Pesti Kii!-hankkeen loppuraportti ja vakiinnuttamissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pesti Kii!-hankkeen loppuraportti ja vakiinnuttamissuunnitelma"

Transkriptio

1 1

2 Pesti Kii!-hankkeen loppuraportti ja vakiinnuttamissuunnitelma Sari Ågren Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida 2

3 SISÄLLYS 1. Hankkeen lähtökohta Hankkeen alkuvaiheet Hankkeen työskentelytavat Hankkeen yhteistyöverkosto Oppilaitoksen sisäinen yhteistyö Yhteistyö oppituvan kanssa Oppituvan tilakysymys Hankkeeseen ohjaus ja asiakkuus Hankkeen asiakasmäärä Ohjauksen tavoitteet ja sisältö Erityisopiskelijat hankkeessa Ohjauksen ja asiakkuuden muodostumisen haasteet Hanketyöntekijöiden toimenkuvat Koulutukset ja tapahtumat Hankkeeseen liittyvä tiedottaminen Projektissa päättäneiden tilanne Tilanne 3 kuukautta asiakkuuden päättymisen jälkeen Asiakaspalaute Kaksi asiakastarinaa Seuranta ja arviointi Miten hanke on pystynyt vastaamaan tavoitteisiin? Vakiinnuttaminen Malli vaikean työllistymisen ehkäisemiseksi Jos opinnot keskeytyvät Hankkeen haasteet Jatkossa kehittäisimme Lopuksi

4 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA Pesti kii!- hanke aloitettiin Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidassa 22. marraskuuta Lähtölaukauksena hankkeelle oli huoli alueen nuorten, alle 25-vuotiaiden, ammattiin valmistuneiden nuorten työttömyydestä. Työllistymisen näkökulmasta erityisen suuri huoli oli niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka kärsivät oppimisvaikeuksista tai joiden elämänhallinnalliset taidot olivat vielä opintojen loppupuolella niin kadoksissa, että heidän työvoimapalveluihin hakeutumisensa ja työllistymisen mahdollisuutensa oli hyvin pieni. Oppilaitoksessa haluttiin kehittää menetelmiä, joilla siellä voitaisiin omalta osaltaan tukea näiden nuorten työllistymistä. Yhteisesti Uudenkaupungin kaupungin, TE-toimiston ja yrittäjäyhdistyksen kanssa oli jo pyritty tukemaan valmistuvia nuoria työllistämisvarojen turvin ja tätä toimintaa oli tarkoitus ja tkaa ja jalostaa. Hankkeessa lähdettiin liikkeelle tavoittelemaan niitä työttömiä, koulutusta vailla olevia nuoria, jotka olivat jättäneet hakeutumatta koulutukseen tai kouluttautumista edistäviin palveluihin sekä niitä nuoria, joiden opinnot olivat jääneet loppusuoralla kesken. Samaan aikaan tavoitteena oli löytää sopivia tukimenetelmiä nuorille, jotka olivat potentiaalisia keskeyttämään käynnissä olevat opinnot sekä ohjata valmistuvia opiskelijoita työ- tai jatko-opiskelupaikan löytämisessä. Hankkeen tavoitteena oli siis kehittää toimintamallia, jossa edesautetaan työkykyisten nuorten ammattiin valmistumista, mahdollisuutta suorittaa keskeytyneet opinnot loppuun sekä valmistuneet ohjataan jatkosuunnitelman kautta työelämään tai jatkokoulutukseen. Vaikka hankkeen alkuperäinen tarkoitus ei ollut painottua erityisopiskelijoihin, on heidän kasvava määränsä, 25% koko oppilaitoksen oppilasmäärästä, muokannut tavoitetta siihen suuntaan, että on haluttu löytää vastauksia ennen kaikkea niihin ongelmiin, joita erityisopiskelijoilla on ollut työmarkkinoille sijoittumisessa tai opiskeluiden jälkeisiin palveluihin ohjautumisessa. Hankkeen alkuvaiheessa asiakasryhmä koostui merkittävissä osin opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden ohjaamisesta suorittamaan opintonsa loppuun. Hankkeen loppua kohti näiden opiskelijoiden määrä Novidan vaikutusalueella oli selvästi pienentynyt ja ohjauksen kohde siirtyi enenevässä määrin opintojensa loppusuoralla oleviin ja juuri valmistuvassa oleviin oppilaisiin, joiden sopivaan jatkoon ohjautumista on haluttu varmistaa. Toiminnan kokoaikaisena tavoitteena on ollut luoda sellaista toimintaa, jolla olisi edellytyksiä tulla vakiintuneeksi osaksi oppilaitoksen toimintaa ja palveluja. Tärkeänä on pidetty ajatusta siitä, että oppilaitos olisi vahvemmin mukana kannattelemassa ja tukemassa opiskelijoitaan vielä siinäkin vaiheessa, kun he siirtyvät oppilaitoksesta eteenpäin. Opiskelijoita ei ole ollut tarkoitus saada vaan valmistumaan, vaan eteenpäin elämässä. Hankkeen monivuotinen taival on päättynyt. Mitä on tehty? Mitä on opittu? Mitä jää käteen? 4

5 Hankkeen tavoitteet tiivistetysti 1) Tavoittaa työttömät, koulutusta vailla olevat nuoret ja ohjata heidät joko koulutukseen tai kouluttautumista edistäviin palveluihin 2) Tukea ammattiin valmistuvia nuoria löytämään työ- tai jatkoopiskelupaikka 3) Etsiä uusia keinoja tukea erityisopiskelijoita työmarkkinoille sijoittumisessa tai kuntoutumista edistäviin palveluihin ohjautumisessa. 2. HANKKEEN ALKUVAIHEET Emme voi muuttaa kaikkea, jonka kohtaamme. Mutta emme voi muuttaa mitään ennen kuin olemme kohdanneet sen. James Baldwin Hankkeet luonnollisesti elävät ja muuttuvat hankekauden aikana, sillä hanke on prosessi eikä mikään muuttumaton kokonaisuus. Kaikki ne asiat ja suunnitelmat, joita hankkeen alkuvaiheessa lähdettiin toteuttamaan, eivät ole eläneet tähän päivään saakka. Alkuvaiheessa suunnitelmissa näkyi vahvasti ajatus kohderyhmän yksilökohtaisesta ohjaamisesta, mahdollisuuksien polun luomisesta ja yhden luukun periaatteesta. Osia näistä ajatuksista näkyy hankkeen loppuvaiheen toiminnassakin, mutta toisaalta painopistettä on siirretty yhteisöllisempään toimintaan yksilöohjauksen ohessa ja yhden luukun toiminta on muotoutunut tuetuksi/ avustetuksi yhteistyökuvioksi, jossa kaikkia palveluita ei ole saatavilla oppilaitoksessa, mutta niiden pariin apua tarvitsevia nuoria aktiivisesti ohjataan. Alkuun kaavailtu yhteistyö Novidan työpajan kanssa on hankkeen aikana siirtynyt taustalle ja sitäkin olennaisemmaksi yhteistyöksi on kehittynyt hankkeen ja oppituvan keskinäinen yhteistyö ja työnjako. Toiminnan kohderyhmä on laajentunut, sillä 5

6 päättövaiheen opiskelijoiden lisäksi hankkeessa on pyritty tukemaan myös ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita, mikäli he ovat olleet keskeyttämisuhan alla. Hankkeen alkuvaiheessa kaavailtiin mittavampaa yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, mutta yritysten kanssa suoraan tehtävä yhteistyö on siirtynyt kiinteämmäksi osaksi eri ammattialojen toimintaa, jolloin he tekevät valikoidusti yhteistyötä oman ammattialansa yritysten kautta. Yhtenä ajatuksena yritysten kanssa toimimiselle oli nk. mestari-kisälli toiminta, jossa yritysten kokeneita olisi nimetty mestareiksi, jotka olisivat ottaneet vastavalmistuneita siipiensä suojaan. Hyvä ajatus kaatui kuitenkin yritysten kiireeseen ja mestariksi halukkuuden puutteeseen. Hankkeen ohessa oppilaitoksessa oli myös vahvaa kiinnostusta ammattistartti luokalle, jota aktiivisesti koitettiin käynnistää, mutta se ei siinä vaiheessa saanut kuitenkaan riittävästi tuulta alleen. Hankkeen ensimmäisinä kausina toiminta haki muotoaan ja paikkaansa oppilaitoksessa. Erilaisia ajatuksia heitettiin ilmoille ja niistä karsittiin muutamia toteuttamiskelpoisia, joista hanke lähti muotoutumaan nykyiseen suuntaansa. Yhteistyöverkostoitumisessa ei ole päästy ihan sellaiseen laajuuteen, kuin alkuperäisessä suunnitelmassa kaavailtiin. Fokus on kuitenkin ollut koko ajan nuorissa ja työttömyyden ehkäisemiseen tähtäävässä toiminnassa, vaikka hienosäätöä on matkan varrella tehty. 3. HANKKEEN TYÖSKENTELYTAVAT Hankkeen päätavoitteita on lähdetty tavoittelemaan kolmella eri työskentelytavalla. Hankkeelle kattavin ja tärkein metodi on ollut yksilön ohjaaminen ja asioiden tapauskohtainen käsitteleminen. Työskentelytapana se on täyttänyt hankkeeseen käytetyn työajan melkein kokonaan, sillä yksilöllisten ohjauspolkujen luominen ja nuoren luottamus eivät ole hetkessä saavutettavia toiminnan muotoja. Oppimisen ja ammattiin ohjautumisen tukena käytetään yhä enemmän koutsausta (coaching) ja hankkeessa on haluttu kokeilla varovaisesti siihen viittaavaa ohjaustapaa, jossa ei vain valmenneta nuorta työelämän suuntaan vaan koitetaan etsiä ratkaisuja sen hetkisiin haasteisiin, kannustaa, vahvistaa sekä sopivassa määrin auttaa käytännön asioissa. Tärkeää on ollut löytää nuoresta aineksia aktiiviseksi toimijaksi ja työnhakijaksi. Toisena työskentelytapana on ollut opiskelijoiden kouluttaminen ryhmätasolla työnhakuun. Tämä työmuotona on palvellut parhaiten niitä hankkeen asiakkaita, joilla on ollut varsin hyvät perusvalmiudet tarttua työnhakuun ja löytää paikkansa työelämästä opiskeluiden päätyttyä. He ovat saaneet koulutuksen myötä kerrattua työnhakuun liittyvät peruslainalaisuudet sekä kannustusta ryhtyäkseen toimeen. Tässä muodossaan hankkeessa on pystytty hyödyttämään isoa joukkoa valmistuvia opiskelijoita ja heittämään verkkoja hieman varsinaisen kohderyhmä n ulkopuolellekin. 6

7 Kolmantena työtapana on ollut yhteistyön tekeminen, yhteistyöverkostojen luominen ja yhteisten toimintamallien kehittäminen. Työtä on tehty yhteistyöpalavereiden muodossa sekä oppilaitoksen sisällä että ulkopuolella. Pelikenttä on ollut monille yhteistyötahoille yhteinen, ja pelisääntöjä on ollut tärkeä koittaa luoda. 4. HANKKEEN YHTEISTYÖVERKOSTO Yhtenä tärkeimpänä hanketyön osana on ollut yhteistyö niiden muiden tahojen kanssa, jotka työskentelevät samalla kentällä kuin hankekin. Hankkeessa on tehty yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Hankkeen alkuvaiheessa, kun yhteistyön muodot ovat olleet suunnittelun alla, työ on ollut tiiviimpää. Yhteistyön lähtökohtana ovat olleet opintonsa päättäneet ja valmistumisen kynnyksellä olevat nuoret ja heidän tarpeensa työllistymiselle ja siihen liittyville palveluille. Osa yhteistyöstä on koskenut elämän hallintaa laajemmaltakin kantilta. Tärkeintä yhteistyössä on ollut se, että verkoston kautta on varmistettu nuorten ohjautumista työelämään tai jatko-opintoihin ja luotu pohjaa työlle, joka edesauttaa tätä jatkossa. Loppuvaiheessa hanketta yhteistyökumppaneita on haastateltu yhteistyön merkeissä vapaamuotoisesti hankkeen kulusta, yhteistyöstä, hankkeen onnistumisen kohdista ja kehittämisen paikoista. Oppilaitoksen ulkopuolisessa yhteistyössä ovat olleet mukana seuraavat tahot: TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOT SOSIAALITOIMISTOT UUDENKAUPUNGIN YRITTÄJÄT RY PESTI KII! HANKE UUDENKAUPUNGIN TYÖTTÖMÄT RY NUORISO- JA VAPAA- AIKATOIMET / ETSIVÄ NUORISOTYÖ ASUMISPALVELU- YKSIKÖT MUUT HANKKEET 7

8 Tiiveintä yhteistyö on ollut TE-toimistojen, lähinnä Uudenkaupungin toimiston, kanssa. Yhteistyön kautta hankkeeseen on tullut asiakkaita ja työvoimapalveluihin on hankkeesta ohjattu valmistuneita opiskelijoita. Yhteistyö on myös ollut sopivan mallin suunnittelemis ta nivelvaiheeseen, jolloin opiskelijat siirtyvät käyttämään TE-toimiston palveluja, tuen ja tiedonsiirron järjestämistä vaikeasti työllistyvien opiskelijoiden kohdalla sekä TE-toimiston edustajan läsnäoloa hankkeen ohjausryhmässä. Yhteistyössä merkittävässä roolissa on ollut myös yhteistyö seutukunnan sosiaalitoimien kanssa, joihin on oltu yhteydessä pääasiassa silloin kun opiskelijoiden elämän järjestämiseen ja hallintaan liittyvät asiat ovat sitä edellyttäneet. Hankkeen asiakkaat ovat olleet täysikäisyyden kynnyksellä tai täysikäisiä, joten työllä ei ole juurikaan ollut lastensuojelullista aspektia vaan lähinnä hankkeen ja sosiaalitoimen yhteisen asiakkaan sovittujen velvollisuuksien tarkistamista ja arjen perusasioiden (esim. asumisen ja toimeentulon) järjestämistä. Uudessakaupungissa yhteistyötä on tehty myös sosiaalitoimen alaisuudessa toimivan kuntouttuvan työtoiminnan yksikön kanssa lähinnä yhteisen suunnittelutyön ja tilannekartoitusten muodossa. Kuntouttavan työtoiminnan kautta on ollut mahdollista ohjata hankkeeseen ja sitä kautta koulutukseen. Asumispalveluyksiköiden kanssa on ollut pientä yhteistyötä niiden opiskelijoiden asioissa, jotka ovat asuneet ko. yksiköissä. Opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan projektityöntekijä on ollut mukana myös yhteistyöpalavereissa esim. psykiatrian poliklinikalla. Etsivä nuorisotyö astui mukaan yhteistyökuvioihin, kun sen toiminta Vakka-Suomessa alkoi ja sen toimintakenttä ulottui vahvasti samalle alueelle hankkeen kanssa. Yhteistyö alkoi heti ja etsivät nuorisotyöntekijät ottivat vastuulleen niiden nuorten etsimisen, jotka eivät enää kuuluneet oppilaitoksen piiriin esim. keskeytyneiden opintojen vuoksi. Pääasiassa yhteistyöhön on kuulunut juuri keskeyttäneistä opiskelijoista etsiville nuorisotyöntekijöille ilmoittaminen sekä heidän kauttaan kannustaminen opintojen loppuun suorittamiseen. Mikäli hankkeen toiminnasta tiedottamista ei lasketa, yhteistyö Uudenkaupungin yrittäjät ry:n ja Uudenkaupungin työttömät ry:n kanssa on ollut vähäistä. Uudenkaupungin yrittäjät ry on edustettuna hankeen ohjausryhmässä ja hankeen alkuvaiheessa yhteistyötä tehtiin mahdollisuuksien tori työllistämishankkeen yhteydessä. Mahdollisuuksien tori hankkeessa mahdollistettiin nuorille kahden kuukauden mittaisia työelämäkokemuksia tekemällä yhteistyötä mm. paikallisten yrittäjien kanssa. Hankeyhteistyötä ei ole varsinaisesti tehty muiden hankkeiden kanssa, mutta oman toiminnan ohessa on seurattu lähialueen muiden samantapaisten hankkeiden (Vasite, Nuotti, Ote työstä) etenemistä, haettu vertaistukea ja osallistuttu heidän järjestämiinsä koulutustilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan OPPI LAI TOKSEN SI SÄI NEN YHTEI STYÖ Monivuotinen hanke on edellyttänyt myös oppilaitoksen sisäistä yhteistyötä. 8

9 Hankkeen työntekijät ovat toimineet tiiviinä osana oppilaitoksen henkilökuntaa ja heidän työkenttänsä on sijoittunut opinto-ohjauksen ja kuraattoritoiminnan välimaastoon. Sen vuoksi opo ja kuraattori ovat olleet luonnollinen osa yhteistyön tekemistä hankkeen nimissä. Asiakaspiiri on ollut osittain yhteinen ja keskinäinen konsultaatio on ollut tarpeen. Opolla ja kuraattorilla on ollut myös merkittävä rooli opiskelijoiden ohjaamisessa hankkeeseen. Yhteistyö on ollut sujuvaa, luottamuksellista ja molempia osapuolia hyödyttävää. Yhteistyötä on tehty myös oppilaitoksen johdon sekä talousasioiden että hanketyön suunnittelemiseen liittyen. Vakiinnuttamissuunnitelmaa tehdessä johdon kanssa on mietitty mahdollisimman taloudelliseen mutta hyödylliseen tapaan toteuttaa hankkeen tuomia edistysaskeleita jatkossakin. Innovatiivinen ilmapiiri on tehnyt sisäisestä yhteistyöstä johdon kanssa helppoa. Lisäksi yhteistyötä on tehty opiskelija-asioihin liittyen muun henkilökunnan kanssa. Oppituvassa opettavat opettajat ovat olleet kiinteä osa hankkeen kokonaisuutta ja heidän asiantuntemuksellaan on opiskelijoille toteutettu räätälöityjä opinto-ohjelmia ja tarvittavaa tukea. Eri ammattialojen henkilöstölle on tiedotettu hankkeen mahdollisuuksista. Aina uuden toimintamallin sisään ajaminen heille ei ole ollut helppoa ja se on herättänyt paljon kysymyksiäkin. Opiskelijoiden ohjaaminen hankkeeseen ja yhteistyö hankkeen kanssa on sujunut luontevammin osalta opettajia kuin toisilta. Tietoisuus hankkeesta on kuitenkin ollut tasaisen hyvä koko oppilaitoksessa. Jatkossa hanketyöntekijöiden hoitamat tehtävät on jaettu vakituiselle henkilökunnalle tai hankkeen myötä henkilökuntaan palkatuille henkilöille. Projektityöntekijä hankkeessa on joutunut olemaan monitaituri hoitaen mm. opiskeluun, vapaa-aikaan, elämänhallintaan, toimeentuloon ja työ- tai jatko-opintoihin liittyvää ohjausta. Jatkossa ohjaus toteutetaan tiimeissä, joissa asiantuntemus kootaan tarpeen mukaan kuraattorin, opinto-ohjauksen, terveydenhuollon, erityisopetuksen ja oppituvan resursseista tehden läheistä yhteistyötä oppimisen tuen ja opiskelijahuollon kanssa. Isolta osalta opiskelijoiden opinnoissa tukeminen ja yksilöllinen jatko-ohjauksesta siirtyy oppituvan palveluihin YHTEI STYÖ OPPI TUVAN KANSSA Tärkeimpänä sisäisenä yhteistyökumppanina Pesti kii! hankkeelle on toiminut Novidan oppitupa. Oppitupa on oppilaitoksen oma hanke, jolla on pyritty tukemaan opiskelijoiden opintoja. Tupa on tarjonnut opiskelijoiden käyttöön luokkatilan ja opettajan, joiden avustamana on voinut valmistautua kokeeseen, tehdä läksyjä ja tehtäviä, saada tukiopetusta ja suorittaa rästejä. Oppitupa on profiloitunut matalan kynnyksen paikkana, jonne opiskelijat ovat voineet vain kävellä sisään ja saada tarvitsemaansa apua opiskeluun. Siinä missä oppituvasta on saanut apua opintojen suorittamiseen, Pesti kii!- hankkeessa on tarjottu tukea valmistuvien opiskelijoiden kokonaistilanteeseen ja eteenpäin ohjaukseen. Toiminnat ovat 9

10 kulkeneet käsi kädessä toisiaan tukien. Usein opintojen loppusuoralla opiskelijat ovat hyötyneet sekä oppituvasta että Pesti kii! hankkeesta. Hankkeen asiakkaista niille, joiden opinnot ovat olleet vaarassa keskeytyä ja rästejä on muodostunut, on oppituvan kanssa yhteistyössä räätälöity opintojen suorittaminen opiskelijan tilanteeseen sopivaksi. Räätälöity mahdollisuus suorittaa kesken jääneet opinnot loppuun on houkutellut hankkeeseen muutamia opiskelijoita myös TE- ja sosiaalitoimistojen kautta. Jatkossa on suunnitelmana hankkeen kautta hyväksi havaitut käytännöt vakinaistaa osaksi oppituvan tarjontaa ja siten sulauttaa hanke oppitupaan. Opiskelijat saavat siis opetuksellisen tuen lisäksi oppituvasta tarpeen mukaan eräänlaista uraohjausta, tukihenkilöpalvelua opintojen loppuvaiheeseen ja loppuvaiheen elämänhallintaan. Oppituvan henkilöresurssia on lisätty, jotta laajennettua tehtäväkuvaa pystytään toteuttamaan. Oppituvan toiminta laajenee siis hankkeen päätyttyä seuraavalla tavalla: OPPITUVAN TARJOAMA TUKI ENNEN - rästien suorittaminen - tukiopetus - kurssien suorittaminen - läksyt - kokeisiin valmistautuminen OPPITUVAN TARJOAMA TUKI JATKOSSA - rästien suorittaminen - tukiopetus - kurssien suorittaminen - läksyt - kokeisiin valmistautuminen - Työnhaun tukeminen/uraohjaus - saattaen vaihtaminen TEtoimistoon - työllistymisvaihtoehtojen kartoitus - opintojen loppuun saattamisen tukipalvelut - nuorten tukipalvelut valmistumisen jälkeen - jatkosuunnitelmien laatiminen 10

11 4.3. OPPI TUVAN TI LAKYSYMYS Oppitupa - luokkahuone ja hankekoordinaattorin työhuone ovat toimineet fyysisesti vierekkäisissä tiloissa. Hankkeen loppusuoralla ja toimintaa vakinaistaessa tilakysymystä on pohdittu jatkon kannalta. Hankkeen työntekijät sekä oppituvassa toimivat opettajat pitävät nykyistä tilaratkaisua pääsääntöisesti hyvänä. Hankkeen päätyttyä hankekoordinaattorin työtila vapautuu yksilöohjauksen käyttöön, jolloin tiloissa pystytään paremmin toteuttamaan sekä ryhmän että yksilön kanssa tehtävää työskentelyä. Hankkeen loppuvaiheessa on siis päädytty siihen tulokseen, että hankkeesta jäljelle jäävät palvelut sekä oppituvan toiminta jatkuvat samoissa, tutuiksi tulleissa tiloissa kuin aiemminkin. 5. HANKKEESEEN OHJAUS JA ASIAKKUUS Ensimmäinen askel johonkin suuntaan on myös aina päätös ettet aio jäädä siihen missä olet. John Pierpont Morgan Hankkeen piiriin opiskelijat ovat tulleet erilaisia reittejä. Pääasiassa hankkeeseen on ohjattu oman oppilaitoksen toimijoiden, kuten opinto-ohjaajan, kuraattorin tai opettajien kautta heidän havaittuaan opintojen olevan vaarassa keskeytyä tai valmistumisen jälkeisen työelämään ohjautumisen olevan kyseenalainen. Hankkeeseen on yleensä ohjattu niitä nuoria, joiden on huomattu tarvitsevan sellaista henkilökohtaista ohjausta, jolle oppilaitoksen vakituisten työntekijöiden on ollut vaikea löytää aikaa arjen tiimellyksessä. Ohjaaminen on vaatinut aina harkintaa siitä, kuka henkilö tai mikä tapa olisi ko. oppilaalle sopivin ottaen huomioon esim. sen että työkenttä on monessa asiassa ollut yhteinen opinto-ohjaajan, kuraattorin ja ammatillisten ohjaajien kanssa. Muutamia opiskelijoita on tullut hankkeeseen oma-aloitteisesti esimerkiksi kaverinsa suosituksesta. Hankkeen alkuvaiheessa asiakkaaksi ohjautumista tapahtui myös TE-toimiston kautta. Siinä vaiheessa yhteistyöllä löydettiin niitä nuoria, jotka olivat jääneet ajelehtimaan opintojen keskeydyttyä. TE-toimistosta heihin otettiin yhteyttä ja tarjottiin mahdollisuutta tulla hankkeen kautta suorittamaan räätälöidysti opinnot loppuun sekä saamaan henkilökohtaista ohjausta, jotta polku työelämään löytyisi. Etsivän nuorisotyön kanssa asiakkuuksia on mietitty yhteistyöpalavereiden muodossa. Ohjautuminen etsivän nuorisotyön kautta hankkeeseen olisi ollut mahdollista. Käytännössä työ on kuitenkin mennyt päinvastoin. Hankkeesta on nuoria ilmoitettu etsiville nuorisotyöntekijöille esim. sellaisissa tapauksissa, kun he ovat yllättäen lopettaneet tai kadonneet hankkeesta. 11

12 OPO kuraattori opettaja/ammat.ohjaaja opiskelija itse etsivä nuorisotyö TE-toimisto T asiakkuus työelämä TE-palvelut jatko-opiskelut etsivä nuorisotyö muu (äitiysloma, armeija) Jatkossa, kun hanketta ei enää ole, henkilökuntaa tiedotetaan oppituvan laajennetusta mahdollisuudesta työllistymisen tukemisessa, jotta he osaavat hyödyntää palvelun. Oppituvan mahdollisuudet kuvataan myös oppilaitoksen kotisivuille. 6. HANKKEEN ASIAKASMÄÄRÄ Hankkeelle asetettiin hankkeen alkuvaiheessa asiakasmäärätavoitteeksi 135. Tavoite on ollut varsin realistinen ja toteutunutkin hyvin hankkeen aikana viimeistä puolivuotiskautta lukuun ottamatta. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena hankkeessa aloittaneiden määrä on ollut muita toimintakausia suurempia johtuen ennen kaikkea siitä, että hankkeen alkuvaiheessa asiakkai ksi ohjautui sosiaalitoimen ja TE-toimiston kautta niitä tutkinnon keskeyttäneitä, joita hankkeen toimiessa ei enää ollut/ tullut lisää. Hankkeen viimeinen lukukausi on ollut poikkeuksellinen asiakasmäärän suhteen. Hankkeen loppuvalmisteluiden ja vakiinnuttamissuunnitelmien yhteydessä pitkäaikaisia asiakkaita (enemmän kuin seitsemän ohjauskertaa) kirjattiin vähän, sillä heidän kiinnittämisensä loppumassa olevaan projektiin ei olisi ollut tarkoituksenmukaista. Hankkeeseen kirjattiin syksyn aikana 10 aloittanutta pitkäaikaista asiakasta ja kuusi lyhytaikaista. Osa hankkeen potentiaalisista (11 pitkäaikaista) asiakkaista ohjattiin suoraan vakiinnuttamissuunnitelman mukaisiin tukitoimiin. Näin pyrittiin minimoimaan muutoksia ja vaihtuvuutta heidän tukitoimissaan. Tavoitteen kannalta nämä viimeisen hankekauden toimet ovat merkinneet sitä, että tavoite jäi täyttymättä. Mikäli hanke olisi jatkunut ja vakiinnuttamistoimiin ohjatut opiskelijat olisi kirjattu asiakkaiksi, olisi tavoite saavutettu. Hankkeen lopullinen virallinen asiakasmäärä oli 125, jääden siis kymmenellä asiakkaalla tavoitteesta. 12

13 Alla olevassa kaaviosta saa viitettä asiakasmäärästä kesään 2014 saakka. Viimeistä lukukautta ei ole kaaviossa huomioitu, koska se olisi vääristänyt tuloksia hankkeen lopettamistoimenpiteiden vuoksi. 24 Hankkeessa aloittaneiden määrä (pitkäkestoiset) KEVÄT 2011 SYKSY 2011 KEVÄT 2012 SYKSY 2012 KEVÄT 2013 SYKSY 2103 KEVÄT 2014 Asiakasmäärä Keskimääräinen lukukausittainen aloittaneiden määrä, kun viimeistä lukukautta ei lasketa mukaan, on ollut 16. Lyhytkestoisessa ohjauksessa olleiden asiakkaiden määrä on vaihdellut enemmän. Yhtenä syynä on voinut olla se, että projektityöntekijöiden vaihtuessa tuen tarvetta ja pitkäkestoisuutta on arvioitu eri tavoin. Lyhytkestoiset ohjattavat KEVÄT 2011 SYKSY 2011 KEVÄT 2012 SYKSY 2012 KEVÄT 2013 SYKSY 2013 KEVÄT 2014 ohjattavia 13

14 Hankkeessa keskeyttäneitä on toiminta-aikana ollut 15. Keskeyttäneiksi on katsottu sellaiset hankkeen asiakkaat, jotka eivät enää ole vastanneet projektityöntekijän yhteydenottoihin eivätkä saapuneet tapaamisiin useista yrityksistä huolimatta. 7. OHJAUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ On kamalan työlästä olla tekemättä mitään. Oscar Wilde Lähtökohtana hankkeen mukanaan tuomassa opiskelijoiden henkilökohtaisessa ohjauksessa on ollut, kuten aiemminkin sanottu, tarjota sellaista opintoja ja opintojen jälkeiseen aikaan suuntautunutta palvelua, jossa opiskelija ja hänen tarpeensa huomioidaan yksityiskohtaisemmin kuin oppilaitoksen peruspalveluissa on mahdollista huomioida. Ohjausta on tehty myös tuoden uraohjaus tyyppistä palvelua vahvemmin opiskeluvaiheeseen sekä ulottaa tukemista jatkumaan opintojen päättymisen jälkeenkin. Kysymyksessä on ollut ajatus niin kutsutusta saattaen vaihtamisen mallista, jossa oppilaitos huolehtii tukea tarvitsevan opiskelijan saattamisesta työvoimapalveluiden tai jatko-opiskelujen äärelle. Ohjaajan työnkuva ja ohjaustapahtuma ovat olleet sisällöltään monipuolisia. Yksilölliseen ohjaukseen on kuulunut yhteydenottamista opiskelijoihin ja tapaamisten sopimista, opiskelutilanteen kartoittamista, yhteydenottamista opettajiin, opiskelusuunnitelmien tekemistä yhdessä oppilaan ja opon kanssa, TE-toimistossa asioimista, ohjaamista ammatinvalintapsykologille, moniammatillisen tiimin kokoamista, hoitokontaktien etsimistä, hoitopalavereihin osallistumista, yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa opiskelijan asioissa, virastoasioinnissa auttamista, sopivien työ- ja opiskelupaikkojen etsimistä ja työhakemusten tekemistä. Kaikki ohjaamiseen liittyvät asiat eivät ole koskeneet suoraan opintoja vaan ohjaaja on tarpeen mukaan opastanut ja muistutellut opiskelijaa arkipäivän asioiden hoitamisesta ja muissa elämänhallinnallisissa asioissa. Parhaiten annettua ohjausta voisi kuvata termillä rinnalla kulkeminen. Tutuksi ja turvalliseksi tullut projektityöntekijä on kulkenut nuoren rinnalla jatkosuunnitelman toteutuksen alkuvaiheessa kunnes nuori on kokenut, ettei enää tarvitse sen tyyppistä tukea edetessään kohti työelämää. Lyhyesti kuvattuna ohjausprosessi on muodostunut seuraavanlaisesti: Tilannekartoitus Yksilöllinen toimintasuunnitelma Seuranta saattaen vaihtaminen 14

15 Ohjausta aloitettaessa on yhdessä asiakkaan kanssa kartoitettu hänen tilannettaan ja tuen tarvettaan, jonka jälkeen hänelle on määritelty toimintasuunnitelma ja tavoitteet. Niiden toteutumista on seurattu ja usein suunnitelmia on muokattu uudelleen asiakkaalle paremmin sopivaksi. Mikäli asiakkuus on jatkunut opintojen päättymiseen saakka, on ohjauksessa keskitytty myös opintojen jälkeisen ajan suunnitteluun sekä asiakkaan tilanteen huomioiden saattaen vaihtamiseen jatko-opintoihin tai työvoimapalveluiden piiriin. 8. ERITYISOPISKELIJAT HANKKEESSA Jos kuulet sisäisen äänen, joka sanoo: sinä et osaa maalata, jatka kaikin mokomin maalaamista ja pian se ääni vaikenee. -Vincent Van Gogh Oppilaitoksessa opiskelee huomattava määrä nuoria, joilla on todettu oppimiseen liittyviä tai sitä sivuavia vaikeuksia. Syksyllä 2014 erityisopiskelijoita oli Novidassa 25% ja suurimmalla osalla heistä ongelmat olivat kielellisiä tai hahmottamiseen ja tarkkavaisuuteen liittyviä. Lisäksi isolla osalla erityisen tuen tarpeen taustalla oli nk. muu syy, joka useimmiten viittasi yleiseen heikkoon koulumenestykseen peruskoulusta tullessa sekä heikkoon esitykseen lähtötasotesteissä. Erityisopiskelijoiden määrä on ollut viime vuosina kasvava ja siten menetelmät heidän tukemisekseen opinnoissa ovat olleet tarpeen. Erityisopiskelijat ovat kuuluneet pesti kii! hankkeen kohderyhmään ja kaikessa toiminnassa on pyritty huomioimaan erityisopiskelijalähtöinen näkökulma. Hankkeessa ei ole asiakkaista tehty tilastointia, josta olisi nähtävissä asiakkaiden erityisen tuen tarve, mutta kokemus on, että suurin osa hankkeen piirissä olleista opiskelijoista on ollut erityisopiskelijoita. Kaikki hankkeen toiminta on suunniteltu tukemaan opiskelijoita, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa ja joilla on mahdollisesti vaikeuksia työelämään sijoittumisessa. Nämä kriteerit koskevat ennen kaikkea erityisopiskelijoita ja siten hankkeen rakentamat tukitoimet kohdentuvat juuri heille. Hankkeen toimenpiteistä räätälöity opintoihin liittyvä tuki oppituvan kautta sekä yksilöllinen ohjaus opintojen loppuvaiheessa ovat tukikeinoja, jotka ennen kaikkea pohjautuvat erityisopiskelijoiden tarpeeseen. Jatkossa erityisopiskelijoita, ja muitakin vastaavan avun tarpeessa olevia, ohjataan oppituvan kautta. Oppituvan resurssia on lisätty syksyn 2014 aikana ja se mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen niille oppilaille, joiden sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin arvioidaan olevan vaikeaa. TE-toimiston kanssa on sovittu yhteistyön muodosta, jossa he jalkautuvat oppitupaan henkilökohtaisen ohjauksen avuksi kutsuttaessa. Tämä tiivistää yhteistyötä, helpottaa tiedon kulkua ja mahdollistaa TE-toimistoa paremmin vastaanottamaan työnhakijoita, jotka saattavat tarvita 15

16 tukitoimia myös TE-toimiston osalta. Tärkeäksi on koettu se, etteivät heikot työnhakuvalmiudet omaavat nuoret jää yksin asiansa kanssa. Huomasin, että voin valita. Joskus voin valita 9. OHJAUKSEN JA ASIAKKUUDEN MUODOSTUMISEN HAASTEET toisen asenteen. Judith M. Knowlton Opiskelijoiden ohjaaminen hankkeen asiakkaiksi ei ole kaikilta osin sujunut mutkattomasti. Osan opiskelijoiden kohdalla ohjaus on tullut liian myöhäisessä vaiheessa, jolloin heidän kykynsä/halunsa ottaa vastaan tukea on ollut hyvin heikko, motivaatio tuen saamiseen kadonnut ja terveydentilanne ja/tai oppimisen vaikeudet sellaiset, etteivät hankkeen keinot ole enää olleet riittäviä tilanteen muuttamiseksi. Toisena haasteena on ollut ohjaajatahojen lähtökohtaisesti hyvin erilainen tapa ohjata ja nähdä tarve opiskelijoiden ohjaamiseksi hankkeen tarjoaman tuen piiriin. Eri alojen opettajat ja ammatilliset ohjaajat ovat suhtautuneet ohjaamiseen eri tavoin, osa on toivottanut ulkopuolisen avun tervetulleeksi ja osa on halunnut hoitaa mitä erilaisimmat tuen tarpeet itse omin keinoin. Tästä syystä ohjautuminen hankkeeseen on ollut opintoaloittain epäsuhtaista. Osaltaan ohjaukseen on vaikuttanut se, että oppilaitoksella on ollut muitakin väyliä tukipalveluihin ja osa on pitäytynyt ennestään tutuissa tavoissa etsiä tukea opiskelijoille esim. kuraattorin tai opinto-ohjaajan kautta. 10. HANKETYÖNTEKIJÖIDEN TOIMENKUVAT Hankkeessa on pääsääntöisesti työskennellyt rinnakkain kaksi työntekijää, joista toinen on ollut päätoiminen projektityöntekijä ja toinen osa-aikaisesti työskennellyt projektipäällikkö. Lisäksi hankkeessa on apuna ja asiantuntijoina käytetty oppilaitoksen muuta henkilökuntaa tarpeen mukaan esim. taloushallinnossa. Projektityöntekijän työnkuvaan on kuulunut hankkeen toiminnan suunnittelu yhdessä projektipäällikön kanssa, asiakasrekrytointi, yhteydenotot opiskelijoihin ja henkilökohtainen ohjaus, yhteistyö oppilaitoksessa ja yhteistyötahojen kanssa, asiakasrekisterin ylläpito, palaverimuistioiden tekeminen, Webropol-kyselyt ja seuranta, työnhakukoulutuksesta vastaaminen, Facebook sivujen päivittäminen ja hankkeen tapahtumien suunnittelu (mm. täältä tullaan työelämä). Projektipäällikkö on puolestaan vastannut seuraavista asioista: Hankkeen toiminnan suunnittelu yhdessä projektityöntekijän kanssa, yhteistyön koordinointi, asiakasrekrytointi, toiminnasta tiedottaminen ja toiminnan esittely, hankeraportointi, tulosten esittely, tiedonkeruu, hankkeen 16

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaat Minkälaisena näet TURBO-Turun seudun nuorisotoimen kuntien nuorisotoimesta vastaavien verkoston roolin?voit

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x Ohjaussuunnitelma Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet Turun normaalikoulussa ohjaus on keskeinen osa koulun toimintaa. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä sekä edistää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma OPPIMISEN OHJAUKSEN TAVOITE Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan kehittymistä oppijana, sekä ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen. Häntä ohjataan

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot