Pesti Kii!-hankkeen loppuraportti ja vakiinnuttamissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pesti Kii!-hankkeen loppuraportti ja vakiinnuttamissuunnitelma"

Transkriptio

1 1

2 Pesti Kii!-hankkeen loppuraportti ja vakiinnuttamissuunnitelma Sari Ågren Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida 2

3 SISÄLLYS 1. Hankkeen lähtökohta Hankkeen alkuvaiheet Hankkeen työskentelytavat Hankkeen yhteistyöverkosto Oppilaitoksen sisäinen yhteistyö Yhteistyö oppituvan kanssa Oppituvan tilakysymys Hankkeeseen ohjaus ja asiakkuus Hankkeen asiakasmäärä Ohjauksen tavoitteet ja sisältö Erityisopiskelijat hankkeessa Ohjauksen ja asiakkuuden muodostumisen haasteet Hanketyöntekijöiden toimenkuvat Koulutukset ja tapahtumat Hankkeeseen liittyvä tiedottaminen Projektissa päättäneiden tilanne Tilanne 3 kuukautta asiakkuuden päättymisen jälkeen Asiakaspalaute Kaksi asiakastarinaa Seuranta ja arviointi Miten hanke on pystynyt vastaamaan tavoitteisiin? Vakiinnuttaminen Malli vaikean työllistymisen ehkäisemiseksi Jos opinnot keskeytyvät Hankkeen haasteet Jatkossa kehittäisimme Lopuksi

4 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA Pesti kii!- hanke aloitettiin Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidassa 22. marraskuuta Lähtölaukauksena hankkeelle oli huoli alueen nuorten, alle 25-vuotiaiden, ammattiin valmistuneiden nuorten työttömyydestä. Työllistymisen näkökulmasta erityisen suuri huoli oli niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka kärsivät oppimisvaikeuksista tai joiden elämänhallinnalliset taidot olivat vielä opintojen loppupuolella niin kadoksissa, että heidän työvoimapalveluihin hakeutumisensa ja työllistymisen mahdollisuutensa oli hyvin pieni. Oppilaitoksessa haluttiin kehittää menetelmiä, joilla siellä voitaisiin omalta osaltaan tukea näiden nuorten työllistymistä. Yhteisesti Uudenkaupungin kaupungin, TE-toimiston ja yrittäjäyhdistyksen kanssa oli jo pyritty tukemaan valmistuvia nuoria työllistämisvarojen turvin ja tätä toimintaa oli tarkoitus ja tkaa ja jalostaa. Hankkeessa lähdettiin liikkeelle tavoittelemaan niitä työttömiä, koulutusta vailla olevia nuoria, jotka olivat jättäneet hakeutumatta koulutukseen tai kouluttautumista edistäviin palveluihin sekä niitä nuoria, joiden opinnot olivat jääneet loppusuoralla kesken. Samaan aikaan tavoitteena oli löytää sopivia tukimenetelmiä nuorille, jotka olivat potentiaalisia keskeyttämään käynnissä olevat opinnot sekä ohjata valmistuvia opiskelijoita työ- tai jatko-opiskelupaikan löytämisessä. Hankkeen tavoitteena oli siis kehittää toimintamallia, jossa edesautetaan työkykyisten nuorten ammattiin valmistumista, mahdollisuutta suorittaa keskeytyneet opinnot loppuun sekä valmistuneet ohjataan jatkosuunnitelman kautta työelämään tai jatkokoulutukseen. Vaikka hankkeen alkuperäinen tarkoitus ei ollut painottua erityisopiskelijoihin, on heidän kasvava määränsä, 25% koko oppilaitoksen oppilasmäärästä, muokannut tavoitetta siihen suuntaan, että on haluttu löytää vastauksia ennen kaikkea niihin ongelmiin, joita erityisopiskelijoilla on ollut työmarkkinoille sijoittumisessa tai opiskeluiden jälkeisiin palveluihin ohjautumisessa. Hankkeen alkuvaiheessa asiakasryhmä koostui merkittävissä osin opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden ohjaamisesta suorittamaan opintonsa loppuun. Hankkeen loppua kohti näiden opiskelijoiden määrä Novidan vaikutusalueella oli selvästi pienentynyt ja ohjauksen kohde siirtyi enenevässä määrin opintojensa loppusuoralla oleviin ja juuri valmistuvassa oleviin oppilaisiin, joiden sopivaan jatkoon ohjautumista on haluttu varmistaa. Toiminnan kokoaikaisena tavoitteena on ollut luoda sellaista toimintaa, jolla olisi edellytyksiä tulla vakiintuneeksi osaksi oppilaitoksen toimintaa ja palveluja. Tärkeänä on pidetty ajatusta siitä, että oppilaitos olisi vahvemmin mukana kannattelemassa ja tukemassa opiskelijoitaan vielä siinäkin vaiheessa, kun he siirtyvät oppilaitoksesta eteenpäin. Opiskelijoita ei ole ollut tarkoitus saada vaan valmistumaan, vaan eteenpäin elämässä. Hankkeen monivuotinen taival on päättynyt. Mitä on tehty? Mitä on opittu? Mitä jää käteen? 4

5 Hankkeen tavoitteet tiivistetysti 1) Tavoittaa työttömät, koulutusta vailla olevat nuoret ja ohjata heidät joko koulutukseen tai kouluttautumista edistäviin palveluihin 2) Tukea ammattiin valmistuvia nuoria löytämään työ- tai jatkoopiskelupaikka 3) Etsiä uusia keinoja tukea erityisopiskelijoita työmarkkinoille sijoittumisessa tai kuntoutumista edistäviin palveluihin ohjautumisessa. 2. HANKKEEN ALKUVAIHEET Emme voi muuttaa kaikkea, jonka kohtaamme. Mutta emme voi muuttaa mitään ennen kuin olemme kohdanneet sen. James Baldwin Hankkeet luonnollisesti elävät ja muuttuvat hankekauden aikana, sillä hanke on prosessi eikä mikään muuttumaton kokonaisuus. Kaikki ne asiat ja suunnitelmat, joita hankkeen alkuvaiheessa lähdettiin toteuttamaan, eivät ole eläneet tähän päivään saakka. Alkuvaiheessa suunnitelmissa näkyi vahvasti ajatus kohderyhmän yksilökohtaisesta ohjaamisesta, mahdollisuuksien polun luomisesta ja yhden luukun periaatteesta. Osia näistä ajatuksista näkyy hankkeen loppuvaiheen toiminnassakin, mutta toisaalta painopistettä on siirretty yhteisöllisempään toimintaan yksilöohjauksen ohessa ja yhden luukun toiminta on muotoutunut tuetuksi/ avustetuksi yhteistyökuvioksi, jossa kaikkia palveluita ei ole saatavilla oppilaitoksessa, mutta niiden pariin apua tarvitsevia nuoria aktiivisesti ohjataan. Alkuun kaavailtu yhteistyö Novidan työpajan kanssa on hankkeen aikana siirtynyt taustalle ja sitäkin olennaisemmaksi yhteistyöksi on kehittynyt hankkeen ja oppituvan keskinäinen yhteistyö ja työnjako. Toiminnan kohderyhmä on laajentunut, sillä 5

6 päättövaiheen opiskelijoiden lisäksi hankkeessa on pyritty tukemaan myös ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita, mikäli he ovat olleet keskeyttämisuhan alla. Hankkeen alkuvaiheessa kaavailtiin mittavampaa yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, mutta yritysten kanssa suoraan tehtävä yhteistyö on siirtynyt kiinteämmäksi osaksi eri ammattialojen toimintaa, jolloin he tekevät valikoidusti yhteistyötä oman ammattialansa yritysten kautta. Yhtenä ajatuksena yritysten kanssa toimimiselle oli nk. mestari-kisälli toiminta, jossa yritysten kokeneita olisi nimetty mestareiksi, jotka olisivat ottaneet vastavalmistuneita siipiensä suojaan. Hyvä ajatus kaatui kuitenkin yritysten kiireeseen ja mestariksi halukkuuden puutteeseen. Hankkeen ohessa oppilaitoksessa oli myös vahvaa kiinnostusta ammattistartti luokalle, jota aktiivisesti koitettiin käynnistää, mutta se ei siinä vaiheessa saanut kuitenkaan riittävästi tuulta alleen. Hankkeen ensimmäisinä kausina toiminta haki muotoaan ja paikkaansa oppilaitoksessa. Erilaisia ajatuksia heitettiin ilmoille ja niistä karsittiin muutamia toteuttamiskelpoisia, joista hanke lähti muotoutumaan nykyiseen suuntaansa. Yhteistyöverkostoitumisessa ei ole päästy ihan sellaiseen laajuuteen, kuin alkuperäisessä suunnitelmassa kaavailtiin. Fokus on kuitenkin ollut koko ajan nuorissa ja työttömyyden ehkäisemiseen tähtäävässä toiminnassa, vaikka hienosäätöä on matkan varrella tehty. 3. HANKKEEN TYÖSKENTELYTAVAT Hankkeen päätavoitteita on lähdetty tavoittelemaan kolmella eri työskentelytavalla. Hankkeelle kattavin ja tärkein metodi on ollut yksilön ohjaaminen ja asioiden tapauskohtainen käsitteleminen. Työskentelytapana se on täyttänyt hankkeeseen käytetyn työajan melkein kokonaan, sillä yksilöllisten ohjauspolkujen luominen ja nuoren luottamus eivät ole hetkessä saavutettavia toiminnan muotoja. Oppimisen ja ammattiin ohjautumisen tukena käytetään yhä enemmän koutsausta (coaching) ja hankkeessa on haluttu kokeilla varovaisesti siihen viittaavaa ohjaustapaa, jossa ei vain valmenneta nuorta työelämän suuntaan vaan koitetaan etsiä ratkaisuja sen hetkisiin haasteisiin, kannustaa, vahvistaa sekä sopivassa määrin auttaa käytännön asioissa. Tärkeää on ollut löytää nuoresta aineksia aktiiviseksi toimijaksi ja työnhakijaksi. Toisena työskentelytapana on ollut opiskelijoiden kouluttaminen ryhmätasolla työnhakuun. Tämä työmuotona on palvellut parhaiten niitä hankkeen asiakkaita, joilla on ollut varsin hyvät perusvalmiudet tarttua työnhakuun ja löytää paikkansa työelämästä opiskeluiden päätyttyä. He ovat saaneet koulutuksen myötä kerrattua työnhakuun liittyvät peruslainalaisuudet sekä kannustusta ryhtyäkseen toimeen. Tässä muodossaan hankkeessa on pystytty hyödyttämään isoa joukkoa valmistuvia opiskelijoita ja heittämään verkkoja hieman varsinaisen kohderyhmä n ulkopuolellekin. 6

7 Kolmantena työtapana on ollut yhteistyön tekeminen, yhteistyöverkostojen luominen ja yhteisten toimintamallien kehittäminen. Työtä on tehty yhteistyöpalavereiden muodossa sekä oppilaitoksen sisällä että ulkopuolella. Pelikenttä on ollut monille yhteistyötahoille yhteinen, ja pelisääntöjä on ollut tärkeä koittaa luoda. 4. HANKKEEN YHTEISTYÖVERKOSTO Yhtenä tärkeimpänä hanketyön osana on ollut yhteistyö niiden muiden tahojen kanssa, jotka työskentelevät samalla kentällä kuin hankekin. Hankkeessa on tehty yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Hankkeen alkuvaiheessa, kun yhteistyön muodot ovat olleet suunnittelun alla, työ on ollut tiiviimpää. Yhteistyön lähtökohtana ovat olleet opintonsa päättäneet ja valmistumisen kynnyksellä olevat nuoret ja heidän tarpeensa työllistymiselle ja siihen liittyville palveluille. Osa yhteistyöstä on koskenut elämän hallintaa laajemmaltakin kantilta. Tärkeintä yhteistyössä on ollut se, että verkoston kautta on varmistettu nuorten ohjautumista työelämään tai jatko-opintoihin ja luotu pohjaa työlle, joka edesauttaa tätä jatkossa. Loppuvaiheessa hanketta yhteistyökumppaneita on haastateltu yhteistyön merkeissä vapaamuotoisesti hankkeen kulusta, yhteistyöstä, hankkeen onnistumisen kohdista ja kehittämisen paikoista. Oppilaitoksen ulkopuolisessa yhteistyössä ovat olleet mukana seuraavat tahot: TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOT SOSIAALITOIMISTOT UUDENKAUPUNGIN YRITTÄJÄT RY PESTI KII! HANKE UUDENKAUPUNGIN TYÖTTÖMÄT RY NUORISO- JA VAPAA- AIKATOIMET / ETSIVÄ NUORISOTYÖ ASUMISPALVELU- YKSIKÖT MUUT HANKKEET 7

8 Tiiveintä yhteistyö on ollut TE-toimistojen, lähinnä Uudenkaupungin toimiston, kanssa. Yhteistyön kautta hankkeeseen on tullut asiakkaita ja työvoimapalveluihin on hankkeesta ohjattu valmistuneita opiskelijoita. Yhteistyö on myös ollut sopivan mallin suunnittelemis ta nivelvaiheeseen, jolloin opiskelijat siirtyvät käyttämään TE-toimiston palveluja, tuen ja tiedonsiirron järjestämistä vaikeasti työllistyvien opiskelijoiden kohdalla sekä TE-toimiston edustajan läsnäoloa hankkeen ohjausryhmässä. Yhteistyössä merkittävässä roolissa on ollut myös yhteistyö seutukunnan sosiaalitoimien kanssa, joihin on oltu yhteydessä pääasiassa silloin kun opiskelijoiden elämän järjestämiseen ja hallintaan liittyvät asiat ovat sitä edellyttäneet. Hankkeen asiakkaat ovat olleet täysikäisyyden kynnyksellä tai täysikäisiä, joten työllä ei ole juurikaan ollut lastensuojelullista aspektia vaan lähinnä hankkeen ja sosiaalitoimen yhteisen asiakkaan sovittujen velvollisuuksien tarkistamista ja arjen perusasioiden (esim. asumisen ja toimeentulon) järjestämistä. Uudessakaupungissa yhteistyötä on tehty myös sosiaalitoimen alaisuudessa toimivan kuntouttuvan työtoiminnan yksikön kanssa lähinnä yhteisen suunnittelutyön ja tilannekartoitusten muodossa. Kuntouttavan työtoiminnan kautta on ollut mahdollista ohjata hankkeeseen ja sitä kautta koulutukseen. Asumispalveluyksiköiden kanssa on ollut pientä yhteistyötä niiden opiskelijoiden asioissa, jotka ovat asuneet ko. yksiköissä. Opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan projektityöntekijä on ollut mukana myös yhteistyöpalavereissa esim. psykiatrian poliklinikalla. Etsivä nuorisotyö astui mukaan yhteistyökuvioihin, kun sen toiminta Vakka-Suomessa alkoi ja sen toimintakenttä ulottui vahvasti samalle alueelle hankkeen kanssa. Yhteistyö alkoi heti ja etsivät nuorisotyöntekijät ottivat vastuulleen niiden nuorten etsimisen, jotka eivät enää kuuluneet oppilaitoksen piiriin esim. keskeytyneiden opintojen vuoksi. Pääasiassa yhteistyöhön on kuulunut juuri keskeyttäneistä opiskelijoista etsiville nuorisotyöntekijöille ilmoittaminen sekä heidän kauttaan kannustaminen opintojen loppuun suorittamiseen. Mikäli hankkeen toiminnasta tiedottamista ei lasketa, yhteistyö Uudenkaupungin yrittäjät ry:n ja Uudenkaupungin työttömät ry:n kanssa on ollut vähäistä. Uudenkaupungin yrittäjät ry on edustettuna hankeen ohjausryhmässä ja hankeen alkuvaiheessa yhteistyötä tehtiin mahdollisuuksien tori työllistämishankkeen yhteydessä. Mahdollisuuksien tori hankkeessa mahdollistettiin nuorille kahden kuukauden mittaisia työelämäkokemuksia tekemällä yhteistyötä mm. paikallisten yrittäjien kanssa. Hankeyhteistyötä ei ole varsinaisesti tehty muiden hankkeiden kanssa, mutta oman toiminnan ohessa on seurattu lähialueen muiden samantapaisten hankkeiden (Vasite, Nuotti, Ote työstä) etenemistä, haettu vertaistukea ja osallistuttu heidän järjestämiinsä koulutustilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan OPPI LAI TOKSEN SI SÄI NEN YHTEI STYÖ Monivuotinen hanke on edellyttänyt myös oppilaitoksen sisäistä yhteistyötä. 8

9 Hankkeen työntekijät ovat toimineet tiiviinä osana oppilaitoksen henkilökuntaa ja heidän työkenttänsä on sijoittunut opinto-ohjauksen ja kuraattoritoiminnan välimaastoon. Sen vuoksi opo ja kuraattori ovat olleet luonnollinen osa yhteistyön tekemistä hankkeen nimissä. Asiakaspiiri on ollut osittain yhteinen ja keskinäinen konsultaatio on ollut tarpeen. Opolla ja kuraattorilla on ollut myös merkittävä rooli opiskelijoiden ohjaamisessa hankkeeseen. Yhteistyö on ollut sujuvaa, luottamuksellista ja molempia osapuolia hyödyttävää. Yhteistyötä on tehty myös oppilaitoksen johdon sekä talousasioiden että hanketyön suunnittelemiseen liittyen. Vakiinnuttamissuunnitelmaa tehdessä johdon kanssa on mietitty mahdollisimman taloudelliseen mutta hyödylliseen tapaan toteuttaa hankkeen tuomia edistysaskeleita jatkossakin. Innovatiivinen ilmapiiri on tehnyt sisäisestä yhteistyöstä johdon kanssa helppoa. Lisäksi yhteistyötä on tehty opiskelija-asioihin liittyen muun henkilökunnan kanssa. Oppituvassa opettavat opettajat ovat olleet kiinteä osa hankkeen kokonaisuutta ja heidän asiantuntemuksellaan on opiskelijoille toteutettu räätälöityjä opinto-ohjelmia ja tarvittavaa tukea. Eri ammattialojen henkilöstölle on tiedotettu hankkeen mahdollisuuksista. Aina uuden toimintamallin sisään ajaminen heille ei ole ollut helppoa ja se on herättänyt paljon kysymyksiäkin. Opiskelijoiden ohjaaminen hankkeeseen ja yhteistyö hankkeen kanssa on sujunut luontevammin osalta opettajia kuin toisilta. Tietoisuus hankkeesta on kuitenkin ollut tasaisen hyvä koko oppilaitoksessa. Jatkossa hanketyöntekijöiden hoitamat tehtävät on jaettu vakituiselle henkilökunnalle tai hankkeen myötä henkilökuntaan palkatuille henkilöille. Projektityöntekijä hankkeessa on joutunut olemaan monitaituri hoitaen mm. opiskeluun, vapaa-aikaan, elämänhallintaan, toimeentuloon ja työ- tai jatko-opintoihin liittyvää ohjausta. Jatkossa ohjaus toteutetaan tiimeissä, joissa asiantuntemus kootaan tarpeen mukaan kuraattorin, opinto-ohjauksen, terveydenhuollon, erityisopetuksen ja oppituvan resursseista tehden läheistä yhteistyötä oppimisen tuen ja opiskelijahuollon kanssa. Isolta osalta opiskelijoiden opinnoissa tukeminen ja yksilöllinen jatko-ohjauksesta siirtyy oppituvan palveluihin YHTEI STYÖ OPPI TUVAN KANSSA Tärkeimpänä sisäisenä yhteistyökumppanina Pesti kii! hankkeelle on toiminut Novidan oppitupa. Oppitupa on oppilaitoksen oma hanke, jolla on pyritty tukemaan opiskelijoiden opintoja. Tupa on tarjonnut opiskelijoiden käyttöön luokkatilan ja opettajan, joiden avustamana on voinut valmistautua kokeeseen, tehdä läksyjä ja tehtäviä, saada tukiopetusta ja suorittaa rästejä. Oppitupa on profiloitunut matalan kynnyksen paikkana, jonne opiskelijat ovat voineet vain kävellä sisään ja saada tarvitsemaansa apua opiskeluun. Siinä missä oppituvasta on saanut apua opintojen suorittamiseen, Pesti kii!- hankkeessa on tarjottu tukea valmistuvien opiskelijoiden kokonaistilanteeseen ja eteenpäin ohjaukseen. Toiminnat ovat 9

10 kulkeneet käsi kädessä toisiaan tukien. Usein opintojen loppusuoralla opiskelijat ovat hyötyneet sekä oppituvasta että Pesti kii! hankkeesta. Hankkeen asiakkaista niille, joiden opinnot ovat olleet vaarassa keskeytyä ja rästejä on muodostunut, on oppituvan kanssa yhteistyössä räätälöity opintojen suorittaminen opiskelijan tilanteeseen sopivaksi. Räätälöity mahdollisuus suorittaa kesken jääneet opinnot loppuun on houkutellut hankkeeseen muutamia opiskelijoita myös TE- ja sosiaalitoimistojen kautta. Jatkossa on suunnitelmana hankkeen kautta hyväksi havaitut käytännöt vakinaistaa osaksi oppituvan tarjontaa ja siten sulauttaa hanke oppitupaan. Opiskelijat saavat siis opetuksellisen tuen lisäksi oppituvasta tarpeen mukaan eräänlaista uraohjausta, tukihenkilöpalvelua opintojen loppuvaiheeseen ja loppuvaiheen elämänhallintaan. Oppituvan henkilöresurssia on lisätty, jotta laajennettua tehtäväkuvaa pystytään toteuttamaan. Oppituvan toiminta laajenee siis hankkeen päätyttyä seuraavalla tavalla: OPPITUVAN TARJOAMA TUKI ENNEN - rästien suorittaminen - tukiopetus - kurssien suorittaminen - läksyt - kokeisiin valmistautuminen OPPITUVAN TARJOAMA TUKI JATKOSSA - rästien suorittaminen - tukiopetus - kurssien suorittaminen - läksyt - kokeisiin valmistautuminen - Työnhaun tukeminen/uraohjaus - saattaen vaihtaminen TEtoimistoon - työllistymisvaihtoehtojen kartoitus - opintojen loppuun saattamisen tukipalvelut - nuorten tukipalvelut valmistumisen jälkeen - jatkosuunnitelmien laatiminen 10

11 4.3. OPPI TUVAN TI LAKYSYMYS Oppitupa - luokkahuone ja hankekoordinaattorin työhuone ovat toimineet fyysisesti vierekkäisissä tiloissa. Hankkeen loppusuoralla ja toimintaa vakinaistaessa tilakysymystä on pohdittu jatkon kannalta. Hankkeen työntekijät sekä oppituvassa toimivat opettajat pitävät nykyistä tilaratkaisua pääsääntöisesti hyvänä. Hankkeen päätyttyä hankekoordinaattorin työtila vapautuu yksilöohjauksen käyttöön, jolloin tiloissa pystytään paremmin toteuttamaan sekä ryhmän että yksilön kanssa tehtävää työskentelyä. Hankkeen loppuvaiheessa on siis päädytty siihen tulokseen, että hankkeesta jäljelle jäävät palvelut sekä oppituvan toiminta jatkuvat samoissa, tutuiksi tulleissa tiloissa kuin aiemminkin. 5. HANKKEESEEN OHJAUS JA ASIAKKUUS Ensimmäinen askel johonkin suuntaan on myös aina päätös ettet aio jäädä siihen missä olet. John Pierpont Morgan Hankkeen piiriin opiskelijat ovat tulleet erilaisia reittejä. Pääasiassa hankkeeseen on ohjattu oman oppilaitoksen toimijoiden, kuten opinto-ohjaajan, kuraattorin tai opettajien kautta heidän havaittuaan opintojen olevan vaarassa keskeytyä tai valmistumisen jälkeisen työelämään ohjautumisen olevan kyseenalainen. Hankkeeseen on yleensä ohjattu niitä nuoria, joiden on huomattu tarvitsevan sellaista henkilökohtaista ohjausta, jolle oppilaitoksen vakituisten työntekijöiden on ollut vaikea löytää aikaa arjen tiimellyksessä. Ohjaaminen on vaatinut aina harkintaa siitä, kuka henkilö tai mikä tapa olisi ko. oppilaalle sopivin ottaen huomioon esim. sen että työkenttä on monessa asiassa ollut yhteinen opinto-ohjaajan, kuraattorin ja ammatillisten ohjaajien kanssa. Muutamia opiskelijoita on tullut hankkeeseen oma-aloitteisesti esimerkiksi kaverinsa suosituksesta. Hankkeen alkuvaiheessa asiakkaaksi ohjautumista tapahtui myös TE-toimiston kautta. Siinä vaiheessa yhteistyöllä löydettiin niitä nuoria, jotka olivat jääneet ajelehtimaan opintojen keskeydyttyä. TE-toimistosta heihin otettiin yhteyttä ja tarjottiin mahdollisuutta tulla hankkeen kautta suorittamaan räätälöidysti opinnot loppuun sekä saamaan henkilökohtaista ohjausta, jotta polku työelämään löytyisi. Etsivän nuorisotyön kanssa asiakkuuksia on mietitty yhteistyöpalavereiden muodossa. Ohjautuminen etsivän nuorisotyön kautta hankkeeseen olisi ollut mahdollista. Käytännössä työ on kuitenkin mennyt päinvastoin. Hankkeesta on nuoria ilmoitettu etsiville nuorisotyöntekijöille esim. sellaisissa tapauksissa, kun he ovat yllättäen lopettaneet tai kadonneet hankkeesta. 11

12 OPO kuraattori opettaja/ammat.ohjaaja opiskelija itse etsivä nuorisotyö TE-toimisto T asiakkuus työelämä TE-palvelut jatko-opiskelut etsivä nuorisotyö muu (äitiysloma, armeija) Jatkossa, kun hanketta ei enää ole, henkilökuntaa tiedotetaan oppituvan laajennetusta mahdollisuudesta työllistymisen tukemisessa, jotta he osaavat hyödyntää palvelun. Oppituvan mahdollisuudet kuvataan myös oppilaitoksen kotisivuille. 6. HANKKEEN ASIAKASMÄÄRÄ Hankkeelle asetettiin hankkeen alkuvaiheessa asiakasmäärätavoitteeksi 135. Tavoite on ollut varsin realistinen ja toteutunutkin hyvin hankkeen aikana viimeistä puolivuotiskautta lukuun ottamatta. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena hankkeessa aloittaneiden määrä on ollut muita toimintakausia suurempia johtuen ennen kaikkea siitä, että hankkeen alkuvaiheessa asiakkai ksi ohjautui sosiaalitoimen ja TE-toimiston kautta niitä tutkinnon keskeyttäneitä, joita hankkeen toimiessa ei enää ollut/ tullut lisää. Hankkeen viimeinen lukukausi on ollut poikkeuksellinen asiakasmäärän suhteen. Hankkeen loppuvalmisteluiden ja vakiinnuttamissuunnitelmien yhteydessä pitkäaikaisia asiakkaita (enemmän kuin seitsemän ohjauskertaa) kirjattiin vähän, sillä heidän kiinnittämisensä loppumassa olevaan projektiin ei olisi ollut tarkoituksenmukaista. Hankkeeseen kirjattiin syksyn aikana 10 aloittanutta pitkäaikaista asiakasta ja kuusi lyhytaikaista. Osa hankkeen potentiaalisista (11 pitkäaikaista) asiakkaista ohjattiin suoraan vakiinnuttamissuunnitelman mukaisiin tukitoimiin. Näin pyrittiin minimoimaan muutoksia ja vaihtuvuutta heidän tukitoimissaan. Tavoitteen kannalta nämä viimeisen hankekauden toimet ovat merkinneet sitä, että tavoite jäi täyttymättä. Mikäli hanke olisi jatkunut ja vakiinnuttamistoimiin ohjatut opiskelijat olisi kirjattu asiakkaiksi, olisi tavoite saavutettu. Hankkeen lopullinen virallinen asiakasmäärä oli 125, jääden siis kymmenellä asiakkaalla tavoitteesta. 12

13 Alla olevassa kaaviosta saa viitettä asiakasmäärästä kesään 2014 saakka. Viimeistä lukukautta ei ole kaaviossa huomioitu, koska se olisi vääristänyt tuloksia hankkeen lopettamistoimenpiteiden vuoksi. 24 Hankkeessa aloittaneiden määrä (pitkäkestoiset) KEVÄT 2011 SYKSY 2011 KEVÄT 2012 SYKSY 2012 KEVÄT 2013 SYKSY 2103 KEVÄT 2014 Asiakasmäärä Keskimääräinen lukukausittainen aloittaneiden määrä, kun viimeistä lukukautta ei lasketa mukaan, on ollut 16. Lyhytkestoisessa ohjauksessa olleiden asiakkaiden määrä on vaihdellut enemmän. Yhtenä syynä on voinut olla se, että projektityöntekijöiden vaihtuessa tuen tarvetta ja pitkäkestoisuutta on arvioitu eri tavoin. Lyhytkestoiset ohjattavat KEVÄT 2011 SYKSY 2011 KEVÄT 2012 SYKSY 2012 KEVÄT 2013 SYKSY 2013 KEVÄT 2014 ohjattavia 13

14 Hankkeessa keskeyttäneitä on toiminta-aikana ollut 15. Keskeyttäneiksi on katsottu sellaiset hankkeen asiakkaat, jotka eivät enää ole vastanneet projektityöntekijän yhteydenottoihin eivätkä saapuneet tapaamisiin useista yrityksistä huolimatta. 7. OHJAUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ On kamalan työlästä olla tekemättä mitään. Oscar Wilde Lähtökohtana hankkeen mukanaan tuomassa opiskelijoiden henkilökohtaisessa ohjauksessa on ollut, kuten aiemminkin sanottu, tarjota sellaista opintoja ja opintojen jälkeiseen aikaan suuntautunutta palvelua, jossa opiskelija ja hänen tarpeensa huomioidaan yksityiskohtaisemmin kuin oppilaitoksen peruspalveluissa on mahdollista huomioida. Ohjausta on tehty myös tuoden uraohjaus tyyppistä palvelua vahvemmin opiskeluvaiheeseen sekä ulottaa tukemista jatkumaan opintojen päättymisen jälkeenkin. Kysymyksessä on ollut ajatus niin kutsutusta saattaen vaihtamisen mallista, jossa oppilaitos huolehtii tukea tarvitsevan opiskelijan saattamisesta työvoimapalveluiden tai jatko-opiskelujen äärelle. Ohjaajan työnkuva ja ohjaustapahtuma ovat olleet sisällöltään monipuolisia. Yksilölliseen ohjaukseen on kuulunut yhteydenottamista opiskelijoihin ja tapaamisten sopimista, opiskelutilanteen kartoittamista, yhteydenottamista opettajiin, opiskelusuunnitelmien tekemistä yhdessä oppilaan ja opon kanssa, TE-toimistossa asioimista, ohjaamista ammatinvalintapsykologille, moniammatillisen tiimin kokoamista, hoitokontaktien etsimistä, hoitopalavereihin osallistumista, yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa opiskelijan asioissa, virastoasioinnissa auttamista, sopivien työ- ja opiskelupaikkojen etsimistä ja työhakemusten tekemistä. Kaikki ohjaamiseen liittyvät asiat eivät ole koskeneet suoraan opintoja vaan ohjaaja on tarpeen mukaan opastanut ja muistutellut opiskelijaa arkipäivän asioiden hoitamisesta ja muissa elämänhallinnallisissa asioissa. Parhaiten annettua ohjausta voisi kuvata termillä rinnalla kulkeminen. Tutuksi ja turvalliseksi tullut projektityöntekijä on kulkenut nuoren rinnalla jatkosuunnitelman toteutuksen alkuvaiheessa kunnes nuori on kokenut, ettei enää tarvitse sen tyyppistä tukea edetessään kohti työelämää. Lyhyesti kuvattuna ohjausprosessi on muodostunut seuraavanlaisesti: Tilannekartoitus Yksilöllinen toimintasuunnitelma Seuranta saattaen vaihtaminen 14

15 Ohjausta aloitettaessa on yhdessä asiakkaan kanssa kartoitettu hänen tilannettaan ja tuen tarvettaan, jonka jälkeen hänelle on määritelty toimintasuunnitelma ja tavoitteet. Niiden toteutumista on seurattu ja usein suunnitelmia on muokattu uudelleen asiakkaalle paremmin sopivaksi. Mikäli asiakkuus on jatkunut opintojen päättymiseen saakka, on ohjauksessa keskitytty myös opintojen jälkeisen ajan suunnitteluun sekä asiakkaan tilanteen huomioiden saattaen vaihtamiseen jatko-opintoihin tai työvoimapalveluiden piiriin. 8. ERITYISOPISKELIJAT HANKKEESSA Jos kuulet sisäisen äänen, joka sanoo: sinä et osaa maalata, jatka kaikin mokomin maalaamista ja pian se ääni vaikenee. -Vincent Van Gogh Oppilaitoksessa opiskelee huomattava määrä nuoria, joilla on todettu oppimiseen liittyviä tai sitä sivuavia vaikeuksia. Syksyllä 2014 erityisopiskelijoita oli Novidassa 25% ja suurimmalla osalla heistä ongelmat olivat kielellisiä tai hahmottamiseen ja tarkkavaisuuteen liittyviä. Lisäksi isolla osalla erityisen tuen tarpeen taustalla oli nk. muu syy, joka useimmiten viittasi yleiseen heikkoon koulumenestykseen peruskoulusta tullessa sekä heikkoon esitykseen lähtötasotesteissä. Erityisopiskelijoiden määrä on ollut viime vuosina kasvava ja siten menetelmät heidän tukemisekseen opinnoissa ovat olleet tarpeen. Erityisopiskelijat ovat kuuluneet pesti kii! hankkeen kohderyhmään ja kaikessa toiminnassa on pyritty huomioimaan erityisopiskelijalähtöinen näkökulma. Hankkeessa ei ole asiakkaista tehty tilastointia, josta olisi nähtävissä asiakkaiden erityisen tuen tarve, mutta kokemus on, että suurin osa hankkeen piirissä olleista opiskelijoista on ollut erityisopiskelijoita. Kaikki hankkeen toiminta on suunniteltu tukemaan opiskelijoita, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa ja joilla on mahdollisesti vaikeuksia työelämään sijoittumisessa. Nämä kriteerit koskevat ennen kaikkea erityisopiskelijoita ja siten hankkeen rakentamat tukitoimet kohdentuvat juuri heille. Hankkeen toimenpiteistä räätälöity opintoihin liittyvä tuki oppituvan kautta sekä yksilöllinen ohjaus opintojen loppuvaiheessa ovat tukikeinoja, jotka ennen kaikkea pohjautuvat erityisopiskelijoiden tarpeeseen. Jatkossa erityisopiskelijoita, ja muitakin vastaavan avun tarpeessa olevia, ohjataan oppituvan kautta. Oppituvan resurssia on lisätty syksyn 2014 aikana ja se mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen niille oppilaille, joiden sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin arvioidaan olevan vaikeaa. TE-toimiston kanssa on sovittu yhteistyön muodosta, jossa he jalkautuvat oppitupaan henkilökohtaisen ohjauksen avuksi kutsuttaessa. Tämä tiivistää yhteistyötä, helpottaa tiedon kulkua ja mahdollistaa TE-toimistoa paremmin vastaanottamaan työnhakijoita, jotka saattavat tarvita 15

16 tukitoimia myös TE-toimiston osalta. Tärkeäksi on koettu se, etteivät heikot työnhakuvalmiudet omaavat nuoret jää yksin asiansa kanssa. Huomasin, että voin valita. Joskus voin valita 9. OHJAUKSEN JA ASIAKKUUDEN MUODOSTUMISEN HAASTEET toisen asenteen. Judith M. Knowlton Opiskelijoiden ohjaaminen hankkeen asiakkaiksi ei ole kaikilta osin sujunut mutkattomasti. Osan opiskelijoiden kohdalla ohjaus on tullut liian myöhäisessä vaiheessa, jolloin heidän kykynsä/halunsa ottaa vastaan tukea on ollut hyvin heikko, motivaatio tuen saamiseen kadonnut ja terveydentilanne ja/tai oppimisen vaikeudet sellaiset, etteivät hankkeen keinot ole enää olleet riittäviä tilanteen muuttamiseksi. Toisena haasteena on ollut ohjaajatahojen lähtökohtaisesti hyvin erilainen tapa ohjata ja nähdä tarve opiskelijoiden ohjaamiseksi hankkeen tarjoaman tuen piiriin. Eri alojen opettajat ja ammatilliset ohjaajat ovat suhtautuneet ohjaamiseen eri tavoin, osa on toivottanut ulkopuolisen avun tervetulleeksi ja osa on halunnut hoitaa mitä erilaisimmat tuen tarpeet itse omin keinoin. Tästä syystä ohjautuminen hankkeeseen on ollut opintoaloittain epäsuhtaista. Osaltaan ohjaukseen on vaikuttanut se, että oppilaitoksella on ollut muitakin väyliä tukipalveluihin ja osa on pitäytynyt ennestään tutuissa tavoissa etsiä tukea opiskelijoille esim. kuraattorin tai opinto-ohjaajan kautta. 10. HANKETYÖNTEKIJÖIDEN TOIMENKUVAT Hankkeessa on pääsääntöisesti työskennellyt rinnakkain kaksi työntekijää, joista toinen on ollut päätoiminen projektityöntekijä ja toinen osa-aikaisesti työskennellyt projektipäällikkö. Lisäksi hankkeessa on apuna ja asiantuntijoina käytetty oppilaitoksen muuta henkilökuntaa tarpeen mukaan esim. taloushallinnossa. Projektityöntekijän työnkuvaan on kuulunut hankkeen toiminnan suunnittelu yhdessä projektipäällikön kanssa, asiakasrekrytointi, yhteydenotot opiskelijoihin ja henkilökohtainen ohjaus, yhteistyö oppilaitoksessa ja yhteistyötahojen kanssa, asiakasrekisterin ylläpito, palaverimuistioiden tekeminen, Webropol-kyselyt ja seuranta, työnhakukoulutuksesta vastaaminen, Facebook sivujen päivittäminen ja hankkeen tapahtumien suunnittelu (mm. täältä tullaan työelämä). Projektipäällikkö on puolestaan vastannut seuraavista asioista: Hankkeen toiminnan suunnittelu yhdessä projektityöntekijän kanssa, yhteistyön koordinointi, asiakasrekrytointi, toiminnasta tiedottaminen ja toiminnan esittely, hankeraportointi, tulosten esittely, tiedonkeruu, hankkeen 16

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä osana nuoriso- ja koulutustakuuta Vantaalla Nuorisopalvelut, Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisolain muutos 1.1.2011 tietojen luovuttaminen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

työpaikkaohjaaja Know How-messut Ammatinopettaja/ryhmänohjaaja Marraskuussa

työpaikkaohjaaja Know How-messut Ammatinopettaja/ryhmänohjaaja Marraskuussa OPAS OHJAAJILLE Perustiedot oppitunneilla Ammatinopettaja 1. vuoden alusta jatkuen läpi opintojen, kaikissa ammattiaineissa Työpaikkavierailuja, työnantajien/ammatinedustajien vierailuja Ammatinopettaja

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

TELMA-TOIMINNAN TOIMINTARAPORTTI 2010. 1. Telma-toiminnan tausta ja tavoitteet

TELMA-TOIMINNAN TOIMINTARAPORTTI 2010. 1. Telma-toiminnan tausta ja tavoitteet KOKKOLAN KAUPUNKI Liite G KARLEBY STAD työllisyys- ja aktivointi/an 18.2.2011 TELMA-TOIMINNAN TOIMINTARAPORTTI 2010 1. Telma-toiminnan tausta ja tavoitteet Työllisyys- ja aktivointiyksikön Telma-toiminta

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot Kohderyhmä Ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai joiden jatko-opintoihin

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti NETTILUKIO Nettilukio täydentää olemassa olevaa koulutustarjontaa ja sopii

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Takuulla koulutukseen VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI lähde: Matti Mäkelä, projektipäällikkö Turun ammatti-instituutti VaSkooli-projekti VaSkooli-projektin lähtökohdat Lähtötilanne:

Lisätiedot