Pesti Kii!-hankkeen loppuraportti ja vakiinnuttamissuunnitelma

Transkriptio

1 1

2 Pesti Kii!-hankkeen loppuraportti ja vakiinnuttamissuunnitelma Sari Ågren Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida 2

3 SISÄLLYS 1. Hankkeen lähtökohta Hankkeen alkuvaiheet Hankkeen työskentelytavat Hankkeen yhteistyöverkosto Oppilaitoksen sisäinen yhteistyö Yhteistyö oppituvan kanssa Oppituvan tilakysymys Hankkeeseen ohjaus ja asiakkuus Hankkeen asiakasmäärä Ohjauksen tavoitteet ja sisältö Erityisopiskelijat hankkeessa Ohjauksen ja asiakkuuden muodostumisen haasteet Hanketyöntekijöiden toimenkuvat Koulutukset ja tapahtumat Hankkeeseen liittyvä tiedottaminen Projektissa päättäneiden tilanne Tilanne 3 kuukautta asiakkuuden päättymisen jälkeen Asiakaspalaute Kaksi asiakastarinaa Seuranta ja arviointi Miten hanke on pystynyt vastaamaan tavoitteisiin? Vakiinnuttaminen Malli vaikean työllistymisen ehkäisemiseksi Jos opinnot keskeytyvät Hankkeen haasteet Jatkossa kehittäisimme Lopuksi

4 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA Pesti kii!- hanke aloitettiin Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidassa 22. marraskuuta Lähtölaukauksena hankkeelle oli huoli alueen nuorten, alle 25-vuotiaiden, ammattiin valmistuneiden nuorten työttömyydestä. Työllistymisen näkökulmasta erityisen suuri huoli oli niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka kärsivät oppimisvaikeuksista tai joiden elämänhallinnalliset taidot olivat vielä opintojen loppupuolella niin kadoksissa, että heidän työvoimapalveluihin hakeutumisensa ja työllistymisen mahdollisuutensa oli hyvin pieni. Oppilaitoksessa haluttiin kehittää menetelmiä, joilla siellä voitaisiin omalta osaltaan tukea näiden nuorten työllistymistä. Yhteisesti Uudenkaupungin kaupungin, TE-toimiston ja yrittäjäyhdistyksen kanssa oli jo pyritty tukemaan valmistuvia nuoria työllistämisvarojen turvin ja tätä toimintaa oli tarkoitus ja tkaa ja jalostaa. Hankkeessa lähdettiin liikkeelle tavoittelemaan niitä työttömiä, koulutusta vailla olevia nuoria, jotka olivat jättäneet hakeutumatta koulutukseen tai kouluttautumista edistäviin palveluihin sekä niitä nuoria, joiden opinnot olivat jääneet loppusuoralla kesken. Samaan aikaan tavoitteena oli löytää sopivia tukimenetelmiä nuorille, jotka olivat potentiaalisia keskeyttämään käynnissä olevat opinnot sekä ohjata valmistuvia opiskelijoita työ- tai jatko-opiskelupaikan löytämisessä. Hankkeen tavoitteena oli siis kehittää toimintamallia, jossa edesautetaan työkykyisten nuorten ammattiin valmistumista, mahdollisuutta suorittaa keskeytyneet opinnot loppuun sekä valmistuneet ohjataan jatkosuunnitelman kautta työelämään tai jatkokoulutukseen. Vaikka hankkeen alkuperäinen tarkoitus ei ollut painottua erityisopiskelijoihin, on heidän kasvava määränsä, 25% koko oppilaitoksen oppilasmäärästä, muokannut tavoitetta siihen suuntaan, että on haluttu löytää vastauksia ennen kaikkea niihin ongelmiin, joita erityisopiskelijoilla on ollut työmarkkinoille sijoittumisessa tai opiskeluiden jälkeisiin palveluihin ohjautumisessa. Hankkeen alkuvaiheessa asiakasryhmä koostui merkittävissä osin opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden ohjaamisesta suorittamaan opintonsa loppuun. Hankkeen loppua kohti näiden opiskelijoiden määrä Novidan vaikutusalueella oli selvästi pienentynyt ja ohjauksen kohde siirtyi enenevässä määrin opintojensa loppusuoralla oleviin ja juuri valmistuvassa oleviin oppilaisiin, joiden sopivaan jatkoon ohjautumista on haluttu varmistaa. Toiminnan kokoaikaisena tavoitteena on ollut luoda sellaista toimintaa, jolla olisi edellytyksiä tulla vakiintuneeksi osaksi oppilaitoksen toimintaa ja palveluja. Tärkeänä on pidetty ajatusta siitä, että oppilaitos olisi vahvemmin mukana kannattelemassa ja tukemassa opiskelijoitaan vielä siinäkin vaiheessa, kun he siirtyvät oppilaitoksesta eteenpäin. Opiskelijoita ei ole ollut tarkoitus saada vaan valmistumaan, vaan eteenpäin elämässä. Hankkeen monivuotinen taival on päättynyt. Mitä on tehty? Mitä on opittu? Mitä jää käteen? 4

5 Hankkeen tavoitteet tiivistetysti 1) Tavoittaa työttömät, koulutusta vailla olevat nuoret ja ohjata heidät joko koulutukseen tai kouluttautumista edistäviin palveluihin 2) Tukea ammattiin valmistuvia nuoria löytämään työ- tai jatkoopiskelupaikka 3) Etsiä uusia keinoja tukea erityisopiskelijoita työmarkkinoille sijoittumisessa tai kuntoutumista edistäviin palveluihin ohjautumisessa. 2. HANKKEEN ALKUVAIHEET Emme voi muuttaa kaikkea, jonka kohtaamme. Mutta emme voi muuttaa mitään ennen kuin olemme kohdanneet sen. James Baldwin Hankkeet luonnollisesti elävät ja muuttuvat hankekauden aikana, sillä hanke on prosessi eikä mikään muuttumaton kokonaisuus. Kaikki ne asiat ja suunnitelmat, joita hankkeen alkuvaiheessa lähdettiin toteuttamaan, eivät ole eläneet tähän päivään saakka. Alkuvaiheessa suunnitelmissa näkyi vahvasti ajatus kohderyhmän yksilökohtaisesta ohjaamisesta, mahdollisuuksien polun luomisesta ja yhden luukun periaatteesta. Osia näistä ajatuksista näkyy hankkeen loppuvaiheen toiminnassakin, mutta toisaalta painopistettä on siirretty yhteisöllisempään toimintaan yksilöohjauksen ohessa ja yhden luukun toiminta on muotoutunut tuetuksi/ avustetuksi yhteistyökuvioksi, jossa kaikkia palveluita ei ole saatavilla oppilaitoksessa, mutta niiden pariin apua tarvitsevia nuoria aktiivisesti ohjataan. Alkuun kaavailtu yhteistyö Novidan työpajan kanssa on hankkeen aikana siirtynyt taustalle ja sitäkin olennaisemmaksi yhteistyöksi on kehittynyt hankkeen ja oppituvan keskinäinen yhteistyö ja työnjako. Toiminnan kohderyhmä on laajentunut, sillä 5

6 päättövaiheen opiskelijoiden lisäksi hankkeessa on pyritty tukemaan myös ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita, mikäli he ovat olleet keskeyttämisuhan alla. Hankkeen alkuvaiheessa kaavailtiin mittavampaa yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, mutta yritysten kanssa suoraan tehtävä yhteistyö on siirtynyt kiinteämmäksi osaksi eri ammattialojen toimintaa, jolloin he tekevät valikoidusti yhteistyötä oman ammattialansa yritysten kautta. Yhtenä ajatuksena yritysten kanssa toimimiselle oli nk. mestari-kisälli toiminta, jossa yritysten kokeneita olisi nimetty mestareiksi, jotka olisivat ottaneet vastavalmistuneita siipiensä suojaan. Hyvä ajatus kaatui kuitenkin yritysten kiireeseen ja mestariksi halukkuuden puutteeseen. Hankkeen ohessa oppilaitoksessa oli myös vahvaa kiinnostusta ammattistartti luokalle, jota aktiivisesti koitettiin käynnistää, mutta se ei siinä vaiheessa saanut kuitenkaan riittävästi tuulta alleen. Hankkeen ensimmäisinä kausina toiminta haki muotoaan ja paikkaansa oppilaitoksessa. Erilaisia ajatuksia heitettiin ilmoille ja niistä karsittiin muutamia toteuttamiskelpoisia, joista hanke lähti muotoutumaan nykyiseen suuntaansa. Yhteistyöverkostoitumisessa ei ole päästy ihan sellaiseen laajuuteen, kuin alkuperäisessä suunnitelmassa kaavailtiin. Fokus on kuitenkin ollut koko ajan nuorissa ja työttömyyden ehkäisemiseen tähtäävässä toiminnassa, vaikka hienosäätöä on matkan varrella tehty. 3. HANKKEEN TYÖSKENTELYTAVAT Hankkeen päätavoitteita on lähdetty tavoittelemaan kolmella eri työskentelytavalla. Hankkeelle kattavin ja tärkein metodi on ollut yksilön ohjaaminen ja asioiden tapauskohtainen käsitteleminen. Työskentelytapana se on täyttänyt hankkeeseen käytetyn työajan melkein kokonaan, sillä yksilöllisten ohjauspolkujen luominen ja nuoren luottamus eivät ole hetkessä saavutettavia toiminnan muotoja. Oppimisen ja ammattiin ohjautumisen tukena käytetään yhä enemmän koutsausta (coaching) ja hankkeessa on haluttu kokeilla varovaisesti siihen viittaavaa ohjaustapaa, jossa ei vain valmenneta nuorta työelämän suuntaan vaan koitetaan etsiä ratkaisuja sen hetkisiin haasteisiin, kannustaa, vahvistaa sekä sopivassa määrin auttaa käytännön asioissa. Tärkeää on ollut löytää nuoresta aineksia aktiiviseksi toimijaksi ja työnhakijaksi. Toisena työskentelytapana on ollut opiskelijoiden kouluttaminen ryhmätasolla työnhakuun. Tämä työmuotona on palvellut parhaiten niitä hankkeen asiakkaita, joilla on ollut varsin hyvät perusvalmiudet tarttua työnhakuun ja löytää paikkansa työelämästä opiskeluiden päätyttyä. He ovat saaneet koulutuksen myötä kerrattua työnhakuun liittyvät peruslainalaisuudet sekä kannustusta ryhtyäkseen toimeen. Tässä muodossaan hankkeessa on pystytty hyödyttämään isoa joukkoa valmistuvia opiskelijoita ja heittämään verkkoja hieman varsinaisen kohderyhmä n ulkopuolellekin. 6

7 Kolmantena työtapana on ollut yhteistyön tekeminen, yhteistyöverkostojen luominen ja yhteisten toimintamallien kehittäminen. Työtä on tehty yhteistyöpalavereiden muodossa sekä oppilaitoksen sisällä että ulkopuolella. Pelikenttä on ollut monille yhteistyötahoille yhteinen, ja pelisääntöjä on ollut tärkeä koittaa luoda. 4. HANKKEEN YHTEISTYÖVERKOSTO Yhtenä tärkeimpänä hanketyön osana on ollut yhteistyö niiden muiden tahojen kanssa, jotka työskentelevät samalla kentällä kuin hankekin. Hankkeessa on tehty yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Hankkeen alkuvaiheessa, kun yhteistyön muodot ovat olleet suunnittelun alla, työ on ollut tiiviimpää. Yhteistyön lähtökohtana ovat olleet opintonsa päättäneet ja valmistumisen kynnyksellä olevat nuoret ja heidän tarpeensa työllistymiselle ja siihen liittyville palveluille. Osa yhteistyöstä on koskenut elämän hallintaa laajemmaltakin kantilta. Tärkeintä yhteistyössä on ollut se, että verkoston kautta on varmistettu nuorten ohjautumista työelämään tai jatko-opintoihin ja luotu pohjaa työlle, joka edesauttaa tätä jatkossa. Loppuvaiheessa hanketta yhteistyökumppaneita on haastateltu yhteistyön merkeissä vapaamuotoisesti hankkeen kulusta, yhteistyöstä, hankkeen onnistumisen kohdista ja kehittämisen paikoista. Oppilaitoksen ulkopuolisessa yhteistyössä ovat olleet mukana seuraavat tahot: TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOT SOSIAALITOIMISTOT UUDENKAUPUNGIN YRITTÄJÄT RY PESTI KII! HANKE UUDENKAUPUNGIN TYÖTTÖMÄT RY NUORISO- JA VAPAA- AIKATOIMET / ETSIVÄ NUORISOTYÖ ASUMISPALVELU- YKSIKÖT MUUT HANKKEET 7

8 Tiiveintä yhteistyö on ollut TE-toimistojen, lähinnä Uudenkaupungin toimiston, kanssa. Yhteistyön kautta hankkeeseen on tullut asiakkaita ja työvoimapalveluihin on hankkeesta ohjattu valmistuneita opiskelijoita. Yhteistyö on myös ollut sopivan mallin suunnittelemis ta nivelvaiheeseen, jolloin opiskelijat siirtyvät käyttämään TE-toimiston palveluja, tuen ja tiedonsiirron järjestämistä vaikeasti työllistyvien opiskelijoiden kohdalla sekä TE-toimiston edustajan läsnäoloa hankkeen ohjausryhmässä. Yhteistyössä merkittävässä roolissa on ollut myös yhteistyö seutukunnan sosiaalitoimien kanssa, joihin on oltu yhteydessä pääasiassa silloin kun opiskelijoiden elämän järjestämiseen ja hallintaan liittyvät asiat ovat sitä edellyttäneet. Hankkeen asiakkaat ovat olleet täysikäisyyden kynnyksellä tai täysikäisiä, joten työllä ei ole juurikaan ollut lastensuojelullista aspektia vaan lähinnä hankkeen ja sosiaalitoimen yhteisen asiakkaan sovittujen velvollisuuksien tarkistamista ja arjen perusasioiden (esim. asumisen ja toimeentulon) järjestämistä. Uudessakaupungissa yhteistyötä on tehty myös sosiaalitoimen alaisuudessa toimivan kuntouttuvan työtoiminnan yksikön kanssa lähinnä yhteisen suunnittelutyön ja tilannekartoitusten muodossa. Kuntouttavan työtoiminnan kautta on ollut mahdollista ohjata hankkeeseen ja sitä kautta koulutukseen. Asumispalveluyksiköiden kanssa on ollut pientä yhteistyötä niiden opiskelijoiden asioissa, jotka ovat asuneet ko. yksiköissä. Opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan projektityöntekijä on ollut mukana myös yhteistyöpalavereissa esim. psykiatrian poliklinikalla. Etsivä nuorisotyö astui mukaan yhteistyökuvioihin, kun sen toiminta Vakka-Suomessa alkoi ja sen toimintakenttä ulottui vahvasti samalle alueelle hankkeen kanssa. Yhteistyö alkoi heti ja etsivät nuorisotyöntekijät ottivat vastuulleen niiden nuorten etsimisen, jotka eivät enää kuuluneet oppilaitoksen piiriin esim. keskeytyneiden opintojen vuoksi. Pääasiassa yhteistyöhön on kuulunut juuri keskeyttäneistä opiskelijoista etsiville nuorisotyöntekijöille ilmoittaminen sekä heidän kauttaan kannustaminen opintojen loppuun suorittamiseen. Mikäli hankkeen toiminnasta tiedottamista ei lasketa, yhteistyö Uudenkaupungin yrittäjät ry:n ja Uudenkaupungin työttömät ry:n kanssa on ollut vähäistä. Uudenkaupungin yrittäjät ry on edustettuna hankeen ohjausryhmässä ja hankeen alkuvaiheessa yhteistyötä tehtiin mahdollisuuksien tori työllistämishankkeen yhteydessä. Mahdollisuuksien tori hankkeessa mahdollistettiin nuorille kahden kuukauden mittaisia työelämäkokemuksia tekemällä yhteistyötä mm. paikallisten yrittäjien kanssa. Hankeyhteistyötä ei ole varsinaisesti tehty muiden hankkeiden kanssa, mutta oman toiminnan ohessa on seurattu lähialueen muiden samantapaisten hankkeiden (Vasite, Nuotti, Ote työstä) etenemistä, haettu vertaistukea ja osallistuttu heidän järjestämiinsä koulutustilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan OPPI LAI TOKSEN SI SÄI NEN YHTEI STYÖ Monivuotinen hanke on edellyttänyt myös oppilaitoksen sisäistä yhteistyötä. 8

9 Hankkeen työntekijät ovat toimineet tiiviinä osana oppilaitoksen henkilökuntaa ja heidän työkenttänsä on sijoittunut opinto-ohjauksen ja kuraattoritoiminnan välimaastoon. Sen vuoksi opo ja kuraattori ovat olleet luonnollinen osa yhteistyön tekemistä hankkeen nimissä. Asiakaspiiri on ollut osittain yhteinen ja keskinäinen konsultaatio on ollut tarpeen. Opolla ja kuraattorilla on ollut myös merkittävä rooli opiskelijoiden ohjaamisessa hankkeeseen. Yhteistyö on ollut sujuvaa, luottamuksellista ja molempia osapuolia hyödyttävää. Yhteistyötä on tehty myös oppilaitoksen johdon sekä talousasioiden että hanketyön suunnittelemiseen liittyen. Vakiinnuttamissuunnitelmaa tehdessä johdon kanssa on mietitty mahdollisimman taloudelliseen mutta hyödylliseen tapaan toteuttaa hankkeen tuomia edistysaskeleita jatkossakin. Innovatiivinen ilmapiiri on tehnyt sisäisestä yhteistyöstä johdon kanssa helppoa. Lisäksi yhteistyötä on tehty opiskelija-asioihin liittyen muun henkilökunnan kanssa. Oppituvassa opettavat opettajat ovat olleet kiinteä osa hankkeen kokonaisuutta ja heidän asiantuntemuksellaan on opiskelijoille toteutettu räätälöityjä opinto-ohjelmia ja tarvittavaa tukea. Eri ammattialojen henkilöstölle on tiedotettu hankkeen mahdollisuuksista. Aina uuden toimintamallin sisään ajaminen heille ei ole ollut helppoa ja se on herättänyt paljon kysymyksiäkin. Opiskelijoiden ohjaaminen hankkeeseen ja yhteistyö hankkeen kanssa on sujunut luontevammin osalta opettajia kuin toisilta. Tietoisuus hankkeesta on kuitenkin ollut tasaisen hyvä koko oppilaitoksessa. Jatkossa hanketyöntekijöiden hoitamat tehtävät on jaettu vakituiselle henkilökunnalle tai hankkeen myötä henkilökuntaan palkatuille henkilöille. Projektityöntekijä hankkeessa on joutunut olemaan monitaituri hoitaen mm. opiskeluun, vapaa-aikaan, elämänhallintaan, toimeentuloon ja työ- tai jatko-opintoihin liittyvää ohjausta. Jatkossa ohjaus toteutetaan tiimeissä, joissa asiantuntemus kootaan tarpeen mukaan kuraattorin, opinto-ohjauksen, terveydenhuollon, erityisopetuksen ja oppituvan resursseista tehden läheistä yhteistyötä oppimisen tuen ja opiskelijahuollon kanssa. Isolta osalta opiskelijoiden opinnoissa tukeminen ja yksilöllinen jatko-ohjauksesta siirtyy oppituvan palveluihin YHTEI STYÖ OPPI TUVAN KANSSA Tärkeimpänä sisäisenä yhteistyökumppanina Pesti kii! hankkeelle on toiminut Novidan oppitupa. Oppitupa on oppilaitoksen oma hanke, jolla on pyritty tukemaan opiskelijoiden opintoja. Tupa on tarjonnut opiskelijoiden käyttöön luokkatilan ja opettajan, joiden avustamana on voinut valmistautua kokeeseen, tehdä läksyjä ja tehtäviä, saada tukiopetusta ja suorittaa rästejä. Oppitupa on profiloitunut matalan kynnyksen paikkana, jonne opiskelijat ovat voineet vain kävellä sisään ja saada tarvitsemaansa apua opiskeluun. Siinä missä oppituvasta on saanut apua opintojen suorittamiseen, Pesti kii!- hankkeessa on tarjottu tukea valmistuvien opiskelijoiden kokonaistilanteeseen ja eteenpäin ohjaukseen. Toiminnat ovat 9

10 kulkeneet käsi kädessä toisiaan tukien. Usein opintojen loppusuoralla opiskelijat ovat hyötyneet sekä oppituvasta että Pesti kii! hankkeesta. Hankkeen asiakkaista niille, joiden opinnot ovat olleet vaarassa keskeytyä ja rästejä on muodostunut, on oppituvan kanssa yhteistyössä räätälöity opintojen suorittaminen opiskelijan tilanteeseen sopivaksi. Räätälöity mahdollisuus suorittaa kesken jääneet opinnot loppuun on houkutellut hankkeeseen muutamia opiskelijoita myös TE- ja sosiaalitoimistojen kautta. Jatkossa on suunnitelmana hankkeen kautta hyväksi havaitut käytännöt vakinaistaa osaksi oppituvan tarjontaa ja siten sulauttaa hanke oppitupaan. Opiskelijat saavat siis opetuksellisen tuen lisäksi oppituvasta tarpeen mukaan eräänlaista uraohjausta, tukihenkilöpalvelua opintojen loppuvaiheeseen ja loppuvaiheen elämänhallintaan. Oppituvan henkilöresurssia on lisätty, jotta laajennettua tehtäväkuvaa pystytään toteuttamaan. Oppituvan toiminta laajenee siis hankkeen päätyttyä seuraavalla tavalla: OPPITUVAN TARJOAMA TUKI ENNEN - rästien suorittaminen - tukiopetus - kurssien suorittaminen - läksyt - kokeisiin valmistautuminen OPPITUVAN TARJOAMA TUKI JATKOSSA - rästien suorittaminen - tukiopetus - kurssien suorittaminen - läksyt - kokeisiin valmistautuminen - Työnhaun tukeminen/uraohjaus - saattaen vaihtaminen TEtoimistoon - työllistymisvaihtoehtojen kartoitus - opintojen loppuun saattamisen tukipalvelut - nuorten tukipalvelut valmistumisen jälkeen - jatkosuunnitelmien laatiminen 10

11 4.3. OPPI TUVAN TI LAKYSYMYS Oppitupa - luokkahuone ja hankekoordinaattorin työhuone ovat toimineet fyysisesti vierekkäisissä tiloissa. Hankkeen loppusuoralla ja toimintaa vakinaistaessa tilakysymystä on pohdittu jatkon kannalta. Hankkeen työntekijät sekä oppituvassa toimivat opettajat pitävät nykyistä tilaratkaisua pääsääntöisesti hyvänä. Hankkeen päätyttyä hankekoordinaattorin työtila vapautuu yksilöohjauksen käyttöön, jolloin tiloissa pystytään paremmin toteuttamaan sekä ryhmän että yksilön kanssa tehtävää työskentelyä. Hankkeen loppuvaiheessa on siis päädytty siihen tulokseen, että hankkeesta jäljelle jäävät palvelut sekä oppituvan toiminta jatkuvat samoissa, tutuiksi tulleissa tiloissa kuin aiemminkin. 5. HANKKEESEEN OHJAUS JA ASIAKKUUS Ensimmäinen askel johonkin suuntaan on myös aina päätös ettet aio jäädä siihen missä olet. John Pierpont Morgan Hankkeen piiriin opiskelijat ovat tulleet erilaisia reittejä. Pääasiassa hankkeeseen on ohjattu oman oppilaitoksen toimijoiden, kuten opinto-ohjaajan, kuraattorin tai opettajien kautta heidän havaittuaan opintojen olevan vaarassa keskeytyä tai valmistumisen jälkeisen työelämään ohjautumisen olevan kyseenalainen. Hankkeeseen on yleensä ohjattu niitä nuoria, joiden on huomattu tarvitsevan sellaista henkilökohtaista ohjausta, jolle oppilaitoksen vakituisten työntekijöiden on ollut vaikea löytää aikaa arjen tiimellyksessä. Ohjaaminen on vaatinut aina harkintaa siitä, kuka henkilö tai mikä tapa olisi ko. oppilaalle sopivin ottaen huomioon esim. sen että työkenttä on monessa asiassa ollut yhteinen opinto-ohjaajan, kuraattorin ja ammatillisten ohjaajien kanssa. Muutamia opiskelijoita on tullut hankkeeseen oma-aloitteisesti esimerkiksi kaverinsa suosituksesta. Hankkeen alkuvaiheessa asiakkaaksi ohjautumista tapahtui myös TE-toimiston kautta. Siinä vaiheessa yhteistyöllä löydettiin niitä nuoria, jotka olivat jääneet ajelehtimaan opintojen keskeydyttyä. TE-toimistosta heihin otettiin yhteyttä ja tarjottiin mahdollisuutta tulla hankkeen kautta suorittamaan räätälöidysti opinnot loppuun sekä saamaan henkilökohtaista ohjausta, jotta polku työelämään löytyisi. Etsivän nuorisotyön kanssa asiakkuuksia on mietitty yhteistyöpalavereiden muodossa. Ohjautuminen etsivän nuorisotyön kautta hankkeeseen olisi ollut mahdollista. Käytännössä työ on kuitenkin mennyt päinvastoin. Hankkeesta on nuoria ilmoitettu etsiville nuorisotyöntekijöille esim. sellaisissa tapauksissa, kun he ovat yllättäen lopettaneet tai kadonneet hankkeesta. 11

12 OPO kuraattori opettaja/ammat.ohjaaja opiskelija itse etsivä nuorisotyö TE-toimisto T asiakkuus työelämä TE-palvelut jatko-opiskelut etsivä nuorisotyö muu (äitiysloma, armeija) Jatkossa, kun hanketta ei enää ole, henkilökuntaa tiedotetaan oppituvan laajennetusta mahdollisuudesta työllistymisen tukemisessa, jotta he osaavat hyödyntää palvelun. Oppituvan mahdollisuudet kuvataan myös oppilaitoksen kotisivuille. 6. HANKKEEN ASIAKASMÄÄRÄ Hankkeelle asetettiin hankkeen alkuvaiheessa asiakasmäärätavoitteeksi 135. Tavoite on ollut varsin realistinen ja toteutunutkin hyvin hankkeen aikana viimeistä puolivuotiskautta lukuun ottamatta. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena hankkeessa aloittaneiden määrä on ollut muita toimintakausia suurempia johtuen ennen kaikkea siitä, että hankkeen alkuvaiheessa asiakkai ksi ohjautui sosiaalitoimen ja TE-toimiston kautta niitä tutkinnon keskeyttäneitä, joita hankkeen toimiessa ei enää ollut/ tullut lisää. Hankkeen viimeinen lukukausi on ollut poikkeuksellinen asiakasmäärän suhteen. Hankkeen loppuvalmisteluiden ja vakiinnuttamissuunnitelmien yhteydessä pitkäaikaisia asiakkaita (enemmän kuin seitsemän ohjauskertaa) kirjattiin vähän, sillä heidän kiinnittämisensä loppumassa olevaan projektiin ei olisi ollut tarkoituksenmukaista. Hankkeeseen kirjattiin syksyn aikana 10 aloittanutta pitkäaikaista asiakasta ja kuusi lyhytaikaista. Osa hankkeen potentiaalisista (11 pitkäaikaista) asiakkaista ohjattiin suoraan vakiinnuttamissuunnitelman mukaisiin tukitoimiin. Näin pyrittiin minimoimaan muutoksia ja vaihtuvuutta heidän tukitoimissaan. Tavoitteen kannalta nämä viimeisen hankekauden toimet ovat merkinneet sitä, että tavoite jäi täyttymättä. Mikäli hanke olisi jatkunut ja vakiinnuttamistoimiin ohjatut opiskelijat olisi kirjattu asiakkaiksi, olisi tavoite saavutettu. Hankkeen lopullinen virallinen asiakasmäärä oli 125, jääden siis kymmenellä asiakkaalla tavoitteesta. 12

13 Alla olevassa kaaviosta saa viitettä asiakasmäärästä kesään 2014 saakka. Viimeistä lukukautta ei ole kaaviossa huomioitu, koska se olisi vääristänyt tuloksia hankkeen lopettamistoimenpiteiden vuoksi. 24 Hankkeessa aloittaneiden määrä (pitkäkestoiset) KEVÄT 2011 SYKSY 2011 KEVÄT 2012 SYKSY 2012 KEVÄT 2013 SYKSY 2103 KEVÄT 2014 Asiakasmäärä Keskimääräinen lukukausittainen aloittaneiden määrä, kun viimeistä lukukautta ei lasketa mukaan, on ollut 16. Lyhytkestoisessa ohjauksessa olleiden asiakkaiden määrä on vaihdellut enemmän. Yhtenä syynä on voinut olla se, että projektityöntekijöiden vaihtuessa tuen tarvetta ja pitkäkestoisuutta on arvioitu eri tavoin. Lyhytkestoiset ohjattavat KEVÄT 2011 SYKSY 2011 KEVÄT 2012 SYKSY 2012 KEVÄT 2013 SYKSY 2013 KEVÄT 2014 ohjattavia 13

14 Hankkeessa keskeyttäneitä on toiminta-aikana ollut 15. Keskeyttäneiksi on katsottu sellaiset hankkeen asiakkaat, jotka eivät enää ole vastanneet projektityöntekijän yhteydenottoihin eivätkä saapuneet tapaamisiin useista yrityksistä huolimatta. 7. OHJAUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ On kamalan työlästä olla tekemättä mitään. Oscar Wilde Lähtökohtana hankkeen mukanaan tuomassa opiskelijoiden henkilökohtaisessa ohjauksessa on ollut, kuten aiemminkin sanottu, tarjota sellaista opintoja ja opintojen jälkeiseen aikaan suuntautunutta palvelua, jossa opiskelija ja hänen tarpeensa huomioidaan yksityiskohtaisemmin kuin oppilaitoksen peruspalveluissa on mahdollista huomioida. Ohjausta on tehty myös tuoden uraohjaus tyyppistä palvelua vahvemmin opiskeluvaiheeseen sekä ulottaa tukemista jatkumaan opintojen päättymisen jälkeenkin. Kysymyksessä on ollut ajatus niin kutsutusta saattaen vaihtamisen mallista, jossa oppilaitos huolehtii tukea tarvitsevan opiskelijan saattamisesta työvoimapalveluiden tai jatko-opiskelujen äärelle. Ohjaajan työnkuva ja ohjaustapahtuma ovat olleet sisällöltään monipuolisia. Yksilölliseen ohjaukseen on kuulunut yhteydenottamista opiskelijoihin ja tapaamisten sopimista, opiskelutilanteen kartoittamista, yhteydenottamista opettajiin, opiskelusuunnitelmien tekemistä yhdessä oppilaan ja opon kanssa, TE-toimistossa asioimista, ohjaamista ammatinvalintapsykologille, moniammatillisen tiimin kokoamista, hoitokontaktien etsimistä, hoitopalavereihin osallistumista, yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa opiskelijan asioissa, virastoasioinnissa auttamista, sopivien työ- ja opiskelupaikkojen etsimistä ja työhakemusten tekemistä. Kaikki ohjaamiseen liittyvät asiat eivät ole koskeneet suoraan opintoja vaan ohjaaja on tarpeen mukaan opastanut ja muistutellut opiskelijaa arkipäivän asioiden hoitamisesta ja muissa elämänhallinnallisissa asioissa. Parhaiten annettua ohjausta voisi kuvata termillä rinnalla kulkeminen. Tutuksi ja turvalliseksi tullut projektityöntekijä on kulkenut nuoren rinnalla jatkosuunnitelman toteutuksen alkuvaiheessa kunnes nuori on kokenut, ettei enää tarvitse sen tyyppistä tukea edetessään kohti työelämää. Lyhyesti kuvattuna ohjausprosessi on muodostunut seuraavanlaisesti: Tilannekartoitus Yksilöllinen toimintasuunnitelma Seuranta saattaen vaihtaminen 14

15 Ohjausta aloitettaessa on yhdessä asiakkaan kanssa kartoitettu hänen tilannettaan ja tuen tarvettaan, jonka jälkeen hänelle on määritelty toimintasuunnitelma ja tavoitteet. Niiden toteutumista on seurattu ja usein suunnitelmia on muokattu uudelleen asiakkaalle paremmin sopivaksi. Mikäli asiakkuus on jatkunut opintojen päättymiseen saakka, on ohjauksessa keskitytty myös opintojen jälkeisen ajan suunnitteluun sekä asiakkaan tilanteen huomioiden saattaen vaihtamiseen jatko-opintoihin tai työvoimapalveluiden piiriin. 8. ERITYISOPISKELIJAT HANKKEESSA Jos kuulet sisäisen äänen, joka sanoo: sinä et osaa maalata, jatka kaikin mokomin maalaamista ja pian se ääni vaikenee. -Vincent Van Gogh Oppilaitoksessa opiskelee huomattava määrä nuoria, joilla on todettu oppimiseen liittyviä tai sitä sivuavia vaikeuksia. Syksyllä 2014 erityisopiskelijoita oli Novidassa 25% ja suurimmalla osalla heistä ongelmat olivat kielellisiä tai hahmottamiseen ja tarkkavaisuuteen liittyviä. Lisäksi isolla osalla erityisen tuen tarpeen taustalla oli nk. muu syy, joka useimmiten viittasi yleiseen heikkoon koulumenestykseen peruskoulusta tullessa sekä heikkoon esitykseen lähtötasotesteissä. Erityisopiskelijoiden määrä on ollut viime vuosina kasvava ja siten menetelmät heidän tukemisekseen opinnoissa ovat olleet tarpeen. Erityisopiskelijat ovat kuuluneet pesti kii! hankkeen kohderyhmään ja kaikessa toiminnassa on pyritty huomioimaan erityisopiskelijalähtöinen näkökulma. Hankkeessa ei ole asiakkaista tehty tilastointia, josta olisi nähtävissä asiakkaiden erityisen tuen tarve, mutta kokemus on, että suurin osa hankkeen piirissä olleista opiskelijoista on ollut erityisopiskelijoita. Kaikki hankkeen toiminta on suunniteltu tukemaan opiskelijoita, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa ja joilla on mahdollisesti vaikeuksia työelämään sijoittumisessa. Nämä kriteerit koskevat ennen kaikkea erityisopiskelijoita ja siten hankkeen rakentamat tukitoimet kohdentuvat juuri heille. Hankkeen toimenpiteistä räätälöity opintoihin liittyvä tuki oppituvan kautta sekä yksilöllinen ohjaus opintojen loppuvaiheessa ovat tukikeinoja, jotka ennen kaikkea pohjautuvat erityisopiskelijoiden tarpeeseen. Jatkossa erityisopiskelijoita, ja muitakin vastaavan avun tarpeessa olevia, ohjataan oppituvan kautta. Oppituvan resurssia on lisätty syksyn 2014 aikana ja se mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen niille oppilaille, joiden sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin arvioidaan olevan vaikeaa. TE-toimiston kanssa on sovittu yhteistyön muodosta, jossa he jalkautuvat oppitupaan henkilökohtaisen ohjauksen avuksi kutsuttaessa. Tämä tiivistää yhteistyötä, helpottaa tiedon kulkua ja mahdollistaa TE-toimistoa paremmin vastaanottamaan työnhakijoita, jotka saattavat tarvita 15

16 tukitoimia myös TE-toimiston osalta. Tärkeäksi on koettu se, etteivät heikot työnhakuvalmiudet omaavat nuoret jää yksin asiansa kanssa. Huomasin, että voin valita. Joskus voin valita 9. OHJAUKSEN JA ASIAKKUUDEN MUODOSTUMISEN HAASTEET toisen asenteen. Judith M. Knowlton Opiskelijoiden ohjaaminen hankkeen asiakkaiksi ei ole kaikilta osin sujunut mutkattomasti. Osan opiskelijoiden kohdalla ohjaus on tullut liian myöhäisessä vaiheessa, jolloin heidän kykynsä/halunsa ottaa vastaan tukea on ollut hyvin heikko, motivaatio tuen saamiseen kadonnut ja terveydentilanne ja/tai oppimisen vaikeudet sellaiset, etteivät hankkeen keinot ole enää olleet riittäviä tilanteen muuttamiseksi. Toisena haasteena on ollut ohjaajatahojen lähtökohtaisesti hyvin erilainen tapa ohjata ja nähdä tarve opiskelijoiden ohjaamiseksi hankkeen tarjoaman tuen piiriin. Eri alojen opettajat ja ammatilliset ohjaajat ovat suhtautuneet ohjaamiseen eri tavoin, osa on toivottanut ulkopuolisen avun tervetulleeksi ja osa on halunnut hoitaa mitä erilaisimmat tuen tarpeet itse omin keinoin. Tästä syystä ohjautuminen hankkeeseen on ollut opintoaloittain epäsuhtaista. Osaltaan ohjaukseen on vaikuttanut se, että oppilaitoksella on ollut muitakin väyliä tukipalveluihin ja osa on pitäytynyt ennestään tutuissa tavoissa etsiä tukea opiskelijoille esim. kuraattorin tai opinto-ohjaajan kautta. 10. HANKETYÖNTEKIJÖIDEN TOIMENKUVAT Hankkeessa on pääsääntöisesti työskennellyt rinnakkain kaksi työntekijää, joista toinen on ollut päätoiminen projektityöntekijä ja toinen osa-aikaisesti työskennellyt projektipäällikkö. Lisäksi hankkeessa on apuna ja asiantuntijoina käytetty oppilaitoksen muuta henkilökuntaa tarpeen mukaan esim. taloushallinnossa. Projektityöntekijän työnkuvaan on kuulunut hankkeen toiminnan suunnittelu yhdessä projektipäällikön kanssa, asiakasrekrytointi, yhteydenotot opiskelijoihin ja henkilökohtainen ohjaus, yhteistyö oppilaitoksessa ja yhteistyötahojen kanssa, asiakasrekisterin ylläpito, palaverimuistioiden tekeminen, Webropol-kyselyt ja seuranta, työnhakukoulutuksesta vastaaminen, Facebook sivujen päivittäminen ja hankkeen tapahtumien suunnittelu (mm. täältä tullaan työelämä). Projektipäällikkö on puolestaan vastannut seuraavista asioista: Hankkeen toiminnan suunnittelu yhdessä projektityöntekijän kanssa, yhteistyön koordinointi, asiakasrekrytointi, toiminnasta tiedottaminen ja toiminnan esittely, hankeraportointi, tulosten esittely, tiedonkeruu, hankkeen 16