hakemaan." Leiri hiljeni. Seuraavana päivänä monet kirjastot saivat ensimmäisen brandin kylkeensä. Nykyajan aallot ryskyvät kirjastomaailman rantoihin. Palvelujen tuotteistaminen etenee. Sisältötuotteiden eli entisten kirjojen, levyjen ja artikkelikopioiden jakelu siirtyy pian nykyaikaan; logistiikkakeskuksia ja PDF-tiedostoja sähköpostilla. Brandikin on nykyisin ihan muuta kuin ennen, jolloin se tarkoitti juuri polttomerkkiä. Vaikka polttomerkkejä tällä alalla on totta vieköön ollut. Kun Varastokirjaston perustamishanke yli 15 vuotta sitten oli käynnistynyt, niin otin puheeksi silloisessa työpaikassani, että kannattaisikohan jonkun meistäkin lähettää sinne hakupaperit. Suurin osa oli lievähkösti kiinnostunut mutta joitakin jyrkän linjan kannattajia löytyi. "Se nyt on viimeinen paikka, johon haluan!" tai "Vain kilon paloina!" Kielteisten mielipiteiden jyrkkyys yllätti minut, mutta osoitti jotakin oleellista brandin luonteesta. Uutiset laitoksesta, joka ei ollut vielä päivääkään toiminut, olivat luoneet jo vahvan ennakkokäsityksen. Joistakin kirjastoista kuului ääniä, että tuollaiseen vanhojen kirjojen tunkioon täältä ei saa lähettää mitään. Tällaisia käsityksiä vastaan olisi ollut turha lähteä markkinointikampanjaan dynaamisen brandin puolesta. Kuva oli toiminnan kautta kirkastettava. Brandi on ensinnäkin lupaus, mitä palvelun tarjoaja aikoo tehdä: "Meillä katsastus aikaa varaamatta." "Opastamme myös koneen käytössä." "Lainat ja kopiot perille seuraavaksi työpäiväksi." Tämä ei kuitenkaan riitä. Kuvaa luodaan myös jokaisessa yksittäisessä tapahtumassa: siinä miten lupaus käytännössä 11

14 toteutetaan. Jos jono katsastusasemalla on kohtuuton tai vieraskielinen ohjekirje lykätään käteen vain pikaisesti läpi käyden, niin seuraavalla kerralla käytetään toista firmaa. Jos kirjastoon tulevia tilauksia hukataan, kopioista puuttuu sivuja tai jos luettelointi ja järjestelytyö on niin hutiloiden tehty, ettei kysyttyä aineistoa edes löydy, niin silloin tilaukset lähetetään muualle ja uskalletaan luovuttaa korkeintaan harmaata aineistoa. Homeesta harmaata. Lisäksi on huomattu, että ihmiset kertovat kielteiset kokemuksensa yli kaksi kertaa laajemalle piirille kuin myönteiset. Brandi on siis vaivalla rakennettava mutta hyvinkin helposti tuhottavissa. Tässä brandin luonti kääntyy siis talon sisäiseksi asiaksi. Se ei ole pelkästään uusi, hieno logo sekä käsittämätön, pahimmassa tapauksessa pelkästään johdon luoma strategia ja visio. Ylhäältä tulevina ne voivat olla ristiriidassa vallitsevan arjen työkulttuurin kanssa. Motivaatiota ei synny, jos ne puhuvat kokonaan eri kieltä. Jossakin päin kirjastomaailmaa on syntynyt harha, että uusia palvelumuotoja kehittämällä, niitä tuotteistamalla ja tehokkaasti brändäämällä olisi uusia maksukykyisiä käyttäjäryhmiä houkuteltavissa kirjastoihin. Niiden avulla peruspalvelut olisi mahdollista pelastaa. Markkinointiopeissa tämä alkaa olla menneen talven lumia. "Olemassa olevista asiakkaista huolehtiminen jäi ennen uusien asiakkaiden houkuttelemisen varjoon. Myyjää, joka hankki uusia asiakkaita, pidettiin dynaamisena, kun taas sitä, joka "vain" piti huolta vanhoista asiakkaista, pidettiin vanhana, väsyneenä ja kaikkea uutta pelkäävänä tyyppinä."[1] Tällaista asennetta on kirjastoissakin ilmassa. Nykyään kuitenkin olemassa olevien suhteiden säilyttämistä, vaalimista ja syventämistä pidetään tärkeimpänä siellä missä raha tosiaan ratkaisee. Kokonaan uusien asiakassuhteiden luominen ja niiden vakiinnuttaminen on huomattu melkoisen kalliiksi puuhaksi. Kun Nestlé osti Rowntree-Mackintoshilta tuotemerkit After Eight, KitKat ja Quality Street, niin ostohinta oli niiden tasearvoon verrattuna kolminkertainen. Kolminkertainen. Tyhjästäkö maksettiin? Ei, vaan siitä näkymättömästä käsitysmaailmasta, joka noihin merkkeihin oli alettu liittää, niihin valmiiksi luoduista suhteista. Uusia toimintamuotoja luotaessa jäävät vanhemmat toiminnot kirjastoissa väkisinkin enemmän tai vähemmän sivuraiteille. Osa niistä on jopa kokonaan karsittava. Niitä kaipaavat käyttäjät kokevat saavansa välinpitämättömyyttä osakseen ja asenneilmaston kylmenevän. Heikennykset aiheuttavat myöhästymisiä ja mahdollisesti muitakin virheitä aiemmin sujuvasti toimineissa prosesseissa. Nämä ovat nollavirhestrategian kuolemansynnit nrot 1 ja 2. Kun katoavista töistä ammattiylpeytensä ammentaneet työntekijätkin joutuvat opettelemaan nykyajan kotkotuksia eikä heidän motivaatiostaan ole huolehdittu, niin palvelu alkaa heiketä. Kuolemansynti nro 3. Virheellinen hinnoittelu olisi vielä se neljäs naula arkkuun mutta kyllä nuo kolme riittävät kirjaston kuvan pilaamaan. Liiketaloudesta ja tehokkuusajattelusta on viime aikoina lainattu kirjastoihin huolestuttavan paljon. Lisäksi lainailu on oudon valikoituneesti keskittynyt niiden kaikkein arveluttavimpiin piirteisiin. Hiukan harmittaa, kun oikeita helmiäkin löytyisi: Eräässä Skotlannin pieniä hotelleja koskevassa tutkimuksessa kävi ilmi, että toiminnan etusijalla oli "perhe" laajassa merkityksessä. Sen havaittiin sisältävän mm. ydinperhe, sukulaiset, ystävät, kantaasiakkaat, työntekijät ja tavarantoimittajat. Vasta toisella sijalla tuli varsinainen 12

15 hotellitoiminta. Näille pienyrityksille joista useimmat eivät edes halunneet kasvaa suhteet olivat tavoite sinänsä. Sama havainto tehtiin eräästä ruotsalaisen hiihtokeskuksen pienyrityksistä. Verkosto ja siinä toteutuva vuorovaikutus olivat henkilökohtainen tavoite; ne kuuluivat elämäntyyliin, joka oli taloudellisia tavoitteita tärkeämpi. Tällaista asennoitumista ja käyttäytymistä ei oteta huomioon talousteoriassa, jossa kasvu, tuottojen maksimointi ja rationaalinen oma etu jalostetaan huippuunsa.[2] Syntyisikö tuollaiselta pohjalta kirjaston brandi? "Kun tieto ja tarinat ovat elämäntyylisi ja tasapaino tavoitteesi, olemme paikalla"? Mainoksen taustalla ei soisi suinkaan Easy livin' vaan vaikka Sielun veljien ylevä Laulu.[3] VIITTEET: [1] Suhdemarkkinointi 4P:stä 30R:ään / Evert Gummesson (s. 68) [2] emt. (s. 80) [3] vaikk' en mä aina jaksa uskoa ja rakastaa // niin on täällä vielä helvetisti kaunista katseltavaa 13

16 Kaukopalvelu on pitkäaikainen ja tärkeä osa kirjastojen toimintaa. Kirjastojen verkostoituminen ei olisi nykyisellä tasolla ilman aktiivista kaukopalvelutoiminnan yhteistyötä. Monet kirjastovirkailijat ovat tehneet elämäntyönsä kaukopalvelussa ja nähneet omin silmin kirjastokentän rajut muutokset. Sotien jälkeen pula aineistosta oli jatkuvaa, ja silloiset aineistonvälityksen menetelmät työläitä ja hitaita. Joku saattaa vielä muistaa valokuvaamalla tehdyt siirtokopiot. Ja teleksin käyttöönotto oli mullistavin uudistus aina 1980-luvulle tultaessa. Julkaistun informaation määrä kaksinkertaistuu joka viides vuosi. Myös vanhempaa ja vaikeammin käyttöön saatavaa aineistoa tilataan entistä enemmän, kun viitteitä löytyy helposti. Nelliportaali helpottaa tieteellisen tiedon hakemista tieteellisissä kirjastoissa. Asiakkaiden itsenäiset tiedonhankintataidot kehittyvät koko ajan. Kirjastot toimivat tässä aktiivisina kouluttajina. Samalla tieteellinen kustantaminen keskittyy ja tilaushinnat nousevat. Ilman hankinnan yhteistyötä ja Finelibin toimintaa tieteelliset kirjastot olisivat ajautuneet kriisiin aineiston hankinnassa. Toisaalta nyt lehtien peruskokoelmat ovat kaikilla tieteellisillä kirjastoilla hyvin samankaltaisia. Elektronisia lehtiä on voitu hankkia lisää, vaikka aineistojen määrärahat eivät reaalisesti olekaan nousseet. Kovien tieteiden kirjastoissa omien elektronisten aineistojen käyttö on kaukopalvelua edullisempaa, ainakin kokonaistaloutta ajatellen. Kalliiden aineistojen vastapainoksi on synnytetty open access-julkaisukanavia, jossa julkaistut artikkelit ovat kenen tahansa käytössä maksuttomasti. Yliopistot perustavat omille julkaisuilleen elektronisia julkaisuarkistoja. Jatkossa kaikki suomalaiset väitöskirjat ja muut opinnäytteet ovat käytettävissä verkkojulkaisuina. Myös vanhaa aineistoa digitoidaan jatkuvasti verkkomuotoiseksi. Kaukopalvelun tehtäväksi on tullut tarkistaa aineiston saatavuus myös open access -arkistoista. Toisaalta vapaa verkkojulkaiseminen vähentää kaukopalvelun työsarkaa. Tieteellisissä kirjastoissa kaukopalvelun käyttö on laskenut , yleisissä taas noussut /2003 Tieteelliset kirjastot Yleiset kirjastot 14

17 Tähän on epäilemättä vaikuttanut tieteellisten kirjastojen kaukopalvelumaksujen rajut hinnannousut. Valtion maksuton virkaposti lakkautettiin Palveluiden maksullisuuden jälkeen varsinkin ulkopuoliset asiakkaat ovat siirtyneet yleisten kirjastojen asiakkaiksi. Artikkeleita voi tilata myös luottokortilla suoraan kustantajilta ja välittäjiltä. Jatkossakaan yksittäiset kirjastot eivät pysty hankkimaan kokoelmiinsa kaikkea asiakkaidensa tarvitsemaa aineistoa. Eri kirjastoihin julkisin varoin hankittu aineisto muodostaa yleisen tietovarannon, josta kaukopalvelu välittää lainoja ja jäljenteitä tarvitsijoiden käyttöön. Yksikään kirjasto ei ole saari; jokainen kirjasto on saareke kovaa maata, informaatiotulvassa kamppailevan asiakkaan jalkojen alla. (Eikös olekin hienosti sanottu?!) Digitaalisen maailman lonkerot yltävät jatkossa kotisohvalle saakka. Nuoremmat sukupolvet tilaavat aineistoa sujuvasti Internetistä. Myös kirjastopalvelut ovat siirtyneet yhä enemmän verkkomuotoisiksi. Omatoiminen lainojen uusiminen ja varausten tekeminen on jo tuttua lähes kaikille. Omatoiminen asiakkuus läpäisee jatkossa kaikki kansalaisten tarvitsemat palvelut, pankkiasioista viranomaisten kanssa asioimiseen. Myös kaukopalvelu siirtyy yhä enemmän verkkokäyttöiseksi. Asiakkaiden suorat kontaktit kirjastoihin ilman välittäjäkirjastoja ovat tulleet mahdollisiksi. Aineiston paikantaminen on ollut tähän saakka kirjastojen tehtävänä, mutta nyt asiakkaat voivat paikantaa vaikka Lindasta itse. Elektronisten aineistojen käyttäjät haluaisivat tilata artikkelinsakin itsenäisesti. Yleisten kirjastojen puolella tehdään jo kokeilua, joissa asiakas voi omalla kortillaan tilata kirjan etäkirjastosta kotiinsa. Kirjastojen tehtäväksi jää aineiston logistinen siirtäminen paikasta toiseen. Yhteislainauksessa tai etäpalveluissa kaukopalvelun toimeksiantoa ei ole, lainat ovat siis maksuttomia. Asiakas on valmis maksamaan postikulut saadessaan nopeaa ja kotiin saakka ulottuvaa palvelua. Myös kirjasto tulee koteihin tietoverkkojen mukana. Kirjoja voi tilata kotoa käsin, ja digitaalisen aineiston saa tietysti käyttöönsä myös kotisohvalle: e-kirjat voi ladata kirjastosta kotikoneelle, aineistopalvelu välittää artikkelin pdf-tiedostona kotiin. Jatkossa on mielenkiintoista nähdä voiko dvd-elokuvia lainata kotiin tietoverkosta? Mitä kaukopalvelijat sitten tekevät tulevaisuudessa? Osa palvelusta jatkuu edelleenkin entisen kaltaisena. Aina on asiakkaita jotka haluavat saada aineiston käsiinsä palveluna. Yhteislainaus ja etäpalvelut eivät vielä pitkään aikaan ylety ulkomaille, vaan vierasmaalaisen aineiston tilaaminen jää edelleen kaukopalvelun tehtäväksi. Kaukopalvelu tarvitsee kunnolliset työkalut. Toivottavasti tieteellisten kirjastojen kaukopalveluohjemisto saadaan toimimaan piakkoin. Myös Nelliportaalista tulisi voida lähettää tilaus kaukopalveluun. Viitteen tietoja on turhauttavaa kopioida erilliselle tilauslomakkeelle. Ainakin yhteislainauksen osalta, ja muutenkin kaukopalvelijat integroituvat muuhun kirjaston palvelutoimintaan entistä syvemmälle. Kun asiakas tulee kirjastoon, ruumiillisesti tai elektronisesti lankoja pitkin, hän usein etsii tietoa. Kun dokumentoitu tieto löytyy ja paikannetaan, se täytyy saattaa asiakkaalle käyttöön. Jos omissa kokoelmissa ei haluttua aineistoa ole, se tilataan, tai ohjataan asiakas tilaamaan itse. Tietyssä mielessä ei tarvitse enää puhua kaukopalvelusta, vaan kaikki asiakaspalvelijat ovat velvollisia auttamaan asiakasta aineistonvälityksessä, tietopalvelusta saakka. 15

18 Kaukopalvelun sijasta pitäisi puhua asiakkaan lähipalvelusta, jossa kotikirjasto auttaa kaikin mahdollisin keinoin, eikä etäännytä asiakasta byrokraattisesti toiselle osastolle. Aineistonvälitys hajautuu entistä enemmän asiakaspalveluun. Palvelutiskiltä voi tehdä heti tilaukset kotimaasta, sekä kirjat että artikkelit, jos ei asiakas itse voi kirjaa tilata. Tilausta on turha siirtää toiselle osastolle. Kirjastojen ja tietopalvelun verkostot näyttäytyvät asiakkaalle yhtenä palveluna. Tietenkin erikoistuneita kaukopalvelijoita edelleenkin tarvitaan, erityisesti kansainvälisessä kaukopalvelussa. Mutta asiakkaan kannalta on sama mistä pyydetty dokumentti tulee, tilataanko se toisesta kirjastosta vai välittääkö kaukopalvelu tilauksen hankintaosastolle, josta se tilataan omiin kokoelmiin. Asiakas voisi osallistua kaukopalvelumaksun arvosta kirjan hankintaan. Tällöin kirjakin jää omiin kokoelmiin käytettäväksi. Asiakkaille on aina tärkeintä aineiston nopea ja luotettava käyttöön saaminen. Palveluista ollaan valmiita maksamaan ainakin todelliset kustannukset, mutta tällä hetkellä kirjastojen toisiltaan rokottamat maksut jäävät ikävä kyllä loppukäyttäjien kustannettavaksi. Kaukopalvelussa ja yhteislainauksessakin palvelumaksut ovat epäilemättä ongelma. Maksut saattavat asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Varattomat opiskelijat ovat useassa kirjastossa aktiivisia kaukolainaajia. Lainaaminen on maksutonta, mutta kirjastot perivät toisiltaan epämääräisiä palvelumaksuja. Periaatteen pitäisi olla selkeä: asiakkaalta veloitetaan vain aineiston siirtelyyn kuluvat todelliset kustannukset. Tehdystä työstä ei pitäisi maksattaa ylimääräistä, toimivathan kirjastot joka tapauksessa julkisella rahoituksella. Aina välillä voisi kirjastoissakin muistaa mitä itse asiassa olemme tekemässä. Aineistonvälitys ei saa olla asiakkailta perittävä rahasampo kituvalle kirjastobudjetille. Tulevaisuudessa Varastokirjaston rooli kaukopalvelukeskuksena tulee korostumaan. Varastokirjastolle on useassa strategiassa ja kirjastopoliittisessa selvityksessä ehdotettu vapaakappaleoikeutta. Tällöin kansallisen kulttuurin saatavuus ja tasapuolinen aineistonvälitys paranisi huomattavasti. Jatkossakin Varastokirjaston palvelut ovat yleisille ja tieteellisille kirjastoille maksuttomia. Mutta ylettyykö Varastokirjaston palvelut koskemaan suoraan myös henkilöasiakkaita, se jää nähtäväksi. "Katselen tulevaisuuteen, koska siellä olen viettävä lopun elämääni." - George Burns 16

19 Varastokirjaston kokoelma kasvaa nopeasti. Vuoden 2004 lopulla hyllyistämme löytyi jo yli 52 kilometriä aineistoa: kirjoja, aikakauslehtiä ja sarjoja kaikilta tieteen ja viihteen aloilta. Tällä hetkellä varastossamme on käsittelemätöntä aineistoa jo ruuhkaksi asti. Aineistoa on vastaanotettu odotettua runsaammin, joten luettelointiin on syntynyt pakosti jonkinasteista viivettä. Seuraavassa on muutamia ohjeita miten aineisto Varastokirjastoon lähetetään. Täydelliset ohjeet löytyvät netistä osoitteesta: Otamme vastaan kirjoja ja aikakauslehtiä kaikista Suomen kirjastoista. Ennen aineiston lähettämistä on kuitenkin hyvä sopia lähetyksen vastaanotosta. Aineiston lähettäminen Varastokirjastoon on halpaa: tarvittaessa maksamme siirrosta aiheutuvat kustannukset. Meille voi lähettää hyväkuntoisia kaikenkielisiä julkaisuja, joita kokoelmassamme ei vielä ole. Hyväkuntoinen tarkoittaa, että se ei ole likainen tai repaleinen irtolehtipainos ja että se kestää kaukolainauksen Varastokirjastosta. Toivomme kirjastoilta käyttökelpoista tavaraa: Varastokirjastoon tai roskiin -tyyliset lähetykset voi huoletta jättää toimittamatta. Julkaisu voi olla yhtä hyvin tietotai kaunokirjallisuutta, aikuisille tai lapsille tarkoitettu. Kirjallisuuden eri painoksia liitetään Varastokirjaston kokoelmaan, jos painos on muuttunut jo kokoelmaan kuuluvasta. Suomenkielistä kaunokirjallisuutta otetaan 2 kappaletta samaa nimekettä, samoin Suomen ruotsinkielistä. Tietokirjallisuutta otetaan samaa painosta vain yksi kappale, poikkeuksena Suomen historiaa ja kulttuuriperintöä koskevat merkittävät tutkimukset. Toimenpiteet ennen lähetystä Kutakin julkaisua tulee lähettää meille vain yksi kappale. Tarkistakaa ennen lähetystä Vaari-tietokannasta, ettei meillä ole julkaisua. Jos kokoelmassamme on jo hyväkuntoinen kappale, meille saapuva teos päätyy paperinkeräykseen. Saman tietokirjajulkaisun eri painokset katsotaan eri julkaisuksi, jos niillä on eri ISBN ts. ne ovat muuttuneita painoksia. Yleensä kannattaa lähettää isoja lähetyksiä kerralla kerätä esim. vuoden aikana kertyneet poistettavat ja pistää ne tulemaan yhdessä. Se on meille halvempaa. Kausijulkaisuja eli sarjoja ja aikakauslehtiä otamme kokoelmaamme vain täysinä vuosikertoina tai ajallisesti toistaan seuraavina jaksoina useamman vuoden ajalta. Huomatkaa, ettei kuluvan vuodenkaan vajaita vuosikertoja pidä lähettää. Sarjojen yksittäisiä osia ei luetteloida monografioina, joten niitä ei kannata lähettää. 17

20 Jos lähetys on tarkistamaton, se joutuu käsittelyjonoon viimeiseksi. Lähetettävästä aineistosta on kirjat ja kausijulkaisut eli aikakauslehdet ja sarjat sekä vanhat ennen vuotta 1990 ilmestyneet väitöskirjakokoelmat pakattava eri laatikoihin. Aineistoa ei tarvitse erikseen poistoleimata. Aineiston pakkaus ja lähettäminen Kirjat saa pakata laatikoihin missä järjestyksessä tahansa, ainoastaan moniosaiset teokset tulisi saada mielellään samaan laatikkoon. Laatikoiden päällyksestä tai mahdollisesta luettelosta pitäää ilmetä, mitkä laatikot sisältävät kirjoja ennen laatikoiden avaamista. Kausijulkaisut toivotaan pakattavan nimekkeittäin aikajärjestyksessä, ja laatikot numeroidaan niin, että laatikoita järjestyksessä avattaessa näkee, millaisen jakson kyseistä nimekettä lähetys sisältää. Vanhat väitöskirjat pakataan aakkosjärjestyksessä, jos se suinkin on mahdollista. Laatikon päälle merkitään aineistolaji ja mitkä aakkoset kyseinen laatikko sisältää. Vuoden 1990 jälkeen ilmestyneet väitöskirjat käsitellään ja pakataan kuten kirjat. Isoissa lähetyksissä lähetyksen mukana tulee olla tai rahtikirjaan merkitä tieto laatikoiden aineistolajeista, esim. Laatikot monografioita, Laatikot kausijulkaisuja, Laatikot väitöskirjoja. Tiedon voi toimittaa myös sähköpostitse virastomestari Ristopekka Juvoselle Kuljetukset Jos haluatte Varastokirjaston maksavan rahdin käyttäkää Kiitolinjaa. Tilatkaa kuljetus joko Internet-lomakkeella osoitteesta: tai puhelimitse Kiitolinjan valtakunnallisesta kuljetustilausnumerosta Rahtikirjaan on merkittävä Varastokirjaston Kiitolinjan asiakasnumero ja Rahdinmaksajaksi vastaanottaja - lasku tulee silloin suoraan Varastokirjastoon. Esitäytettyjä rahtikirjoja, joissa on valmiina vastaanottaja ja asiakasnumero, saa toimistostamme tai puh ). Jokaisen laatikon tai pakkauksen päälle tulee osoitteemme: Varastokirjasto, Päivärannantie 10, Kuopio, lähettäjätiedot: nimi, osoite ja puhelinnumero, lähetyksen kolliluku ja rahtikirjan numero, jos se on tiedossa jo pakatessa. Jos laatikoita on runsaasti, ne pakataan kuormalavoille, joissa ne voidaan lava kerrallaan siirtää rekka-autoon. Kun lähetys sidotaan kuormalavalle lähetystä voidaan käsitellä kollina, jolloin osoitelappujen tulisi olla lavan vierekkäisillä sivuilla. Pyrkikää käyttämään teille tulleita tai esim. kauppaliikkeistä saatavia ilmaisia kertakäyttölavoja. Jos tilaatte meiltä laatikoita, lähetämme samalla myös lavoja. Jos teillä on puute laatikoista, voitte pyytää niitä virastomestari Ristopekka Juvoselta sähköpostitse tai puh Muovilaatikoita on yleensä saatavissa vähemmän kuin pahvilaatikoita. Pahvilaatikot lähetetään litistettyinä, joten ne pitää teipillä koota. Jos on kyse vain 1 pahvilaatikon lähetyksestä (painoltaan alle 20 kg) voitte käyttää myös postin ASIAKASPALAUTUSpalvelua. Lähetystä varten täytetään postitoimistossa asiakaspalautusosoitekortti. 18

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011

Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto. STKS:n seminaari 20.1.2011 Varastokirjasto - ei varasto vaan kirjasto STKS:n seminaari 20.1.2011 Taustaa Varastokirjasto perustettiin Kuopioon 1989 helpottamaan yliopistokirjastojen tilaongelmia (-> useita komiteanmietintöjä tilaongelmista

Lisätiedot

Kaukopalvelun työpaja. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 30.5.2006

Kaukopalvelun työpaja. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 30.5.2006 Kaukopalvelun työpaja Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 30.5.2006 Kaukopalvelun määritelmä Kaukopalvelu on kirjastojen ja tietopalveluyksiköiden välistä lainaus- ja jäljennepalvelutoimintaa.

Lisätiedot

SUOMEN YLIOPISTOKIRJASTOJEN NEUVOSTON KAUKOPALVELUSUOSITUKSET OSANA TIETOAINEISTOJEN YHTEISKÄYTÖN EDISTÄMISTÄ

SUOMEN YLIOPISTOKIRJASTOJEN NEUVOSTON KAUKOPALVELUSUOSITUKSET OSANA TIETOAINEISTOJEN YHTEISKÄYTÖN EDISTÄMISTÄ 1 SUOMEN YLIOPISTOKIRJASTOJEN NEUVOSTON KAUKOPALVELUSUOSITUKSET OSANA TIETOAINEISTOJEN YHTEISKÄYTÖN EDISTÄMISTÄ Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 15.-16.5.2013 Päivi Kytömäki Ylikirjastonhoitaja Oulun

Lisätiedot

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen

KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY. Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen KANSALLINEN KOKOELMAKARTTA SUOMEN PROJEKTIN TAUSTOITUS JA YLEISESITTELY Helsinki, 29.11.2005 Vuokko Palonen Kokoelmakartta yliopistokirjastojen verkoston strategiassa n Strategian (2002-) keskeisiä tavoitteita

Lisätiedot

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi Jarmo Saarti Kokoelmista vapautetut aineistojen poistaminen kirjaston kokoelmista 1.11.2010 Kokoelmat kotona vai maailmalla? - kirjastojen kokoelmapolitiikan muutos säilyttäjästä saatavuuden varmistajaksi

Lisätiedot

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013

Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Kansallinen kokoelmapolitiikka ja aineistojen yhteiskäyttö Ari Muhonen Kaukopalvelupäivät 2013 16.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 31.5.2013 1 Kirjaston ydintoiminnot ASIAKKAAT KOKOELMA-

Lisätiedot

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 11.5.2011 Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Elisa Paavilainen i SYKE verkossa www.ymparisto.fi/syke www.miljo.fi/syke www.environment.fi/syke Monitieteisyyttä,

Lisätiedot

Kaukopalvelusuositukset

Kaukopalvelusuositukset Kaukopalvelusuositukset Lassi Lager (lassi.lager@helsinki.fi) Kohti aineistojen yhteiskäyttöä kaukopalvelun yhteiset pelisäännöt ja suositukset seminaari Viikissä 2.11.2011 Seminaarin osallistujat Esityksen

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005-2008

VARASTOKIRJASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005-2008 VARASTOKIRJASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2005-2008 Varastokirjasto on opetusministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee maamme tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjaston

Lisätiedot

Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat

Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto markku.laitinen@helsinki.fi Toimintaympäristön

Lisätiedot

K a ukopa lveluohjelm a n va linta. Kaukopalvelun koulutuspäivä 22.5.2008 Juhani Räisänen

K a ukopa lveluohjelm a n va linta. Kaukopalvelun koulutuspäivä 22.5.2008 Juhani Räisänen K a ukopa lveluohjelm a n va linta Kaukopalvelun koulutuspäivä 22.5.2008 Juhani Räisänen Kaukopalvelu on vaikeimmin automatisoitavia alueita kirjastotyössä varsinkin Suomessa. Millais ta ohjelmaa ets ittiin

Lisätiedot

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012 Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit kohdeväestö Kirjaston käyttö ja käyttäjät 2.10 Kirjastokäynnit a) Käyntien määrä vuodessa (Kirjastot 0.1 Kirjastotyypit

Lisätiedot

Tilaston sovellukset ja sudenkuopat

Tilaston sovellukset ja sudenkuopat Tilaston sovellukset ja sudenkuopat 24.1.-13.3.2012 Tilastoista tietoa - tilastovalmennusta yleisille kirjastoille Markku Laitinen, Kansalliskirjasto, Kirjastoverkkopalvelut markku.laitinen@helsinki.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Maakuntakirjastokokous 2.11.2006 Tuija Venäläinen Poistot kokoelmatyön osana Kokoelmaa olisi kehitettävä siten, että pääpaino

Lisätiedot

Yhteistilastojen mukaan Suomen kirjastojen paperimuotoiset kokoelmat vuodelta 2004 ovat seuraavat ilman Varastokirjaston

Yhteistilastojen mukaan Suomen kirjastojen paperimuotoiset kokoelmat vuodelta 2004 ovat seuraavat ilman Varastokirjaston Mikäli hieman ontuen toimivaan tieteellisten kirjastojen yhteisluetteloon on uskomista, Suomen tieteellisissä kirjastoissa on yhteensä noin 20 miljoonaa säilytysyksikköä painettua aineistoa. Näissä kirjastoissa

Lisätiedot

OHJE TILAAJALLE: YHTEISLAINATILAUKSEN TEKEMINEN

OHJE TILAAJALLE: YHTEISLAINATILAUKSEN TEKEMINEN OHJE TILAAJALLE: YHTEISLAINATILAUKSEN TEKEMINEN 1. Yhteislainatilauksen tekeminen aloitetaan menemällä netin kautta kirjaston pääsivulta (www.kirjasto.oulu.fi) Oula-kokoelmatietokannan Yhteislainaus-toimintoon.

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara

Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Painetun aineiston saatavuus Anna-Maria Soininvaara Helsingin kaupunginkirjasto 4.11.2011 PAINETTU VS DIGITAALINEN Yleiset kirjastot ovat vasta siirtymässä digitaalisiin aineistoihin. Painettua aineistoa

Lisätiedot

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio

Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus. Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio Kansallisen metatietovarannon (yhteisluettelo) tilannekatsaus Nina Hyvönen 22.11.2011 Linnea2-konsortio Tavoiteltavat hyödyt Luo edellytyksiä kirjastojärjestelmäarkkitehtuurin muutokselle. Tehostaa kirjastojen

Lisätiedot

TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA

TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA TRITONIA 2010- Vaasan yliopisto Vaasan ammattikorkeakoulu ÅA i Vasa Åbo Akademi Tritonia, Vaasan tiedekirjasto 2001- ja oppimiskeskus 2004-2010- 3 yliopistoa

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen

Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Tausta Kansalliskirjasto 2002 seurantaryhmän muistio (2006) Kansalliskirjastosta kirjastoverkon palvelukeskus 1.8.2006

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs, Huone C222

Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs, Huone C222 Kansallinen elektroninen kirjasto ESITYSLISTA 3/2008 1 (5) OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 3/2008 Aika 15.9.2008 klo 12.00 15.00 Paikka Läsnä Esittelijä Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Varastokirjasto ovat sopineet Varastokirjaston

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Hankinta- ja kokoelmayhteistyö Lapin korkeakoulukirjastossa

Hankinta- ja kokoelmayhteistyö Lapin korkeakoulukirjastossa Hankinta- ja kokoelmayhteistyö Lapin korkeakoulukirjastossa Esitys Kaukopalvelupäivillä Oulussa 16.5.2013 Outi Vaattovaara Lapin korkeakoulukirjasto Taustaa Perustettu 2010, yksi Lapin korkeakoulukonsernin

Lisätiedot

Kirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009

Kirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009 Kirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009 Jarmo Saarti Kuopion yliopiston kirjasto Kirjastopalvelujen tuotteistaminen seminaari

Lisätiedot

Kaukopalvelusta aineistojen yhteiskäyttöön

Kaukopalvelusta aineistojen yhteiskäyttöön Kaukopalvelusta aineistojen yhteiskäyttöön Pentti Vattulainen Kansainvälinen kaukopalvelukonferenssi järjestettiin kolmannentoista kerran Beijingissä viime syksynä. Konferenssi on jo pitkään ollut sisällöltään

Lisätiedot

Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto. Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA

Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto. Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA Kirjastotilastoinnin prosessikuvaus Yhteistilastoprosessi

Lisätiedot

VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen

VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen Kysymyksiä ja vastauksia (muutokset mahdollisia) Milloin Vaski laajenee? Milloin oma kirjasto on osa Vaskia? Laajentunut Vaski avaa ovensa

Lisätiedot

Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri

Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri Julkaisuarkisto avoimen julkaisemisen infrastruktuuri Suomen korkeakoulutus- ja tutkimusjärjestelmän tulevaisuus, 2.12.2013 Jyrki Ilva, tietojärjestelmäasiantuntija, jyrki.ilva@helsinki.fi Avoimen julkaisemisen

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015

Näkymätön kokoelma. Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Näkymätön kokoelma Ari Muhonen STKS seminaari 17.3.2015 Asiani tänään Näkymätön kokoelma Kirjaston uusi paradigma Tarjooma Kirjaston omat kokoelmat Aineistojen yhteiskäyttö Avoimesti saatavilla olevat

Lisätiedot

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Kyselyt 2010 Käyttäjäkysely 2010 Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Mitä luvassa tänään? Tavoite: saada kirjastojen näkemys kyselyn hyödyistä ja ongelmista jatkoa varten Lyhyt katsaus käyttäjäkyselyn

Lisätiedot

Kuoleeko kaukopalvelu? Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät, Turku 11.5.2010

Kuoleeko kaukopalvelu? Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät, Turku 11.5.2010 Kaukopalvelun todellisuus tilastojen valossa Kuoleeko kaukopalvelu? Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät, Turku 11.5.2010 Markku Laitinen Kansalliskirjasto markku.laitinen (at) helsinki.fi http://www.helsinki.fi/~malaitin/

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan tarkoituksena on olla tukena Kuvataideakatemian kirjaston kokoelmien kehittämisessä ja laadun

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2005

VARASTOKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2005 VARASTOKIRJASTO VUOSIKERTOMUS 2005 Sisältö Sisältö Esipuhe... 2 Tietoa kirjastosta... 3 Tehtävät Kokoelmat Kokonaisarviointi Strategia Toimintakatsaus... 7 Kansainvälinen toiminta Tilan vapauttaminen ja

Lisätiedot

Taloustilastoinnin perusteista

Taloustilastoinnin perusteista Taloustilastoinnin perusteista Markku Laitinen Korkeakoulukirjastojen talousseminaari 28.11.2012 Taloustilastot päätöksenteon tukena Kirjaston osakkaat johtajat, päättäjät, rahoittajat tarvitsevat tietoa

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet 11.4.2008 Ari Rouvari SISÄLLYS Taustaa Digitaalisen kirjaston määritelmä 2007 Tietohallintostrategia 2007-2008 Tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.

Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010. Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki. Erikoiskirjastojen vastaajat palvelukyselyssä 2010 Päivi Jokitalo Kansalliskirjasto. Kirjastoverkkopalvelut paivi.jokitalo@helsinki.fi Tammikuu 2011 Palvelukyselyn vastaajat sektoreittain yleinen kirjasto

Lisätiedot

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Aija Laine Suunnittelija Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto / Helsingin kaupunginkirjasto 040 168 2636 aija.laine@turku.fi Taustaa

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

Vastausten määrä: 597 Tulostettu 16.4.2010 12:11:33

Vastausten määrä: 597 Tulostettu 16.4.2010 12:11:33 Vastausten määrä: 597 Tulostettu 16.4.2010 12:11:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Taustasi Mitä kirjastosektoria edustat? yliopistokirjasto (ml. Kansalliskirjasto) 160 27% ammattikorkeakoulukirjasto

Lisätiedot

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Sisältö: Porin tiedekirjaston

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Teija Jokiharju-Keso 11.5.2011

Teija Jokiharju-Keso 11.5.2011 Relais-katsaus Teija Jokiharju-Keso 11.5.2011 Pilotoinnista Pilotti aloitettiin 2010 Sopimus allekirjoitettiin 17.2.2010 Pilottikirjastot Aalto yliopisto / Otaniemen kampuskirjasto Lapin korkeakoulukirjasto

Lisätiedot

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos

Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009. Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos Museoiden keskustelutilaisuus 20.8.2009 Kansalliskirjasto Museovirasto Arkistolaitos AGENDA Mikä KDK:n asiakasliittymä? Mitä asiakkaat siitä saavat? tiedonhaku Palvelut Europeana ja muut ulkoiset järjestelmät

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot

Palveluksessasi 24/7. www.savonia.fi/kirjasto

Palveluksessasi 24/7. www.savonia.fi/kirjasto Palveluksessasi 24/7 www.savonia.fi/kirjasto Tekijä: Anne Mikkanen Iisalmen kampuskirjasto Savonia-amk:n kirjasto- ja tietopalvelut Iisalmessa Iisalmen kampuskirjasto Kuopiossa Microkadun kampuskirjasto

Lisätiedot

KOPIOLUETTELOINTI KANSALLISKIRJASTON TIETOKANNOISTA

KOPIOLUETTELOINTI KANSALLISKIRJASTON TIETOKANNOISTA KOPIOLUETTELOINTI KANSALLISKIRJASTON TIETOKANNOISTA Maakuntakirjastokokous, Jyväskylä 16.3.2006 Lauri Aho SISÄLTÖ Mitä on kopioluettelointi? Tilastoja Tietokannat Tietoliikenneyhteydet Asiakasohjelmistot

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt Porin tiedekirjasto Teppo Hjelt kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780, Pohjoisranta 11 C Mikä Porin tiedekirjasto on? Googlaa Porin tiedekirjasto tai ota esite Mitä ovat Tutcat ja Volter? Tutcat sisältää TTY:n,TuKKK:n

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Aineistojen hyöty-kustannus-suhde : Kokoelmapolitiikan priorisoinnit

Aineistojen hyöty-kustannus-suhde : Kokoelmapolitiikan priorisoinnit Aineistojen hyöty-kustannus-suhde : Kokoelmapolitiikan priorisoinnit Tietoaineistoseminaari 15.10.2010 Hannele Nurminen 10/18/2010 Kirjastosta on hyötyä Ilman kirjastoa ei ole yliopistoa Kirjasto on yliopiston

Lisätiedot

Varastosopimukset. Ajankohtaista julkaisemisessa seminaari 8.3.2013 Johanna Lilja ja Sami Jokinen

Varastosopimukset. Ajankohtaista julkaisemisessa seminaari 8.3.2013 Johanna Lilja ja Sami Jokinen Varastosopimukset Ajankohtaista julkaisemisessa seminaari 8.3.2013 Johanna Lilja ja Sami Jokinen Varaston nykytilanne Varastoivia seuroja 92 (v. 2012) Hyllymetrejä kaikkiaan n. 5 900, joista noin 25% vielä

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Opiskelijat Tökkikää päättäjiä, että saatte myös lauantaiaukiolot :). Vastaajat Vastaajia 32, joista naisia lähes 88 % ja miehiä yli 12

Lisätiedot

Maksullisen palvelun tulot yliopistokirjastojen rahoituslähteenä

Maksullisen palvelun tulot yliopistokirjastojen rahoituslähteenä Maksullisen palvelun tulot yliopistokirjastojen rahoituslähteenä Korkeakoulukirjastojen talousseminaari 28.11.2012 Eeva Laurila Kehittämispäällikkö Kehittämis- ja hallintopalvelut www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista Kirjastoverkkopalvelut Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista 2008 ASIAKASKYSELY KANSALLISISTA KIRJASTOVERKKOPALVELUISTA 1. Kirjastosektori ( Mitä kirjastosektoria edustat ) 2. Työtehtävä

Lisätiedot

Pirkanmaan seutukirjasto?

Pirkanmaan seutukirjasto? Pirkanmaan seutukirjasto? Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, sivistystyöryhmä 13.1.2010 Tuula Haavisto kirjastotoimenjohtaja, Tampere Tampereen kaupunki Preludi: Maakuntakirjastotoiminta [Ainoa] lakisääteinen

Lisätiedot

Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskeva työryhmä

Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskeva työryhmä Digitaalisen kirjaston verkkopalveluryhmä Muistio 12.9.2007 Liite 1 Sähköisen aineiston pitkäaikaissäilytystä ja käyttöä koskeva työryhmä Verkkopalveluryhmä 12.9.2007 Esa-Pekka Keskitalo Jäsenet Puheenjohtaja

Lisätiedot

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden keskitettyjen palveluiden ohjausjärjestelmän arviointi

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden keskitettyjen palveluiden ohjausjärjestelmän arviointi Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluiden keskitettyjen palveluiden ohjausjärjestelmän arviointi Minna-Liisa Kivinen suunnittelupäällikkö Keskitettyjen palveluiden ohjaus Ohjausryhmä Ohjattavat palvelut

Lisätiedot

E-kirjat Helsingin yliopiston kirjastossa

E-kirjat Helsingin yliopiston kirjastossa E-kirjat Helsingin yliopiston kirjastossa FinELibin aineistopäivä 9.3.2011 Marja Hirn ja Seija Karvanen www.helsinki.fi/yliopisto 1 Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmapolittiisen ohjelman linjauksia

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke

Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke Korkeakoulukirjastojen RAKE-hanke 2008 Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke Hankkeen tehtävänä on 1. hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen uudistuvassa korkeakoululaitoksessa

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt Porin tiedekirjasto Teppo Hjelt kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780, Pohjoisranta 11 C Mikä Porin tiedekirjasto on? Googlaa Porin tiedekirjasto kalvot Miten saan kirjastokortin? Kirjastokorttina toimii siruton

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi

Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi Kirjastostartti, hammaslääketiede, lääketiede, ravitsemustiede, ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede 6.9.2012, palvelupäällikkö Tuulevi Ovaska Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa

Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Kurssikirja sähköistyy Kotimaisten e-kurssikirjojen pilotointia korkeakouluissa Sähköisen julkaisemisen päivä 28.9.2015 Kansalliskirjasto, tietoasiantuntija Paula Mikkonen Sisällys FinELibin e-kurssikirjahankkeen

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot

Eeva-Liisa Lehtonen TUOTTEISTAMINEN OSANA NON-PROFIT -PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTO

Eeva-Liisa Lehtonen TUOTTEISTAMINEN OSANA NON-PROFIT -PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTO Eeva-Liisa Lehtonen TUOTTEISTAMINEN OSANA NON-PROFIT -PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTO KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTEISTAMISSEMINAARI 19.5.2009 Tuotteistaminen Myös ei-kaupallisissa

Lisätiedot

Tikon ostolaskujen käsittely

Tikon ostolaskujen käsittely Toukokuu 2014 1 (8) Toukokuu 2014 2 (8) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen aktivointi... 5 6. Eräajot

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager

ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager ENEMMÄN VAI FIKSUMMIN? - ÄLÄ TAPA UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA TEHOTTOMALLA TYÖLLÄ! Anssi Tikka, Business Unit Manager Näin saat palvelun laadun, nopeuden ja kannattavuuden kohtaamaan varastoissa ja logistiikkakeskuksissa.

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt 23.10.2012 Yhteistyössä HelMet kirjastot yhdessä ja erikseen kaupungeilla omat budjetit sisällöt jaetaan hankinta keskitetysti

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Uuden kirjastojärjestelmän valmistelun tilannekatsaus. Tommi Jauhiainen Linnea2-konsortion yleiskokous 22.11.2011

Uuden kirjastojärjestelmän valmistelun tilannekatsaus. Tommi Jauhiainen Linnea2-konsortion yleiskokous 22.11.2011 Uuden kirjastojärjestelmän valmistelun tilannekatsaus Tommi Jauhiainen Linnea2-konsortion yleiskokous 22.11.2011 UKJ valmisteluryhmän järjestäytymiskokous 15.6.2011 Valmisteluryhmän puheenjohtajaksi valittiin

Lisätiedot

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara

Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa. Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara Kokoelmien freesaus Helsingin kaupunginkirjastossa Maakuntakokous Jyväskylässä 31.3.2011 Anna-Maria Soininvaara kokoelmapolitiikka HelMet-tasoista yhteiset pelisäännöt yhteinen kokoelmaohjelma määrärahojen

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

4 Opiskelutyyppi tällä hetkellä: oppilaitos, linja, vuosikurssi. 6 Tulevaisuuden suunnitelmasi ja tavoitteesi opiskelussa

4 Opiskelutyyppi tällä hetkellä: oppilaitos, linja, vuosikurssi. 6 Tulevaisuuden suunnitelmasi ja tavoitteesi opiskelussa AIKUISEN OPPIJAN MUOTOKUVA YLEISEN KIRJASTON TIETOPUOLISTEN PALVELUJEN KÄYTTÄJÄNÄ: Syventävä tutkimus teemahaastattelumenetelmällä Teemahaastattelurunko 4.8.2000 I Haastateltavan taustatiedot 1 Syntymävuosi

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015

Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015 Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015 Yleistä palvelusta: - Kuljetustilaus.fi on Elinkeinoelämän Keskusliittoon kuuluvan Logistiikkayritysten Liito Ry:n tarjoama nettiportaali,

Lisätiedot